Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: GeoGeo - 31.12.10 - klo:17:19
-
Onko muistissa lämpötila-arvoja, kuinka paljon lattialämmityksen vesi kylmenee kierrollaan lattiassa näin kovemmilla talvipakkasilla?
Meillä 2006 valmistunut kaksikerroksinen ok-talo, jossa muistelen olevan 800m (ak) + 500m (yk) lattialämmitysputkea (talon kokonaisala n. 260m2, seiniäelementeissä villaa muistaakseni 190mm, paksut tuulensuojalevyt jne, yläpohjassa levyvillaa 400mm pääosin).
Meno- ja paluuputkeen on asennettu viisarimittarit, paluuvesi on kylmillä ilmoilla n. 6-7 astetta kylmempää kuin meno.
Mielestäni melko paljon, siitäkin huolimatta että:
- lattialämmön kiertovesipumppu ykkösellä ts. pienin nopeus (3 eri nopeusmahdollisuutta) -> jos pumppais enemmän (kakkos- tai kolmosnopeus) lämmintä vettä, ei ehtisi viiletä noin paljoa(?), toisaalta lämpimän veden kulutus voisi olla isompi ts. enemmän "työtä" maalämpöpumpulle?
- IV-kone kovilla pakkasilla ykkösellä (5 eri nopeutta) ILMAN sähkövastusta eli ilman tuloilman lämmitystä. Ts. tuloilma käytännössä liian viileää LTO:sta huolimatta, mutta lattialämmityksen menoveden säätö sen verran korkealla [(+33..+34) -20 asteen pakkasilla] että kompensoi viileää iv-tuloilmaa (järkevää? halpa lattialämmitys vs. sähköä kuluttava vastus iv-koneessa)
- toisessa viestiketjussa viitattuun "maanlämmittämiseen lattialämmöllä" meidän tapauksessa en usko, olkoonkin että styroxia vain 150mm lattiassa. Mutta: lämpöharkot + 100mm styroxia pystyssä harkkoja vasten.
- ikkunapinta-alaa on paljon
Tutun kivitalo (rakennusvaiheessa, kuitenkin jo täyseristetty, tosin IV-kone ei vielä käytössä), lattialämmitysvesi kiertää suuremmalla nopeudella, menoveden oltua Geopro GT:n mukaan n. 29C ja paluuvesi n. 27C, eli vain 2 asteen pudotus.
Kommentteja?
-
Veden kuuluu jäähtyä kulkiessaan lattialämmitysputkiston läpi. Silloinhan se luovuttaa energiaansa lattiaan.
Hyötysuhteen kannalta noin 7 asteen jäähtyminen on juuri optimaalinen. Saat ollla ihan tyytyväinen, että sinun lämmitysjärjestelmäsi toimii hyvin.
Mainitsemassasi vertailukohteessa vain 2 asteen jäähtyminen todennäköisesti ei ole optimaalinen hyötysuhteen kannalta. Sielläkin kannattaisi säätää järjestelmää niin että vesi jähtyisi enemmän kierrolla.
-
- lattialämmön kiertovesipumppu ykkösellä ts. pienin nopeus (3 eri nopeusmahdollisuutta) -> jos pumppais enemmän (kakkos- tai kolmosnopeus) lämmintä vettä, ei ehtisi viiletä noin paljoa(?), toisaalta lämpimän veden kulutus voisi olla isompi ts. enemmän "työtä" maalämpöpumpulle?
Lattiasta taloon siirtyvä teho on lähes suoraan verrannollinen meno- ja paluuveden lämpötilojen keskiarvoon.
Jos sinulla on esimerkiksi meno 34C ja paluu 28C, on Dt 6C ja keskiarvo 31C.
Jos lisäät virtauksen kasinkertaiseksi menoveden ollessa edelleen 34C, putoaa Dt 3C:een ja keskilämpötila nousee 1,5C 32,5C:een.
Koska keskilämpötila nousi, nousee myös talon lämpötila.
Jotta talon lämpötila pysyisi samana, pitää keskilämpötilan myöskin pysyä samana ja tämä toteutuu menoveden lämpötilalla 32,5C.
Kaksinkertaisella virtauksella voidaan menoveden lämpötilaa pudottaa 1,5C samoin lämpöpumpun lämpötilaa saman verran .
Tämä parantaa hieman lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Mutta samalla kiertovesipumppu kuluttaa enemmän sähköä.
Paljonko on paljon ?
ATS
-
- lattialämmön kiertovesipumppu ykkösellä ts. pienin nopeus (3 eri nopeusmahdollisuutta) -> jos pumppais enemmän (kakkos- tai kolmosnopeus) lämmintä vettä, ei ehtisi viiletä noin paljoa(?), toisaalta lämpimän veden kulutus voisi olla isompi ts. enemmän "työtä" maalämpöpumpulle?
Lattiasta taloon siirtyvä teho on lähes suoraan verrannollinen meno- ja paluuveden lämpötilojen keskiarvoon.
Jos sinulla on esimerkiksi meno 34C ja paluu 28C, on Dt 6C ja keskiarvo 31C.
Jos lisäät virtauksen kasinkertaiseksi menoveden ollessa edelleen 34C, putoaa Dt 3C:een ja keskilämpötila nousee 1,5C 32,5C:een.
Koska keskilämpötila nousi, nousee myös talon lämpötila.
Jotta talon lämpötila pysyisi samana, pitää keskilämpötilan myöskin pysyä samana ja tämä toteutuu menoveden lämpötilalla 32,5C.
Kaksinkertaisella virtauksella voidaan menoveden lämpötilaa pudottaa 1,5C samoin lämpöpumpun lämpötilaa saman verran .
Tämä parantaa hieman lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Mutta samalla kiertovesipumppu kuluttaa enemmän sähköä.
Paljonko on paljon ?
ATS
Tuokin riippuu kyllä laitteistosta eli esim. yhdessä vaihtoventtiili-merkissä nimenomaan kylmäaineen toiminnan kannalta pyritään tiettyihin lämpötilaeroihin. Sillä saadaan hyötysuhde optimoitua.
Jos taas on isompi lämmitysvaraaja, josta vesi otetaan niin silloin varmaan tuo ATS:n malli pitää kutinsa.
Äsken kävin starttaamassa yhden pumpun, joka jäi eilen kesken ja kun jakotukeilla/kaikissa piireissä, oli 1-1,2L virtaus oli lpt ero lauhduttimella 8 astetta. Keruupuolella oli ero 3 astetta. Keruu oli 2*200m.
-
Tuokin riippuu kyllä laitteistosta eli esim. yhdessä vaihtoventtiili-merkissä nimenomaan kylmäaineen toiminnan kannalta pyritään tiettyihin lämpötilaeroihin. Sillä saadaan hyötysuhde optimoitua.
Jos taas on isompi lämmitysvaraaja, josta vesi otetaan niin silloin varmaan tuo ATS:n malli pitää kutinsa.
Tuon esimerkin tein lähinnä GeoGeon "Suomi-pumpulle", missä lattiaan menee shuntattua tasalämmintä vettä.
Optimi lämpötilaero lauhduttimen yli hoidetaan lahduttimen ja varaajan välisen kiertopumpun virtauksella.
Vaihtoventtiilikoneessa vastaava optimi lämpötilaero hoidetaan lämmönjaon kiertovesipumpulla.
Varsinaiseen asiaan: Paljonko on paljon??
Mittauksiini perustuen (L-Ässä V-7.0)
Jos varaajan lämpötilaa saadaan lämmityskaudella pudotettua keskimäärin 1,5C, vähentää parantunut hyötysuhde lämpöpumpun sähkön kulutusta 133 kWh.
Mutta vastaavasti kiertovesipumpun teho kasvaa 40W, mikä tekee lämmityskauden aikana 195 kWh.
Lopputulos on, että tappiota tulee 62 kWh = 7,5E
ATS
-
Moi.
Itse olen tässä viikkokaudet säätänyt pumppuani ja kiertoja oikeiksi.
Kokemukseni mukaan kierron täytyy ehdottomasti olla kolmoselle eli täysillä. Muksukin kysyi että onko pumppu rikki kun se ei käy enää niin kuin ennen.
Käynnistyksiä on ehkä useammin, mutta käyntiajat ovat huomattavasti lyhyempiä. Lisäksi kaivo tykkää pätkäkäynnistä. Jäähtyy enää noin kolmeen asteeseen 4.5:stä kierron aikana.
Omaa mittaria pumpulla ei ole, mutta saunan lämmittää säästyneellä sähköllä jos mittaria on uskominen. Pumppu käy -8 noin 10 tuntia vrk.
Laatta näköjään kyllä imee sen minkä sinne syöttää.
Lauhduttimelta ero noin 6 asteisena.
Laatta mittaukseni mukaan pysyy todella tasalämpöisenä kun pelkkä vesi jäähtyy kovalla kierrolla eikä laatta.
Täytyykin nostaa erotus takaisin viiteen asteeseen.
Lisäksi on ilmasta mittaava termostaatti piireissä, joka sulkee piirin jos lämmitystarvetta ei ole. Olisikohan noista huonetermareista jotain hyötyä viimeinkin.
lp erot laatan pinnasta digitaalisella mittarilla lehtinipun alla -8 asteessa 24.4-25.7 huonelämpötilan ollessa 22.5c.
Talon kokonaiskulutus tipahti 55-62kw:sta pikkasen alle 50kw:n.
Täysille kv pumput niin hyvä tulee.
Toisaalta alkaa olla aika hiusten halkomista tämä säätäminen ja laskeminen muuhun kulutukseen verrattaessa.
Vuositasolla ei taida heittoa tulla satasta enempää vaikka raha sekin on.
Ja vielä sen verran jos talossa on LTO, niin käyttäkää sen hyöty ihmeessä hyväksi.
Moni ajaa koneella kylmää ilmaa sisään ja lämmittää sen sen sisällä vaikka hukkalämpöhän sen tekee oikein säädettynä. HALOO.'
Pekka
-
Kiitos hyvistä kommenteista. Pitääpä sulatella hieman, mutta heti kysymys LTO:n liittyen:
Ja vielä sen verran jos talossa on LTO, niin käyttäkää sen hyöty ihmeessä hyväksi.
Moni ajaa koneella kylmää ilmaa sisään ja lämmittää sen sen sisällä vaikka hukkalämpöhän sen tekee oikein säädettynä. HALOO.'
Siis minä ainakin käytän LTO:n hyväksi niin hyvin kun kone sen pystyy tekemään. Mutta en käytä sähkövastusta juurikaan tuloilman lämmittämiseen. Kertokaa jos ei järkeä, minun mielestäni on edullisempaa lämmittää "maalämmöllä/lattialämmityksellä" tuota tuloilmaa loput mitä tarvii, kuin 3.4kW:n sähkövastuksella(?)
Mittailin syksyllä huoneisiin tulevaa tuloilman lämpötilaa eli mihin LTO pystyy (siis ilman sähkövastusta), puhallinnopeuden ollessa toiseksi pienimmällä eli 2:lla (nopeuksia on 5):
- kun ulkolämpötila oli +6C, tuli huoneisiin n. +18..+19C tuloilmaa
- kun ulkolämpötila oli -6C, tuli huoneisiin n. +11..+12C tuloilmaa
En ole mitannut, mutta -20C pakkasella tuloilma varmasti selvästi kylmempää, mutta olen pitänyt IV-konetta ykkösellä.
Sähkönkulutus on laskenut verrattuna edellisiin vuosiin, vaikka tuo ei liene ainoa syy.
-
Mikä kone sulla on ilmanvaihdossa?
Alle 17 asteinen ilma ei enää sekoitu huoneen muuhun ilmaan vaan alkaa tulemaan vedon tunne.
Koneen voi yleensä säätää siten että tulopuhallin pysähtyy kun lto ei enää pysty pitämään tuloilmaa riittävän lämpöisenä.
Teillähän on ihan sama jos ikkuna olisi auki kun tuloilma on noin kylmää.
Itsellä on 1 kw vastus koneessa ja tuloilman säätö 21c. Kulutusmittari näyttää 200w/h kulutusta viimeiseltä 1000 tunnilta. Vastus siis auttaa jonkin verran kennoa kun puhaltimet ei vie kuin 90w.
Itellä digit se, joka ei ole hyötysuhteeltaan mikään huippukone, mutta oikein säädettynä toimii kohtuullisesti.
Pekka
-
Kone on SunAir 550. Tarkistin sähkövastuksen tehon ja ainakin uudemmassa vastaavassa se on 1.2kW eli muistin sen aiemmin ihan liian isoksi.
Parempi siis laittaa vastus päälle jos/kun kulutus vain luokkaa 200+W/h, olkoonkin että vedon tunnetta ei ole.
IV-putket on muistaakseni eristetty kylmässä tilassa 100mm kouruvillalla ja välimatkat kylmässä suht' pitkiä. Seuraavaksi voiskin mittailla kuinka hyvin/huonosti ne pitää tuloilman lähellä sitä lämpötilaa mitä koneelta lähtee vastuksen (ja LTO:n) ansiosta...
-
Seuraavaksi voiskin mittailla kuinka hyvin/huonosti ne pitää tuloilman lähellä sitä lämpötilaa mitä koneelta lähtee vastuksen (ja LTO:n) ansiosta...
Eli näin:
Ulkona -14C:
I)
Puhallinnopeus 2 (suositeltu puhallinnopeus iv-mittausten pohjalta):
tuloilma +8C (pelkkä LTO)
tuloilma +16C (LTO + sähkövastus asetettu n. "+20C") - vastus päällä n. puolet ajasta (1200W -> n. 600W/h) ->
Eli tuloilman lämmittäminen -14 asteen pakkasilla maksaa meillä n. 53€/kk (0.6 kWh x 24h x 31vrk x 0.12€/kWh) kakkospuhallinopeudella
II)
Puhallinnopeus 1 (pienin nopeus):
tuloilma +8C (pelkkä LTO)
tuloilma +17C (LTO + sähkövastus n. "+20C") - vastus päällä n. 33% ajasta (1200W -> n. 400W/h) ->
Eli tuloilman lämmittäminen -14 asteen pakkasilla maksaa meillä n. 36€/kk (0.6 kWh x 24h x 31vrk x 0.12€/kWh) pienimmällä puhallinnopeudella.
-
Onko tuo paljon?
Säädä se kone pysäyttämään tulopuoli kovemmilla pakkasilla.
Maksaahan se mullakin noin 50 centtiä vrk.
Onhan se tosiaan paljon jos lämmitys ja kuuma vesi maksaa 1.5 euroa päivässä keskimäärin.
Kokonaisuutena kuitenkin mennään jo todella "halvalla".
Ihan sekaisin on mennyt ainakin meillä eri asioihin käytetty rahamäärä.
Oli pumppu ja ilmastointi kuinka tahansa pieleen säädetty, niin konkurssiin ei näillä vehkeillä mene.
Pekka :)
-
Ei se ole paljoa - paitsi jos tosiaan miettii asiaa siltä kantilta (kuten tein) että lämmitys + lämmin vesi (poreammeineen) maksaa keskimäärin sen 50 eur/kk ja jos tuloilmaa lämmitetään 35...50eur/kk niin sitten. Tosin tuo tuloilman lämmitys maksaa tuon verran vain ehkä joulu-tammi-helmikuussa ja muina aikoina selvästi vähemmän/ei lainkaan. Eli kokovuoden ka. lienee siellä reilussa 10 eur/kk.
Tulopuolta ei taida pystyä säätämään pois.
-
Parempi siis laittaa vastus päälle jos/kun kulutus vain luokkaa 200+W/h, olkoonkin että vedon tunnetta ei ole
Mitähän esilämmitysvastuksen käytöstä on sitten hyötyä?
-
Eipä siitä muuta hyötyä olekaan kuin tuon tuloilman lämmitys kun kenno ei sitä kaikissa tilanteissa pysty tekemään.
Talvipelti ei ainakaan digitissä sulkeudu jos tuo vastus ei ole kytketty toimimaan.
Itse olen säätänyt tuon siten että varmasti ottaa LTO:sta kaiken hyödyn ja vähän vastusta avuksi. :)
Kanavisto on itsellä sisätiloissa ja välipohjassa kokonaan joten on varmasti hyväkin kun tuloilman lämmöt ei poikkea paljoa muusta huoneilmasta. Runkokanavisto on vedetty yläkerran matalaan tilaan jota ei asuinkäytössä voisi käyttää. Samalla lämpiää tuo tila ilman erillistä lämmitintä kun putkisto on sopivan lämmin.
100w lämmitys teholla tuloilma 22 asteista ei mielestäni ole liikaa. Lisäksi pitää huonetermarit pimeinä yläkerrassa, jossa varaavaa lattiaa ei ole.
Lämmitin rakennusta rakennusvaiheessa samaisella koneella ja lämmöt oli yli 15 astetta plussalla ja saman verran ulkona kylmää.
Kone ei ollut kytkettynä kanavistoon vaan lattialla. Suodattimet tietysti kärsi mutta mielestäni tosi hyvä rakennuslämmitin.
Sähkölämmitteisissä taloissa tuosta on varmaan eniten hyötyä kun mökki muutenkin lämpiää sähköllä.
Pekka
-
Tulin varmaan rakentaneeksi vahingossa jonkinlaisen passiivitalon esiasteen. ; ;D
Pekka
-
Parempi siis laittaa vastus päälle jos/kun kulutus vain luokkaa 200+W/h, olkoonkin että vedon tunnetta ei ole
Mitähän esilämmitysvastuksen käytöstä on sitten hyötyä?
Esilämmitysvastus varmistaa, että ilma vaihtuu myös pakkasilla riittävästi. Meillä esimerkiksi kovilla pakkasilla joutuu laittamaan ivk:n isommalle, jotta pelkkä poistopuhallin jaksaa vaihtaa ilmaa riittävästi, muuten tulee pääkipeäksi ja väsyttää. Kumpi lienee taloudellesempi vaihtoehto, käyttää sähköistä etulämmitystä vai isoa alipainetta riittävän ilman vaihtuvuuden varmistamiseksi.
Viime ja tänä talvena on varmistunut, että maaviileäpatteri tulee ehdottomasti jossakin vaiheessa tähän taloon esilämmittämään tuloilmaa....