Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: marttinen - 10.10.11 - klo:12:36
-
Täällä vanha, vuodelta -81 oleva Valmet kotilämpö ilmalämmityskone sai kaverikseen kesällä thermian G2 8:n. Todella tyytyväinen olen ratkaisuun ollut tähän mennessä, kun lämmötkin ovat olleet n. kk päällä. Thermian lämpökäyrä 32 käytössä muokattuna siten, että lämmityskierron min. 26 astetta ja lämmitys pois kun ulkona 10 astetta. Integraali -170. Sisälämmöt n.21 astetta. Kesällä pelkästään käyttövettä tehdessään kone kävi kerran vuorokaudessa, mutta nyt varsinaisen lämmityskauden aikana on havaittavissa lievää pätkäkäyttöä. Vai onko se vaan tästä "välimallin" vuodenajasta kiinni, lämmitystarve kuitenkin vielä niin vähäistä.
Kiinnostaisi kovasti millaisilla asetuksilla muut ilmalämmittäjät koneitaan ajelevat?
-
Täällä vuotta vanhempi valmetti. Mulla on ivt x15 ja hyvin saman lailla käyttäytyy. Oon päivittäny laitteeni tänä syksynä. Pientä hakuammuntaa on säädöissä ollut. Mulla on PI-säätimessä nyt 2 ja 200. Asteminuutit 100.
-
Täällä vanha, vuodelta -81 oleva Valmet kotilämpö ilmalämmityskone sai kaverikseen kesällä thermian G2 8:n. Todella tyytyväinen olen ratkaisuun ollut tähän mennessä, kun lämmötkin ovat olleet n. kk päällä. Thermian lämpökäyrä 32 käytössä muokattuna siten, että lämmityskierron min. 26 astetta ja lämmitys pois kun ulkona 10 astetta. Integraali -170. Sisälämmöt n.21 astetta. Kesällä pelkästään käyttövettä tehdessään kone kävi kerran vuorokaudessa, mutta nyt varsinaisen lämmityskauden aikana on havaittavissa lievää pätkäkäyttöä. Vai onko se vaan tästä "välimallin" vuodenajasta kiinni, lämmitystarve kuitenkin vielä niin vähäistä.
Kiinnostaisi kovasti millaisilla asetuksilla muut ilmalämmittäjät koneitaan ajelevat?
Onko puskurivaraajaa? Min. 200L sais olla ilmalämmityksen kanssa, koska patterin tilavuus on mitätön.
Yleensä käyränä on toiminut normaali patterikäyrä eli 35-37.
-
200 litrainen Nibe nököttää vieressä. Hyvinhän tuo on toiminut tähän mennessä. Kiinnostaa vaan kovasti tuo koneen käyttäytyminen, mutta näitä ilmälämmitys / maalämpö komplekseja on niin harvassa verrattuna patteri / lattialämmitykseen, että on vaikea saada muitten käyttäjien kokemuksia.
Mitään häiritsevää vedontunnetta ei ole, eli kuinkakohan paljon tuota integraalia uskaltaa vetää miinukselle...?
-
Minulla on aeromasteri vuodelta 1980. Nibe asennettiin toukokuun alussa se on toiminut moitteettomasti. Järjestelmään kuuluu 300 l varaaja. Niben asennuksen yhteydessä asennusliike suositteli ilmalämmityskojeen patterin uusimista (ikään perustuen), se vaihdettiin ja se tuli pikkasen paksummalla kennolla. Lämmitettävä pinta-ala on 200neliötä. Ilmastointikoje ohjaa huonelämpötilaa, ja kosteiden tilojen lattiakierrossa on oma kiertovesipumppu sekä termostaatti.
Lämpötila on pysynyt tasaisena, kokemusta ei vielä ole kuin - 10 asteen lämpötilasta. Huonekierron puhalluksen pitää olla 2:s nopeudella . Pienin nopeus ei riitä-, lämpötila putoaa. Lämpökäyrä on 5. Ilmalämmityskojeelta vesi palaa on noin 5 astetta kylmempänä. Ehkä pienemmälläkin käyrällä toimisi. Täytyy tässä kokeilla kun pakkasia tulee.
Tosiaan olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia ja ratkaisuja ilmalämmitys/ maalämpö ratkaisun osalta.
-
Minulla on aeromasteri vuodelta 1980. Nibe asennettiin toukokuun alussa se on toiminut moitteettomasti. Järjestelmään kuuluu 300 l varaaja. Niben asennuksen yhteydessä asennusliike suositteli ilmalämmityskojeen patterin uusimista (ikään perustuen), se vaihdettiin ja se tuli pikkasen paksummalla kennolla. Lämmitettävä pinta-ala on 200neliötä. Ilmastointikoje ohjaa huonelämpötilaa, ja kosteiden tilojen lattiakierrossa on oma kiertovesipumppu sekä termostaatti.
Lämpötila on pysynyt tasaisena, kokemusta ei vielä ole kuin - 10 asteen lämpötilasta. Huonekierron puhalluksen pitää olla 2:s nopeudella . Pienin nopeus ei riitä-, lämpötila putoaa. Lämpökäyrä on 5. Ilmalämmityskojeelta vesi palaa on noin 5 astetta kylmempänä. Ehkä pienemmälläkin käyrällä toimisi. Täytyy tässä kokeilla kun pakkasia tulee.
Tosiaan olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia ja ratkaisuja ilmalämmitys/ maalämpö ratkaisun osalta.
Teillä on käynyt alan osaajat hommissa! Patterin vaihdolla varmistetaan että 55 menovesi riittää kovillakin pakkasilla.
Nämä toimii ihan yhtälailla kuin esim öljykattilalla lämmitettynä. Ei ehkä nykypäivänä haluttu lämmitysmuoto, mutta tarkenee.
Helppo myös myöhemmin korvata patterilämmityksellä jos siltä tuntuu.
-
Hyvin pelasi öljylläkin. Lämmitysjärjestelmään olen niin tyytyväinen, että jos rakentaisin tulevaisuudessa uuden talon niin ilman muuta ilmalämmitys. Ei keräänny villakoiria pattereiden alle jne. Ainoa haittapuoli on se, kun laite vaihtaa huoneilmaa puhtaaseen kokoajan, niin naapurista (puulämmitys) tulevat savut osuvat monesti taloni päälle ja sitä myötä sisälle. Tästä johtuen joudun ilmankiertoa pienentämään aika akoin. Ongelma olisi sama myös muilla ilmatointi laitteilla. Olen harmitellut kun en aikoinani laittanut siihen elektroonista suodatinta, joka olisi poistanut savut. Tokkopa sitä enään mistään saa.
Itse asun maaseudulla, niin täälläkin on savu ongelmia. Minkälaisia ne ovatkin ahtaasti kaavoitetulla alueella, jossa lähes joka talossa on takka ja ilmastointi laitteet!!!!!!
-
Mulla on valmetin päässä puhallus ykkösellä ja kun pakkanen menee yli kympin niin sit kakkoselle. Tässä talossa on ollut maalämpö alusta asti ja hyvin on tarjettu. Vanhalla lapualaisella sai viimetalvena 50-52 asteista tehtyä. Silti kämpässä riitti lämpö hyvin! Täytyy varmistaa että valmetti saa varmasti kiertoilmaa. Se on suurin moka mitä voi olla.
-
Korvasimme tänä syksynä vuoden -80 mallia olleen Valmet-Kotilämmön Enervent Pingvin ilmalämmityskoneella. Tarkoitus oli parantaa lämmityksen automatiikkaa ja energiatehokkuutta. Laite tuntuu lupaavalta, mutta parhaan käyttötavan etsiminen on osoittautunut haastavaksi.
Tilanteen haastavuutta lisää se, että lähes samaan aikaan otimme käyttöön Geopro SH+SHAK varaaja maalämpöjärjestelmän. Maalämpö on toiminut yllätyksittä, mutta käyttöarvojen optimointi on menossa edelleen siinäkin.
Onko kenelläkään kokemusta yllä mainitusta ilmalämmityslaitteesta käytettynä yhdessä maalämmön kanssa?
-
On kokemusta Enervent Pingvin kotilämmöstä tosin ei maalämmöllä vaan Jäspin Tehowatilla. Tilanne tällä hetkellä se, että talo rakennuslämmittimien varassa ja osaavaan korjaajaa ei tunnu löytyvän. Enerventtiä asia ei kiinnosta pätkääkään!
Jos sinulla olisi vinkkejä miten laite on toiminut, niin olisin kiitollinen. Ongalmana tällä hetkellä:
1. Lämminvesi ei riitä?
2. Lto sulatuken jälkeen kone menee aina hälytys -tilaan lähes joka kerta eri koodilla --> tämän seuraksena lämmitys sammuu kokonaan ja lähtee päälle vasta hälytyksen kuittauksen jälkeen.
Yöllä siis herätään kylmään ja aletaan säätää lämmitystä.
Ikuisesti kiitollinen, jos jotain vinkkejä olisi.
Nimin. Valmet piti talon lämpimänä myös talvella.
-
On kokemusta Enervent Pingvin kotilämmöstä tosin ei maalämmöllä vaan Jäspin Tehowatilla. Tilanne tällä hetkellä se, että talo rakennuslämmittimien varassa ja osaavaan korjaajaa ei tunnu löytyvän. Enerventtiä asia ei kiinnosta pätkääkään!
Jos sinulla olisi vinkkejä miten laite on toiminut, niin olisin kiitollinen. Ongalmana tällä hetkellä:
1. Lämminvesi ei riitä?
2. Lto sulatuken jälkeen kone menee aina hälytys -tilaan lähes joka kerta eri koodilla --> tämän seuraksena lämmitys sammuu kokonaan ja lähtee päälle vasta hälytyksen kuittauksen jälkeen.
Yöllä siis herätään kylmään ja aletaan säätää lämmitystä.
Ikuisesti kiitollinen, jos jotain vinkkejä olisi.
Nimin. Valmet piti talon lämpimänä myös talvella.
1. eikö jäspissä teho riitä, onko kaikki vastukset käytössä?, onko varaajan lämpötila suurempi kuin enerventin tarvitsema lämpötila patterille.
2. meillä pingvin ilmanvaihtokoneena eikä ole ollut jäätymis ongelmaa. no kerran oli kovalla pakkasella saunan jälkeen. säädin poistoilman suhdetta tuloilmaan suuremmalle, eikä sen jälkeen ole ollut ongelmia.
kannattaa varmaan säätään mahdollisimman suuri osa ilmasta kiertoon takaisin ja vain pienen pieni osa pistoon. näin riittää lämpö tuvassa paremmin. jos jäätyy niin yrittää vähentää tulevan pakkasilman osuutta.
meillä oli ensimmäisiä EDA säätöisiä pingvinejä. Ohjelmistossa oli bugeja. Enerventin miehet sain koneen sitten päivittämään. Mies joka päivitti koneen oli vaasasta jokin enerventin huoltoja tekevä IV-firma. oli osaava mies, tuntui tietävän koneesta paljon. harmi en muista firman nimeä.
-
Meillä on myös maalämpö ja lämpö jaetaan Aeromaster 1999 ilmalämmityskonella, paljonkos teillä on tuo ilmakoneelle menevan ja palaavan veden lämpötilaero?
Ei oikein mistään löydy samanlaista "ohjearvoa" kun patteri tai lattialämpö kohteisiin.
Vai onko se maalämpökojeella aina se 5-7c se tavoite?
-
Nibe 1245 8kW on tarkoitus kytkeä Aeromaster ilmalämmityslaitteen lämmönlähteeksi.
Aeromaster koneesta on poistettu kuristava termostaattiventtiili, jolloin vesi on kiertänyt kiertovesipumpun 1-3 valinnan mukaisesti. Säädön on hoitanut olohuoneen seinällä olevan kellotermostaatti, joka antaa jännitteen 30W vastukselle, jolloin bimetallijousi käänttää kolmitieventtiiliä tarpeen mukaan. Lämpö on otettu 3m3 säiliöstä jota lämmitti 2kpl 7kW vastusta. Systeemi on toiminut säädön osalta yllättävän hyvin vaikka on näin yksinkertainen. 33V aikana on tietysti pitänyt uusia kiertovesipumppu 2 kertaa 30W vastus kerran ja kolmitieventtiili vaihtaa valurautaisesta messinkiseen. Lämminvesikierukan vikaantuminen antoi alkusysäyksen järjestelmän uusimiseen, ja yö ja päiväsähkön hintakin melkein sama. Säiliö sahattu kappaleiksi ja toimitettu jäteasemalle.
Löytyiskö joltain käytännön koemusta selviytyykö Nibe omalla kiertovesipumpulla 1 piiri säädöllä 300l puskurivaraajan 2 putkikytkennällä ja huonetuntoelimellä. (laitteet on jo olemassa). Talon lämmitettävä ala 130M2 vuosikulutus 24000kWh 2 henkilöä etelä-suomessa.
Kiitän etukätteen vastauksista.
-
Miksi ei selviäisi...jos nyt ymmärsin oikein että lataat Nibellä sitä 300L säiliöö ja säiliöstä shuntataan/pumpataan erikseen Aeromasterille ulkolämpötila+sisälämpötila ohjatusti, vai mitä tapahtuu?
-
Tarkoitus oli kytkeä sarjaan puskuriksi 300l varaaja lämmityskennon kanssa, ja poistaa aiemmat vanhat säätölaitteet käytöstä. Tavoite minimoida korjattavien laitteiden määrä ja hankinta.
-
Tarkoitus oli kytkeä sarjaan puskuriksi 300l varaaja lämmityskennon kanssa, ja poistaa aiemmat vanhat säätölaitteet käytöstä. Tavoite minimoida korjattavien laitteiden määrä ja hankinta.
Mitä virtausta se Aeromaster haluaa L/min?
Entä minkälainen vaihteluväli on vielä mukavaa Aeromasterille, kelpaako -/+5 astetta menovedessä?
-
Virtausta en nyt tässä tiedä, mutta kiertovesipumppu on UPS 25-40 180 se on viimevuosina ollut 3 asennossa.
Lämpötiloja en nyt ole mittaillut vedestä enkä ilmasta, koska järjestelmä on toiminut.
-
Maalämpö sopii ilmakiertolämmitykseen hyvin, meillä se ollut jo v80 alkaen.Pitää huomioida kiertokojeen patterin sopivuus matalalämpöalueelle.Eli patterissa on riittävästi pinta-alaa lämmön luovutukseen.Meillä on Ila-15 koje jossa on 6 rivinen patteri ilmanvirtaussuunnassa.Normaalissa olisi ollut vain 2 riviä se oli tarkoitettu normaali patterilämpötiloille.0 keleillä menovesipyyntö on alle 30.Pakkasilla se nousee 30-35 asteeseen ja 30 asteen pakkasilla 38-40 astetta.Sitä voi säätää ilmakierron ja veden kiertonopeudella.
-
Kiitän vastauksista.
Kysymys kuuluu edelleen, pystyykö Nibe 1245 8kW omalla kiertovesipumpulla 1 piiri säädöllä 300l puskurivaraajan 2 putkikytkennällä ja huonetuntoelimellä ohjaamaan talon ilmalämmitystä. Lämmitettävä ala 130M2 vuosikulutus 24000kWh 2 henkilöä etelä-suomessa. Aeromasterin lämmityskenno on 4 rivinen 16X51X41 putkilenkit päädyssä18mm. Uskoisin kennon tehon riittävän kun nollakelillä menee 32 ast. paluu 25. kiertovesipumppu asetus 2, kiertoilmapuhallin asetus 2 (4nopeutta).Kiertoilmapuhallinta olen aiemmin käyttänyt ainoastaan 2 ja 3 nopeuksilla.
Vähän lisätietoa tähän 4 rivisen kennon riittävyyteen, ulkona -17 meno +50 paluu +42 puhallinopeus 3 pumppunopeus 3 (UPS 25-40). Piirissä 5m 22mm putkea ja kenno. En löytänyt mitään tietoja kennon tehosta veden ja ilman eri virtauksilla.
Minulle kelpaa myös niben vastuksilla lämmitetty vesi ja onhan 300l varaajassakin 3kW vastus jos kenno pyytää yli 55 asteista vettä kovilla pakkasilla.
Niben toinen säätöpiiri olisi tarkoitus jättää myöhemmin tulevalle lattilämmitykselle johon hankitaan tarvittavat lisälaitteet.
-
Ilmalämmityksellä on tärkeää, että patterin lämpötila pysyy mahdollisimman tasaisena kaiken aikaa.
Muutoin syntyy vedon tunnetta asukkaille.
Tavallinen lämpöpumppu on ON/OFF -pumppu, joka tuottaa lämpöä pätkittäin.
Tasaajasäiliöllä tasataan kiertoveden ja siis patterin lämpötilaa.
Jos halutaan, että lämpötila ei ovin paljon vaihtele, pitää asteminuuttiasetus olla melkoisen pieni.
Tämä johtaa pätkäkäyntiin. Silti patterin lämpötila ei pysy tasaisena, ellei varaaja ole todella iso.
Jos haluat todella tasaisen lämpötilan tuloilmaan, on syytä hankkia tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
Siinä on vakiona kolmitiesekoittaja jolla säädetään patterille menevän kiertoveden lämpötilasta vaihtelut pois.
Vaihtoventtiilikoneeseenkin tällaisen option saa, mutta hintaa tulee reilusti lisää. Varaajankin pitäisi olla aika iso.
-
Tästäkin on monta aiempaa ketjua olemassa.
Kysyjälle vastaus eli tuo Nibe pitää laittaa lataamaan sitä varaajaa ja siitä omalla kiertopumpulla ilmakoneelle. Ei tule katkosta käyttöveden teon ajaksi.
20L Per kW riittää varaaja kooksi mutta tuo 300L on hyvä.
Lämpökäyrällä sitten säädetään sopiva menovesi ja termari pois tai täysille.
-
Kiitän edelleen vastauksista.
Tavoittelen edelleen kokemusperäistä tietoa, jos löytyisi vaihtoventtiilipumpun omistajaa
joka olisi kytkenyt 200-300l puskurivaraajan ilmalämmityskoneen kennon kanssa sarjaan.
Kommenttia vois laittaa vaikka tuohon sähköpostiin tai tänne.
Rakennan systeemiä omaan käyttöön, en tavoittele ihan täydellistä, mutta toimivaa kuitenkin.
Täällä tarjottiin tulistuspumppua tähän ilmalämmityskohteeseen, valinta on jo tehty
ja laitteeksi valittu Nibe 1245-8 kuten tuolla yllä jo mainitsinkin.
Täälä mainittiin aiemmista ketjuista, en kuitenkaan löytänyt hakemaani tietoa miten toimii
vaihtoventtiilikone ilmalämmityskoneen kanssa yhdellä säätöpiirillä ja puskurivaraajalla.
Se on nyt suurinpiirtein tiedossa, että lisäämällä kiertovesipumppu kolmitieventtiili ja säätö niin saadaan toimiva systeemi.
-
Ei siinä mitään kolmitieventtiiliä tarvita. Pumppu lataa varaajaa ja siitä omalla kiertovesipumpulla lähtee ilmakojeelle. Kytkentä siis neljällä putkella.
Voi sen kytkeä suoraan sarjaankin mutta käyttöveden teon ajaksi tulee katkos.
-
Ei siinä mitään kolmitieventtiiliä tarvita. Pumppu lataa varaajaa ja siitä omalla kiertovesipumpulla lähtee ilmakojeelle. Kytkentä siis neljällä putkella.
Voi sen kytkeä suoraan sarjaankin mutta käyttöveden teon ajaksi tulee katkos.
Tuohan on nyt täysin kiinni siitä minkälaista lämmönvaihtelua se erkki46 itse porukkoineen ja ilmakoneineen kärsii, että pysyy mukavuustaso riittävänä, että lämpövaihtelut ei ole liian isoja.
Vaihteluthan voi olla menovedessä luokkaa max -/+5C halutusta menovedestä riippuen mikä vaihe milloinkin menossa, tuntuis yhtäkkiä että tuo jo tuntuu sisätiloissa, vain erkki46 tietää sietokykynsä...
Minä laittaisin 3-tie shunttauksen, mutta en taitaisi ostaa Niben lisälaitteita kun taitavat pyytää lisätarvikkeista maltaita...tai no ainakin tarkistaisin molempien hinnat Nibe vrt irtokikkarat.
3-tie ohjaus tietysti Niben ruudulta, se tuleva lattia on sitten ohjaukseltaan sen ajan murhe...
-
Ei tarvitse. Tuo vaihtelu ei tunnu missään. Ainakin kymmenen taloa tehty näin eikä mitään ongelmaa kenelläkään. Aina tehty kuitenkin erillisellä kiertopumpulla ja niin Se kannattaisi tehdä.
-
Kiitän nopeista vastauksista.
Tuo kiertovesipumppu olisi varmaan seuraava askel parempaan päin.
Kolmitieventtiiliä en nyt vielä olis halukas laittamaan.
Minulla tuo varaaja on joku Haato HK-300 RST jossa on tietysti vain 2 putkea.
Nyt ei vielä ole varmaa tietoa montaako säätöä Nibe 1245-8 pystyy hoitamaan.
Pitäisi saada ainakin ilmalämmitys ja ilmaiskylmä ja mahdollisesti se lattialämmitys.
Lopussa oli kommentti lattialämmityksen käyttöönotosta.
Kyllä sillä nyt jo alkais olla kiire muoviputket oleet valussa jo 33 vuotta.
Elikkä vähän vois ottaa huomioon tässä vaiheessa.
Nyt teen muutoksia lämmönjakohuoneen seiniin, sen jälkeen tarkoitus kytkeä Niben
putket ja sähköt. Otan Niben käyttöön sähkökattilana ja kesällä vasta porataan kaivo.
-
Käyttövesivaraaja ei kyllä ole optimi ratkaisu tuohon. Pitää tehdä hullunkierto ja laittaa kiertopumppu, varaaja ja ilmakone sarjaan. Takaisku ohitusputkeen.
-
Puskurivaraajaksi tietenkin meinasin tuota 6-7v vanhaa 300l haatoa kun on jouten tuossa.
Haatohan vaatisi muutostöitä jos käytetään 3 ja 4 putkikytkentöjä mitä noissa kuvissa
näyttää olevan.
Lämminvesivaraajaa nyt tuon Niben kanssa ei ehkä tarvita 2 hengen taloudessa kun ei
ole ammeita eikä allasta. Tilaa löytyy kyllä sillekkiin jos on tarvetta.
-
Puskurivaraajaksi tietenkin meinasin tuota 6-7v vanhaa 300l haatoa kun on jouten tuossa.
Haatohan vaatisi muutostöitä jos käytetään 3 ja 4 putkikytkentöjä mitä noissa kuvissa
näyttää olevan.
Lämminvesivaraajaa nyt tuon Niben kanssa ei ehkä tarvita 2 hengen taloudessa kun ei
ole ammeita eikä allasta. Tilaa löytyy kyllä sillekkiin jos on tarvetta.
Käy se siihen puskuriksi kuten tuossa aiemmin kirjoitin. Muutos on turhan iso homma ja tuosta saa ihan toimivan ratkaisun..
-
Tuota se erkki46 vissiin hakee:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2510.0;attach=1638;image)
2-Tie paikalla kelvannee myös pelkkä takaisku...
Ulkoinen pumppu ilmeisesti päälle kun Niben VV ohjaus LKV tekoon on päällä ja muulloin seis.... tai sitten aina päällä ja Nibe pumppu käy vain kun se tuottaa lämppöä.
-
Kuva ok, mutta molemmat pumput pyörii kokoajan. Ulkoinen pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen.
-
Juu tää alkaa näyttään hyvältä.
Mielestäni ulkoinen pumppu pitäisi käydä koko lämmityskauden ajan.
Toinen asia on sitten miten älykästä (kallista) siihen valitaan, aion kuitenkin hankkia uuden.
Kaksitieventtiilin tai yksisuuntaventtiiliin en vielä osaa ottaa kantaa enkä Niben oman pumpun käyttövalintoihin.
Jossain Niben kuvassa oli viety lämpötila-anturi tuonne kuumaan haaran oliko mittaus vai liittykö säätöön?
-
sam68 kumpaa vaihtoehtoa on käytetty venttiili valinnassa käytännön toteutuksissa.
Vastaus olikin tullut ennen kuin sain ton oman mielipiteeni pumpusta kerottua Kiitos.
-
Kuva ok, mutta molemmat pumput pyörii kokoajan. Ulkoinen pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen.
Ahistaako käymätön pumppu muka niin paljon että molempien pitää käydä aina lämmityskaudella?
-
Aivan mielenkiinnosta olisi halu tietää, mistä tuota putkikytkentää ja sisälämpötilaa säädetään?Pumpussa on tietenkin ylä ja alasäätö ja nykysuuntauksen mukaan vaihteluväli mahdollisimman suuri 9-10 astetta ja tietenkin puskurivaraaja,ettei tulisi sitä pätkäkäyntiä.Jos säätö on siinä niin sisälämpötila vaeltaa jo varmaan tuntuvasti.No Erkki tarvii varmaan sisälläkin turkkihaalarit ja karvahatun.Yksinkertaisinta olisi laittaa edes palloventtiili ennen tuota patteria niin voisi tehdä lämpötilan mukaan säädön tarpeen mukaan.
-
Aivan mielenkiinnosta olisi halu tietää, mistä tuota putkikytkentää ja sisälämpötilaa säädetään?Pumpussa on tietenkin ylä ja alasäätö ja nykysuuntauksen mukaan vaihteluväli mahdollisimman suuri 9-10 astetta ja tietenkin puskurivaraaja,ettei tulisi sitä pätkäkäyntiä.Jos säätö on siinä niin sisälämpötila vaeltaa jo varmaan tuntuvasti.No Erkki tarvii varmaan sisälläkin turkkihaalarit ja karvahatun.Yksinkertaisinta olisi laittaa edes palloventtiili ennen tuota patteria niin voisi tehdä lämpötilan mukaan säädön tarpeen mukaan.
Mitäs hyvää se palloventtiili siinä mielestäsi saisi aikaiseksi? vai mitä mahdat tarkoittaa "palloventtilillä"?
Oma käsitys: Lämpötilan hallinta on tuossa hanskassa Niben lämpökäyrän avituksella, siis ulkoanturi ja ulkolämpötilan suhteen menovesiohjearvo, asteminuuti-asetukset sitten määrää kuinka laajalti sen ohjearvon yli ja ali seilataan.
-
Aivan mielenkiinnosta olisi halu tietää, mistä tuota putkikytkentää ja sisälämpötilaa säädetään?Pumpussa on tietenkin ylä ja alasäätö ja nykysuuntauksen mukaan vaihteluväli mahdollisimman suuri 9-10 astetta ja tietenkin puskurivaraaja,ettei tulisi sitä pätkäkäyntiä.Jos säätö on siinä niin sisälämpötila vaeltaa jo varmaan tuntuvasti.No Erkki tarvii varmaan sisälläkin turkkihaalarit ja karvahatun.Yksinkertaisinta olisi laittaa edes palloventtiili ennen tuota patteria niin voisi tehdä lämpötilan mukaan säädön tarpeen mukaan.
???
-
Kuulostaa huonolta tuo lämpöhaalari kommentti ollaan tässä 23 +/- 0,3 lämmössä, ulkona -10 säätö amimatilla, tilpäinen varaaja 75l vastus 6kW.
Edelleen toivon ilmalämmittäjien kommentteja vaihtoventtiilikoneella ilman erillistä säätöä,
kuten tuolla aiemmin olen kirjoitellut. Kiitos.
-
Aivan mielenkiinnosta olisi halu tietää, mistä tuota putkikytkentää ja sisälämpötilaa säädetään?
Nibessä sisälämpötilaa säädetään lämpökäyrällä ja käyntijaksoja säädetään asteminuuteilla. Lisäksi voi käyttää vielä sisälämpöanturia, jos muuten ei saa sisälämpötilaa riittävän vakaaksi. Säätö toimii ihan hyvin sisälämpötilan puolesta myös puskurivaraajattomassa patterilämmitystalossa. Asteminuutit pitää vain säätää riittävän pieneksi.
-
Kuva ok, mutta molemmat pumput pyörii kokoajan. Ulkoinen pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen.
Ahistaako käymätön pumppu muka niin paljon että molempien pitää käydä aina lämmityskaudella?
Tuota sisäistä ei saa helposti sammumaan ja sitä kiertoa tarvitaan integraalin laskentaan..
-
Anteeksi Erkille kommenttini oli ohi aiheen.Teillä tuntuu olevan kodikkaan lämmintä.meillä on ollut lämmityskausilla 34 vuoden ajan vain 22astetta.Alkuvuosina kokeiltiin 18-19 asteen lämmintä,mutta se oli viileä.Meillä on jo toinen kone menossa 5v tuli jo täyteen.Ensimmäisestä mureni lämminvesikierukka.Kompura olisi käynyt vaikka maaliman tappiin.Koko systeemi oli Suomen ensimmäisiä autotallissa rakennettuja pumppuja.Koitin uusittavaan pumppuun saada tarjouksia mutta silloin taisi olla 5v sitten "sesonki ".Niiben edustajakin totesi että kun on ilmakiertolämmitys niin tulee kylmä vaikka olisi puskuria,oli silloin hänen mielestään niissä niin karkea säätö että se olisi johtahut hillittömään pätkäkäyntiin.En saanut tarjousta eikä minulle myyty konetta.Joten ostin rautakaupasta entisen paikalle sopivan koneen, se oli tonnin kalliimpi kuin Nibe .Tosin entisen 300 l varaaja on puskurina.Se tuli asennettua itse kuten se ensimmäinenkin,siis ilman minkään valtakunnan takuita.Toistaseksi on pelittäny eikä ole siihen 5 vuoteen takuita tarvinnut ihmetellä.
Niin onko tällä foorumilla vv pumpulla ilmakiertoa lämmittävia.kommentteja ja kokemuksia kiinnostaisi?
-
Kuva ok, mutta molemmat pumput pyörii kokoajan. Ulkoinen pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen.
Ahistaako käymätön pumppu muka niin paljon että molempien pitää käydä aina lämmityskaudella?
Tuota sisäistä ei saa helposti sammumaan ja sitä kiertoa tarvitaan integraalin laskentaan..
Eikö Nibessä saa lauhdutuspumppua valittua sammuksiin jos kompura ei käy, ajatellen juuri 4-putkista varaajaa?
Jos äly on heikko pysäyttämään sisäinen, niin eikö sitten voi pysäyttää sitä ulkoista, se on kumminkin helppo käskyttää?
Ja toisaalta saahan se ulkoinenkin kiertämään veden sieltä sen verran pumpunkin kautta että anturi oikein antaa integraalilaskentaan...olettaisin.
-
Ei tässä nyt tuo pipo mitenkään tiukalla ole, onhan tässä eläkeläiselläkin nyt viikonloppuvapaa.
Tuota ulkopuolista kiertovesipumppua ajattelin tuonne takaiskun kanssa sarjaan,
jos tuota sähköä pitäisi säästää ja pysäytellä tuota pumppua.
Sähkömiehenä noita relevirityksiäkin ehkä syntyisi edullisesti.
En kuitenkaan suosi turhaa automatiikkaa ihan tekemisen ilosta.
Käyttäjien kokemuksia kaivataan, kuten jo tuossa puolenkymmentä kertaa olen maininnut.
-
se niben käynnistäminen ja sammuttaminen lämmitykseen integraaleineen asettaa omat rajoitteet/pakottaa tekemään homman jollain tietyllä tavalla...
Itse en tunne niin hyvin Nibeä että tietäisin millä ehdolla se käynnistyy lämmitykseen ja lämpimän veden tekoon...samaten mitä on ehdot pysäyttämiseen.
Käyttövesipuolella lienee anturi LKV varaajassa joka trikkaa käyntiin ja myös pysäyttää...eli lienee elää omaa maailmaansa eikä ole mitenkään sekoilemassa lämmitysasioiden kanssa, eli tarvii huomioida vain lämmitys start+stop asioita.
-
Niiben edustajakin totesi että kun on ilmakiertolämmitys niin tulee kylmä vaikka olisi puskuria
Ilmeisesti tuo "edustaja" ei tiennyt miten puskuri pitää asentaa, että puskurista saadaan energiaa käyttöveden lämmityksen ajan.
Taitaa tuo ilmalämmitys olla ainoa lämmönjakotapa jolle oikeasti kannattaa/pitää laittaa puskurivaraaja sekä hullunkierto.
Hullunkierron voisi ehkä jättää pois, jos saisi lämmönjakopuhaltimen automaattisesti pysäytettyä käyttöveden lämmityksen ajaksi.
Toisaalta....jos ilmanjako kulkee betonilattiaan valetuissa kanavissa (kuten tuttavallani) niin kestää varmaan tovin puhaltaa lämmittämätöntäkin ilmaa ennen kuin kanavista alkaa tulla viileää ilmaa.
-
Mulla on valmetin puhalluslämmitys. Talo on vm 81 ja alusta asti ollut maalämpö. Päivitin vanhan geotermin syksyllä 2011 ivt x15. Mietin pitäisikö pistää puskuri. Mulla on 70m2 2levyisillä pattereilla ja 80m2 lattialämmitystä ja 150m2 valmetin perässä. Päätin kokeilla ilman. Hyvin on tarjettu. Mitään ylimääräistä kiertoa ei ole. Ihan ivt:n omalla säädöllä mennään. Käyttövettä tehdessä ei huomaa mitään sisälämmöissä.
-
Meillä on sellainen systeemi, jossa Geopro GS60 (vauhtoventtiilikone), huone- ja ulkoantureilla, 200l puskuri ja aeromaster. Aeromasterissa sama 4 rivinen patteri ja oma termostaattiventtiili heivattu mäelle, olohuoneessa ollut termostaatti katkoi aiemmin (ennen oli Lämpökissa ja 300l käyttövesivaraaja, käyttövesi lämmitti myös taloa) kiertovesipumpun käyntiä, nykyään sen tilalla siis huonelämpöanturi. Puhallin on jatkuvasti 2 asennossa.
Geopro vaatii aina ulkoisen kiertopumpun ja shuntin, koska sisäinen pumppu ei käy kun kompuran käydessä. ulkoinen siis kokoajan. Puskuri on kytketty kahdella putkella sarjaan patterikiertoon, (ei hullunkiertoja) ennen patteria, homma toimii niin hyvin että, shuntti pääasiassa vain sulkee patterikiertoa kun liian lämmin tulee, esim leivinuunia lämmittäessä tai isolla porukalla saunoessa.
Meillä on sisällä 23 astetta, koska muuten mulle tulee vilu. Ja siitä en pidä.
Se patterille menevän veden lämpötila heittelee helposti jonkun kymmenenkin astetta, mutta ei sitä kyllä huomaa muualta, kuin Oumanin trendeistä. Aluksi mäkin olin aivan kauhuissani, kun täältä luin että se patterille menevä lämpö pitää saada ihan tasaiseksi, soittelin jo putkimiehellekkin. No onneksi putkimiehellä oli kiire ja huomasin että hommahan pelittää näinkin.
On ollut tarkoitus mittailla sitä patterin jälkeisen ilman lämpötilan vaihtelua, mutta kun kaikki toimii, niin motivaatio on kovin pieni. En usko että se on saman 10 astetta, saa nähdä. Mulla olisi siis uusi 6 rivinen patteri joka pitäisi vaihtaa jossain vaiheessa. Sitä silmälläpitäen meinasin mittailla mikä on vaikutus menoveden ja tulevan ilman lämpötiloihin, ennen ja jälkeen.
-
Onhan näitä aeromaster koneita vielä muillakin käytössä, mukava kuulla kommentteja.
Minun Nibe 1245-8 kytkeminen aeromasteriin, on edelleen suunnitteluvaiheessa.
Olen päätynyt aiemmin ehdotettuun yhteen piirin, 300l puskuriin ulkoiseen pumppuun ja takaiskuun hullunkierrossa.
Sarjaan Niben UPM2 25-75 180 kanssa olen ajatellut ALPHA2 25-60 180 AUTOADAPT (lvi 4615238).
Mitenkähän mahtaa pumput soveltua yhteistyöhön. Valintojahan tuossa alphassa on useita.
Mitenkähän on virtauksen riittävyys.
Kuumemmalla vedellä tuo vanha pumppu on ollut UPS 25-40.
Lisäys 27.1.2014.
Kommentteja nyt ei tullut, mutta olen kuitenkin ostanut yllämainitun ALPHA pumpun.
-
Tässä hiukan päivitystä projektiini 7.11.14 kun maalämpöpumppu on jo toiminnassa.
Olen nyt kuitenkin päätynyt kahteen säätöpiiriin, vaikka aiemmin tuolla yhtä tavoittelin. Tällöin Niben kompressorin käynnistys/pysäytys eroksi olisi ehkä helpompi saada 7-8 astetta, jolloin käyntijaksot olisivat pitempiä. Tuohon 300l varaajaan olen vaihtanut 6kW vastuksen, jolloi silläkin saa 25 asteen pakkasilla sisälämpötilaksi 22 astetta. Ohjaus olohuoneen uudella VEXVE AM20-W säätimellä. Näin on saatu Nibestä täysin riippumaton lämmityspiiri.
Liitteenä kytkentäkuva. Tällä aloitin lämmityksen säädöt ja koekäytön. NIBE F1245-8 olen jo ajanut uuden ohjelman. Katsotaan minkälaisia käyntijaksoja syntyy.
Lisäsin kuvan vielä 2015 kesällä toteutetusta viilennyksestä konvektorilla MPW3B5BAA. Alustavasti tuntui toimivalta, hellepäiviä oli vain muutamia. Konvektori on asennettu lämmönjakohuoneeseen jonka kautta kiertoilma palaa Aeromasterille, tällöin viileä ilma sekoittuu huoneilmaan. Huoneistoon lähtevän ilman lämpötilaksi sain mitattua 17 astetta, ohjaus huonetuntoelimellä.
-
Nämä asteminuuti tässä nyt näyttää aluksi hiukan epäselviltä. Jospa joku kertois mistä niitä muodostuu, ja miten ne kuluu.
Komressorin asteminuutit olen muuttanut -60:sta -100 jolloin käynnistysväli muuttui 1,5h noin 1,9h. Ulkoilman lämpötilan muutos voi myös vaikuttaa osansa. Mulla on ajatuksena ajaa 0 kelillä noin 10 astetta kuumempaa vettä puskuriin mitä tarvittais.
Olen tehnyt oman käyrän jota tarvittaessa korjaan. Pumput käyvät automaatilla. Samoin myös ulkoinen alpha adapt, virtaus 0,5m3 teho 9W. Kaipaisin tietoa millä ehdoilla kompressori käynnistyy ja pysähtyy, jos noita käynnistyksiä voisi vielä harventaa.
-
Tässä asteminuutit on selvitetty hyvin "Raksaajan" toimesta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59070#msg59070 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59070#msg59070)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59082#msg59082 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59082#msg59082)
Myös tuota topickia voi kahlata läpi. -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5333.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5333.0)
-
Kiitos vastauksesta.
Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, meneekö laskenta näin.
Alle käyrän olevaa paluuveden lämpötilaa verrataan lämpökäyrän laskennalliseen arvoon ja minuutin välein saadut arvot lasketaan yhteen, kunnnes saavutetaan arvo esim -60 (tehtaan asetus ) kompressori käynnistyy. Kompressori pysähtyy kun lähtevän veden arvo ylittää lämpökäyrän laskennallisen arvon ja minuutin välein suoritettu laskenta saavuttaa arvon 60 (esim).
Korjatkaa jos olen väärässä.
-
Nibessä verrataan menovedenlämpöä laskennalliseen.
Kompressori pysähtyy, kun asteminuutit nollaantuvat.
-
Otin tuon 24h jakson lokitietoa ja valitsin siitä osan tiedoista. Jätin noi asteminuutit näkyville ja ne näyttää käyvän -109 ja +100 välillä. Käynnistyksiä on tullut 12kpl ulkolämpötila siinä 7-8 astetta. Laitan sen nyt tuohon liitteeksi. Pitäis kai seurata Niben näytöltä asteminuutteja eri tlanteissa että tulis selväksi. Tuo tieto että mittaus on aina menovedestä selventää kyllä, kitos tiedosta. Olihan se selvästi kerrottu, mutta tuo luetun ymmärtäminen vain haittasi.
-
Kone vähentää asteminuutiarvoa kun menolämpötila on vähemmän kuin laskettu lämpötila ja
lisää asteminuuttiarvoa kun menolämpötila on yli lasketun lämpötilan.
Näyttäisi olevan jokin lämpötilan pudotus tms. käytössä, kun asteminuutit ei käyttäydy ihan säännöllisesti.
-
Kiitos vastauksesta.
Seurasin tuota pumpun toimintaa ja havaitsin kompressorin pysähdyttyä ja käynnistyttyä asteminuuttien laskennan jatkuvan – tai + merkkisenä kunnes saavutetaan käyrän arvo, jolloin suunta vaihtuu. Tästä seuraa arvot -109 ja +100 (ylimenevä ilmeisesti leikataan). Tuossa 200-300 min kohdalla meillä oli vieraita ja ne tuotti lämpöä muutamia satoja watteja, jolloin ilmeisesti ei ollut kulutusta. Tänään muutin asteminuutit -120 ja kiertovesipumpun nopeudet 80% lämmitys ja 40% odotus, sekä laitoin tikun lukemaan. Huonelämmön varsinainen säätö AM20-W säätimellä kuten aiemmin olen kertonut.
-
Olen muuttanut lämpöjohtopumpun takaisin automaatille, kun ei olut isompaa eroa toimintaan. Tällöin nuo delta-arvotkin pysyvät paremmin tavoitelukemissa. Asteminuutit olivat edelleen -120. Tulkitsen tuota oheista asteminuuttikäyrää niin että käyntijakson loppulämpötila ei mene kuin hiukan lämpökäyrän yläpuolelle (7 jaksoa) jolloin miltei heti alkaa – laskenta. Lämpimän veden teko harventaa jostain syystä käynnistyksiä. Seuraavaan 24h jaksoon kompressorin max eron olen muuttanut 15 asteeseen ja asteminuutit -140. Tuota Brunon vanhempaa taulukkopohjaa olisin kaivannut jos sellainen vielä löytyis. Löytämäni linkit vievät aina uuteen. Kuva vaihdettu (oli väärää tietoa)
-
Tässä vielä käyttökokemuksia Nibe 1245-8 ja Aeromasteri sekä 300l varaaja ensimmäisen 6kk ajalta.
Asteminuuttien säätö jäi tammikuun alussa -160 jolla tämä minun kytkentäversio toimii vielä hyvin. Pakkasta ei nyt ollut kuin max15 astetta, joten pitää vielä tarkistaa tilanne ensi talvena. Vesimäärä ilmalämmityskennon kanssa on noin 320l ja lämpökäyrän asettelu noin 3-4 astetta enempi kuin tarve, sekä pumput automaatilla. Käynnistyksiä oli tullut 2.11.14-3.1.15 (2kk) välillä1008kpl (16,2/vrk), ja 3.1.15-11.5.15 (4,3kk) 1546kpl (12,0/vrk). Käyntijaksot marras-joulukuu (2kk) keskim. 34min ja tammi-helmi-maaliskuu (3kk) 46min. Kulutuslukemat 6kk 6691kwh ja vuotta aiemmat 15382kwh, kulutus vähentynyt 56,5% (koko talo). Astepävälukemia en nyt ole vertaillut. Sanoisin tällä kokemuksella, että kyllä näihin säätöihin kannattaa hiukan tutustua, ettei tulisi pätkäkäyntiä. Seuraavaksi tulee sitten nää hyötysuhdeasiat, eli minun tapauksessa aeromasterin kennon vaihto tehokkaampaan. Jussikookin tuossa kyseli kennoa, mutta vastauksia ei ole näkynyt sama kyllä kiinnostais kun tuo 4-rivinen kenno on jo 34v.
-
Epäilen että yksi suuri syy on myös siinä että ilma on huono lämmönsiirtomateriaali. Virtausta tarvisi olla paljon jottei veden lämpötila tarvi olla järjettömän suuri.
Täällä jotain aiheeseen liittyvää keskutelua... http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22297.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22297.0)
-
Itselläni on kyllä toiminut erinomaisesti -82 asennettu ilmalämmitysjärjestelmä maalämmön kanssa. -25c pakkasilla meni kojeeseen 45 asteinen vesi ja tupa pysyi 22 asteessa ilman vedontunnetta tai melua.
-
Sattuiskohan kellään Aeromaster 1999E omistajalla olemaan kiertoilmapuhaltimen laakerien numeroita. Vois hankkia ennen kun alkaa purkamaan, ettei menis niin montaa päivää siinä hommassa. Puhaltimen tyyppiä yritin katsoa kilvestä, oli aika epäselvä. Luulisin olevan D4E180-CA02-13 390W 1,82A 1230U/min 220V 10uF. Tarkoitus puhdistaa siipipyörä kunnolla, ja uusia laakerit.
-
Nyt tuli vuosi täyteen Nibe 1245-8 Aeromasteri ja 300l varaaja, erilisellä huonelämmön säädöllä.
Pari ensimmäistä kuukautta meni hiukan lämpökäyrää korjaillessa ja asteminuutteja säätäessä (-160).
Tavoitteena oli hakea sellaiset säädöt joilla menee ympäri vuoden ilman muutoksia. Huonelämpötila on pysynyt 22,5 +/-0,3 asteen rajoissa säädettynä Vexve AM20-W säätimellä. 20-30 asteen pakkasilla pitää vielä tarkistaa Niben säädöt. Käynnistykset 3511kpl ja käyttötunnit 2128h josta käyntijakso keskimäärin 36min. Kulutus (koko talo) on 10400kWh ja vuotta aiempi 21500kWh joten vähennystä 51,6%. Molemmat talvet oli melko leutoja täällä eteläsuomessa. Toistaiseksi olen tyytyväinen Nibeen ja kaikkiin muihinkin kytkennässä oleviin laitteisiin. Yhtään hälytystä tai häiriötä ei ole tullut vuoden aikana.
-
Tässä onkin mennyt vuosi kun viimeksi muutin Niben 1245-8 ateminuuttit (-160). Nyt on ulkolämpötila -23 ja kone pysähtyy (asteminuuti 0 ) lämpötilohin paluu 53,0 jä lähtö 60,0 puskuri 300l, josta erillinen huonelämmön säätö. MUT on ollut -28. Sisäisen kiertovesipumpun nopeus on pudonnut 12% automaatilla jolloi delta on 7,0 astetta. Löytyykö jotain konstia jolla sais automaatilla deltaa pienennettyä kun ollaan yli 50 paluulämpötilassa. Keruupiiri on -1,5/+1,5 ja keruupumppu jotain 50%. Vastuksia ei vielä ole tarvinnut varsinaisesti lämmitykseen, mutta kävi ne päällä saunomisen jälkeen. Tää Aeromasteri alkaa pyytään jo 53 asteista vettä, säädöistä riippuen.
-
Valmet Kotilämpö vuodelta -80 otettiin lämmityskäyttöön kun maalämpö lähti käyntiin viime kuussa. Aikaisemmin toiminut ainoastaan ilmanvaihtokoneena, patterissa ei kierrätetty vettä, vaan edellinen asukas laittanut sähköpattereita ja katto- ja lattialämmitystä tupaan.
Pumppuna toimii IVT:n HQ E8 ja puskurisäiliön tilavuus 300l, neljällä putkella kytketty ja WILO YONOS PICO 25/1-4 kierrättää vettä puskurin ja patterin välillä täydellä teholla. Lämpökäyrä on nyt 33 ja -22,5°C lämpötilalla menoveden pyynti on 48,5. Valmetin kiertoilmapuhallin 3-asennossa ja sisälämpötila pysytellyt 21 asteen tietämillä, ilmanjako tapahtuu normaalista poiketen yläkautta iv-venttiileistä, jotka olen joutunut kiertämään todella auki. Aika puhina käy.
Minkälaisia meno- paluuveden lämpötiloja muilla ilmalämmittäjillä on?
Minkälaista lämpötilaeroa kannattaa tavoitella? Ilmeisesti mahdollisimman pientä?
Minkätehoisia kiertovesipumppuja muilla on? Omassa systeemisää tuo wilo ilmeisesti nimellisteholtaan 25W, onkohan alitehoinen, kun meno- paluuputkien lämpötilaero käsituntumalla aika iso, on maximiteholla ja näyttö näyttää 22W ottotehoa. Täytyy mitata kun saa infrapunamittarin käyttöön.
Edit: enpäs huomannut tuota alla olevaa keskustelua, no ylläpito voi halutessaan yhdistää tämän siihen topikkiin.
-
Joku patterilämmitystalossa asuvakin voi kommentoida kysymyksiini jos ei ilmalämmittäjiä satu paikalle.
Nyt ulkona tasaisesti koko vuorokauden pakkasta -24*C. Menovesi 46, paluu 36, kiertovesipumppu täysillä. Pudotin kiertoilmapuhaltimen nopeutta 3>2, paluu nousi pari astetta, 38. Pudotin puhalluksen 1-asentoon, meno 47, paluu 42.
Puhallin pitää nykyisellä käyrällä tässä lämpötilassa olla 3-asennossa jotta lämpö riittää. Mutta silloin dT on 10, eikö se ole turhan paljon? Eli kiertovesipumppu liian pienitehoinen?
-
Joku patterilämmitystalossa asuvakin voi kommentoida kysymyksiini jos ei ilmalämmittäjiä satu paikalle.
Ei oo kumpaakaan mutta vastaan silti. :)
Suurimman tehon saat siirrettyä kun delta on mahdollisimman pieni. Rajoittavaksi tekijäksi saattaa muodostua ilmavirran suuruus ja meteli. Ilma on huono lämmönsiirtomateriaali.
Jokuhan voisi vaikka laskea että millainen ilmavirta tarvitaan jotta 8kW lämpöä saadaan kuljetettua eteenpäin niin että ilman lämpötila maks 45 astetta ja huonelämpötila 22. Tuota voi sitten verrata nykyaikaisen ilmavaihtokoneen kulutukseen. 57l/s 63/ls kuljettaminen omassa tapuksessani kuluttaa 88W.
Laskin itse huvikseen.
Oletuksena että koneeseen menee 22 asteista RH 40% ilmaa. Ulos 45 asteisena. Jotta 8kW lämmitysteho saavutetaan täytyy tuolloin virtaus olla 310l/s. 6kW tehollakin virtauskin pitäisi olla 230l/s. Ei järin realistista? Jos kanaviston koko on suhteessa samalainen kuin ilmanvaihtokanavistoni ja hyötysuhde sama kuin uusilla tasavirtapuhaltimilla voi arvioida puheltimen tehoksi 200W. Vanhemmilla vaihtovirtapuhaltimilla kulutuksen voi kertoa 1,6 jolloin päästään 360W.
Täällä tuota keskustelu mistä poimin tuon. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22297.0
Siellä on myös lisää keskustelua tuosta ilmalämmityksestä, löytynee hakusanalla "kotilämpö"
-
Mulla on nyt valmetille menevä vesi nyt 44 ja paluu 38(ulkona -23 ja sisällä 20,5) Kiertopumppu on ykkosellä ja puhallus kakkosella. Kiertopumppu on Wilo Star 25/6-130. Käsittääkseni valmettiin oli aikoinaan saatavana erikokoisia vesipattereita. Öljylle riitti pienempi. Mulla taitaa olla isompi, kun talossa on ollut alusta asti maalämpö(v1981).
-
Vastustan fraattin ajatelmaa, että ilma olisi huono lämmön siirtomateriaali. Mulla on autotallissa Polathermin E30 ja se pystyy lämmittämään sokkeloisen tallin 80 neliötä esim nollasta 30 asteeseen alta 1/2 tunnissa, eikä millään muulla pysty pääsemään edes lähelle tuota. Ainoa ongelma on aivan tajuton puhallin meteli. Ja usein myös maalämmön kanssa tulee vastaan konvektorin alitehoisuus. Esim öljyaikaan riittävä konvektori pitäisi korvata vähintään 5 kertaisella, jotta voidaan laskea puhallinnopeudet inhimillisille tasoille ja tarpeeksi matala syöttölämpö vielä riittäisi. Mielummin tietysti laittaisi useamman konvektorin hajautetusti ja samalla periaatteella. Esim entinen 10 kW tehoinen laskelma muutetaan 50 kW tehoiseksi ja kiertovesi saadaan laskettua alemmas vaikka yhteispuhallusmäärä pysyy samana, mutta hajautettuna 5:lle laitteelle.
Ja edittinä vielä, että ilmalämmitys ja ilmanvaihto saisi tietysti olla ihan erillisiä laitteita. En tiedä onko näin yleensä, mutta tuolla tavoin ainakin monet hallit saa hyvin toimimaan ja alhaisilla kiertovesillä
-
Vastustan fraattin ajatelmaa, että ilma olisi huono lämmön siirtomateriaali.
Sillä että sanoin ettö ilma on huono lämmönsiirtomateriaali se vaatii kohtuuttoman kovat ilmavirrat jotta tuollainen määrä lämpöä saadaan siirrettyä. Tai vaihtoehtoisesti todella kuumaa ilmaa. Tämä lähinnä lämpöpumppu käytössä. Millaisista lämpötiloista sinun käytössä puhutaan tai olisiko ilmavirta häiritsevä asuintiloissa? Joissain passiivitaloissa on ilmanvaihtoon ollut yhdistettynä sähköpattereita mutta jos talon ilmanvaihto on luokkaa ~70l/s se ei riitä vielä talon lämmittämiseen. Lisäksi kuuma ilma ei enää sekoitu samalla tavalla kuin viileä joka tuo myös omat ongelmansa.
Sisäilmasto-olosuhteiden tarkastelussa keskitytään niihin sisäilmaston ominaisuuksiin, joihin ilmalämmityksellä on mahdollisesti negatiivista vaikutusta. Näitä ominaisuuksia ovat vetoisuus, lämpötilaprofiilit, melu ja epäpuhtauspitoisuudet. Ilmalämmityksen vaikutusta sisäilmasto-olosuhteisiin verrataan erikseen toteutettuun ilmanvaihtoon ja lämmitykseen.
Täältä voi käydä tutkimassa vaikkei ketjun alkuperäinen aihe ollutkaan.
ILMALÄMMITYKSEN SOVELTUVUUS PIENTALOIHIN
Suitability of warm air heating for single-family houses (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98921/Kandidaatinty%C3%B6_MiiaLiikanen_korjattuversio.pdf?sequence=2)
Mutta pääasia tietysti on se että mökki on lämmin. ;D
-
Mulla on nyt valmetille menevä vesi nyt 44 ja paluu 38(ulkona -23 ja sisällä 20,5) Kiertopumppu on ykkosellä ja puhallus kakkosella. Kiertopumppu on Wilo Star 25/6-130. Käsittääkseni valmettiin oli aikoinaan saatavana erikokoisia vesipattereita. Öljylle riitti pienempi. Mulla taitaa olla isompi, kun talossa on ollut alusta asti maalämpö(v1981).
Saatko kuvaa patterista?
Meneekös tuo kiertosuunta oikein kun meno patteriin alhaalta ja paluu ylhäältä?
Kertokaapa joku viisaampi mistä voin varmistua, että patterin venttiili on täysin auki?(http://i3.aijaa.com/t/00887/14071606.t.jpg) (http://aijaa.com/4pUTuF)
-
Mulla menee kans alhaalle tulo. Piti jossainkohtaa ottaa tuo termari pois, mutta on jäänyt, kun on pelittäny noinkin. En oikein haltsaa näitä kuvajuttuja. On niin iso tuo kuva jonka otin, enkä osaa sitä pienentää.
-
Kuva patterista
-
Toistan tän aiemman kysymykseni kun ei tullut kommentteja. Ulkolämpötila on -23 ja kone pysähtyy lämpötilohin paluu 53,0 jä lähtö 60,0 puskuri 300l, josta erillinen huonelämmön säätö. MUT on ollut -28. Sisäisen kiertovesipumpun nopeus on pudonnut 12% automaatilla jolloi delta on 7,0 astetta. Maksimi lämpötilaksi on laitettu 62 astetta. Löytyykö jotain konstia jolla sais automaatilla deltaa pienennettyä kun ollaan yli 50 asteen paluulämpötilassa. Keruupiiri on -1,5/+1,5 ja keruupumppu 55%. Tavoitteena saada muutaman asteen korkeampi loppulämpötila varaajaan.
-
Kuva patterista
Kiitos kuvasta. Jännä juttu, että Valloxilta sanovat, että on vain yhdenlaisia pattereita Valmettiin ollut. Itellä patterin päädyssä näkyy 22 kpl putkilenkkejä.
Kuva varaosakoneesta:
(http://i10.aijaa.com/t/00126/14076884.t.jpg) (http://aijaa.com/QTgmdn)
-
Soittelin parivuotta sitten valloxille kysyäkseni sähkösuodattimeen virtalähdettä. Sieltä sain numeron vanhemmalle miehelle joka on ollut kehittämässä valmettia. Hän muistaakseni sanoi, että pattereita oli kolmea kokoa. Puheltiin pitkään ja sain kaikenlaista ohjetta myös paperiversiona. Hänen neuvonsa oli, että huolehdi valmetin saama jo lämmitetty sisäilma. Meillä kone vaatehuoneessa jokseenkin keskellä taloa. Oven päällä on ilmalle ruorakaiteen muotoinen (12cm*60cm) reikä. Kun pakkanen on yli 15 niin olen pitänyt vaatehuoneen ovea auki. Se parantaa aikas lailla. Kylmä tässä talossa ei ole. Nyt ulkona -22 ja valmetille menee 39,5 ja paluu 34,5. Puhallus 2-nopeudella. Pisimmän puhalluskanavan päässä on makuuhuone. Siellä lämpö 20,2. Ilman lämpötila makuuhuoneen suulakelaatikossa 37.7. Tuloilman otan koneelle ulkoa. Talvella eteläsivulta ja kesällä pohjosen puolelta.
-
Soittelin parivuotta sitten valloxille kysyäkseni sähkösuodattimeen virtalähdettä. Sieltä sain numeron vanhemmalle miehelle joka on ollut kehittämässä valmettia. Hän muistaakseni sanoi, että pattereita oli kolmea kokoa. Puheltiin pitkään ja sain kaikenlaista ohjetta myös paperiversiona. Hänen neuvonsa oli, että huolehdi valmetin saama jo lämmitetty sisäilma. Meillä kone vaatehuoneessa jokseenkin keskellä taloa. Oven päällä on ilmalle ruorakaiteen muotoinen (12cm*60cm) reikä. Kun pakkanen on yli 15 niin olen pitänyt vaatehuoneen ovea auki. Se parantaa aikas lailla. Kylmä tässä talossa ei ole. Nyt ulkona -22 ja valmetille menee 39,5 ja paluu 34,5. Puhallus 2-nopeudella. Pisimmän puhalluskanavan päässä on makuuhuone. Siellä lämpö 20,2. Ilman lämpötila makuuhuoneen suulakelaatikossa 37.7. Tuloilman otan koneelle ulkoa. Talvella eteläsivulta ja kesällä pohjosen puolelta.
Oliko herran nimi Jokinen? Hänen kanssaan olen itse jutellut ja juuri hän sanoi että vain yhtä kokoa on ollut. Hän on ilmeisesti nyt jäänyt eläkkeelle.
Meillä Valmet on keskeisellä paikalla ja on sellaisten puusäleikköovien takana. Pitäisi saada ilmaa hyvin.
-
On tässä taas tarkoitus jatkaa tuota lämmitysjärjestelmän rakentelua. Aion ottaa käyttöön kesällä 40m2 lattialämmitystä. Ohjaukseen olen ajatellut Niben ECS 40 lisävarustetta, jolloin voisi tehdä oman lämpökäyrän ulkoilman mukaan. Samalla vois kasvattaa varaajan vesitilavuutta, nykyisin noin 320l. Tarkoitus hankkia jokin RST varaaja 100-300l alle 10 vuotta vanha. Ylimääräistä putkilenkkiä tulisi mahdollisimman vähän, jos kytkentä tulisi oheisen kuvan mukaisesti Niben paluupuolelle. Mitäs ollaan mieltä kytkennästä, onko jollakulla vastaavaa toiminnassa. Kommentteja kiitos.
-
Toimiihan se joko paremmin tai huonommin.
Näin kytkettyjen varaajien käytön optimointi lienee haasteellista.
- Nibe pysähtyy kun molemmat varaajat ovat täynnä.
- Nibe käynnistyy kun jompi kumpi varaajista on tyhjä.
Mitä jos varaajat kytkisi sarjaan ja toiminta ikään kuin yhdessä isossa varaajassa?
ATS
-
On tässä taas tarkoitus jatkaa tuota lämmitysjärjestelmän rakentelua. Aion ottaa käyttöön kesällä 40m2 lattialämmitystä. Ohjaukseen olen ajatellut Niben ECS 40 lisävarustetta, jolloin voisi tehdä oman lämpökäyrän ulkoilman mukaan. Samalla vois kasvattaa varaajan vesitilavuutta, nykyisin noin 320l. Tarkoitus hankkia jokin RST varaaja 100-300l alle 10 vuotta vanha. Ylimääräistä putkilenkkiä tulisi mahdollisimman vähän, jos kytkentä tulisi oheisen kuvan mukaisesti Niben paluupuolelle. Mitäs ollaan mieltä kytkennästä, onko jollakulla vastaavaa toiminnassa. Kommentteja kiitos.
Kyllä se puskurivaraaja varmaankin olisi parempi siellä kuumalla puolella maalämpöpumpun jälkeen.
Eli 100-300 L puskuri voisi olla vaikka sarjaankytketty ja nykyinen saisi olla nykyisellään eli rinnankytketty. BT25 menolämpötila-anturi voisi olla 300 L puskurin jälkeen tai sitten tuon 320 L puskurin jälkeen siinä kuumassa menoputkessa. Pumppu on 8kW, niin varmaankin riittäisi vaikka 200 L läpivirtaava puskuri. Tuo uusi 40 neliön lattialämmitys tulisi sitten johonkin sopivaan paikkaan.
Täällä on vähän isommassa 10kW pumpussa noin 400-500 litran läpivirtaava puskuri, eli kuuma menee varaajan pohjalle ja ylhäältä lähtee pattereille/pesuhuoneen lattialämmitykselle. Paluuvesi menee suoraan maalämpöpumpulle. Ilmalämmityksen kanssa ei tuollainen kytkentä pelkästään tietenkään toimi.
Ulkolämpötila on -23 ja kone pysähtyy lämpötilohin paluu 53,0 jä lähtö 60,0 puskuri 300l, josta erillinen huonelämmön säätö. MUT on ollut -28. Sisäisen kiertovesipumpun nopeus on pudonnut 12% automaatilla jolloi delta on 7,0 astetta. Maksimi lämpötilaksi on laitettu 62 astetta. Löytyykö jotain konstia jolla sais automaatilla deltaa pienennettyä kun ollaan yli 50 asteen paluulämpötilassa. Keruupiiri on -1,5/+1,5 ja keruupumppu 55%. Tavoitteena saada muutaman asteen korkeampi loppulämpötila varaajaan.
En oikein tiedä mitä säätövalintoja pumpusta löytyy. Jollain asetuksilla sai kiinteän deltan, vaikka tuo 7C. En ole varma että löytyykö sellainen asetus jolla voi määrätä kiertovesipumpun miniminopeuden? Eli laittaisi siihen isomman kun 12% . Tai sitten kiinteä kiertovesipumpun nopeus, mutta sekään ei taida olla kovin hyvä. Eli katsoisi mikä pyörimisnopeus on 50C menovedelle ja laittaisi saman prosenttiluvun kiertovesipumppuun. Tällöin delta pienenee kun pumppu tekee sitä 60 C lämmitysvettä. Käyttövedelle saa olla asetus automaatilla.
-
Varaajathan tuossa kytkentäehdotuksessa ovat nyt sarjassa ja kuormat varaajien rinnalla omilla säädöillään. Neliöiden mukaan arvioiden tehontarve olisi Aeromasterille 70% ja lattialämmitykseen 30%. Uskoisin veden lämpötilan riittävän lattiaan hyvinkin vaikka se olisi jäähtynyt 10 astetta Aeromasterissa / Haatovaraajassa. Kompressorin seisoessa Niben lämpöjohtopumppu on nykyisin pyörinyt 25% nopeudella, jota tarvittaessa voi nostaa. Tällä nykyisellä kytkennällä olen päässyt riittäviin käyntijaksoihin esim 45min +5 kelillä ja 58 min 0 kelillä. Jaksot tietysti riippuu lämpökäyrän asettelusta. Putkikytkentä nyt sopisi tuohon väliin, ettei tulisi lisälenkkiä montaa metriä. Tuo aiempi delta t asia ei nyt ole kovinkaan merkittävä. Vastukset kävi 20h/1kW ja 5h/2kW 30 asteen pakkasella. Valintana oli lattialämmitys Nibessä.
-
Varaajathan tuossa kytkentäehdotuksessa ovat nyt sarjassa ja kuormat varaajien rinnalla omilla säädöillään.
Ei tuo nyt oikein sarjakytkennältä näytä.
Mitä hyötyä on mielestäsi lisävaraajasta?
Mielestäni lisävaraajaan varataan Aeromasterin poistovettä, josta sitten shuntataan lattiavettä.
Ilman lisävaraajaa lattiavesi shuntataan suoraan Aeromasterin poistovedestä.
Kulutussuhteella 70% Aerom/30% lattia, nykyinen varaaja tyhjenee aina ennen lisävaraajaa joten käyntiaika määräytyy nykyisen varaajan mukaan eli pysyy samana.
ATS
-
Varaajan tilavuuden lisäämisellä olis tarkoitus pidentää käyntijaksoja jos lämpökäyrä pidetään ennallaan. Toinen vaihtoehto on pitää käyntijaksot ennallaan ja pudottaa lämpökäyrää muutamia asteita. Lisävaraajan koko voisi olla 200l. Jos ei lisää varaajakapasiteettiä silloin lattialämmitysen voisi ottaa Niben paluusta takaiskun avulla kuten jäähdytys maapiiristä. Tämä virtauksien laskeminen ja lämpötilojen arviointi piirin eri kohdissa ja eri tilanteissa ei nyt ole ihan minun ydinosaamista. Olen kuitenkin päätynyt seuraavaan arvioon tilanteesta nykyisellä kytkennällä. Niben lämpöjohtopumppu 30%, 1000l/h virtaus kompressorin käydessä. Ja komressori seis 25%, 800l/h. Aeromasterin lämpöjohtopumpun virtaus on ollut 600l/h, 11W (mittaus pumpussa), joka riitti 30 ast. pakkasillakin. Näillä virtauksilla varaajan läpi virtaa vähintään 200l/h, josta Nibe saa asteminuuttien laskentatiedon. Kun talon lämmöntarve ei ole muuttunut, uskoisin löytyvän 500l varaajalla myös toimivat säädöt. Niben 25% jatkuvaa kiertoa voi helposti korottaa. Ja sitten vielä tuosta sarjaan kytkennästä. Oheisena vielä pelkistetty kuva tilanteesta.