Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: Capsu - 13.01.12 - klo:11:29
-
Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.
-
Inventteriumppu sinänsä on tuohon ihan loistava valinta.
Kyllä se benoniinkin varmaan menolämmöt alkaa olemaan jotain 35c, riippuen tietysti missä kohtaa käyntiä mittaa.
Ja kun varaavuutta ei ole tuossa rossissa muutakuin ne alulevyt, niin mikään ei sido lämpöä. Mulla oli vanhassa talossa (Parman valmis talo) rossipohja tosin ilman lämmitystä. Se alkoi tuntumaan lämpimältä vasta kun ulkona oli noin -15c. En tiedä syytä mutta näin oli.
-
Ajelin tossa kaivon testiä ja tuli samalla testattua tuota menolämpöö laattaan.
Ulkona pakkasta nyt 2,5c ja käynnin lopulla meno on mulla 38c.
Sitä sun rossipohjalämmitystä voisi verrata ehkä enemmän patteri lämmitykseen kun varaavuutta ei ole.
Itse lisäisin kiertoa lämmityspiirissä.
Tällä hetkellä itellä sisälämmöt on kyllä melkein 24c joka selittää nuo minun korkeahkot lähtölämmöt.
-
Ajelin tossa kaivon testiä ja tuli samalla testattua tuota menolämpöö laattaan.
Ulkona pakkasta nyt 2,5c ja käynnin lopulla meno on mulla 38c.
Sitä sun rossipohjalämmitystä voisi verrata ehkä enemmän patteri lämmitykseen kun varaavuutta ei ole.
Itse lisäisin kiertoa lämmityspiirissä.
Tällä hetkellä itellä sisälämmöt on kyllä melkein 24c joka selittää nuo minun korkeahkot lähtölämmöt.
Uhohdin tuon hullunkierron kokonaan :( Oikeampi lähtölämpö laattaan taitaa olla noin 33c.
-
Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.
Et kertonut mikä on paluuveden lämpötila.
-
Minulla ei ole mittaria tuossa paluuveden jakotukissa, mutta pintalämpotilamittarilla meno- ja tulotukkien pinnasta mitattuna lämöero olisi n. 6C:n luokkaa. Alakerran lattalämmitys on asennettu n. 65 m2 alalle ja jakautuu neljään eri huoneeseen.
Minulla on yläkerrassa vesikiertoiset patterit, jotka kyllä pitävät yläkerran hyvin patteritermostaateilla säädetyssä +20C:n lämpötilassa, riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Nuo patterit mitoitettiin matalalämpöiselle lattialämmitysvedelle ja asennettiin tämän lämpöpumppuremontin yhteydessä. Niissä kiertää samanlämpöinen vesi kuin lattalämmityksessä. Jako yläkerran pattereille ja ensimmäisen kerroksen lattialämmitykseen tapahtuu kellarissa pumpun läheisyydessä.
Niin kyseessä on vanha 1930-luvulla rakennettu talo, jossa lattiapinta-alaa yhteensä n. 130m2 jakautuen kahteen kerrokseen. Alapohja on rakennettu käytännössä uusiksi lattialämmityksen asentamisen yhteydessä. Vanhat, silloisen paikallisen kirjapainon makulatuuripaperista tehdyt eristeet eivät olleet enää tätä päivää. Lisäksi runkoon on ulkovuorauksen korjauksen yhteydessä lisätty hiukan lisää eristysä. Tähän asti lämmitys oli toteutettu pönttöuuneilla, jotkan kyllä toimivat todella hyvin. Tosin tuo klapiralli alkoi tympäistä pikku hiljaa ;)
-
Jos saisit mitattua lattiapiiristä jakotukille palaavan veden lämpötilan niin siitä voisi päätellä miten lattiassa vesi kiertää. ;)
-
Pitäisi kai selvittää, paljonko siitä lämmitysputkistosta lämpöä siirtyy huoneilmaan ja rakenteisiin alakerran lattiaputkiston kautta, niin voisi arvioida meneekö sitä paljonkin harakoille. Ehkä sen joku viisaampi osaisi laskea?
Pitäisi kai kumminkin tietää niiden alakerran lämmitysputkien sisä- ja ulkopintojen lämpötilaero, tai vaihtoehtoisesti veden virtausnopeus putkessa. Tietenkin myös röörien yhteispituus.
-
Tein tuossa muutamia mittauksia piiriin menevän ja sieltä tulevan veden lämpötilasta. Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C Ketuttaa riivatusti, koska investointi maalämpöön oli todella iso ja palkinnoksi saa emännän sarkastiset kommentit sekä hänen lattialämmityshuoneisiin raahaamat sähköpatterit >:(
-
Ensin olisi syytä saada selville kuinka lämmintä vettä oikeasti menee lattiakiertoon. Itsellä on n. 200 m2 pattereilla ja n. 60 m2 lattialämpöä (syksyllä asennettu maalämmön yht.).
Aluksi oli ongelmana saada lämpöä lattiaan mutta syynä oli se että patterikierto vei virtauksen lattiapuolelta. Molemmilla on omat kv pumput. Putkituksen muutoksella asia korjaantui.
Laitoin lattiapiirit miltei suoraan paksun laminaatin alle, ei mitään välilevytyksiä, ja toimii hyvin. Kun pattereille menee n. 40 asteista niin lattiaan n. 30., pintalämpö laminaatissa 23-25. Vanha talo ja lattiassa purueristys.
-
Voisikohan lämpö päästä tuulettumaan harakoille lautalattian ja lämmitysputkiston välisestä tilasta.
Vanhoissa taloissa seinän ja lattian välinen liitos on aina vähän ongelmallinen.
Sanoit, että ulkopuolelle on lisätty eristystä, mutta minkälainen rakenne on seinässä noin yleensä ?
Nyt lämmityskaudella saisi lämpökameralla näppärästi kuvattua huoneiden nurkat sisätilojen osalta.
Näistä kuvista voisi nähdä onko lämpövuotoja/kylmäsiltoja lattian ja seinän liitoksissa.
Rossipohjan tuuletuksen pienentäminen näin talvella voisi myös vähän auttaa lämpövuotoon.
-
Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.
Ei ole tuollaisesta rakenteesta henk. koht. kokemuksia, mutta laskennallisesti tuo 28mm lattialankku tarkoittaa n. 5 W/(m2K) U-arvoa. Tuosta kun kerrotaan lämpötilaerolla 41C-19,5C = 21,5K saadaan lattialämmityksen tehoksi per neliö 107,5 W. Kyllä tuossa oikeassa suuruusluokassa liikutaan. Riippuu sitten kovasti talon eristyksestä sun muista rakenteista, miten paljon tehoa/neliö oikeasti tarvittaisiin.
Toinen juttu on myös se, että lämpö menee minne se helpoiten pääsee eli jos lankun alaisesta tilasta on jokin reitti jossa on pienempi U-arvo kuin tuo 5 W/m2K) niin sitä kautta kyllä menee lämpöä minne nyt sitten meneekin. Seinän ja lattian liitos? Luulisi kyllä, että lämpö tulisi sieltä huoneilmaan, mutta olen kuullut kauhutarinoita, joissa esim. välipohjan kohdalta seinärakenteita ei ole eristetty juuri ollenkaan.
Kuten tuolla jossain aiemmassa vastauksessa olikin niin lattiakierrossa oleva vesi ei tosin ole välttämättä tuota 41C (olettaen, että tuo on pumpulta kiertono lähtevä lämpötila), jolloin lämpötilaero ja sitä kautta teho per neliö myös laskee.
Itselläni tulossa myös lankkulattia, mutta betonivalun päälle. Saas nähdä miten käy kun tällä hetkellä talolle riittää 21-22C vesi. Luulisi ettei asteen/parin lämpötilaero paljon lankun läpi tunnu. Nämä on näitä makuasioita, joiden kanssa on sitten elettävä. Onhan se vähän epäloogista, että lämmönlähteen päälle laitetaan eriste, mutta näin olen vaan itsekin tekemässä...
-
lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C
Kyllä tuo vaikuttaisi minusta siltä, että lattiassa ei kierrä vesi ollenkaan. Jotain vikaa jossakin...lämmönjaon kytkennässä ja/tai säädöissä?
-
Rossipohjan alapuolisen tilan tuuletus on laskettu talven ajaksi pieneksi eli ns. kissanluukut on suljettu. Lattianalaisen kylmän tilan lämötila on aika vakio, kun maa on kuitenkin sula. Poikkeavaa muutosta tilan lämpötiassa ei ole tapahtunut lattalämmön kytkemisen jälkeen, joten sinne ei ilmeisesti ainakaan lämpöä johdu.
Alapohja rajoittuu sivuilla ja väliseinien kohdalla rakennuksen hirsirunkoon, joka on vanhaa 6" hirttä. Ulkoseinien kohdalla lisätty hirren pintaan ulkopuolelle tänä syksynä 12mm tuulensuojalevy + uusi ulkovuoraus tuuletusrakoineen. Vuorauksen yhdetydessä tarkastettu hirsien riveykset ja tarvittaessa täydennetty/korjattu riveystä.
Nuo mainitsemani meno/paluulämpötilat on mitattu lattialämmityksen jakotukilta.
Voin tietenkin vääntää yläkerran kierron kiinni joksikin aikaa, jolloin nähdään onko sillä vaikutusta pintalämpötilaan.
MLP:n asentaneen firman kaveri kävi paikalla ja ei oikein osannut muuta sanoa, että kyllä nää on toiminut hyvin muilla. Muutti kuitenkin lämmönjaon kv-pumpun asennolle III -> II ja pyysi tarkkailemaan tilannetta. Tosin mitään merkittävää eroa ei ainakaan tänä aamuna ollut havaittavissa. Lattialämmitysjärjestelmänä on Greenlinen viritys, jonka putkistot, yms. asensi ko. merkin asentaja.
-
Lattiassa sanoit olevan puhallusvillaa. Se ei ollut hyvä ratkaisu, sillä se tahtoo lasehtia ajan kuluessa ja syntyy ylimääräinen tuulettuva tila lattiarakenteisiin.
Ilmastointi eli huoneiston alipaine vielä tehostaa ilma/energiavuotoa.
Linkki:http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/Paroc_seminaariesitystiivistelma.pdf
Linkki:http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/pdf/merakentajat/Mrkesa03.pdf
150 mm:n vanhan hirsiseinän lämmöneristävyys taitaa olla samaa luokkaa kuin 50 mm:n parhailla mineraalivilloilla, jotenka kylmäsiltaa seinänvierestä kyllä löytyy.
Tarkista nyt kuitenkin lattiakierron toiminta ensiksi ja toivottavasti vika löytyy sieltä.
-
No mutta kun se on niin helppo sinne laittaa ;D.
Levyvillaa ehdottomasti tai sitten näitä uusia matskuja.
-
Onkohan lattiapiiriä ilmattu?Sattuneesta syystä tuli itselle esille miten ilma lämmityskierrossa syö virtausta melkoisesti
-
Kyllä tuo piiri piti asentajien toimesta ilmata, eikä ainakaan jakotukilla mitään kurinoita kuulu. Tuossa tukilla (Danfoss) pitäsi olla käsittääkseni jonkinlainen automaatti-ilmastus myöskin menopuolella (mötikkä tukin päässä pienellä nipalla varustettuna).
Tuo alapohjaan puhallettu ekovilla tehtiin valmistajan ohjeen mukaan 30% ylitäytöllä, joka sullottiin vasojen tasalle. Tuolla ylitäytöllä piti nimenomaan ehkäistä tuota painumista. En tiedä, kuinka nopeasti tuo villan painuminen tulisi merkittäväksi, jolloin tuo ilmatila syntyisi eristeen ja laudan väliin. Ainakin lattan asennuksen yhteydessä villa oli hiukan kuperana pintana vasojen välissä. Laudoitus sitten painoi villan lopullisesti likistyksiin vasojen tasalle. Ennen laudoitusta vielä puhdistettin lämmönluovutuslevyt ja varmistettiin, että putket olivat näkyvissä villan päällä. Villotuksesta on aikaa n. vuoden verran.
Voisi tietenkin kokeilla säätää hiukan noita piirien esisäätöarvoja isommiksi, jos niillä olisi vaikutusta virtaukseen ja lämmönluovutukseen.
Ohessa vielä lattialämpösuunnitelman piirien putkipituudet jakotukilta ja esisäätöarvot huonekohtisesti, jos niistä mitään lisäinfoa on
Huone 1
Piiri 1: pituus 58m, esisäätöarvo 3,0
Piiri 2: pituus 64m, esisäätöarvo 4,0
Huone 2
Piiri 1: pituus 49m, esisäätöarvo 3,0
Piiri 2: pituus 53m, esisäätöarvo N
Huone 3
Piiri 1: pituus 44m, esisäätöarvo 4,0
Piiri 2: pituus 45m, esisäätöarvo 4,0
Huone 4
Piiri 1: pituus 67m, esisäätöarvo 4,0
Lattalämmityksen mitoitustiedot
Lattalämmityksen mitoitusteho: 1,8 kW
Maksimi painehäviö (dp): 17,3 kPa
Vesivirta (qv): 566 l/h
Mitoituslämpötilat: 39/35oC
Lattialämmityksen vesitilavuus 41 L
Ja lopuksi kuva rakenteesta ennen laudoitusta,
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/lattalammitys.jpg)
-
Nyt on varmaan lämpölevyt ymmärretty väärin. Mulla on kauttaaltaan paitsi mutkat ilman.
Putkee on 11 neliön huoneessa 54m kk 300 jaolla.
Onko tuo tapettiseinä ulkoseinää?
-
Tapettiseinä on ulkoseinää. Levyt on lattialämmitysfirman toimesta asennettu putkiasennusten yhteydessä ja Greenlinen asennusohjeen kuvauksen mukaisesti näyttäsivät olevan. Putkien jako on 200 mm
http://www.kessele.com/sites/kessele.hosts.fi/files/Greenline_latt_ldmm_teknohje.pdf
-
Greenlinen ohjessa mainittiin, että on tärkeää käyttää mineraalivillaa ja täyttö tiiviisti vasojen yläreunaan.
Ekovillan ohjeissa oli ulkoseinän reunoille 50 %:n ylitäyttö ja painaminen tiiviimmäksi. Soveltuvuudesta lattialämmitysratkaisuihin ei ohjeissa ollut mainintaa.
Pääsetkö tarkistamaan rossipohjasta ovatko tuulensuojalevyt päässeet taipumaan alaspäin ? Tämä on melko yleistä, jos tukilautoja on vähän harvakseltaan.
Kuvassa näyttäisi, että vasojen ylittäviä putkia ei ole vielä upotettu vasoihin. Tulihan tämä varmaankin tehtyä ;)
-
Tapettiseinä on ulkoseinää. Levyt on lattialämmitysfirman toimesta asennettu putkiasennusten yhteydessä ja Greenlinen asennusohjeen kuvauksen mukaisesti näyttäsivät olevan. Putkien jako on 200 mm
http://www.kessele.com/sites/kessele.hosts.fi/files/Greenline_latt_ldmm_teknohje.pdf
Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).
Nyt tuossa käy niin, että kun putki säteilee tietenkin kaikkiin suuntiin niin lämpölevyjen kohdalla lämpö peilataan lattialankkuun. Niissä kohdissa, missä lämpölevyjä ei ole, ohjautuu vähän reilu puolet säteilystä muualle kuin lattialankkuihin. Eli siis lähinnä pyrkii eristeen läpi. Tokihan eriste on eriste, eikä se lämpö nyt ihan heittämällä siitä läpi mene, mutta kyllä rakenne varmasti paremmin toimisi jos lämpölevjä olisi tuplamäärä.
Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.
Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.
Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.
-
Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).
.
Ilman levyjä lämpö siirtyy lähes pelkästään säteilemällä ja levyjen kanssa suurimmaksi osaksi johtumalla, mikäli levyt ovat hyvin lattiamateriaalia vasten. Tästä se suurin ero varmaan tulee....
Tässä esimerkki jossa lämpö siirtyy varmaankin pääasiassa johtumalla:
http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/5/51703/1302464192_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg
-
Ilman levyjä lämpö siirtyy lähes pelkästään säteilemällä ja levyjen kanssa suurimmaksi osaksi johtumalla, mikäli levyt ovat hyvin lattiamateriaalia vasten. Tästä se suurin ero varmaan tulee....
Totta. Luovuttava pinta-alakin kasvaa melkoisesti levyjen kanssa. Piitahnaa väliin vaan niin saa hyvän kontaktin. ;)
-
Ja lopuksi kuva rakenteesta ennen laudoitusta,
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/lattalammitys.jpg)
Mitähän Kesselen suunnittelija sanoisi tuosta kuvasta?
Onkohan lämmönjakolevyjä laitettu suunnitelman mukaisesti, vai onko LVI-urakoitsija vähän "säästänyt"?
-
Ekovillan ohjeissa oli ulkoseinän reunoille 50 %:n ylitäyttö ja painaminen tiiviimmäksi. Soveltuvuudesta lattialämmitysratkaisuihin ei ohjeissa ollut mainintaa.
Pääsetkö tarkistamaan rossipohjasta ovatko tuulensuojalevyt päässeet taipumaan alaspäin ? Tämä on melko yleistä, jos tukilautoja on vähän harvakseltaan.
Kuvassa näyttäisi, että vasojen ylittäviä putkia ei ole vielä upotettu vasoihin. Tulihan tämä varmaankin tehtyä ;)
Tuo ylitäyttö oli reunoilla kyllä tuon 50% ja jopa ylikin, keskemmällä ainakin tuo 30%.
Tuo taipuma on tarkastettu, silminnähden ei taipumaa ole havaittu.
Putket upotettu vasoihi tehtyihin koloihin. Kuva otetu ennen tätä.
-
Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).
Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.
Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.
Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.
Tuossa putkiasennuksessa olen täysi noviisi, joten tilasin asennuksen avaimet käteen periaatteella ja asentaja tuli Kesseleltä. Maalliikona en pysty kyseenalaistamaan tuota asennusta, mutta jos nyt osottautuu, että tuo putkitus on jotenkin väärin asennettu, niin tuleehan tuosta hirmuinen tappio, kun kaikki lattiat avataan, ennenkuin tiloja on edes ehditty ottamaan käyttöön (lattiat pintakäsittelyä lukuunottamatta valmiita) :'(
Katselin netistä Danfossin sivulta, niin tuo N näyttäisi vastaavan täysin auki olevaa arvoa.
-
Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).
Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.
Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.
Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.
Tuossa putkiasennuksessa olen täysi noviisi, joten tilasin asennuksen avaimet käteen periaatteella ja asentaja tuli Kesseleltä. Maalliikona en pysty kyseenalaistamaan tuota asennusta
Jos asentaja oli Kesseleltä, niin asennus on varmaankin suunnitelmien mukainen. Ehkä Kesselä on tarkoituksella suunnitellut lattialämmityksen toimimaan saman lämpöisellä vedellä kuin yläkerran patteriverkosto.
Miksi se kuitenkaan nyt näytä toimivan...mitoitus-/suunnitteluvirhe lattilämpöputkituksessa?
-
Ote Greenlinen asennusoppaasta
Lämpölevylattiaa käytetään tiloissa, joihin tulee
naulattava ponttilattia. Putkitus ei nosta lattiapintaa.
Levyt asennetaan ikkunoiden alle suunnitelman
mukaisesti vieri viereen ja keskialueelle n. 200
mm:n välein, viereiseen koolausväliin (k=600) naulataan
levy vapaan välin kohdalle. Lopputulos näyttää
shakkiruutumaiselta. Lämpölevy naulataan vain
toisesta päästä. Urien väli levyssä on 18,5 mm.
Vasavälistä toiseen meno edellyttää kolon tekemistä
vasaan putkea varten. Levyn mitat ovat 595 x
200 mm. Pitkien asennuslevyjen mitat ovat 100 x
1000 mm.
Koska levyn leveys on 200mm, niin kuvasta voi päätellä, että levyjen väli on n. 300mm. Tämä vähän liian harva asennus ei voi olla ongelman syy.
Minä epäilen tuota Matiaksen mainitsemaa ilmaongelmaa, vikka putkisto on ilmattu käyttöönoton yhteydessä.
"Uudessa" vedessä on aina liuonneena kaasuja, jotka ajan myötä ja varsinkin lämpötilan noustessa erkanevat muodostaen ilmataskuja.
Ilmaa putkistot
- Estä lämpöpumpun käynnistyminen.
- Nosta piirin paine lähelle varoventtiilin avautumispaineta, 1,5bar?. Tällöin ilmakuplat puristuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
- Kiertovesipumppu maksimi teholle. Suurempi virtaus saa kuplat helpommin liikkeelle.
- Ilmaus suoritetaan siten että virtaus on kerrallaan vain yhden piirin kautta.
-Sulje patterikierto ja lattiapiirit yhtä piiriä lukuunottamatta.
- Piirin ilmauksen aikana pysäytä ja käynnistä kiertovesipumppu pari kertaa. Tämä saa kuplat helpommin liikkeelle ja virtauksen ollessa seis poistuu ilma paremmin tukin automaatti-ilmauksesta (varmista että automaatti-ilmaus on toimintakunnossa).
- Muutaman minuutin (5min) jälkeen avaa seuraava piiri ja sulje ilmauksessa ollut piiri.
-Näin ilmaat yksitellen kaikki piirit.
-Paluta patterit ja kaikki piirit käyttöön ja varmista, että piirien esisäädöt ovat kohdallaan. Jätä kiertovesipumppu vielä maksimi teholle.
Ja sitten vaan nauttimaan lämpimistä lattioista.
ATS
-
Minusta tuo kuvan alumiinilevyjen asennus eroaa ohjeellisesta asennuksesta siinä, että levyjä olisi voinut vähän tiivistää niin että olisi syntynyt yhtenäinen shakkilauta-kuviointi. Nyt on pikkasen säästetty ja laitettu levyjä vähemmän.
Paukut kannattaa varmaan ensimmäisessä vaiheessa käyttää siihen, että saa varmuuden lattian nestekiertojen oikeasta toimivuudesta.
Toiseksi näin pakkaskelillä lämpökameran kuvat sisältä ja ulkoa paljastaa lämpövuodot ja niiden ottamista kannattaa harkita.
Jaahas mietittiin seppaantin kanssa samoja asioita...samaan aikaan...
-
Ok, täytyy kokeilla tuota ilmausta nyt ensiksi. Yksi noviisikysymys tuosta automaatiilmauksen toiminnasta. Siinä mötikässä on siis yksi pieni messinkinen nippa, jossa on kierteillä "hattu" päällä. Kuinka paljon tuon pitäisi olla auki, 1-2 kierrosta vai kokonana auki?
-
Siinä mötikässä on siis yksi pieni messinkinen nippa, jossa on kierteillä "hattu" päällä. Kuinka paljon tuon pitäisi olla auki, 1-2 kierrosta vai kokonana auki
Näitä automaatti-ilmauksia on tietenkin monenlaisia, mutta ainakin minulla olevassa mallissa, jos hattu on kiristetty kiinni niin se estää ilman poistumisen ja ilmauksen toimimisen.
Normaali käytön aikana pari kierrosta auki.
Ilmausen aikana hattu kokonaan pois.
ATS
-
Jos tuon hatun alta näkyy neulaventtiili (samantapainen kuin auton renkaassa) niin älä paina neulaventtiiliä kuin korkeintaan millin-pari ja pitäisi tulla vettä.
Ilma tulee automaattisesti pois kun hattua löysää kierroksen-pari
Jos sitä painaa vähän liikaa niin neula saattaa luiskahtaa reiästä ilmakellon sisälle ja neulanreiästä tulvii sitten vettä.
Tarkoitan tuollaista automaattista ilmanpoistoventtiiliä. ;)
(http://i4.aijaa.com/t/00376/9396076.t.jpg) (http://aijaa.com/003769396076)
-
Minulla tuo nipukka on tuossa kyljessä lähellä yläreunaa.
-
Jälkikasvuni talossa on autotallin lattiapiirin ilmausmahdollisuus vain kv-pumpun ilmausruuvin kautta. Pumppu on vihreä kolminopeuksinen Wilo.
Kun olen joutunut sitä ilmaamaan, on se aina jo siinä vaiheessa lakannut kierrättämästä vettä, mutta olisikohan mahdollista että pienikin ilmamäärä hidastaa?
-
51 oC kiertovesi kuulostaa puulattialle vähän liian kuumalle. Muistaakseni se pitäisi olla max 40 oC. Uponorin ohjeessa taidettiin neuvoa laittamaan lämmönluovutuslevyjä niin paljon kuin saa menemään. Onkohan tuo Kesselen asennusopas ihan pohjolan olosuhteisiin soveltuva...
-
Capsu, onko sulla hullun kiertoa siinä pumpussasi? Tuo lämmitysputki ei tosiaankaan kestä liian kuumaa vettä. Tulipahan itsellekin yksi syy lisää olla hankkimatta sulkua tuohon kiertoon. :)
-
Capsu
Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C
PekiCapsu, onko sulla hullun kiertoa siinä pumpussasi?
Väärin toimiva hullunkierto voisi tosiaan tehdä sellaista että suurinosa menovedestä oikaisee hullunkiertoputken kautta paluukiertoon.
Onko järjestelmässä 1 vai 2 kiertovesipumppua.
Lämpöpumpus sisällä toinen ja ulkopuolella toinen.?
-
Käsittääkseni pumpun sisällä on yksi ja toinen on pumpun ulkopuolella, joka kierrättää 120 l:n puskurivaraajassa olevaa vettä lämmityskiertoon, lattialämmitykseen ja pattereihin.
Ilmasin lattialämmitysputkiston eilen ja ilmeisesti yhdessä piirissä taisi olla hiukan ilmaa, koska lattanpintalämpö ko. piirin kohdalla kohosi asteella toimenpiteen jälkeen. Muuten ei havaittavaa muutosta tapahtunut. Ehkä pitäsi kokeilla säätää noita esisäätöarvoja pikkaisen ylöspäin, alkaen kylmimmän huoneen piireistä.
-
No sitten ei varsinaista hullunkiertoa varmaankaan ole kun on puskurivaraaja lämpöjohtoverkossa.
Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa
Jostain syystä nyt ei vaan lattiapiirissä vesi kierrä kunnolla.Jos siellä kiertäisi 50 asteinen vesi niin kyllä se lattia olisi kyllä kuuma ainakin noiden lämmönluovutuslevyjen kohdalla.
Jako yläkerran pattereille ja ensimmäisen kerroksen lattialämmitykseen tapahtuu kellarissa pumpun läheisyydessä.
Teitkö nuo ylläolevat meno-paluu lämpötilamittaukset tuosta kohtaa?
Jos lattian jakotukki siten esillä että yksittäisiä lattiassa kiertäviä meno- ja paluuputkia pystyt vaikka kädellä kokeilemaan niin pitäisi erottua onko niissä kiertävä vesi jotain +50 asteista,putken pitäisi tuntua todella kuumalta,myös paluuputkien (+46C) jos lattiassa todella kiertää noin kuuma vesi.
Jos lattian pintalämpötila on alle +20 astetta niin luulempa että putkissä kiertävä vesi on enintään haaleata.
-
No sitten ei varsinaista hullunkiertoa varmaankaan ole kun on puskurivaraaja lämpöjohtoverkossa.
Teitkö nuo ylläolevat meno-paluu lämpötilamittaukset tuosta kohtaa?
Jos lattian jakotukki siten esillä että yksittäisiä lattiassa kiertäviä meno- ja paluuputkia pystyt vaikka kädellä kokeilemaan niin pitäisi erottua onko niissä kiertävä vesi jotain +50 asteista,putken pitäisi tuntua todella kuumalta,myös paluuputkien (+46C) jos lattiassa todella kiertää noin kuuma vesi.
Jos lattian pintalämpötila on alle +20 astetta niin luulempa että putkissä kiertävä vesi on enintään haaleata.
Mittaukset tehty lattalämmityksen jakotukilta siitä kohtaa, mistä vesi tulee pumpulta ja paaluupuolelta siitä kohtaa, missä vesi lähtee takaisin puskrivaraajansuuntaan
Yksittäisten piirien putket ovat kyllä hyvin näkösällä ja kyllä nuo paluuputketkin ovat hyvin kuumia. Kädellä tuon lämpöeron havaitseminen on välillä aika vaikeaa.
-
Onko sulla tukilla jotkin termarit? Tai vastaavat huoneissa? Tiputa koneelta lähtevän veden lämpö vaikka 30c asteeseen ja katso mitä tapahtuu.
-
Itse tukilla ei ole termareita, mutta huoneissa on ja ne ohjaavat tukilla olevia säätölaitteita. Johtuen alhaisesta lämpötilasta säätölaitteet ovat täysin auki-asennossa, kun huonelämoötila ei saavuta tuota 20:tä lämpöastetta, joka on asetettu tällä hetkellä termostaatteihin tavoitearvoksi.
Tuo 30 asteen lämmitysvettä on jo kokeiltu, mutta hellasärö ;) kävi liian isoksi ja klapiralli pönttöuuneihin alkoi välittömästi. +14 astetta voi olla helle Siperiassa keskellä talvea, mutta ei pirtissä.
-
Jotta saat vähän varmuutta kiertääkö lattiassa vesi niin yksi konsti on ottaa irti jakotukilta jonkin piirin säätölaite ja korvata se manuaalisäädön kierrettävällä säätötulpalla (mikäli sinulla niitä on jäänyt talteen). Tätä tulppaa kiertämällä kiinni voidaan kuulla tietyssä kohtaa vedenvirtaussuhina, kun venttiili alkaa sulkeutua. Näin ainakin meillä Wirsbon laitteet toimii.
Tosin, jos piirin paluuputki on sanomasi mukaan "hyvin kuuma" niin pitäisi siellä virtausta silloin olla.
Jotain sillä vedellä siis lämmitetään muttei sitä mitä tarvitsisi eli huoneilmaa. Harmillinen ongelma.
IR-lämpömittari olisi sinun tapauksessasi tosi kätevä. Sillä voisit samalla tarkastella lattian ja nurkkien lämpöjä.
-
Greenlinen oppaan kuvassa on jakotukilla piirikohtaiset virtausmittarit.
Onko Capsulla?
Jos on, niin mitä näyttää?
ATS
-
Olen ottanut itse asiaassa kaikki säätölaitteet vuorotellen irti ja käyttänyt juuri mainitsemaasi manuaalisäädön säätötulppaa, kun ilmasin piirit. Kyllä tuossa kuului ihan selvä kohina, kun kiersin ne kiinni ja ilmauksen jälkeen sitten auki. Mielstäni vesi kyllä kiertää hyvin putkessa. Erillisiä virtausmittareita tuohon asennukseen ei jostain syystä tullut.
Minunkin mielestä nyt kun on kokeillut kaikki temput, niin ongelmana on tuo lämmön siirtyminen lattian alla olevasta putkistosta lattiaan ja sitä kautta huoneilmaan.
Itse asiassa hankin tuollaisen halvan B&D:n IR:llä toimivan pintalämpötilamittarin juuri tuon lattian lämmön mittausta varten. Lattiassa pystyy selvästi hahmottamaan lämmönluovutuslevyjen paikat, asten pari lämpimämpänä kohtana ja vielä kun vertaa valokuviin, joita otettiin ennen laudoituksen laittamista, niin tarkkuus on tässä asiassa hyvä. Lattian lämpöerot on kyllä kauttaaltaan tuon 1-3 asteen haarukassa, mitän dramaattista kylmäsiltaa en tähän mennessä ole löytänyt. Mittauksia tehtäessä ulkoilman lämpötila oli n. -3oC.
Itse asiassa kävin eilen vielä mittaamassa ryömintätilassa tuon lattiarakenteen alapintana toimivan tuulensuojalevyn lämpötiloja, ja tasaisesti oli + 2,5 - 3,5 oC tuon lämpötila. Maan lämpötila vaihteli +2,5 - +1,5oC:n lämpötilassa. Tuo ryömintätila on itseasiassa lähes 1,6m korkea korkeimmillaan. Aito 30-luvun säästöbetonista tehty perusmuuri oli lämpötilaltaan -0,5 - +0,5oC. Muuria ei ole eristetty (vielä), ainosastaan ulkopuolella on pintaan laitettu uudet sokkelilevyt, jonka taakse jää n. 3-5cm:n ilmarako, joka eristtää jonkin verran ulkoilmaa vastaan.
-
Kerrataanpa vielä:
Mitkä ovat tällä hetkellä lattiaan menevä ja paalava lämpötila sekä
Mitkä ovat pattereille menevä ja palaava lämpötila?
ATS
-
Jatkoa edelliseen
Sulje patterikierto kokonaan ja mittaa tunnin päästä lattiakierron lämpötilat
ATS
-
Kerrataanpa vielä:
Mitkä ovat tällä hetkellä lattiaan menevä ja paalava lämpötila sekä
Mitkä ovat pattereille menevä ja palaava lämpötila?
ATS
Eli pintamittarilla seuraavat tulokset (Mitattu heti puskurivaraajan jälken olevan kv-pumpun pinnasta):
Puskurivaraajalta koko lämmitysverkkoon:
Meno (kaikki): 51,2
Paluu (kaikki): 39,5
Lattialämmitys (kellari, lattialämmitysputket betonin sisässä):
Meno: 51,2
Paluu: 30,4
Lattialämmitys 1.krs (ongelmakerros):
Meno: 49,1
Paluu: 44,1
Mitattu jakotukilta, siiä hiukan matalampi lämpötila menolle.
Patterisilmukka 2.krs:
Meno: 51,2
Paluu: 27,9
Ulkolämpötila nyt -4,4oC
Kokellaan vielä tuota patteriverkon sulkua.
-
Capsu: "Mitään dramaattista kylmäsiltaa en tähän mennessä ole löytänyt."
Sehän tässä vähän huonoa onkin, että 150 mm:n hirsiseinä on koko alapohjan eristepaksuudeltaan kylmäsiltaa (eristyskyky verrattavissa 50 mm mineraalivillaan). Koska kysessä vanha hirsiseinä niin alimmat hirret ovat yleensä vielä niitä huonokuntoisimpia.
Eli 28 mm:n lautalattia estää lämmön siirtymistä, puhallusvilla on lasehtinut ja vasojen väliin on päässyt syntymään vähän karrikoiden tuulitunneli joka tehokkaasti tuulettaa lämmöt ohuiden hirsien ja niiden saumojen kautta harakoille. Tulikohan alapohjan eristeen ja hirsiseinän väliin tuulikatkopaperi tai vastaava ?
Lisäksi lämmönsiirtolevy-systeemi ei ole kaikista tehokkain, koska niitä ei ole koko matkalla.
Toivotaan nyt vielä kuitenkin, että jokin vika löytyy kierron toiminnasta.
-
Jatkoa edelliseen
Sulje patterikierto kokonaan ja mittaa tunnin päästä lattiakierron lämpötilat
ATS
Nyt mitattu lämpötilat tukilta
Meno :45,0
Paluu: 44,1
Lämpöpumppu mittaushetkellä lepotilassa, joten tuo meno hiukan alemp sen tähden.
Mielenkiintoista, että meno/paluu lämpötilat on näin lähellä toisiaan, ihan kuin putkipiiri ei luovuttaisi lämpöä lähes ollenkaan. :-?
-
Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.
-
Capsu:
Koska kysessä vanha hirsiseinä niin alimmat hirret ovat yleensä vielä niitä huonokuntoisimpia.
Tulikohan alapohjan eristeen ja hirsiseinän väliin tuulikatkopaperi tai vastaava ?
Seinän alimmat hirret vaihdettu (kengitys) niiltä osin kun olivat kunnoltaan heikompia. Tämän jälkeen rivetty mahdolliset raot Ulkopuolelle naulattu huokoinen tuulensuojalevy, jonka jälkeen tuuletusrako ja ulkovuoraus.
Eristeen ja hirsiseinän väliin ei laitettu paperia, koska on aika työlästä saada paperi niin tiiviisti vanhaa piiluttua hirttä vasten, että paperin ja hirren väliin ei synny ryömintätilasta lattian yläpintaan ylettyvää rakoa.
Toisaalta jos ilma liikkuisi tuolla lattian alla enemmänkin tai tuolla olisi iso kylmäsilta, niin ainakin meno/paluuveden lämpötilan tulisi kaiken järjen muukaan olla suurempi (kts yllä), jos lämpö johtuisi jonnekkin muualle kuin lattiaan. Nyt tuntuu, että lämpö ei johdu minnekkään, ei myöskään lattiapinnoitteeseen. Lämmönluovutuslevyt ovat tietenkin heikompia siirtämään lämpöä kuin betoni, tämähän on selvä.
-
Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.
Tuossa 1.krs huoneiden kaikien piirien yhteenlaskettu pituus 380 m
-
Nyt mitattu lämpötilat tukilta
Meno :45,0
Paluu: 44,1
Tavallaan ihan hyvä mittaustulos.
Vesi ei kyllä kierrä lattiapiirissä vaan oikaisee jostain.
Siis menoputkesta ohi lattiapiirin suht suoraan takaisin paluuputkeen.
Mistähän kierto nyt oikaisee?
-
Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.
Tuossa 1.krs huoneiden kaikien piirien yhteenlaskettu pituus 380 m
Just, just kaikkien piirien kokonaispituus, mutta pisin yksittäinen piiri näyttäisi sinulla olevan 67 metriä.
Puhutaan kuitenkin maksimissaan muutaman asteen lämpötilan laskusta piirin alussa ja lopussa.
Mielenkiintoista olisi porata lattiaan pieni reikä ja siitä ujuttaa lämpömittarin anturi eristetilaan.
Saisi tietoa lämpötiloista heti lattialaudan alla ja eristetilassa. Onnistuisihan tämä tietysti myös alhaalta päin.
-
Nyt mitattu lämpötilat tukilta
Meno :45,0
Paluu: 44,1
Millä mittarilla näitä mittailit ja saako sen rautakaupasta?
Mittari vaan putkiin kiinni ja tulos luotettava?
Kiinnostais mitata omankin piirin lämpötilat.
Jakotukissa mulla ei ole virtausmittareita.
-
Rautakaupastahan tuon haettu, paikallinen Terra-rautakauppa, hinta 49€. Olin hiukan skeptinen tuon tarkkudesta, mutta kun olin vertaillut näyttämää tunnetun lämpöiseen kohteeseen, jossa referenssinä toinen mittari, niin kyllä tuo n. +- 1oC:n tarkkuudella näyttää oikein. Tosin lämpötila erojahan tuolla ton todella kätevä mitata, siinä ei mhdollinen systemaattinen virhe oli niin merkitsevä.
Kiiltävää metallipintaa sillä ei kannata mitata, se näyttää silloin liian vähän, mutta kun laittaa mustaa sähkömiehen teippiä /erkkaria metallin päälle ja odottaa hetken, että teippi lämpiää, niin silloin saa jo ihan järkeviä tuloksia.
-
Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647
Tilasin muutaman mittarin testattavaksi. Hinta ei ainakaan ollut kallis, mutta katsotaan onko tässä se kaikkien kauan etsimä: HYVÄ JA HALPA.
Hinta sisältää myös postikulut.
-
Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647
- Accuracy: +/- 1'C
- Sampling period: 10 sec
Nuo kannattaa ottaa huomioon. Johonkin hommaan tuollainen tarkkuus ja nopeus voi olla riittävä, toiseen taas ei.
-
Toisaalta jos ilma liikkuisi tuolla lattian alla enemmänkin tai tuolla olisi iso kylmäsilta, niin ainakin meno/paluuveden lämpötilan tulisi kaiken järjen muukaan olla suurempi (kts yllä), jos lämpö johtuisi jonnekkin muualle kuin lattiaan. Nyt tuntuu, että lämpö ei johdu minnekkään, ei myöskään lattiapinnoitteeseen. Lämmönluovutuslevyt ovat tietenkin heikompia siirtämään lämpöä kuin betoni, tämähän on selvä.
Eilisten ja aiempien mittaustulosten perusteella näyttää siltä, että lautalattian verrattuna betonilattiaan ja patteripiiriin lämmönluovutuskyvyt eivät ole balanssissa keskenään.
Tolkuttoman korkeasta menolämpötilasta johtuen betonilattialämmityksen ja patterilämmityksen kiertoa joudutaan kuristamaan hyvin paljon. Tämä näkyy menon ja paluun yli 20C lämpötilaerona.
Lautalattian korkeasta meno- ja paluulämpötilasta sekä pienestä lämpötilaerosta voi päätellä että vesi kiertää hyvin mutta luovuttaa huonosti lämpöä. Jos lämpö menisi harakoille pitäisi se näkyä suurempana lämpötilaerona.
Ei voi välttyä ajatukselta, että lautalattian osalta on tapahtunut mitoitusvirhe.
Lattalämmityksen mitoitustiedot
Lattalämmityksen mitoitusteho: 1,8 kW
Maksimi painehäviö (dp): 17,3 kPa
Vesivirta (qv): 566 l/h
Mitoituslämpötilat: 39/35oC
Lattialämmityksen vesitilavuus 41 L
Lattialämmityksen mitoitusteho on 1,8 kW, josta saadaan 28W/m2
Minulla itselläni vanhassa 1970-luvun talossa (senaikaisen mittapuun mukaan hyvin eristetty) on mitoituslämpötilalla -28C mitattu lämmönkulutus 52W/m2.
Näin p*tuntumalla näyttäisi, että Capsun lautalattian lämmönluovutus on mitoitettu pahasti alakanttiin.
Mitä tehdä?
Ensiksi pitää tarkistaa asennukset ja laskelmat.
- Asennukset pitää tarkistuttaa suunnitelman tekijällä, jotta nähdään onko asennukset suunnitelmien mukaiset.
- Suunnitelmien ja laskelmien tekijä voisi ensiksi tarkistaa työnsä. Mutta koska ihmisluonteeseen kuuluu, että omien virheiden myöntäminen on vaikeaa, tahtoo mennä selittelyn puolelle, pitäisi laskelmat ja suunnitelmat tarkistuttaa kolmannella osapuolella.
Jos löytyy virheitä tai puutteita, on niiden korjaaminen oma juttunsa.
ATS
-
Ennen kuin mitään tekee, niin virtaukset ois hyvä selvittää; nythän näyttää siltä että lattiaan menee lämpöä, mutta se kiertää liian nopeesti. Oma pumppu lattiapiirille ja sen mukaan säätö muille: Jos iso talo ja paljon vesimäärää likenteessä niin mlp pummpu ei palvele muuta kuin syöttönä. Itse laitoin omat pumput molemmille, sekä lattia että pateripiireille.Toinen ottaa 7 W ja toinen 42 W. Lämmöt pysyy +/- 0,2 astetta. Tosin invertteripumppu säätää liiankin hyvin...
-
seppaant: "Lautalattian korkeasta meno- ja paluulämpötilasta sekä pienestä lämpötilaerosta voi päätellä että vesi kiertää hyvin mutta luovuttaa huonosti lämpöä. Jos lämpö menisi harakoille pitäisi se näkyä suurempana lämpötilaerona."
Jos ei lämmöt mene harakoille, niin sittenhän alapohjassa on hiirillä mahtava saunaosasto. Viskovat vaan vettä lämmönluovutuslevy-kiukaalle. Vitsi, vitsi...
Capsulle myös ohjeeksi, että jos lämmityksen kuntoon saattaminen näyttää vievän tolkuttomasti euroja, niin ulkopuolinen asiantuntija/tavarantarkastaja kannattaa kyllä hankkia. Voipi nimittäin olla, että pahimmassa tapauksessa lopullisen päätöksen antaa käräjäoikeus ja puolueettomia lausuntoja tarvitaan, mutta ei nyt maalata vielä tuomareita seinille.
-
Osittain piti arvatakin, mutta yritin laskea sitä alakerran lämmöntarvetta
ryömintätilan lämpötilalla +3, sekä -5 että -25 ulkolämpötilalla.
Mitoituslämpötila 39/35 eli keskilämpötila 37 siellä lattialautojen alapinnassa.
Näytti siltä, että tarve olisi ~2200 ja ~3700 W. Siis ilman ilmanvaihdon osuutta.
-
Kallioniemi: Ihan mielenkiinnosta; minkälaista U-arvoa käytit 150 mm:lle 70 vuotta vanhalle hirsiseinälle ?
-
Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647
- Accuracy: +/- 1'C
- Sampling period: 10 sec
Nuo kannattaa ottaa huomioon. Johonkin hommaan tuollainen tarkkuus ja nopeus voi olla riittävä, toiseen taas ei.
Turhan epätarkka mittari näin inssimiehelle ::)
Sais olla korkeintaan +- 0.2
En mittaa pelkkiä eroja vaan absoluuttisia lämpötiloja.
Onko muita vinkkejä?
-
Kallioniemi: Ihan mielenkiinnosta; minkälaista U-arvoa käytit 150 mm:lle 70 vuotta vanhalle hirsiseinälle ?
0,62 W/m2*K. Oikaisin ne varausten viisteet ja raot käyttämällä paksuutena 140 mm. 12 mm:n kuitulevyn laskin mukaan, mutta en ulkovuorausta.
-
En todellakaan ole fyysikko, mutta luulen että lämmöt jää tuonne lautojen alle muhimaan.
Lämpö ei oikein johdu jos putki ei kulje sisällä laudassa. Varsinkin jos välissä on yhtään ilmaa.
Lämpö ei kulkeudu jos ilma ei liiku sieltä mihinkään (alhaalta ylös).
Säteily on aika heikkoa tuollaisilla vähäisillä asteilla ja välillähän on myös esteitä.
Lisäksi puu on kohtuullinen eriste kuitenkin, meillä on ulko-ovena ja vintin ovena täyttä puuta oleva ovi ja ei se nyt niin mielettömän kylmä ole (korjauslistalla on kuitenkin ovien vaihto).
Tää on sitten ihan epätieteellistä arvailua kuitenkin... ::)
-
menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C
Lämpötilaero huone- ja ulkolämpötilan välillä n 30 astetta
Lämpötilaero lattialämmitysputken ja lattian yläpinnan välillä suurempi kuin 30 astetta.
Ulkoseinä on varmaan jotain 5-6" ja lattialaudat jotain 1" .
Luulisi tuon tuuman laudan johtavan paremmin lämpöä kuin 5-6 tuuman hirsi.
Tuossa kyllä tulee sellainen käsitys ettei lattilautojen alapuolella oikein lämmintä nyt ole.
Mutta ei tilanne korjaannu ennenkuin vika on löydetty.
Pitäisi varmaan alkaa systemaattisesti rajaamaan vikaa jollain tavalla ja kun se löytyy niin miettiä miten korjata.
-
Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.
Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?
-
Capsu:
Ota valokuvia jakotukeista ja muista asiaan liittyvistä kohteista. Vielä parempi, jos on rakennusaikaisia kuvia.
ATS
-
Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.
Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?
Pönttöuunien vierestä saattaisi päästä ujuttamaan anturin lattian alle. Täytyy vaan hommata mittari, jossa on tuo anturi vähän pidemmän piuhan päässä.
Ilmanvaihto on painovoimainen ja tapahtuu asuinhuoneissa pönttöuunien yläosan ns. tupakkaventtiilin kautta. Keittiössä on liesituuletin ja siivessä olevissa pesutiloissa poistopuhallin, joka käytössä kylpyhoneessa asioinnin ajan.
-
Capsu:
Ota valokuvia jakotukeista ja muista asiaan liittyvistä kohteista. Vielä parempi, jos on rakennusaikaisia kuvia.
ATS
Voin ottaa tuossa iltasella kuvan jakotukista. Asennusaikasia kuvia löytyy kyllä, voin laitella joitakin näkyviin. Tuossa aiemmin yllä on jo yksi.
-
Capsu: Tuntuuko pönttöuunin kivijalan vierestä kylmää vetoa lattianraosta ? Kokemusta on yhdestä kohteesta, jossa tämä oli ongelmana.
-
Capsu: Tuntuuko pönttöuunin kivijalan vierestä kylmää vetoa lattianraosta ? Kokemusta on yhdestä kohteesta, jossa tämä oli ongelmana.
Ei tunnu. Tuo uuni, jonka vierestä olen ajatellut anturin ujuttaa lattan alle on ollut lämmittämättä tänä vuonna, niin ei sen lämpö anna sitten virhellisiä lukemia anturiin. Tuossa eilen kokeilin ujuttaa ihan vain rautalangan pätkkää lattian alle, niin siinä kohtaa ei ainakaan ollut tyhjää. Oli aika hankalaa saada edes parikymmentä senttiä työnnettyä lankaa laudan alle.
-
Vähän täsmennystä noihin lämpölaskupähkäilyihini.
Huonelämpötila +20 astetta, ryömintätila +3 astetta.
Lämpövirta rakenteiden läpi vesikierron mitoituslämpötilalla 39/35:
-lattiasta huonetilaan 2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan 360 W
-seinien ja aukkojen kautta ulkoilmaan/-5K 2200 W
-,- /-25K 3600 W
Lattialaudoituksen U-arvo ja samalla läpi johtuva lämpö heittää aika tavalla, riippuen laskentaohjeen C4 tulkinnasta.
Siltä kumminkin näyttäisi, että se mitoitusteho on laskettu(arvattu?) reilusti alakanttiin.
Minä voin tietysti olla myös itse vielä enemmän alakanttiin ja väärässäkin, tiedot ja oppi kun ovat peräisin 1960-luvulta. Pää tietysti vielä vanhemmalta ajalta.
Vesitilavuudesta päätellen lämmitysputket ovat kokoa 16/2 tai sinne päin. Vaikka se 1,8 kW kai on juuri saavutettavissakin sillä koolla, niin tulee kumminkin mieleen jo epäilys, että piirustuksissa onkin lukenut 20/2?
-
-lattiasta huonetilaan 2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan 360 W
Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS
-
-lattiasta huonetilaan 2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan 360 W
Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS
En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa. Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.
-
-lattiasta huonetilaan 2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan 360 W
Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS
En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa. Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.
Lämpöähän on tarjolla vain lämpölevyjen ja putkien kohdalla ei villan kohdalla ole lämpöä tarjolla.
Sinun pitänee kertoa lattian lämpöteho luvulla 0,40?
ATS
-
Ajatelkaa nyt ihan maalaisjärjellä. Jos jollain 12 nelion alalla on 41litraa vettä ja ei ole kuin muutama pellinpala johon lämpö siirtyis niin kylmä tulee vaikka olis 100 asteista vettä :)
Ajatelkaapa että tuo lenkki olisi ulkona pakkasessa ja putken lämpötila ero oli 70c. Suurella virtauksella putki ei ehtisi jäähtyä oikeastaan yhtään.
-
-lattiasta huonetilaan 2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan 360 W
Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS
En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa. Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.
Lämpöähän on tarjolla vain lämpölevyjen ja putkien kohdalla ei villan kohdalla ole lämpöä tarjolla.
Sinun pitänee kertoa lattian lämpöteho luvulla 0,40?
ATS
Aina konstikkaammaksi menee!
Otin kyllä oletukseksi, että ne putket luovuttavat tietyn osan lämmöstään sinne lattialautojen ja villan väliin , oli sitä väliä sitten enempi tai vähempi. Jos ne pellit olisivat koko alalla, olisi se lämmön siirtyminen tietysti ihan toista luokkaa.
Mikäli villa onkin lämmönluovutuslevyjen välillä lattialaudoissa kiinni, heikontaa se varmasti lämmön siirtymistä rajusti, mutta ei sentään kokonaan. Siirtyyhän lämpö johtumalla tietyssä määrin koko villakerroksen läpi sinne rossipohjan allekin, myös niiden peltilevyjen kohdalla.
Kumminkin yhtälö on ihan mahdoton alakerran lämmöntarpeen ja sieltä lattian alta tarjolla olevan lämmön suhteen.
Kyllähän tällaiset laskut olisivat paremmin LVI- kuin rakennusammattilaisen heiniä.
-
Ajatelkaa nyt ihan maalaisjärjellä. Jos jollain 12 nelion alalla on 41litraa vettä ja ei ole kuin muutama pellinpala johon lämpö siirtyis niin kylmä tulee vaikka olis 100 asteista vettä :)
Ajatelkaapa että tuo lenkki olisi ulkona pakkasessa ja putken lämpötila ero oli 70c. Suurella virtauksella putki ei ehtisi jäähtyä oikeastaan yhtään.
"peki", kun olisikin 41 litraa 12m2:n alalla, mutta kun sitä on vain sen verran 65 m2:llä.
-
Aina paranee :D
-
Pyörittelin vielä noita Capsun mittaamia meno- ja paluulämpötiloja ja sain seuraavanlaisia tuloksia.
- Kiertovesipumpun kokonaisvirtauksesta menee lautalattiaan 70% ja
alakerran betonilattiaan ja yläkerran pattereille yhteensä 30%.
- Järjestelmän kokonaistehosta menee lautalattiaan vain 33% ja
betonilattiaan ja pattereille yhteensä 67%.
Tämänkin perusteella voi päätellä, että lautalattian tehonluovutus ei ole kunnossa.
ATS
-
Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.
Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?
Pönttöuunien vierestä saattaisi päästä ujuttamaan anturin lattian alle. Täytyy vaan hommata mittari, jossa on tuo anturi vähän pidemmän piuhan päässä.
Ilmanvaihto on painovoimainen ja tapahtuu asuinhuoneissa pönttöuunien yläosan ns. tupakkaventtiilin kautta. Keittiössä on liesituuletin ja siivessä olevissa pesutiloissa poistopuhallin, joka käytössä kylpyhoneessa asioinnin ajan.
No niin mittailin tuolta lattian alta lämpötilaa, niin pitkältä, kun tuon anturin sain. Mittauspisteeksi valikoitui lattian ja väliseinän vieri, jossa oli vielä liikuntasauma avoinna. Villa oli todella likistuksissä laudan alapintaa vasten, joten en saanut työnnettyä anturia lattian alle kuin n. 10 cm verran.
Lattiakierto:
meno 43,6C
paluu 42,2C
Lattian alainen lämpötila 30,8C
Siis en tiedä, kuinka paljon anturin ja mahdollisen lämmönluovutuslevyn/putken välinen etäisyys oli, mutta ilmeisesti aivan putkeen anturi ei osunut, koska lämpötila oli alhaisempi kuin putken lämpötila.
Putken tekniset mitat muuten ovat 16*2mm.
-
Pyörittelin vielä noita Capsun mittaamia meno- ja paluulämpötiloja ja sain seuraavanlaisia tuloksia.
- Kiertovesipumpun kokonaisvirtauksesta menee lautalattiaan 70% ja
alakerran betonilattiaan ja yläkerran pattereille yhteensä 30%.
- Järjestelmän kokonaistehosta menee lautalattiaan vain 33% ja
betonilattiaan ja pattereille yhteensä 67%.
Tämänkin perusteella voi päätellä, että lautalattian tehonluovutus ei ole kunnossa.
ATS
Kun oikein pinnistelee niin saa aikaiseksi sellaisenkin teorian, että suunnittelija on ajatellut patterilämmitystä alakertaankin ja lattiaputkituksen vain kylmäntunteen torjumiseksi. On sitten jossakin välissä ajatus katkennut kesken.
-
Eli lautalattia ja tuulensuojapaperi yhdessä on niin hyvä eriste, että lämpö vaan suurelta osin muhii alapohjassa ja vain luovutuslevyjen kohdalta lämmön johtumista tapahtuu jonkin verran myös sisäilmaan.
Taitaa olla patterien laitto edessä myös alakertaan. Toivottavasti saat hyvityksen toimimattomasta lattialämmityksestä laitteiston toimittajalta.
-
Alla kuva jakotukista, jonka lupasin. Ylempi tukki on menovedelle ja alempi paluulle. Mustat kohdat on mittauspisteet pintalämpötilamittarille.
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/jakotukki_www.jpg)
Ohessa näitä rakennekuvia lattiasta parista eri huoneesta.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy Eeristetila ja lattian tuenta
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/h2_eristetila.jpg)
Toisessa ja kolmannessa kuvassa näkyy putkitus ja lämmönluovutuslevyt juuri ennen ilmansulkupaperin ja lautojen asennusta.
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/h1_putkitus.jpg)
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/h2_putkitus.jpg)
Ja viimeisessä kuvassa lattian asennusvaihe menossa putkituksen päälle.
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/h2_lattiarakenne.jpg
)
-
mulla on vastaava rakenne yläkerrassa toteutettuna 12mm putkella ja 28mm laudalla..lämmönluovutus levyjä on 90% putkituksesta ja 4 käyrällä mennään! tällä määrällä levyjä on huonelämpö meillä noin 22..ja siis yläkerrassa! auki tuo sinun lattia pitäisi ottaa ja levyttää kauttaaltaan jos jotain lämpöä sieltä meinaat saada..
-
Mitenhän noiden lattialämmityshuoneiden ulkoseinien lämmöneristys tilanne on?
Onko ulkoseinissä ainoastaan hirret vai on niiden lisäksi joko sisä- tai ulkopuolella lisälämmöneristystä?
Paljonko ulkoseinissä olevan hirsien paksuus on?
Tuossa kun saattaa olla sellainen tilanne että lattialämmityshuoneiden lämmönkulutus on suurempi kuin mitä lattialämmitys pystyy tuottamaan.
Lattian alainen lämpötila 30,8C
Jos lattian pintalämpötila yläpuolelta on jotain 20C niin noiden mittausarvojen perusteella lämpöä vuotaa liikaa jostain.
Eihän seinien rakenteet ole keskeneräiset?
Tai huoneen yläpohjassa avointa tilaa alakerran katon ja yläkerran lattian välillä?
-
Mulla on osa yläkerran makuuhuoneesta rakennettu alakerran ulkoseinän ulkopuolelle. Näin ollen alapuolella on pelkkää tyhjää.
Eristeenä on alapuolelta lueteltuna:
Harva laudoitus
tuuletusrako
leijona tuulensuojalevy
200mm uretaanilevyä.
Sitten on lauta jossa on lämmönsiirtolevyt kauttaaltaan kuten Raksaajalla.
2 kertaa GYPROC rakennuslevy 26mm
ja 6mm laminaatti.
Pintalämpötila lattiassa kyseisessä kohtaa kun kierto ei ole ollut päällä moneen viikkoon 18c.
Kyseisen huoneen lämmöistä huolehtii plasma tv ja pyöreähkö nainen :)
Avasin kierron ja katson paljonko lämmöt lattiassa ovat nousseet lämmitysveden ollessa noin 30c.
-
Mitenhän noiden lattialämmityshuoneiden ulkoseinien lämmöneristys tilanne on?
Onko ulkoseinissä ainoastaan hirret vai on niiden lisäksi joko sisä- tai ulkopuolella lisälämmöneristystä?
Paljonko ulkoseinissä olevan hirsien paksuus on?
Jos lattian pintalämpötila yläpuolelta on jotain 20C niin noiden mittausarvojen perusteella lämpöä vuotaa liikaa jostain.
Eihän seinien rakenteet ole keskeneräiset?
Tai huoneen yläpohjassa avointa tilaa alakerran katon ja yläkerran lattian välillä?
Ulkoseinän rakenne sisältä ulos (en ole aivan varma hirren sisäpuolisesta rakenteesta, koska tuo on edellisten omistajien laittama)
12mm gyproc, 12 tai 25mm huokoinen puukuitulevy, n. 150mm hirsi, 12 mm tuulensuojalevy, ilmarako ja vuorauslauta.
Seinärakenteen tulisi olla kyllä lopullisessa kuosissaan. Välipohjasta en osaa sanoa vielä varmaa, remppa on siirtymässä yläkertaan, jolloin on tarkoitus kurkistaa välipohjaan ja sen eristetilanteeseen.
-
Mulla on osa yläkerran makuuhuoneesta rakennettu alakerran ulkoseinän ulkopuolelle. Näin ollen alapuolella on pelkkää tyhjää.
Eristeenä on alapuolelta lueteltuna:
Harva laudoitus
tuuletusrako
leijona tuulensuojalevy
200mm uretaanilevyä.
Sitten on lauta jossa on lämmönsiirtolevyt kauttaaltaan kuten Raksaajalla.
2 kertaa GYPROC rakennuslevy 26mm
ja 6mm laminaatti.
Pintalämpötila lattiassa kyseisessä kohtaa kun kierto ei ole ollut päällä moneen viikkoon 18c.
Kyseisen huoneen lämmöistä huolehtii plasma tv ja pyöreähkö nainen :)
Avasin kierron ja katson paljonko lämmöt lattiassa ovat nousseet lämmitysveden ollessa noin 30c.
Ihan vaan väliaika tietona niin lattian lämpö nyt 19.2c
Tarkastappa vielä ne tukkien merkinnät ja että termarit toimii oikein.
Putkessa voi olla myöskin epähuomiossa tehty painauma joka estää virtauksen.
-
Termarit on OK, ne ovat kaikki auki -asennossa ja vesi kiertää, koska muuten paluuputki olisi aika viileä, nyt lähes saman lämpöiset. Painuma voisi tietenkin olla syy, mutta missä. Putkilla oli lattiavasoissa reilut kolot ja ryrkkiä taivutuksiakaan ei noissa pitäisi olla.
Täällä mennään alaspäin, nyt yhdessä huoneessa jo +16,4C lämmintä. Uunit on otettu jälleen käyttöön, jotta aamulla ei tartte lapioida hilettä pois pirtistä.
-
Mulla nyt lattiassa 20.8
meno 28.3 ja tulo 26.9.
Käynnin lopulla jolloin pysläm 31.2c. Huone on noin 16 neliötä. Koskee koko lämmityspiiriä, eikä vaan tuota yhtä huonetta.
Piirrustus on kastunut rakennusaikana niin pahoin etten näe tarkkoja lukuja piiristä. :-/
-
vesi kiertää, koska muuten paluuputki olisi aika viileä,
Lainaus äskeisestä.
Eikö tuo kerro juuri siitä ettei kierrä?
-
Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?
-
ALENNA SITÄ MENOLÄMPÖÖ ja käytä uuneja kunnes vika on korjattu.
-
Huomenta.
Nyt on lämmöt lattiassa 23.8c, Ei varmaan tuosta enää paljoo nouse näillä pakkasilla.
-
12mm gyproc, 12 tai 25mm huokoinen puukuitulevy, n. 150mm hirsi, 12 mm tuulensuojalevy
150mm ulkoseinän U-arvo menee kyllä aika korkeaksi,jotain 0,6 ainakin.
http://www.huliswood.fi/UserFiles/File/-pdf-/Pyorohirren_arvot.pdf
-
Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?
Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.
Päättelin, että virtausta on siitä, että kun imasin noita piirejä, niin ilmauksen aikana suljettujen piirien paluuputken lämp alkoi viiletä jo 15 min aikana niin paljon, että sen tunsi jo kädellä. Kun piiri avttiin, niin putki lämpeni nopeasti.
-
Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?
Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.
Päättelin virtauksen siitä, että kun ilmasin noita piirejä, niin ilmauksen aikana suljettujen piirien paluuputken lämp alkoi viiletä jo 15 min aikana niin paljon, että sen tunsi jo kädellä. Kun piiri avttiin, niin putki lämpeni nopeasti.
-
Capsulle muutamia kysymyksiä:
1) Onko jakotukeille asennettu linjasäätöventtiilit (ei näy kuvassa) ?
2) Oletko mitannut lämpötiloja jakotukilta lähtevistä ja palaavista valkoisista lattiaputkista ja oliko sama kuin jakotukin vastaavan teipin kohdalta mitattu ?
Huomio: Lämmönluovutuslevyjen asennuksessa on tehty virhe, koska niitä ei ole asennettu tiiviisti shakkilautakuvioksi ja käännöksissä on pitkät pätkät ilman mitään levyjä.
Paljonko ne oikein maksavat per kpl kun on näin nuukailtu ?
-
Capsulle muutamia kysymyksiä:
1) Onko jakotukeille asennettu linjasäätöventtiilit (ei näy kuvassa) ?
2) Oletko mitannut lämpötiloja jakotukilta lähtevistä ja palaavista valkoisista lattiaputkista ja oliko sama kuin jakotukin vastaavan teipin kohdalta mitattu ?
Paljonko ne oikein maksavat per kpl kun on näin nuukailtu ?
1) Ilmeisesti ei ole asennettu
2) Muistaakseni hyvin lähellä tukkien lämpotilaa
Kappalehinnasta ei ole tietoa, kun tuo tuli kokonaispakettina MLP+ lattialämmitys + patterilämmitys.
-
Ei kai tapauksessasi ole muuta tietä, kun ottaa yhteyttä tavarantoimittajaan ja vaatia tuoteen korjaamista sellaiseksi, jonka on tilannut ja josta on maksanut.
Tietysti jos asennusohjeessa on maininta, että tärkeä on käyttää mineraalilevyvillaa ja asiakas on omalla vastuullaan laittanut puhallusvillan niin... :-/
Lämpölevyjen liian harva käyttö on ainakin helppo osoittaa toteen. Ohjeessa oli muuten, että ikkunoiden alla yhtenäinen lämmönluovutuslevystö,
kuvista ei oikein selviä tämä yksityiskohta.
-
Ei kai tapauksessasi ole muuta tietä, kun ottaa yhteyttä tavarantoimittajaan ja vaatia tuoteen korjaamista sellaiseksi, jonka on tilannut ja josta on maksanut.
Ohjeessa oli muuten, että ikkunoiden alla yhtenäinen lämmönluovutuslevystö,
kuvista ei oikein selviä tämä yksityiskohta.
Ei noita lämmönluovutuslevyjä kylläkään ole vierekkäin ikkunoiden alla, mutta oletin, että toimittajan asentaja tietää mitä tekee. Painetun ohjeen ja viimeisimpien käytössä olevien ohjeiden välissä saatta olla eroavaisuuksia?
Tuosta villasta kyselin toimittajalta ennen asennusta, sanoivat, että jos tekee tarpeeksi suuren ylitäytön, niin on Ok. Tämä tietenkin suullisesti puhelimessa. Pitäsi ilmeisesti kaikki kommunikointi käydä vähintään sähköpostise, niin jäisi kirjallinen jälki.
Tänään kävin tämän kokonaisurakan tehneen firman toimitusjohtajan juttusilla päivällä ja hän lupasi, että asentajat tulevat katselemaan tilannetta tänään illemmalla... ei ole näkynyt >:(
Täytyy odottaa, odottaa,...
-
asentajat tulevat katselemaan tilannetta
Nyt mitattu lämpötilat tukilta
Meno :45,0
Paluu: 44,1
Kannattaa tämä mittaustulos esittää asentajalle.
-
Tuo mittaus on tehty pumpun seistessä, ei siis päde.
Otin alakerrasta samalla anturalla olohuoneen parketista (18mm,) ja keittiostä laminaatista(8mm) lämmöt.
Parketin lämmöt 22c ja lami antoi 24.8c. Molemmissa kierto ollut päällä koko talven.
Tämä mittaus betonilta.
-
Tuo mittaus on tehty pumpun seistessä, ei siis päde.
Jos kiertovesipumppu on seisonut niin olet oikeassa,jos taas maalämpökone on seisonut mutta kiertovesipuppu on pyörinyt niin lämmitysteho olisi jotain tuollaista.
Meno :45,0 / Paluu: 44,1 = dt 0,9C
-virtaus on 500l/h ja dt on 0,9 astetta niin lämmitysteho on 0,5kw
Normaalimpi olisi esim:meno 45,0/ paluu 40,0= dt 5,0C
-virtaus on 500l/h ja dt 5 astetta niin lämmitysteho on 2,9kw
-
Ei ero mullakaan ole yksittäisissä piireissä kuin 1.2-2c. Runkolinjassa se ero sitten kasvaa tuohon pumpulle/pumpulta dt 6. (Tuo on kyllä lauhduttimen dt) Pakko näköjään mitata tuon runkolinjankin lämmöt.
-
Niin mutta mites mittaat? Capsulla välivaraaja ja mulla hullunkierto tasaa tuon kunkolinjankin lämmöt aika tehokkaasti.
-
Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?
Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.
Niin tuo kv -pumpulta lähtevä putki on 26*3 mm ja kv-pumppu on päällä, vaikka MLP on levossa
-
Mulla tuo runkolinja on 32mm ulkohalk.
Voisitko mitata ongelmapiirin siten että anna ensin pumpun huilata esim. tunnin ja sitten otat sillä bd:llä minuutin välein lämpötilan muistiin meno- ja paluuputkesta.
Näyttäs vähän siltä että putkisto on pikkasen alimitoitettu pumpun tehoon nähden.
-
Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.
Kopioin tuon sun aloituksen tähän.
Ihan ok lämmitys tuntuisi toimivan noinkin paksulla laudalla.
-
Mulla tuo runkolinja on 32mm ulkohalk.
Voisitko mitata ongelmapiirin siten että anna ensin pumpun huilata esim. tunnin ja sitten otat sillä bd:llä minuutin välein lämpötilan muistiin meno- ja paluuputkesta.
Näyttäs vähän siltä että putkisto on pikkasen alimitoitettu pumpun tehoon nähden.
Voin vielä tun johonkin väliin yrittää tehdä, kun tuon toimittajan asentajat on käyneet. Murphyn lain mukaanhan siinä käy juuri niin, että ne ramppaa sisään sillon kun testi käynnissä ja kattoo, että pumppu kiinni ja pirtti kylmä -> nopea ongelmadignoosi -> pumppu käyntiin -> keikka valmis. Ja sitten ollaan taas lähtökuopissa :-?
-
Ihan ok lämmitys tuntuisi toimivan noinkin paksulla laudalla.
Tuleehan tuolta jotain lämpöä, mutta ei riittävästi. Eilen iltasella ennen nukkumaan menoa mittailin vielä lämpötiloja; kylmin huone + 15,9C ja lattian pintalämpö +17 - +19. Muissa huoneissa nyt siirrettävillä sähköpattereilla apulämmitys tai uuni käytössä.
-
Ihan triviaalitietona asentajien jäljiltä alkuperäinen lämpökäyrä, joka oli lineaarinen suora, oli asetettu arvoihin +22/20 - +30/-35oC Tuohan ei toiminut edes +5oC:n ulkolämpötiloilla, joten siitä lähtien käyrää on nyt ruuvattu ylös niin paljon kun rajoittimet sallivat (max. menoveden lämpötila käyrällä oli rajotettu asentajien toimesta +45oC:een, jossa tietenkin muutaman asteen lyhytaikainen ylitysvara)
-
Tuli mieleen sellainenkin yksityiskohta, että lämpöputkiston yläpuolelle asennettu tuulensuojapahvi/lattialauta toimii tehokkaana lämmönblokkaajana, sillä pahvin ja laudan väliissä on ohut eristävä ilmakerros. Huone on vähän niin kuin "kerrospukeutunut" alhaalta tulevaa lämpöä vastaan. Jos samalla lattian alla käy pieni kylmä ilmavirtaus, lattiaputkiston mitoitus on niukka ja lämpölevyjä on asennettu liian vähän niin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus on esimerkin kaltainen. Harmittava juttu, sillä kuvista päätellen on rakennustöiden jälki kuitenkin ihan huolellista.
Onkohan tavarantoimittajalla osoittaa edes yhtä kohdetta, jossa tämän esimerkin tyyppinen rakenne toimisi hyvin.
-
Vielä lämpötilojen mittaamisesta.
Koska lämpöpumppu huilaa aina välillä, vaihtelee menoveden lämpötila tietyissä rajoissa (10C ?)
Lämpötilojen mittauksissa pitäisi käyttää tallentavaa mittausjärjestelmää esim 1-Wire/LogTemp korkeintaan 1min mittausvälillä.
Hetkelliset yksittäiset mittaukset eivä kerro koko totuutta.
Tuloksia tarkasteltaessa tulee käyttää meno- ja paluuvesien lämpötilojen keskiarvoja ja keskiarvojen aikajakso tulee olla lämpöpumpun useamman käyntijakson pituinen.
Lattian rakenteesta:
Laudan alla on tuulensuojapaperi.
Eikö siellä pitäisi olla kosteussulku?
Lattioita ei ole vielä pintakäsitelty
Onko lattiat suojattu esim lämpöä eristävällä pahvilla?
ATS
-
Lattian rakenteesta:
Laudan alla on tuulensuojapaperi.
Eikö siellä pitäisi olla kosteussulku?
Lattioita ei ole vielä pintakäsitelty
Onko lattiat suojattu esim lämpöä eristävällä pahvilla?
Tuonne jätettin tietoisesti tuo tuulensuojapaperi, koska eriste on selluvilla, ei mineraalipohjainen villa.
Suojana on tällähetkellä ihan yksinkertainen paperi likaa vastaan, ei pahvi
-
No niin toimittajan edustajat kävivät paikalla, mittasivat lämpötilat huoneista, lattiasta, jakotukilta ja tarkastivat pumpun säädöt. Näytin myös valokuvat putkituksesta ja lämmönluovutuslevyistä.
Eivät paljoa vielä sanoneet tai edes arvailleet mikä voisi olal syynä, mutta vähän ihmettelivät lämmönluovutuslevyjen asennusta. Saas nähdä mitä tästä nyt sitten tulee. :-?
-
Ihan maalaisjärjellä takaraivosta raavittuna voisi tässä tapauksessa lattialämmitys toimia, jos putkien määrää olisi 5 kpl per vasanväli (nyt 3 kpl) ja alumiiniset lämmönluovutuslevyt olisivat koko matkalla.
Toisaalta kannattaisikohan silti laittaa vesipatterit, sillä puulattiahan tuntuu jalalle lämpimältä sellaisenaan, jos alapohjan eristys on kunnossa.
-
Toisaalta kannattaisikohan silti laittaa vesipatterit, sillä puulattiahan tuntuu jalalle lämpimältä sellaisenaan, jos alapohjan eristys on kunnossa.
Ja lehmätkin olis maitoautoja jos niillä olisi pyörät. Kyllä se varmaan tuntuu jos ei ole tuntoa jaloissa. Mistäs se lämpö sinne alapohjaan sitten siirtyy, pyhällä hengellä vai?
Kyllä lattialämmitys hakkaa mukavuudessa patterilämmityksen 6-0.
-
Jos lattian joutuu avaamaan niin lämpölevyjä kannattaa laittaa koko ala täyteen,silloin tuon lautojen allaolevan paperin voisi jättää pois kun lämpölevyistä tulee suht tiivis kerros villan päälle.
-
Topicin aloittajalta kysyisin minkä vuoksi tuo vanha lattia on hajoitettu alta pois oliko se laho tjsp.?
Meillä laitettiin vanhaan taloon suoraan vanhan lattian päälle putkitus. kuten tässä kuvassa.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/greenline_lattial%e4mmitys.jpg)
Vanhassa lattiassa oli 15cm villa alla ja sen päällä lauta lattia ja lastulevy. Lastulevyn päälle laitettiin putkitus.Jätetiin tuo alin kipsilevy pois.
-
Tuo puu on sen verran hyvä eriste että kannattaa miettiä pinnoitteenkin vaihtoa jos purkuun mennään. Saahan sen sitten hyödynnettyä tuossa pönttöuunissa :)
-
Topicin aloittajalta kysyisin minkä vuoksi tuo vanha lattia on hajoitettu alta pois oliko se laho tjsp.?
Tuohon oli muutama syy; Alapohjan eristeen tukilaudat olivat osittain sortuneet, eriste oli vanhaa kirjapainon makulatuuripaperia/vanhaa kirjeenvaihtoa kts. kuva., jonka eristävyys oli luokaa hyytävä.
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/vanha_alapohja.jpg)
Lattiavasojen 50x100mm tuenta niskahirsiin oli pettänyt paikotellen eli vasat olivat ilmassa usean metrin matkalla ja lattia notkui useita senttejä, kun siinä käveli.
Lattiat olivat painuneet vinoon, esim. yhdessä huoneessa lattia vietti 4m:n matkalla n. 8cm.
Lattialaudat oli uusittu 1950-luvulla, päätellen sen aikuisista sanomalehdistä. Lautojen kunto osottautui huonoksi.
Joissakin huoneissa laminaatin alle oli jätetty muovimatto, johon kosteus oli tiivistynyt, homehduttaen sen ja alle jätetyt lattialaudat.
Vanhasta rakenteesta säästettin niskahirsien järeä kannattajahirsi ja itse niskahirret. Samassa yhteydessä 50X100 vasat vaihdettiin 50X125 vasoihin, koska osaan huoneista on tulossa painavia kirjahyllyjä.
-
Tuo puu on sen verran hyvä eriste että kannattaa miettiä pinnoitteenkin vaihtoa jos purkuun mennään. Saahan sen sitten hyödynnettyä tuossa pönttöuunissa :)
No joo, vanhassa talossa kyllä katoaa osa tunnelmaa, jos laminaattiin, tms siirrytään. Mitään kotimuseota en nyt kuitenkaan ole tekemässä, kun perheessä on reilu 2v. pikkutermiitti, joka suorittaa kyllä pinnalle kuin pinnalle crash-testin. ;)
-
Toisaalta kannattaisikohan silti laittaa vesipatterit, sillä puulattiahan tuntuu jalalle lämpimältä sellaisenaan, jos alapohjan eristys on kunnossa.
Mistäs se lämpö sinne alapohjaan sitten siirtyy, pyhällä hengellä vai ?
Sehän tässä ongelma onkin, että lämpö siirtyy alapohjaan eikä huoneilmaan joka on varmaankin tavoite.
Haiskahtaa siltä, että ongelman poistaminen tulee kalliiksi, mutta kuinka kalliiksi ja kenelle niin neuvottelut toimittajan kanssa ratkaisee.
-
Laminaatin kovuusluokassa 32 saa ihan rauhassa tehdä murrosikäinenkin tehdä noita grash testejä. Tuo Bauhausin laattajäljitelmä kestää ainakin ihan mitä vaan.
Mulla laminaatissa lämmöt nyt 25.2 ja alkaa tuntumaan pidemmän päälle aika epämukavalta jaloissa.
-
Capsu
Mikä on tilanne nyt
-Toimittajan suhteen?
-Sisälämpötilan suhteen, nyt kun on kunnon pakkasia
-Missäpäin talosi sijaitsee, paljonko on pakkasta?
ATS
-
Capsu
Mikä on tilanne nyt
-Toimittajan suhteen?
-Sisälämpötilan suhteen, nyt kun on kunnon pakkasia
-Missäpäin talosi sijaitsee, paljonko on pakkasta?
ATS
Toimittajasta ei ole kuulunut mitään.
Olemme sulkeneet kaksi asuinhuonetta pois käytöstä, ovat vain lattia"lämmityksen" varassa, lämpötila on n. +14C. Lopuissa 1.krs huoneissa lattia"lämmitys", uunilämmitys ja tarvittaessa siirretävät sähköpatterit, lämpötila n. +21C.
Sijanti Hämeenlinna, aamulla pakkasta -21C, nyt -14C. Paikan säätila netissä http://saa.aina.fi ,josta löytyy myös käppyrät taakepäin kuukauden ajalta.
-
Tällaisissa tapauksissa hyvin tyyppillistä etteivät pidä mitään kiirettä; pelaavat aikaa, kun ei ole mitään hävittävää.
Nyt asikkaan kannattaisi olla aktiivinen ja ensikädessä reklamoitava asiasta KIRJALLISESTI.
Toisena kannattaisi hankkia faktaa/todistettavia mittauksia, vaikka sitten ulkopuolisen tavarantarkastajan avustamana.
Nimittäin pakkaskausi, kun on ohi niin milläs osoitat, että talvella oli lattiat kylmät. Asian todistaminen vierähtää helposti seuraavaan talveen.
-
Mitähän tässä pitäsi nyt tehdä :-?
Toimittaja tarjoaa lämpöpatterien asennusta hyvityksenä vajaatehoisesta lattialämmityksestä. Koko kiroin lattiaremppa näyttää saavan todellisen antikliimaksin >:(
-
Luulen että vaikka ne tuplais ne putket ja pellit niin tuo lankku on vaan väärä matsku tuohon. mulla yläkerran kylppärin lämmitys on tehty 25mm lastulevyn alle ja lämpöinen ei sekään ole jos vertaa lamiin tai laattaan betonilla.
-
Patterit hyvityksenä vaikuttaa ainakin minusta hyväksyttävältä tarjoukselta. Kannattaa vaan pitää huolta, että laittavat riittävän tehokkaat patterit niin ei tarvitse hehkuttaa epämiellyttävän kuumana. Saattaapi olla jopa teilllä energiatehokkaampi ratkaisu.
Niinkuin peki tuossa aikaisemmin mainitsi niin lattialämmityksen saamisesta toimivaksi ei ole takeita teidän lattiarakenteessa. Onkohan yhtään toimivaa esimerkkiä, jossa sama rakenne ?
-
Samaa mieltä, aika reilu vastaan tulo.
-
Mitähän tässä pitäsi nyt tehdä :-?
Toimittaja tarjoaa lämpöpatterien asennusta hyvityksenä vajaatehoisesta lattialämmityksestä. Koko kiroin lattiaremppa näyttää saavan todellisen antikliimaksin >:(
Jos lattiaremontin idea on ollut pattereista lattialämmitykseen siirtyminen, niin...ei varmasti tuollainen hyvitys paljon mieltä lämmitä.
-
Mitähän tässä pitäsi nyt tehdä :-?
Toimittaja tarjoaa lämpöpatterien asennusta hyvityksenä vajaatehoisesta lattialämmityksestä. Koko kiroin lattiaremppa näyttää saavan todellisen antikliimaksin >:(
Onpas kinkkinen tilanne; toimittajan kannalta patterit se varma ratkaisu, pattereilla lämpöä varmasti riittää eikä tarvitse lattiaa repiä auki.
Toisaalta lankut ilmeisesti ruuvattu ponteista eli ne voisi asentaa uudelleen?
Tuttavan talossa on sähkölattialämmitys, maanvarainen betonilattia siis ja siinä päällä koolaus ja lankkulattia, lämmitys tuntuu silti pelaavan eli aivan varmasti tuossa sinunkin tapauksessa homman saa pelaamaan, etenkin jos lattiassa on tosiaan noin 40cm paksusti eristettä ja väli/yläpohjan eristys myös samaa luokkaa.
Nyt suurimpana ongelmana lienee se että ne luovutuspellit ovat niin harvassa että putket pääsevät pitkältä matkalta uppoamaan osittain sinne puhallusvillaan ja siten ne ei luovuta lämpöä sen paremmin ylös kuin alaspäinkään. Kuvan perusteella myös vaikuttaa että putkitus on aika harva, etenkin kun kyseessä 16x2mm putki.
Omassa talossa lattian (parketti) pintalämpötila pyörii kovilla pakkasilla jossain +23- +25 asteessa, parketin alla on askeläänieriste ja sitten maanvarainen betonilattia (jonka alla 10cm/15cm styrox), ja lämmitysveden lämpötilaero menon ja paluun välillä noin 6-7 astetta (siis lämmitysjakson aikana).
Jos lankut voi käyttää uudelleen (jalkalistat ainakin voi jos sievästi irrottaa) niin itse ainakin kokeilisin laittaa sen lattialämmityksen pelaamaan.
-
Viestissä nro. 58 tilaamani 4 mittaria saapuivat ja näyttäisi kaikki pysyvän virhemarginaalissa +/- 0,5 astetta.
Vertailumittarina Fluken IR-mittari.
Ihan käyttökelpoisia näyttää olevan. Täytyy teippailla LTO-laitteeseen sekä jakotukkiin niin näkee helposti lämpötilat.
-
Onpas kinkkinen tilanne; toimittajan kannalta patterit se varma ratkaisu, pattereilla lämpöä varmasti riittää eikä tarvitse lattiaa repiä auki.
Toisaalta lankut ilmeisesti ruuvattu ponteista eli ne voisi asentaa uudelleen?
Nyt suurimpana ongelmana lienee se että ne luovutuspellit ovat niin harvassa että putket pääsevät pitkältä matkalta uppoamaan osittain sinne puhallusvillaan ja siten ne ei luovuta lämpöä sen paremmin ylös kuin alaspäinkään. Kuvan perusteella myös vaikuttaa että putkitus on aika harva, etenkin kun kyseessä 16x2mm putki.
Jos lankut voi käyttää uudelleen (jalkalistat ainakin voi jos sievästi irrottaa) niin itse ainakin kokeilisin laittaa sen lattialämmityksen pelaamaan.
Laudat on ruuvattu ponteistaan ja pintakäsittely puuttuu vielä, samoin kaikki listoitukset. Yhden huoneen osalta on ehditty jo koolaamaan väliseinää ja laittaa tapetit pintaan, joten siellä tuon lattian purku olisi aika haasteellista. Parissa huoneessa on remppa pysäytetty odottaman tuon lattialämmityksen ongelman ratkaisun lopputulosta.
Tänään pitäsi tulla taas toimittajan poppoo kattelemaan paikkoja ja keskustelemaan siitä, miten edettäisiin. Onhan tuo selvä, että he haluavat laittaa mielummin patterit seinille, koska se on tolkuttoman paljon halvempaa kuin lähteä avaamaan lattioita heidän kustannuksellaan ja laittamaan lisää lämmönluovutuslevyjä. Toistaiseksi keskustelu on mennyt ihan asialinjalla ja ovat myöntäneet suullisesti, että tuo n. 30W/m2 teoreettinen arvo lämmitysteholle on vähän alakanttiin 30-luvun saneerauskohteessa.
Tosin lattalämmityksen suunnitellut firma (toimittajan alihankkija) kiistää, että heidän laskelmansa olisivat virheelliset. Eli tässä asiassa lienee kaksi vaihtoehtoa 1. lattialämmityksen suunnittelijalle on toimitettu virheelliset lähtötietdot tai 2. suunnittelijalle on tapahtunut suunnitteluvirhe, jota ei myönnetä. :-/
Ongelmana tuon patterilämmityksen kanssa on nyt kuitenkin, että nuo patterien putket täytuisi viedä kylmän ryömintätilan kautta ja matkaa kertyisi aika paljon. Jos pattereihin menee kuitenkin matalalämpöistä vettä, kuten yläkerrassa voisi lämpöhäviöt nousta aika kriittiseksi, näin mutu tuntumalla arvioituna, jollei putkia paketoi todella paksuun vaippaan. Toinen vaihtoehto olisi tehdä putkivedoilla "kauniita" kehystyksiä huoneiden oviaukkojen kiertämiseksi.
Mahtaako kukaan tietää, saako noista lämmitysputkien muovipinnassa oleviä teknisiä merkintöjä (halkaisija, valmustajan koodit, yms.) nätisti pois jollain tavalla? Lähinnä, että saisi siistin valkoisen pinnan, jos nuo patterit ja putket kuitenkin tuonne näkyville pitkin huoneiden seiniä joudutaan laittamaan.
-
Eikö putkivientejä pattereille voi laittaa lautalattian alle tai ainakin osittain mistä saadaan ruuvatut laudat helposti purettua irti ?
Näkyviin jäävät putkivedot koteloidaan siististi nurkkiin tai sellaista materiaalia joka voidaan maalata.
-
Ehdotuksia on tullut monenlaisia.
Minun ehdotukseni on:
Puretaan lattia helpoimmin purettavissa olevasta huoneesta ja lisätään maksimi määrä lämmönluovutuslevyjä ja katsotaan vaikutus.
ATS
-
seppaant: Mitenkäs toi Capsun ilmoittama liian alhainen mitoitusteho (30W/neliö) ?
-
Eikö putkivientejä pattereille voi laittaa lautalattian alle tai ainakin osittain mistä saadaan ruuvatut laudat helposti purettua irti ?
Näkyviin jäävät putkivedot koteloidaan siististi nurkkiin tai sellaista materiaalia joka voidaan maalata.
Laudoitus on aloitettu ulkoseinän vierestä ja päätetty sisäseinien viereen, joten laudotusta pitäsi purkaa kuitenkin 1/3 lattiasta, jotta pääsisi kiertämään keskellä pirttiä olevien tulisijojen alustat
-
Pystyisiköhän niitä jo lattian alla olevia putkia käyttämään patterilinjoihin avaamalla lattiaa sopivasta kohtaa ?
Joissain tapauksissa putkitus aloitetaan ns. lattian ulkokehältä. Kuvista varmaan selviää.
-
No niin, tuossa keskusteltiin uudemman kerran toimittajan kanssa. Laittelin läjän valokuvia heille ja toimittivat eteenpäin suunnittelijalle. Tämänhetken tilanne on se, että avataan yhdestä huoneesta lattia ja laitetaan lämmönluovutuslevyjä lisää puuttuviin kohtiin ja korjataan nykyiset levyt siten, niin kuin niiden kuuluisi olla. Eli lattiapinnoitteen alle tulee nyt kokeeksi yhtenäinen levykenttä. Katsotaan sen vaikutus. Nyt laskettiin valokuvista, että lämpöä luovuttavaa pinta-alaa on n. 5,4 m2 ja huoneen koko n. 16 m2 täydennyksellä päästään reilusti yli 10 neliömetriin. Totesivat, että järkevästi suunnitellussa ratkaisussa tulo- ja menoveden eron tulisi olla n.5-7C, eikä 1-2 C, kute nyt on.
Ilmeisest itoimittaja ja alihankkija sitten ratkovat keskenään miten jakavat kustannukset, mutta sehän ei minun kannalta ole oleellista ;)
-
Ilmeisest itoimittaja ja alihankkija sitten ratkovat keskenään miten jakavat kustannukset, mutta sehän ei minun kannalta ole oleellista ;)
Oikea asenne. Sinähän tässä kuitenkin olet maksumiehenä niin on vain oikeus ja kohtuus, että saat rahoillesi alkuperäisen sopimuksen mukaisen vastineen.
-
Taitaa olla lattilämmitysfirmalle ensimmäinen rossipohjalattialämmityskohde, kun asioita "kokeillaan".
Ihmettelen vain mitenkä toi liian alhainen mitoitusteho (30W/neliö) tällä korjaantuu, mutta usko alumiinilevyihin tuntuu olevan kova.
Minun mielestäni myös muita muutoksia putkituksiin ja varaavaa massaa lattiarakenteeseen tarvittaisiin.
Kannattaa vetää varuiksi putket patterille tähän huoneeseen, jos lattia avataan. ;)
-
No niin, tuossa keskusteltiin uudemman kerran toimittajan kanssa. Laittelin läjän valokuvia heille ja toimittivat eteenpäin suunnittelijalle. Tämänhetken tilanne on se, että avataan yhdestä huoneesta lattia ja laitetaan lämmönluovutuslevyjä lisää puuttuviin kohtiin ja korjataan nykyiset levyt siten, niin kuin niiden kuuluisi olla. Eli lattiapinnoitteen alle tulee nyt kokeeksi yhtenäinen levykenttä. Katsotaan sen vaikutus. Nyt laskettiin valokuvista, että lämpöä luovuttavaa pinta-alaa on n. 5,4 m2 ja huoneen koko n. 16 m2 täydennyksellä päästään reilusti yli 10 neliömetriin. Totesivat, että järkevästi suunnitellussa ratkaisussa tulo- ja menoveden eron tulisi olla n.5-7C, eikä 1-2 C, kute nyt on.
Lisäisiköhän lämmön siirtymistä alumiinilevyihin se, jos putket "juotettaisiin" lämmönsiirtolevyihin kiinni esim kipsillä??
ATS
-
Tuo "juotos" varmaan auttaisi, tulisihan tuohon levyyn lämpöä johtavaa pintaa huomattavasti enemmän, kuin nyt olevat nystyrät, jolla tuo putki on lukittu tuohon uraansa, näin teoriassa ajateltuna.
Olettaisin tuolla levyjen lisäyksellä olevan ainkin jotain vaikutusta, sillä nyt levyn kohdalla lattian pintalämpö on 2-3C korkeampi kuin vieressä. Jos tuo korkeamman lämpötilan alue kasvaa, niin näin maalaisjärjellä ajateltuna myös huoneeseen siirtyvä lämpötehon pitäsisi kasvaa.
-
Varmaan jotain vaikutusta on lämpölevyjen lisäämisellä, mutta kun tuo menolämpö oli jo ns. tapissa niin ei kyllä ole mitään hyötyä jos lämmöt nouseekin vaikka 3c lattian pinnassa. Sulla edelleen pumppu käy todella lämpöisenä.
Kannattaa ehkä ajatella kokonaisuutta.
-
Capsu, liimailen nuo lämpötermarit lattiaan ja ajan sitten kaikella teholla mitä pumppu antaa lämpöä tuohon rossiin. Mulla on kyllä pelkät laminaatit tossa, mutta jotain osviittaa tosta lämmitystehosta voi tulla noinkin. Näkeepähän ainaskin ton lauhduttimen dt joka sulla oli tosi pieni.
-
Tein ton kokeen ja lämmitin vaan rossilattiaa.
Pumppu runno litkun lämpimäksi 7 minuutissa.
Jotenki tuntuisi ainakin omasta mielestä siltä ettei pelkkä lattilämmitys lämmönsiirtolevyillä, vaikka niitä olis kahdet päällekkäin yksinkertaisesti toimi. Inventterikään ei pysty niin pienellä teholla pyörii että tuo toimisi. Tämä vaan oma mielipide ja omien kokeilujen tulos.
-
Luulisi, että nuo lämmönsiirtolevyillä toteutetut ratkaisut olisivat poistuneet markkinolita vähin äänin ja aika ripeästi, jos kaikki asennukset olisivat menneet poskelleen. Ei kai minkään firman rahkeet kestäisi sitä reklamaatiovyöryä, mikä niistä syntyisi. :-?
Niitä kuitenkin markkinoidaan täyttä päätä tälläkin hetkellä.
Meillä on nyt tilanne, että odottelen, että koska saadaan asentaja paikalle tuota luovutuslevyjen lisäystä varten. Tuon urakan jälkeen lisään vielä yhden 12mm:n huokoisen puukuitulevyn pirtin ulkoseinien osalle sisäpuolelle, siellä nyt jo olevan toisen 12mm:n levyn päälle. Tuo käy nyt tähän samaan konkurssiin, kun muutenkin on seinäpinnat laitettava näissä huoneissa.
-
ESS:ssä oli tänään artikkeli vanhan hirsitalon korjausurakasta (asennettiin patterilämmitys), jossa urakoitsija totesi lopuksi : "Lattialämmitysputkiin liittyy aina vesiriski, eikä lämpö kuitenkaan pääse läpi lautalattiasta."
-
Urakoitsija ei varmaan itse kauppaa lattialämmitysjärjestelmiä, kun on noin sanonut. Jos Capsu onnistut netistä löytämään Matti Poussan diplomityön "Lämmitetty Massiivihavupuulattia", voit itse sen perusteella laskea, miten hyvin saat talosi pysymään lämpimänä.
-
Kiitos tiedosta, täytyy yrittää löytää tuo opus.
Tulisi hyvään saumaan, kun tänään otettin koehuoneen lattia auki lisälämmönluovutuslevyjen asentamiseksi. Huomasin tuossa, että nykyiset levyt ovat ilmeisesti aivan tavallista peltiä, kun magneetti tarttui hanaksti niihin kiinni. Muistaakseni alumiini on parempi lämmönjohde ja lämpösäteilyn (Ipuna) osalta alumiinilla on parempi heijastusvaikutus kuin "mustalla raudalla"
-
Jos et löydä, niin voin laittaa sen sähköpostissa tulemaan, kun otin opuksen talteen pari vuotta sitten
-
Mielenkiintoinen havainto nyt viime yöltä, kun lattia on auki, putkitus ja nyt paikallaan olevat lämmönluovutuslevyt paljaana näkyvissä eristeen päällä (joka muuten ei ollut painunut), niin huonelämpötila on 21,5 astetta, kun pakkasta ulkona n. 10 astetta. Menovesi 45C. Vaikuttaa aika vaatimattomalta huonelämmöltä tuossakin tilanteessa. Täytynee jättää tuo lattia auki ainakin yhdeksi yöksi, kun lisälevyt on laitettu paikoilleen, niin näkisi heti lisälevyjen vaikutuksen. Tai sitten se pahempi vaihtoehto, jos lämpötila ei nouse sen jälkeenkään on että suunnitelman laskelmat ovat aivan täysin päin honkia.
-
huonelämpötila on 21,5 astetta, kun pakkasta ulkona n. 10 astetta. Menovesi 45C
Saaisitko mitattua yksittäisen lämmönluovutuslevyn lämpötilan?
Tarkoitan sellaista että miten muoviputkesta siirtyy lämpöä peltiin.
Kun menovesi on noinkin korkea (45C) ja levyt paljaaltaan huonetilassa niin ei taida lämpö nyt siirtyä edes noihin lämmönluovutuspelteihin.
Koskettaako tuossa lämmönluovutuslevyssä muoviputki napakasti peltiä vai onko levyssä väljä ura putkelle?
Ettei esim levyjen urat olisi paksummalle putkelle tarkoitettu ja putki väljästi urassa?
Siis levyt ja putket "eri paria"?
Meillä tuollainen 45 asteinen menovesi riittää 1-levyisillä pattereilla -28 asteen pakkasella pitämään huonelämpö +22 asteessa,talo on -87 rakennettu.
Ei nuo lukemat oikein lattialämmitykselta vaikuta
-
Mittaan tuon levyn lämmön iltasella, kun aurinko on laskenut, niin ei tule auringon säteilylämmöstä virhettä mittaukseen.
Putki on aika napakasti urassa kiinni. Levyssä on pieni olas uran yläreunoissa, joka painaa putken uran pohjalle. Putkien välissä levy on kyllä käsin tunnustelemalla kohtuullisen lämmin.
(http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/h1_putkitus.jpg)
-
No niin tuossa tuli mittailtua tuon lämmönluovutuslevyn lämpötilaa:
Ulkolämpötila: -7 C
Lämmitysputken lämpötila levyn kohdalla: +38,1 C
Pellin lämpötila kahden putken välissä +27,5 C, kun pinta vapaana huoneilmaan.
Huonelämpötila n. metrin korkeudella putkiston tasosta: +22,6C
Menoveden lämpötila kaikkin 1.krs piireihin jakotukilla: +41,6C
Paluuveden lämpötila jakotukilla: +39,5C
-
Menoveden lämpötila kaikkin 1.krs piireihin jakotukilla: +41,6C
Paluuveden lämpötila jakotukilla: +39,5C
Tuossa on lämpöero, [ch916]t (+41,6C ja +39,5C), jos piirissä on virtausmittari, saat siitä virtauksen määrän ja sitten laitat ne luvut tähän (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls) taulukkopohjaan, niis saat tietää huoneeseen luovutetun lämmön kilovattitehon.
(Taulukko-ohjelma täytyy ensin tallentaa omalle koneelle, jotta siihen voi muuttaa arvoja.)
Tai ehkä oletkin sen verran matemaatikko, että et tuota taulukkopohjaa tarvitsekaan.
[ch916]t vaikuttaa kovin pieneltä, vain 2,1Co
-
Eipä tuo pelkkä levyjen lisäys taida tilannetta ratkaista, kun lähtökohtaisesti näyttäisi olevan mitoitus- ja/tai rakenneongelma.
Vasojen väliin putkien alle kaksinkertaisesti kyprokkisoiroa varaavaksi massaksi tai vastaavaa materiaalia ja lämmönluovutuslevyt koko alueelle sekä mitoituksen oikeellisuuden varmistaminen niin lattialämmitys voisi alkaa jotenkin toimia.
Lämmönluovutuslevyt ilmeisesti galvanoitua peltiä, jotenka lämmön siirtyminen on sitäkin kautta puutteellista.
-
Lämmitysputken lämpötila levyn kohdalla: +38,1 C
Pellin lämpötila kahden putken välissä +27,5 C
Tuon perusteella vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on liian harva putkitus.
-
Putkien väli siis 20cm ja tuo levynlämpötilan mittaus kahden putken puolivälistä pellin yläpinnasta.
-
No nin nyt on testihuoneen lattiaan lisätty lämmönluovutuslevyjä puuttuviin paikkoihin. Eli lähes koko lattian ala on nyt n. 90% levyjen peitossa. Ensimmäisen yön jälkeen näyttää lupaavammalta. Nyt kun lattiaa ei ole vielä laitettu päälle, niin huonen lämpötila nousi reilusti. Aikasemmin lämpötila ei noussut yli 22C:n asteen avoimella lattiallakaan, nyt täyty laittaa termari pienemmälle rajottamaan lämpötilaa, kun lämmöt alkoi hipomaan +26C. Samalla ko. huoneen toisen putkisilmukan lämpötilaero meno-paluuvedessä nousi n. 10 asteen hujakoille. Olettaisibn tuon tasoittuvan n. viiden asteen hujakoille, kun lattia tulee päälle huomenissa.
Ehkä tässä tunnelin päässä näkyy sittenkin valoa, joka toivottavasti ei ole vastaantulevan junan valo :)
-
Ei kun nousevan auringon valo. Ole tarkkana niiden koijareiden kanssa ja vaadi takuu että lämpöä riittää myös Helmikuun pakkasilla järkevällä menoveden lämpötilalla. Toivottavasti pelaa. :)
-
Mitenköhän Capsun lattia lämpee?
-
Kiitos kysymästä viime viikolla korjattin viimeinen lattia ja ero on selvä, tosin lopullinen koeponnistus täytyy jättää ensi talveen, kun nyt ei enää kunnon pakksia ole odotettavissa. Tosin sen verran on joutunut jo säätöhommiin, että säätökäyrän lämpimän sään puoleista päätä on tiputettu viidellä asteella ja varmaan pitää tiputtaa vielä lisää, kun nyt termarit sulkee lattialämmitystä alvariinsa pois päältä.
Uudet lisätyt levyt ovat jotain uudempaa mallia, jossa lämmönjohtuminen on parempi. Kuulemma tehtyon jostain alumiini-rauta sekoitteesta. Ainakin pintalämpötila on 2-3 astetta korkeampi kuin vanholla levyillä. :)
-
...............Laitoin lattiapiirit miltei suoraan paksun laminaatin alle, ei mitään välilevytyksiä, ja toimii hyvin. Kun pattereille menee n. 40 asteista niin lattiaan n. 30., pintalämpö laminaatissa 23-25. Vanha talo ja lattiassa purueristys.
Olisipa "sumu" mukava tietää kuinka olet tuon toteuttanut. Itsellä on hiukan sama projekti menossa ja olen miettinyt tuota lattialämmitysputkien asennusta laminaatin ja laattojen alle.
Onko sinulla kuvaa tai piirrosta kuinka toteutit tuon homman?
-
Mulla kans menossa lattialämmitysputkee lastulevyn ja muovimaton (luultavasti) alle..
Kauppaavat jotain alumiinilevyn palasia mutta 30 neliön tekeminen sillä maksaa yli tonnin joten on mielestäni kyllä liikaa :-?
Kun joutuisin kuitenkin niskojen päältä koolailemaan laudalla niin putket kulkis näppärästi lautojen raoissa niin entäs niskan päälle lautojen alle alumiinipaperi eli "saunapaperi"..
Pitäs auttaa ja samanverran sulkee höyryä kuin se muovimattokin tms.. Olis ainakin 999€ halvempi systeemi...
-
Mulla kans menossa lattialämmitysputkee lastulevyn ja muovimaton (luultavasti) alle..
Kauppaavat jotain alumiinilevyn palasia mutta 30 neliön tekeminen sillä maksaa yli tonnin joten on mielestäni kyllä liikaa :-?
Kun joutuisin kuitenkin niskojen päältä koolailemaan laudalla niin putket kulkis näppärästi lautojen raoissa niin entäs niskan päälle lautojen alle alumiinipaperi eli "saunapaperi"..
Pitäs auttaa ja samanverran sulkee höyryä kuin se muovimattokin tms.. Olis ainakin 999€ halvempi systeemi...
Lastulevy ja muovimatto ovat aika hyviä lämpöeristeitä verrattuna vaikka kipsilevyyn ja laminaattiin...
Alumiinipaperi ei aja samaa asiaa kuin lämmönsiirtopellit, koska et saa sitä paperia sitä putken pintaa vasten samalla tavalla. Tämä vaikuttaa sitten sillä tavalla, että lämpö siirtyy lattiaan vain säteilemällä, ei johtumalla kuten peltien tapauksessa.
"Tee-se-itse"-hikiottalla säästöversio:
- 0,5mm alumiinipeltiä koolauksen päälle irralleen. Pätkäteräsputkea ja leka... Sen verran upotusta putkelle, että jää putki kevyesti puristuksiin peltin ja lastulevyn väliin. ::) (Minkäänlaista "toimivuustakuuta" ei myönnettä, eikä alumiinipeltin hinnasta ole mitään käsitystä...)
-
Nyt on hiukan jo kokemusia uusitun lattialämmityksen toiminnasta. Tähän mennessä näyttää siltä, että korjaus olisi onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi. Lämpö on pysynyt pirtissä ihan hyvin toistaiseksi. Virtausten hienosäätöä tehdään vielä muutamassa piirissä, jotta saadaan tuo lämötilaero menon ja paluun välillä tuohon n. +5 asteeseen.
Korjauksesta ja käytöstä muutamia havaintoja, joista ehkä hyötyä muillekkin vastaavaan rakenteeseen päätyville (lattiavasojen väliin asennettavat lämmönluovutuslevyt):
- Lämmönluovutuslevyjen muoto kannattaa tarkastaa huolellisesti ennen laudoituksen asentamista, että levyt ovat hiukan kuperia ylöspäin. Meillä osa levyistä oli ilmeisesti valmistuksen, varastoinn, asennuksen jäljiltä notkolla alaspäin, jolloin suoraa kontaktia ei lautaan syntynyt ja lämmitysteho jäi vaatimattomaksi. Lämmönjohtuminen on ensisijainen lämmön siirtymismuoto tässä rakenteessa.
- Lämmönluovutuslevyt mielellään koko lattian alalle, ainakin saneerauskohteissa. Meillä talo oli valmistunut 1930-luvun alussa, joten se pitää kyllä mitoituksessa huomioida.
- Lautalattia tarvitsee hiukan korkeamman lämpötilan lämmitysvedelle kuin betoniin upotettu putkisto. Meillä menovesi on ollut +40 - 45 asteista, kun ulkolämpötila on -5 - -15 astetta, jolloin lattian pintalämpötila on ollut +23 - +27 astetta
Seurataan jatkossakin miten tuo systeemi nyt toimii. Lattioiden uudelleenaukaisu ja korjaus olivat kieltämättä aika raskas toimnpide, mutta tulos oli sen vaivan arvoinen, varsinkin kun ei itse sitä tarvinnut tehdä / maksaa. Lisäksi lattia kun oli kiinnitetty ruuveilla vasoihin, nin vanhant laudat pystyttiin käyttämään pääsääntöisesti uudestaan ja bonuksena tuli taatusti kuvan puulattian kiristys kaupan päälle. Lautoja ei onneksi oltu ehditty pintakäsitellä. Operaatiossa sattui yksi haaverikin, kun kirvesmiesporukka lattaa avatessa ja kasatessa osuivat lämpöputkiin, jonka seurauksena putkeen tuli vuoto ja putki jouduttiin korjaamaan.
-
Laitetaas nyt tähän samaan putkeen pikaisesti kokemus lankkulattiasta ihan uudessa talossa. Eli siis viime talvi pinnat oli vielä betonilla ja maalämmöllä lämmiteltiin. 20C sisälämpötilaan riitti nollakeleillä n. 24C vesi. Nyt kun talossa asutaan ja lattia on 18mm merbaulankkua niin menovesi pyörii nollakeleillä siinä reilussa kolmessakympissä ja sisälämpötila on nyt 22-23C. Periaatteessahan parin/kolmen asteen sisälämpötilan nosto pitäisikin vaatia n. 6-9K kuumemman menoveden, mutta tuo nyrkkisääntö taitaa olla aika vanha ja huonommin eristetylle talolle mietitty. Luulenpa, että tässä(kin) tapauksessa tuo lankku kyllä vaatii enempi lämpöjä. Esim. kylppärissä on selvästi lämpimämpi vaikka siellä on sama kierto. Kylppärin lattiassa on lasimosaiikki.
Lattiarakenne siis alhaalta päin lukien: 175mm ontelolaatta, 30mm askeläänivilla, suodatinkangas, 80mm teräsbetonivalu (jossa ll-putket), liimapintainen lankkulattian alusmatto, ympäripontatut lattialankut.
-
Tää alkaa olla jo vanha ketju, mutta voihan tänne vielä tulla uusia lukijoita, niin kuin minäkin. Minusta tässä ko. tapauksessa oli (kuten on jo selvinnytkin) kolme asiaa, jotka itse tekisin toisin. Putket tiheämpään (n. 20 cm), enemmän peltiä ja eristystä alle - ei päälle.
Kymmenisen vuotta sitten tehtiin isohko remontti v. -70 tehtyyn taloon. Talossa ei oltu tehty remonttia koskaan. Rossipohjan eristeenä oli 10 cm styroksia (betonin päällä) - sitten harva (ja vino) koolaus ja sen päällä "saima-parketti". Tehtiin mm. tuo koolaus uusiksi ja vaateriin. Koolauksen alaosaan kanaverkkoa ja sen päälle villaa levyinä. Sitten harvalaudoitus, jonka "väleihin" (n. 20cm välein - putki ei edes taivu juuri tiukempaan mutkaan) lämmönluovutuslevyt. Sitten mietin juuri sitä, että laittaako siihen päälle lastulevy - joka on eriste? Päädyin "sasmox" - levyyn, joka on saman vahvuista, mutta laskee lämmön paremmin läpi. Levyjä paikalleen laittaessa piirsin tussilla viivat kohtiin, joissa putket meni - ei tarvinnut pelätä ruuvaillessa, että osuu putkeen. Päälle tuli laminaatti. Kymmenen vuotta mennyt nyt ongelmitta. Jossain kohti jätin syystä tai toisesta ehkä 20 x 30 cm alueen "pellittä". Se kohta löytyy edelleen lattiasta "viielämpänä" alueena.
Viime maanantaina tuli tontille poraaja. Tiistaina oli 214 metrin kaivo valmis. Keskiviikkona oli vappu. Torstaina lähti öljykattila ulos ja maalämpöpumppu sisään. Perjantaina puolelta päivin oli "kaikki valmista". - TomAllen -
Kuva meidän pellityksestä:
http://s1310.photobucket.com/user/jarpat/media/Sekalaista/IMG_0171_zpsa6d7421c.jpg.html?sort=6&o=0