Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Danfoss => Aiheen aloitti: Stevie Wonder - 01.03.10 - klo:23:55
-
Kävin Allenin Tompan esittelytilaisuudessa ja siellä myyjä vakuutti, että 180-litrainen integroitu lämminvesivaraaja yhdessä Danfoss-pumpun kanssa ovat lyömätön yhdistelmä kaikessa kompaktiudessaan.
Rahasta emme vielä puhuneet, mutta näin neliöitä ja niiden käyttöä miettivänä alkoi tietenkin houkuttaa ajatus saada koko lämmitys/vesijärjestelmä vajaan 1m2 alueelle.
Ensinnäkin, miltä kuulostaa koko ajatus täydestä avaimet käteen -toimituksesta, jossa Tom Allen suunnittelee, poraa, asentaa ja vastaa? Vai kursinko kasaan osa kerrallaan?
Toisekseen, onko käyttäjäkokemuksia tästä Danfossin TWS-vesiteknologiasta?
-
Itse valitsimme maalämmön saneerauskohteeseen avaimet-käteen periaatteella (Tom Allen).
Vanha öljykattila pois ja tilalle Danfoss DHP-H8 + reikä maahan jne. :D
Nyt vain odotellaan ....
-
Ensinnäkin, miltä kuulostaa koko ajatus täydestä avaimet käteen -toimituksesta, jossa Tom Allen suunnittelee, poraa, asentaa ja vastaa? Vai kursinko kasaan osa kerrallaan
Avaimet käteen -toimitus on hyvä ratkaisu, jos ei ole itsellä aikaa ja kykyä ryhtyä suunnittelemaan kokonaisuutta palasista. Meillekin Tom Allen teki kokonaistoimituksen ja ei kaduta. Maanantaina alkoivat poraamaan reikiä ja keskiviikkona illalla maalämpö oli käynnissä.
-
Hyvä tietää. Kuten aiemmin mainitsin, rahasta ei ole vielä ollut puhetta. Kunhan saadaan lopulliset rakennuspiirustukset valmiiksi, pystyy alkaa konkreettisesti tiedustelemaan lämmityskokonaisuutta.
Minulle Tom Allenia esittänyt herrasmies osasi ainakin asiansa niin markkina- kuin fysiikkakemian puolesta.
-
Itsekin ajattelen että luottamus vastuulliseen kokonaistoimittajaan on ihan tärkeä asia kun toimittajaa valitsee. Sivukaneettina se että 'lyömättömiä yhdistelmiä' joissa on 180L tai huomattavastikin isompia varaajia tuntuu löytyvän kotimaamme markkinoilta ehkä noin 15 eri merkkiä, jos vaan jaksaa kysellä ja vertailla...
-
Kävin Allenin Tompan esittelytilaisuudessa ja siellä myyjä vakuutti, että 180-litrainen integroitu lämminvesivaraaja yhdessä Danfoss-pumpun kanssa ovat lyömätön yhdistelmä kaikessa kompaktiudessaan.
Tekstimainontaahan tämä on.
Pitäisikö ylläpidon lähettää tästä Stevie: lle lasku??
Stevie vain kipin kapin ilmoittautumaan foorumin sponsoriksi!!
-
Mainontaa, mainontaa... ehkä niille, jotka sen niin kokevat. Olen sen verran vähän aikaa lueskellut koko maalämpöasiaa, etten ainakaan itse tiedä muita toimittajia. Tähän suomenruotsalaiselta kuulostavan porvoolaistoimijan tilaisuuteen menin lehti-ilmoituksen perusteella. He ovat toistaiseksi ainoa firma, joka on minun asiaani hoitanut/kuunnellut. Siksi tämä kommentti.
Minä yritän vaan saada tulevan taloni lämpimäksi...
-
Avaimet käteen toimitus oli meilläkin. DHP-L8 ja 180l varaaja, lisäksi kaivo 150m ja lattialämmitys systeemit.
Kohta puolivuotta ollut käytössä eikä ongelmia ole ollut. Vastuksilla ei ole ollut koko talvena.
Talo on uusi kivitalo 2krs, huoneistoala 195m2 ja tilavuus 580m3.
-
Kävin Allenin Tompan esittelytilaisuudessa ja siellä myyjä vakuutti, että 180-litrainen integroitu lämminvesivaraaja yhdessä Danfoss-pumpun kanssa ovat lyömätön yhdistelmä kaikessa kompaktiudessaan.
Tekstimainontaahan tämä on.
Pitäisikö ylläpidon lähettää tästä Stevie: lle lasku??
Stevie vain kipin kapin ilmoittautumaan foorumin sponsoriksi!!
3 kirjoittajaa, joilla alle 3 postia... Taitaa olla konttorilla tylsää ;D
-
Sama tuli kyllä minullekin mieleen. :)
Voihan sitä myyntiä kokeilla noinkin lisätä, eikä tarvitse edes maksaa mainostilasta. Ylläpitohan voisi tarkistaa tuliko kaikki samalta palvelimelta ;D
-
Sama tuli kyllä minullekin mieleen. :) Ylläpitohan voisi tarkistaa tuliko kaikki samalta palvelimelta ;D
Ei tullut samalta palveimelta ja kirjoittaja ei näytä olevan tekemisissä tuon firman kanssa.
Omasta kokemuksesta Tom Allenin palvelut ovat kyllä mallikkaita. Kun pyysin n. viisi vuotta sitten tarjouksia vanhan talon muuttamisesta öljylämmitteisestä maalämmitteiseen, Tom Allen oli ensimmäinen, joka vastasi ja joka tuli itse paikalla ja katsasti tarkkaan talomme ja antoi myös hyviä vinkkejä muihinkin energiaratkaisuihin.
Seitsemästä lämpökauppiaasta kaksi ei ottanut mitään yhteyttä. Yhden toisen firman edustaja, CTC:tä myyvän tuli käymään ja muista tuli varsin myöhään tarjouksia tai yhteydenottoja, viimeiset vasta sitten kun Tom Allenin firma oli jo asentanut pumpun. Näytti siltä, että ainakin vuonna 2005 suomalaisten pumppujen edustajat eivät ikävä kyllä olleet kovin kiinnostuneita kaupankäynnistä.
En oikein koe tätä viestiketjua hillittömäksi mainonnaksi. Ei siinä ensimmäisessä viestissäkään olla kovin subjektiivisia: "myyjä vakuutti...".
-
Oma projektini on sillä mallilla, että kunhan saan lopulliset rakennuspiirustukset (tai ainakin luonnokset) käsiini, aloitan tarjousten kyselemisen maalämpöä laittavilta yhtiöiltä, niin osissa kuin tällain avaimet käteen. Sittenpä sen näkee, mihin TA sijoittuu tässä vertailussa.
-
Lueskelin tätäkin palstaa reilu vuosi sitten kun päätöksiä piti tehdä. Silloin olin toisella puolella maapalloa
ja yritin ottaa palstasta kaiken hyödyn irti vaikka vaikeaa se oli. Hyvää infoa arvoista ja mitoituksesta sainkin.
Mielipiteet pistävät miettimään ja ne pitää kyllä jättää pienemmälle arvolle. Palstalla on allalla toimijoita joista
osa objektiivisia ja toiset mitä nyt sitten ovatkin. Eniten luotin naapureiden pielipiteisiin heidän valinnoistaan ja
kokemuksita.
Päädyin Allenin edustamaan Thermiaan. Kuluneen vuoden aikana kerroin useammalle kyselijälle
minkälaiseen ja kenen toimittamaan järjestelmään päädyin. Toimitus päivä tuli ja meni ja taas yhdeltä työmatkalta
palattuani avasin teknisen tilan oven, oli yllätys jokinmoinen kun nurkassa hyrisi Danfossin laitteet.
Kyllä otti pääähän että merkki oli vaihtunut ilman tilaajalta kysymättä, samaan hengen vetoon olin tyytyväinen
että lämmitykseen ja sen säätöön tunnettu merkki oli toimitettu.
Useimmalla teistä on aikaa ja mahdollisuus seurata ja säätää laitteitanne, minulla sitä ei juuri ole työstä johtuen.
Minä en juuri säätöjä tee koska en voi jäädä seuraamaan niiden vaikutuksia, paitsi kerran
tammikuun alkupuolella kotona käydessä säädin lattialämmityksen kiertoa 3:lta 1:lle, kuun lopussa palatuani vilkaisin
MLP: toimintaa ja ihmetelin miten palaavan liuoksen läpötila oli -6 ja tuleva 0, integraali -900 eikä vastukset pelissä.
Pakkasta tuolloin -20. Tietysti kävi mielessä että kaivon mitoitus on liian pieni. Vahingossa olikin laskenut liuospumpun nopeuden.
Tästä johtuen oli tullut käyntitunteja aika lailla.Muuten kaikki oli ollut kunnossa sisälämpötilojen ja vesien suhteen. Niitä tuleekin
aina kyseltyä kun kotiin soittelee.
Pumpun nopeus takaisin 3:lle ja jonkin ajan kuluttua oli tuleva 1 ja palaava -4 ja pumppukin siirtyi katko käynnille.
Näin se menee, tässä vielä muutamia arvoja säädöistä, käyrä 28, sisälämpötila pumpulla 20 ja sisälämpötila 22.
-
Tarjouksia on pöydällä niin Danfossin kuin Thermian pöntöistä. Mitoittajan näkemykset eroavat kuitenkin jonkun verran, kun toinen tarjoaa samaa mallia 8kW-tehoisena ja toinen 10kW:lla. Sitten on vielä nämä Opti-lisävarusteet. Ei näistä ota kukaan selvää.
Muilta merkeiltä ei ole kuulunut mitään. Pari kotimaista on luvannut puhelimessa, mutta saas nähdä.
-
millaisilla hinnoilla teille on tarjottu noita myllyjä??
mä sain tarjouksen danfoss dhp-h8 ja puskuri varaaja100l + 140m poruas, öljykattilan porku ja pois vienti. kokonais paketti siis avaimetkäteen sopimuksella 16927e
musta aika kallista :-/
-
Moi! Menin myös tekemään kaupat "Tompan" kanssa ja tähän asti heidän kanssaan asiointi on ollut aivan mahtavaa, täytyy oikein ihmetellä miten sitoutuneita ovat hommiinsa niin myynti kuin asennuspuolikin :) Voi olla, että halvemmalla jostain vermeet saisi mutta olen kyllä valmis maksamaan huippupalvelusta. Vähän jännittää vaan kuinka syvälle mennään porausvaiheessa...
-
millaisilla hinnoilla teille on tarjottu noita myllyjä??
mä sain tarjouksen danfoss dhp-h8 ja puskuri varaaja100l + 140m poruas, öljykattilan porku ja pois vienti. kokonais paketti siis avaimetkäteen sopimuksella 16927e
musta aika kallista :-/
Aika linjassa tuntuvat hinnat olevan. Minun tarjoukseni oli reilun satasen kalliimpi.
Olisin minäkin ehkä pitänyt tuota alkuun vähän kalliina mutta sitten kuulin yhdestä tarjouksesta, joka oli yli 21000 vaikka ainoana erona käytännössä esim. omaan tarjoukseeni oli öljysäiliön purku talon sisältä.
Mutta kaikkihan on suihteellista. Jos ostaa uuden, 35000 € maksavan auton niin kolmen vuoden päästä sen arvosta on haihtunut taivaan tuuliin 50% eli tällaisen maalämpötoimituksen hinta. Useimmille siinä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään ongelmaa, mutta tonni maalämpöjärjestelmässä sitten onkin jo iso raha.
-
millaisilla hinnoilla teille on tarjottu noita myllyjä??
mä sain tarjouksen danfoss dhp-h8 ja puskuri varaaja100l + 140m poruas, öljykattilan porku ja pois vienti. kokonais paketti siis avaimetkäteen sopimuksella 16927e
musta aika kallista :-/
Aika linjassa tuntuvat hinnat olevan. Minun tarjoukseni oli reilun satasen kalliimpi.
Olisin minäkin ehkä pitänyt tuota alkuun vähän kalliina mutta sitten kuulin yhdestä tarjouksesta, joka oli yli 21000 vaikka ainoana erona käytännössä esim. omaan tarjoukseeni oli öljysäiliön purku talon sisältä.
Mutta kaikkihan on suihteellista. Jos ostaa uuden, 35000 € maksavan auton niin kolmen vuoden päästä sen arvosta on haihtunut taivaan tuuliin 50% eli tällaisen maalämpötoimituksen hinta. Useimmille siinä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään ongelmaa, mutta tonni maalämpöjärjestelmässä sitten onkin jo iso raha.
Toi on kyllä aivan totta, että noitahan ei lasketa ollenkaan. Nyt alkaa olemaan H-hetki lähellä kun tällä viikolla kairataan ja ensi viikolla asennetaan paketti toimimaan jes jes tuskin maltan odottaa kun tulee taas uutta teknologiaa taloon :)
-
Täällä tehtiin Allenin kanssa kaupat avaimet käteen toimituksella sis. vanhan öljykattilan purku ja tilalle DHP-H8+100l puskuri+155m reikä.
Monelta muulta toimittajalta pyydetty tarjoukset olivat tiukassa. Perään sai kysellä ja kinuta tarjouksia. Jotkut tarjoukset hyvin epämääräisiä ja "jotain sinnepäin" tyyppisiä. Allenilta otettiin heti yhteyttä ja käytiin paikan päällä tutkimassa paikat. Tarjous tuli samana päivänä ja se oli hyvin selkeä.
-
Täällä tehtiin Allenin kanssa kaupat avaimet käteen toimituksella sis. vanhan öljykattilan purku ja tilalle DHP-H8+100l puskuri+155m reikä.
Onneksi olkoon, toivottavasti kaikki menee mukavasti.
Monelta muulta toimittajalta pyydetty tarjoukset olivat tiukassa. Perään sai kysellä ja kinuta tarjouksia. Jotkut tarjoukset hyvin epämääräisiä ja "jotain sinnepäin" tyyppisiä. Allenilta otettiin heti yhteyttä ja käytiin paikan päällä tutkimassa paikat. Tarjous tuli samana päivänä ja se oli hyvin selkeä.
Jotenkin tuttu tarina. Meillä oli sama tllanne reilu viisi vuotta sitten. Tom Allenilta otettiin heti yhteyttä ja tultiin paikalle. Annettiin muitakin vinkkejä mm. ilmanvaihdon suhteen. Muita tarjouksia saatiin sitten odotella... Mutta jos ei kiinnosta kaupankäynti ja urakoiden saaminen, ei sitten tehdä kauppaa.
-
Täällä tehtiin Allenin kanssa kaupat avaimet käteen toimituksella sis. vanhan öljykattilan purku ja tilalle DHP-H8+100l puskuri+155m reikä.
Onneksi olkoon, toivottavasti kaikki menee mukavasti.
Monelta muulta toimittajalta pyydetty tarjoukset olivat tiukassa. Perään sai kysellä ja kinuta tarjouksia. Jotkut tarjoukset hyvin epämääräisiä ja "jotain sinnepäin" tyyppisiä. Allenilta otettiin heti yhteyttä ja käytiin paikan päällä tutkimassa paikat. Tarjous tuli samana päivänä ja se oli hyvin selkeä.
Jotenkin tuttu tarina. Meillä oli sama tllanne reilu viisi vuotta sitten. Tom Allenilta otettiin heti yhteyttä ja tultiin paikalle. Annettiin muitakin vinkkejä mm. ilmanvaihdon suhteen. Muita tarjouksia saatiin sitten odotella... Mutta jos ei kiinnosta kaupankäynti ja urakoiden saaminen, ei sitten tehdä kauppaa.
Taitaa tuollainen maalämpösaneeraus olla liian pieni projekti useille LVI-liikkeelle. Toisaalta eipä niitä tuntunut keväällä 2008 kiinnostavan omakotitalon kokonaisurakkakaan. Kenellä oli kerrostalo ja rivitalotyömaita, toiset oli kaukolämpölaitoksella jne, jne...
Hiace-miehet oli ainoita kiinnostuneita.
-
Me saimme tarjouksen heti parin päivän sisällä, kun pyyntö lähetettiin. Myyjän kanssa väänsimme ja jumppasimme sisältöä sopivaan suuntaa ja aina oli kaveri puhelimen tai emailin päässä, kun tarve oli. Sopimuspaperikin tuli vissiin minuutissa siitä, kun puhelimessa se oli sovittu.
Nyt olisi konkreettisen työn aika. Herra asennuspäällikköä ei tavoita sitten millään, aikatauluja ei voida sanoa muuta kuin kk:n, kahden haarukalla. Teimme vielä hieman muutoksia toimitussisältöön ja tästä muutoksesta olen odotellut hinta-arviota jo kohta kuukauden päivät.
No, aivan sama. Pääasia, että sitten, kun aletaan tekemään, tehdään hyvin ja huolella ja pysytään aikataulussa.
-
Me saimme tarjouksen heti parin päivän sisällä, kun pyyntö lähetettiin. Myyjän kanssa väänsimme ja jumppasimme sisältöä sopivaan suuntaa ja aina oli kaveri puhelimen tai emailin päässä, kun tarve oli. Sopimuspaperikin tuli vissiin minuutissa siitä, kun puhelimessa se oli sokettu.
Nyt olisi konkreettisen työn aika. Herra asennuspäällikköä ei tavoita sitten millään, aikatauluja ei voida sanoa muuta kuin kk:n, kahden haarukalla. Teimme vielä hieman muutoksia toimitussisältöön ja tästä muutoksesta olen odotellut hinta-arviota jo kohta kuukauden päivät.
No, aivan sama. Pääasia, että sitten, kun aletaan tekemään, tehdään hyvin ja huolella ja pysytään aikataulussa.
Siellä tosiaan asennuspäällikköllä tuntuu hommia riittävän kun meillä ihan sama juttu, tyyppiä ei millään kiinni mutta soitto pääkonttoriin auttoi aina ja yhdistivät jollekin vastaavalle kaverille(Juslin?). Viime perjantaina saivat asennustyön loppuun ja aivan mahtavaa jälkeä teki asentaja. Sellaisen huomion tein eilen kun pistettiin poreamme täyttymään niin eipä tarvinnutkaan laittaa hanaa pienemmälle, että saataisiin tarpeeksi lämmintä vettä vaan vaikka kuinka laski hanasta täysillä niin kuumaa vaan riitti :) upeeta mahtavaa
-
Sellaisen huomion tein eilen kun pistettiin poreamme täyttymään niin eipä tarvinnutkaan laittaa hanaa pienemmälle, että saataisiin tarpeeksi lämmintä vettä vaan vaikka kuinka laski hanasta täysillä niin kuumaa vaan riitti :) upeeta mahtavaa
Mikä mahtoi olla edellinen lämmitysjärjestelmä, jolla joutui vettä valuttelemaan hissukseen ammeeseen?
-
Sellaisen huomion tein eilen kun pistettiin poreamme täyttymään niin eipä tarvinnutkaan laittaa hanaa pienemmälle, että saataisiin tarpeeksi lämmintä vettä vaan vaikka kuinka laski hanasta täysillä niin kuumaa vaan riitti :) upeeta mahtavaa
Mikä mahtoi olla edellinen lämmitysjärjestelmä, jolla joutui vettä valuttelemaan hissukseen ammeeseen?
Maakaasu ja kattilana Termaxin S17, no nythän meillä Danfossin varaaja pumpun kyljessä että siinä syy.
-
Just, just..... ;D
-
Tänään vanhaa pommia muistuttava öljylaitos sai lähtöpassit ja maalämpöpumppu ottaa sen paikan.
:D
Tosin n.kuukausi mennään sähkön avulla kun porareiden aikatauluista löytyi vapaata vasta marraskuussa...
-
Tänään vanhaa pommia muistuttava öljylaitos sai lähtöpassit ja maalämpöpumppu ottaa sen paikan.
:D
Tosin n.kuukausi mennään sähkön avulla kun porareiden aikatauluista löytyi vapaata vasta marraskuussa...
Mulle ehdotettiin samaa porauskaluston kiireestä johtuen mut en pahis >:( suostunut ja johan järjestyi nopeammin reikä maahan ja vielä lauantaina. Tulee käytyä aika useinkin ihalemassa teknisen tilan laitteistoa ja vähän näpyteltyäkin tulee valikkoa edelleen. Ärsyttää vaan kun oli tehty liiankin yksinkertainen valikko eikä 5-10min jälkeen enää mitään haasteita ;)
-
Tänään vanhaa pommia muistuttava öljylaitos sai lähtöpassit ja maalämpöpumppu ottaa sen paikan.
:D
Tosin n.kuukausi mennään sähkön avulla kun porareiden aikatauluista löytyi vapaata vasta marraskuussa...
Mulle ehdotettiin samaa porauskaluston kiireestä johtuen mut en pahis >:( suostunut ja johan järjestyi nopeammin reikä maahan ja vielä lauantaina. Tulee käytyä aika useinkin ihalemassa teknisen tilan laitteistoa ja vähän näpyteltyäkin tulee valikkoa edelleen. Ärsyttää vaan kun oli tehty liiankin yksinkertainen valikko eikä 5-10min jälkeen enää mitään haasteita ;)
No, juu kyllä täälläkin on käyty ihmettelemässä tuota laitetta ihan muuten vain ja kieltämättä se on myös tällaiselle näprääjälle liian yksinkertainen :)
Kunhan reikä on tontissa ja siirtopuket vedetty "pannuhuoneeseen" niin pakkohan sinne on mennä maalisutia ja lattialaattaa näyttämään, että laitteisto saa veroisensa kuosin myös tilojen suhteen.
-
Moi! Millaisilla säädöillä ajelette Danfossilla? Meillä tällä hetkellä "tehdasasetukset" ja tuntuu ihan ookoolta ainakin vielä, pakkasia odotellessa. Niin ja kyseessä lattialämmitys talon joka kolkassa. Miten lämpimän käyttöveden pumppu huutaako kokoajan vai onko ajastettuna. :-?
Danfoss DHP-L8 + Danfoss DWH 300
-
Pääasiassa tehdasasetuksilla ajetaan. Muutoksia olen tehnyt seuraaviin, +5 +1C, -0 +2C, -5 0C ja trendin seurantaan otin 5min tallennus välin käyttöön.
Lämmityksen kiertovesipumpun nopeuden pudotin 2:lle.
Latialämmitys meilläkin.
Vastustus tunteja tullut 23h /v ilmeisesti veden lämmityksessä.
Lämpimän käyttöveden kierrätystä ei ole.
DHP L8 DWH200 Kaivo 140m Talo 220m2 6200kwh /v
-
Pääasiassa tehdasasetuksilla ajetaan. Muutoksia olen tehnyt seuraaviin, +5 +1C, -0 +2C, -5 0C ja trendin seurantaan otin 5min tallennus välin käyttöön.
Lämmityksen kiertovesipumpun nopeuden pudotin 2:lle.
Latialämmitys meilläkin.
Vastustus tunteja tullut 23h ilmeisesti veden lämmityksessä.
Lämpimän käyttöveden kierrätystä ei ole.
DHP L8 DWH200 Kaivo 140m Talo 220m2 6200kwh /v
Ok! Meillä ei ainakaan vielä ole menneet vastukset päälle. Meillä putkari sanoi tuosta lämpimän käyttöveden kierrätyksestä että kannattaa ehdottomasti laittaa vaikka ajastinkello väliin ja esim. yöt stoppiin. En tiedä onko mitään vaikutusta mutta meillä kierrätys stopissa klo 00-06?
-
Lämpimän käyttöveden kierto kannattaa ajastaa. Turhaan kierrättää jos ei käyttöä pitkään aikaan kuten öisin.
Nuo meidän vastus tunnit 23h ovat vuoden ajalta 10 2009 - 10 2010
-
Pakkaset tulivat ja lämpöä riittänyt talossa ;) Olen aika tarkasti ottanut viikoittain pumpun käyntitunnit sekä sähkölukemat ylös niin kiva päästä toteemaan sitten muutaman kk päästä totuus. Se mikä mieltä kovasti lämmitti viime viikolla niin ei muutes tipahtanut maakaasulaskua enää laatikkoon joka olisi ollut 170-190€ siis kk / silläkin summalla saa muutaman kw ostettua ;D
-
Terve kaikille!
Oli ihan pakko kirjautua kaltaisten joukkoon 8-)
minua vaivaa ihan sikanaa tämä maalämmön sähkön kulutus! Tuossa työkaveri osti samaan aikaan maalämmön kuin minäkin, samalla danfossin DHP-H8 pumpulla. No okei,sillä on 2010 valmistunut yber talo ja n.150neliötä, varaavalla vesikiertoisella lattialaatalla. lämmitus n.4,2euroa/pv.
Minulla kokonaisneliöitä on n.300 ja lämpöisiä niistä +240. Vesikiertoinen patterilämmitys vuodelta -68. Huone arvo säädetty +22ast.
Onko normaalia että pelkän pumpun kulutus 24h ajalla on 111kW/h (mitattu 28-29.11.2010 klo 16:00, -16ast) +muu sähkö 10kWh/vrk.
Olen pommittanut TomAllenia varmaan kyllästymiseen asti, etsinut parhainta ratkaisua, mutta kulutus näin entisenä kerrostaloasujana on ihan järkyttävä! (120e/3kk)
Minusta 435euroa kuukaudessa pelkkään lämmittämiseen on paljon! varsinkin ku nyt pakkaset ovat olleet -10\\-15asteessa. entäs kun joulu-tammi-helmikuussa pakkanen puraisee tuonne -30asteeseen??
sain kulutuksen tippumaan n. <20kw/h kun
-->
tiputtin kierrosvesipumpun käyttöä 2.kohtaan.
Revin lämpöpattereiden säätimet keittiöstä,makuuhuoneesta,sekä olohuoneesta.
Tiputin autotallin lämmityksen minimiin, vaatehuoneen lämmityksen kokonaan kiinni.
Vieras sekä työhuoneen ihan pienelle.
Alakerrassa lämmöt minimissa; 2.patteria auki>saunassa n.15astetta. eli sähköinen lattialämmitys kokonaan poissa. kiuasta ei ole käytetty ollenkaan.
Lämpökäyrää on tiputettu 40asteen arvosta 37asteeseen ja -5arvoa lisätty +1.
Yläkerrassa lämpö 21,5keittiö
olohuone: 23astetta.
makuuhuone: 21,5astetta.
Ed.omistajan mukaan öljynkulutus on vuodessa ollut 3000-3500litraa. eli TomAllen laski kulutuksen sen mukaan arvolla 3300l. jolloin maalämmöllä vuosilämmityskustannus on 928euroa. En tiedä, mutta tuo hinta on ylitetty aika nopeasti.
Ikävää kun perustin lämmönvaihtamisen noihin halvempiin kulutuslukemiin! vai olenko nyt käsittänyt jotain ihan väärin? :-/
-
Tässä referenssejä omasta 20v vanhasta 200m2 MLP-kämpästä vertailuksi:
-7000kwh/v2010 lämmitys+lämminvesi, tuo on toteutumassa jos ei nyt ihan hirviö kelit tule.
-Viimepäivinä 25-40kwh/vrk/ lämmitys+lämminvesi, ehkä -10C--16C ulkona, takkaakin käytetty.
-Ennen öljyä 2400L/vuosi
Kuinka korkea sulla on pattereitten menovesilämpö /-16C ulkona, eli onko vastus päällä?
-
Talosi kulutus noilla lämpötiloilla on suurempi kuin millä pumppu on mitoitettu. Aikaisemman omistajan kulutus on varmaan peräisin niiltä vuosilta jolloin oli ns. normaalit etelän kelit. Viime talvena olis varmaan mennyt 4000L. Puolta pienempi (120m2) tuon ikäinen talo kuluttaa n.2200L vuodessa eli paljonko teillä?. Itsellä on tapana lisätä väh 10% asiakkaan ilmoittamaan kulutukseen, koska sitä helposti laitellaan/ajatellaan alakanttiin. Tässä se kostautuu pienempinä laitteina=osateho.
Itsellä on mennyt nyt näillä 15 asteen pakkasilla n.50kWh per vrk pumpulle. 176+85 neliötä keskilämmöllä 20,5.
-
Terve kaikille!
Oli ihan pakko kirjautua kaltaisten joukkoon 8-)
minua vaivaa ihan sikanaa tämä maalämmön sähkön kulutus! Tuossa työkaveri osti samaan aikaan maalämmön kuin minäkin, samalla danfossin DHP-H8 pumpulla. No okei,sillä on 2010 valmistunut yber talo ja n.150neliötä, varaavalla vesikiertoisella lattialaatalla. lämmitus n.4,2euroa/pv.
Minulla kokonaisneliöitä on n.300 ja lämpöisiä niistä +240. Vesikiertoinen patterilämmitys vuodelta -68. Huone arvo säädetty +22ast.
Onko normaalia että pelkän pumpun kulutus 24h ajalla on 111kW/h (mitattu 28-29.11.2010 klo 16:00, -16ast) +muu sähkö 10kWh/vrk.
Ikävää kun perustin lämmönvaihtamisen noihin halvempiin kulutuslukemiin! vai olenko nyt käsittänyt jotain ihan väärin? :-/
Ehkä ei myyjän ilmoittamia kulutuslukemia kannattaisi ihan ehdottomana totuutena ottaa, ei autokaupassa eikä talokaupassa. Onko pihassa iso halkoliiteri?
Tuo 111 kwh 24:ssä tunnissa (4.625kW) kertoo kyllä minusta sellaisen asian, että pumpun tehot ovat jo loppuneet kesken ja vastus on ollut apuna.
Pelkällä 8kW kompuralla ei saa sähköä menemään noin paljon.
-
Kiitos asiallisista vastauksista!
Tästä talosta (muutettu syyskuussa) ei ole oikeastaan mitää pohjatietoa kuin myyjän ilmoittama "öljyä kului vuodessa sellaiset 3000-3500litraa ja pidimme lämpöisestä". siitä saatiin jonkinlainen osviitta mikä kulutus tulisi olemaan.
Ihmettelinkin miksi tuo lisävastus1 on lähes koko ajan käytössä (toimii +3kW:n teholla?)
Tarkoitus kyllä oli käyttää osatehoa huippupakkasilla ja osateho oli kauppasopimuksessa mainittu 98,2%:iin ja lisäsähkön huipputarve 2,7kW. Mitoitettu ulkolämpötila -29ast. Lisäenergia -15ast. Tavoitteena energian säästö 17 195kWh (suoraan tarjouksesta).
Menovesi pyörii siellä 52-57asteen hujakoilla näillä pakkasilla, josta paluuvesi n.7astetta vähemmän. (oma analoginen mittari näyttää putkessa jopa 60astetta). Parin viikon jälkeen lisälämpö-käyttötunnit näyttää luokkaa 50h. ja lisälämpö2 luokkaa 5h. (varmaan tuo legionella bakteerin tappo)
Kauppasumma nyt kuitenkin on maksettu,joten taidan olla vähän pulassa?
-
viimehetken arvot:
(oli lisälämpö1 päällä)
Huonearvo: +22ast
LämpöKÄYRÄ: 35
ulkolämpötila: -17ast
menovesi 53 (52)
paluuvesi 46 (55)
käyttövesi 48 ast
intergr. 485
keruu tulo +1ast
keruu meno -3
Käyttöajat (16pv asennuksesta)
lpumppu: 303h
lisälämpö: 55h
lisälämpö2: 4h
käyttövesi: 5h
tuosta lämpökäyrästä en tiedä,olen yrittänyt sillä tiputtaa lämpötilaa oikeammaksi. Oletuksena oli säädetty +40ast. (toimi kyllä -4pakkasilla)
Huonelämpötila: makuuhuone 21, keittiö 22ast, olohuone 23. alakerta: KYLMÄ!
voisihan tuon lisälämmön pakolla ottaa pois päältä, mutta se varmaan tarkoittaa kompuran joutuvan kovemmalle ja lämpöjen tippuvan talossa,vaan kuinka paljon? eikä vesikään taida enää lämmetä,argh!
Ensinnäkin tää vaihtourakka oli ihan pahisn kallis! +20 000euroa,vaikka jouduin tekemään sähköt,kaivot tms itse. joten tällä hetkellä ei naurata yhtään!!
-
Meillä on patteritalossa kovemmilla pakkasilla nostettu patteriverkon kiertovesipumpun nopeus täysille.Silloin patteriverkon lämpöteho kasvaa jonkin verran ja riittää hieman alhaisempi menoveden lämpötila.
Maalämpökoneissa kun korkealla menoveden lämpötilalla hyötysuhteen lisäksi pienenee lämpöpumun antoteho ja tämä taas lisää ottotehoa ja sähkön kulutusta
Pyöriikö kompressori jatkuvasti(24/7) näillä keleillä.
-
Morjens! @18E, ihan mielenkiinnosta mitä kaikkea noin kalliiseen pakettiin kuului??
-
Onko muuten talon ilmanvaihto millainen? Jos on huippari niin se voisi osaltaan selittää isoa kulutusta..
-
menovesi 53 (52)
paluuvesi 46 (55)
käyttövesi 48 ast
Noissa arvoissa on erikoista toi käyttöveden alhainen lämpö.Kun tulistinpumppu käy ilmeisen pitkiä käyntijaksoja niin tuon pitäisi olla kyllä korkeampi.
Koska lämmitysvastus(3/6/9kw) näyttää olevan virtauslämmitin mallia ja sijoitettu patteriverkon menovesiputkeen ennen kiertopumppua niin väärillä säädöillä saattaisi olla mahdollista saada aikaan tilanne jossa lämmitys hoituukin ensisijaisesti vastuksella.
Siis varaajan lämpötila on lähellä patteriverkon paluuveden lämpötilaa (46C/48C).
Nämä asetukset kannattaisi tarkistaa.
Vaikka siten että vastukset pois käytöstä ja käyrää nostamalla kokeilu mihin kompressorin antoteho riittää.
Jos kompressori käy nyt jo jatkuvasti(24/7) niin sitten tuo edelläoleva on väärä arvaus.
Jos 24h kulutus on 111kwh niin eihän kompressori voi kuluttaa siitä kuin puolet,n 55kwh joten loput 56kwh on ilmeisesti vastuksen kulutus.
Manuaalin mukaan DHP-H8 pumpussa on 2,3kw:n kompressori.
-
menovesi 53 (52)
paluuvesi 46 (55)
käyttövesi 48 ast
intergr. 485
keruu tulo +1ast
keruu meno -3
hei,
Mekin olemme kiinnostuneita Tom Allenin pumpun asennuttamisesta taloomme ja olemme siksi erityisen kiinnostuneita seuraamaan/tietämään millainen ongelma pumpussa/talossasi on.
1. Minkä ikäinen talosi on ?
2. Paluuvesi lämpötila 46 vaikuttaa korkealta minusta verrattuna menoveden lämpötilaan 53.
Are you sure you are using your available ground heat? Is the water circulation pump at max power?
3. How many heated square meters do you have in your house?
4. Can you heat your house with direct electricity to get the same temperatures you have now and find what you actually require to heat this house? This is what i am currently doing to work out what size pump i need as my oil consumption is insanely high from a 42 year old boiler.
Ilona and Andrew
-
Terve!
Juttelin pitkät tovit Allenin edustajan kanssa ja tänään tuntui ottavan huoleni ihan vakavasti. Lupasi tulla huomenna katsomaan, sillä epäili että lämpöpumpussa voisi olla jokin vika. Katsovat suuttimet, virtaukset tms arvot ja määrittelevät sitten onko pumppu yksinkertaisesti liian pieni vai onko siinä ohjelmistovika tai jokin muu vika.
Sen verran ymmärsin, että pumppu on uudempaa ohjelmistomallia missä on hieman erilainen lisälämmön käyttötekniikka. (epäili että rele voisi jumittaa) tosin arvot ei taas vaikuta sille, mutta ei -12asteen pakkasessa lisälämpö pitäisi olla päällä(minusta)!
Arvot;
*lisälämpö oli päällä
Ulkolämpö: -12astetta
Huonelämpö: 22astetta (todellisuus:20-20,5.ks.lämpökäyrä)
Lämpökäyrä: 35astetta (ihan liian kylmä,nostin takaisin 37)
menolämpö: 47(48)
paluulämpö: 39(55)
käyttövesi: 54 (sattui vain eilen olemaan alarajalla)
integraali: 474
keruu,paluu: 0astetta
keruu,meno: -3astetta
Otin lisälämmön pakolla pois päältä,sähkölaitos pitää sen verran kallista hintaa! -katsotaan yöllä kömminkö vääntämään napin toiseen asentoon!
Sen verran vielä tuosta pumpun valinnasta (8kW vs 10kW) että talon meille ilmoitettu öljynkulutus on 8kW:n pumpun ylärajoilla ja 10kW:n pumppu menee taas vastaavasti alarajalle samoin porakaivo 155m (166m tod.) jää hieman lyhyeksi 10kw:n pumpulle! sattui vielä niin rajoille tuo vaihtoehto. Hinnaltaan pumput eivät eronneet kokonaissummassa ollenkaan. Tarjousta katsomalla; 200euroa. Joten siitä ei ollut kyse, että säästäisin rahaa vaan siitä että saisin rahalle vastinetta!
Huomisen jälkeen (jos pumpussa ei todeta vikaa) jää vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi miettiä;
-ulkoista lämmönlähdettä lisänä.
-isompia,enemmän? pattereita
-vaihtaa isompi pumppu ja porata syvempi kaivo
Mielipiteitä?
Andrew;
talo on vuosimallia -68, alakerta peruskorjattu -93. lämpölasit asuinkerroksessa. (3krs) Lämmitettäviä neliöitä n.240. Kokonaisala 300. Vinttiä lisävilloitettu lattiasta. Ei sula lumet katolta.
paluuveden ja menoveden lämpötilaero (hystereesi) on optimaalinen 7asteessa, nimenomaan danfossin pumpuissa. ivt:llä tms.arvot on käsittääkseni erilaiset..
Lattialämmitystä ei ole,eikä tule. Koko talossa parkettilattiat!
4.kohtaan kaipaan hieman suomennusta. en ole varma käännöksestä.
laske nykyisestä öljynkulutuksesta suoraan lämmöntarve ja lisää pari prosenttia. Vanha öljykattila 75%:n kertoimella.
-
Meillä on patteritalossa kovemmilla pakkasilla nostettu patteriverkon kiertovesipumpun nopeus täysille.Silloin patteriverkon lämpöteho kasvaa jonkin verran ja riittää hieman alhaisempi menoveden lämpötila.
Maalämpökoneissa kun korkealla menoveden lämpötilalla hyötysuhteen lisäksi pienenee lämpöpumun antoteho ja tämä taas lisää ottotehoa ja sähkön kulutusta
Pyöriikö kompressori jatkuvasti(24/7) näillä keleillä.
eikö tuo taas ole ristiriidassa sen kanssa, että kuuma patterivesi ehtisi siirtyä huoneeseen hieman pienemällä nopeudella? kuulee kahta erilaista kommenttia asiasta :-?
-
Patterin lämmitystehon kannalta merkittävin tekiä on patterin keskilämpötila. Jos kierto on kovemmalla on patterin keskilämpötila lähempänä kiertävän veden lämpötilaa. Hitaalla kierrolla osa patterista jää kylmemmäksi.
-
Andrew;
talo on vuosimallia -68,
Google kääntäjä versio:
Oma talo on myös 1968. 200 lämmitetty M2. Tarvitsen noin 10kw on -13 astetta. Jos talo on kolmessa kerroksessa se on tehokkaampi kunnossa kuin omani.
Onko sinulla verhot vanhan kaksinkertainen lasi yksikköä (ikkunan)? Enimmäkseen emme. Jos olemme ottaneet verhot ne iso ero.
English version here.
My house is also 1968. 200 heated M2. I need about 9-10kw at -13 degrees. If your house is on three floors it will be a more efficient shape than mine.
Do you have curtains on your old double glass units (window's)? Mostly we do not. Where we have put curtains they made a big difference.
-
Patterin lämmitystehon kannalta merkittävin tekiä on patterin keskilämpötila. Jos kierto on kovemmalla on patterin keskilämpötila lähempänä kiertävän veden lämpötilaa. Hitaalla kierrolla osa patterista jää kylmemmäksi.
18E:lle sen verran kommenttia että aika lämmintä teillä on jos olkkarissa on 23 astetta. Pari-kolme astetta pois / todellinen lämpötila makkarissa 18-19 ja olkkarissa 20-21 niin ollaan vähän taloudellisemmalla alueella. Meillä 100 neliötä pienempi kämppä ja öljynkulutus 2800-3000 litraa/a.
Meillä vielä tämän talven vanha öljypannu mutta samaa pumppua itsekin harkinnut. Sisälämpö olohuoneessa aamulla 20 ja illalla 21, -19 asteessa patteriverkkoon lähtevä vesi 53 astetta, paluu 42 (pumppu ykkösteholla). Jos säädän Oumanista lähtevän veden 59:ään niin sisälämpö nousee 1,5 astetta.
-
eikö tuo taas ole ristiriidassa sen kanssa, että kuuma patterivesi ehtisi siirtyä huoneeseen hieman pienemällä nopeudella? kuulee kahta erilaista kommenttia asiasta
Patterin lämmitystehon kannalta merkittävin tekiä on patterin keskilämpötila. Jos kierto on kovemmalla on patterin keskilämpötila lähempänä kiertävän veden lämpötilaa. Hitaalla kierrolla osa patterista jää kylmemmäksi.
Huippupakkasilla testattu ja kun patterin ylä- ja alaosa on suht samanlämpöiset niin riittää alhaisempi menoveden lämpö.
Meillä on 3-nopeuksinen Grundfors kiertopumppu ja 1nop. virtaus 250l/h ,2nop 320l/min ja 3nop 380l/min.Linjasäätöjä on hieman suurennettu.
-
Onko muuten talon ilmanvaihto millainen? Jos on huippari niin se voisi osaltaan selittää isoa kulutusta..
Toistanpa tämän kulutuksen kannalta aika olennaisen kysymyksen..
-
eikö tuo taas ole ristiriidassa sen kanssa, että kuuma patterivesi ehtisi siirtyä huoneeseen hieman pienemällä nopeudella? kuulee kahta erilaista kommenttia asiasta :-?
Kyllä se menee niin että mitä avonaisemmat reitit vedelle(eli isompi virtaus) sitä enemmän tehoa siirtyy huoneisiin. Minä poistin kaikki virtausesteet MLP:n myätä (termarit auki/irti), että sain menoveden lämpötilan mahdollisimman alas, ja siinä on pysytty.
Tuo tarvittava kaivonsyvyys on kiinni otetusta energiamäärästä eikä pumpun tehosta, tietysti se isompi pumppu saa sieltä kaivosta hiukan enemmän energiaa ylös kun on "täysitehoisempi". Matalalta kuulostaa tuo 155m tuohon öljykulutukseen, onko tuo 155 aktiivisyvyys, riippuu kylläkin paljon kaivon "laadusta". Täällä on 156m /aktiivia.
Jos vertaa öljynkulutuksia 3300 (sinun)/2400 (minun) * 70% (minun max k.aste.)=96% (sinun max k.aste minun menovesi lämmöllä), niin tuo pumppu pitäis aika liki riittää sinulle. Mutta menoveden lämpötilan ollessa noin korkeat se "piiputtaa" tai sitten siinä on sitä vikaa...
-
Onko muuten talon ilmanvaihto millainen? Jos on huippari niin se voisi osaltaan selittää isoa kulutusta..
Toistanpa tämän kulutuksen kannalta aika olennaisen kysymyksen..
Ei sikäli ole olennaista; vanhasta 3-vaihemittarista on rakennettu pumpulle ihan oma kulutusmittari. Juuri sen takia kun tuo iso kokonaiskulutus vaivasi. Muun sähkön osuus on n.11kWh/vrk.
Jos tarkoitat sitä kuinka paljon lämpöä menee harakoille,niin huippuimuri on säädetty "lomalla" asentoon eli pienimpään mahdolliseen.
-
eikö tuo taas ole ristiriidassa sen kanssa, että kuuma patterivesi ehtisi siirtyä huoneeseen hieman pienemällä nopeudella? kuulee kahta erilaista kommenttia asiasta :-?
Kyllä se menee niin että mitä avonaisemmat reitit vedelle(eli isompi virtaus) sitä enemmän tehoa siirtyy huoneisiin. Minä poistin kaikki virtausesteet MLP:n myätä (termarit auki/irti), että sain menoveden lämpötilan mahdollisimman alas, ja siinä on pysytty.
Tuo tarvittava kaivonsyvyys on kiinni otetusta energiamäärästä eikä pumpun tehosta, tietysti se isompi pumppu saa sieltä kaivosta hiukan enemmän energiaa ylös kun on "täysitehoisempi". Matalalta kuulostaa tuo 155m tuohon öljykulutukseen, onko tuo 155 aktiivisyvyys, riippuu kylläkin paljon kaivon "laadusta". Täällä on 156m /aktiivia.
Jos vertaa öljynkulutuksia 3300 (sinun)/2400 (minun) * 70% (minun max k.aste.)=96% (sinun max k.aste minun menovesi lämmöllä), niin tuo pumppu pitäis aika liki riittää sinulle. Mutta menoveden lämpötilan ollessa noin korkeat se "piiputtaa" tai sitten siinä on sitä vikaa...
Niin, tiputin tuossa 16:00 aikoihin lisäsähkön kokonaan pois pelistä.
arvot on nyt seuraavat:
(kulutus: 17kWh/8h x 3 = 51kWh täysillä siis käy)
huonearvo: 22 ast.
ulkolämpö: -10 ast.
lämpökäyrä:37 ast.
menovesi: 45 (49)
paluuvesi: 39(55)
käyttövesi: 51
integraali: 800
k.paluu: 0 ast.
k.meno:-4 ast.
Lämpöä olohuoneessa: 21,5 ja keittiössä 20,5. (tosin nyt olohuoneessa iso telkku ja tietsikka ollu illan käytössä)
Kaivon tarkasta aktiivisuudesta en tiedä. Nykyinen syvyys on se 166metriä todellisuudessa,ilmeisesti se 155 aktiivista. Teräsputkitus (33m) heikentää kuulema energian saantia. Ja 10kw pumppu vaatii sen +170m kaivon. Minun tapauksessani vähän enemmän,ehkä. tomallen lupaili lähettää huomenna tarkat saantimäärät -jos pumppu vaihtuu!
anyway,
pikkupakkasilla <=10ast. pärjää ilman lisäsähköä, mutta tuntuu että aika max.arvoilla mennään. yksi vaihtoehto olisi vaihtaa lämpöpatterit vielä tehokkaampiin,niin selviää pienemmillä lämpötiloilla.. Nyt on perus 2.levyiset jokaisen ikkunan alla.
Aikaisemmin mainitsinkin, että useimmat patterien termostaatit on otettu irti (kylmillä pakkasilla) sai pikkasen lisää lämpöä taloon. ja ei tärkeät huoneet säädeltävinä. (autotalli,vaatehuone, alakerta tms)
Toivottavasti huomenna selviää lisää!
-
Olipas todella mielenkiintoista.
Kävimme tänää asiaa läpi ja teimme mittauksia perustuen talon pinta-alaan jolloin kulutus olisi ollut lähempänä 3800 öljylitra/vuosi luokkaa, jolloin myyjä/myyjän edustajan on täytynyt hieman "kaunistella" kulutuslukemia alespäin! (300-500l)
Luonnollisesti tulee mieleen, että silloin 10kW:n pumppu olisi parempi!
On totta, sillä lisäsähkön osuus kasvaa 8kW:n pumpulla melko korkeaan 1110kWh:n käyttöasteeseen kun 10kWh:n pumpulla se olisi maltillisemmat 520kWh/v.
Mutta kun vertaillaan VUOSI tasolla eri pumppujen kokonaiskulutusta (perustuen mittauslukema: -29ast) niin samaan lämmitysmäärään (29290kWh) tarvittaisi sähköä 10kWh:n pumpulla 10429kWh, MUTTA 8kWh:n pumpulla 9506kWh!! Yhteenlaskettuna lisäsähkö (ei sen kalliimpaa kuin muukaan sähkö) kulutus olisi:
8k = 10616kwhx0,13€= 1381€ todellinen sähkölasku/vuosi
10k=10949kwh,x0,13€= 1423€ todellinen sähkölasku/vuosi
*tietysti laskennallinen mutta hyvin suuntaa antava esimerkki*
tulisin siihen lopputulokseen että isompi ei välttämättä olekaan parempi ::)
varsinkaan laskettuna uuden reijän poraus tms.kulut
-
Olipas todella mielenkiintoista.
Kävimme tänää asiaa läpi ja teimme mittauksia perustuen talon pinta-alaan jolloin kulutus olisi ollut lähempänä 3800 öljylitra/vuosi luokkaa, jolloin myyjä/myyjän edustajan on täytynyt hieman "kaunistella" kulutuslukemia alespäin! (300-500l)
Luonnollisesti tulee mieleen, että silloin 10kW:n pumppu olisi parempi!
On totta, sillä lisäsähkön osuus kasvaa 8kW:n pumpulla melko korkeaan 1110kWh:n käyttöasteeseen kun 10kWh:n pumpulla se olisi maltillisemmat 520kWh/v.
Mutta kun vertaillaan VUOSI tasolla eri pumppujen kokonaiskulutusta (perustuen mittauslukema: -29ast) niin samaan lämmitysmäärään (29290kWh) tarvittaisi sähköä 10kWh:n pumpulla 10429kWh, MUTTA 8kWh:n pumpulla 9506kWh!! Yhteenlaskettuna lisäsähkö (ei sen kalliimpaa kuin muukaan sähkö) kulutus olisi:
8k = 10616kwhx0,13€= 1381€ todellinen sähkölasku/vuosi
10k=10949kwh,x0,13€= 1423€ todellinen sähkölasku/vuosi
*tietysti laskennallinen mutta hyvin suuntaa antava esimerkki*
tulisin siihen lopputulokseen että isompi ei välttämättä olekaan parempi ::)
varsinkaan laskettuna uuden reijän poraus tms.kulut
Sellaisia ne hyvät myyntimiehet on.... ;D
-
Öljylämmitykselle mitoitettu patteriverkko on alimitoitettu maalämpökoneen parhaimmalle toimintalämpötilalle.
Kiertoveden lämpötila jää kovimmilla pakkasilla liian alhaiseksi.
On muutamia vaihtoehtoja jolla patteriverkon lämpötehoa saa lisättyä.
-vaihtaa suuremmat patterit
-vaihtaa levypatterin tilalle puhallinkonvektori
Meillä oli sama riesa ,ei oikein +50 asteinen kiertovesi riittänyt -30 asteen pakkasille.Naapurifoorumilla sattui olemaan myytävänä isohko (8kw) Mitsubishin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö varsin edullisesti.
Ostin sen ja laitoin patteriverkon veden kiertämään sisäyksikön kennon läpi ja nyt riittää alle +40C kiertovesi kovemmillakin pakkasilla.Meillä on puoli taloa lähes yhtenä tilana joten ihan hyvin lämpö leviää taloon.Kuvia systeemistä
(http://i9.aijaa.com/t/00507/7126879.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7126879.jpg)
(http://i3.aijaa.com/t/00874/7127007.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7127007.jpg)
-
Olipas todella mielenkiintoista.
Kävimme tänää asiaa läpi ja teimme mittauksia perustuen talon pinta-alaan jolloin kulutus olisi ollut lähempänä 3800 öljylitra/vuosi luokkaa, jolloin myyjä/myyjän edustajan on täytynyt hieman "kaunistella" kulutuslukemia alespäin! (300-500l)
Luonnollisesti tulee mieleen, että silloin 10kW:n pumppu olisi parempi!
On totta, sillä lisäsähkön osuus kasvaa 8kW:n pumpulla melko korkeaan 1110kWh:n käyttöasteeseen kun 10kWh:n pumpulla se olisi maltillisemmat 520kWh/v.
Mutta kun vertaillaan VUOSI tasolla eri pumppujen kokonaiskulutusta (perustuen mittauslukema: -29ast) niin samaan lämmitysmäärään (29290kWh) tarvittaisi sähköä 10kWh:n pumpulla 10429kWh, MUTTA 8kWh:n pumpulla 9506kWh!! Yhteenlaskettuna lisäsähkö (ei sen kalliimpaa kuin muukaan sähkö) kulutus olisi:
8k = 10616kwhx0,13€= 1381€ todellinen sähkölasku/vuosi
10k=10949kwh,x0,13€= 1423€ todellinen sähkölasku/vuosi
*tietysti laskennallinen mutta hyvin suuntaa antava esimerkki*
tulisin siihen lopputulokseen että isompi ei välttämättä olekaan parempi ::)
varsinkaan laskettuna uuden reijän poraus tms.kulut
Tätähän se osatehomitoitus tarkoittaa eli loppulasku on sama halvemmalla järjestelmällä. Ruotsissa tätä suositaan enemmän kuin meillä, mutta kova hintakilpailu ajaa väkisin tähän.
Kompurahan tykkää käydä joten ainut kysymysmerkki liittyy aina kaivoon. Jos sekin pysyy toimintasäteellä myös helmikuun helteet niin silloin homma on kunnossa ja sähkölaskukin kohdallaan. Pattereilla saa kulutusta alemmas mutta on niilläkin pitkä takaisinmaksuaika.
-
Olipas todella mielenkiintoista.
Kävimme tänää asiaa läpi ja teimme mittauksia perustuen talon pinta-alaan jolloin kulutus olisi ollut lähempänä 3800 öljylitra/vuosi luokkaa, jolloin myyjä/myyjän edustajan on täytynyt hieman "kaunistella" kulutuslukemia alespäin! (300-500l)
Luonnollisesti tulee mieleen, että silloin 10kW:n pumppu olisi parempi!
On totta, sillä lisäsähkön osuus kasvaa 8kW:n pumpulla melko korkeaan 1110kWh:n käyttöasteeseen kun 10kWh:n pumpulla se olisi maltillisemmat 520kWh/v.
Mutta kun vertaillaan VUOSI tasolla eri pumppujen kokonaiskulutusta (perustuen mittauslukema: -29ast) niin samaan lämmitysmäärään (29290kWh) tarvittaisi sähköä 10kWh:n pumpulla 10429kWh, MUTTA 8kWh:n pumpulla 9506kWh!! Yhteenlaskettuna lisäsähkö (ei sen kalliimpaa kuin muukaan sähkö) kulutus olisi:
8k = 10616kwhx0,13€= 1381€ todellinen sähkölasku/vuosi
10k=10949kwh,x0,13€= 1423€ todellinen sähkölasku/vuosi
*tietysti laskennallinen mutta hyvin suuntaa antava esimerkki*
tulisin siihen lopputulokseen että isompi ei välttämättä olekaan parempi ::)
varsinkaan laskettuna uuden reijän poraus tms.kulut
Niinhän se tietysti menee, että jos kovilla pakkasilla tarvittavaa menoveden lämpötilaa ei saavuteta MLP:llä niin ei se 10kw ole sen parempi kuin 8kw:kaan, koska samaan lämpötilaan ne pystyvät molemmat ja se tarvittava priimaus pitää ottaa suorasähkönä.
Eli sinun tarvittava menovesimaximi ja se teho 8kw kohtaa samassa kohtaa ja kaivonkin resurssit rapsahtaa samaan linjalle.
Sinun tapauksessa on vastaus niin sanotusti "lukittu" (kuulostaa siltä) eli jos parannat lämmönjakoa niin silti sillä järjestelmällä ei ole mahdollisuuksia vastata parempaan lämmönjakoon koska kun jää pieneksi (kaivo+pumppu) eli ollaan puun ja kuoren välissä.
Eli onko alunperin mitoitettaessa ajateltu ettei päästä ihan perille näillä vehkeillä joten mitoitetaan pienemäksi/halvemmaksi, vaikka 20ke ei siltä kuulosta. Samalla on sitten se vastaus "lukittu". Luulis kyllä että 20k rahalle pitäis saada "parempaa". Onko ne säästöt sitten luvattu minkälaisiksi?
Mutta en mä silti ymmärrä tuota sun/sulle annettua matikkaa, miksi se 10kw muka kuluttais enemmän, lyhemmät käyntiajat sillä 10k tulis.
Jos oletetaan ettei 8/10k ei ole eroa ominaisuuksissa, niinkun niissä joskus taulukoitten mukaan kylläkin on. Ettei nyt vaan ole menty matikan taakse piiloon.
-
8 ja 10 kompuroissa on 1,3kW tehoero (2,3 ja 3,6) ja siitä tuo aikalailla tulee.
-
Esitteen mukaan 8:n ja 10:n COPpien ero on 0,1 (35:ssä asteessa), yllä olevasta laskien erona käytetty 0,2. Saattaa jopa pitää laskut paikkansa patteriverkon kanssa?
-
Esitteen mukaan 8:n ja 10:n COPpien ero on 0,1 (35:ssä asteessa), yllä olevasta laskien erona käytetty 0,2. Saattaa jopa pitää laskut paikkansa patteriverkon kanssa?
Niin siis laskit että 8COP oli 0.2 yksikköä parempi kuin 10COP ja sitten osui noihin annettuihin eroihin?
Tuommosesta voi tulla se ero, ero ei tule kompuroitten koosta koska kwh=kw x h. :)
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Näin minäkin olen antanut itseni myyntimiehen puheista ymmärtää ;)
Eli jos 8 kW pumpun hintaan verrataan niin
- 10 kW = + 1000€
- 12 kW = + 2000€
- 16 kW = + 4000€
Tuohon lisäksi syvemmän kaivon hinta 600...1500 €.
Eli täystehomitoitus ei kovin kannata. Ja nyt sitten opponenttien puheenvuoro 8-)
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Laskes nyt tuohon vielä 2kw, 4kw ja 6kw pumput kun on kummiskii laskenta ohjelmat käytettävissä...ihan teoriapohjaksi, 2 ja 4 voi olla vaikea löytää...;)
-
Nelonen löytyy mutta menee jo suorasähkölämmitykseksi ;)
-
Voisiko joku kertoa minulle, kuinka monta KW Danfoss DHP-H12 pystyy tuottamaan 50 ja 60 astetta?
Kiitos
Andrew
-
Nelonen löytyy mutta menee jo suorasähkölämmitykseksi ;)
Anna vaan sen koneen laskee vaikkei sellaista kokoa löytyiskään niin voi mielenkiinnosta kattoo mitä antaa....!
2, 4, 6kw silloin tulis 2kw pykälillä mukava taulukko.
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.
Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Olisi kiva tietää pitääkö paperilla piirretty paikkansa tosielämässä.
Esim.viime talvi oli hyvä niin saisi vähän vertailukohtaa lukemiin asteikon kalliimmasta päästä.
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.
Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Olisi kiva tietää pitääkö paperilla piirretty paikkansa tosielämässä.
Esim.viime talvi oli hyvä niin saisi vähän vertailukohtaa lukemiin asteikon kalliimmasta päästä.
Kyllä ne laskelmat pitää aina aika hyvin kutinsa jos:
- kulutusarvio on annettu kovan talven mukaan tai arvioitu paljonko se silloin olisi.
- käyttötottumuksia ei ole muutettu. Usein "pihtaaminen loppuu" kun tulee halvempi lämmitysmuoto ja sisälämpöä nostetaan. Vaikutus helposti 10%.
- Ilmanvaihto pidetään entisellään. Vaikutus merkittävä.
- Puun poltto samalla tasolla.
Omien kokemuksien mukaan kulutukset on olleet lähellä tuota mitoitusohjelman antamaa lukemaa. Jopa alle sen on päästy. Mitoitustapoja on kuitenkin monia ja tärkeä asia on kokemukset. Viime talvihan oli loistava pumppujen seuraamiselle.
-
Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Tässä meidän talon kulutuksia.Rak vuosi 1987 ja huoneistoala 115m2
Talossa on patterilämmitys.Koneelinen ilmanvaihto ja LTO
Nämä on pelkästään lämpöpumpun kulutuksia,lämmitys ja lämmin käyttövesi.
kWh/kk
joulukuu vuosi 2008 604
tammikuu vuosi 2009 749
helmikuu 720
maaliskuu 658
huhtikuu 399
toukokuu 94
kesäkuu 139
heinäkuu 78
elokuu 50
syyskuu 69
lokakuu 405
marraskuu 478
joulukuu 704
tammikuu vuosi 2010 1020
helmikuu 773
maaliskuu 576
huhtikuu 407
toukokuu 328
kesäkuu 96
heinäkuu 91
-
kiitos kulutuslukemista!
kun ensimmäinen kuukausi tulee täyteen ni näkee vähä osviittaa noihi verraten!
en tiijä saako tällä foorumilla mainostaa, mut tuli sähköyhtiön vaihto paikallisesta kraft&kulturille. Aika isoja säästöjä kun muuta optimoitavaa ei enää ole :P
Lupasivat 5,75c/kWh ilman kiinteää sopparia, ei paha! verrattuna nykyiseen 7,2:een! -Varsinkin sähkölämmitystalossa!
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.
Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Olisi kiva tietää pitääkö paperilla piirretty paikkansa tosielämässä.
Esim.viime talvi oli hyvä niin saisi vähän vertailukohtaa lukemiin asteikon kalliimmasta päästä.
Tässä meidän tiedot vajaan kahden ensimmäisen vuoden ajalta. 2009 tammi-maaliskuun lukuja ei ole käytössä, koska erillinen seurantamittari maalämmölle saatiin vasta 15.3. Koneisto IVT C7HT+, rinnepuutalo vuodelta -63.
Budjetoitu Toteutunut 2009 Toteutunut 2010
Tammikuu 1450 1450 2520
Helmikuu 1450 1450 1720
Maaliskuu 1250 1250 1186
Huhtikuu 800 709 643
Toukokuu 550 325 531
Kesäkuu 200 217 162
Heinäkuu 180 121 83
Elokuu 200 159 145
Syyskuu 300 266 311
Lokakuu 610 846 681
Marraskuu 860 846 1247
Joulukuu 1250 1766
YHT 9100 9405 9229
Miten näistä taulukoista muuten saan siistejä tälle keskustelupalstalle. Ylävalikossa on kohta "lisää taulukko", mutta miten siitä eteenpäin pitäisiä toimia?
-
Tein nyt parin viikon aikana pientä listausta kulutuksesta.
Näyttää seuraavan uskollisesti lämpötilaa,vaikka ei suoraan listasta näekään. Mutta -17 ja -2 asteen erot on kyllä VALTAVAT! (pienin vs isoin palkki). Ilmeisesti täällä tuo kulutus on kohtalaista keskiarvoa.
http://koti.mbnet.fi/~opel18e/mlp/lampoa.jpg
-
Olipas todella mielenkiintoista.
Kävimme tänää asiaa läpi ja teimme mittauksia perustuen talon pinta-alaan jolloin kulutus olisi ollut lähempänä 3800 öljylitra/vuosi luokkaa, jolloin myyjä/myyjän edustajan on täytynyt hieman "kaunistella" kulutuslukemia alespäin! (300-500l)
Luonnollisesti tulee mieleen, että silloin 10kW:n pumppu olisi parempi!
On totta, sillä lisäsähkön osuus kasvaa 8kW:n pumpulla melko korkeaan 1110kWh:n käyttöasteeseen kun 10kWh:n pumpulla se olisi maltillisemmat 520kWh/v.
Mutta kun vertaillaan VUOSI tasolla eri pumppujen kokonaiskulutusta (perustuen mittauslukema: -29ast) niin samaan lämmitysmäärään (29290kWh) tarvittaisi sähköä 10kWh:n pumpulla 10429kWh, MUTTA 8kWh:n pumpulla 9506kWh!! Yhteenlaskettuna lisäsähkö (ei sen kalliimpaa kuin muukaan sähkö) kulutus olisi:
8k = 10616kwhx0,13€= 1381€ todellinen sähkölasku/vuosi
10k=10949kwh,x0,13€= 1423€ todellinen sähkölasku/vuosi
*tietysti laskennallinen mutta hyvin suuntaa antava esimerkki*
tulisin siihen lopputulokseen että isompi ei välttämättä olekaan parempi ::)
varsinkaan laskettuna uuden reijän poraus tms.kulut
Johan tuota nyt hevosetkin nauraa. Maalämmön* myyjä yrittää luikerrella vastuistaan pois ja keksii kaikkea mahdollista veruketta.
Osaava ammattilainen tuottaa kaivosta porausraportin, jolloin sinun ei tarvitse arpoa paljonko on kaivon syvyys tai putkituksen määrä.
Osaava ammattilainen jatkaa myös porausta kun poratessa huomataan että maaosuutta tulee yli 30 metriä.
Osaava ammattilainen osaa myös sisällyttää tarjoukseensa pari puhallinpatteria asennettuna siten että järjestelmälllä on mahdollisuus toimia taloudellisesti.
Marraskuun kylmin vrk oli täällä keskilämmöltään -20 (29.11.2010)(www.wunderground.com), kokonaissähkönkulutus 59 kWh.
Summa summarum:
- liian korkea menoveden lämpö
- liian pieni pumpppu, tilanne paranee jos saat menoveden lämpöä laskettua
- liian matala kaivo (ehkä)
Pattereiden lämmöt alas laitetuulettimilla tai pöytätuulettimilla. Kulutus tippuu kuin lehmän häntä. Sitten kun kaivo menee jäähän niin myyjä paikalle poraamaan lisää reikää
Ainiin minä en ole osaava ammattilainen (ettei tule epäselvyyksiä) ;D
EDIT: * lisätty
-
SAILOR wrote:
....
Johan tuota nyt hevosetkin nauraa. Myyjä yrittää luikerrella vastuistaan pois ja keksii kaikkea mahdollista veruketta...
Hetkonen, nyt hukkasin sailorin pointin :-?
Mikä on tässä tapauksessa talon myyjän vastuu? Hän on ilmeisesti ilmoittanut talon myyntitilanteessa ns. leudon talven öljynkulutuksen?
Ja järjestelmä mitoitettu tämän entisen omistajan antamilla öljyn kulutustiedoilla?
Näinkö tässä tapauksessa on käynyt?
- Unski :)
-
SAILOR wrote:
....
Johan tuota nyt hevosetkin nauraa. Myyjä yrittää luikerrella vastuistaan pois ja keksii kaikkea mahdollista veruketta...
Hetkonen, nyt hukkasin sailorin pointin :-?
Mikä on tässä tapauksessa talon myyjän vastuu? Hän on ilmeisesti ilmoittanut talon myyntitilanteessa ns. leudon talven öljynkulutuksen?
Ja järjestelmä mitoitettu tämän entisen omistajan antamilla öljyn kulutustiedoilla?
Näinkö tässä tapauksessa on käynyt?
- Unski :)
No ei, minä puhun maalämmön myyneestä tahosta.
Jani
-
Johan tuota nyt hevosetkin nauraa. Maalämmön* myyjä yrittää luikerrella vastuistaan pois ja keksii kaikkea mahdollista veruketta.
Osaava ammattilainen tuottaa kaivosta porausraportin, jolloin sinun ei tarvitse arpoa paljonko on kaivon syvyys tai putkituksen määrä.
Osaava ammattilainen jatkaa myös porausta kun poratessa huomataan että maaosuutta tulee yli 30 metriä.
Osaava ammattilainen osaa myös sisällyttää tarjoukseensa pari puhallinpatteria asennettuna siten että järjestelmälllä on mahdollisuus toimia taloudellisesti.
Marraskuun kylmin vrk oli täällä keskilämmöltään -20 (29.11.2010)(www.wunderground.com), kokonaissähkönkulutus 59 kWh.
Summa summarum:
- liian korkea menoveden lämpö
- liian pieni pumpppu, tilanne paranee jos saat menoveden lämpöä laskettua
- liian matala kaivo (ehkä)
Pattereiden lämmöt alas laitetuulettimilla tai pöytätuulettimilla. Kulutus tippuu kuin lehmän häntä. Sitten kun kaivo menee jäähän niin myyjä paikalle poraamaan lisää reikää
Ainiin minä en ole osaava ammattilainen (ettei tule epäselvyyksiä) ;D
EDIT: * lisätty
sen verran täytyy puolustella allenia että kaivo alunperin oli laskettu 155metriin, mutta putkituksesta johtuen se lopulta tuli 166metriin.
(ja iloisia lisäkuluja) -itse raporttia en ole saanut/osannut pyytää.
Tosin vielä yksi erä laskuakin on maksamatta.
Puhallinpattereista ei sen kummemmin ollut puhetta,paikallakäynyt myyjä/asentaja totesi pattereiden olevan riittävät.
Kaivosta, -ainakin vielä on tullut tuota 4 asteen erolla "lämpöä". Käsittääkseni se on silloin sopiva mitoitus? ainakin foorumilla olleiden mukaan lämmöt tippuvat jos mitoitus on ollut väärä eli "jäätyy".
Se on totta, että ilmoitin myyjän ilmoittaman vuosittaisen kulutuslukeman eteenpäin,allenille. Aika mahdoton uuden omistajan tietää (eka okt-talo) kulutuksia muuten!
Löysin jopa myyntiesitteen missä asunnonvälittäjä ilmoittaa öljynkulutukseksi 3200-3500litraa. Virallinen paperi siis! jota on mahdoton kiistää?
Jos laskelmat näyttää että tehokkaampaa pumppua ei tarvita noiden laskelmien jälkeen niin viilataanko minua edelleen linssiin vai mitä hittoo täs nyt on kyseessä :-/
Tuo kaavio on ainakin todellinen lukema (+-2kW/h) talosta pienellä aikajaksolla.
Unski,näin tässä juuri on käynyt. mutta allenin mielestä tuo 8kw pumppu on edelleen parempi vuosittaisen kulutuksen osalta.
-
En tiedä kuka tässä viilaa ja ketä. Hoidat menoveden lämpötilan alas ja säädät vastuksen toimimaan vasta äärimmäisessä hädässä.
Järjestelmän toimivuudesta ei pysty sanomaan yhtään mitään kun menoveden lämpötila on noin korkea.
Kahdella kypällä saa kyllä parempiakin järjestelmiä, mutta silloin ei kukaan tule kotiin esittelemään alamittaisen järjestelmän ylivertaisuutta ;D
-
Puhallinapatteri
http://www.solarpower.fi/products.php?p=1051f6
-
Järjestelmän toimivuudesta ei pysty sanomaan yhtään mitään kun menoveden lämpötila on noin korkea.
Kahdella kypällä saa kyllä parempiakin järjestelmiä, mutta silloin ei kukaan tule kotiin esittelemään alamittaisen järjestelmän ylivertaisuutta ;D
Siinä olet täysin oikeassa et tolla rahamäärällä pitäisi saada niin hyvät systeemit ettei enää jälkikäteen todellakaan tarvita mitään säätöjä tai epäilyksiä toimivuudesta!
-mutta jos nyt olettaisi että kaivo on syvempi ja pumppu olisi tehokkaampi niin voittaisinko yhtää sen enempää!?
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen
-
Miten näistä taulukoista muuten saan siistejä tälle keskustelupalstalle. Ylävalikossa on kohta "lisää taulukko", mutta miten siitä eteenpäin pitäisiä toimia?
Joo, taulukon teko on hieman kankeaa suoralla <html> koodilla,
mutta tuossa esimerkki mitä voi käyttää:
Taulukko1: [td]Kuukaudet[/td]
[td]Budjetoitu[/td]
[td]Toteutunut 2009[/td]
[td]Toteutunut 2010[/td]
[tr]
[td]Tammikuu:[/td]
[td]1450[/td]
[td]1450[/td]
[td]2520[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Marraskuu:[/td]
[td]860[/td]
[td]846[/td]
[td]1247[/td]
[/tr]
[/table]
koodi:
<table>
[tr]Taulukko1:[/tr]
[td]Kuukaudet[/td]
[td]Budjetoitu[/td]
[td]Toteutunut 2009[/td]
[td]Toteutunut 2010[/td]
[tr]
[td]Tammikuu:[/td]
[td]1450[/td]
[td]1450[/td]
[td]2520[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Marraskuu:[/td]
[td]860[/td]
[td]846[/td]
[td]1247[/td]
[/tr]
</table>
menee siis hetki tehdessä,mutta samalla rakennepohjalla saa isompiakin.. toivottavasti oli apua ::)
-
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas.
Lueskele vaikka nämä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1395.0
Pahoittelen mutta ihan joka ketjuun ei viitsi postata samoja ohjeita. Tässä olisi varmaan FAQ:n paikka.
-
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen
Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.
Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).
Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.
Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.
-
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.
Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Olisi kiva tietää pitääkö paperilla piirretty paikkansa tosielämässä.
Esim.viime talvi oli hyvä niin saisi vähän vertailukohtaa lukemiin asteikon kalliimmasta päästä.
2008-2009 Oulun korkeudella -77, 3krs ~240m2 pattereilla, 2 aikusta 3 lasta.
9200kWh lämmitys ja lämminkäyttövesi
Kaivo 210m, Pumppu Diplomat TWS 10kW thermia = Danfoss vastaava.
-
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen
Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.
Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).
Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.
Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.
Pitäisikö patteriverkoston ja maapiirin lämpötilat määritellä meno- tai paluuarvojen perusteella teoreettista COP:ia laskettaessa?
-
Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).
Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.
Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.
[/tbody]
| Menovesi | COP-arvo |
40
| 3,9
|
41
| 3,82
|
42
| 3,74
|
43
| 3,66
|
44
| 3,59
|
45
| 3,52
|
46
| 3,46
|
47
| 3,4
|
48
| 3,33
|
49
| 3,28
|
50
| 3,22
|
51
| 3,17
|
52
| 3,12
|
53
| 3,07
|
54
| 3,02
|
55
| 2,98
|
Hassua huomata, että TomAllenin kirjallisessa tarjouksessa tuo pumppu oli ilmoitettu juuri 2,98 COP-arvolla (55ast). Melko laskennallinen tarjoustapa..kuvittelin (hölmö) että COP-arvo olisi se todellinen omaan talooni sopiva arvo, johon vaikuttaisi useita tekijöitä.
Jokatapauksessa kylmälläkin kelillä (55ast) tuo on silti vähintään puolet halvempaa kuin suora sähkölämmitys..
-
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen
Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.
Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).
Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.
Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.
Pitäisikö patteriverkoston ja maapiirin lämpötilat määritellä meno- tai paluuarvojen perusteella teoreettista COP:ia laskettaessa?
Menoveden lämpötilan mukaan koska säätö on menopuolella. Paluupuolen lämmöillä ei juurikaan ole merkitystä muuta kuin että niistä näkee että tapahtuuko patteripiirissä lainkaan sitä mitä pitäisi eli lämmön siirtymistä kiertovedestä huoneilmaan.
Tällä vanhalla öljylämmityksellä kun vielä mennään niin nyt kun pakkasta on ulkona 14 astetta ja sisälämpö 21, menovesi on 50 asteista ja paluu 41 asteista. Tosin ihan tarkkaa kuvaa pattereiden lämmityskapasiteetista ei saa koska kaikki patteritermostaatit eivät ole samalla asetuksella. Esim. makuuhuoneessa termari on käännetty nollille ja aputiloissa ne ovat asennossa 3/5.
-
Laskin meillä COP:n ja tulin tällä hetkellä tulokseen (n.) 3,1. Ulkona pakkasta -10,9°C. Pumppu antoi seuraavat arvot;
- menoveden lämpötila: 46,8°C
- keruupiirin meno: -3,4°C
Luvut muutin Kelvin-asteiksi, niin sain kaavan: 319,9/(319,9 – 269,8) = 6,37. Ja, kun tämä piti vielä puolittaa, niin sain tulokseksi tuon 3,1.
Lisää tehokkuutta vesipattereihin meidän talossa saisi vielä poistamalla rajoittimet kaikkista patteritermostaateista tai poistamalla termostaatit kokonaan ja lisäämällä kiertovesipumpun nopeutta 2 -> 3. Ainoa huone, jossa huonelämpötila on normaalia n. 20°C pienempi on makuuhuone, siellä on n. 18°C.
-
Laskin meillä COP:n ja tulin tällä hetkellä tulokseen (n.) 3,1. Ulkona pakkasta -10,9°C. Pumppu antoi seuraavat arvot;
- menoveden lämpötila: 46,8°C
- keruupiirin meno: -3,4°C
Luvut muutin Kelvin-asteiksi, niin sain kaavan: 319,9/(319,9 – 269,8) = 6,37. Ja, kun tämä piti vielä puolittaa, niin sain tulokseksi tuon 3,1.
Lisää tehokkuutta vesipattereihin meidän talossa saisi vielä poistamalla rajoittimet kaikkista patteritermostaateista tai poistamalla termostaatit kokonaan ja lisäämällä kiertovesipumpun nopeutta 2 -> 3. Ainoa huone, jossa huonelämpötila on normaalia n. 20°C pienempi on makuuhuone, siellä on n. 18°C.
Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:
-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.
ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...
-tosin nyt täällä on aika vilpoisaa, *(lisälämpö käytössä)
työhuone: 20ast.
keittiö : 20,5ast,
olohuone: 22ast.
Pitää ihan vakavasti alkaa harkita ulkoista lämmittäjää :'(
-
Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0
Tuo on todellakin suuntaa antava kaava jolla selviää kaavan kirjoittajan mainitsema periaatteellinen menoveden vaikutus COP:iin
-
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0
Miten olet laskenut tuon?
-
Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0
Tuo on todellakin suuntaa antava kaava jolla selviää kaavan kirjoittajan mainitsema periaatteellinen menoveden vaikutus COP:iin
Jep, eli sinun tapauksessasi todellinen COP on 0,35 kertaa laskennallinen COP.
Varmaankin voisi nyrkkisääntönä sanoa että lattialämmitystalossa todellinen arvo on laskennallinen COP/2 ja patteritalossa laskennallinen COP/3
-
Roori kirjoitti
Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0
Minulla samoilla maa ja lähtölämpötiloilla on suoriin mittauksiin perustuva hyötysuhde 3,1
ATS
-
Jep, eli sinun tapauksessasi todellinen COP on 0,35 kertaa laskennallinen COP.
Varmaankin voisi nyrkkisääntönä sanoa että lattialämmitystalossa todellinen arvo on laskennallinen COP/2 ja patteritalossa laskennallinen COP/3
Tuohan pitäis tulla huomioitua tuolla menoveden "isoudella" tuo lattia/patteri ero jos tuo kaava pitäis kutinsa käytäntöön.
"Hattuvakioilla" sen tietysti saa aina kohtaamaan todellisuuden.
ivt7-09:lle Laskenta tehty yksinkertaisesti P_anto/P_otto (kw/kw), siis ajon aikana. Itseasiassa nuo ajonaikaiset COP3.0 lämmöt oli +42C (pumpulta) ja +3C (kaivosta), tuo aikaisempi mainitsemani +39 oli meno pattereille.
Patteri+lattia+LKV COP2010 Vuositasolla on tällä hetkellä = 17658.9kwh/6313.7kwh=2.8 (kwh/kwh). Tämä on oikeastaan se mikä minua itseäni kiinostaa, siitä selviää koska koneet ei pelaa kunnolla jos tuo alkaa laskea.
Patteri+lattia+LKV COP2009 Vuositasolla oli 20125.1kwh/6406.7kwh=3.14 (eli pii) ;), vähän on laskua vuodesta 2009 >>> 2010, mutta tuo selittynee kylmemmillä keleillä (menovesi ollut kuumempaa).
Tää alkaa nyt mennä sivuun kovasti tuosta otsikon aiheesta....
-
Patteri+lattia+LKV COP2010 Vuositasolla on tällä hetkellä = 17658.9kwh/6313.7kwh=2.8 (kwh/kwh). Tämä on oikeastaan se mikä minua itseäni kiinostaa, siitä selviää koska koneet ei pelaa kunnolla jos tuo alkaa laskea.
Patteri+lattia+LKV COP2009 Vuositasolla oli 20125.1kwh/6406.7kwh=3.14 (eli pii) ;), vähän on laskua vuodesta 2009 >>> 2010, mutta tuo selittynee kylmemmillä keleillä (menovesi ollut kuumempaa).
Tää alkaa nyt mennä sivuun kovasti tuosta otsikon aiheesta....
Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?
-
Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?
MLP:ltä mittausten perusteella laskettuja tuloksia/vuosi...
Eli tuotto MLP:ltä varaajaan virtausmittarilla ja 2:lla lämpötilamittausksella E=m*c*dT
Sähköverkosta otettu energia kwh-mittarin pulssilähdöllä.
-
Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?
MLP:ltä mittausten perusteella laskettuja tuloksia/vuosi...
Eli tuotto MLP:ltä varaajaan virtausmittarilla ja 2:lla lämpötilamittausksella E=m*c*dT
Sähköverkosta otettu energia kwh-mittarin pulssilähdöllä.
Tästä ymmärrän tuon viimeisen kohdan, eli esim. tämän vuoden luku on 6313,7 kWh = maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia.
Tuotto = lämpöpumpun tuottama kokonaisenergia tänä vuonna mittaushetkeen mennessä, ja tämä tieto on saatu virtausmittarilla + kahdella lämpötilamittauksella. Ovatko nämä jotain sellaista, jotka on erikseen asennettu eikä näitä ole valmiina maalämpöpumpussasi. Tässä täytyy kysyä näin seikkaperäisesti, kun meikäläisellä ei ole teknistä osaamista ja tietoutta näistä asioista.
-
Juu ne on erikseen asennettu ne ei kuulu MLP toimituksiin, en ainakaan tiedä mitään MLP:tä missä olis sisäänrakennettuna.
Virtausmittauspulssi 1L välein...
-
Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:
-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.
ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...
Kiertovesipumppu säädetty I-asennosta III-asentoon:
ulkolämpö: -15astetta
menolämpö: 52 ast.
paluulämpö: 46 ast.
Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...
-
Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...
Ei nosta, koska pumppu ei kykene nostamaan sitä lämpötilaa korkeammalle. Varmaan pumppu käy 24/7 tällä hetkellä?
Taisin mainita jotain siitä menoveden lämpötilan laskemisesta vaikka kotikonstein (jonkinlainen puhallin). On sulaa ****** ajaa maalämpöpumppua tuollaisilla lämpötiloilla, mutta kukin tyylillään 8-)
-
Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:
-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.
ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...
Kiertovesipumppu säädetty I-asennosta III-asentoon:
ulkolämpö: -15astetta
menolämpö: 52 ast.
paluulämpö: 46 ast.
Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...
Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.
Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.
Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.
-
Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.
Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.
Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.
Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.
Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.
En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.
-
Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.
Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.
Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.
Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.
Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.
En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.
Jos kaikki patterit olivat jatkuvasti jäähdytys 40/51 ja kaikki ovat nyt jatkuvasti jäähdytys 46/52 tämä on merkittävä kasvu antoi lämmitysteho
nopeampaan liikkeeseen 40/51 tuntuisi 44/47 vastaavia kattilan teho
-
Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.
Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.
Itse asiassa "kuuma pää" eli lauhduttimelta lähtevä lämpötila määrittää lauhtumispaineen
ATS
-
Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.
Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.
En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.
Pattereista saadaan ulos enemmän tehoja ja tämä tarkoittaa vähäisempää vastuksen tarvetta. Pelkällä pumpulla pärjää pidemmälle, vuosihyötysuhde parempi.
Pumppu joutuu vähän kovemmalla, mutta tekee myös säästöä enemmän.
-
Joo kompura varmasti nauttii nyt kun saa käydä 24/7. Ei sitten tule niitä kuluttavia käynnistyksiä ;D
Tässä tapauksessa en puhuisi vuosiHYÖTYsuhteesta tai pumpun joutumisesta VÄHÄN kovemmalle. Mutta antaa olla, varmaan se on ihan hyvä.
-
Ei nosta, koska pumppu ei kykene nostamaan sitä lämpötilaa korkeammalle. Varmaan pumppu käy 24/7 tällä hetkellä?
Taisin mainita jotain siitä menoveden lämpötilan laskemisesta vaikka kotikonstein (jonkinlainen puhallin). On sulaa ****** ajaa maalämpöpumppua tuollaisilla lämpötiloilla, mutta kukin tyylillään 8-)
Siis 52astetta on laitteen maksimi? Miksi Allen on tehnyt tarjouksen 55-asteen mukaan, jossa tuo aik.mainittu COP 2,98arvokin on.
Olen ymmärtänyt asian niin, että vielä tuolla 55-asteen lämmölläkin olisi vähintään tuplasti halvempaa lämmittää taloa kuin suoralla sähköllä (öljyynkin nähden). Vai eikö tuossa huomioida lisäsähkön (3kW-6kW) käyttämää sähkönkulutusta ollenkaan? -sehän kuulostaa jo huijaamiselle!
Talon iän (puruseinät) sekä neliöt (+200) huomioon ottaen niin ei tuo lähtevän veden lämpö nyt vaikuta niin poikkeavan kovalle? vrt.muihin patteriverkkoihin mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi. Jos lähtevän veden saa 48asteeseen -16pakkasessa sisälämpötilan ollessa vielä 22ast. niin käyn hakemassa sen pahisn pöytätuulettimen! Se oikeasti vain kuulostaa niin tosi oudolle.. :-[ varsinkin jos menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan (en oikeasti ymmärrä,sori pojat vääntäkää rautalangasta)
offtopic:
Toki lattialämmitys olisi paljon taloudellisempi matalalla lämpötilallaan, mutta se ei nyt ole vaihtoehto!
Kaverilla on matalaenergiatalo n.150m2 (v.2010) vesikiertoisella lattialämmityksellä tismalleen samalla mlp-pumpulla ja laskettiin päivän sähkökustannukseksi n.4,5€! Lisäsähkön osuus <10h. minulla siis ~300% kalliimpaa per päivä.
---
*Tänään sähkön kulutus 117kW/h josta pumpun osuus 107kw/h.
(29.11.2010: -16astetta ja pumpun kulutus 111kWh)
Pumppu kyllä käy kokoajan..
Andrew:in mielestä k.vesipumpun nopeutta pitäisi vieläkin lisätä? ei vain taida olla enää mahdollista..
-
Siis 52astetta on laitteen maksimi? Miksi Allen on tehnyt tarjouksen 55-asteen mukaan, jossa tuo aik.mainittu COP 2,98arvokin on.
Olen ymmärtänyt asian niin, että vielä tuolla 55-asteen lämmölläkin olisi vähintään tuplasti halvempaa lämmittää taloa kuin suoralla sähköllä (öljyynkin nähden). Vai eikö tuossa huomioida lisäsähkön (3kW-6kW) käyttämää sähkönkulutusta ollenkaan? -sehän kuulostaa jo huijaamiselle!
Talon iän (puruseinät) sekä neliöt (+200) huomioon ottaen niin ei tuo lähtevän veden lämpö nyt vaikuta niin poikkeavan kovalle? vrt.muihin patteriverkkoihin mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi. Jos lähtevän veden saa 48asteeseen -16pakkasessa sisälämpötilan ollessa vielä 22ast. niin käyn hakemassa sen pahisn pöytätuulettimen! Se oikeasti vain kuulostaa niin tosi oudolle.. :-[ varsinkin jos menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan (en oikeasti ymmärrä,sori pojat vääntäkää rautalangasta)
offtopic:
Toki lattialämmitys olisi paljon taloudellisempi matalalla lämpötilallaan, mutta se ei nyt ole vaihtoehto!
Kaverilla on matalaenergiatalo n.150m2 (v.2010) vesikiertoisella lattialämmityksellä tismalleen samalla mlp-pumpulla ja laskettiin päivän sähkökustannukseksi n.4,5€! Lisäsähkön osuus <10h. minulla siis ~300% kalliimpaa per päivä.
---
*Tänään sähkön kulutus 117kW/h josta pumpun osuus 107kw/h.
(29.11.2010: -16astetta ja pumpun kulutus 111kWh)
Pumppu kyllä käy kokoajan..
Andrew:in mielestä k.vesipumpun nopeutta pitäisi vieläkin lisätä? ei vain taida olla enää mahdollista..
Tällä hetkellä mielestäni käytät noin 2kw vastus sähkön jatkuvasti klo -17. Vuoden -24 käytät noin 4 tai 5 kW jatkuvasti. Jos keräät päivittäiset lämpötilat ja KW voit piirtää, että tietää mitä odottaa myöhemmin.
Paras vaihtoehto on parantaa eristystä niin, että pumppu on oikean kokoinen ja kylmä talvi ja on valmistautunut näihin kylmempiä talvia
-
Ei sen tarvitse olla välttämättä pöytätuuletin. Myös pienet äänettömät laitetuulettimet käyvät. Virtalähteeksi wanhoja Nokian kännykkälatureita, joita jokaisella on tietty nurkat täynnä. Katsot vain että puhaltimen virrankulutus ja laturin teho kohtaavat.
Mitä hiljaisempi sen parempi. esim: http://www.jimmspc-store.fi/listaa/171
Mikä tahansa ratkaisu joka parantaa pattereiden lämmönluovutuskykyä (--> eli auttaa laskemaan menoveden lämpötilaa huonelämpötilan pysyessä samana) on tervetullut.
Joku käyttää puhallinkonvektoria, toinen pöytätuulettimia, joku laitetuulettimia. Kaikki ratkaisut toimivat, mutta hinnat eroavat.
Laitetuulettimilla joku kokeilikin hyvin tuloksin, mutta sitä viestiketjua en löytänyt tähän hätään. Tässä näsitä laitetuulettimista juteltiin joskus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0
-
Ei sen tarvitse olla välttämättä pöytätuuletin. Myös pienet äänettömät laitetuulettimet käyvät. Virtalähteeksi wanhoja Nokian kännykkälatureita, joita jokaisella on tietty nurkat täynnä. Katsot vain että puhaltimen virrankulutus ja laturin teho kohtaavat.
Mitä hiljaisempi sen parempi. esim: http://www.jimmspc-store.fi/listaa/171
Mikä tahansa ratkaisu joka parantaa pattereiden lämmönluovutuskykyä (--> eli auttaa laskemaan menoveden lämpötilaa huonelämpötilan pysyessä samana) on tervetullut.
Joku käyttää puhallinkonvektoria, toinen pöytätuulettimia, joku laitetuulettimia. Kaikki ratkaisut toimivat, mutta hinnat eroavat.
Laitetuulettimilla joku kokeilikin hyvin tuloksin, mutta sitä viestiketjua en löytänyt tähän hätään. Tässä näsitä laitetuulettimista juteltiin joskus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0
Tom Allen tapa on tarjota hyvin ja pumppu, joka vaatii vastuselementtejä kun useimmat kylmä.
Ne lasketaan resistanssi on klo -10 meidän talon normaali talvi. Jotta tämä toimisi kylmiä jaksoja on sekoitettu lämpimämmät ajanjaksot. Kun pitkään kova kylmä jakso taloustieteen ei toimi. Se on suunnittelu.
Tällaisen mallin Jos viileä patterit saada lisää lämpöä taloon ei varata maahan. Se jäätyy.
Lattialämmitys on syvempi hyvin saman pumpun saada lisää lämpöä taloon ilman vastarintaa.
-
Kesällä meni sähköä noin 300kwh/kk ja nyt mennyt 1200kwh/kk.
Vuosikulutus tulee jäämään todennäköisesti alle 10 000kwh.
Lämmityksen osuus tulee olemaan noin 5500-6000kwh.
Ennen maalämpöä paloi öljyä noin 20000-25000kwh (2000-2500L) vuodessa.
-70 rakennettu omakotitalo, 160 neliötä ja vesikiertoinen patterilämmitys.
1/2v maalämmöllä ja aika hyvältä vaikuttaa. :D
-
Mitähän Haileen korkein menoveden lämpö on tähän mennessä ollut?
Missäpäin suomea talo on?
-
En ole seuraillut lämpötiloja. Täytyy katsoa kun pakkasta on vähän enemmän. Tänä aamuna oli vain -1 astetta. Asunnon sisälämpötila on ollut vakio 21 astetta ja termostaatit pattereissa jotka normaaliasennoissa.
Talo on Järvenpäässä.
Danfoss DHP-H 8 ja reiän syvyys 157m
-
Morjens! Täällä edelleen pelkkää positiivista sanottavaa laitteistosta. Nyt vain toivoisi vieläkin rapeampia kelejä, että saataisiin kunnolla otettua mittaa pumpusta. Vastustunteja ei vieläkään :)
Hauskaa viikonloppua
-
Hailee:-70 rakennettu omakotitalo, 160 neliötä ja vesikiertoinen patterilämmitys
Hailee:Lämmityksen osuus tulee olemaan noin 5500-6000kwh.
Ennen maalämpöä paloi öljyä noin 20000-25000kwh (2000-2500L) vuodessa.
Teittekö millaista saneerausta lämpöeristyksien,ikkunoiden,ilmanvaihdon yms osalta?
On noi lämmökulutuslukemat todella alhaiset
-
Säätiedotus lupaa yöksi -18
Torstai aamuksi -20
Torstai päiväksi -25
Torstai yöksi -30
ja perjantaille -30 astetta
saa ny nähdä miten lämpöä riittää näillä keleillä..vähän jo huolestuttaa.
äsken näytti olevan -16asteessa lähtevä vesi 52astetta lisälämpö I:llä.
-
Eilen illalla oli -15 astetta ja kävin vilkaisemassa menolämpöä joka kävi 49 asteessa kaksi kertaa tunnissa. Lisälämpöä ei ole vielä tarvittu lämpökaivon valmistumisen jälkeen. 8-)
70 rakennettu omakotitalo. 160 neliötä josta noin 50 neliötä pidetään 15 asteen lämmössä. Vesikiertoinen patterilämmitys. Danfoss DHP-H 8 ja lämpökaivon syvyys 157m.
1/2 vuotta maalämpöä. :P
-
Säätiedotus lupaa yöksi -18
Torstai aamuksi -20
Torstai päiväksi -25
Torstai yöksi -30
ja perjantaille -30 astetta
saa ny nähdä miten lämpöä riittää näillä keleillä..vähän jo huolestuttaa.
äsken näytti olevan -16asteessa lähtevä vesi 52astetta lisälämpö I:llä.
Sua on kusetettu pumpun koolla tai tarjouksen on tehnyt amatööri.
Tulevaisuus näyttää tältä.
Sama teho siirtyy korkealla menoveden lämpötilalla, kuin matalallakin lämpötilalla. Vain COP on huonompi.
Virtausnopeus ja lämpötilaero ratkaisee.
Noin nopeasti lukien sulla on yhdistelmä: Liian vähän patterien luovutuspintaa ja liian pieni pumppu.
Jos talvi jatkuu tällaisenä, niin veikkaan että tammi - helmikuussa kaivo on energiansa luovuttanut ja jäässä. Sen jälkeen vastukset on päällä loppukevään.
-
Eilen illalla oli -15 astetta ja kävin vilkaisemassa menolämpöä joka kävi 49 asteessa kaksi kertaa tunnissa. Lisälämpöä ei ole vielä tarkettu lämpökaivon valmistumisen jälkeen. 8-)
70 rakennettu omakotitalo. 160 neliötä josta noin 50 neliötä pidetään 15 asteen lämmössä. Vesikiertoinen patterilämmitys. Danfoss DHP-H 8 ja lämpökaivon syvyys 157m.
1/2 vuotta maalämpöä. :P
Tänään lämpö sitten lähes odotuksen mukaisesti; klo 16:30 -22astetta ulkona ja
menovesi: 55astetta
paluuvesi: 48astetta
integraali: 793
lisälämpö II käytössä
kaivosta tulee +1asteista nestettä ja alas menee -2astetta.
-10pakkasella oli +0 ja alas meni -3.
kävin muuttamassa tuon integraaliarvon eli lisälämpö II lähtee käyntiin 650astessa. vai tappaako tuo nyt kaivon vieläkin nopeammin?
Yhtäkaikki, viimeisen 24h kulutus on huimat 137kWh+käyttösähkö.
-
Anna mennä suosiolla vastukset nopsasti päälle, niin et ime kaivoa tyhjäksi.
Kaivon lämpötilaero on ihan ok.
-
Ei kai tuota 160m syvää kaivoa kovin helposti 8kW pumpulla saa "imettyä tyhjäksi" !? ;)
-
Anna mennä suosiolla vastukset nopsasti päälle, niin et ime kaivoa tyhjäksi.
Kaivon lämpötilaero on ihan ok.
OK!, muutettu takaisin.
-
dodii, -25 pakkasta viime yönä ja tänään MLP:n kulutus 141kWh eli vajaata 20euroa päivä.. max.lähtölämpö oli 57-58 astetta.
Kaverin vesi-ilma-lämpöpumppu puski -18asteessa jo 59 asteista vettä patteritaloon.. Siihen nähden pärjään kohtuullisen hyvin. varsinkin kun se ottaa "lämpöä" ilmasta!
TomAllenin mielestä pumppu ei ole alitehoinen koska jaksaa puskea lämmintä taloon (tuo +55>) -alitehoinen ei siihen pystyisi. Ei siis kannata olla huolissaan tulevasta.. (kumpa se olisi niin helppoa)
-20asteessa +52asteista vettä. näillä siis mennään :-/
Nyt on kuitenkin sisätilatuuletin hommattu ja pari vanhan serverin kotelotuuletinta joissa tehoa riittää! Ehkä jonkinsortin puhallinkonvektori noista vielä rakentuu..
-
dodii, -25 pakkasta viime yönä ja tänään MLP:n kulutus 141kWh eli vajaata 20euroa päivä.. max.lähtölämpö oli 57-58 astetta.
Kaverin vesi-ilma-lämpöpumppu puski -18asteessa jo 59 asteista vettä patteritaloon.. Siihen nähden pärjään kohtuullisen hyvin. varsinkin kun se ottaa "lämpöä" ilmasta!
TomAllenin mielestä pumppu ei ole alitehoinen koska jaksaa puskea lämmintä taloon (tuo +55>) -alitehoinen ei siihen pystyisi. Ei siis kannata olla huolissaan tulevasta.. (kumpa se olisi niin helppoa)
-20asteessa +52asteista vettä. näillä siis mennään :-/
Nyt on kuitenkin sisätilatuuletin hommattu ja pari vanhan serverin kotelotuuletinta joissa tehoa riittää! Ehkä jonkinsortin puhallinkonvektori noista vielä rakentuu..
No niin lähti meilläkin eilen Oilon+Jämä-yhdistelmästä. Seurasin pattereihin lähtevän kiertoveden lämpötilaa pitkin päivää ja se oli aika tarkkaan ulkolämpötila +70-80 astetta kun kv-pumppu oli kakkosnopeudella (-20=50, -21=51, -22=52 jne). Paluupiirin vesi jäähtyy kakkosnopeudella n. 9 astetta näillä pakkaslukemilla. Kaverisikaan ei vain kerro/tiedä että millä hyötysuhteella tuo 59-asteinen vesi lähtee. Saahan sitä sähkövastuksilla vaikka 109-asteista kiertovettä tehtyä. Kyllä minäkin sen VILP:in saattaisin hommata jos koko lysti maksaisi esim. 7000 €
Nämä lämpötilat ovat kuitenkin aika poikkeuksellisia ainakin täällä Kehä III:n sisäpuolella. Siinä mielessä ymmärrän osatehomitoitusta että tällainen tilanne on aika harvinainen. Mutta jos osatehomitoitus ei kunnolla näy paketin hinnassa niin hommasta häviää pointti. Ennemminkin pitäisi löytää patteritaloon ratkaisu, jossa COP on vielä kohtuullinen kun ulkolämpötila menee johonkin -10 tai -15-asteeseen.
-
No niin lähti meilläkin eilen Oilon+Jämä-yhdistelmästä. Seurasin pattereihin lähtevän kiertoveden lämpötilaa pitkin päivää ja se oli aika tarkkaan ulkolämpötila +70-80 astetta kun kv-pumppu oli kakkosnopeudella (-20=50, -21=51, -22=52 jne). Paluupiirin vesi jäähtyy kakkosnopeudella n. 9 astetta näillä pakkaslukemilla. Kaverisikaan ei vain kerro/tiedä että millä hyötysuhteella tuo 59-asteinen vesi lähtee. Saahan sitä sähkövastuksilla vaikka 109-asteista kiertovettä tehtyä. Kyllä minäkin sen VILP:in saattaisin hommata jos koko lysti maksaisi esim. 7000 €
Nämä lämpötilat ovat kuitenkin aika poikkeuksellisia ainakin täällä Kehä III:n sisäpuolella. Siinä mielessä ymmärrän osatehomitoitusta että tällainen tilanne on aika harvinainen. Mutta jos osatehomitoitus ei kunnolla näy paketin hinnassa niin hommasta häviää pointti. Ennemminkin pitäisi löytää patteritaloon ratkaisu, jossa COP on vielä kohtuullinen kun ulkolämpötila menee johonkin -10 tai -15-asteeseen.
Joo, koko lysti oli (en nyt muista enää tarkalleen) mutta olisi maksanut n.14k€ jos avaimet käteen olisi teettänyt. Kuulosti aivan järkyttävän kalliille! vaikka verrattuna MLP:n jonka hyötysuhde (alla) on kuitenkin aika hyvä vaikka ulkona olisi kovakin pakkanen. Kaverin VILP taisi olla markkinoiden "parhaimpia" eli pystyy vielä toimimaan -25asteessa ja oli näitä hiilidioksidi mitä lie vehkeitä. Patteritalo siis kyseessä. Harkitsi kovasti MLP:a mutta homma kaatui kun ei saanut kiinteää kaivon hintaa mistään. Asuu korkealla hiekkamaalla, jolloin putkitus olisi voinut olla todella kallis!
Näytti menovesi olevan nyt (-10ast.) 45astetta.
Vanhempi keskustelu:
Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta). Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.
Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta.
0-asteisella vedellä mitattuna:
[/tbody]
| Menovesi | COP-arvo |
40
| 3,9
|
41
| 3,82
|
42
| 3,74
|
43
| 3,66
|
44
| 3,59
|
45
| 3,52
|
46
| 3,46
|
47
| 3,4
|
48
| 3,33
|
49
| 3,28
|
50
| 3,22
|
51
| 3,17
|
52
| 3,12
|
53
| 3,07
|
54
| 3,02
|
55
| 2,98
|
-
Tästä linkistä sitä VILP COPpia voi seurata: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/
Ai mitä coppia ;D ;D ;D ;D ;D
-
Tästä linkistä sitä VILP COPpia voi seurata: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/
Ai mitä coppia ;D ;D ;D ;D ;D
Kaveri: "Tossa linkisä on vanha pannu, mulla uusi ja uusin firmis.."
+
"vielä -25 pakkasessa +40 asteiseen taikoi +60 asteista paluuvettä taikoi, mut siitä kylmemmässä vastukset hoitaa.."
Jotenkin kuulostaa aika hurjille lukemille näillä keleillä, varsinkin kun vertaa tuota ed.mainittua linkkiä. Tuntuisi cop:in menevän kuitenkin aika pienillä..
Pystyykö tuosta laskemaan COP-arvoa samalla tavalla kuin MLP:ssä?
Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää vertailuja Sanyon VILP:n ja Allenin Danfossin kesken.. Sama idea kuitenkin laitteissa?
-
Tästä linkistä sitä VILP COPpia voi seurata: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/
Ai mitä coppia ;D ;D ;D ;D ;D
Kaveri: "Tossa linkisä on vanha pannu, mulla uusi ja uusin firmis.."
+
"vielä -25 pakkasessa +40 asteiseen taikoi +60 asteista paluuvettä taikoi, mut siitä kylmemmässä vastukset hoitaa.."
Jotenkin kuulostaa aika hurjille lukemille näillä keleillä, varsinkin kun vertaa tuota ed.mainittua linkkiä. Tuntuisi cop:in menevän kuitenkin aika pienillä..
Pystyykö tuosta laskemaan COP-arvoa samalla tavalla kuin MLP:ssä?
Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää vertailuja Sanyon VILP:n ja Allenin Danfossin kesken.. Sama idea kuitenkin laitteissa?
Ei taida olla mitään yhteistä tuolla sanyolla ja sinun Danfossin kanssa. Sanyo toimii linkin perusteella suoralla sähköllä COP 1 ;D
Asiaan: Minä sinun asemassasi aloittaisin ensi kesänä lämmönjakoremontin näillä vermeillä:
http://www.purmo.com/fi/tuotteet/paneeliradiaattorit/purmo-compact.htm
Johonkin toisijaiseen tilaan jossa pieni humina ei häiritse laittaisin tällaisia 1-3 kpl:
http://www.sabiana.it/en/product/product_detail.asp?IDProductCategory=12&IDProduct=52
Näillä saat menoveden lämpötilan alas ja danfoss alkaa toimimaan seuraavana talvena hyvällä cop kovilla pakkasilla.
Samalla kannattaa vetää uudet putken niin on koko lämmönjako sitten kunnossa. Nuo uudet purmot ovat muuten aivan hienon näköistä jos niitä verrataan vanhoihin 30 vuotta vanhoihin monta kertaa maalattuihin pattereihin. ;)
Puhallin patteri levittää lämpimän ilman niin että huonetilan on miellyttävän tasalämpöinen. Tunne on aivan eri verrattuna siihen että seinillä on kuumat patterit ja muu huonetila on viileämmän tuntuinen.
-
Ei taida olla mitään yhteistä tuolla sanyolla ja sinun Danfossin kanssa. Sanyo toimii linkin perusteella suoralla sähköllä COP 1 ;D
Asiaan: Minä sinun asemassasi aloittaisin ensi kesänä lämmönjakoremontin näillä vermeillä:
http://www.purmo.com/fi/tuotteet/paneeliradiaattorit/purmo-compact.htm
Johonkin toisijaiseen tilaan jossa pieni humina ei häiritse laittaisin tällaisia 1-3 kpl:
http://www.sabiana.it/en/product/product_detail.asp?IDProductCategory=12&IDProduct=52
Näillä saat menoveden lämpötilan alas ja danfoss alkaa toimimaan seuraavana talvena hyvällä cop kovilla pakkasilla.
Samalla kannattaa vetää uudet putken niin on koko lämmönjako sitten kunnossa. Nuo uudet purmot ovat muuten aivan hienon näköistä jos niitä verrataan vanhoihin 30 vuotta vanhoihin monta kertaa maalattuihin pattereihin. ;)
Puhallin patteri levittää lämpimän ilman niin että huonetilan on miellyttävän tasalämpöinen. Tunne on aivan eri verrattuna siihen että seinillä on kuumat patterit ja muu huonetila on viileämmän tuntuinen.
no,nyt on tilattu vuolukivitakka. Toimitus viikolla 5.
vähän kyllä ärsyttää tilata 20 000€:n investointi ja heti perään 6300euron takka.. nyt ei muuta puutu ku et danfossi ei reagoi ulkoiseen lämmittimeen mitenkään,huoh! (en kyllä enää yllättyisi)
ois pitäny pysyä kerrostaloasumisessa!! ja tolla rahalla ois käyny pari kertaa etelässä luksus luokassa..
-
Ei se takka paranna wanhojen pattereiden lämmönluovutuskykyä, eikä näin ollen myöskään juurikaan hyötysuhdetta. Toivottavasti saat puuta halvalla, koska jos se maksaa yli 20 euroa motti niin maalämpö tulee halvemmaksi. Tämä tietysti vasta sitten kun lämmönluovutusta on parannettu.
-
Ei se takka paranna wanhojen pattereiden lämmönluovutuskykyä, eikä näin ollen myöskään juurikaan hyötysuhdetta. Toivottavasti saat puuta halvalla, koska jos se maksaa yli 20 euroa motti niin maalämpö tulee halvemmaksi. Tämä tietysti vasta sitten kun lämmönluovutusta on parannettu.
Idea olisi tiputtaa MLP:n lämpötilaa ja käyttää takkaa tukemaan lämmitystä, ellei siihen sitten saa jotain järkevää lämpöanturia ohjaamaan.
Puut ovat ilmaisia. Ei se muuten olisi oikein ollut edes järkevää. Nouseepa samalla talon arvokin
-
Myy puut pois ja osta sillä rahalla puhallinpatterit. Takan arvo pysyy paremmin kun et käytä sitä ;)
-
Eilen illalla oli -15 astetta ja kävin vilkaisemassa menolämpöä joka kävi 49 asteessa kaksi kertaa tunnissa. Lisälämpöä ei ole vielä tarkettu lämpökaivon valmistumisen jälkeen.
Eilen illalla ulkona -19.5 astetta ja menoveden lämpötila kävi parhaimmillaan 51 asteessa. Eilen ilmoitin myös sähkömittarin lukemat sähkön toimittajalle ja viimeisen 3kk aikana mennyt sähköä yhteensä 3300kwh.
Auto on aamuisin ollut noin 2h lämmityksessä, mikä lisää sähkönkulutusta.
1/2 vuotta maalämpöä.
-
Morjens! Nyt kun keli meni plussan puolelle niin mieleeni tuli ensi kesä joka toivottavasti on lämmin :) ? Onko teillä kellään mitään viilennys systeemejä danfosseissa? Olisiko pitänyt jo asennusvaiheessa ottaa tämä huomioon? Myyjä kyllä otti asian puheeksi mutta itse hölmönä ohitin koko jutun ja halusin keskittyä lämmittämiseen. Nyt yläkerran viilennyksen hoitaa kesäisin IVT:n ilmalämpöpumppu. Kannattaako antaa edelleenkin hoitaa vai mitä mieltä asiaan perehtyneet ovat?
-
Kannattaako antaa edelleenkin hoitaa vai mitä mieltä asiaan perehtyneet ovat?
Kannattaa, koska se on jo maksettu ja käyttökustannukset ovat naurettavat verrattuna lisäinvestointiin.
-
Tom Allenista sen verran, että tänään asennettiin uudiskohteeseeni lattialämmitys. Hyvin meni, särmästi kaveri hoiti homman ja siivosi roskat mukaansa. Pisteet kotiin siis.
-
Pitää pitkästä aikaa kirjotella väliaikatietoja jos jotain kiinnostaa.
Eli tein makuuhuoneeseen köyhän miehen "puhallinkonvektorin" laittamalla pöytätuulettimen patteria vastaan ja kellokytkimen ohjaamaan käyttöä. eli illalla on 21-23:30 puhallin käytössä joka nostaa huoneen lämpötilaa +1asteella. 21,5huoneasteeseen. aamulla lämmöt on tippunut sinne perus +20asteeseen. (liian kylmä)
Huomasin että on tehokkaampaa pitää se pieniä aikoja käytössä kuin koko ajan päällä, en tiedä miksi.
Pannuhuoneeseen on asennettu puukiuas missä polttelen erilaista jätettä (pahvia,jätepuuta tms) mikä nostaa hieman alakerran lämpötilaa inhimilliseen +18asteeseen, lattiat on silti +14asteisiä (liian kylmää silti). tänään töistä tullessani saunassa +10astetta.
no,sellaista kysyisin, että nyt on olohuoneessa vuolukivitakka, (kuivuu vielä 3päivää) betonilattian läpi on tehty putki pannuhuoneeseen, ja vanhasta öljykattilasta jäi huonetermostaatti (mekaaninen) yli.
Mitä tarvitaan, että saan danfossin integraaliarvon tippumaan tuolla termostaatilla? vai pitääkö ostaa danfossilta jokin kilke siihen ?
-
Miltäs kuulostaisi jos 8kW pumppu vaihdettaisiin 10kW pumppuun? mitä riskejä se voisi sisältää.. ainakin mietityttää tuo kaivon riittävä syvyys.
Plussana voidaan mainita että alunperin kaivo piti tehdä 155metriseksi, mutta pintamaasta (savi) johtuen se tehtiinkin 163metriseksi.
10kW pumppu yleensä mitoitetaan 175metriseksi.
Väitteitä/vastaväitteitä?
-
Täällä kaivon mitoitin talon energiakulutuksen mukaan (enkä pumpun mukaan), ja pätkäytin siihen sitten pykälää isomman pumpun kuin alunperin ajattelin, eikä siitä tietyskkään mitään onkelmaa tullut koska kaivo oli talon kulutuksen mukaan mitoitettu. Eli täällä se nykyinen isompi pumppu ei ota sieltä kaivosta yhtään enempää tavaraa kuin se pienempi olisi ottanut.
Sulla taisi olla alimittainen systeemi muistaakseni vai oliko se menoveden lämpötila se pullonkaula...enivei taitaa tuo kaivokin olla alimittainen sinun taloosi. Sitä kaivoa saa "jatkettua" esmes maapiirillä jos sellaiseen mahdollisuus. Eli kesät "maataan maalla" ja talvet "pystyssä kaivolla" tjsp.
-
Miltäs kuulostaisi jos 8kW pumppu vaihdettaisiin 10kW pumppuun? mitä riskejä se voisi sisältää.. ainakin mietityttää tuo kaivon riittävä syvyys.
Plussana voidaan mainita että alunperin kaivo piti tehdä 155metriseksi, mutta pintamaasta (savi) johtuen se tehtiinkin 163metriseksi.
10kW pumppu yleensä mitoitetaan 175metriseksi.
Väitteitä/vastaväitteitä?
Ei voi vaihtaa ja kuten Roori meinas niin kulutuksen mukaan mitoitus. 20m per kW kun pitää miniminä niin yleensä vältetään miinusmerkkinen paluu kaivosta.
-
Täällä kaivon mitoitin talon energiakulutuksen mukaan (enkä pumpun mukaan), ja pätkäytin siihen sitten pykälää isomman pumpun kuin alunperin ajattelin, eikä siitä tietyskkään mitään onkelmaa tullut koska kaivo oli talon kulutuksen mukaan mitoitettu. Eli täällä se nykyinen isompi pumppu ei ota sieltä kaivosta yhtään enempää tavaraa kuin se pienempi olisi ottanut.
Sulla taisi olla alimittainen systeemi muistaakseni vai oliko se menoveden lämpötila se pullonkaula...enivei taitaa tuo kaivokin olla alimittainen sinun taloosi. Sitä kaivoa saa "jatkettua" esmes maapiirillä jos sellaiseen mahdollisuus. Eli kesät "maataan maalla" ja talvet "pystyssä kaivolla" tjsp.
Niin,ed.talon omistaja oli ilmoittanut talon kulutuksen hieman alakanttiin,josta ko.ongelmat alkoivat.
Laskin neliölämmityshinnalla talon lämpöenergiatarpeen;
yläkerta: 131,5m2 =45w/m2
alakerta: 123,5m2 =40w/m2
yhteensä: 10845kwh
en ole insinööri joten lukemat ei välttis ole oikein, mutta lienee suuntaa antavia.
Tosi ikävä, että vanhaa kaivoa ei voi suoraan syventää,niin ongelmahan poistuisi sillä.. onko siinä joku tekninen juttu!?
*Uutta kaivoa en rupea maksamaan (n.6000e) se on varma!
Pumppu on myös mahdollista optimoida eli nostaa puristuksia,joka samalla ottoteholla nostaisi lämmitysvettä kolmella asteella. Virallista tietoa ei tietenkään saa,miten tämä vaikuttaa pumpun kestävyyteen,mutta valmistaja on tämän hyväksynyt. eli ei pitäisi vaikuttaa MUTTA! onko kestävyys siten todellisuudessa sen -1kk vai -5v..ei kukaan sano..
-
Ei voi vaihtaa ja kuten Roori meinas niin kulutuksen mukaan mitoitus. 20m per kW kun pitää miniminä niin yleensä vältetään miinusmerkkinen paluu kaivosta.
Minulla 20kW:n pumppu (0/35) ja 220m syvä kaivo (215m kaivossa vettä). Kolmiputkijärjestelmä. Sain tuloveden menemään asteen kymmenyksiä miinukselle, kun nyt vuosisadan kylmimmän viikon tjmv. lopussa ajoin pönttöä kuumaksi ammeen täyttöä varten.
On tietysti aika toivotonta ruveta putkistoa vaihtamaan...
18E saisi tehoa rutkasti lisää kun lisäisi pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa. Ei se minunkaan pumppu anna kuin 16kW ulos jos maaliuos on 0-asteista ja pyynti 50 astetta lämmitysjärjestelmään.
Mapiiristä/kaivosta otettavan lämmön osuus kasvaa kun menoveden lämpötilaa saa laskettua. Eikös se niin mennyt?
-
Minulla 20kW:n pumppu (0/35) ja 220m syvä kaivo (215m kaivossa vettä). Kolmiputkijärjestelmä. Sain tuloveden menemään asteen kymmenyksiä miinukselle, kun nyt vuosisadan kylmimmän viikon tjmv. lopussa ajoin pönttöä kuumaksi ammeen täyttöä varten.
On tietysti aika toivotonta ruveta putkistoa vaihtamaan...
18E saisi tehoa rutkasti lisää kun lisäisi pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa. Ei se minunkaan pumppu anna kuin 16kW ulos jos maaliuos on 0-asteista ja pyynti 50 astetta lämmitysjärjestelmään.
Mapiiristä/kaivosta otettavan lämmön osuus kasvaa kun menoveden lämpötilaa saa laskettua. Eikös se niin mennyt?
Jos myyjä sanoo että patterit varmasti riittää,niin luulisi silloin riittävän!? Kehui vielä pattereiden pinta-alaakin olevan enemmän kuin monissa -80luvun taloissa! (kaikki kaksilevyisiä).
Pitäisi siis vaihtaa 3.levyisiin pattereihin?
vai onko uusi nykyaikainen patteri parempi vaikka samankokoinen,
mutta kuinka monta %?
Humisevat puhallinpatterit ei voi olla ainoa vaihtoehto !!!
-
Minulla 20kW:n pumppu (0/35) ja 220m syvä kaivo (215m kaivossa vettä). Kolmiputkijärjestelmä. Sain tuloveden menemään asteen kymmenyksiä miinukselle, kun nyt vuosisadan kylmimmän viikon tjmv. lopussa ajoin pönttöä kuumaksi ammeen täyttöä varten.
On tietysti aika toivotonta ruveta putkistoa vaihtamaan...
18E saisi tehoa rutkasti lisää kun lisäisi pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa. Ei se minunkaan pumppu anna kuin 16kW ulos jos maaliuos on 0-asteista ja pyynti 50 astetta lämmitysjärjestelmään.
Mapiiristä/kaivosta otettavan lämmön osuus kasvaa kun menoveden lämpötilaa saa laskettua. Eikös se niin mennyt?
Jos myyjä sanoo että patterit varmasti riittää,niin luulisi silloin riittävän!? Kehui vielä pattereiden pinta-alaakin olevan enemmän kuin monissa -80luvun taloissa! (kaikki kaksilevyisiä).
Pitäisi siis vaihtaa 3.levyisiin pattereihin?
vai onko uusi nykyaikainen patteri parempi vaikka samankokoinen,
mutta kuinka monta %?
Humisevat puhallinpatterit ei voi olla ainoa vaihtoehto !!!
Onko teidän pattereissa konvektiolevy(t) siellä patterilevyjen välissä?
Katselin tuosta Purmon esitteestä, että aika paljon auttaa konvektiolevyt.
Kolme saman kokoista patteria (1200mm*600mm):
H20, ilman konvektiolevyjä = 391W(40c), 758W(70c)
C21, yhdellä konvektiolevyllä = 468W(40c), 923W(70c)
C22, kahdella konvektiolevyllä = 589W(40c), 1170W(70c)
Vaihto H20 => C22 lisäisi lämmönluovutuskykyä puolella. Aika iso ero.
-
Jos myyjä sanoo että patterit varmasti riittää,niin luulisi silloin riittävän!? Kehui vielä pattereiden pinta-alaakin olevan enemmän kuin monissa -80luvun taloissa! (kaikki kaksilevyisiä).
Tässä kohtaa pitäisi jokaisen saneeraajan (ja myyjän) mitata kuinka lämmintä vettä sinne kiertoon menee pakkasilla ennen päätösten tekoa.
Ilman tätä mittausta ei voi sanoa juuta eikä jaata. Paitsi tietysti myyjät ;)
-
Jos myyjä sanoo että patterit varmasti riittää,niin luulisi silloin riittävän!? Kehui vielä pattereiden pinta-alaakin olevan enemmän kuin monissa -80luvun taloissa! (kaikki kaksilevyisiä).
Tässä kohtaa pitäisi jokaisen saneeraajan (ja myyjän) mitata kuinka lämmintä vettä sinne kiertoon menee pakkasilla ennen päätösten tekoa. Ilman tätä mittausta ei voi sanoa juuta eikä jaata. Paitsi tietysti myyjät ;)
paha mittailla kun talvea ei saa tilattua ennen asennusta ::)
joten öljynkulutuksen mukaan mentiin..
-
Asiasta toiseen, TA porailee meille paraikaa kaivoa - tai, aloitti eilen, jatkoi tänään ja viimeistelee homman maanantaina tai tiistaina. Kaveri työskentelee yksin, mikä tuntuu aika erikoiselta, kun työ kävisi varmasti kätevämmin kahdestaan.
-
Meillä 1972 sen aikaisilla käytännöillä rakennettu talo jonka öljynkulutus yli 30 vuoden keskiarvolla 4500 l vuosi, jota mlp kauppiaat käyttivät vertailuarvona. Pumppu on Thermia optimum 12 G2. Reiän syvyys 195m. Vuoden 2009 kokonais sähkönkulutus ajalta 1.1.09 - 31.12.09 oli 17341 KW/h ja vuoden 2010 samalta ajalta 19090 kw/h. pumpun käyntiajat vastaavasti 3185 h ja 3445 h. Sähkönkulutus on vuodesta 72 lähtien ollut 6500 - 7500 kw/h riippuen 8 kw saunan käytöstä 3 - 5 kertaa viikossa sen osuus taitaa olla yli 2000 kw/h. Näin laskien kun ennen ostettiin öljyä 4500 litraa nyt ostetaan mlp sähköä noin 11000 -12000 kw/h, Millä säädöillä mlp on ne minulla on kyllä kirjattuna, sisälämpötila 18 patterin talossa on kuitenkin 23 astetta ja kuuma vesi kiertää kosteiden tilojen lattioissa ja rättipatterissa eikä ole vielä koskaan osoittasnut loppumisen merkkejä. :)
-
Moro, olen lueskeskellut tätä foorumia lmp hankinnan suunnittelusta asti ja saanut täältä monia hyviä vinkkejä. Sami68 ja kuumaa kalliosta ja moni muu ovat varsinaisia virtuooseja ja asiallisia opastajia.
Olen etsiskellyt vanhojen -69 - 74 rakennettujen patteritalojen mlp kokemuksia, mutta ei niitä kovin paljoa tahdo löytyä. Meillä 1972 sen aikaisilla käytännöillä rakennettu talo jonka öljynkulutus yli 30 vuoden keskiarvolla 4500 l vuosi, jota mlp kauppiaat käyttivät vertailuarvona. Pumppu on Thermia optimum 12 G2. Reiän syvyys 195m. Vuoden 2009 kokonais sähkönkulutus ajalta 1.1.09 - 31.12.09 oli 17341 KW/h ja vuoden 2010 samalta ajalta 19090 kw/h. pumpun käyntiajat vastaavasti 3185 h ja 3445 h. Sähkönkulutus oli öjylämmitysaikana vuodesta 72 lähtien ollut 6500 - 7500 kw/h riippuen 8 kw saunan käytöstä 3 - 5 kertaa viikossa joten sen osuus taitaa olla yli 2000 kw/h/vuosi. Näin laskien kun ennen ostettiin öljyä 4500 litraa, nyt ostetaan mlp sähköä noin 11000 -12000 kw/h, sisälämpötila 18 patterin talossa on kuitenkin 23 astetta ja kuuma vesi kiertää kosteiden tilojen lattioissa (n.12m2) ja rättipatterissa eikä ole vielä koskaan osoittanut loppumisen merkkejä. Kovimmilla pakkasilla on patterijärjestelmän menovesi korkeimmillaan 57 astetta ja käyttöveden lämpötila 75 ast. Lisälämpö 1 57H ja lisälämpö 2 35H siis yhteensä näiden kahden vuoden aikana, tämän vuoden tammi-helmikuun osuus lisälämpö 1:ssä 20H ja 2:ssa 4H. Tässä näitä säätöarvoja jos jotakuta kiinnostaa, en tiedä ovatko nämä optimaaliset, kommentoikaa, jos jotakin arvoa pitäisi muuttaa. KÄYRÄ 39, HUONE 20, Käyttövesi käynnistys (42), tuotantoaika 30M, Lämmitysaika 10M, H.Kuum.väli 14D. LÄMPÖPUMPPU Integraali A1 150, Käynnistysväli 15M, Paineputki 150, OPTIMUM kiertov. erotus POIS,KIERTOV.VIRTAUS 4V, KIERTV.VAKIOV. 4V vasta kun valitsin tuon POIS ja sitten tuon 4v sain patteriverkoston menopaluueroksi 6 - 7 astetta, aiemmin oli ero vain 5 astetta, tämän muutoksen tein vasta tämän kuun alussa. Kaikki muut arvot huolto-ohjeessa olevien tehdasasetusten mukaiset. Puskurisäiliötä ei ole kun ei oikein mahtunut, mutta patterit eivät napsu ja kuuma vesi riittää loistavasti, tosin ammeita ei ole. Ei ole minkäänlaista takkaa eli lämmitys toteutuu vain ja ainoastaan lmp:lla joka on talousosassa, kuten saunakin, eli sieltä on kv kiertovesiputkea keittiöön ja takaisin lähes 50m. Ihmettelen kovasti kun jollakulla on koknoaissähkönkulutus vähemmän kuin meillä on aina kulunut pelkkää taloussähköä. Tietysti elintapoja on monenlaisia ja ne tietysti vaikuttavat kulutuksiin. :)
-
eskok, minusta tuo sun kulutus on täysin linjassa mitä sen kuuluisikin olla. Jos huone lpt on kaikilla keleillä ok niin pidä asetukset ennallaan, mutta jos kovemmilla pakkasilla vois hieman olla viileämpääkin niin pudota käyrää hieman alemmas. Mitä loivemmalla pärjäät sen parempi ja kun ei ole puskuria niin ei saa olla kyllä termareitakaan.
Tyytyväisyys on se mikä ratkaisee. Nythän on ollut pari kovaa talvea ja jos aiempi keskikulutus on ollut 4,5 niin varmasti nyt olis mennyt 10% enemmän..
Lisälämpötunnit kertoo mitoituksen olevan onnistunut!
-
Meille on siis vihdoin saatu pumppu pöhisemään ja lämpö kaivettua maasta - ihan kuin kelien mukaan sitä ei saisi ilmastakin tällä hetkellä... Muuten hyvä, mutta Allen on aika lailla sössinyt lämpökaivon pään: ensin kaivo oli puolitoista metriä liian kaukana alkuperäisistä paikoista ja syöttöputkista, sitten kaivettiin kuoppa liitoksia varten. Liitoksen tehtiin, mutta 90 asteen mutkilla ja niin, että liitokset ovat maan pinnan tasolla. Joka kerta, kun ajelen ruohonleikkurilla päältä, putkista lohkeaa palanen pois.
-
Pitääpä nostaa taas hattua Tom Allenille hyvin toimivasta palvelusta. Oli hieman reklamoitavaa ja kaveri ajeli paikalle sen kummemmin pyytelemättä. Sääti samalla laitteiston kuntoon ja antoi tollolle uuden käyttökoulutuksen.
Ja korvaa firman aiheuttamat fyysiset vahingot mukisematta.