Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: Renoo - 12.01.12 - klo:09:52
-
Meillä on Lässän V9 tulistinpumppu. Tuon sielunelämää on tullut opiskeltua reilun puoli vuotta.
Meillä on ainoastan yksi LJ piiri pumpulta lattialämmitykselle, eli joka paikkaan menee lämmityskäyrän mukainen vesi.
Ongelma on nyt kuitenkin se, tai ei se iso ongelma edes ole, mutta kuitenkin, että pesuhuoneen lämpöjä voisi hieman nostaa.
No ensin tietenkin jakotukilta kiertoa pesuhuoneen piiriltä lisää auki, mutta tämä ei oikein riitä, tukki täysin auki, mutta nykyisellä lämmityskäyrällä ei tahdo lämmetä tarpeeksi.
Seuraaksi tietenkin lämmityskäyrää suuremmalle ja lämpö nousee. Nyt kun lämmityskäyrää nostaa, niin luonnollisesti täytyy muiden tilojen kiertoa pienentää, ettei niiden lämpö nouse liikaa.
Varsinainen kysymys onkin nyt se, että onko tuollaisella varaajallisen pöntön kanssa aivan sama "hyötysuhteen" kannalta se, että onko käyrä aavistuksen korkeampi ja kierto pienempi vai kierto isompi ja käyrä alempi?
Periaatteessahan se on niin, että mitä alempi menoveden lämpö sen taloudellisempaa ja tämähän pätee varsinkin vaihtoventtiilikoneissa.
Mutta onko se myös omassa tilanteessani, jossa pumppua ohjataan aina ja joka tapauksessa Lässän ALA-min mukaan, joka tarkoittaa sitä että kompura käynnistyy kun alapöntössä on 30 astetta.
Oman mittauksen mukaan, kun alapönttö on 30 astetta niin lauhduttimelle menee noin 26-27 asteinen vesi käyntijakson alussa, nousten tietenkin sitä mukaan kun varaajan lämpö kasvaa. Eikös laitteen hyötysuhde kuitenkin riipu juuri tuosta lauhduttimelle menevästä lämpötilasta?
Nyt kun lattioihin ei mene kuitenkaan yli 30 asteista vettä, niin eikö se ole hyötysuhteen kannalta sama, onko käyrä 0 asteessa +27 ja kiertoa kuristettu vai 0 asteessa +26. Tietysti energiaa menee enemmän jos pesuhuoneen lämpötilaa haluaa nostaa, mutta se nyt tietysti on selvä, ei sitä energiaa mistään ilmaiseksi tule vaikka halvalla tuleekin.
-
Varsinainen kysymys onkin nyt se, että onko tuollaisella varaajallisen pöntön kanssa aivan sama "hyötysuhteen" kannalta se, että onko käyrä aavistuksen korkeampi ja kierto pienempi vai kierto isompi ja käyrä alempi?
Periaatteessahan se on niin, että mitä alempi menoveden lämpö sen taloudellisempaa ja tämähän pätee varsinkin vaihtoventtiilikoneissa.
Mutta onko se myös omassa tilanteessani, jossa pumppua ohjataan aina ja joka tapauksessa Lässän ALA-min mukaan, joka tarkoittaa sitä että kompura käynnistyy kun alapöntössä on 30 astetta.
Oman mittauksen mukaan, kun alapönttö on 30 astetta niin lauhduttimelle menee noin 26-27 asteinen vesi käyntijakson alussa, nousten tietenkin sitä mukaan kun varaajan lämpö kasvaa. Eikös laitteen hyötysuhde kuitenkin riipu juuri tuosta lauhduttimelle menevästä lämpötilasta?
Ensimmäisenä pitää korjata yleinen käsitys, että hyötysuhde riippuu lauhduttimelle menevän veden lämpötilasta.
Lauhtumispaine ja niin ollen hyötysuhde riippuu lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilasta.
Mutta koska yleensä lauhduttimen yli on vakio lämpötilaero, niin kun lauhduttimelle menevän veden lämpötila muuttuu, muuttuu myös lähtevän veden lämpötila.
Paras hyötysuhde saadaan kun lauhduttimelta lähtevä vesi on mahdollisimman kylmää.
Vastaus varsinaiseen kysymykseen:
Niin kauan kun käyrän pyytämä menoveden lämpötila on alle 30C ei käyrän arvolla ole vaikutusta hyötysuhteeseen.
Tai jos halutaan pilkkua viilata niin hyvin pieni vaikutus tulee siitä, kun matalammalla käyrällä paluuvesi on kylmempää niin tällöin varaajan alaosa on hieman kylmempi. käyntijakson alussa lauhduttimelle menee ja sieltä lähtee hieman kylmempää vettä.
Onnellisia ovat lattialämmittäjät, joilla vielä puolessavälin talvea menovesi on alle 30C, kun taas patterilämmittäjillä on menovesi 40C
ATS
-
Onnellisia ovat lattialämmittäjät, joilla vielä puolessavälin talvea menovesi on alle 30C, kun taas patterilämmittäjillä on menovesi 40C
Tuo että menovesi (lämmityssyklissä) olisi "alle 30" tarkoittanee että pyynti on oltava max 26 ja paluuvesi 24-25. Ainakin minun pumpulla näin, koska karkeasti nelisen astetta lähtee lauhduttimesta korkeampana kuin pyynti, ja palaa parisen astetta kylmempänä.
Keskimäärin siis 25 asteinen vesi virtailisi lattioissa.
Mun kokemuksen mukaan liian haaleaa erityisesti kosteisiin tiloihin :(
Onnellinen lämmitysenergian kannalta mutta mitä sanoo varpaat?
-
Onnellisia ovat lattialämmittäjät, joilla vielä puolessavälin talvea menovesi on alle 30C, kun taas patterilämmittäjillä on menovesi 40C
Tuo että menovesi (lämmityssyklissä) olisi "alle 30" tarkoittanee että pyynti on oltava max 26 ja paluuvesi 24-25. Ainakin minun pumpulla näin, koska karkeasti nelisen astetta lähtee lauhduttimesta korkeampana kuin pyynti, ja palaa parisen astetta kylmempänä.
Keskimäärin siis 25 asteinen vesi virtailisi lattioissa.
Mun kokemuksen mukaan liian haaleaa erityisesti kosteisiin tiloihin :(
Onnellinen lämmitysenergian kannalta mutta mitä sanoo varpaat?
Varaajallisessa se mitä pyydetään on se mitä lattiaan työnnetään, jos käyrän mukaan 26 lattiaan niin se sinne menee ja paluu noin 2 astetta vähemmän, tämähän nyt eroaa vaihtovenasta hieman.
Ja kiitokset seppaantille taas helppolukuisesta vastauksesta.
-
Varaajallisessa se mitä pyydetään on se mitä lattiaan työnnetään, jos käyrän mukaan 26 lattiaan niin se sinne menee ja paluu noin 2 astetta vähemmän, tämähän nyt eroaa vaihtovenasta hieman.
Näinkö on? Olen luullut että se mitä datalehti näyttää lämmityssyklivaiheessa menolämpötilaksi (BT2), niin se lähtee lämmityspiiriin, eikä se mitä pyydetään.
Niin ja mulla on vaihtovena, eli siihen tuo ei päde?
-
Varaajallisessa se mitä pyydetään on se mitä lattiaan työnnetään, jos käyrän mukaan 26 lattiaan niin se sinne menee ja paluu noin 2 astetta vähemmän, tämähän nyt eroaa vaihtovenasta hieman.
Näinkö on? Olen luullut että se mitä datalehti näyttää lämmityssyklivaiheessa menolämpötilaksi (BT2), niin se lähtee lämmityspiiriin, eikä se mitä pyydetään.
Niin ja mulla on vaihtovena, eli siihen tuo ei päde?
Olet ymmärtänyt oman vaihtovenasi oikein. Varaajallisessa lämmitetään ensin varaajan vesi josta erikseen sitten pusketaan lattiaan käyrän mukainen vesi.