Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: juippi - 04.03.12 - klo:10:21
-
Meille on tulossa maalämpö taloon, jossa muuten on vesikiertoiset patterit, mutta lattialämmitys kosteissa tiloissa. Olen saanut tarjouksia tavallisista vaihtoventtiilikoneista puskurivaraajalla ja Geopro mh-mallista johon tulisi oma piiri tuolle lattialämmitykselle. Kysyisinkin nyt saako tuollaisen tavallisen yksipiirisen vv-koneen säädöt, laitettua niin ettei koko kesää tarvitse kierrellä pattereiden termareita edestakaisin vai onko varminta valita kaksipiirinen geopro, jossa ymmärtääkseni piirit toimivat täysin erillisinä omilla säädöillään.
-
Voiha sille vaihtoventtiilipumpulle rakentaa toisen lämmityspiirin kosteiden tilojen lämmitystä ajatellen.
Esim. http://www.nibeonline.com/pdf/M10789fi-1.pdf
Niben tapauksessa kannattaa tod. näköisesti laittaa pumpun ja pattereiden väliin puskurivaraaja, jolloin pumpun lämmityssykli tulee riittävän pitkäksi.
-
Ymmärtääkseni tuo Nibe on nimenomaan kaksipiirinen malli. Mulle on tarjottu Thermian Diplomat TWS 8, Danfoss DHP-H 8 ja Nibe 1226-8. Onko jollakin kertoa näistä malleista kokemuksia vastaavassa patteri/lattialämmitys kohteessa. Eli toimiiko tuo kesälämmitys lattioissa ilman sen suurempaa vaivaa. Ilmeisesti minimi menovesi pitäisi lukita johonkin 22-24 asteeseen ja kiertää patterien termostaatit kiinni kesäksi.
-
Ei siinä F1245:ä ole kuin yksi lähtö lämmitysverkostoon. Geopron esitteessä mainostettiin, että toisen piirin saa lisävarusteluna. Sun tapauksessa laittaisin sen toisen piirin, koska talvella tarviit pattereihin kuumempaa kiertovettä kuin lattialämmitykseen. Patteriverkon kierron saa helpommin suljettua, kun laitat venttiilin ennen patteriverkon runkoputkea.
-
Minulla on vasta laitettu Danfoss DHP-H 8 kW ja ongelmana on hieman juuri tuo kostenatilan lattialämmityksen säätö. Taajuusohjattu kiertovesipumppu muutetttiin nyt II-nopeudelle, kun lattiassa ei ollut kai tarpeeksi kiertoa (kv-pumppu näytti 6-7 W) - se lämpeni vain n. 24 asteeseen. Nyt näyttää nousevan hieman, n. 25 asteeseen. Alun perin mietin sunttausta omalle piirille ja omalla pumpulla, sunnittelija suositteli tätä paluuvesitermostaattiohjausta ( eli vain yksi piiri jossa sekä lattia että patterit), joka ei nyt tunnu toimivan. Kesää ajatellen pitäisi ongelma ratkaista - miten saada lattiaan lämpöä, jotain ongelmaa on tuossa lattian virtauksessa, onkohan virtausvastusta liikaa jolloin kv-pumppu painaa enemmän vettä pattereille?
-
Minulla on Danfossin (=Thermia) pumpussa lisäkortti sekä oma lämmityspiiri shunttauksella ja omalla pumpulla lattialämmitykselle juuri kesäajan käytön takia. Sekä patteripiirin että lattiapiirin pumpuille on kummallekin sähkönsyötössä oma katkaisija. Kummankin piirin putkissa on vielä varmuuden vuoksi venttiilit, joilla voidaan varmistaa että vesi ei haluttaessa kierrä niissä. Tällä järjestelyllä lämmitys saadaan luotettavasti rajattua vain haluttuun piiriin. Ainakin viime kesänä homma pelitti. Toki järjestelystä tuli jonkin verrankin kustannuksia, mutta halvalla ei saa aina hyvää. Joku muu osannee ottaa kantaa onko sinulle tehdyllä järjestelyllä mahdollista saada homma toimimaan.
-
Millaiset kustannukset suunnilleen tuli tuosta kortista,lisäpumpusta yms.? Ajattelin tuota nyt parhaana vaihtoehtona, kun minuakaan ei tuo termareiden jatkuva ruuvaus innosta.
Miten mahtais onnistua menoveden lämmön nosto ja pattereiden termareilla huonelämpöjen alentaminen, eikös sekin muuttaisi virtauksia lattaipuolelle päin?
-
Nonniin, asentajan huoltopäällikkö oli sitä mieltä että sama lopputulos saadaans hunttamalla tai nostamalla menoveden minimiä sekä kuristamalla sitten lämpöjä patteritermostaateilla. Onkohan tuo sitten pumpulle sama kummalla tavalla lattialämmön nosto/ylläpitäminen toteutetaan? Ja mikä vaikutus sillä on kulutukseen?
Nyt menovesi on max 55 ja min 30, mutta se ei riitä lattian lämmön nostamiseen + 26 astetta korkeammalle. Omaa pumppua lattiaveden menolle ei suositeltu.
-
Omia kokemuksia:
Monesti vanhassa patteritalossa, öljylämmitys-ajan kosteiden tilojen kaakelin alla on lattilämmitysputket (kuparia) tosi harvassa, koska se on toteutettu suoraan kattilan vedestä, joka on usein 70-80 asteista ja silloinhan lattia tuntui erittäinkin lämpöiselle. Maalämpöön siirryttäessä lattia viilenee varmasti. Me ollaan totuttu nyt "viileämpään" lattiaan kun meillä sinne virtaa puskurivaraajasta minimissään 37 asteista vettä kesällä, yli 3 asteen pakkasilla sitten lämpimämpää.
Itse ajattelin alkuaikoina jopa lattialämmityksen putkituksen uusimista tiheämmäksi mutta en ole alun jälkeen katsonut asiaa tarpeelliseksi.
Tuota patteritermareilla pelaamistahan harvoin suositellaan maalämpöön siirryttäessä koska sen katsotaan syövän hiukan hyötysuhdetta, mutta kuten asentajasi sanoi, niin sillä on tässä tapauksessa hyvin vähän merkitystä.
Meillä on oma kiertovesipumppu pattereilla ja lattialla...mutta meillä onkin sellainen... "oma viritys"...mutta erittäin toimiva.
-
Voisitko valaista tuota omaa viritystä, minusta tuntuu että joudun kuitenkin tekemään jotain tuolle asialle. Meillä on kyllä muoviputki Wirsboa lattiassa, öljyaikaan lattia oli lämpimämpi, mutta muistaakseni patteritermarit olivat hyvin pienellä syksyllä kun tämän korsun ostin. Kattilan vesi oli silloin tietysti kuumempaa ja varmaan kiertoon meni kuumempi vesi, harmillista kun ei tullut dokumentoitua tuota enne remppaa.
-
No, meillä ei varmasti ole mikään mallimaalämpö viritelmä koska sen lopullinen toteutus on minunlaiseni tavallisen tallajan suunnittelema. Se menee yksinkertaisesti näin:
ml.pumppu lämmittää ison varaajan (900l) koko ajan niin, että sen yläpäästä lähtevä lämmönjakoputki (jossa jatkuvakierto) on vähintään 37 asteinen, tämä kun riittää minimiksi pesuhuoneen lattialle.Tästä putkesta sitten sopivassa kohtaa shuntataan myös pattereille menevä vesi erillisellä ouman säätimellä ulkolämpötilan mukaan ja pattereilla tietty on oma kiertovesipumppu. Paluu pattereilta ja lattialta taas yhteistä putkea pitkin varaajaan alaosaan.
Ei varmaankaan kaikein paras hyötysuhde, mutta taatusti toimii ja talo pysyy tasaisen lämpimänä ilman putkien pauketta ja kohtuu hintaa kaiken lisäksi.
-
Ok. Mulla oli 3 000 l varaaja, mutta purin sen pois - olisi turhankin iso käytettäväksi tuohon tarkoitukseen. Nyt neuvottiin kokeilemaan menominimin nostoa 40 asteeseen ja pattereiden kuristamista tarpeen mukaan. Täytynee kokeilla, mutta ajattelin hankkia ThermIQin ja ruveta seuraamaan miten tuo vaikuttaa pumpun käyntisuhteeseen ym. Käyntisuhde kokonaisajasta on nyt helmikuussa ollut 56 %, paljon kummempaa faktaa tuosta ei nyt taida juuri irrota ilman lisätekniikkaa.