Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: 48EL - 16.11.06 - klo:12:35
-
Moro,
Harkitten tässä öljystä siirtymistä maalämpöpumppuun. Nyt on pää ku Haminan kaupunki, eri tietoa tulee riippuen aina tietolähteestä. Tällä hetkellä on tontilla >100m syvä porakaivo jota ajattelin käyttää keruulähteenä. Öljynkulutus on ollut 3100l/vuosi, rintamamiestalo 70m2/kerros, kellari+1 1/2 krs, ilmeisesti vaatii porareikää toistasataa metriä....ja nyt kun minulle valtaosa on infonnut että toinen porareikä tarvitaan ja molemmat "lenkit" olisi oltava yhtä pitkät?, kuitenkin yksi toimittaja eilen sanoi että toinen reikä riittää 50m syvä ja lenkkien keskinäisellä pituudella ei merkitystä ????
huh huh......
ketä ja mitä uskoa....
(prkl, tää maalämpöpumppu o ku Soneran ADSL-liittymä.....täytyis olla ilmeisest ku joku LVI-inssi...)
hakkarainen
-
Eipä niiden lämpökaivojen tarvitse olla yhtä pitkiä. Tärkeintä on se, että niiden aktiivisyvyyksien summa on riittävä, sinulla ehkä 150 metriä.
Onko porakaivosi halkaisija vähintään 14 senttiä, jotta liuosputket saadaan sopivasti sisään.
-
Kaivojen ei tarvitse olla välttämättä samansyvyiset.
Maalämpöneste virtaa luonnolliseti helpompaa reittiä, eli matalamman kaivon kautta.
Eri syvyisiin kaivojen menoputkiin tulee asentaa linjasäätöventtiilit. Näiden avulla voit kuristaa matalampaa kaivoa, ja virtaus sinne vaikenee ja jolloin siitä tulee periaatteessa "samansyvyinen" kuin syvempi kaivo. Linjasäätöventtiilien avulla saadaan siis molempiin kaivoihin yhtäsuuret virtaukset.
Minulla on käytössä kaksi erisyvyistä kaivoa ja molemmilla omat säätöventtilit. On tyoiminut ihan OK. Periaatteessa venttiiliä ei kai tarvisi kuin matalampaan kaivoon. En muista mitä venttiilit maksoivat. Olisiko ollut 100 € kpl.
-
tekisin niin jotta...
Koettaisin asentaa sinne poraholeen maalämpöputket, siinäpä näkisin
a: millä korkeudella kaivossa on vesi
b: kuinka syvä se kaivo aikuisten oikeasti on.
Sitten tsekkaisin suomen lämpöpumppuyhdistyksen ohjeista kuinka paljon kyseisestä reiästä saa energiaa vuodessa.
Sie tarttet energiaa kaivosta 31 000 kwh/vuosi * maalämmön huötysuhde...
Lattialämmitystaloon hyötysuhde noin 3 eli... 31 000 * 0,67 = 20 770 kwh/vuosi
Patterilämmitystaloon hyötysuhde noin 2.5 eli ... 18 600kwh/vuosi.
Eli poakaivosta sun tarttee saada 18600 ... 20770kwh vuodessa. Metrimäärän näet suomen lämpöpumppuyhdistyksen ammattilaisohjeista.
Jos siitä nykyisessä kaivosta laskelman mukaan saa >98 ... 100% tuosta energiamäärästä, et tarvitse mitään lisää. Valitset vain lämpöpumpun joka riittää kattamaan hetkittäisen huippuenergiantarpeen.
Jos saat nykyisestä kaivosta >90...98% tuosta energiamäärästä, voit valita maalämpöpumpun siten että se ei ota sen enempää lämpökaivosta vaan käyttää suorasähkövastusta apuna. (sähkölaskua voit sitten leikata vaikkapa tulisijan käytöllä kovinpien pakkasten aikaan)
Mutta jos nykyinen kaivo tuottaa alle tuon 90% niin sitten lisää (keruupiirin) pituutta heti, muuten ei aukene naisen peti (tai ainakin isommat tuopit).
Kuka tietää... olisiko järkevää rakentaa esim 50m pintamaakierto ennen kuin se keruuneste menee sinne lämpökaivoon?
Kun keruupiiri ois yhdessä pötkössä eikä rinnan, olisi säätö varmasti helpompaa.
-
Kimmo viittaa tähän maalämmön suunnitteludokumenttiin:
http://www.sulpu.fi/images/stories/pdf/LPjarjsuunnittelu.pdf
Pidemmän päälle olisi hyvä ottaa patteritaloon niin syvä kaivo, että pumpputekniikan parantuessa ja mahdollisen lattialämmön tullessa taloon ei kaivo jää pieneksi. Pitkälle menevää suunnittelua ja nostaa kustannuksia.
En usko noihin esitettyihin (myyntimiesten) hyötysuhdelukuihin ja siihen, että patteritalon ja lattialämmitystalon ero todellisuudessa voisi olla noin pieni (3 vs. 2,5) ilman erikoispatterivirityksiä. Exceliin kannattaa laittaa vaihtoehdot kertoimilla 2 .....4 ja siten simuloida eri vaihtoehtoja.
-
Saatko mahtumaan tontillesi 100 metriä pintaputkistoa
kaivon avuksi,virtaus-suunnassa ensin pintaputkisto
ja lämpökaivo ennen lp.tä samaan piiriin.
-
Kimmo kirjoitti:
Sie tarttet energiaa kaivosta 31 000 kwh/vuosi * maalämmön huötysuhde...
Joo, mutta jos JKn:n öljyvehkeet on 60-70 luvun vempeleitä ei niillä ole tuosta öljyn sisältämästä energiasta saatu talteen yhtään yli 24000 kwh.
-
Moroo,
Kiitoksia jo nyt, siis hommahan alkaa aueta! ;D
Joo, nytten on lämpöä hönkimässä Jäspi-Mäkinen Miniter kaksoispesäkattila vm.1972 jossa kiinni Oilon Junior vm.1979, poltinhuoltomies kävi, sääti ja ihmetteli(onko näin vanhoja toimivia polttimia jäljellä...), mittas savukaasut yms. ja sai hyötysuhteeksi 92.9%...
Joo, rakennuksen tilavuus 324m2, yläkerrassa kaks makkaria joissa kummassakin kaksilehtiset levyradiaattorit termareilla, sitten aula ja huussi joissa ykslehtiset, korkeudet 600mm ja pituudet yhteensä 4500mm, sitte keskikerros tuulikaapissa tupla pystyssä 600x1500, eteisessä tupla 600x800 keittiössä ykslehtiset 600x1200 (2kpl) työhuoneessa tupla 600x1800 ja olohuoneessa tupla 600x2000 kaikissa termarit, kellarissa "puupajassa" ykslehtinen 900x1500 käsisäätöpyörällä ja saunassa ja pesuhuoneessa ja pukuhuoneessa (yht. n. 20m2)Cu-Plast- lattialämmitys pintalaataassa käsisäätöpyörillä (siis kaksi piiriä) jonka alla 150mm solupolystyreeni, lämmitysveden meno oli sellaset +55C ku li -12C pakkasta ja torpassa +22C
Mensiköhä pelkästää täl olemassaolevalla kaivolla, ja jos lisäis takan kellariin ja ykköskerrokseen?, ja minkäköhän kokonen pumppu?...
Ny o toimittajat ehotellu jotai n.7kW pumppua...
ihmetyttää noi niitten kaivojen syvyydet....ovat ehotelleet kaikke mahollista melkeen 130-200m asti....
ku rahaa ei oo yhtään liikaa, jos toi olemassaoleva välttäs, kaivas ite kaivannot ja vetäs suojaputket...mites keruupiiri ja viinat, kannattaako yrkkää ite?, vai antaa toimittajan värkkää...aattelin ite purkaa vanhan kattilan ja polttimen ja roudaa ne hevokkoon...
kommentteja, pliiiiiiiis
t:persaukine-Hakkaraine
-
Kimmo kirjoitti:
Sie tarttet energiaa kaivosta 31 000 kwh/vuosi * maalämmön huötysuhde...
Joo, mutta jos JKn:n öljyvehkeet on 60-70 luvun vempeleitä ei niillä ole tuosta öljyn sisältämästä energiasta saatu talteen yhtään yli 24000 kwh.
Totta!
Tuokin kannattaa huomioida.
-
Miten ois poistoilma moduulin asennus? Jos oot kovakaivaan lapiolla, niin voi kaivaa maaputkiston pihaan.
-
Hyvä ratkaisu
-
poistoilmamoduuli?
jotain syötävää?
tontti pahisn pieni ja ahdas, ei mahdu mitään pintakeruuhässäköitä...
kaivolla pitää mennä
mutta tarviiko tullavedätetyksi, vai saako täältä apua?
t:tietämätön, avuton ja vielä myönnän sen
-
Regenorointi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä jos
sinulla on ilmanvaihdossa LTO tai koneellinen poisto
niin sijoittamalla poistoilmakanavaan patteri jossa
liuos kiertää ennen lämpöpumppua josta saataisiin
tuo puuttuva energia
-
ach så...
muuttakun on vaa painovoimainen poisto piipun kautta, ja kesällä ikkunatuuletus...
korvausilma tuleepi sokkeliin tehtyjen " 100x150mm räppänöiden kautta kellariin ja sieltä sitten porrastiloja ylös asuintiloihin...
tsaa-a...
mitäköhän nuo ottavat hintaa vanhan 5m3 löpösäiliön puhdistamisesta niin että sen vois nostaa keväällä maasta ja laittaa rälläkällä tai pillillä paloiks??, ja vanha kattilakin polttimineen pitää roudaa pannuhuoneesta / kellarista pihalle ja romuttamoon...
noh, talvi aikaa laskettaa oikeen kokosta järjestelmää ja lähetellä tarjouspyyntöjä...
on tää ihmeellistä (prkl, sain vihdoin sen Soneran ADSL: nkin toimimaan, mutta tää on kyllä hankalaa)
t:hakkarainen ihmeissään
-
Vanhan öljysäiliön puhdistus maksaa n 300 euroa ja tärkeintä on sinun saada tyhjennykestä/puhdistuksesta todistus. Työn suorittaja kyllä lähettää sen valvontaviranomaiselle(pelastuslaitos) mutta on hyvä säilyttää oma kopio, sillä jos joskus alueellä on öljyvuoto niin ainakaan sitä säiliötä (omistajaa) ei epäillä asiasta.
Öljysäiliön voit myös jättää maahan ja täyttää sen esim hiekalla jos se on kulkutien alla.
-
kiitoksia ölppäsäiliöasiasta
mutta takaisin pumppuun, nyt on tullut yksi tarjous perustuen siihen että kokeillaan eka talvi pelkästään tolla olemassaolevalla n.100-110m syvällä kaivolla, ja jos keruupiirin lämpö jää hälyyttävän alas nii porataan sitten toinen kaivo ja liitetään se systeemiin...
ekan kerran kuullostaa fiksulta!
eikä vaan rahat pois meiningiltä...
-
nyt on tullut yksi tarjous perustuen siihen että kokeillaan eka talvi pelkästään tolla olemassaolevalla n.100-110m syvällä kaivolla, ja jos keruupiirin lämpö jää hälyyttävän alas nii porataan sitten toinen kaivo ja liitetään se systeemiin...
ekan kerran kuullostaa fiksulta!
Hyvä ajatus. Kannattaa vaan kevättalvella seurata lämpökaivolta palaavan keruunesteen lämpöä.
Lämpökaivo saavuttaa energiatasapainon ehkä vasta kolmessa vuodessa. Sitä ennen putkea ympäröivän kallion lämpötila laskee vähitellen siihen pisteeseen, että kaivoa kohden etenevä kallioperän lämpö ja kaivosta pumpattava lämpö löytävät tasapainon. Luulen, että kokenut maalämpöammattilainen osaa päätellä jo toisena talvena, riittääkö lämpökaivo vai porataanko toinen matalampi avuksi.
-
Yksi keino olisi elvyttää jäätynyt lämpökaivo kesäisin
kierrätämällä liuosta aurinkokerääjissä pihalla tai jossain puhallinlauhduttimessa,sillä jäätynyt kaivo
ei muuten kesän aikana sulaa
-
täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella sanon, etten jaksa millään uskoa ettei porakaivon reikä sulaisi
viikossa tai parissa jos lämpökaivoa ollaan rasittamatta kyseinen aika.
-
täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella sanon, etten jaksa millään uskoa ettei porakaivon reikä sulaisi
viikossa tai parissa jos lämpökaivoa ollaan rasittamatta kyseinen aika.
Riippuu jääkerroksen paksuudesta, sekä kalliosta siirtyvän ja lämmitykseen käytetyn energian määrästä. Jään sulattaminen vaatii reippaasti energiaa, joka on saatava kalliosta. Jos jää vielä hidastaa lämpöä tuovan pohjaveden liikettä reiän lähistöllä, sulaminen voi olla kovin verkkaista, vaikka lämpöpumppua ei käytettäisi edes lämpimän veden tuottoon.
-
Onko jollain jäätyny? Mulla kun toi reikä jäi aika matalaksi. Oiskohan viime talvena pumppu käyny n.22ooh ja ei jäätyny. Nyt asutaan ja kulutus eri luokkaa, toivottavasti ei jäädy!
-
Onko jollain jäätyny?
Täällä (http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonkeruu;action=display;num=1164222251) on mainittu ruotsalaisesta opinnäytetyöstä, jossa on tutkittu kahdeksan jäätymistapausta, joissa jään paine on myös lytistänyt lämmönkeruuputket.
Harvempi tulee tunnustamaan, että itselle on käynyt noin nolosti. Siksi tällaisista tapauksista on hankala saada tietoa. Tämä kävi ilmi myös tuosta tutkimuksesta.