Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: Malibra - 23.09.06 - klo:14:10
-
Joka paikassa tästä varoitetaan, mutta missään ei kerrota mitä se pätkäkäynti on. Jospa joku viisampi antaisi tälle määritelmän niin tietäisi mitä se tarkoittaa tekstien yhteydessä.
Janne
-
En tiedä olenko viisaampi, mutta yritetään.
Pätkäkäynnillä tarkoitetaan ns. on-off käyntiä eli lyhyitä käyntejä ja lyhyitä seisokkeja edestakaisin.
Syynä yleensä:
- Lämpö ei siirry jostain johonkin riittävän tehokkaasti
- Lämpöpumppu on yli mitoitettu
- Automatiikan virhe
- korkeapaine pressostaatti liian alhaisella.
Yleisesti ongelmat ilmenevät kesällä, kun energiaa ei tarvita talon lämmitykseen ja kompura on liian tehokas.
-
Paljonko on paljon? Eli kuinka usein/vrk pumpun pitää kesäisin käynnistyä & sammua, että voi puhua pätkäkäynnistä?
-
Tälläisiä arvoja olen kuullut Nibelle.
5000-6000 käynnistystä/a
n. 1500h käyntiä/a
Tällä laskelmalla tulisi keskimääräiseksi
käyntiajaksi n. 20min 13-15krt/vrk
-
Tälläisiä arvoja olen kuullut Nibelle.
5000-6000 käynnistystä/a
n. 1500h käyntiä/a
Tällä laskelmalla tulisi keskimääräiseksi
käyntiajaksi n. 20min 13-15krt/vrk
Tämä on siis pätkäkäyntiä
-
Tällä laskelmalla tulisi keskimääräiseksi
käyntiajaksi n. 20min 13-15krt/vrk
Eli jos pumppu käy 20 minuuttia ja on 76 minuuttia sammuksissa ja tätä toistuu N kertaa niin silloin voidaan sanoa, että pumppu käy pätkäkäyntiä?
hmmm. 8)
Edit. Siis korjauksena tuo siis ei ole pätkäkäyntiä vaan optimikäyntiä.
-
Ilmaisin asian väärin.....
Käsittääkseni nuo käyntiajat/käynnistykset olisi optimiarvoja jos pumppu mitoitettu oikein ja käyttö"normaalia". Missä menee raja "pätkäkäynnille" on varmasti liukuva ja tuskin tarkkaa rajaa on määritelty. Voisi olettaa että jos käynnistysmäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tuo 5000-6000 krt/a ja samalla käyntiaika suhteessa huomattavasti pienempi kuin tuo 20min/krt, siis keskimäärin pidemmällä aikavälillä.
-
Minun mielestäni pätkäkäynnistä voidaan puhua vasta sitten kun MLP ei syystä tai toisesta saavuta asetettuja rajoja, vaan pysähtyy/käynnistyy nopeasti toisiaan seuraavissa lyhyissä jaksoissa odotusten vastaisesti.
Pari esimerkkiä:
Oma pumppuni kävi kovilla pakkasilla pätkäkäyntiä kun pintatermostaatit oli asetettu niin matalalle lämpötilalle että aina pumpun käynnistyessä ne sammuttivat kiertovesipumput. Tällöin asetuslämpötilat saavutettiin nopeasti (kun lämpöä ei kulunut mihinkään) ja termostaattien avautuessa alkoi uusi käyntijakso nopeasti jne.
Kesällä taas pumppu tekee muutaman kerran päivässä 8 minuutin jaksoissa pelkkää lämmintä vettä, mutta tätä en katso pätkäkäynniksi, koska jaksojen välinen aika on pitkä ja kuumakaasun lämpötila laskee johonkin 30-33 asteen tietämille. Lyhyt käyntijakso on seurausta suuresta tehosta, ja pitkä tauko on seurausta pienestä lämpimän veden kulutuksesta.
Oma pumppuni käy paljon lyhyitä käyntijaksoja myös tehdasasetuksilla (pienellä alaerolla), siis TEHDASASETUKSILLA niin kuin TEHDAS sen haluaakin käydä. Ja näitä kai on valmistettu 80 luvulta lähtien.
"Tälläisiä arvoja olen kuullut Nibelle.
5000-6000 käynnistystä/a
n. 1500h käyntiä/a
Tällä laskelmalla tulisi keskimääräiseksi
käyntiajaksi n. 20min 13-15krt/vrk"
Tämä ei ole pätkäkäyntiä - eikä pätkäkäyntiä voi esittää koko vuoden keskiarvona. Ei anneta sen hämätä että joistakin pumppumerkeiltä saa asetuksista tarkat käyntidatat ulos.
Kannattaa miettiä miten myyjät saavat parhaimmat katteet ja millä mainoslauseilla niihin katteisiin päästään.
Jani
-
laitanpa mieki oman mielipiteen
Pätkäkäyntiä on jos:
- käyttövesivaraajaa ei kyetä lataamaan yhdessä ajossa "täyteen"
- lämmitysvettä tehtäessä lämpöpumppu tekee alle viidentoista minuutin käyntijaksoja
- jos 200 000 käynnistymiskertaa täyttyy alle 15 vuodessa
(skrollikompuroille ajetaan tehtaalla 150 000 käynnistystä eikä niissä saa vielä silloin näkyä kuin vähäistä kulumaa)
-
Oma pumppuni kävi kovilla pakkasilla pätkäkäyntiä kun pintatermostaatit oli asetettu niin matalalle lämpötilalle että aina pumpun käynnistyessä ne sammuttivat kiertovesipumput. Tällöin asetuslämpötilat saavutettiin nopeasti (kun lämpöä ei kulunut mihinkään) ja termostaattien avautuessa alkoi uusi käyntijakso nopeasti jne.
Miten pintatermostaatit voivat sammuttaa (lattialämmityksen) kiertovesipumput? Miksi monikko ("-pumput")?
Muistan kyllä joskus lukeneeni jostain systeemistä, että jos jakotukissa kaikilla piireillä on toimilaite ja jos kaikki toimilaitteet ovat sulkeneet piirin, voi toimilaitteen ohjain lähettää jonkin viestin jotenkin, että kiertovesipumpun voi sammuttaa. Onkohan kyse jostain tällaisesta?
Itsellä on vielä huonetermostaatit vielä laittamatta ja tätä lukiessa tuli mieleeni, että laatta ei enää varaa niin paljoa lämpöä, kun huonetermostaatit ovat käytössä, mikä saattaa olla huonompi homma juuri pätkäkäyntiä ajatellen.
-
Pätkäkäynnin erästä dramaattista muotoa edustaa eräänlainen takokäynti (häiriötila), jota pumppuni alkoi tekemään keväällä lämmityskauden ehtoopuolella. Takokäynnissä joksika häiriötilanteen itse ristin kompura alkoi hetken normaalisti käytyään käynnistymään-sammumaan hyvin nopealla taajuudella aiheuttaen voimakaan ravistuksen sekä pitämään todella pahaa ääntä. Kontaktoreiden ruuvinkannoista saattoi nähdä kipinöintiä. Siinä rytinässä tuntui että paikatkin varisee hampaista ja että masiina ei voi kauaa enää hengissä pysyä.
Vika korjaantui kun pöntön maksimilämpö pudotettiin 50 asteeseen sekä kompuran kontaktori vaihdettiin Danfossin pehmoon. Itse ehdin jo epäillä verkkosähkön laatuakin tietäen että olosuhteet seudullamme on vähän huonot.
Lopullinen syy jäi itselleni hieman hämärän peittoon mutta eräs teoria oli se, että kun energiaa ei enää virrannut taloon kompuran käynnistyessä paine kasvoi systeemissä vauhdilla ja pressostaatti (painekytkin) katkaisi kompuran käynnin. Sen sijaan ohjaus oli edelleen sitä mieltä että kompura saa käydä kun lämpötilaan perustuvia raja-arvoja ei ole saavutettu. Näin syntyi eräänlainen luuppi.
Kuulin myös että ko vika saattaisi liittyä 05 vuoden automatiikkaan.
Olisi kiva kuulla jos joku muukin on törmännyt moiseen vikaan.
t,mikko
-
Miten pintatermostaatit voivat sammuttaa (lattialämmityksen) kiertovesipumput? Miksi monikko ("-pumput")?
L1 ja L2 piirien lattiaan päin menevissä kupariputkissa on säädettävät pintatermostaatit, jotka toimivat varolaitteina. Mikäli pintatermostaatin asetettu raja ylittyy niin termostaatti katkaisee kiertovesipumpulta virrat, jolloin lattiaputket eivät vahingoitu liian kuumasta vedestä.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/sanasto.asp?ID=130
Jani
-
Vika korjaantui kun pöntön maksimilämpö pudotettiin 50 asteeseen sekä kompuran kontaktori vaihdettiin Danfossin pehmoon. .
Lopullinen syy jäi itselleni hieman hämärän peittoon mutta eräs teoria oli se, että kun energiaa ei enää virrannut taloon kompuran käynnistyessä paine kasvoi systeemissä vauhdilla ja pressostaatti (painekytkin) katkaisi kompuran käynnin. Sen sijaan ohjaus oli edelleen sitä mieltä että kompura saa käydä kun lämpötilaan perustuvia raja-arvoja ei ole saavutettu. Näin syntyi eräänlainen luuppi.
t,mikko
Suomennos...
Talo ei vaatinut enää energia vaan pieneen välitilaan syötettiin liian paljon tehoa, joka ei johtunut sisäsäiliöön--> lämpötila lauhduttimelle nousi liikaa --> paineet nousi jne. Tästä on puhuttu LÄ:n yhteydessä muuallakin.
Se, että kone hakkaa edestakaisin on uutta ja kieltämättä varmasti vaarallista. Yläpaineet ovat saavuttaneet presson katkaisurajan. Automatiikka ei ymmärrä ja pyytää kompuraa käynnistymään kovaa painetta vastaan, koska lämminvesisäiliön pyyntiä ei ole saavutettu jne...
-
Moi, kertokaa noviisille onko tämä pätkäkäyntiä?
Kompura käy koko ajan 10min jaksoissa, joista käy 4min ja lepää 6min. Kompuran käynnistyy aina, kun varaajan alamin 35C saavutetaan ja pysähtyy kun alamin on 41C.
Käynti on em. vaikka ulkona on 0-keli ja kuuman veden kulutus olematon.
Pumppu on Lämpöässän V15 ja lämmityksenä lattialämmitys joka lattiassa. Pumppu on ollut vuoden toiminnassa (Siporex-talossa) , poistaako se vielä tiheällä käynnillä rakennekosteutta?
Eikö alaminimiä voi säätää lämpotilan mukaan säätyväksi tai kiertoveden lämpötilan mukaan säätyväksi? Onko se todellakin kiinteä asetus?
L1: +20 = 22C, 0=31C, -20=36C (talo ja autotalli)
L2: +20 = 25C, 0=33C, -20=39C (kosteat tilat)
t. jarmo
-
>kertokaa noviisille onko tämä pätkäkäyntiä?
> Kompura käy koko ajan 10min jaksoissa, joista käy 4min ja lepää 6min.
On. Pahaa sellaista. Mun mielestä.
> Eikö alaminimiä voi säätää lämpotilan mukaan säätyväksi tai kiertoveden lämpötilan mukaan säätyväksi? Onko se todellakin kiinteä asetus?
Mikä Oumanin SW versio sinulla on?
Ainakin uudehkoissa softissa varaajan alaminimin voi asettaa esim. 20 asteeseen jolloin käytännössä alaosaa lämmitetään kiertoveden lämpötilapyynnin mukaan.
Lisäksi sinun kannattaisi huoltotilassa (huoltokoodin takana) asettaa alaero 10 asteeseen.
(näiden jälkeen käyntisyklit pitäisi olla noin puolet pidenpiä, ihmettelen miksi isot integroidut LÄ koneet toimitetaan moisilla höpösäädöillä)
PS. mitä yhteistä on V15:lla jarmon talossa ja ferrarin F1 V12:lla helsingin keskustassa
-
L1: +20 = 22C, 0=31C, -20=36C (talo ja autotalli)
L2: +20 = 25C, 0=33C, -20=39C (kosteat tilat)
Teillä lienee sisällä aivan tolkuttoman kuuma, kaikki ikkunat auki tai sitten jostakin vuotaa ja pahasti... (yhtä noviisin kommentti noihin menoveden lämpötiloihin)
-
Kiitos vastauksista! Oumanin versio on 1.15. Millä versiolla alaminimin voi säätää alemmaksi?
Sisällä ei ole kuuma, nostin menoveden lämpötilaakin 2:lla asteella (=0), kun lämpö oli liian alhainen sisällä. Autotalli nosto-ovineen ei kyllä ole mikään energiansäästäjä -> pitänee pienentää kiertoa jakotukista.
Joku muukin veikkaili menovesien olevan kuumia, mutta arveli rakenteissa olevan vielä kosteutta ???
Eikös se Ferrarikin käynyt näytösajolla Helsingin keskustassa :) Onko turhan iso laite?
-
Suomennos...
Talo ei vaatinut enää energia vaan pieneen välitilaan syötettiin liian paljon tehoa, joka ei johtunut sisäsäiliöön--> lämpötila lauhduttimelle nousi liikaa --> paineet nousi jne. Tästä on puhuttu LÄ:n yhteydessä muuallakin.
Se, että kone hakkaa edestakaisin on uutta ja kieltämättä varmasti vaarallista. Yläpaineet ovat saavuttaneet presson katkaisurajan. Automatiikka ei ymmärrä ja pyytää kompuraa käynnistymään kovaa painetta vastaan, koska lämminvesisäiliön pyyntiä ei ole saavutettu jne...
Tässä näytetään menevän todellä metsään,tottakai
mekanniinen rasitus/käyntiolosuhdeiden saavuttaminenkin ovat tärkeitä mutta tärkein asia
tässä on että pysäytysjakson jälkeen käynnistyessää kompura saa imukaasun seassa höyrystimessä sinne tiivistynyttä nestettä.
HUOM. KYLMÄKOMRESSORI ON KAASUPUMPPU JOKA EI OLE TARKOITETTU NESTEEN PUMPPAUKSEEN
-
Vielä aiheeseen,minulla on kohta edessä lämpöpumpun vaihto Ekopak 10s täyttää 26v.
Seuraavan laitteen merkkiä en vielä tiedä mutta seuraavat vaatimukset sille ovat.
Pump down käynnistys
Imukaasulämmönvaihdin
Tulistuksenpoisto +700litran kaksoisvaraaja
Kierukkakomressori+öljynlämmitys
Alijäähdytys autotallinlattiaan
Kunnollinen ohjausjärjestelmä
-
...
Eikös se Ferrarikin käynyt näytösajolla Helsingin keskustassa :) Onko turhan iso laite?
Joo.
Sun lämpöpumppu ja se Ferrari molemmat tekee hurjia kiihdytyksiä vain jarruttaakseen täytsillä seuraaviin liikennevaloihin. ;-)