Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Danfoss => Aiheen aloitti: juippi - 10.03.12 - klo:11:50
-
Eli mulle on tulossa DHP-H 8 puskurivaraajalla ja 2-piirisenä. Toinen piiri on tarkoitus kytkeä kosteiden tilojen lattialämmitykselle. Meneekö optimaalinen kytkentä jotakuinkin näin. En löytänyt ko. mallin vakiokaaviota mistään, joten kuvan pumpun sisäinen piiri on vain oma tulkinta.
http://[URL=http://kuvaton.com/k/][IMG]http://kuvaton.com/k/YxQc.jpg[/IMG][/url]
-
Hyvä kytkäri.
Kosteiden tilojen sunttaus maksaa. Jos ko. tiloja on vähän (20m2) päästään taloudelliseen ja varmatoimiseen ratkaisuun yhdellä kiertovesipumpulla ja Danfoss FJVR paluuventtiileillä . Näistä on vuosikymmenten kokemus.
-
Maksaahan se tosiaan yllättävän paljon, jos on 0,1kw pumppu niin vuodessa tekee 876 kWh. Päällähän se on aina, myös kesällä. Sähkökytkentäkin tehdään suoraan sulakkeelta.
Miten tuollainen paluuventtiili sitten kytketään. Mulle on tulossa pakettina tuo lisäshunttipiiri, joten siinä ilmeisesti on myös kv-pumppu mukana.
Lattialämmitystä on n. 25m2.
-
Se säätää lattiasta palaavan veden lämpötilaa ja sitä kautta lattian pintalämpötilaa.
Vuosikaudet tämän avulla on lattialämmityksiä kytketty rinnan patterilämmitysten kanssa.
Sunttipakettiin ei välttämättä sisälly toista pumppua.
Kosteiden tilojen oma sunttaus helpottaa elämää kun patteripiirejä ei tarvitse sulkea kesäksi manuaalisesti.
Tälle työlle saisi kyllä hyvän tuntipalkan 8-)
-
Meneekö systeemi kuitenkin niin, että sekä erikseen shuntattu lattiapiiri että paluuvesitermostaatilla ohjattu lattiapiiri ottavat kierrätettävän veden puskurivaraajasta. Jos siellä lämpö pyörii max 40 astetta ja min 30 astetta, niin riittääkö isohkon lattian lämmittämiseen ilman että pumpun hyötysuhde laskee oleellisesti ja käyntiajat tihenevät? Minulla lattialämpö ei tahdo nousta kuin hikisesti 26-27 asteeseen, tahtotila olisi tuonne 28-30 tarvittaessa. Eli auttaako erillinen shunttaus sitten mitenkään jos patteripiirille on manuaalinen sulku kesäaikana käytettäväksi?
-
Opettaja opettaa :D
Tapaus 1: ei sunttia vaan patteripumppu ja lattialämmitys paluuvesisäädöllä. Normaali toiminta huoneen- ja ulkolämpötilan avulla. Max lämpötila 55
Kesällä patteriverkoston toinen venttiili suljetaan ja säädetään tankin tmin 30 asteeseen. Tikitaalisesti ohjattu kiertovesipumppu selviää tilanteesta hyvin.
Joka tilanteessa FJVR estää lattian lämpenemisen esim. yli 25
Tapaus 2 sunttaus:
Jotta suntattavaksi saadaan kesällä lämmintä vetta täytyy tässäkin tapauksessa tmin tankille säätää 30 asteeseen. Muutoin lattia on kylmä kesällä.
Talvella mlp lämmittää tankkia huone- ja ulkolämpötilan perusteella max 55 ja suntti sekoittaa patterivedestä ja lattiasta palaavasta jäähtyneestä vedestä noin 30 asteista vettä, pakkasilla jopa hiukan lämpimämpää.
-
Täällä on nyt Danfoss ollut toiminnassa viikon, ekan viestin kuvan mukaisella kytkennällä. Olen miettinyt noita kv-pumppuja kun ne on kytketty suoraan sähköön eli ovat päällä aina. Olisiko mitään järkeä laittaa ylimääräinen ulkoanturilla varustettu termari katkaisemaan sähköt patteriverkon pumpulta kesäksi. Lattiapiirin pumpulle voisi ottaa sähkön sisäisen pumpun liittimiltä (pysähtyy kun max ulkolämpötila arvo saavutetaan). Vai onko parempia ehdotuksia. Tietenkin voin käsin katkaista sähköt pumpuilta tarvittaessa, mutta tekisi mieli optimoida toiminta automaattiseksi.
Toinen asia joka mietityttää on menovesiantureiden kiinnitys, ne kun ovat laitettu nippusiteellä putken kylkeen ilman lämpöeristettä. Onko normaali tapa? Olisiko muutenkin pannuhuoneen putkiviidakon lämpöeristämisestä hyötyä.
-
Anturan ja putken väliin piitahnaa. Kyllä putkien eristäminen kannattaa tehdä jo lämpöhäviöiden takia. Lisänä pumpun ohjaus saa eristyksen tehtyä oikeanlaista lämpötila tietoa. Eristeet ei maksa maltaita ja työnäkin helppoa. Osta valmiita solumuovi putkieristeitä putken koon mukaan ja lisäksi alumiiniteippiä, jolla teippaa saumat kiinni. Itse hain Biltemasta kyseiset tarvikkeet, maksoi muutaman kympin :)
-
No niin, nyt vasta huomaan että itselläkin on tuollaiset Danfossin paluutermostaatit shuntatussa lattiapiirissä (olleet jo ennen maaalämpöön siirtymistä). Otin noista termarit pois, mutta onkohan noista pelkistä venttiileistä haittaa vapaalle virtaukselle.
Opettaja opettaa :D
Tapaus 1: ei sunttia vaan patteripumppu ja lattialämmitys paluuvesisäädöllä. Normaali toiminta huoneen- ja ulkolämpötilan avulla. Max lämpötila 55
Kesällä patteriverkoston toinen venttiili suljetaan ja säädetään tankin tmin 30 asteeseen. Tikitaalisesti ohjattu kiertovesipumppu selviää tilanteesta hyvin.
Joka tilanteessa FJVR estää lattian lämpenemisen esim. yli 25
Tapaus 2 sunttaus:
Jotta suntattavaksi saadaan kesällä lämmintä vetta täytyy tässäkin tapauksessa tmin tankille säätää 30 asteeseen. Muutoin lattia on kylmä kesällä.
Talvella mlp lämmittää tankkia huone- ja ulkolämpötilan perusteella max 55 ja suntti sekoittaa patterivedestä ja lattiasta palaavasta jäähtyneestä vedestä noin 30 asteista vettä, pakkasilla jopa hiukan lämpimämpää.
-
Täällä on nyt Danfoss ollut toiminnassa viikon, ekan viestin kuvan mukaisella kytkennällä. Olen miettinyt noita kv-pumppuja kun ne on kytketty suoraan sähköön eli ovat päällä aina. Olisiko mitään järkeä laittaa ylimääräinen ulkoanturilla varustettu termari katkaisemaan sähköt patteriverkon pumpulta kesäksi. Lattiapiirin pumpulle voisi ottaa sähkön sisäisen pumpun liittimiltä (pysähtyy kun max ulkolämpötila arvo saavutetaan). Vai onko parempia ehdotuksia. Tietenkin voin käsin katkaista sähköt pumpuilta tarvittaessa, mutta tekisi mieli optimoida toiminta automaattiseksi.
Nyt on pariviikkoa ollut toiminnassa ulkoanturilla ohjattu termostaatti patteripuolen kiertovesipumpun sähkön syötössä. Tuntuu toimivan hyvin, pumppu sammuu kun ulkona nousee lämpötilä yli 15 asteen ja käynnistyy lämpötilan jälleen laskiessa alle 10 asteen. Lämpötilaero voisi olla hieman pienempikin termarilla.
Tuolla sisäisen kv-pumpun sähkönsyötöllä ei vain ole missään kohtaa liitosta, josta voisi ottaa syötön lattiapiirin pumpulle, harmi.
-
Tuolla sisäisen kv-pumpun sähkönsyötöllä ei vain ole missään kohtaa liitosta, josta voisi ottaa syötön lattiapiirin pumpulle, harmi.
Säikeiselle johdolle on nykyään hyviä liittimiä eli ei se kovin hankala ole haaroitella tuosta kaapelista. Juottamalla tietysti paras.
-
Takuuaikana en tekisi mielelläni tuollaisia liitoksia.
-
Minkälaisilla säädöillä juippi ajat tuota pumppua? Mulla on samanlainen, mutta tuolla paluuvesitermostaatilla ohjattu n. 20 m2 lattiapiiri samassa patterien kanssa. Säätöjen optimointi meneillään, varsinkin lattian lämmön pito yli 25 astetta ongelmana, kun tavoite olisi pitää pumpun käyntiajat ja käynnistykset taloudellisina. Viime vuorokausi Thermiqin mukaan käyntiä 3 h ja käynnistyksiä 15 kpl, lattialämpö jää 23 asteeseen. isälämpö yläkerrassa nousee 23 asteeseen (patteritermarit auki). Menoveden minimiä lienee nostettava 20 -> 30 astetta, aiheuttaakohan patteritermareiden säätöä alaspäin jne.
-
Minkälaisilla säädöillä juippi ajat tuota pumppua? Mulla on samanlainen, mutta tuolla paluuvesitermostaatilla ohjattu n. 20 m2 lattiapiiri samassa patterien kanssa. Säätöjen optimointi meneillään, varsinkin lattian lämmön pito yli 25 astetta ongelmana, kun tavoite olisi pitää pumpun käyntiajat ja käynnistykset taloudellisina. Viime vuorokausi Thermiqin mukaan käyntiä 3 h ja käynnistyksiä 15 kpl, lattialämpö jää 23 asteeseen. isälämpö yläkerrassa nousee 23 asteeseen (patteritermarit auki). Menoveden minimiä lienee nostettava 20 -> 30 astetta, aiheuttaakohan patteritermareiden säätöä alaspäin jne.
-huonearvo = 19
-käyrä = 38, minimi = 25
-käyrä2 (lattiapiiri) = 32, min. =, 26 max = 45
-integraali A1= -70
muut arvot = tedasasetus
Näillä säädoillä on nyt n. 1kk ajan sisälämpötilä pysynyt aika tarkalleen 21 asteessa. Mulla on siis lattiapiirissä shuntti+ paluutermostaatit, jotka täysin auki. Lattia pysyi pakkasella reilun lämpimänä. En sitä mitannut, mutta kosteissa tiloissa mukavan lämmin jalkaan. Muissa asuintiloissa on siis patterit.
Pumpun käyntiajat 30.3.-4.5. välisenä aikana 228h ja kv-lämmitys 47h lisälämpö 0h. Kulutus tuona aikana 613kWh.
Oletko koittanut ottaa paluutermarit pois ja vetää venttiilin karaa ulospäin, jos ovat vaikka jumissa.
-
No nyt menee 40 käyrällä, sisä 20 ja min 25 - max 55. Lattian paluutermari on pois ja aivan uusi, lattian kiertoveden lämpö putkista mitattuna meno max. n 36 ja min n. 23, paluuputkessa max. n. 29 ja min. n. 23 astetta. Tämä tuottaa viileähkön n. 23 asteisen lattian, pinnasta mitattuna.
Oliko minkälainen juttu ja hintaluokka tuolle omalle lattiapiiriln shunttaukselle? Tomallenin huolto ei lämmennyt ollenkaan tuolle ajatukselle, kun sitä tarjoilin. Lisäkortti tietysti tarvitaan, mutta mitä muuta palikoita putkipuolelle, mulla on 100 litran Nibe puskurina. Kuvassa näyttää olevan oma kiertovesipumppu lattiapiirille, mutta miten se saa samasta puskurisäiliöstä kuumempaa vettä lattiakiertoon kuin pattereihin?
-
No nyt menee 40 käyrällä, sisä 20 ja min 25 - max 55. Lattian paluutermari on pois ja aivan uusi, lattian kiertoveden lämpö putkista mitattuna meno max. n 36 ja min n. 23, paluuputkessa max. n. 29 ja min. n. 23 astetta. Tämä tuottaa viileähkön n. 23 asteisen lattian, pinnasta mitattuna.
Oliko minkälainen juttu ja hintaluokka tuolle omalle lattiapiiriln shunttaukselle? Tomallenin huolto ei lämmennyt ollenkaan tuolle ajatukselle, kun sitä tarjoilin. Lisäkortti tietysti tarvitaan, mutta mitä muuta palikoita putkipuolelle, mulla on 100 litran Nibe puskurina. Kuvassa näyttää olevan oma kiertovesipumppu lattiapiirille, mutta miten se saa samasta puskurisäiliöstä kuumempaa vettä lattiakiertoon kuin pattereihin?
Lattiapiirin shunttauksen lisähinta oli n. 500 euroa + työ. Osien osuuteen kuuluu lisäkortti, kolmitieventtiili, kiertovesipumppu, menovesianturi. Työn osuutta en pysty erittelemään. Hinta voi olla isompi jos jälkikäteen muutos tehdään.
Lattiapiiri ei voi saada kuumempaa vettä kuin patteripiiri, mutta olen säätänyt arvon hieman suuremmaksi varmuuden vuoksi (antureiden mahd. epätarkkuus).
Outoa jos eivät tee työtä asiakkaan niin halutessa. Minulle asentajat kertoivat että erillinen shunttipiiri on aivan ehdoton ihan lattiaputkien lämmönsiedonkin kannalta (alhaisempi kuin patteriputkituksen).
Jotain ongelmaa sulla nähdäkseni on tuossa lattiapiirin kierrossa. Viisaammat voinevat kertoa mitä.
-
Voisiko tuo kiertovesipumpun nopeus vaikuttaa? Mulla on taajuusohjattu Alpha-pumppu, joka auto-asennossa kiertää nyt 6 W teholla. Lattiaverkoston lämpötilaero meno/paluuveden osalta on maksimeissa 9 ja minimissä 6 astetta, luulisi riittävän.
Aloitin maalämmittämisen 30.01. ja tähän mennessä käyttöaika 969 h ja käyttövesi 54 h, lisälämpö1 0 h ja lisälämpö2 1 h. Pumpun sähkölle ei ole omaa mittaria, mutta kok.kulutus n. 3500 kWh ( 163m2 , 4-5 henkeä).
-
Kiertopumpusta tehoa lisää, kiertoa pitäisi lisätä. Matalampi menovesi-suurempi kierto, hyötysuhde pumpulla paranee. ;)
-
Voisiko tuo kiertovesipumpun nopeus vaikuttaa? Mulla on taajuusohjattu Alpha-pumppu, joka auto-asennossa kiertää nyt 6 W teholla. Lattiaverkoston lämpötilaero meno/paluuveden osalta on maksimeissa 9 ja minimissä 6 astetta, luulisi riittävän.
Aloitin maalämmittämisen 30.01. ja tähän mennessä käyttöaika 969 h ja käyttövesi 54 h, lisälämpö1 0 h ja lisälämpö2 1 h. Pumpun sähkölle ei ole omaa mittaria, mutta kok.kulutus n. 3500 kWh ( 163m2 , 4-5 henkeä).
Mikä tuota kiertovesipumpun tehoa säätää auto-asennossa? Saako sen lukittua isommalle.
Tuntuisi että 6W teholla ei jaksa tarpeeksi kierrättää. Itselläni pelkän lattiapiirin pumppu on 2-teholla, joka muistaakseni n. 40W.
-
Enpä saanut tuolta Grunfosin sivuilta oikein selvää, pumpussa on säätöjä ja asetuksia sekä käyriä...
Taidan nyt kokeilla tuota pumpun II-nopeutta asetuksena, lykkää muistaakseni 18 W teholla vettä kiertoon. Samalla seuraan mikä on meno- ja tuloveden lämpötilaero lattiakierrossa, jos vaikutusta lämpötilaan löytyisi. Nousua tarvittaisi vain sellainen 2-3 astetta, eli 23 -> 25/26 asteeseen.