Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Danfoss => Aiheen aloitti: juippi - 11.07.12 - klo:15:02
-
Teknisten kysymysten osiossa jo hieman aiheesta olikin, mutta jatkan täällä.
Eli Danssin valikosta löytyy kahdesta kohtaa käyttöveden lämpötila. Infovalikon lämpötiloista ja huoltovalikon käyttöveden käynnistys kohdasta.
Katsoin yhden käyntijakson ja koneen käynnistyessä lämpötilat olivat: Infovalikko 50 ja huoltovalikko 29. Käynnistyslämpötilaksi on säädetty 38 astetta.
Tuo käynnistyslämpötila lienee laskettu painotusprosentilla (mulla tehd as. 65%) kahdelta eri anturilta. Manuaalissa mainitaan vain huippuanturi. Missä toinen anturi mahtaa olla. Ja onko noi valikoiden eri näyttämät juurikin eri korkeudella varaajassa sijaitsevien antureiden näyttämiä.
Jokatapauksessa sekava tämä käyttövalikko Danfossissa on.
-
TERVE! En puutu säätöjen määrään, mutta käyttöveden käynnistyslämpötila on tehdassäädetty liian alhaiseksi. Meillä tammikuussa asennettu kasin-pumppu heitti vastuksia aina päivittäin, kunnes säädin käynnistyslämpötilaksi 53 C. matti
-
TERVE! En puutu säätöjen määrään, mutta käyttöveden käynnistyslämpötila on tehdassäädetty liian alhaiseksi. Meillä tammikuussa asennettu kasin-pumppu heitti vastuksia aina päivittäin, kunnes säädin käynnistyslämpötilaksi 53 C. matti
Joku muu tuossa kyllä kusee kuin liian alhainen käynnistyslämpö. Itselläni on käytössä 37C ja 60% painotus. Masiina siis laskee painotetun keskiarvon käyttövesianturin ja huippulämpötila-anturin mittauksista.
Tuo kannattaa säätää niin, että käynnistyslämpötila on mahdollisimman alhaalla niin, että kuitenkin lämmin vesi riittää tyypillisiin tarpeisiin.
Käytännössä esim. mulla menee niin, että kun menee suihkuun niin vesijohtoverkosta tuleva kylmä vesi aiheuttaa sen, että alempi anturi antaa alhaisia arvoja, jolloin käytännössä pumppu käynnistyy alalämmön ohjaamana. Ylhäällä on tässä vaiheessa vielä reilu 40C vettä. Sitten kun ollaan suihkussa niin masiina tekee vähän vajaa 40C vettä (koska alhaalla on viileää) ja yläosan lämpö laskee pikkuhiljaa. Tyypillisen suihkuttelun aikana ylälämmöt on laskenut tuonne 40C paikkeille.
Esim. tällä hetkellä lämmöt on 50C ja 35C ja tuosta siis tulee 41C. Eli vielä ei käynnisty, mutta jos menen suihkuun niin nopeasti tuo 35C laskee arvoon 28C, jolloin pumppu käynnistyy.
Jos taas pumpun höräyttää käyntiin 53C käynnistyslämmöllä niin se käy väkisinkin pätkissä ja vieläpä sillä toiminta-alueella, jolla lämpökerroin on kaikista pienin. Eli siis suurempi osuus energiasta tulee sähköverkosta ja pienempi keruusta. Lisäksi lauhtumispaine on korkea.
Ettei vaan vastuskäyttö johtuisi siitä jos asentaja on laittanut legioonalaiskuumennuksen tehtäväksi joka kv-jaksolla? Tuo onnistuu huoltovalikosta...
-
Katsoin yhden käyntijakson ja koneen käynnistyessä lämpötilat olivat: Infovalikko 50 ja huoltovalikko 29. Käynnistyslämpötilaksi on säädetty 38 astetta.
Tuo käynnistyslämpötila lienee laskettu painotusprosentilla (mulla tehd as. 65%) kahdelta eri anturilta.
Jep:
(0,65*29)+(0,35*50) = 36,35 < 38
-> käynnistys...
-
TERVE! Sori, heitti muisti kymmenellä asteella. Eli käyttöveden säätö on säädetty 43 asteeseen. Nostolla 38 -> 43 loppui talvella turha vastusten päällemeno. Talven pakkasilla pumppu kävi 22-23 h/vrk, mutta käyttöveden korotuksella vastukset eivät menneet päälle.
Hyötysuhteesta: helmikuun alussa asennettiin kwh-mittari, jonka mukaan hyötysuhde ollut seuraava, 1 kwh -> 3,8 kwh lämpöä lattiaan, pattereihin ja käyttöveteen. matti
-
Käyttövesiajan pidennys (vakiona 20min) voisi myös auttaa asiaan.
Miten olet saanut tuon 3,8 kWh. Onko sulla lämpöenergiamittari.
-
Käynnistys lämpötilana on 40C, painotus % 55. Näillä tulee keskimäärin 3 käynnistystä vrk aikana. Käyntijakson pituudessa arvona 25 min. Ei ole tullut "kylmiä" suihkuja.....
-
Miten olet saanut tuon 3,8 kWh. Onko sulla lämpöenergiamittari.
11.2 asennettu lämpöpumpulle oma kwh-mittari, joka kuluttanut 19.9 mennessä 2745 kwh. Käyttötunteja tuolle ajalle 1474 h. Järjestelmässä on lisäksi 2 kiertovesipumppua: a. patterilämmitykseen ja b. lattialämmön tueksi. Nämä pumput kuluttaneet 19.9 mennessä arviolta 200 - 25o kwh , on kokonaiskulutus n. 2950 - 3000 kwh. Tällöin 2 kwh:n teholla on saatu 8 kwh lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Eli taitaa hyötysuhde olla n. 4,0. matti
-
Miten olet saanut tuon 3,8 kWh. Onko sulla lämpöenergiamittari.
11.2 asennettu lämpöpumpulle oma kwh-mittari, joka kuluttanut 19.9 mennessä 2745 kwh. Käyttötunteja tuolle ajalle 1474 h. Järjestelmässä on lisäksi 2 kiertovesipumppua: a. patterilämmitykseen ja b. lattialämmön tueksi. Nämä pumput kuluttaneet 19.9 mennessä arviolta 200 - 25o kwh , on kokonaiskulutus n. 2950 - 3000 kwh. Tällöin 2 kwh:n teholla on saatu 8 kwh lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Eli taitaa hyötysuhde olla n. 4,0. matti
Onko sulla kiertovesipumput otettu kWh-mittauksen ohi eli omalta sulakkeelta.
Hyötysuhteen laskeminen koneen nimellisellä antoteholla on aika epätarkka. Tuolta http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf näkyy sivun 12 käyrästä, että 8kW pumpun antoteho vaihtelee n.6 ja n.9 kW välillä riippuen keruun- ja menoveden lämpötilasta.
-
kiertovesipumput otettu ohi kwh-mittarin. ja linkkiin liittyen. maallikkona ymmärtäen: hyötysuhde on kiinni, kuten ilmalämpöpumpussa käyttöaineen lämpötilasta. meillä talvella nesteen lämpötila oli +2-3 astetta. matti
-
Juu, ja siis myös menoveden lämpötila vaikuttaa. Mitä kuumempaa tehdään sitä huonompi on hyötysuhde.
-
käyttöveden alaraja 43 ast, lattialämpö max n. 30, patterit max 45.
-
Miten Danfossin saisi käynnistymään veden tekoon kun tietää että vettä tarvitaan. Eilen tuli 1. kertaa sellainen tilanne että lapsi oli ensin suihkussa ja toinen joutui odottelemaan että lämmintä vettä tulee. Oli varmaan varaaja valmiiksi jo ihan kylmänä ja pumppu käynnistymässä pian. Kannattaako muuttaa tuota prosentti suhdetta vai alarajaa 38 sijaan vaan niin korkeaa lukemaa että pumppu käynnistyy? Kokeilemallahan sekin selviää. Mutta kun täällä on niin viisasta porukkaa niin aina kannattaa kysyä ;)
Asetusten muutto siis ihan tilapaiseen käyttöön. "Saunatoiminto" mallia Danfoss :D
-
Miten Danfossin saisi käynnistymään veden tekoon kun tietää että vettä tarvitaan. Eilen tuli 1. kertaa sellainen tilanne että lapsi oli ensin suihkussa ja toinen joutui odottelemaan että lämmintä vettä tulee. Oli varmaan varaaja valmiiksi jo ihan kylmänä ja pumppu käynnistymässä pian. Kannattaako muuttaa tuota prosentti suhdetta vai alarajaa 38 sijaan vaan niin korkeaa lukemaa että pumppu käynnistyy? Kokeilemallahan sekin selviää. Mutta kun täällä on niin viisasta porukkaa niin aina kannattaa kysyä ;)
Asetusten muutto siis ihan tilapaiseen käyttöön. "Saunatoiminto" mallia Danfoss :D
Sen saa käynnistymään kun menee huoltovalikkoon (pidä vasempaa nuolta pohjassa 5 sekuntia) ja siellä kohtaa käyttövesi - käynnistys. Lukema suluissa on käynnistymislämpötila, jonka tehdasasetus on 40 astetta (toisissa pumpuissa puhutaan kai alaminimistä) ja se toinen luku on varaajan alaosan senhetkinen lämpötila. Nuolella ylöspäin voin nostaa käynnistymislämpötilaa ja kun asetus on suurempi kuin oloarvo niin pumppu käynnistyy/vaihtaa lämmityksestä käyttöveden tekoon. Heti kun käyttövesilämmitys on päällä niin sen asetuksen voi palauttaa taas siihen arvoon missä olikin, käyttöveden lämmitys ei tästä katkea. Katkaisun hoitaa pressostaatti kun tietty painetaso saavutetaan höyrystimellä.
Minä pidin tuota tehdasasetusta 1. vuoden. Mutta sen jälkeen kun sain reistailevan suihkutermostaatin toimimaan niin olen laskenut käynnistysarvon 35 asteeseen. Toinen vaihtoehto on pelata ajastimen kanssa mikäli sinulla sellainen on käyttöveden kiertopumpulla. Puoli tuntia lämpimän käyttöveden kierrätystä saa pumpun yleensä käynnistymään, meillä ainakin. Tämä toimii ehkä paremmin silloin jos iltapesut tms. hoidetaan aina samaan kellonaikaan.
-
Ok. Kiitos tiedosta, kokeilen seuraavalla hiustenpesusessiolla.
Käyttöveden kiertopumppua ei ole, vielä. Se asennetaan aikanaan.
Kun kompura vaan käy niin nopeasti sitä lämpöä tulee. (olipas jotenkin niin hölmö lause etten viitsi edes pyyhkiä pois, tyyliin elämä on ihmisen parasta aikaa)
Pointti on että jos varaaja on ihan tyhjä ja kompura seis ja joku menee suihkuun niin sitä käyttövettä ei ihan hirveästi ole, ainakaan niin paljoa että voi unohtaa lapsen suihkuun.
-
Jos nostaa vaan suosiolla sitä käynnistysrajaa, niin ei tarvitse kikkailla. Itsellä ei ole tullut vielä tilannetta että olisi lämmin vesi loppunut. Käynnistystajana on 38 ja 2+2 asukasta.
-
Kyllä se käynnistysrajan nosto helpottaa tuohon ongelmaan mutta ei kahden-kolmen asteen ero käynnistyslämpötilassa kyllä vielä riitä kaikissa tilanteissa. Kokeilkaapas mennä koko porukka peräjälkeen suihkuttelemaan silloin kun varaaja "näyttää tyhjää".
Silloin kun varaaja on tapissaan ja presso juuri lauennut niin (ylä)lämpö on ainakin meidän pumpussa 58 ja alalämpö 56. Siitä voi joku halutessaan laskea suihkuveden riittävyyden ja verrata sitä tilanteeseen jossa ylälämpö on vaikka 46 ja alalämpö 38.
-
Joskus kun on käynyt tuollainen tilanne että lämminvesi loppuu, olen logeista katsellut ajan kauanko kestää tehdä lämmintä vettä. 16 kW pumpulla se on noin 5 minuuttia...
Tietysti odottavan aika on pitkä.
-
Joskus kun on käynyt tuollainen tilanne että lämminvesi loppuu, olen logeista katsellut ajan kauanko kestää tehdä lämmintä vettä. 16 kW pumpulla se on noin 5 minuuttia...
Tietysti odottavan aika on pitkä.
Mitä tarkoittaa "...tehdä lämmintä vettä"? Sitäkö ettei suihkussa enää palele vai että varaaja on täynnä? Oletan että ensiksi mainittua. Silloin se varmaan kestää 8 kW pumpulla sitten tuplat. Pikkupumpulla lämmitys 40/44 => 56/58 kestää hieman alle 30 min jos vettä ei samaan aikaan käytetä.
-
No jopas 16kW tekee vauhdilla vettä ???
Eipä siinä 8kW pumpullakaan mene kuin alle tunti ihan tyhjästä täysin täyteen varaajaan. Riittävästi lämmintä vettä suihkutteluun tulee lonkalta heitettynä vartissa.
Kuten sanoit, odottavan aika on pitkä..etenkin iltapesujen aikaan.
Laitan varmaan alalämmön rajaksi 45c tai sitten en.
Pumpun hyötysuhteeseen en usko tällä olevan mitään merkitystä, talossa asutaan ja suihkussa käydään päivittäin ja melkein aina veden teko käynnistyy suihkun yhteydessä. Tiskaamiseen ja muuhun ei niin paljoa vettä mene.
Jos talossa ei ole ketään ja vettä ei käytetä niin eipä silloin kannata latailla varaajaa jo 45c alalämmöillä.
Ehkä käyn vain manuaalisesti härnäämässä pumpun käymään jos tiedän että veden tarvetta tulee ja varaaja on tyhjä.
Tästä maalämmöstä on vain 5kk kokemus ja suurta hupiani on tarkailla pumppua erityisesti kun joku on suihkussa. Kunnon pakkasia ei ole ollut että olisi päässyt oikein kunnolla koeponnistamaan.
Huvinsa kullakin..
-
Sori epäselvä sanamuoto... Varaajan lämpötila nousee tosi nopeasti, kuten viereisessä ketjussa olevista kuvista näkee, eli tarkoitan varmaankin jotain riittävän lämpimän ja täyden varaajan välimuotoa.
-
Sori epäselvä sanamuoto... Varaajan lämpötila nousee tosi nopeasti, kuten viereisessä ketjussa olevista kuvista näkee, eli tarkoitan varmaankin jotain riittävän lämpimän ja täyden varaajan välimuotoa.
OK, näin ajattelinkin.
-
Varaajan vaihteluväli näyttäisi olevan 11 astetta ja sen lämmittämiseen menee aikaa n 12 min. Siis 43-54 asteeseen
-
Varaajan vaihteluväli näyttäisi olevan 11 astetta ja sen lämmittämiseen menee aikaa n 12 min. Siis 43-54 asteeseen
No meneepä nopeasti. Mulla on käynnistys 38 ja painotus muistaakseni 65% ja aikaa kuluu 40min.
Nappasin tohon kuvan sun toisesta viestistäsi. Siinä kv-jakso näyttäisi sulla olevan n. 20min. Sehän menisi aivan tehojen suhteessa.
https://lh5.googleusercontent.com/-L7PZP2Dky8U/UF34jLnj0aI/AAAAAAAAAUw/yiTDX2mRmVI/s767/k%25C3%25A4yr%25C3%25A4%25C3%25A42.JPG
-
Kokeilin joutessani, miten lämpimän käyttöveden kierrätys tyhjentää varaajaa silloin kun muuta lämpimän käyttöveden kulutusta ei ole. Laitoin kiertovesipumpun pyörimään jatkuvasti ja ajoin varaajan täyteen, ylälämpö 59, alalämpö 55. Puolentoista tunnin jälkeen lämpötilat olivat 52/49, neljän tunnin jälkeen 43/41 ja kuuden tunnin kuluttua 38/36, jonka jälkeen pumppu pian käynnistyikin. Varajan lataamiseen täyteen pumppu käytti sähköä 1,7 kWh.
Näillä keleillä kun ulkona on -5 ja sisällä 21 näyttää siltä, että jos lämmintä käyttövettä kierrättää koko ajan niin pumppu joutuu töihin neljä kertaa vuorokaudessa mikäli muuta lämpimän veden käyttöä ei ole. Vertailun vuoksi 1. vuoden aikana käyttövesitunteja tuli 374 kun kiertoa oli keskimäärin tunti päivässä.
-
Yllättävän paljon menee lämpöä hukkaan kiertovesipumpulla. Ei kannata turhaan vettä pyörittää jos ei käyttöä ole.
-
Yllättävän paljon menee lämpöä hukkaan kiertovesipumpulla. Ei kannata turhaan vettä pyörittää jos ei käyttöä ole.
Tuo hukkalämmön määrä on kyllä talokohtaista. Eikä se tietenkään kaikki hukkaan mene vaan osallistuu talon lämmitykseen siinä missä vaikka hehkulamputkin. Mutta varmasti huonommalla COPilla tuo vesiputkilämmitys tapahtuu kuin varsinaisen lämmönjakojärjestelmän kautta.
Mutta oikeassa olet, ei kannata turhaan pyörittää käyttövettä. Laskeskelin päässäni tämän yhden kokeen perusteella että jatkuva kv-kierrätys kasvattaisi meidän käyttövesitunnit noin 2,5 kertaiseksi nykyisestä. Itse asiassa meidän huushollissa suihkussa käynti ja hameväen naamanpesut on ainoita, johon lämmintä hanavettä tarvitsee. Käsienpesuun riittää hyvin huoneenlämpöinen vesi, tiskit hoitaa tiskikone jne.
-
Melko nopeasti vaikuttaisi maksavan itsensä takaisin vaikka aikarele jolla pumppu käy vain strategisina aikoina?
Tai kuten itse asian toteutin: suihkujen lähistöille on sijoitettu painonappi, jota painamalla kv-pumppu käy 6 min. Pudottaa meillä pidemmällä olevan suihkun lämpimän veden tulon ajasta 1min 18sek aikaan 9 sek.
Jos remontoi tiloja, tuo nappi on halpa toteuttaa. Ja kun miettii kaapelin karvojen lkm, niin hohtolamppu indikoi onko pumppu käynnissä vai ei.
-
Melko nopeasti vaikuttaisi maksavan itsensä takaisin vaikka aikarele jolla pumppu käy vain strategisina aikoina?
Tai kuten itse asian toteutin: suihkujen lähistöille on sijoitettu painonappi, jota painamalla kv-pumppu käy 6 min. Pudottaa meillä pidemmällä olevan suihkun lämpimän veden tulon ajasta 1min 18sek aikaan 9 sek.
Jos remontoi tiloja, tuo nappi on halpa toteuttaa. Ja kun miettii kaapelin karvojen lkm, niin hohtolamppu indikoi onko pumppu käynnissä vai ei.
Mulla on "aikareleenä" tuollainen linkin mukainen, 5 € maksava ajastinkello, johon menee töpseli kv-pumpulta. Sitä töpseliä varten taas piti uhrata yksi 3 metrin jatkoroikka. ;)
Suihku on noin 2 metrin päässä pumpusta joten siinä ei paljon hukkalorotteluja tule. Mutta mikäli se olisi kauempana nin tuo sinun painonappiratkaisusi vaikuttaa hyvältä.
https://www.toknet.fi/autotarvikkeet/ajastinkello-ulkokayttoon-ip44/6430033338377/dp
-
moro. eikö thermiassa ainaki oo käyttövesi-asetus jonka voi laittaa päälle ennen suurempaa tarvetta. Vai oonko ymmärtänyt oikein? ei oo itsellä vielä käyttöveden tarvetta joten en oo perehtyny vielä asiaan....
-
moro. eikö thermiassa ainaki oo käyttövesi-asetus jonka voi laittaa päälle ennen suurempaa tarvetta. Vai oonko ymmärtänyt oikein? ei oo itsellä vielä käyttöveden tarvetta joten en oo perehtyny vielä asiaan....
Thermia Diplomat=Danfoss DHP-H, eli ei kummassakaan.
-
moro. eikö thermiassa ainaki oo käyttövesi-asetus jonka voi laittaa päälle ennen suurempaa tarvetta. Vai oonko ymmärtänyt oikein? ei oo itsellä vielä käyttöveden tarvetta joten en oo perehtyny vielä asiaan....
Thermia Diplomat=Danfoss DHP-H, eli ei kummassakaan.
Kyllä muuten on, tarkistin tänään asian :D
-
moro. eikö thermiassa ainaki oo käyttövesi-asetus jonka voi laittaa päälle ennen suurempaa tarvetta. Vai oonko ymmärtänyt oikein? ei oo itsellä vielä käyttöveden tarvetta joten en oo perehtyny vielä asiaan....
Thermia Diplomat=Danfoss DHP-H, eli ei kummassakaan.
Kyllä muuten on, tarkistin tänään asian :D
Tai sitten ei :D
-
Aika outoa että Danfossissa ei saa kv-lämmitysjaksoa pidemmäksi kuin 40min yhtäaikaisen lämmitystarpeen ajaksi. Ei ole kauhean taloudellista kun tulee kuvan mukaineen käyntijakso. Kysehän on siitä että käyttövesijakso ei ehdi 40min aikana loppuun asti ja pumppu tekee lämmitysvettä välillä. Muutama kerta viikossa tulee ko. tilanne.
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/kvl%C3%A4mm.jpg)
-
Outoa.. Kyllä mulla on käynyt pahimmillaan toista tuntia kimppa jaksolla. Kv 24 min ja Lä 40 min. Nyt kv- käynnistys lämpönä 40c. Nostin pakkasien tullessa asteella, tuntumana on parempi yhteistoiminta juuri kv/lä kimpassa. Lämmityksen integral nyt -130 arvossa, jolla pelaa hienosti.
Tuo 40 min kv- jakso? Kannattaisiko tuota käynnistys arvoa nostaa?
-
Aika outoa että Danfossissa ei saa kv-lämmitysjaksoa pidemmäksi kuin 40min yhtäaikaisen lämmitystarpeen ajaksi. Ei ole kauhean taloudellista kun tulee kuvan mukaineen käyntijakso. Kysehän on siitä että käyttövesijakso ei ehdi 40min aikana loppuun asti ja pumppu tekee lämmitysvettä välillä. Muutama kerta viikossa tulee ko. tilanne.
En kyllä näe tuossa mitään ongelmaa. Mikä tuossa ei ole taloudellista?
Isommmissa pumpuissa tehdasasetus on 20min ja tuota 40 min pidempi jakso saattaa jo vaikuttaa sisälämpöön. Enemmän ihmettelen miksei tuota loppulämpötilaa saa jätettyä alemmas..
-
Outoa.. Kyllä mulla on käynyt pahimmillaan toista tuntia kimppa jaksolla. Kv 24 min ja Lä 40 min. Nyt kv- käynnistys lämpönä 40c. Nostin pakkasien tullessa asteella, tuntumana on parempi yhteistoiminta juuri kv/lä kimpassa. Lämmityksen integral nyt -130 arvossa, jolla pelaa hienosti.
Tuo 40 min kv- jakso? Kannattaisiko tuota käynnistys arvoa nostaa?
Hyvä vinkki tuo käynnistysarvon nosto. Mulla on 38 ja yhden asteen nosto voisi riittää.
-
En kyllä näe tuossa mitään ongelmaa. Mikä tuossa ei ole taloudellista?
Isommmissa pumpuissa tehdasasetus on 20min ja tuota 40 min pidempi jakso saattaa jo vaikuttaa sisälämpöön. Enemmän ihmettelen miksei tuota loppulämpötilaa saa jätettyä alemmas..
No veikkaan että muutaman minuutin menisi lyhyemmällä kv-jakson kokonaisajalla, jos vetäisi yhteen menoon loppuun asti. Mutta eipä kai suurta eroa siin loppujen lopuksi tulisi. Voisihan tuon säätää vaikka 25min, niin menisi sitten aivan sovinnolla aina kahdessa osassa.
Tosiaan näissä yhden käyttöpresson malleissa aina katkaisee aika korkealla.
-
Mulla on käynnistys 38 ja painotus muistaakseni 65%
Aikaisemmasta kirjoituksestasi lukasin edellä olleen tekstin...
Itselläni tuo painotus prosentin 55% ja käynnistys 40c. Näillä asetuksilla kv-jakso menee n.22 minuutissa. Käyttövettä tehtäessä menovesi nousee n.58c tietämiin ennen katkaisua. Paineputken lämpötila n.98c.
Jossain vaiheessahan valmistaja ilmeisesti muutti katkaisu paineen korkeammaksi? Mulla on sitä mallia, missä on kaksi painekytkintä, josta valita. Nyt matalampi käytössä. Mikähän lie vaikutus jos vaihtaisi korkeampaan katkaisupaineeseen? Kompura tiukemmalle ja kv-kuumemmaksi, hyöty pienempi kuin haitta?
-
Mulla on käynnistys 38 ja painotus muistaakseni 65%
Aikaisemmasta kirjoituksestasi lukasin edellä olleen tekstin...
Itselläni tuo painotus prosentin 55% ja käynnistys 40c. Näillä asetuksilla kv-jakso menee n.22 minuutissa. Käyttövettä tehtäessä menovesi nousee n.58c tietämiin ennen katkaisua. Paineputken lämpötila n.98c.
Jossain vaiheessahan valmistaja ilmeisesti muutti katkaisu paineen korkeammaksi? Mulla on sitä mallia, missä on kaksi painekytkintä, josta valita. Nyt matalampi käytössä. Mikähän lie vaikutus jos vaihtaisi korkeampaan katkaisupaineeseen? Kompura tiukemmalle ja kv-kuumemmaksi, hyöty pienempi kuin haitta?
Lauhdutinpumpun nopeus myös vaikuttaa kv-jakson pituuteen. Pienemmällä nopeudella dt:n nousu nostaa myös menoveden lämpöä ja lauhtumispainetta, jolloin katkaisee nopeammin. Varaajan lämpötila jää myös tällöin alhaisemmaksi. Kuitenkin sulla on todella lyhyt tuo lämmitysjakso, vaikka katkaiseekin alemmalla paineella. Mikä sulla on lauhdutinpumpun nopeus?
-
Kolmosella olen pitänyt. Lämmitys jaksolla dt alussa 6,7 ja lopussa 6,4. Kakkos nopeudella dt nousee 7,6 lukemaan, mutta ongelmaksi tulee lämmön tasaisuuden erot eri puolilla taloa pakkasien ollessa reilusti alle-20c.
Keruunesteen lämpöhän myös vaikuttanee asiaan? Kun on lyhyet jaksot, nesteen lämpö pysyy pitkään +4c paremmalla puolella ja pumpun teho sitä kautta parempi. Näinhän se mennee......
Tilasin Husdatan ruotsin maalta, saa nähdä milloin tulee. Lupailivat parin viikon toimitus ajalla, jotain osia odottevat pakettiin. Saisi jatkossa logattua dataa pumpun toiminnasta läppäriin talteen. Langattoman verkon kautta ajatuksena siirtää tiedot kotikoneeseen, jos tuo lähtee onnistumaan :)
-
Kolmosella olen pitänyt. Lämmitys jaksolla dt alussa 6,7 ja lopussa 6,4. Kakkos nopeudella dt nousee 7,6 lukemaan, mutta ongelmaksi tulee lämmön tasaisuuden erot eri puolilla taloa pakkasien ollessa reilusti alle-20c.
Keruunesteen lämpöhän myös vaikuttanee asiaan? Kun on lyhyet jaksot, nesteen lämpö pysyy pitkään +4c paremmalla puolella ja pumpun teho sitä kautta parempi. Näinhän se mennee......
Tilasin Husdatan ruotsin maalta, saa nähdä milloin tulee. Lupailivat parin viikon toimitus ajalla, jotain osia odottevat pakettiin. Saisi jatkossa logattua dataa pumpun toiminnasta läppäriin talteen. Langattoman verkon kautta ajatuksena siirtää tiedot kotikoneeseen, jos tuo lähtee onnistumaan :)
Joo, kyllä tuo keruun lämpötila vaikuttaa antotehoon ja sitä kautta lämmitysaikaan. Syötin Select 7.7 ohjelmaan kaksi eri tilannetta ensin höyrystymislämpötilalla -5 ja lauhtumispaine 22 bar, niin antotehoksi tuli 6,76kW ja copiksi 2,92. Tämä oli siis arvioni omasta tilanteesta keruun lämpötilalla +1C ja käyntijakson lopusta. Sitten toinen tilanne, joka vastaa lähinnä sun tapausta keruun lämpötilalla +4, eli höyr. lt. -2 ja lauht. p. 22 bar. Antotehoksi tulee 7,42kW ja copiksi 3,15.
Sitten jos noita antotehoja suhteuttaa 180l vesimäärän lämmitykseeen, niin 7,42kW teholla nostetaan lämpötilaa 13astetta ajassa 22min.
6,76kW tehon 40 minuutin aikana pitäisi nostaa saman vesimäärän lämpötila peräti 21,5 asteella.
Tässä laskussa on kyllä monta kohtaa jotka eivät päde, esim. lauhtumispaine ei ole koko ajan sama. Mutta kuitenkin aika iso ero noissa kahdessa tapauksessa on. Osaako joku selittä missä mättää.
edit: Lisätään tähän vielä vertailu
juippi/Saimaanranta
käynnistys: 38C / 40C
pysäytys: 59C / 58C
painotus: 65% / 55%
menovesi lopussa: 62C / 58C
kuumakaasu lopussa: 105C / 98C
dt lauhdutin: 5,4K / 6,5K
keruulta: 1,4C / 4C
lämmitysaika: n.40min / 22min
vertailusta puuttuu varaajan ala-anturin arvo jakson lopussa. Itselläni se on 56C. Tämän löytää huoltovalikon kohdasta käyttövesi.
edit 2: Yksi merkittävä lämmitysaikaan vaikuttava seikka on aika itsestaanselvä, vaikka en sitä millään meinannut hoksata. Nimittäin se että kuinka paljon lämmintä vettä päästetään hanasta käynnin aikana. Huomasin äsken kun tuli n. 30min mittainen kv-lämmitys jakso.