Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Mosse - 17.12.04 - klo:14:03
-
Onko kukaan miettinyt yhdistelmää jossa maalämmityksen maapiiri sijoitetaan jävesien imeytyskentän alle. Tässä järjestelmässä hyödynnetään jätevesien energiapitoisuutta joka muistaakseni on 12 astetta noin keskimäärin. Ja sitähän muodostuu kiinteistössä satoja litroja per päivä.
Uudisrakennuksen yhteydessä nämä molemmat olisi helppo toteuttaa samalla kertaa. Imeytyskentän voisi tehdä normia suuremmaksi.
-
Eipäs ole paljoa vastauksia kiinnostavaan kysymykseen tullut.
Asiantuntija en ole, mutta jossain muistan lukeneeni asiantuntijan kommentin samaan kysymykseen; ei suositellut. Perusteena ongelmat mahdollisten (joskin harvinaisten) huolto- ja korjaustarpeiden kanssa, kun systeemit on päällekkäin. Ongelmia varsinkin jos laitetaan suodatuskenttä, eikä imeytys.
Toisena perusteena se, että imeytyskentän idea kärsii siitä jos lämpöä viedään pois, eli kentän bakteerikanta ja sitä kautta puhdistustoiminta vaatii lämpöä.
-
Just eilen, kirpakkana pakkasiltana (-17) kuuman suihkun jälkeen itseäni kuivaillessani tuijottelin lattiakaivoon valuvan veden höyryämistä. Minun tapauksessani tuo liemi varastoidaan umpikaivoon pihamaalle. Samaan pyttyyn menee kaikki mökkini jätevedet. Mikä/kuka estäisi keräysputkien kietomisen kiepille sinne pöntön sisään? Se tavara siellä pytyssä lillittelee on aika lämmintä talvipakkasillakin.
Tarvisi ehkä olla 2 umpitankkia, joista ensimmäistä pidettäisiin koko ajan täynnä ja siellä olisivat keruuputket ja toinen samanlainen umpitankki, jonne matskua pumpataan/se valuu ekasta pytystä ja siitä lokamies käy kaman imasemassa kun se täyttyy.
Sellaistakin asiaa tulee joskus pohdittua, että kuka/mikä estää asentamasta keruuputkia esim. Lahdessa Joutjoen pohjaan? Se joki kuskaa Kymijärven lämpövoimalaitoksen jäähdytysvettä kaupungin halki Vesijärveen. Se on aika lämpöstä. Kumma juttu, jollei kenellekään ole tullut mieleen... Sama asia koskee tietysti kaikkia laitoksia, joissa lämmintä/kuumaa matskua (energiaa) lirutelleen ulos ja maaperään ja vesistöihin. Saisi siitä varmaan jotain talteenkin. Tätä asiaa kirjoitan kaikkien lahtelaisten etua ajatellen, yksityiselle ihmiselle moinen saattaisi olla mahdotonta. Paitsi tietysti ne, joiden tontin lähellä tuo puro virtailee. Lahdessa nähkääs on sellainen meininki, että Lahti Energia onkin nykyisin olemassa sitä varten, että se tuottaa rahhaa kaupungille eikä sitä varten, että se toimittaisi lahtelaisille mahdollisimman halpaa energiaa.
Ihmettelee nimim. Ah onnea Hollolassa. Naisia sain olla enemmän.
-
Itse en ainakaan uskaltaisi laittaa keruupiiriä imeytyskentän alle kentän jäätymisvaaran takia.
Kenttä täytyisi tekovaiheessa jo rakentaa sellaiseen kohtaan ettei se pääsisi talviaikaan jäätymään. Mm. kumparesuodatuksessa täytyy laittaa erikseen lisäeristys kentän päälle ettei pakkanen pääse vaikuttamaan kentän toimintaan, kun suodatuskenttä ei ole routarajan alapuolella maan sisässä.
-
Mulla on Wehoputs 5:n imeytys keruuputkien vieressä tai sanoisko vaikutusalueella. Imytys rinteessä ylemmällä kuin keruuputken paluu järvestä. Kokemusta on vasta lyhyeltä aikaa, muttei ole toistaiseksi jäätänyt :-/. Kesällä huomaa maan olevan aika kosteaa imeytysalueella...