Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Hape - 02.11.10 - klo:19:18
-
Olen muutaman hetken pyöritellyt maalämpötarjouksia ja kaikki muut paitsi Stiebel ovat päätyneet 190 -200 m lämpökaivoihin ja noin 10 kW pumppuun.
Ilmoitin, että käyttämäni öljymäärä on 3500 lpv ja naapurin vastaava talo, joka on kaukolämmössä, kuluttaa 31MWh / vuosi.
Stiebelin varmuuskertoimet ovat suurehkoja koska heiltä, jopa maahantuojan tarkastuksen jälkeenkin, on päädytty tarjoamaan 2 x 140 metrin kaivoja.
Myös Tomppelin tekemällä laskelmalla olen päässyt samaan metrimäärään.
Stiebelin järjestelmä sinänsä kiinnostaisi, mutten viitsi tehdä kahta reikää (ja maksaa niistä) ja mitoittaa pumppu liian väljäksi.
Myyjän mukaan kyseessä ei ole täystehopumppu.
Heidän mitoitusperusteensa lienee toisenlainen koska luonnonlait lienevät kutakuinkin yhtenevät.
Tarjottu pumppu on Stiebel Eltron WPC 13.
-
Naapurin 31000 kWh ja sinun öljynkulutuksella pääsee tehoon, joka on noin 14-15kW tehoa eteläsuomen astepäiväluvuilla.
Stiebel on lähellä täystehoa, muut enemmän osatehoisia.
10kW on maksimi 200 metrin reijällä.
13kW vaatii kaksi reikää, niinkuin totesit.
Siinäpä päätettävää ;D
-
No kumman ottaisit: käytännössä hinnoilla ei ole eroa.
Edit: siis tarkoitan kumman periaatteen mukaisesti mitoitetun valitsisit, jos muut muuttuja unohdetaan.
Kaikki olisi soittoa vaille valmista.
-
Jos näin, niin ota tietysti tehokkaampi ja varmalla kaivo mitoituksella.
Jos patteritalo, muista ottaa puskurisäiliö,
-
No niin,
kättä on lyöty päälle. Katsotaan miten äijän käy.
Mitä te kokeneempina käyttäjinä suosittelisitte kirjattavaksi projektin alusta alkaen ylös?
Ja koska täällä ei näy suuresti olevan koottua tietoa Stiebelistä, voin keräämiäni tietoja tänne vastaisuudessa laittaa.
-
Meille asennettiin reilu viikko sitten Stiebel Eltron WPC13 pumppu sekä 100 -litrainen puskurivaraaja, ja tehtiin 2x130m kaivot. Lämmitettävänä -74 rak. 1-krs talo 200m2 patterikierrolla, sekä 25m kanaalin päässä oleva 185m2 ulkorakennus, joka pidetään plussan puolella. Ainut tähän mennessä huomattu ongelma on patterien napsuminen vaikka on puskurivaraajakin.. Pitäis koittas säädellä jos sais avun.
Projektin alkajaisiksi kannattaa pitää huolta että kaikki so***** asiat lukevat kauppakirjassa - vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä, mutta vaadi silti kaikki paperille. Minä en tehnyt niin, ja saattoi mennä yksi jälkeenpäin sokettu muutaman satasen bonusjuttu ohi.. No sen näkee jahka lasku tulee ensin :-)
-
jaaha, äskeinen oli eka viestini tälle foorumille, näkyy olevan joku invasysteemi joka kirjailee tuhmia sanoja pois, tekstissäni lukee "soketut" vaikka kirjoitin s-o-v-i-t-u-t... :-/
-
Jep,
tein A4 kokoisen liitteen, johon yritin kerätä kaikki puhumamme asiat. No jotain jäi vielä kirjoittamatta mutta uskon sanan pitävän.
-
Pakkasta vasta kymmenen astetta ja jo käyttää lisävastuksia päällä aina kolmosta myöten.. Ei nyt koko aikaa, mutta releiden napsahdus kuuluu toiseen päähän tupaa niin tulee seurattua.. Ja tämä siis vaikkei käyttövettä käytetä. Lämpö kyllä riitää mutta jos jo nyt on lisät päällä niin miten on kolmen kympin pakkasilla.. Toivottavasti on asetusjuttu, koska pumppu silti pitää pitkiä taukoja ja käy aika lyhyitä jaksoja, jolloin ottaa melkein heti vastukset peliin..
-
Soitto asentajalle varmisti, että asetusvika. Bivalenssilämpötilaa pitää laskea alemmas, kokeeksi noin -20c, nyt se on kai ulkomuistista -4,5c. Tämän lämpötilan alapuolella kone käyttää vastuksia apuna herkästi. Eli säätämään heti kun pääsen kotiin ;)
-
Onko sulla lämpimän käyttövedenkiertoa? Ja käytetäänkö sitä mahdollisesti jossain lattioiden, rättipattereiden tms lämmitykseen?
-
Käyttöveden kierto jäi pois nyt kun tuli maalämpö. Ennemmin oli pannuhuone ulkorakennuksessa joten piti olla kierto. Hullunkiertoa ei ole.
-
tunti sitten säädin lämmityskierron bivalenssilämpötilan -20c arvoon; se oli +4,5c.. ei siis ihme että vastukset napsuivat päälle :-) Käyttövedelle vastaava oli ja on edelleen 0c; säädellään sitä myöhemmin jos tarve vaatii.
nyt pumppu siis toimi ilman lisävastuksia, eikä sen kauaa tarvinnut pöristä että se saavutti haluamansa lämpötilan. Ehkä 15min? En katsonut kellosta. Ulkona on nyt -8c lämpötila.
tuolla olis juttua ja kuvia asennuksesta :-) http://www.netikka.net/samih/lammitys2.html
-
ekat 15c pakkaset takana, ei moitteita. lisävastukset on pysyny pois päältä :-) tuvas ja tallis sopivan lämmin, kuuma käyttövesi ei lopu. so far so good.
-
reilut 25 pakkasta, lämpö riittää hienosti. lisävastukset heti päällä -20c jälkeen, bivalenssia ei saa säädettyä alemmas kuin tuo -20c. on tunne, että koneessa riittäisi voima ilman lisävastuksia vielä tälläkin pakkasella, seuraavaksi siis pitää saada ulkolämpötila-anturi luulemaan ettei ole näin kylmä.. :-)
mitä luulette, auttaako pelkkä anturin eristäminen esim. käärimällä se villaan? :-)
-
Sama tuli mieleen myös tänään ,että tarvis ulkolämpötila anturi eristää jotenkin.Jos finnfoamiin kaivertais sopivan kolon, ja tutkis miten vaikuttaa.
Tuntuu näyttävän muutenkin enempi pakkasta kuin muut mittarit kotosalla.
-
meillä näyttää MLP:n ulkolämpötilan tieto pari astetta lämpimämpää kuin muut mittarit.
-
valikosta löytyy säädindynamiikka -kohta, sen arvo vaikuttaa kuulemma siihen, kuinka nopeasti lisävastukset reagoivat; säädin arvon äsken kympistä kolmeenkymppiin (maksimiin); seurataan tilannetta :-)
pisteitä myyjälle konsultoinnista ;-)
-
noniin, nyt on MLP hyrissyt taas jonkun aikaa, eikä vastuksen kuvaa näy vielä. ulkona pakkasta -22.8c. näyttäis että äskeinen säätö kannatti :-) raportoin lisää...
-
ekaa kertaa on pumppu käynyt yhtäjaksoisesti reilun tunnin :-) se kertonee jotain a)ulkolämpötilasta ja b)aikaisempaa paremmista säädöistä. noin varttin viiveellä kytkeytyvät vastukset 1-2-3 (jokaisen kytkeytymisen välissä se n vartti väliä), nyt on kolmosvastus ollut päällä about varttin verran, ja lämpötilat sitä luokkaa, että kohta pitäis koneen sammua hetkeks. Testausta häiritsee pian tapahtuva saunominen, eli lisäraportteja tuonnempana taas :-)
-
lisäraportti; saunasta juuri tultu, kaks ihmistä lotras reilulla kädellä suihkussa, ei minkäänlaista tuntuvaa notkahdusta veden lämpötilassa. peseytymisrituaalin jälkeen käyttöveden lämpötila reilut 44 astetta (säädetty 47 asteeseen), pumppu tekee töitä mutta ilman sähkövastuksia. ulkona yli 20c pakkasta :-)
käyttövesi siis mitataan pystymallisen varaajan keskeltä, ja otetaan yläosasta, jossa vesi on kuumempaa.
huonelämpötilaksi säädetty 21.5c, lämpökäyrä 0,65
-
Oikeila säädöillä tulee kyllä säästöä.Kiitos Samille hyvistä vinkeistä :)
Itse en ole tietoa oikein riittävästi saanut myjältä/huollosta.
Tai en ole osannut oikein kysyä.
Minulla sisälämpö 20c ja lämpökäyrä 0,60
Takassa tuli joka päivä miltei, et lämpö sisällä n.22-23.
Eteistila huonommin eristetty.Sie on toi Fek kaukosäädin.
Sieltä ehkä vähän väärää tieotoa tulee kun kylmemmässä on.
Pumpussa tuntuu voimaa riittävän.viime talvena pääsi testaamaan jo sitä.Nyt on aikaa perehtyä paremmin pumpun toimintaan.
Mutasihtikin tarvis puhdistaa..katselin et aika hyvin vuorattu se,mut rikottava ja eristää uudelleen sit.
-
Mielenkiintoista tietoa.
Olen saanut juuri tiedon, että poraus tapahtuu ensi viikolla. Siitäpä ensimmäinen kysymykseni: onko olemassa pakkasrajaa jolloin poraus ei enää onnistu. Luulisi ylös virtaavan veden jäätyvän jollain pakkasella ja estävän porauksen.
Toinen kysymys: ei liene haittaa että saunan lattia lämmitetään lämpimän käyttöveden kierrolla. Tällä tavalla se on toteutettu myös nykyisellä polttimella.
Stiebelin asennus pitäisi tapahtua vkolla 50 (montakohan Jerry-kannullista löpöä vielä menee :))
-
No eihän käyttöveden kierto herkkua ole lämpöpumpulle, joutuu käyttövettä lämmittämään silloinkin kun kukaan ei suihkuttele. Mutta sinulla taitaa olla patteriverkosto, joten eipä siinä käytännössä ole mitään merkitystä.
Uusiin taloihin käyttöveden kiertoon ei saa lämmitysjärjestelmiä enää kytkeä.
-
onko olemassa pakkasrajaa jolloin poraus ei enää onnistu. Luulisi ylös virtaavan veden jäätyvän jollain pakkasella ja estävän porauksen.
Ei jäädy. Kallioperän lämpö on kautta vuoden plussan puolella. Pakkasraja saattaa olla ennemmin porauskalustolla ja poraajilla vastassa.
ei liene haittaa että saunan lattia lämmitetään lämpimän käyttöveden kierrolla. Tällä tavalla se on toteutettu myös nykyisellä polttimella.
On haittaa! Lattiaan ei saa ajaa yli 50-asteista käyttövettä, ei lähellekään niin lämmintä.
-
40 asteista vettä maksimissaan kuulemma sais lattiaputkiin pistää.
Mullalkin öljyllä ja varsinkin puilla kun lämmitin niin.. saattoi joskus kuumempana mennä kyllä.
Odottavan aika on pitkä kun jerry kannujen kanssa jouiduin kans touhuilemaan.
Nyt on helppoa sit :)
Mulla n200neliöö kolmessa kerroksessa.
Alakerrassa lattialämmitys.Muuten patteri.Talon vm. -31
-
odotavan aika oli täälläkin pitkä, kun peräkärryillä hain pellettisäkin kerralla, josta lapiolla saaviin, ja saavilla stokeriin.. :-)
-
ei liene haittaa että saunan lattia lämmitetään lämpimän käyttöveden kierrolla. Tällä tavalla se on toteutettu myös nykyisellä polttimella.
On haittaa! Lattiaan ei saa ajaa yli 50-asteista käyttövettä, ei lähellekään niin lämmintä. [/quote]
No näinhän se tarkemmin ajateltuna tietenkin on.
Tämmöinen järjestely on kuitenin ollut jo jonkin aikaa. Täytynee muuttaa jahka pääsen rempaamaan alakertaa (sitten joskus). Ja pitää järjestelmä kohtuu lämmöissä.
Patteritalossa ei varmaankan järjestelyllä ole COP:iin vaikutusta ?
-
Meille asennettiin reilu viikko sitten Stiebel Eltron WPC13 pumppu sekä 100 -litrainen puskurivaraaja, ja tehtiin 2x130m kaivot. Lämmitettävänä -74 rak. 1-krs talo 200m2 patterikierrolla, sekä 25m kanaalin päässä oleva 185m2 ulkorakennus, joka pidetään plussan puolella. Ainut tähän mennessä huomattu ongelma on patterien napsuminen vaikka on puskurivaraajakin.. Pitäis koittas säädellä jos sais avun.
Mulla on uusi autotalli 150 neliötä / 600 kuutiota ja kanaalin päässä okt rakala 249m2.
Talossa ja tallissa lattialämmitys.
Tekninen tila autotallissa.
13 kW Stiebel, 400l varaaja + sekoitinpiiri hässäkkä
Säädin nuo vastukset pois päältä -19 ja se Dyn laiton 20
2kk ollut käytössä, mutta ei asuta siellä vielä.
Kaivot on 2x 135m
-
Tuli sit saunottua..kolme henkeä jopa..toisilla vähän isompi veden kulutus.Putos 31 asteen paikkeille lämminvesi.
Sitä vois ehkä säätää sauna aikoja kun (ne tietää) kuumemmaksi silloin.
Mites toi antilegionella..voikohan sitä säätää päivä aikaiseksi ?
kun turhaa yöllä kuumentelee,kun veden käyttö nolla silloin.
Tosin se asetus mulla kerran viikossan n. päällä.
-
onko käyttöveden bivalenssilämpötila mikä? jos sitä säätäis lämpimämpään suuntaan niin auttais vastuksilla tarpeen mukaan? mulla on nolla astetta.
-
Se oli -20.Pistin nollaan kans sen sitten.Pakkasta nyt n.-4c
Kuinkas monta tuntia pumppu pyöriny muilla?? n.15h/vrk mulla
-
reilut 25 pakkasta, lämpö riittää hienosti. lisävastukset heti päällä -20c jälkeen, bivalenssia ei saa säädettyä alemmas kuin tuo -20c. on tunne, että koneessa riittäisi voima ilman lisävastuksia vielä tälläkin pakkasella, seuraavaksi siis pitää saada ulkolämpötila-anturi luulemaan ettei ole näin kylmä.. :-)
mitä luulette, auttaako pelkkä anturin eristäminen esim. käärimällä se villaan? :-)
Nappaa vastusten sulakkeet pois päältä/vast. Sitten kun lähdet reissuun niin laitat varmuuden vuoksi päälle.
Ulkoanturi on tavallinen lämpötilan mukaan säätyvä vastus, joka muuttaa arvoaan lämpötilan mukaan. Kytkemällä tuohon sarjaan/rinnalle toinen vastus niin saadaan kone luulemaan että -30 asteen pakkasessa ulkolämpötila onkin vain -20.
-
kahden viikon pakkasjakso takana päin, sinä aikana maalämmöllä tuotettua lämpöenergiaa 3025kwh ja sähköllä tehtyä lisäenergiaa 78kwh. jos oletetaan cop-kertoimeksi noin 3 (luvataan yli 4), saadaan nykyisellä sähkön hinnalla lasketuksi n 110eur suuruinen lämmityslasku per 2 viikkoa. Puupellettiä olis palanyt tänä aikana tällä säällä liki kolme säkkiä, eli yli kolmesataa euroa olis mennyt niihin, plus stokerin sähkö, ja se täyttämisen riemu..
-
Hieno kuulla,
omani on pannuhuoneessa valmiina tyrkyllä.
Löysin tavaroiden joukosta kaikenkielisiä käyttöohjeita, joita selattuani en kuitenkaan löytänyt ohjekirjoista mainintaa että valikoista saisi koko maalämpöpumpun käytämän energian kerralla. Löysin vain pumppujen erilliset energiankulutusnäytöt.
Yllä olevasta voisin päätellä, että ko. luku olisi saatavilla helposti, vai ?
Tämä kiinnostaa siksi että vielä voisin asennuttaa linjaan erillisen kulutusmittarin. Sähköasennus lienee perjantaina tai maanantaina.
-
katselin valikosta vain paljonko pumppu on tuottanut lämpöenergiaa mlp:llä ja paljonko vastuksilla jne, sit jaoin mlp tuoton 3:lla (oletettu cop) johon summasin em. sähkövastusten tuottaman määrän, summan kerroin sähkön kwh hinnalla = arviointia kaikki vielä.
-
Vinkkiä Stiebelin valikosta. Käyttöönoton alta löytyy kokonaiskulutus lämmityspuolelle ja käyttövedelle erikseen.
-
hmm mä en löydä vaikka kuinka etsisin.. toinen jota soisin löytäväni vaan en löydä, on tieto siitä, kuinka paljon viina lämpenee kaivoissa käydessään.
-
Näytön luukku auki ja kiekkoa vastapaivään rullaamalla tulee heti käyttöönotto. Salasana 1000 sisään ja sitten pitäisi tulla ottopuolen lukuja. Käyttöohjeesta selviää myös valikot ja niiden sijainti.
Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.
-
Sami Harjulle. Sinun pumppumallisi WPC-13 ei ilmeisesti sisälläkään integroitua lämpömäärä- ja sähkömittaria. Itselläni WPF 16 E, jossa kyseinen ominaisuus on.
-
Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.
Mihin tarvitset erillistä kun koneessa jo on ? Vai haluatko fiilistellä kinkkua paistaessa :D
-
Mubutulle: minkä kokoista tupaa lämmittelet 16,8kW pumpulla? Käyttääkö vastuksia yli 20 pakkasilla?
Mulla WPF13E 400E KVvaraaja ja 200 puskuri.Yht. reilut 300m2 patteriverkolla (100m2 rintamamiestalo ja 200m2 -70 oktalo, jossa 80m2 kellari lattialämmöllä.)
Bivalenssit -20 jonka jälkeen käyttää vastuksia.
-
Sami Harjulle. Sinun pumppumallisi WPC-13 ei ilmeisesti sisälläkään integroitua lämpömäärä- ja sähkömittaria. Itselläni WPF 16 E, jossa kyseinen ominaisuus on.
Esitteiden mukaan kaikissa malleissa on integroidut otto- ja antoenergia mittarit.
Olisiko kyse eri automatiikan ohjelmasta? :-?
-
DCO25: Laita automatiikasta dynamiikka täysille.
Minulla 30.
Kun oli -22, niin otti tunnin käynnin jälkeen avuksi ensimmäisen vastuksen (2,8kW).
-
Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.
Mihin tarvitset erillistä kun koneessa jo on ? Vai haluatko fiilistellä kinkkua paistaessa :D
Tällä näkee kokonaiskulutuksen vastuksineen kätevämmin ja jää muistiin kulutus päivittäin. Tietysti jos haluaa rampata kellarissa joka yö lukemia ottamassa (päiväkulutukset nollautuu klo 00). Eihän niitä lukemia joka päivä tarvetta ole ottaa, mutta tässä vaiheessa kun järjestelmä on suht uusi, sitä on mielenkiintoa seurata onko se säädöissä ja koska se käyttää vastuksia. Kyllä mä lisäksi kuukausittain otan lukemia exeliin. Eli fiilistelyä kai sitten kyllä...
On tossa koneessa yksi ongelmakin jota tulee seurattua. Käyttövettä tehdessä pakkasen ollessa yli 20 (LV bivalenssi -20), menee vastukset vuorollaan päälle ja menovesi nousee yli 63 asteen. Tällöin kompuran paineet nousee yli 42 barin ja tulee HD anturi max-viesti. Kompura sammuu ja huilaa asetetun ajan (15min). Vikalogiin tosta tulee merkintä vasta jos se tekee ton 5 kertaa 2 tunnin aikana kuulemma. LV on eko-tilassa, jolloin vastuksia ei siihen pitäisi muutenkaan olla lupa käyttää.
Toinen ihmetyksen aihe on se kun tehdään LV:tä, se pieni kolmiosymboli näytön vasemmassa alareunassa on silloin molemmissa sekä lämmitys- että LV-kohdassa yhtäaikaa. Olisi loogisempaa että se olisi vain toisessa kerrallaan kolmitieventtiilin ohjauksen mukaan.
No näitä on käyty viikolla tutkimassa ja nyt odotellaan vastauksia.
-
DCO25: Laita automatiikasta dynamiikka täysille.
Minulla 30.
Kun oli -22, niin otti tunnin käynnin jälkeen avuksi ensimmäisen vastuksen (2,8kW).
Dynamiikka on 30:ssä. Käyrä 0,7 ja lämpötila-asetus 21.
-
Mubutulle: minkä kokoista tupaa lämmittelet 16,8kW pumpulla? Käyttääkö vastuksia yli 20 pakkasilla?
Mulla WPF13E 400E KVvaraaja ja 200 puskuri.Yht. reilut 300m2 patteriverkolla (100m2 rintamamiestalo ja 200m2 -70 oktalo, jossa 80m2 kellari lattialämmöllä.)
Bivalenssit -20 jonka jälkeen käyttää vastuksia.
Vuonna -51 rakennettu omakotitalo. 2.5 kerrosta. 280 neliöta, purueristys. Patterilämmitys, 23 patteria, 1-3 lehtisiä. Keväällä asennettu WPF 16 E, 400 litraa käyttövesivaraaja, 400 litraa puskurivaraaja. Kaivot 2*180 metriä. Allen ja Thermian mies päätyivät Stiebelin miehen kanssa samankokoiseen pumppuun laskelmien jälkeen. Jätin vanhan järjestelmän, Arimax 35, 3100 litraa varaaja, rinnalle. voin käyttää joko maalämpöä tai polttaa puita. Jostain syystä puita on mukavampi laittaa uuniin kun ei ole pakko. Jos laiskottaa, niin sitten maalämpö. Yleensä puilla kun ulkolämpötila yli -15 astetta. Bivalens -20, joten vastukset ei vielä paljon mukana.
-
Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.
Pitänee hankkia tuollainen :-)
-
Kiitos tiedoista,
laitan nyt siten sen kWh-mittarin, jolla saa ainakin luettua kokonaisenergiakulutuksen luotettavasti.
Se Clas Ohlsonin mittari kuullosti myös hyvältä, olisiko kellään siitä linkkiä laitteen tilaussivulle? En nimittäin löytänyt sitä Ohlsonin sivuilta.
-
Kiitos tiedoista,
laitan nyt siten sen kWh-mittarin, jolla saa ainakin luettua kokonaisenergiakulutuksen luotettavasti.
Se Clas Ohlsonin mittari kuullosti myös hyvältä, olisiko kellään siitä linkkiä laitteen tilaussivulle? En nimittäin löytänyt sitä Ohlsonin sivuilta.
Tässä on laitevalmistajan linkko ko. mittarista http://www.efergy.com/Products/efergy-Shop-Energy-Monitors/EFERGY/Elite-Wireless-Monitor/pid-184321.aspx
Ainakin Seinäjoen Ohlssonilla näitä vielä muutama oli.
-
Hain tuollaisen mittarin, mutta asentamatta on vielä, kun mistään en yhtäkkiä helposti saanut vaihejohtoja esille, kun en pumppua arvaa mennä aukomaan omin lupineni.
tän päivän on pakkanen pyörinyt -27-29 välimaastossa, tupa sopivan lämmin (lämpökäyrä 0.73, huone 21c). pumppu pitää vieläkin taukoja, vaikka taitaa enimmän aikaa jo touhuta. lisävastuksia silloin tällöin päällä. so far so good :D
-
Hain tuollaisen mittarin, mutta asentamatta on vielä, kun mistään en yhtäkkiä helposti saanut vaihejohtoja esille, kun en pumppua arvaa mennä aukomaan omin lupineni.
tän päivän on pakkanen pyörinyt -27-29 välimaastossa, tupa sopivan lämmin (lämpökäyrä 0.73, huone 21c). pumppu pitää vieläkin taukoja, vaikka taitaa enimmän aikaa jo touhuta. lisävastuksia silloin tällöin päällä. so far so good :D
Ei kait siinä ole muuta kuin nostaa etupaneeli pois ja kattoa mihin syöttö on kytketty. Mulla E-mallissa kaikki sähköt on liukukannen alla, tosin en saanut kantta takaisin kiinni kotkauksen jälkeen. Täytyy joskus parannella.
Eilen kokonaiskulutus oli 115kWh, pakkasta-28, menovesi 52 astetta, 1.vastus käy joskus päällä. Mulla on siis 2 vanhaa tupaa yht 300m2. Niin ja käytiin saunassakin.
-
kyllä täällä on kolmosvastuskin päällä..
-
Nyt on tasan viikko käyttöä takana. Kutakuinkin puolet ajasta on ollut kovempia pakkasia ja puolet normaaleja pakkasia (12-15 astetta).
Sähköä on kulunut 460 kWh. Laite kertoo käytön olleen 435 hWh. Tämä sisältää 10 kWh:a pattereiden kiertovesipumppua (60 W ei siis 80 ) ja loppujen täytyy olla liuos- ja primäärikierron pumppujen kulutuksia (yhteensä 15kWh). Näistä ainakin primääripumppu on pyörinyt koko ajan. Liuospumppu pyörii ilmeisesi vain kompessorin käydessä , käytännössä 2/3 osaa ajasta kovemmilla pakkasilla.
Lämpöä laite on oman ilmoituksensa mukaan tehnyt (mittausmetodia en tiedä):
-kompressori lämmityskäytössä 1374
-kompressori lämpimän veden lämmityksessä 237
-vastus lämmityskäytössä 17,5
-vastus lämpimän veden lämmityksessä 12,2
Yht 1641 kWh
COP näillä arvoilla tällä viikolla on 3,56 (sis. myös patterikiertopumpun).
Loppuviikon (80 h) kulutukseksi tulee näin ollen 460-274 = 186 kWh ja tuotoksi 1641-811 = 830 kWh. Tästä seuraa COP 4,64 loppuviikolle.
Tämä herättää epäilyksiä koko tuottomittauksen paikkansa pitävyydestä: patteritalo, jossa pattereiden menoveden lämpötila on ollut 40-45 astetta, voiko COP todella olla noin paljon? Voisiko olla että kyseessä on liian lyhyt ajanjakso mitattavaksi heti kovan lämmityksen jälkeen, jolloin lämpöä olisi ollut säästössä loppuvikon alkujaksolle. Asiaa täytyy seurata.
Edit COP yo. arvoilla on 4,46 (epäilyttävän paljon) eikä 4,64
-
kuluneet 2 viikkoa, maalämmöllä tehtyä lämpöenergiaa n 2800kwh, lisäsähköllä tehtyä 80kwh. Ja olihan tässä pakkasia reilusti.. 3:n COP:lla laskettuna (saattaa olla parempikin) ja 11c/kwh hinnalla päästään karvan päälle 110eur / 2vko sisältäen kaiken lämmityksen.
olis kiva tietää todellinen COP, kun jäin myyntitykin puheiden perusteella siihen mielikuvaan, että koneesta näkisi moisen tiedon, mutta WPC13 -mallissa kyseistä ominaisuutta ei kai ole (ainakaan en moista löydä), kuin myös ei ole kulutusmittaria jonka myös luulin siinä olevan, enkä ole tuota Clas Ohlsonin mittaria kiinni saanut, kun en avaa koneen sähkökaappia ominpäin. Lähdelämpötilaksi näyttää +3,6c, olisi hauska tietää kuinka kylmää on kaivoille menevä viina eli paljonko se lämpiää kaivoissa käydessään :-)
pumppu on toiminut loistavasti, lämpö on tasaista ja helppoa :-) ainut jännityksen aihe siis on todellinen sähkönkulutus, kun laskuakaan ei vielä Vattenfall ole lähettänyt Marraskuun jälkeen ensimmäistäkään :-)
-
No niin, löytyihän sieltä pumpusta lisää informaatiota.. Kiitos myyjäfirman asentajan joka äsken soitteli :-)
Eli huoltovalikon takaa löytyi mm. seuraavat tiedot:
-käyntiajat tunteina vastus 1 / vastus 2 / vastus 1+2
-Maalämpöpumpun käyntiaika tunteina
-Maalämpöpumpun ottama sähköteho per päivä ja pumpun käynnistämisestä asti, molemmat erikseen käyttövedelle ja lämmitykselle
Laskurissa on mukana kiertovesipumppujen ottama energiamäärä joka toki hitusen huonontaa laskettua COP arvoa. Noista arvoista laskien COP on 2,83 kun ei oteta lisävastuksia huomioon, jos nekin lasketaan COP:hen niin COP on noin 2,6
mutta pitää ottaa huomioon, että asetukset olivat ensialkuun pielessä joten kone käytti vastuksia reilusti apuna ekat pari viikkoa.. eli COP on menossa parempaan suuntaan koko ajan! Tästedes on nyt helpompi seurailla COP kerrointa parin viikon välein.
Kaivoilta tuleva liemi on muuten +7,6 asteista nyt, lämpötilaeroa tuosta ei näe, mutta jos siihen laittaisi pienet anturit putken ja eristeen väliin niin voisi seurailla..
--
Verrataan stokerilla poltettavaan puupellettiin, 125e maksanu säkki kesti tälläisellä ilmalla max. viikon, joskus vain 5 päivää, eli 18-25e/vrk plus stokerin ja kv-pumppujen kuluttama sähkö.. kolmasosan halvemmaksi tulee käyttää suunnilleen tämä maalämpö, tästä voisi johtaa lausekkeen jopa ilman pythagorasta, että jos ennemmin meni 4000e/v lämmitykseen, nyt menis 1333e/v. Siitä voi jokainen laskea kauanko parinkymmenen tuhannen investointi kestää maksaa itsensä takaisin, ja vaivattomuus, se on priceless... ::)
EDIT: joku nyt jo laskee että jos 70vrk kuluu 615e rahaa millä vuosi voi mennä 1300e.. väitän että meidän ekat 2 viikkoa vei yhtä paljon sähköä kun seuraavat 2kk... lisää infoa tulossa loppukuusta.. :-)
-
Kuinka se COP lasketaan? Mistä lukemista?
Sählömiehen sain viimein siirtämään Fek oikeaan paikkaan.
Käyrän säädön kun sais kohdilleen vielä.
Tuntuu pumpun käynti määrä pienentyneen aika lailla.
Säästöä ollut kyllä taitaa olla kolmasosa jos sitäkään mitä meni ennen
Öljyn kanssa läträtessä.
Kone kun käy niin pakkasen puolella on liemi.Mut sammuksissa
aika paljon plussalla.-9 joku ylin arvo sie valikossa.
-
COP on se kerron millä kone antaa lämpötehoa vrt. otettu sähköteho, yksinkertaisesti tuotettu lämpöenergia (kwh) / otettu sähköenergia (kwh) = COP-kerroin. korjatkaa jos en huomioinut jotain :-) Stiebelin laskureissa on mukana kv-pumput ja kaikki muu paitsi lisävastukset, joiden tehon näkee erikseen.
Kipaisin Prismasta 2kpl 5,90e maksavia sisä/ulkolämpömittareita, ja ujutin ulkoantureiden päät tiukasti maalämmön liuosputkien ja eristeiden väliin. Kaivolle menevä liuos about +5 asteista, kaivoilta tuleva about +10.. Viis astetta siis lämpenee maassa käydessään liuos.
-
Kipaisin Prismasta 2kpl 5,90e maksavia sisä/ulkolämpömittareita, ja ujutin ulkoantureiden päät tiukasti maalämmön liuosputkien ja eristeiden väliin. Kaivolle menevä liuos about +5 asteista, kaivoilta tuleva about +10.. Viis astetta siis lämpenee maassa käydessään liuos.
Ovat liian korkeita arvoja kaivokierron lämpötiloiksi.
Koeta parantaa anturin lämpökosketusta putkeen vaikkapa jollain lämpöä johtavalla tahnalla ja laita lisää lämpöeristystä anturien ympärille.
Lukemat laskevat siitä.
-
22.1.2011
Nyt on yksi kuukausi lämmitystä takana.
Laite on toiminut hyvin ja käyrät alkavat pikkuhiljaa löytyä. Ainoa tähän mennessä löytynyt moitteen sija oli pieni vuoto liuospiirissä joka käytiin seuraavana päivänä korjaamassa. Suorittamatta on vielä liuoskaivojen virtausten tasapainotus: toinen reikä on 10-15 metrin päässä ja toinen parin metrin päässä pumpulta.
Asennuskin meni siis suunnitellusti eikä siinä ole valittamisen sijaa.
Jossain aiemmin olin virheellisti todennut, että sisäiset kiertopumput eivät ole laitteen ilmoittamassa luvussa mukana mutta sillä ne kuitenkin ovat. Sinänsä se ei vaikuta laskelmiini, koska minulla on kWh- mittari koko pumpun takana, jolloin myös patterikierto tulee laskuihin (turhaan) mukaan.
Liuoslämpötila, joka menee maahan on alimmilaan ollut 0,5 ast. C. Valitettavasti paluulämpöjä ei näe kuin pintamittarilla ja sellaisia ei vielä ole tullut hankittua.
Dynamiikkapisteen olen laittanut 30:een.
Bivalenssilämpötilan sekä lämmityksellä, että käyttövedelle -20 ast C. Tätä lämpimämmässä pumppu ei ota vastuksia käyttöön. Tämä on myös säädön alaraja tälle asetukselle. Miksiköhän ko. raja ei ole 30 ti 35. Saksassa ei varmaan voida kuvitella kovempia pakkasia. Siinä siis yksi korjusehdous laitteen uuteen ohjelmistoon. Vastuksia on käytetty tämän kuukauden aikana vähän turhaan. No oppia ikä on kaikki.
Laitten ilmoitama lämmöntuottomenetelmä kompressorilla on edelleen mysteeri. Olisiko todella laitteeseen laitettu mittarit. joilla saadaan mittattua tuotto. Silloinhan siinä pitäisi olla lämpötilamittauksen lisäksi myös oikea virtausmittari.
Huonelämötila-arvo 20,5 ja lämmityskäyrä 0,57 tuntuvat olevan ok meille. Vielä kun muutaman kerran lämpötila käy kunnon pakkasilla saan viimeiset hienosäädöt tehtyä.
Kulutukset ja tuotot ensimmäisen kuukauden ja yhden päivän ajalta:
Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta
- kompura 1447
- lämminvesi 46
- patterikiertopumppu 49
Energiatuoto yhteensä 5342 kWh, josta
- kompura lämmitykseen 5154
- kompura lämminvesi 110
- vastus lämmitykselle 30
- vastus lämminvesi 48
Näistä laskettuna cop on 3,46 ja ilman patterivesikiertopumppua 3,58.
-
Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta
Tämähän näyttää hyvältä.
Laskeskelin näiden tietojen pohjalta talosi ominaisenerkiankulutuksen (OEK) = kWh/lämmitystarveluku/m2 = 1542/877/270 = 0,0065.
Öljyajalta vastaava luku on n. 0,020 eli kolme kertaa suurempi kuin nykyään.
Keräämieni kulutuslukujen mukaan OEK on uusissa lattialämmitystaloissa n. 0,005 ja alle sekä vanhoissa patteritaloissa n. 0,010
Tämänkin perusteella kulutuksesi on varsin pieni, mutta yksi kuukausi ei vielä kerro koko totuutta.
ATS
-
Kiitos luvuista,
tämä olikin seuraava asia, jota ajattelin alkaa selivitellä.
Kuten sanoit ,aika näyttää ja vuoden päästä olen varmemmalla pohjalla.
Kiitos!
-
Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta
Tämähän näyttää hyvältä.
Laskeskelin näiden tietojen pohjalta talosi ominaisenerkiankulutuksen (OEK) = kWh/lämmitystarveluku/m2 = 1542/877/270 = 0,0065.
Kysymys vielä:
kuinka päädyit lukuun 877?
Täältä http://www.degreedays.net/# sain vastaavaksi luvuksi 971 kun laitoin täpän heatingiin, celciukseen, basetemperature 17ast monthly ja last 1 month periodiin?
Kysyvä ei tieltä eksy :)
edit: ja paikkakunta JYV
-
eka sähkölasku maalämpöajalta tuli tänään.
lasku 1.11.-31.12.2010 väliltä kaikkineen 670eur, sisältää siis kaiken sähkön siirtomaksuineen. 11.11. kytkettiin MLP päälle. Odotin liki tonnin laskua, että positiivistahan tuo oli.. ollu kuitenki kunnon pakkasia.
-
Nyt on ensimmäinen kalenterikuukausi takana. Aion kerätä kulutukset ja tuotot kalenterikuukausittain tästä eteenpäin, ainakin jonkin aikaa, ylös. Tämä kirjaaminen on hyödyllistä ei ainoastaan kustannusseurannan takia, vaan myös laitteen mahdollista vikantumista ajatellen.
Tammikuun aikana energiaa kului 1303 kWh lämmitykseen. Kahdentoista kuukauden astepäivälukujen mukaan takautuvasti laskettuna energiaa olisi kulunut 9,1MWh jos maalämpö olisi asennettu vuosi sitten. Tavoitteeni on 10 MWh/vuosi. Hyvällä käyrällä olemme ainakin vielä.
Tällä hetkellä (vuoden -12 kevääseen) sähkö maksaa siirtoinen karvan alle 11 c/kWh, joten vuotuinen lämmityslaskumme tulisi olemaan hieman alle tonnin.
Seisämän vuoden keskimääräinen öljykulutuksemme on ollut 3400 litraa. Tämän hetken öljyhinnalla se maksaisi 3400 € ja viimeksi tankatessani noin puolitoista vuotta sitten hinta olisi ollu noin tonnin halvempi.
COP-luku ilman patterikierron pumppua on noin 3,7, jos tulkitsen koneen ilmoittamia tuottoarvoja oikein.
-kompura lämmitys 4652
-kompura lämmiv 126
-vastus lämmitys 21
-vastus lv 37
Yht 4836 kWh
Laite näyttää edelleen käyttäneen vastuksia. Periaatteessa vastusten käyttö ei haittaa, mutta olisi hauska saada vahvistus käsitykselleni, että ko. pumpun tehon pitäisi käytännössä riittää ilman vastuksiakin pitämään talo lämpimänä. Asia varmistuu kuukauden päästä, kun nykyisiä parannettuja ajoarvoja on käytetty kokonainen kalenteriuukausi.
Lisää rapsakoita pakkasia!!
-
Kahdentoista kuukauden astepäivälukujen mukaan takautuvasti laskettuna energiaa olisi kulunut 9,1MWh jos maalämpö olisi asennettu vuosi sitten.
Seisämän vuoden keskimääräinen öljykulutuksemme on ollut 3400 litraa.
COP-luku ilman patterikierron pumppua on noin 3,7, jos tulkitsen koneen ilmoittamia tuottoarvoja oikein.
Täällä 2400L Öljyä (20v ka) vaihtui 7900kwh/2010 (MLP+ILP) ja kun tuon sun 9100kwh arvion normitin omaani astepäiväluku huomioiden, päädyin lukuun 3410L öljyä ... joten aika tarkkaan sama...
Aika samalla langalla (käyrällä) mennään siis...
Samalla tuli katsottua säästö tähän mennessä euroissa öljyyn nähden, se näytti 3980e/2,6v eli vajaa 3 tommosta rykiä vielä niin keikahtaa "vaakakuppi", aika tarkaan ollaan "aikataulussa". Toisaalta uskon että taitaa olla saneeraus säästetty jo 5-6v kuluttua kun ö taitaapi kallistua suhteessa kovempaa tahtia kuin sähkö.
-
Kaksi kalenterikuukautta on takana ja helmikuun luvut ovat seuraavat:
- kulutus lämmitykseen 1493 kWh (ei sisällä 17 kWh kiertovesipumppua)
- laitteen ilmoittama tuotto 5106 kWh
vastaa COPia 3,4
Astepäiväluvuista laskettuna helmikuu oli Jyväskylässä 12 % kylmempi ja kulutus oli 15 % korkeampi samana aikana. Oletettavasti astepäiväluvuista voi laskea vertaillukuja näin ?
Kahden kuukauden perusteella vuotuinen kulutus tulisi olemaan 9300 kWh, joten tavoitteissa on pysytty.
Aika on mennyt käyriä etsiessä ja olin jo luullut läytäneeni hyvän kunnes lämpötila nousi nollan tienoille ja lämmitysveden lämpö ei tippunut tarpeeksi.
Täytynee kaivaa ohjekirja vielä esille ja perhetyä käppyröihin:)
-
täällä COP vain tasaiset 2.8 :-/ <- tuossa ei ole siis mukana lisävastuksia, jos ne laskee mukaan, ollaan jossain 2.55 tienoilla..
verkostopaine heittelee melko rajusti lämpötilan mukaan, paisuntasäiliö on paljon pienempi kuin edellisessä järjestelmässä oli, vika lienee siinä.
-
11.11.2010-5.4.2011 välisenä aikana maalämpöpumppumme on haukannut kaikkiaan 11000kwh sähköä. tämä tarkoittaa karvan alle 75kwh/vrk. ja kun lasketaan noin 11c/kwh hinnalla, saadaan vuorokausikuluiksi noin 8,2eur. Koko aikana rahaa lämmitykseen on siis mennyt noin 1200eur. Ja noissa summissa on siis mukana kaikki lämmityskulut, eli MLP:n ottama sähkö, kiertovesipumppujen sähkö ja lisävastusten ottama sähkö. Viisi kylmää kuukautta takana, kesä edessä päin :-) Kauas silti menee kauppiaan puhuma "800-1000e, ihan äärimmäisessä tapauksessa 1200e vuosi nykyisillä sähkön hinnoilla", mutta kaikkiaan olen tyytyväinen (omat kulutusarviot sentään pitävät vielä kutinsa) 8-)
COP-kerroin on ollut koko ajan luvattua heikompi, eli tasan 2.8 ilman lisävastusten osuutta vaikka itkis parkuis ja näkis kuoleman unta :-/ jos sen saisi nousemaan kolmeen tai karvan ylikin, voisi teoriassa olla mahdollisuuksia päästä hiukan pienempiin kulutuslukemiin.
-
COP-kerroin on ollut koko ajan luvattua heikompi, eli tasan 2.8 ilman lisävastusten osuutta vaikka itkis parkuis ja näkis kuoleman unta Epävarma jos sen saisi nousemaan kolmeen tai karvan ylikin, voisi teoriassa olla mahdollisuuksia päästä hiukan pienempiin kulutuslukemiin.
Patteritalo --- paljonko on menoveden lämpötila ollut kovilla pakkasilla entä nyt?
verkostopaine heittelee melko rajusti lämpötilan mukaan, paisuntasäiliö on paljon pienempi kuin edellisessä järjestelmässä oli, vika lienee siinä.
Oletko katsonut mikä on paisunta-astian esipaine?
ATS
-
Vielä tuosta paineen heittelehtimisestä.
Katso mitä allaolevassa linkissä sanotaan.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2186.msg22849#msg22849
ATS
-
Kalenterikuukausia on jo neljä takana ja maalämpö tuntuu olevan jo normaali lämmitystapa talossamme. Mitään erityisen mainittavaa ei ole tapahtunut: lumet ovat sulaneet ja maassa näkyvät maalämpöputkien ojat ja muut kaivuujäljet.
Lämpötilaero kaivossa on vähitellen alkanut nousta helmikuisesta alle kahdesta asteesta pikkuhiljaa. Pudotin hieman liuospumpun tehoja ja lämpötilaero taisi nousta. Tarkoitus on vielä tällä viikolla kierrättää hullukierrolla liuosta, jotta saisin selville ovatko kaivot jo elpyneet ja lämpötilat palanneet alkuperäisiin.
Lämmityskäyrien löytyminen on edelleen hankalaa ja tulee vaatimaan veivaamista viimeistään kun päästään kunnon pakkasiin. Käyrät ovat mielestäni vaikeammin hallittavissa kuin poltinta ohjanneen Oumanin vastaat: niitä en muista muutelleeni käytännössä ollenkaan ensimmäisen talven jälkeen.
Alla olevista kulutusluvuista näkyy, että vuosiennuste on edelleen tippunut. Lukuhan on laskettu astepäiväluvuista toteutuneiden kuukausien mukaisesti. Seuranta alkoi kovimmilla pakkasilla ja nyt kun ulkolämpötila on noussut myös COP on paratunut ja sen takia myös vuosiennuste.
COP-luku patterikierron pumppuineen maaliskuulta 4,00 ja huhtikuulta 4,36. Nämä luvut on laskettu koneen ilmoittamista arvoista, eivätkä ole välttämättä luotettavia. Ainut luotettava arvo on erillisellä sähkömittarilla luettu kulutus, jota voi verrata aiempaan öljynkulutukseen 3400lpv.
Maaliskuu:
-kompura lämmitys 3640
-kompura lämmitys 163
-vastus lämmitys 20
-vastus lv 17
Tuotto yht 3839 kWh
Sähkönkulutus on ollut 959kWh
Huhtikuu:
-kompura lämmitys 2390
-kompura lämmitys 150
-vastus lämmitys 12
-vastus lv 14
Tuotto yht 2566 kWh
Sähkönkulutus on ollut yhteensä 588kWh
Vuosikulutusennuste on 8900 kWh laskettuna toteutuneen 4 kuukauden kulutuksen perusteella.
Sähkövastuksia ei ole käytetty sitten helmikuun jälkeen.
Nyt kun valoisaa voi mennä korjaamaan myös huonosti asennettuja lämpöanturin johtoja yms. Sähköasennuksen jälki on epäsiistiä ja ei ole missään suhteessa hyvin suoritettuun pumpun mekaaniseen asennukseen ja käyttöönottoon.
-
Tilannepäivitystä.
1.11.2010-28.5.2011 (208vrk) tuotettu kokonaisenergiamäärä (MLP+vastukset) 34MWh, josta vastuksilla tehtyä energiaa noin 1MWh.
MLP:n ottama sähkö tuona aikana 12MWH josta siis vastuksien osuus 1MWh. Siis 33MWh / 11MWH = COP kerroin 3.0. Mikäli vastuksien osuuskin huomioidaan, saadaan COP 2,83.
Keskiarvo lämpöenergian tarve on ollut 163KWh/vrk, keskiarvo käytetty sähkö 57,3KWh/vrk eli rahassa noin 6,34€/vrk
Talviaikaan ilman lisävastuksia laskettu COP oli vain 2,6, kun se 5.4.-28.5. on 4,89 eli päästään alle 2€/vrk nyt.
Rahaa koko MLP aikana lämmitykseen on palanut noin 1300eur. Sillä olisi saanut 5,2 tonnia puupellettiä, ja sitä meillä paloi talven aikana noin 12tn... Lisäksi stokerikin vei sähköä.
-
On niin heleppua tämä lämmittäminen ettei oo oikeen mitää kommentoitavaa :-)
-
1.1.2012
Nyt on koko vuosi takana lämmitystä maalämmöllä. Mitään ongelmia ei ole lämmitysjärjestelmässä ollut.
Alla puuttuvien kuukausien kulutukset ja COP:t
Toukokuu 342 kWh 4,55
Kesäkuu 194 / 4,24
Heinäkuu 117 / 3,82
Elokuu 171 / 4,10
Syyskuu 280 / 4,64
Lokakuu 502 / 4,55
Marraskuu 665 / 4,36
Joulukuu 757 / 4,25
Vuotuinen kulutus on ollut 7418 KWh mittarin ilmoittama tuotto 29579 kWh joka vastaa 3,98 COP.
Kaikki siis on toiminut odotusten mukaisesti. Arvioitu lämmitysenergian tarve oli 30MWh (3400lpv / 7 vuoden keskiarvo).
Tavoittena ollut 10 MWh alittui ainakin tänä vuonna reippaasti noin neljänneksellä. Kulutuksessa on kuitenkin muistettava että yläkerran eristystä on parannettu tässä yhteydessä.
Veronopalautusten jälkeen koko remontti tuli maksamaan noin 15.000 eur. Nykyisillä hinnoilla takaisinmaksuaika on 6 vuotta.
Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.
-
Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.
[/color]
Stiebeliltä asiaa kysyttyäni vastasivat, että kyseiset tuottotiedot ovatkin kiertovesipumppujen kulutustietoja. [/color]
-
Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.
[/color]
Stiebeliltä asiaa kysyttyäni vastasivat, että kyseiset tuottotiedot ovatkin kiertovesipumppujen kulutustietoja. [/color]
Eli lämmönjaon kiertovesipumput ottavat sähkönsä saman mittarin kautta kuin vastuksetkin. Tämä on ihan oikein mielestäni.
Kiertovesipumputkin lämmittävät taloa/vettä noin COP1:llä eli niiden ottoteho = lämmitysteho.
-
Siis ko energia menee suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen ( pl. automatiikan kulutus).
Jos olisin todella tarkka tulisi tuo n 450 kWh lisätä sekä kulutus- että tuottotietoihin.
Blogisivullani joku oli kertonut tehotuottotarkuuden olevan +/- 3 % joten tämä kiertopumppujen ja automatiikan kulutus (1,5 % ) menee mittaustarkkuuden sisälle.
Liiallinen tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä ;-)
-
WPC13 ollut kytkettyä 1.11.2010 alkaen. COP tasainen 3.0. systeemi toimii hyvin ja lämpöä riittää :-)
-
Terve. Minulla olisi päätösten aika. Olemme muuttamassa minun kotitalooni syksyllä ja sitä ennen olisi tarkoitus tehdä iso remontti, ja samalla myös lämmitysjärjestelmä menee uusiksi. .
Talo on alunperin v. 37 rakennettu hirsirunkoinen maalaistalo. Kellarikerros saunoineen ja takkauhuoneineen maanpinnan alapuolella, keskikerros sekä yläkerta. Lämmitettävää alaa reilut 280m2. Täydellinen saaneeraus tehty viimeksi 82, jolloin nykyinen öljy/puu kaksoispesäkattila laitettu, myös patterit samalta vuodelta.
Öljyä kulunut (jos pelkällä öljyllä lämmittänyt) n.4500litraa vuodessa.
Itseäni kiinnostaa eniten pyytämistäni tarjouksista Stiebel Eltronin kone WPF 16E+ 300litran käyttövesivaraajalla ja 200litran puskurivaraajalla. Lisäksi kaivot 2x163m. Tämän merkin edustajilta olen myös saanut huippupalvelua, ja ovat olleet aktiivisia asian suhteen. Ainut firma mikä tuli mittaamaan patterit paikan päälle ym.
Kertokaa minulle Stiebelin jo ottaneet, tai asiasta tietävät, onko hyvä pumppu ja oletteko olleet tyytyväisiä merkkiin.
Pitäisi kohta päättää, että ehtii hakea avustusta
-
Stiebelissä (WPC13) ei ole kahden kuluneen talven aikana ollut moitteen sanaa, kun ensin sai säätöihin. Laadukkaan tuntuinen peli. Mulla ei ole kokemuksia muista merkeistä.
-
..yhtäkkiä kuulostaa isolta tuo WPC16 tuolle alalle, meillä on varmaan aika lailla vastaava lämmöntarve ja WPC13 riittää hienosti; talo 217m2 1-krs vuodelta -74, 20m kanaalia, 185m2 ex-sikala joka pidetään +5-10 asteisena.
-
Talo on v. 37 rakennettu hirsirunkoinen maalaistalo. Lämmitettävää alaa reilut 280m2. Täydellinen saaneeraus tehty viimeksi 82, jolloin nykyinen öljy/puu kaksoispesäkattila laitettu, myös patterit samalta vuodelta.
Öljyä kulunut (jos pelkällä öljyllä lämmittänyt) n.4500litraa vuodessa.
Itseäni kiinnostaa eniten pyytämistäni tarjouksista Stiebel Eltronin kone WPF 16E+ 300litran käyttövesivaraajalla ja 200litran puskurivaraajalla. Lisäksi kaivot 2x163m.
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”juhis1982” Jyväskylä
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46130312 Tulostuspäivä 25.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 34 250 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 38 250 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 285 m2 24,3 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 770 m3 9,0 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 285 m2 120 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 770 m3 44,5 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 285 m2 34 250 kWh 120 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään arvioitu taloussähkö 285 m2 8000 kWh 38 250 kWh 162 kWh/brm2
ET -luokan määritys (Kilowattituntia vuodessa per neliömetri) 162 ET B luokka
TALOUSLASKELMA 15,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 4 500 litraa 1,180 €/ltr 5 310 € 0,85 COP
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 38 250 kWh 0,120 €/kWh 4 590 € 1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla 34 250 kWh 0,120 €/kWh 10 703 kWh 3,2 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla 4 000 kWh 0,120 €/kWh 1 538 kWh 2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen teho, sähkön kulutus ja COP 38 250 kWh 12 242 kWh 3,12 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 12 242 kWh 1 469 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 12 242 kWh 1 469 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 3 841 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 3 121 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruu vaakapiirillä. Keruuputken pituus vähintään ja upotussyvyys 785 m 1,0 m (Tämä mitoitus ei ole luotettava, tieto maan laadusta puuttuu!)
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 350 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 4,6 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 39 539 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 8,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 10,3kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 11,9kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 13,5 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 15,2 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 16,8 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 18,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]14,8 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -29,5 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 550 h 29,1%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4945 AP 789 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Esittämäsi mitoitus vaikuttaisi olevan kohdallaan.
Korostan, että laskelma perustuu ilmoittamaasi 4500 litran pölttoöljyn vuosikulutukseen.
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 770 m3 9,0 Wh/m3/Ap/v on kuitenkin aika alhainen, joten peruskorjauksessa eristystasoa on parannettu! Muutoin se olisi reilusti yli 10.
200 litrainen puskurivaraaja ei vielä oikein takaa sitä, ettei koneesta tulisi "pätkäkäyntikonetta". Isompi tilavuus olisi eduksi, kun talokin on aika iso.
Stiebelin esite ( http://www.stiebel-eltron.fi/ste_shared/pdf/pdf.php?pid=7133&grp=E&cat=0&lang=Finnish&country=fi&language=fi&base= ) ei kerro tuon pumpun lämmitystehoa patterikäytölle, siis 45-50 C lämpötiloille.
Kun valitsette pumppua etsikää esitteistä tuo pumpun lämmitysteho patteriverkon vaatimalle +50C lämpötilalle.
Laskentapohjat täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.msg877#msg877
-
Kiitoksia hyvistä vastauksista ja laskelmista. Huomenna pumppukauppias tulossa käymään, niin on hyvä tietää jotain, jos vaikka kaupoista jo sovittaisiin. :D
-
Stiebelin esite ( http://www.stiebel-eltron.fi/ste_shared/pdf/pdf.php?pid=7133&grp=E&cat=0&lang=Finnish&country=fi&language=fi&base= ) ei kerro tuon pumpun lämmitystehoa patterikäytölle, siis 45-50 C lämpötiloille.
Kun valitsette pumppua etsikää esitteistä tuo pumpun lämmitysteho patteriverkon vaatimalle +50C lämpötilalle.
Stiebelin saksalaisesta ohjekirjasesta "Planung und installation, wärmepumpen, stand märz 2010" poimittua:
WPF 10E:
- B0/W35 - 10,0 kW, ottoteho 2,2 kW, COP 4,5
- B0/W50 - 9,5 kW, ottoteho 3,1 kW, COP 3,0
- B0/W60 - 9,6 kW, ottoteho 4,0 kW, COP 2,4
WPF 13E:
- B0/W35 - 12,8 kW, ottoteho 3,0 kW, COP 4,4
- B0/W50 - 12,7 kW, ottoteho 4,3 kW, COP 3,0
- B0/W60 - 13,1 kW, ottoteho 5,2 kW, COP 2,5
WPF 16E:
- B0/W35 - 16,9 kW, ottoteho 3,9 kW, COP 4,3
- B0/W50 - 15,1 kW, ottoteho 5,0 kW, COP 3,0
- B0/W60 - 16,7 kW, ottoteho 6,1 kW, COP 2,7
Toivottavasti tästä on jotain hyötyä jollekulle. :)
-
Nyt on sitten koneet tilattu. 8-) Myyjä soitteli poraajille, ja olisivat päässeet jo heti huomenna aloittamaan, kun olivat lähistöllä lopettamassa edellistä urakkaansa, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan voi vielä aloittaa, kun ei ole meidän rakennusluvista kuulunut mitään. Täytyy aamulla soittaa rakennusvalvontaan jos sieltä saisi vihreää valoa
-
Nyt on koneet paikoillaan, ja lämmintä vettäkin alkoi eilen tulemaan. Siistiä jälkeä ovat tehneet :) Nyt alkaa opettelu, että oppii käyttämään pumppua oikein
-
Selviskö tuo Sami Harjun mainitsemat rajut paine-ero vaihtelut? Mistä johtui? Vieläkö heittelee?
-
6.1.2014
Järjestelmä on toiminut moitteetta. Olen kirjannut periaatteessa kuukausittain kaiken mahdollisen Stiebelin näytöltä, käyntitunnit yms.
Aktiivisesti olen kuitenkin seurannut vain kulutusta ja tuottoa ja niistä laskettua COP:a.
Jos kaikki menee tällä tahdilla olen puolessa välissä laitteen takaisinmaksuaikaa, joka on edelleen noin kuusi vuotta.
Ainoa miettimyksen aihe, ainakin toistaisesksi, on maalämpöpiirin paine, joka on 0,5 bar. Oletan että se on ok. Täytyy etsiä starttiluvut jostain. Myös maalämpöpiirin sihdin putsaus lienee aiheellista jossain vaiheessa. Ja lisäksi 1. ja 2. kaivon virtaamien tarkastus.
Oheissa käyrästössä näkyvät kulutukset, tuotot ja COP:t vuosittain. Jotkut pisteet ovat keskiarvoja kahdelta kuukaudelta koska en ole muistanut kirjata lukuja.
Vuotuiset kulutukset ovat olleet 7418/9021/8168 kWh ja COPit 3,99/3,83/3,87.
Vasemmalla ovat kWh:t ja oikealla COP:t
https://www.dropbox.com/s/t5mg7k8ifbfmd5u/K%C3%A4yr%C3%A4t%20-11...-13.JPG (https://www.dropbox.com/s/t5mg7k8ifbfmd5u/K%C3%A4yr%C3%A4t%20-11...-13.JPG)
-
Kuinkas nuo kesäCOP:t on noin korkeita...pelkkää käyttövettä?
Kuinka nuo COP:t mittaat/lasket/jne ?
-
Hyvä kysymys,
vedenkulutus meillä on varsin pientä, noin 50 l/p/d, siis noi 75m3/vuosi. Mutta patterikierto on päällä kesät talvet ja sillä lämmitetään myös kellarissa olevaa saunan ja pesuhuoneen lattialämmitystä. (Kyllä, linjassa on lämpötilarajoitin)
Voisiko tämä olla selitys? Muuta en äkkiseltään keksi.
-
Kuinka nuo COP:t mittaat/lasket/jne ?
Stiebel ilmoittaa tuoton. Sen sanotaan oleva muistaakseni 3% tarkuudella oikein. Uskoo ken haluaa.
Siellä siis täytyy olla virtausmittari lämpötilamittauksen lisäksi.
Kulutuksen mittaan erillisellä kututusmittarilla, jonka pitäisi olla tarkka, koska se on käytöstä poistettu kiinteistön kulutusmittari.
Kulutukseen sisältyy kaikki pumpulle menevä virta sekä myös patteriverkoston kiertopumppu.
Vaikka tuotto ei olisikaan tarkka / oikein, tärkein on mielestäni kokonaiskuutus, jota voin verrata aiemaan öljynkulutukseeni (3400 l/a seitsemän vuoden keskiarvo).
-
Onko cop-käyrissä mukana lämmitys+lämmin vesi? Jos on, niin selityksenä voisi olla:
- Kesällä cop:ia laskee lämpimän käyttöveden suhteellisen suuri osuus
- Kylminä kuukausina cop:ia laskee lämmitykseltä vaadittava teho (korkeampi lämmitysveden lämpötila)
Keväällä ja syksyllä lämmitetään taloa ja se tapahtuu hyvällä hyötysuhteella, eli korkealla cop:lla, sillä veden lämpötila alhainen.
-
Kuinka nuo COP:t mittaat/lasket/jne ?
Siellä siis täytyy olla virtausmittari lämpötilamittauksen lisäksi.
Mielestäni pumpussa ei ole virtausmittaria.
Ottotehokin lasketaan. Nuo kaikki muodostuvat höyrystymis ja lauhtumislämpötilojen mukaan. Näin ainakin viessmannissa.
-
6.1.2014
Järjestelmä on toiminut moitteetta. Olen kirjannut periaatteessa kuukausittain kaiken mahdollisen Stiebelin näytöltä, käyntitunnit yms.
Aktiivisesti olen kuitenkin seurannut vain kulutusta ja tuottoa ja niistä laskettua COP:a.
Jos kaikki menee tällä tahdilla olen puolessa välissä laitteen takaisinmaksuaikaa, joka on edelleen noin kuusi vuotta.
Ainoa miettimyksen aihe, ainakin toistaisesksi, on maalämpöpiirin paine, joka on 0,5 bar. Oletan että se on ok. Täytyy etsiä starttiluvut jostain. Myös maalämpöpiirin sihdin putsaus lienee aiheellista jossain vaiheessa. Ja lisäksi 1. ja 2. kaivon virtaamien tarkastus.
Oheissa käyrästössä näkyvät kulutukset, tuotot ja COP:t vuosittain. Jotkut pisteet ovat keskiarvoja kahdelta kuukaudelta koska en ole muistanut kirjata lukuja.
Vuotuiset kulutukset ovat olleet 7418/9021/8168 kWh ja COPit 3,99/3,83/3,87.
Vasemmalla ovat kWh:t ja oikealla COP:t
https://www.dropbox.com/s/t5mg7k8ifbfmd5u/K%C3%A4yr%C3%A4t%20-11...-13.JPG (https://www.dropbox.com/s/t5mg7k8ifbfmd5u/K%C3%A4yr%C3%A4t%20-11...-13.JPG)
Huippulukemat patterikohteeseen!
-
Kyllä, suhtaudun myös skeptisesti tuottolukuihin.
Pääasia että kulutus on sopiva verrattuna öljynkulutukseen.
Sent from my Nexus 4 with Cyanogenmod 11 using Tapatalk
-
Kuvassa näkyy että pumpussa oli toimitahäiriö joulu- ja tammikuussa. Sininen on sähkönkulutus.
Paineensa menettänyt maapiiri aihetti oletettavasti kuvassa näkyvän suuhteelisten käyrien paikan vaihdoksen. Piiristä oli hävinnyt kolmen käyttövuoden aikana paine (2bar => 0,5bar) ja oletan että tämä aiheutti suhteelisen kulutuksen lisäyksen.
Varmuuden asiasta saan vasta seuraavana talvena. Mutta yllä oleva käyrästö on joka tapauksessa hyvä tapa seurata pumpun kuntoa.
Summa summarum: kaikki hyvin ja Palokan Putkipalvelulta ei tullut laskua vaihdetusta paineentasaajasta. Se oli ollut viellinen tai tarkoitettu muille materiaaleille. Hyvä niin:)
-
Mikä on ollut COP?
Uudessa mallissa on muuten virtauksen mittauskin, jota käytetään hyväksi COP mittauksessa.
Hyvää palvelua PP:ltä ja Stiebeliltä... takuu näyttää menneen umpeen.
-
Näyttäisi vaikuttaneen noin 10 % COPiin verrattuna yhtä kylmiin kuukausiin.
Ylärivi on kunkin vuoden tammikuu.