Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Peruslämmittäjä - 08.01.10 - klo:13:12
-
Olen lukenut tämän foorumin kirjoittelua. Useampi näyttää olevan perillä maalämpöpumpun ja Oumanin tekniikasta ja säädöistä. Osaisiko joku valaista minulle seuraavia asioita:
Olen äskettäin rakentanut talon. Pumppu Lämpöässä V15 on ollut käytössä vuodesta 2007. Säädin Ouman EH-201/GL. Paljon ongelmia. Mennyt pois päältä useamman kerran: kompuran kylmäainevuotoja, itse kompura vaihdettu keväällä 2009, joulukuussa 2009 taas kylmäainevuoto, korjattiin.
No, kaikki meni hyvin eiliseen saakka. Pumppu meni pois päältä, alkoi tulla kylmä. Pumpussa asetukset siten, että kytkin Auto-asennossa. Vastus oli päällä. Sain pumpun käymään pääkytkimestä, eli virrat pois, pumppu kävi vähän aikaa, ei nostanut lämpöjä. Mikään hälytysvalo ei palanut, toisin kuin aikaisemmin.
Nyt huoltoon soittamisen jälkeen käänsin kytkimen Maalämpö-asetukseen. Pumppu käynyt tämän jälkeen. Lämmöt nousee tosi hitaasti. Sain neuvot uusiksi asetusarvoiksi.
Varaajan ylä ja ala min asetukset olivat lähellä toisiaan, kuten oli aikaisemmin ohjeistettu.
Miksi pumppu ei käynyt Auto-asennossa?
Miten saan nostettua varaajan normaalilämpötasoon? (Pakkasta -23C)
Olen jo pienentänyt termostaattien säätöjä.
Nyt ohjaimessa on seuraavat arvot:
Varaajan ylä min 55
Varaajan ala min 35
Pitävätkö seuraavat asiat kutinsa:
Lämpöpumpun asetusarvot
Talviaika - Nämä varsinkin, jos on kovat pakkaset
-kovemmilla pakkasilla käytä arvoa 55, lievemmillä arvoa 50)
Varaajan ylä min 55-50
Varaajan ala min 35
Kesäaika
Varaajan ylä min 40
Varaajan ala min 45, eli alaminimiarvo on suurempi kuin ylä. Pitää muuttaa jos lämmin
käyttövesi loppuu.
Kun kotona, kytkin asennossa "Maalämpö", jos lähtee talvella pois kotoa, tällöin "Auto"-asentoon.
Jos on tullut häiriötila, vastus mennyt päälle, pitää kytkin kääntää asentoon
"Maalämpö"-muuten varaajan lämmöt ei nouse riittävän ylös.
Kuumakaasu nousee ad. 95-100 (ja yli), kun varaajan lämpötila on normaali.
Kiitoksia neuvoista jo etukäteen!
*****************!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!***************
Lisään tähän näitä tietoja:
L1 Arvot
Yöalennus 0
Minimiraja 20
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
VentKesäsulku 19
VaraajaYläMin 55
VaraajaAlaMin 35
yläohjausraja 70
Ja Sitten tämänhetkinen lämpökäyrä:
L1
-20 = 38
0 = 31
+20= 22
Tuo nollan arvo on varmaan liian korkea. Talossa laattalattiolla (Keittiö, sisääntuloaula ja Wc) vesi ei kiertänyt lattioissa (kylmät). Muuton jälkeen nostelin lämpökäyrän arvoja ennenkuin tajusin tarkistaa jakotukit. Warmian kaverin neuvojen jälkeen avasin tietyt piirit täysille ja olen hakenut sopivaa läpötilaa pikkuhiljaa virtausta pienentämällä. Säätökäyrään en ole tehnyt muutok¨sia.
Niin saunan, kodinhoitohuoneen, puhuoneen ja kuivaustilan ohjausta säädellään eri säätimellä, mikä LÄ:n kyljessä on. Tämäkin Ouman, tässä piirissä kiertää nyt 33 asteinen vesi, sama joka muissakin. Tällä saan ohjattua kesällä ja syksyllä tarvittaessa lämpimämpää liuosta näihin kosteisiin tiloihin (Ja taas..olisiko hoitunut L2 piiriä käyttämällä).
En tiedä miten nämä säädöt kannattaisi taloon nyt oikeasti ajaa sisälle.
No edetään pikkuhiljaa hyvien neuvojen kera ;D
-
Neuvoja tulee kun täytät ENSIN tietosi suureen tiedonkeruuketjuun,
Jani
-
Neuvoja tulee kun täytät ENSIN tietosi suureen tiedonkeruuketjuun,
Jani
Jahas, mitenkäs tämä tämmöinen tehdään ja mitä se ylipäätään tarkoittaa?
-
Neuvoja tulee kun täytät ENSIN tietosi suureen tiedonkeruuketjuun,
Jani
Jahas, mitenkäs tämä tämmöinen tehdään ja mitä se ylipäätään tarkoittaa?
No ei kai täällä nyt mitään ehtoja ala olemaan....siitä taisi puuttua ;)
Mutta tuolla se on:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.0
Kyllä kai vastaavan masiinan omistajilta jotain tietoa pitäis irrota ilman tuota ketjuakin....
-
No löytyi ja täytin tiedot. Osa jäi täyttämättä, pitää ottaa papreita esille ja tarkistaa.
Eli....
Suuri tiedonkeruuketju sivu 4 #94.
Jos näistä apua.
Kiitos.
-
Yksi tarkentava kysymys:
Onko L-Ässäsi vanhempaa vai uudempaa V-mallia?
Uudenmat tuli markkinoille vuoden 2007 alkupuolella.
ATS
-
Yksi tarkentava kysymys:
Onko L-Ässäsi vanhempaa vai uudempaa V-mallia?
Uudenmat tuli markkinoille vuoden 2007 alkupuolella.
ATS
Valmistusvuosi 2006, niin koneen kyljessä lukee.
Kompura vaihdettiin 4/2009. En tiedä onko samanlainen mitä alkuperäinen oli. Pressostaatti myös vaihdettu, samalla tehty uusia putkivetoja LämpöÄssän huollon toimesta. Miksi? En osaa vastata.
-
Vanhan ja uuden V koneen tunnistaminen: oven vieressä olevan paneelin väri on uusissa malleissa grafiitti ja vanhoissa violetti tjsp. Ouman alamin vanhoissa 25 ja uusissa 30. Pressostaatti on vanhoissa manuaalinen ja uusissa automaattinen (=ei mitään namiskuukkeleita jota painella)
Make
-
Vanhan ja uuden V koneen tunnistaminen: oven vieressä olevan paneelin väri on uusissa malleissa grafiitti ja vanhoissa violetti tjsp. Ouman alamin vanhoissa 25 ja uusissa 30. Pressostaatti on vanhoissa manuaalinen ja uusissa automaattinen (=ei mitään namiskuukkeleita jota painella)
Make
Kyllä kone on vm 2006, eli vanhempaa mallia. Pikkuovi sellainen punertava. :-/
Pressostaatti on vaihdettu korjausten yhteydessä sellaiseen malliin jossa nämä namiskuukkelit on kannen alla, onko tämä sitten automaattinen malli, ei ilmeisesti.
-
Onko koneesi siis sama kuin minulla eli viininpunainen ovi: http://hirvi.viewnetcam.com/images/v15_clr.gif
Katsoin tiedonkeruuketjun ja sinulla on kivitalo ja mikäli kämppä pääsi kylmenemään muutaman asteen niin kestää kyllä jonkin aikaa ennen kuin pumppu kirii varaajan lämmöt takaisin ylös (suntti on koko ajan auki ja pumppu käy).
Voisitko postata kaikki astukset tänne (lämpökäyrä ml.).
- seuraatko tulevan ja lähtevän maaliuoksen lämpötilaa millään tavalla? Jos et niin viritä oikein näyttävä sisäulkolämpötilamittarit (kalibrointi jää/vesiseoksessa = 0 astetta) maaliuoksen tulevan ja lähtevän putken eristeen alle. Tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilasta näkisi revitäänkö siitä nesteestä lämpöä vai ei
- onko kaivosi tasapainoitettu mitenkään? Pääsetkö huoltokaivoon/vast. ennen kevään tuloa? Putkista voisi nähdä jo päällepäin ovatko samanlämpöiset? Infrapunalämpömittarilla saisi muoviputkista pintalämpötilat.
- Kun kone paussin jälkeen käynnistyy niin tuijota sitä nestelasia siellä konehuonessa. Itselläni kuplat hävisivät muistaakseni n. 45 sekunnissa
Minusta nuo tuen neuvot nostaa alaminimi noin ylös on vähintäänkin epäilyttävä, koska jos kaivosi ei tuota (kaivojen tasapainoitus tai uudehkon kivitalon kosteus) niin hyötysuhde vain heikkenee ja kompura ottaa itseensä.
Mutta ensin onko vanha vai uusi malli, onko 201 vai 203 ohjaimella (eli onko L1 ja L2 piirit, vai pelkkä L1) ja ne asetukset näkyviin lämpökäyrineen.
Jani
P.S Kyllä jeesataan ilmankin että laittaa tiedot "suureen tiedonkeruuketjuun", mutta näin se sujuu helpommin :D
-
No niin Jani,
Sama koje, kuin sinulla. Lämmönsäädin Ouman 201/GL.
Tänään huoltomies tarkisti kompuran nesteet ja paineet, ne oli ok. Varmuuden vuoksi ilmasi maapiirin. Maapiirissä on lämpömittarit kiinni, kyllä nesteelle jotain kompurassa tapahtuu, en ole seurannut. Otan lukemia ylös.
Ehti talo hyvinkin jäähtyä!
Laitan noita käyrien tietojakin tänne.
Talon pitäisi olla jo kuivunut. Tarkistuskaivoihin pääsen vasta keväällä. Tai jos rupean lapiohommiin...
Selvittäisitkö....
Mitä tarkoittaa kaivojen tasapainoitus?
-
Tasapainoitus tarkoittaa sitä että kun sinulla on kaksi kaivoa rinnan min. 20 metrin päässä toisistaan (onko?) niin kaivojen putkissa pitäisi olla venttiilit, joilla virtaus saadaan yhtä suureksi molemmissa kaivoissa.
Jos tasapaino on pielessä, niin tilanne voi olla se että toista kaivoa kuormitetaan liikaa, toisen ollessa tyhjäkäynnillä. Asiasta saat osviittaa mittaamalla käyntijakson aikana maaliuoksen lämpötilaa koneenkin päästä. Jos se pysyy selkeästi plussalla niin silloin tasapainoituskin lienee kunnossa.
Onko järjestelmässäsi toista kiertovesipumppua (kuin se mikä on siinä MLP:n pikkuoven takana)? Ja ONHAN se KV-pumppu siinä oven takana III-asennossa näin pakkasilla? Onko tulevan ja lähtevän lattiaveden erossa suuri ero (aika paljon pyöritettävää yhdelle KV-pumpulle)?
Koneestasi ei kyllä teho lopu kesken, kun vaan siihen laitetaan asetukset kuntoon.
Jani
-
Tasapainoitus tarkoittaa sitä että kun sinulla on kaksi kaivoa rinnan min. 20 metrin päässä toisistaan (onko?) niin kaivojen putkissa pitäisi olla venttiilit, joilla virtaus saadaan yhtä suureksi molemmissa kaivoissa.
***On kaksi kaivoa, välimatka on tätä luokkaa.
***Porakaivoista tulevat putket on yhdistetty yhteen linjaan, kaivokohtaisia sulkuja ei ole.
***Tasapainoituksesta en tiedä mitään, pitää tiedustella urakoitsijalta. Ilm. ei ole tehtynä, kun erillisiä venttiilejä ei ole.
Jos tasapaino on pielessä, niin tilanne voi olla se että toista kaivoa kuormitetaan liikaa, toisen ollessa tyhjäkäynnillä. Asiasta saat osviittaa mittaamalla käyntijakson aikana maaliuoksen lämpötilaa koneenkin päästä. Jos se pysyy selkeästi plussalla niin silloin tasapainoituskin lienee kunnossa.
***Kaksi lämpömittaria pultattuna putkiin kiinni.Toinen näyttää +14 c ja toisessa lukemat loppuvat nollaan, viisari on nollan alapuolella, arvioiden -3 (-4) C astetta.
Onko järjestelmässäsi toista kiertovesipumppua (kuin se mikä on siinä MLP:n pikkuoven takana)? Ja ONHAN se KV-pumppu siinä oven takana III-asennossa näin pakkasilla? Onko tulevan ja lähtevän lattiaveden erossa suuri ero (aika paljon pyöritettävää yhdelle KV-pumpulle)?
***Pikkuoven takana oleva pumppu on asennossa III. Toista pumppua en löydä, varmistetaan urakoitsijalta. ks. lopussa.
***Lämpötilaeroon en pysty nyt vastaamaan, tarkistan asian kunhan löydän oikeat putket :-[
Koneestasi ei kyllä teho lopu kesken, kun vaan siihen laitetaan asetukset kuntoon.
Jani
Hei,
Vastailin tuonne väliin.
Yön aikana varaaja saavutti tuon 55 C asteen lämpötilan.
Oumanista löydän vain yhden piirin, joka käytössä: L1.
Meille on rakennettu erillisunttaus saunaa, kh, kuivaushuonetta ja floorlineja varten. Tässä linjassa on oma pumppu. Tätä säädetään omalla Oumannilla. Miksi näin on tehty, en tiedä, olisiko L2-piirin käyttö ajanut saman asia?
Minulla on epäilys että järjestelmän rakennus ja säätäminen ei ole ollut täysin asiantuntevaa.
-
Lisäsin tietoja ihan ensimmäisen viestin loppuun, jos helpottaisi kokonaiskuvan saamista.
Lattiapiirijen tulevan ja lähtevän putken lämpötilaeroa en ole vielä pystynyt mittaamaan.
Eli katsokaa eka viesti ja sen loppuosa, sekä tätä edelläoleva viesti.
-
Perusperiaate on että maalämpöpumpulla ei kannata missään olosuhteissa tehdä "varmuuden vuoksi" lämpimämpää vettä kuin lämpökäyrä ajaa lattioihin. Tuo sinun lämpökäyräsi L1 piiriin on kyllä ennätyskorkea lattialämmitystaloksi.
Onko Warmian esisäädöt tehty ennen käyttöönottoa? Ne esisäädöt ovat hyvä aloitus omille säädöille. Ne on helppo tehdä itsekkin jos sinulla on lattialämmityssuunnitelma käytössäsi. Jos esisäätöä ei ole tehty niin menee helposti hakuammunnaksi omatkin säädöt.
1. tee esisäätö suunnitelman mukaan
2. Väännä kaikki termostaatit täysille (+35 vast.)
3. Pudota lämpökäyrä:
+ 20 = +21
0 = +27
- 20 = +32
4. Pudota alaminimi +30 asteeseen ja yläminimi +50 asteeseen
5. Mene huoltovalikkoon (koodi 1324) ja säädä alaerotus maksimiin (olikohan 9 astetta)
6. Säädä se ylimääräinen ouman (80?) pyynti sopivaksi kosteille tiloille. Sen lämpöverhon vaikutuksesta veden lämpöön en osaa sanoa, mutta meillä kosteiden tilojen pyynti on asteen enemmän kuin L1 piirin käyrä
7. Mittaa ne maapiirin ja lämmitysveden meno/paluuvesien lämpötilat
Idea olisi saada maalämpöpumppu tuottamaan ulkolämpötilaan verrattuna sopivan lämpöistä vettä, joka lämmittää jokaista tilaa sopivasti. Termostaatit tehtävänä on estää ylilämpö (aurinko + takka) tai jos halutaan vaikka makkareihin viileämpi nukkumislämpötila.
Järjestelmä toimii silloin parhaimmalla hyötysuhteella kun kaikki termostaatit ovat auki ja säädöt on optimoitu jakotukeilta. Nyt käyrien perusteella näyttää siltä että lattioihin ajetaan kuumaa vettä ja veden virtausta sitten plokataaan termostaateilla. :-?
Lopuksi vielä pari kysymystä: Onko talossa kuuman käyttöveden kierrätys? Se toinen Ouman...mistä vedestä se shunttaa sitä kosteiden tilojen ja lämpöverhojen vettä?
Jani
-
Vastauksia:
Lopuksi vielä pari kysymystä: Onko talossa kuuman käyttöveden kierrätys? Se toinen Ouman...mistä vedestä se shunttaa sitä kosteiden tilojen ja lämpöverhojen vettä?
Talossa on kuuman käyttöveden kierrätys, ei ajastusmahdollisuutta.
Toinen Ouman on: Ouman EH-800.
Eli en ole putkimies, eikä ole tekniikan alan koulutusta. Käyttöohjeesta ja koneen päältä katsomalla tulin seuraavaan johtopäätelmään: Ouman EH-800 linja on kytketty kohtaan LJ-meno 2 (3/4 " UK; tämä tarkoittanee putken liitännän kokoa). Tämä lykää todella kuumaa ulos, säädin shunttaa lämpötilan reilusti alas. Tämä linja menee siis kosteisiin tiloihin.
Kiinnitin nippusiteillä lämpömittareita putkiin kiinni. Laskin noita säätökäyrän asetuksia.
Tuloksia:
LJ-meno 1: 29 C
LJ- Paluu 1: nafti 29C
LJ-meno 2: 39 C
LJ-Paluu 2: 29 C (Ouman EH-800 pyynti 29 C)
Menovesi 28 C
Nämä tulee tarkistaa huomenna, laskin säätökäyrän asetuksia, siksi lämpötilat on sellaisia mitä ovat.
KYSYMYKSIÄ:
Miten ohjataan lähdön LJ-Meno 2 lämpötilaa?
Onko nyt niin että Ouman EH-201/GL säätimessa on vain yksi ohjauspiiri eli L1? Toista ei ole?
Soitan Warmian kaverin paikalle, käydään esisäädöt lävitse. Urakoitsijalta kyselen muutamia tarkennuksia.
Kiitoksia Jani!
-
Pistelen *** vastauksia perään
Talossa on kuuman käyttöveden kierrätys, ei ajastusmahdollisuutta.
*** käyttöveden kierrätys "tappaa" maalämmön hyötysuhteen + kompuran yms. Jos ja kun kierrätyksen pumppu on töpseliin kytketty niin laita väliin viikkoajastin ja ajasta pumppu käymään vain kun joku tarvitsee sitä kuumaa vettä. Esim. aamulla ennen töihin menoa ja ilta kun ollaan taas kotona jne. Nyt pumppusi käy kokoajan yläosan ohjaamana ja rasittaa kompuraa (sama kuin ajaisi autolla kokoajan vuorenrinnettä ylös)
Toinen Ouman on: Ouman EH-800.
***tuo on sen verran uusi värkki että en osaa tuosta sanoa, mutta samalla tavalla siitä pitäisi löytyä lämpökäyrä kuin 201:stäkin. Käyrä vaikka asteen suuremmalle kuin L1 piiri.
Eli en ole putkimies, eikä ole tekniikan alan koulutusta. Käyttöohjeesta ja koneen päältä katsomalla tulin seuraavaan johtopäätelmään: Ouman EH-800 linja on kytketty kohtaan LJ-meno 2 (3/4 " UK; tämä tarkoittanee putken liitännän kokoa). Tämä lykää todella kuumaa ulos, säädin shunttaa lämpötilan reilusti alas. Tämä linja menee siis kosteisiin tiloihin.
*** katselempa omaa pumppuani kun pääsen kotiin
Kiinnitin nippusiteillä lämpömittareita putkiin kiinni. Laskin noita säätökäyrän asetuksia.
Tuloksia:
LJ-meno 1: 29 C
LJ- Paluu 1: nafti 29C
*** L1 piirin pumppu ainakin pyörittää vettä hyvin tai sitten (tsekkaa lämpötilat vielä kun järjestelmä tasaantuu)
LJ-meno 2: 39 C
LJ-Paluu 2: 29 C (Ouman EH-800 pyynti 29 C)
*** tuntuu aika kovalta menopyynniltä (eikös pakkaset menneet jo), lämpöverhot ja L2 piiri syövät aika hyvin lämpöä, katso kun järjestelmä tasaantuu mihin asettuu ja säädä 800:sta käyrää pienemmälle
Menovesi 28 C
Nämä tulee tarkistaa huomenna, laskin säätökäyrän asetuksia, siksi lämpötilat on sellaisia mitä ovat.
KYSYMYKSIÄ:
Miten ohjataan lähdön LJ-Meno 2 lämpötilaa?
*** näyttäisi siltä että Ouman 800:lla, siellä lienee samanlainen valikko kuin 201:kin.
Onko nyt niin että Ouman EH-201/GL säätimessa on vain yksi ohjauspiiri eli L1? Toista ei ole?
*** JEP, 203:ssa on kaksi piiriä. Sinulla tuo 800 ajaa samaa asiaa
Soitan Warmian kaverin paikalle, käydään esisäädöt lävitse. Urakoitsijalta kyselen muutamia tarkennuksia.
*** jos sinulla on lattialämmityksen suunnitelma niin puhelimessa kaveri osaa neuvoa kuinka paljon paperissa oleva merkintä tarkoittaa piirin 6-koloavaimella väännettävän venttiilin kiertämistä (10min juttu koko taloon)
***Lopuksi: Vaikka pakkanen lauhtuukin niin kannattaa silti mittaillla vielä maapiirin tulon lämpötilaa, pistä tulokset ja kokemukset säädöistä näkyviin niin katsotaan miten homma kehittyy
Jani
-
Hei,
Kiitos. Alan pikkuhiljaa pääsemään kärrylle, miten pumppu toimii.
Tässä linkki esitteeseen, missä kuvataan lattiapaneelit ja niiden toiminta. Ovat isojen ikkunoiden edessä, lattiaan upotettuna. Yhteensä 3 kpl, jokaisella oma termostaatti. Ja linkki:
lampo.danfoss.com/PCMNews/493/FloorLine.pdf
Edellisessä viestissä oli minulta virhe. LJ 2 meno, on mitattu kohdassa jossa Ouman-800 ei ole vielä suntannut vettä.
Laitoin lämpimän veden kierron pois päältä, tarkkailemme mitä se vaikuttaa lämpimän veden saantiin. Jos ajastin laitetaan, tarvitaan sähkömies tekemään muutokset. Näin tulen toimimaan, mutta ei onnistu tähänhätään.
Uusia lukemia:
LJ 1 meno 28 ja vähän yli
LJ 1 paluu nafti 28
LJ 2 meno 29
LJ 2 paluu nafti 29
LJ 2 piiri vie energiaa kovemmilla keleillä, ks. esite. Mutta se on sen tarkoituskin, tavallaan.
Ouman 800-säätimestä löytyy säätökäyrä, ajastus yms. Säädin sen käyrän asteen L1 käyrää korkeammalle joka asetuskohdassa.
Warmian mies tulee tällä viikolla ja tarkistaa säädöt niin tulee varmasti kuntoon.
Maapiirin lämpötilat:
Saan tällaisia lukemia, -1 C ja + 16 C. Onkohan mittarit ok? Ne on asennettu urakoitsijan toimesta. Pultattu putkiin kiinni. Nämä on eristettyjä putkia, hankala tehdä omaa viritelmää. Tuo -1 C on arvioitu, kun mittarin skaala loppuu 0:n
T. PL
-
No kovin jäi lyhyeksi toi lämpimän käyttöveden pumpun pysäytys.
Yksi juniori suihkuun ja hirvee marina , ei tuu lämmintä vettä ;D
Tulihan sitä, kun vähän odotti >:(
Jos ottas yöksi pois ja aamulla takasin..
T. PL
-
Edellisessä viestissä oli minulta virhe. LJ 2 meno, on mitattu kohdassa jossa Ouman-800 ei ole vielä suntannut vettä.
***Onneksi näin :)
Laitoin lämpimän veden kierron pois päältä, tarkkailemme mitä se vaikuttaa lämpimän veden saantiin. Jos ajastin laitetaan, tarvitaan sähkömies tekemään muutokset. Näin tulen toimimaan, mutta ei onnistu tähänhätään.
*** Naapurissa on samanlainen V15 kuin sinulla ja minulla käyttöveden kierrolla. Homma oli kyllä surullista katsottavaa kun pumppu kävi yläosan ohjaamana 3 minuutin käyntijaksoja ja koko pöntön lämpötila huiteli 50-60 asteen välillä.
Nythän nimittäin käy vielä niin, että tuo käyttöveden kierto lämmittää yllättävän paljon taloa, jolloin klinkkerilattiat ovat kylmät kun käyttöveden kierto lämmittää taloa (se lämmin raita siellä lattiassa, olet varmaan huomannut). Kesällä sitten tuskassa viilennetään KV-kierron tuomaa lämpökuormaa pois. Koska sinulla on pumppu sijoitettuna taloon, niin kannattaa kokeilla kuinka ilman kiertoa tulee toimeen.
Kiertoa kannattaa myös kuristaa pienelle, vaikka se kellokytkimen takana olisikin.
Uusia lukemia:
LJ 1 meno 28 ja vähän yli
LJ 1 paluu nafti 28
LJ 2 meno 29
LJ 2 paluu nafti 29
*** Näyttää siltä että vesi ei viilene kierrossa juuri yhtään. Taisi kelit lauhtua ja lämpöä on vielä betonirakenteissa varastossa? Laitoitko jo huonetermostaatit täysin auki? Jos ne ovat kiinni niin silloin ei tietysti missään kierrä vesikään (eikä se viilene kierrossa).
Ouman 800-säätimestä löytyy säätökäyrä, ajastus yms. Säädin sen käyrän asteen L1 käyrää korkeammalle joka asetuskohdassa.
*** kun järjestelmät tasaantuvat niin sitten sekä 201 että 800:sta lämpökäyrää alas/ylöspäin mieltymysten mukaan. Kannattaa ehkä laittaa kivitalossa ulkolämpötilan hidastus johonkin 2-5 tuntiin, ettei V15 reagoi jokaiseen ulkolämpötilan heilahdukseen.
Warmian mies tulee tällä viikolla ja tarkistaa säädöt niin tulee varmasti kuntoon.
***Siitä sitten omat säädöt jatkoksi. Ainakin omaani jouduin vielä säätämään. Jätä lattialämmityssuunnitelma saataville, josta näkee putkipituudet. Lyhyin lenkki lämpenee eniten ja pisimmät vähiten, joten ennen omia säätöjä kannattaa tarkistaa putkilenkkien pituudet. Kannattaa myös merkitä jakotukkiin + suunnitelmaan mikä on mikäkin ettei tarvitse sitten arpoa (nim. kokemusta on) ;D
Maapiirin lämpötilat:
Saan tällaisia lukemia, -1 C ja + 16 C. Onkohan mittarit ok? Ne on asennettu urakoitsijan toimesta. Pultattu putkiin kiinni. Nämä on eristettyjä putkia, hankala tehdä omaa viritelmää. Tuo -1 C on arvioitu, kun mittarin skaala loppuu 0:n
***Noissa lukemissa ei ole mitään tolkkua. Ota mattopuukolla eristeestä siivu nätisti irti, sisäulkolämpötilamittarin anturi alle ja siivu nippusiteellä tai teipillä takaisin päälle. Tämä mittaus on se joka varoittaa mahdollisesta kaivon jäätymisestä, josta selviää toimiiko kompura oikein, tarviiko mutasihtiä puhdistaa jne. Muista kalibroida mittarit jääsohjolla ensin.
Jani
-
Jani,
mittaustuloksia maapiiristä:
Laitoin neuvojesi mukaan digitaalimittarit eristeiden alle.
Sain seuraavia lukemia pumpun käydessä:
Sisään(maasta pumpun sisälle) Ulos (takaisin maahan)
3.9 C 3.7 C
3.8 C 3.3 C
3.8 C 3.4 C
3.8 C 3.0 C (tällöin pumppu kävi pisimmän jakson, muutamia minuutteja)
Kompressori sammuneena:
4.0 C 3.5 C
Lämpimän veden kiertopumppu ollut nyt pvän pois päältä. Pumppu käy selvästi lyhempiä jaksoja, mitä aikaisemmin. Tauotkin on pidempiä. Aikoja en ole vielä kellottanut.
Lämpimän veden kierto kun on poissa päältä, varaajan arvot tuntuvan olevan paremmin kohdallaan. Kierto on ilmeisesti lämmittänyt sauna&suihkutiloja reippaasti, nyt siellä lämpötila on laskenut.
Lämpimän veden kiertopumpun virtajohtoon pitää laittaa pistorasia ja pistotulppa väliin, tähän saa sitten ajastimen. Ei niin vaikea homma muuten, mutta miten tietää että pumppu pyörii oikein päin? Sähkömies ilmeisesti paikalle.
Tuon alaerotuksen säätö: Tarkoittaako tämä kohtaa: asetusarvot--> L1 mv.min (0) 10 : Jos näin on, onko se jo säädetty oikeaan arvoon eli 10 asteeseen?
Kompurasta muuten, kovasti kolahtaa käyntiin lähtiessään. Minkälainen kolahdus lienee normaali? (Yksilöitä ovat nekin)
T. PL
-
Unohdin :D,
Termostaatit kaikki auki. Ollut jo silloin kun mittauksia tein tulevan ja lähtievien piirien suhteen.
T. PL
-
Laitoin neuvojesi mukaan digitaalimittarit eristeiden alle.
Sain seuraavia lukemia pumpun käydessä:
Sisään(maasta pumpun sisälle) Ulos (takaisin maahan)
3.9 C 3.7 C
3.8 C 3.3 C
3.8 C 3.4 C
3.8 C 3.0 C (tällöin pumppu kävi pisimmän jakson, muutamia minuutteja)
Kompressori sammuneena:
4.0 C 3.5 C
***Lukemissa ei ole mitään järkeä. Kalibroi mittarit jääsohjolla/tarkista anturin sijainti. Tässä et halua oikaista. Laita uudet lukemat nyt kun saat pitemmän käyntijakson (katso jäljempänä)
Lämpimän veden kiertopumppu ollut nyt pvän pois päältä. Pumppu käy selvästi lyhempiä jaksoja, mitä aikaisemmin. Tauotkin on pidempiä. Aikoja en ole vielä kellottanut.
***jep jep
Lämpimän veden kierto kun on poissa päältä, varaajan arvot tuntuvan olevan paremmin kohdallaan. Kierto on ilmeisesti lämmittänyt sauna&suihkutiloja reippaasti, nyt siellä lämpötila on laskenut.
*** Bonuksena on että lattiatkin alkavat lämpenemään kun ei lämmitetä käyttövedellä ;)
Lämpimän veden kiertopumpun virtajohtoon pitää laittaa pistorasia ja pistotulppa väliin, tähän saa sitten ajastimen. Ei niin vaikea homma muuten, mutta miten tietää että pumppu pyörii oikein päin? Sähkömies ilmeisesti paikalle.
***Kuuluu sähkärin hommiin joo. Tietysti jos tulee ilmankin kiertoa toimeen niin aina parempi.
Tuon alaerotuksen säätö: Tarkoittaako tämä kohtaa: asetusarvot--> L1 mv.min (0) 10 : Jos näin on, onko se jo säädetty oikeaan arvoon eli 10 asteeseen?
*** Mene: valinta-->huoltotila-->1324-->asetusarvot--> ulkolämpötilan hidastus--> muuta vaikka 3 tuntiin aluksi
peruuta valikossa tai aloita alusta
*** Mene: valinta-->huoltotila-->1324-->maalämmitys --> täysteho--> varaajaAlaEro --> 10 asteeseen
Samalla voit pudottaa ihan normivalikosta alaminimiä taas yhdellä asteella.
Kompurasta muuten, kovasti kolahtaa käyntiin lähtiessään. Minkälainen kolahdus lienee normaali? (Yksilöitä ovat nekin)
Niin varmaan mullakin. Pehmokäynnistimen ovat jotkut laittaneet...varmaan minäkin sitten joskus kun kompura vaihdetaan.
Jani
-
Jani,
Muutin asetukset. Kalibroin mittarit jo ekaan mittaukseen. Tein sen uudelleen. Eroa oli 0.2 C, olen tämän huomioinut. Laitoin uuteen paikkaan.
Sisään Ulos (C)
4.4 5.4
4.6 5.4
Pysyi saman 5.1
4.8
4.5, eli tippui pikkuhiljaa.
Onko nyt jokin pahasti pielessä? Mitä lukemien pitäisi olla?
Uudella käyntijaksolla poistuva neste oli vain 0.4-0.6 C lämpimämpää kuin tuleva. Aihetta huoleen? :'(
T.PL
-
Jani,
Muutin asetukset. Kalibroin mittarit jo ekaan mittaukseen. Tein sen uudelleen. Eroa oli 0.2 C, olen tämän huomioinut. Laitoin uuteen paikkaan.
Sisään Ulos (C)
4.4 5.4
4.6 5.4
Pysyi saman 5.1
4.8
4.5, eli tippui pikkuhiljaa.
Onko nyt jokin pahasti pielessä? Mitä lukemien pitäisi olla?
Uudella käyntijaksolla poistuva neste oli vain 0.4-0.6 C lämpimämpää kuin tuleva. Aihetta huoleen? :'(
T.PL
Lämpötilat sinänsä ovat aivan loistavia, mutta lämpötilaero tosiaan aika pieni. Itselläni se on 1.5asteen luokkaa. V15:ssahan on tosin "julma" 380W:n liuospumppu ja nuo sinun kaksi kohtuu matalaa rinnankytkettyä kaivoasi eivät varmaan paljoa kiertoa vastusta. Tällöin keruuneste ei paljoa koneessa viilene. Kaivoista ei ainakaan lämpö ole loppumassa :)
Yksi temppu olisi ottaa pumpun käyntituntimittarista tunnit ylös muutamana päivänä. Ota samalla kulutuslukemat myös talo kWh-mittarista. V15 ottoteho liikkuu 5600-5900W:n välillä, jolloin muutaman päivän lukemista saadaan osviittaa laitteen toiminnasta.
Onko kaivosi 2 vai 3-putkisilla keruuputkistoilla?
-
Jani,
Muutin asetukset. Kalibroin mittarit jo ekaan mittaukseen. Tein sen uudelleen. Eroa oli 0.2 C, olen tämän huomioinut. Laitoin uuteen paikkaan.
Sisään Ulos (C)
4.4 5.4
4.6 5.4
Pysyi saman 5.1
4.8
4.5, eli tippui pikkuhiljaa.
Onko nyt jokin pahasti pielessä? Mitä lukemien pitäisi olla?
Uudella käyntijaksolla poistuva neste oli vain 0.4-0.6 C lämpimämpää kuin tuleva. Aihetta huoleen? :'(
T.PL
Kyllä tuossa mittaroinnissa "mättää" jokin pahasti. Millainen mittari ?
Arvot ovat täysin mahdottomia kaikinpuolin. Kaivoon palaavan liuoksen tulee olla huomattavasti kylmempää verraten pumpulle tulevaan liuokseen. Onko mahdollista, että pumppu on rikki ja automatiikka ajaa vastuksilla ? Tuntuu äkkiseltään tuo 2 x 130 m aika
naftilta tuon kokoiselle pumpulle.
Tarkastin nyt omat arvot T8 / 164 akt. tulo +1,5 ja meno - 1,4 ajon lopussa.
-
Hei,
Kaivoissa menee kaksi putkea, yksi alas ja ylös.
Mittarit halpoja 11 e kpl. En löytänyt muitakaan. Laatu tietenkin mitä on. Saako sitten vähän kalliimmalla selkeäsi parempaa? Mitä neuvoisitte?
Aamullakin katsoin lämpötilaeroja, alle asteen ero on koko ajan.
Sähkövastus ei ole ollut päällä, on maalämpöasennossa. Ja vastuksen tunnit eivät ole lisääntyneet Oumanissa.
Tuossa aikaisemmin oli puhetta tasapainoituksesta, voiko näillä lukemilla epäillä että tasapainoituksessa olisi ongelmaa?
Onko pumppu rikki? Ainakin lämpötilat ovat Oumannin mukaan säätöarvojen mukaisia. Pumppu käy aika tasaisin väliajoin, muutaman minuutin pätkiä.
T. PL
-
Mittarit halpoja 11 e kpl. En löytänyt muitakaan. Laatu tietenkin mitä on. Saako sitten vähän kalliimmalla selkeäsi parempaa? Mitä neuvoisitte?
Eihän sinulla vai ole maapumppu jatkuvalla käytöllä?
Antureilla pitää olla mahdollisimman hyvä kontakti putkeen.
Mittauskohtana metalliputki (liitin) on paljon parempi kuin muoviputki.
Anturin ja putken välissä pitäisi olla jotain kontaktiainetta vaikka hammastahnaa ellei talosta parempaa löydy.
Anturi pitää teipata ilmatiiviisti putken pintaan esim ilmastointiteipillä.
Ja lopuksi hyvä lämpöeristys päälle ettei ulkopuolinen lämpötila vaikuta antureihin.
Mittausten tarkkuuden voi testata laittamalla maapumppu käyntiin silloin kun kopressori seisoo. Mittausten pitäisi jonkin ajan kuluttua näyttää samaa.
ATS
-
Onko nyt jokin pahasti pielessä? Mitä lukemien pitäisi olla?
Uudella käyntijaksolla poistuva neste oli vain 0.4-0.6 C lämpimämpää kuin tuleva. Aihetta huoleen? :'(
T.PL
On pahasti vialla. Tulon pumpulle ja menon erotus pitäis olla 3-4 astetta.
Eli menon kaivolle pitäis ola lähellä nollaa.
Pumppu lämmittää ilmeisesti vain sähköllä.
PS. Luin tuossa alussa että laite on toiminut vuodesta 2007 ,mutta nyt alkanut "sekoilemaan". Kuka teki ja mitä tuossa kompuran vaihdossa?
Pyydä kompuran vaihtaja tarkistamaan työnsä jälki koksa laite ei todellakaan ole kunnossa.
-
Hei,
Kaivoissa menee kaksi putkea, yksi alas ja ylös.
Mittarit halpoja 11 e kpl. En löytänyt muitakaan. Laatu tietenkin mitä on. Saako sitten vähän kalliimmalla selkeäsi parempaa? Mitä neuvoisitte?
Aamullakin katsoin lämpötilaeroja, alle asteen ero on koko ajan.
Sähkövastus ei ole ollut päällä, on maalämpöasennossa. Ja vastuksen tunnit eivät ole lisääntyneet Oumanissa.
Tuossa aikaisemmin oli puhetta tasapainoituksesta, voiko näillä lukemilla epäillä että tasapainoituksessa olisi ongelmaa?
Onko pumppu rikki? Ainakin lämpötilat ovat Oumannin mukaan säätöarvojen mukaisia. Pumppu käy aika tasaisin väliajoin, muutaman minuutin pätkiä.
T. PL
Todennäköisesti sisäulkolämpötilamittarit kaipaavat piitahnaa (jota itsellänikin on liian vähän) anturin ja putken väliin. Varsinkin kaivosta tuleva putki lämpenee reilusti käyntijaksojen välissä MLP:stä tulevasta lämmöstä.
Nuo 3-4 asteen erot menon ja paluun välillä voit unohtaa, ei kuulu V15 ominaisuuksiin, siitä pitää 380W:n liuospumppu huolen.
Tasapainoituksen kanssa tässä ei ole mitään tekemistä. Mutta pii/kupari/ tai muuta tahnaa vähän antureihin.
Muistaakseni maapiirin pumppua ei saa yksin päälle kuin plokkaamalla kompuran pois ja odottamalla käyntijaksoa. Jos biltema tai muu putiikki on lähellä niin infrapunalämpömittarilla saa muoviputkesta nopsasti lämpötiloja ylös. Metalliliittimistä se ei anna mitään lukemaa.
Myös lasten korvakuumemittaria voi kokeilla . Ainakin omaa IP-mittaria käytetään muksujen kuumeen mittaukseen onnistuneesti 8-)
Laita ne kWh lukemat muistiin niin saadaan vertailulukua. Joko säädit alaerotuksen suuremmaksi?
Jani
P.S Colibrin käyrät V15:sta, josta menon ja paluun eroa voi tirkistellä (maapiiri, ei kaivoa): http://colibri.yi.org/pumppu/trend/
EDIT: yliviivattu väärä väittämä
-
Todennäköisesti sisäulkolämpötilamittarit kaipaavat piitahnaa (jota itsellänikin on liian vähän) anturin ja putken väliin. Varsinkin kaivosta tuleva putki lämpenee reilusti käyntijaksojen välissä MLP:stä tulevasta lämmöstä.
Piitahna? :-/
Mistä tällaista saa?
T. PL
-
Tietokoneliikkeestä, käytetään sähköä johtamattomana lämmönsiirtäjänä. Kuparitahnaa saisi autotarvikeliikkeestä ja olisi tehokkaampaa?
Jani
-
Hei Jani,
Todennäköisesti sisäulkolämpötilamittarit kaipaavat piitahnaa (jota itsellänikin on liian vähän) anturin ja putken väliin. Varsinkin kaivosta tuleva putki lämpenee reilusti käyntijaksojen välissä MLP:stä tulevasta lämmöstä.
**** Sain piitahnaa, laitoin mittarin tahnan, nippusiteen, teipin ja eristeen kanssa kiinni.
[size=14]Uusia lukemia, NYT MAASTA TULEVA NESTE pakkasella [/size]!!!
Sisään Ulos kaivolle
-0.7 C -4.0 C
-0.3 C -4.2 C
**********************************
Nuo 3-4 asteen erot menon ja paluun välillä voit unohtaa, ei kuulu V15 ominaisuuksiin, siitä pitää 380W:n liuospumppu huolen.
Laita ne kWh lukemat muistiin niin saadaan vertailulukua. Joko säädit alaerotuksen suuremmaksi?
**** Sähköä mennyt pahissti viimeisen 10 pvän aikana eli 1399 KWh. Tänä aikana pumppu oli pois päältä ja kun sain sen käyntiin kävi varmaan n. 18-20 h putkeen!
Tässä on kaikki sähkö. Tänä aikana käytin At:ssa sekä varastossa 3.3 kWh lämmitintä, lämpötilat laski niin alas ja näytti ettei pumppu jaksa nostaa lämpötiloja ylös. 1 kpl puhaltimia oli päällä varmaan n. 32 h.
Nyt hankin kulutusmittarin pumpulle menevään kaapeliin, niin saa tiedon pumpun kulutuksesta.
[size=14]Mutta mitäs tuo tarkoittaa, kun tuleva neste on pakkasella?[/size]
Tuon alaerotuksen säätö: Tarkoittaako tämä kohtaa: asetusarvot--> L1 mv.min (0) 10 : Jos näin on, onko se jo säädetty oikeaan arvoon eli 10 asteeseen?
T. PL
-
Hei Jani,
Todennäköisesti sisäulkolämpötilamittarit kaipaavat piitahnaa (jota itsellänikin on liian vähän) anturin ja putken väliin. Varsinkin kaivosta tuleva putki lämpenee reilusti käyntijaksojen välissä MLP:stä tulevasta lämmöstä.
**** Sain piitahnaa, laitoin mittarin tahnan, nippusiteen, teipin ja eristeen kanssa kiinni.
[size=14]Uusia lukemia, NYT MAASTA TULEVA NESTE pakkasella [/size]!!!
Sisään Ulos kaivolle
-0.7 C -4.0 C
-0.3 C -4.2 C
**********************************
Nuo 3-4 asteen erot menon ja paluun välillä voit unohtaa, ei kuulu V15 ominaisuuksiin, siitä pitää 380W:n liuospumppu huolen.
Laita ne kWh lukemat muistiin niin saadaan vertailulukua. Joko säädit alaerotuksen suuremmaksi?
**** Sähköä mennyt pahissti viimeisen 10 pvän aikana eli 1399 KWh. Tänä aikana pumppu oli pois päältä ja kun sain sen käyntiin kävi varmaan n. 18-20 h putkeen!
Tässä on kaikki sähkö. Tänä aikana käytin At:ssa sekä varastossa 3.3 kWh lämmitintä, lämpötilat laski niin alas ja näytti ettei pumppu jaksa nostaa lämpötiloja ylös. 1 kpl puhaltimia oli päällä varmaan n. 32 h.
Nyt hankin kulutusmittarin pumpulle menevään kaapeliin, niin saa tiedon pumpun kulutuksesta.
[size=14]Mutta mitäs tuo tarkoittaa, kun tuleva neste on pakkasella?[/size]
Tuon alaerotuksen säätö: Tarkoittaako tämä kohtaa: asetusarvot--> L1 mv.min (0) 10 : Jos näin on, onko se jo säädetty oikeaan arvoon eli 10 asteeseen?
T. PL
Kappas...nyt pitää näköjään itsekin lisätä piitahnaa eristeiden alle. Hyvä että tuli kuntoon lämpötilan mittaus. Alaerotuksen säädön kirjoitin jo aikaisemmin:
*** Mene: valinta-->huoltotila-->1324-->maalämmitys --> täysteho--> varaajaAlaEro --> 10 asteeseen
Samalla voit pudottaa ihan normivalikosta alaminimiä taas yhdellä asteella.
Koska kaivot rupeaa olemaan sillä rajalla että keruuputkiin kertyy jäätä, niin nyt on oikea hetki lämmittää takkaa.
Unohda käyttöveden kierrätys toistaiseksi...laitat sen toimintaan sitten ensi kesänä kun saat kaivot varmasti tasapainoon. Ei nuo sun kaivot viimeisiään vetele kun noinkin paljon liuos lämpenee kierrollaan. Huomioi että maalämpöneste kulkee putken (= eristeen) sisällä ja ei ehdi lämmetä käyntijakson aikana kaivon lämpötilaan. Selvää lienee kuitenkin se että KV-kierrätys, kompuran rikkoutuminen ja sitä seurannut lämmitysjakso ja järjettömät asetukset + pakkaset ovat yhdessä laskeneet kaivojesi lämpöjä turhan alas.
Nyt on Kokkolaan tulossa useampi päivä leudompaa. Joten kaivosi saavat toipumisaikaa.
"L1 mv.min (0) 10" = tarkoittaa L1 menoveden vähimmäislämpötilaa, sillä ei ole mitään tekemistä alaerotuksen kanssa. Se on suojaus "näppäilyvirhettä lämpökäyrässä" vastaan.
Jani
-
Hei,
*** Mene: valinta-->huoltotila-->1324-->maalämmitys --> täysteho--> varaajaAlaEro --> 10 asteeseen
[size=12]#### Nyt löysin, oli jo tuossa asetuksessa valmiina####[/size]
Samalla voit pudottaa ihan normivalikosta alaminimiä taas yhdellä asteella.
### Alaminimi on nyt 29. Vieläkö kannattaisi mennä alaspäin? ###
Koska kaivot rupeaa olemaan sillä rajalla että keruuputkiin kertyy jäätä, niin nyt on oikea hetki lämmittää takkaa.
[size=12]#### Ei ole takkaa. Tämä oli tietoinen valinta. Ehkä pitäisi katua ? ####[/size]
Nyt uusia lukemia:
Maapiirin sisääntuleva neste on nyt 0- +0.4 - +0.6C eli plussalla. Ulos maahan menee nyt -3.9C - -3.4C lämpöistä liuosta.
Viimeisen vrk:n aikana pumppu on käynyt 13 h. Vastus ei ole ollut päällä. Ulkolämpötila ollut -12C - -4C.
Sähköä mennyt vrk:n aikana 94 kWh, siis kaikki, vrk:n seuranta ei taida paljon asiasta kertoa.
Soitin porakaivon poranneeseen yritykseen. Ei pitänyt huolestuttavana maapiirin lämpötilaa. Olivat sitä mieltä, että jos pumppu käyttäisi vain yhtä kaivoa, tämä olisi jäätynyt syksyn aikana.
Warmian mies tarkisti jakotukkien säädöt. Nyt pääsen itse napsuttelemaan piirejä haluttuun suuntaan. Piirit merkattu jakotukkiin. Kuvat ja säädät minulla kopiona.
Sain energiamittarin, sen asennutan pumpulle menevään johtoon, niin saan tarkat kulutuslukemat selville.
Nyt on Kokkolaan tulossa useampi päivä leudompaa. Joten kaivosi saavat toipumisaikaa.
###Näin näyttää käyvän.###
Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?
T. PL
-
Hei,
Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?
T. PL
Lässä, Geopro ja muut tulistustekniikkan perustuvat suomipumput eivät tarvitse legionellakuumennusta. Lämmin käyttövesi tuotetaan tarpeen mukaisesti kierukalla eikä sitä varastoida vaihtoventtiilikoneiden tapaan erilliseen käyttövesivaraajan.
-
Hei,
Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?
T. PL
Lässä, Geopro ja muut tulistustekniikkan perustuvat suomipumput eivät tarvitse legionellakuumennusta. Lämmin käyttövesi tuotetaan tarpeen mukaisesti kierukalla eikä sitä varastoida vaihtoventtiilikoneiden tapaan erilliseen käyttövesivaraajan.
Ei koske tätä vanhempaa mallia, se varastoi lämmintä vettä. Itse käytän kesäaikaan varaajaa aina välillä 55 asteessa. Muutoin yläminimi "kelluu" eli 39 asteessa. Koska tulistus hoitaa varaajan noston yli 50 asteen.
@ peruslämmittäjä
Itse ajan alaminimillä 26 astetta, eli aika liki asteen taikka kaksi alle lämpökäyrän. Tätä vaihtelen aina kelien mukaan. Laske vaan 26-27 asteeseen näin lauhoilla keleillä. Huomaa että alaminimin laskeminen laskee vääjäämättä myös ylälämmön määrää. Eli kompromissi.
Kaivosi alkaa pikkuhiljaa elpyä. Jos sisälämpö antaa periksi niin sitten vaan lämpökäyrää asteittain alemmas. Jos pidät ilmanvaihtoa norminopeudella niin sitä voisi pudottaa (ainakin kun ketään ei ole kotona).
Sinulla lienee säädettävä termostaatti IV-koneessasi? Mihin se on asetettu?
Kaivojen tasapainoitusta ei päässe tarkistamaan kuin keväällä, joten näillä mennään. 13h tarkoittaa aika kovaa kuormitusta (tässä on tietty tunnin heitto puoleen jos toiseen). Laita sitä ulkolämpötilan hidastusta vaikka 6 tuntiin, niin pumppu ei turhaan reagoi jokaiseen "tuulen puuskaan". Kivitalossa se ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa juuta tai jaata.
Jani
P.S Sähköä mennyt vrk:n aikana 94 kWh, siis kaikki, vrk:n seuranta ei taida paljon asiasta kertoa.
*** kertoo se sen että talosi kuluttaa kokolailla enemmän energiaa kuin omani. Jos arvioidaan että käyttösähköä menee 20kW niin itselläni tuohon kulutuslukemaan tarvitaan noin keskilämpö -26 viiva -28.
V15 ottoteho on noin 5800W eli 13h x 5.8kW = 75,4kW
EDIT:lisää juttua
-
Heips,
Clas Ohlsonilla kyläilty ja ostettu energiankulutusmittareita.
Sähkönkulutus: viimeinen vrk 84 kWh.
Laitoin kulutusmittarit At:n ja talon IV-koneisiin. AT:n kone vienyt vrk:ssa 0.78 kWh ja talon 1.53 kWh.
Koneet Deekax Talteri, talossa isompi ja tallissa pienempi. Sähköinen jälkilämmitys. Säädin eilen AT:n jälkilämmityksen termostaatin 10 C asteeseen, ollut n. 17 C. Talossa ollut korkeampi säätö, n. 20 C. Eilen pienensin talon säätöä tasolle 14 C. Nopeus 1, molemmissa. Ollut nyt pidempään.
Pumppu käynyt viimeisen vrk:n aikana 10 h.
Eilen Warmian mies sääti jakotukit. Yläkerta ollut koko ajan kylmä, lämpötila 18-20 C. Vaikka sain aikaisemmin alakerran lämpötilan säädöt kohdalleen, ei yläkertaan lämpöä riitä.
Nyt käyrän asetukset:
-20 = +33
0 = +28
+21= +21
Nostin -20 ja 0 :n kohdalta asteella. Alakerran lämpötila nyt 21 C. AT+varastot +15 C.
Alamin on nyt 30, ylämin 50. Lämpimän kiertoveden pumppu pois päältä.
Pumpulle tuleva neste on nyt n. +-0 C. Lähtee takaisin kaivoon n. -3.6 C viiva -3.8 C. Eilen illalla kaivosta tuleva vesi oli vielä selvästi pakkasella, -1 C viiva -1.6 C.
Saunatonttu on, hetivalmis, muhimislämpö päällä. 24 h aikana vie 4.8 kWh (Jos olen asian oikein ymmärtänyt ?!?).
Lämpökäyrää en pysty laskemaan, pitää nostaa. Miksi yläkerta ei lämpiä?
Sähköstä vielä vrk:ssa: Pumppu 58 kWh, IV-kojeet 2.3 kWh, saunatonttu 4.8 kWh eli yhteensä 65.1 kWh. Käyttösähköön jää 18.9 kWh. Ulkolämpötila ollut - 6 C viiva - 4 C.
Edelleen; mikä mättää? Millä saan talon lämmöt tasoon + 22 C? Yläkerta kans! Nostanko vain lämpökäyrää? Onko Lässä rikki?
Lässälle se oma mittari, kun löytäs sähkärin, sitten tietäis sen kulutukset. Varmasti.
T. PL
-
Heips,
....
Eilen Warmian mies sääti jakotukit. Yläkerta ollut koko ajan kylmä, lämpötila 18-20 C. Vaikka sain aikaisemmin alakerran lämpötilan säädöt kohdalleen, ei yläkertaan lämpöä riitä.
..
Edelleen; mikä mättää? Millä saan talon lämmöt tasoon + 22 C? Yläkerta kans! Nostanko vain lämpökäyrää? Onko Lässä rikki?
T. PL
Mitkä ovat lämmityspiirin paineet? Onko paisuntasäiliö kunnossa?
-
Jeps, eli Warmian mies sääti tukit ohjearvoihin, jotka on laskettu paperilla. Usein (aina) lopullinen "hienosäätö" tehdään taloa asuttaessa.
Kun nyt olet saanut alakerran kohdalleen, on jäljellä yläkerran kalibrointi.
Lisäile virtausta tukeilta pikkuhiljaa (esim. 1/4 tai 1/2 kierrosta per piiri jne.) kunnes hyväksyttävä huonelämpötila löytyy. Säätömuutosten välissä joutuu aina odottelemaan päivän kaksi että tilanne rakenteen osalta tasaantuu.
Mulla ei ole kokemusta/tietoa Warmian tukeista tai niiden säätämisestä mutta eiköhän täältä joku löydy.
-
Heips,
Clas Ohlsonilla kyläilty ja ostettu energiankulutusmittareita.
Sähkönkulutus: viimeinen vrk 84 kWh.
Laitoin kulutusmittarit At:n ja talon IV-koneisiin. AT:n kone vienyt vrk:ssa 0.78 kWh ja talon 1.53 kWh.
*** Huomaa että IV-koneiden energiankulutus syntyy suurimmaksi osaksi siitä että ilma vaihtuu talossa/tallissa ja tuleva ilma joudutaan lämmittämään.
Koneet Deekax Talteri, talossa isompi ja tallissa pienempi. Sähköinen jälkilämmitys. Säädin eilen AT:n jälkilämmityksen termostaatin 10 C asteeseen, ollut n. 17 C. Talossa ollut korkeampi säätö, n. 20 C. Eilen pienensin talon säätöä tasolle 14 C. Nopeus 1, molemmissa. Ollut nyt pidempään.
*** Noilla toimenpiteillä lisäsit juurikin lämpöpumppusi ja KAIVOJESI rasitusta entisestään. Sinuna palauttaisin asetukset täksi talveksi ja pudottaisin tallin koneen mahdollisimman pienelle ja jopa harkitsisin sen laittamista ajastimen perään käymään vain tunnin kaksi vuorokaudessa. Autotallin kosteudenpoisto kannattaisi hoitaa ilmankuivaimella, mikäli sinne ajetaan jatkuvasti lumista autoa. Sinuna palauttaisin jälkilämmityspatterit aikaisempiin asetuksiin.
Pumppu käynyt viimeisen vrk:n aikana 10 h.
Eilen Warmian mies sääti jakotukit. Yläkerta ollut koko ajan kylmä, lämpötila 18-20 C. Vaikka sain aikaisemmin alakerran lämpötilan säädöt kohdalleen, ei yläkertaan lämpöä riitä.
Nyt käyrän asetukset:
-20 = +33
0 = +28
+21= +21
Nostin -20 ja 0 :n kohdalta asteella. Alakerran lämpötila nyt 21 C. AT+varastot +15 C.
*** Väännä alakerran jakotukin sulkuventtiili kiinni (http://www.warmia.fi/fi/lattialammityskomponenti ) ja ilmaa yläkerran jakotukit vielä kerran. Kun alakerta on poissa pelistä, niin on se nyt ihme jos ei ala yläkerrassa vesi kiertämään. Tämä kannattaa nyt kokeilla pikkupakkasten aikana. Lattialämmityksessä pitäisi olla 1 baari painetta (mittari pitäisi löytyä).
Kun yläkerta on varmasti ilmattu (5 kertaan) ja siellä rupeaa lämmöt nousemaan niin sitten vaan alakerran jakotukin säätöventtiilistä rupeat kuristamaan alakertaa (oletan että yläkerrassa säätö on jo täysin auki, jos ei ole niin aloita sen avaamisesta)
Alamin on nyt 30, ylämin 50. Lämpimän kiertoveden pumppu pois päältä.
*** alaminimin pitäminen lämpökäyrän yläpuolella ei tuo lisää lämpöä. Edelleen se on lattialämmityksen säädöistä kiinni. Itselläni oli myös alakerta/yläkerta säätely tasapainoilua, koska halusin taasen alakerran takkahuoneeseen enemmän lämpöä.
Pumpulle tuleva neste on nyt n. +-0 C. Lähtee takaisin kaivoon n. -3.6 C viiva -3.8 C. Eilen illalla kaivosta tuleva vesi oli vielä selvästi pakkasella, -1 C viiva -1.6 C.
*** laita ihmeessä IV-koneiden jälkilämmitysasetukset takaisin, loppuviikosta kiristyy. Kaivot tarvitsevat piiitkän ajan toipuakseen.
Saunatonttu on, hetivalmis, muhimislämpö päällä. 24 h aikana vie 4.8 kWh (Jos olen asian oikein ymmärtänyt ?!?).
Lämpökäyrää en pysty laskemaan, pitää nostaa. Miksi yläkerta ei lämpiä?
*** kts edellä
Sähköstä vielä vrk:ssa: Pumppu 58 kWh, IV-kojeet 2.3 kWh, saunatonttu 4.8 kWh eli yhteensä 65.1 kWh. Käyttösähköön jää 18.9 kWh. Ulkolämpötila ollut - 6 C viiva - 4 C.
*** Millä nopeudella pidät ilmanvaihtoa?
Edelleen; mikä mättää? Millä saan talon lämmöt tasoon + 22 C? Yläkerta kans! Nostanko vain lämpökäyrää? Onko Lässä rikki?
*** ei ole LÄ rikki. Kuten itse mittasit niin lattian kiertoveden tulo/meno ovat melkein samat. Eli vesi ei kierrä (ja jäähdy) siellä missä lämpöä tarvitaan. Lämpökäyrän nosto ei auta...se vain huonontaa energiankulutusta. Tarkistappa sinäkin varmuuden vuoksi pintatermostaattien asetukset.
Lässälle se oma mittari, kun löytäs sähkärin, sitten tietäis sen kulutukset. Varmasti.
Jani
-
Heippa taasen,
Vastailin tonne väliin:
Sähkönkulutus: viimeinen vrk 106 kWh, kiuas oli päällä pitkään.
*** Huomaa että IV-koneiden energiankulutus syntyy suurimmaksi osaksi siitä että ilma vaihtuu talossa/tallissa ja tuleva ilma joudutaan lämmittämään.
###Nopeus 1, molemmissa. Ollut nyt pidempään.###
*** Noilla toimenpiteillä lisäsit juurikin lämpöpumppusi ja KAIVOJESI rasitusta entisestään. Sinuna palauttaisin asetukset täksi talveksi ja pudottaisin tallin koneen mahdollisimman pienelle ja jopa harkitsisin sen laittamista ajastimen perään käymään vain tunnin kaksi vuorokaudessa. Autotallin kosteudenpoisto kannattaisi hoitaa ilmankuivaimella, mikäli sinne ajetaan jatkuvasti lumista autoa. Sinuna palauttaisin jälkilämmityspatterit aikaisempiin asetuksiin.
###Vaihdetaan takaisin.###
###Pumppu käynyt viimeisen vrk:n aikana 12 h.###
*** Väännä alakerran jakotukin sulkuventtiili kiinni (http://www.warmia.fi/fi/lattialammityskomponenti ) ja ilmaa yläkerran jakotukit vielä kerran. Kun alakerta on poissa pelistä, niin on se nyt ihme jos ei ala yläkerrassa vesi kiertämään. Tämä kannattaa nyt kokeilla pikkupakkasten aikana. Lattialämmityksessä pitäisi olla 1 baari painetta (mittari pitäisi löytyä).
###Lisäsin painetta tuohon 1 bar, oli 0.8. Ilmasin yläkerran jakotukit.###
Kun yläkerta on varmasti ilmattu (5 kertaan) ja siellä rupeaa lämmöt nousemaan niin sitten vaan alakerran jakotukin säätöventtiilistä rupeat kuristamaan alakertaa (oletan että yläkerrassa säätö on jo täysin auki, jos ei ole niin aloita sen avaamisesta)
###Yläkerran kahdessa tukissa säädöt olivat suunnitelman mukaisesti auki. Avasin lisää, en täysille.###
Alamin on nyt 30, ylämin 50. Lämpimän kiertoveden pumppu pois päältä.
*** alaminimin pitäminen lämpökäyrän yläpuolella ei tuo lisää lämpöä. Edelleen se on lattialämmityksen säädöistä kiinni. Itselläni oli myös alakerta/yläkerta säätely tasapainoilua, koska halusin taasen alakerran takkahuoneeseen enemmän lämpöä.
Pumpulle tuleva neste on nyt n. +-0 C. Lähtee takaisin kaivoon n. -3.6 C viiva -3.8 C. Eilen illalla kaivosta tuleva vesi oli vielä selvästi pakkasella, -1 C viiva -1.6 C.
*** laita ihmeessä IV-koneiden jälkilämmitysasetukset takaisin, loppuviikosta kiristyy. Kaivot tarvitsevat piiitkän ajan toipuakseen.
###Menin entisiin säätöihin.###
Saunatonttu on, hetivalmis, muhimislämpö päällä. 24 h aikana vie 4.8 kWh (Jos olen asian oikein ymmärtänyt ?!?).
*** Millä nopeudella pidät ilmanvaihtoa?
###Nopeudella 1 ( Max. 4).###
*** ei ole LÄ rikki. Kuten itse mittasit niin lattian kiertoveden tulo/meno ovat melkein samat. Eli vesi ei kierrä (ja jäähdy) siellä missä lämpöä tarvitaan. Lämpökäyrän nosto ei auta...se vain huonontaa energiankulutusta. Tarkistappa sinäkin varmuuden vuoksi pintatermostaattien asetukset.
###Kaikki termostaatit täysillä auki.###
T. PL
-
Miten sinulla on toteutettu autotallin ovet? Jos sinulla on pariovet(ko) lammiseinässä, niin miten ovien reunadetaljit on totetutettu. Tuli vaan mieleen kun oma "turnerin palaovi" jätti nätin kylmäsillan yläreunaan, jonka korjasin vasta viime kesänä. Aikaisemmin 2 min säätö poisti jo pahimmat raot.
Saatko mitattua autotallin lattialämmityksen meno/paluulämpötiloja:
- talon päästä lähtö
- tallin päähän tulo
- tallista palaava
- taloon palannut
Mietin vain mihin sitä energiaa hukkuu?
Näkeekö IV-koneistasi jollakin tapaa jäteilman lämpötilan? Ettei vain ole mikään kesäpelti/vast. päällä? Itselläni on yksi sisäulkolämpötilamittari ollut ihan luukun raosta jätekanavassa.
Minkälaiset villamäärät löytyvät tallin katolta, entä talosta. Onko kaikki toteutettu Lammin 350mm kivellä?
Jani
-
Ja taasen tonne väleihin...
Miten sinulla on toteutettu autotallin ovet? Jos sinulla on pariovet(ko) lammiseinässä, niin miten ovien reunadetaljit on totetutettu. Tuli vaan mieleen kun oma "turnerin palaovi" jätti nätin kylmäsillan yläreunaan, jonka korjasin vasta viime kesänä. Aikaisemmin 2 min säätö poisti jo pahimmat raot
*** Ovet Novoferm ,pariovet, lamellit. Miehiä käynyt säätämässä niitä pari kertaa. Alaosaan tahtoo jäädä pieni rako. Samoin yläosaan, toisella puolella. Sellainen että valo paistaa ulos pimeällä. Varmasti falskaa, olen tähän yrittänyt keksiä ratkaisua, onnistumatta. ***
Saatko mitattua autotallin lattialämmityksen meno/paluulämpötiloja:
- talon päästä lähtö
- tallin päähän tulo
- tallista palaava
- taloon palannut
***Laitan mittarit kiinni noihin putkiin, niin saadaan lukija.****
Mietin vain mihin sitä energiaa hukkuu?
*** Talon ovissa ja parissa avattavassa ikkunassa on vuotoa. Reklamaatio tehtynä, lämpökameralla kuvattu. Printit olemassa. Pahimmat vuodot olen teipannut 50-luvun malliin!! ;) ***
Näkeekö IV-koneistasi jollakin tapaa jäteilman lämpötilan? Ettei vain ole mikään kesäpelti/vast. päällä? Itselläni on yksi sisäulkolämpötilamittari ollut ihan luukun raosta jätekanavassa.
*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**
Minkälaiset villamäärät löytyvät tallin katolta, entä talosta. Onko kaikki toteutettu Lammin 350mm kivellä?
*** Talli+varasto: 350 mm Lammikivi, Talo 400 mm Lammikivi. Villamäärä: ? En muista. Kuvien mukaan tehty. Otanpa kuvat esille. ***
*** Talossa on iso lasiseinä, joka varmasti syö energiaa, vaikka lämpöarvojen piti olla huippuhyvät.
*** yläkerran lämmöt ovat nousussa, ehkä joudun vielä avaamaan yläkerra jakotukkien säätöjä, ilmeisesti pitää laittaa täysin auki, mennään 1/2-kerrosta kerrallaan.
*** Kaivon tulevan nesteen lämpötila heiluu -0.6 C viiva +0.8 C välillä. Täällä foorumissa oli ruotsalainen artikkeli kaivojen jäätymisestä.
*** Olisi mielenkiitoista tietää minkälaisia lukemia porakaivoista pohjoisessa saadaan? Minulla oli käsitys, että neste olisi aina n. +3-4 C lämpöistä (Niin, taspainoitus minulla).
Yritän saada noita trendejä nyt Oumannilta tietokoneeseen...
T. PL
-
*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**
IV-koneissa on käsittääkseni aina joku toiminto, jolla talteenotto ohitetaan kesällä. Tämä tapahtuu joko manuaalisesti laittamalla pellit talteenottokennon päälle tai jonkun moottorin voimalla kun elektroniikka antaa käskyn ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteesta.
Anturi luukun raosta jätekanavaan (joka menee sinne katolle). Valmistajan sivuilta näkee ainakin mikä kanava on mikin ( http://www.deekaxair.fi ) . Näyttäisi kesäohitus olevan ainakin yhdessä katsomassani deekax koneessa peltimoottorilla. Näissä on ollut joskus vikoja ja pelti voi olla kesäasennossa ja kone ei ota juuri mitään talteen.
Nuo autotallin ovet sinun täytyy saada tiiviiksi, sillä IV-kone repii reikien kautta ulkoilmaa ja se selittää miksi talli ei pidä lämpöjään. Jos pakkanen kiristyy niin sammuta/ajasta autotallin IV-kone.
Hyvä että alkaa yläkerrassa lämmöt nousemaan. Kyllä se siitä...
Jani
-
.
1. tee esisäätö suunnitelman mukaan
2. Väännä kaikki termostaatit täysille (+35 vast.)
3. Pudota lämpökäyrä:
+ 20 = +21
0 = +27
- 20 = +32
4. Pudota alaminimi +30 asteeseen ja yläminimi +50 asteeseen
5. Mene huoltovalikkoon (koodi 1324) ja säädä alaerotus maksimiin (olikohan 9 astetta)
6. Säädä se ylimääräinen ouman (80?) pyynti sopivaksi kosteille tiloille. Sen lämpöverhon vaikutuksesta veden lämpöön en osaa sanoa, mutta meillä kosteiden tilojen pyynti on asteen enemmän kuin L1 piirin käyrä
7. Mittaa ne maapiirin ja lämmitysveden meno/paluuvesien lämpötilat
Jani
Itellä V13 vm. 2009
Yläminimi +50 ja alaminimi +35
Alaerotus on tehtaan asetuksissa. En ole vielä tohtinut mennä huoltotilaan. Niin sitä haluaisin kysyä Janilta, mikä idea on tuossa alaeron muutamisessa ysiin tai kymppiin? Riittääkö täällä Lapissa lämmin vesi laattaan, jos lasken alaminimin +30 asteseen ja käydään muuttaan max alaeron 9-10? Mulla on uusi talo ja Warmian lattialämmitys?
Edit: Lämpökäyrä mulla on tuo suosittelemasi. En ole ehtinyt kellottaa kompuran käyntiaikoja. Tuntuma olisi, että käy puolituntia ja lepää tunnin. Mulla on siis porakaivo 225m talossa asuinpinta-ala 152 ja tallin kanssa 223. Lämmitettäviä kuutioita on 663 huonekorkeus 2,8-4m yksi seinä käytännössä lasista.
-
.
1. tee esisäätö suunnitelman mukaan
2. Väännä kaikki termostaatit täysille (+35 vast.)
3. Pudota lämpökäyrä:
+ 20 = +21
0 = +27
- 20 = +32
4. Pudota alaminimi +30 asteeseen ja yläminimi +50 asteeseen
5. Mene huoltovalikkoon (koodi 1324) ja säädä alaerotus maksimiin (olikohan 9 astetta)
6. Säädä se ylimääräinen ouman (80?) pyynti sopivaksi kosteille tiloille. Sen lämpöverhon vaikutuksesta veden lämpöön en osaa sanoa, mutta meillä kosteiden tilojen pyynti on asteen enemmän kuin L1 piirin käyrä
7. Mittaa ne maapiirin ja lämmitysveden meno/paluuvesien lämpötilat
Jani
Itellä V13 vm. 2009
Yläminimi +50 ja alaminimi +35
Alaerotus on tehtaan asetuksissa. En ole vielä tohtinut mennä huoltotilaan. Niin sitä haluaisin kysyä Janilta, mikä idea on tuossa alaeron muutamisessa ysiin tai kymppiin? Riittääkö täällä Lapissa lämmin vesi laattaan, jos lasken alaminimin +30 asteseen ja käydään muuttaan max alaeron 9-10? Mulla on uusi talo ja Warmian lattialämmitys?
Edit: Lämpökäyrä mulla on tuo suosittelemasi. En ole ehtinyt kellottaa kompuran käyntiaikoja. Tuntuma olisi, että käy puolituntia ja lepää tunnin. Mulla on siis porakaivo 225m talossa asuinpinta-ala 152 ja tallin kanssa 223. Lämmitettäviä kuutioita on 663 huonekorkeus 2,8-4m yksi seinä käytännössä lasista.
Sinulla on uusi V-malli, se säädetään näiden ohjeiden mukaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.0
Alaminimin voit toki pudottaa 30 asteeseen.
Jani
-
*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**
IV-koneissa on käsittääkseni aina joku toiminto, jolla talteenotto ohitetaan kesällä. Tämä tapahtuu joko manuaalisesti laittamalla pellit talteenottokennon päälle tai jonkun moottorin voimalla kun elektroniikka antaa käskyn ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteesta.
Anturi luukun raosta jätekanavaan (joka menee sinne katolle). Valmistajan sivuilta näkee ainakin mikä kanava on mikin ( http://www.deekaxair.fi ) . Näyttäisi kesäohitus olevan ainakin yhdessä katsomassani deekax koneessa peltimoottorilla. Näissä on ollut joskus vikoja ja pelti voi olla kesäasennossa ja kone ei ota juuri mitään talteen.
Nuo autotallin ovet sinun täytyy saada tiiviiksi, sillä IV-kone repii reikien kautta ulkoilmaa ja se selittää miksi talli ei pidä lämpöjään. Jos pakkanen kiristyy niin sammuta/ajasta autotallin IV-kone.
Hyvä että alkaa yläkerrassa lämmöt nousemaan. Kyllä se siitä...
Jani
Heips,
Vastailin tähän jo eilen, mutta vastaus hävisi johonkin bittiavaruuteen...
** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.
** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.
** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).
** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.
** Pumppu käy tasolla 11 h/vrk. Sähköä mennyt 75 kWh viime vrk:n aikana.
** Porakaivon lämpötila on tasolla -0.4 viiva +0.6 C.
T. PL
-
** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.
** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.
Katseleppa siihen AT:n oven yläreunaan, onko siinä eristettä. Nythän se ovi nousee sinne kiviseinän sisäpuolelle, ja siihen karmin yläreunaan muodostuu kylmäsilta mikäli siihen ei ole erikseen laitettu eristettä. Sulla on varmaan pellitetty se yläreuna, mutta onko yläreunan ja pellin välissä eriste?
** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).
Ei siis syytä huoleen tämän suhteen
** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.
Todnäk joudut kuristamaan vielä alakerran L1-piirin jakotukkeja. Ennen autotallin piirin kuristamista kannattaa A-talliin laittaa ehkä langaton lämpötilan mittaus. Taitaa Motonetista / Clas Ohlsonilta saada ainakin niitä johon saa 4 langatonta anturia ja ne saa vielä ohjelmoitua HÄLYTTÄMÄÄN jos lämpötila laskee liian alas.
Itselläni on tuollainen(kin) http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=134674424
Huomaa että keskusyksikkö anturilla maksaa melkein saman kuin pelkkä anturi. Tai sitten ottaa hienomman "sääaseman", johon sopii samat anturit
Jani
-
** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.
** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.
Katseleppa siihen AT:n oven yläreunaan, onko siinä eristettä. Nythän se ovi nousee sinne kiviseinän sisäpuolelle, ja siihen karmin yläreunaan muodostuu kylmäsilta mikäli siihen ei ole erikseen laitettu eristettä. Sulla on varmaan pellitetty se yläreuna, mutta onko yläreunan ja pellin välissä eriste?
** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).
Ei siis syytä huoleen tämän suhteen
** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.
Todnäk joudut kuristamaan vielä alakerran L1-piirin jakotukkeja. Ennen autotallin piirin kuristamista kannattaa A-talliin laittaa ehkä langaton lämpötilan mittaus. Taitaa Motonetista / Clas Ohlsonilta saada ainakin niitä johon saa 4 langatonta anturia ja ne saa vielä ohjelmoitua HÄLYTTÄMÄÄN jos lämpötila laskee liian alas.
Itselläni on tuollainen(kin) http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=134674424
Huomaa että keskusyksikkö anturilla maksaa melkein saman kuin pelkkä anturi. Tai sitten ottaa hienomman "sääaseman", johon sopii samat anturit
Jani
Hei,
Tuo Novofermin kötöstys kyllä hieman ihmetyttää. Piti (niidenkin) olla tosi hyvät ja "lämpimät" ovet. Ovissahan on monta kohtaa jossa syntyy selkeitä kylmäsiltoja ja näitä paikkoja on vaikea "tilkitä".
Oven yläreunaa olen itsekin katsellut ja miettinyt miten sen saa tiiviiksi. Oven yläpuolinen osa puusta. Pieni peltiläpyskä siinä on, musta kumitiiviste. Tiiviste on osalta matkaa irti ovesta, siten että valo näkyy ulos, kun oven vierestä katsoo ylös.
Katotaan mitä asentaja tekee ja ehdottaa...
Tuosta Clas Ohlsonin mittarista: Toimiiko kahden kiviseinän läpi ts. saako signaalin tulemaan tallista taloon?
Odotan hetken, ennekuin kosken alakerran jakotukkeihin.
T. PL
-
Hei,
Tuo Novofermin kötöstys kyllä hieman ihmetyttää. Piti (niidenkin) olla tosi hyvät ja "lämpimät" ovet. Ovissahan on monta kohtaa jossa syntyy selkeitä kylmäsiltoja ja näitä paikkoja on vaikea "tilkitä".
Oven yläreunaa olen itsekin katsellut ja miettinyt miten sen saa tiiviiksi. Oven yläpuolinen osa puusta. Pieni peltiläpyskä siinä on, musta kumitiiviste. Tiiviste on osalta matkaa irti ovesta, siten että valo näkyy ulos, kun oven vierestä katsoo ylös.
*** Minulla taitaa olla sivuissa propattu kakkoskolmonen, joka toimii "eristeenä" ja ylhäälle tein nyt eristyksen seuraavasti: ylhäältä reunuspelti pois ja liimasin rakennusliimalla siihen 30mm poluuretaanilevyn (saunasatu) ja siihen päälle 10-12mm vanerin pikanauloilla kiinni (http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/kiinnikkeet/pikanaula-fischer-19863.jpg). Sitten vanha reunuspelti takaisin. Reunuspellissä on sitten kumihuuli, joka tiivistää yläosaa. Yläpuolinen huonekin pysyy nyt lämpimänä.
Tuosta Clas Ohlsonin mittarista: Toimiiko kahden kiviseinän läpi ts. saako signaalin tulemaan tallista taloon?
*** meillä menee ainakin 150mm lammin + ontelon + cyprocin läpi. Jos saat lähetintä ikkunan eteen niin ainakin sitten toimii.
-
Hei,
Olisin lisännyt suureen tiedonkeruuketjuun tietoja, mutta se ei enää onnistunut.
Talomme tilavuus on (Talo + Talli) 1.173 m3
Talossa ja tallissa yläpohjan eristys on siten että talos 50 mm kovavilla + 300 mm puhallusvilla muovien välissä. Tallissa puhallusvilla "vapaana".
Porakaivojen tarkka syvyys on yhteensä 258 m, eli 129 m kpl.
Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C. Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.
Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.
Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.
Että silleen..
T. PL
-
Porakaivojen tarkka syvyys on yhteensä 258 m, eli 129 m kpl.
*** rupeaa olemaan sillä rajoilla että yksi syvempi kaivo olisi ollut tehokkaampi, mutta noilla mennään
Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C.
***mittasitko käyntijakson aikana ja siitä muoviputkesta? IP-mittareilla kohteen emissiokerroin tekee tepposia ( kts. http://www.sintrol.com/files/sintrol/productfiled/768file2Upload.pdf )
Eli molemmista kaivoista pitäisi saada mitattua meno/paluu siitä muoviputken päältä (siinä ainakin oma mittari antaa "oikeita" lukuja). Nythän ei haeta edes absoluuttista arvoa, vaan sitä miten kaivot suhteutuvat toisiinsa.
Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.
*** taitaa olla turhaa siitä mittailla
Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.
*** ei tätä sotaa nyt ihan vielä ole sodittu kun kerran kämppä lämpenee, eikä mitään ole mennyt rikki. Pumppukaan ei käy kuin puolet vuorokaudesta.
Oliko kaivoissa linjasäätöventtiilejä, eli pystyykö tasapainoitusta tarvittaessa muuttamaan?
Tapahtuuko kaivojen yhdistäminen toisessa tarkistuskaivossa?
Kuinka paljon on kaivojen välinen etäisyys?
Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.
*** anna hurista vaan. Pidä a-tallista ilmanvaihto pois päältä. Kesällä saat puhallinkonvektoreilla palautettua kaivosi lähtöasetelmiin. Seuraa paisuntasäiliön nesteen pintaa (kannattaa laittaa nyt vaikka tussilla merkki missä kohtaa pinta on).
Jos kaivosi jäätyvät ja jää alkaa puristaa putkia kokooon niin sen pitäisi näkyä ensimmäisenä siitä että nestepintakohoaa ja nesteet lentää lattialle. Mitään sellaistahan ei ole vielä tapahtunut? Voisit seurata yhden käyntijakson maapiirien lämpötilakehityksen ja merkitä tulokset minuutin välein ylös ja laittaa tulokset näkyville.
Sitten kun on neljä päivää kärvistelty pakkasessa niin sama homma uudestaan.
Pysyykö yläkerta edelleen yhtä viileänä? Oletko kuristanut alakerran kiertoa?
Jani
-
Terve vaan...
En ole lukenut kokonaan tätä ketjua läpi, mutta heitän kommentin kaivoista.
Meillä lupakuvista katsottuna lämmitettävää tilavuutta 1100m3.
Meillä on V15 pumppu ja YKSI 200m KAIVO, jossa "tehollinen" syvyys n. 190m. Kaivo on 5" halkaisijalla ja keruu kahdella putkella.
ELI, tekisi mieli sanoa että kyllä teillä kaivojen kapasiteetti riittää. Tuliko vettä hyvin? Olen itse miettinyt, että voisiko kaivojen toimintaa "tehostaa" laittamalla sinne pumppu joka tekisi virtausta kaivoon ja estäisi mahdollisen jäätymisen.
-
Hei,
Ja väleihin ## merkillä vastauksia...
*** rupeaa olemaan sillä rajoilla että yksi syvempi kaivo olisi ollut tehokkaampi, mutta noilla mennään[/color]
Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C.
***mittasitko käyntijakson aikana ja siitä muoviputkesta? IP-mittareilla kohteen emissiokerroin tekee tepposia ( kts. http://www.sintrol.com/files/sintrol/productfiled/768file2Upload.pdf )
Eli molemmista kaivoista pitäisi saada mitattua meno/paluu siitä muoviputken päältä (siinä ainakin oma mittari antaa "oikeita" lukuja). Nythän ei haeta edes absoluuttista arvoa, vaan sitä miten kaivot suhteutuvat toisiinsa.
Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.
*** taitaa olla turhaa siitä mittailla.
#### Jep, tiedossa oli. Mittasin kuitenkin ja laitoin tänne tiedoksi. Siis jäätä ei ollut siten että "pientä kuuraa" putken ympärillä, vaan putket jään sisällä :-[
Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.
*** ei tätä sotaa nyt ihan vielä ole sodittu kun kerran kämppä lämpenee, eikä mitään ole mennyt rikki. Pumppukaan ei käy kuin puolet vuorokaudesta.
Oliko kaivoissa linjasäätöventtiilejä, eli pystyykö tasapainoitusta tarvittaessa muuttamaan?
Tapahtuuko kaivojen yhdistäminen toisessa tarkistuskaivossa?
Kuinka paljon on kaivojen välinen etäisyys?
### Linjasäätöventtileitä ei ole. Putket eivät yhdisty kaivoissa. Yhdistys tehty talon sisällä teknisessä tilassa. Putkien päällä eristeet, jos lämpötilan haluaa mitata, pitää repiä pois eristykset. Kaivojen välinen etäisyys on n. 14-15 m. Nämä linjasäätöventtiilit voi kyllä asentaa talon sisälle. Ahdas paikka, mutta mahdollista.
Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.
*** anna hurista vaan. Pidä a-tallista ilmanvaihto pois päältä. Kesällä saat puhallinkonvektoreilla palautettua kaivosi lähtöasetelmiin. Seuraa paisuntasäiliön nesteen pintaa (kannattaa laittaa nyt vaikka tussilla merkki missä kohtaa pinta on).
Jos kaivosi jäätyvät ja jää alkaa puristaa putkia kokooon niin sen pitäisi näkyä ensimmäisenä siitä että nestepintakohoaa ja nesteet lentää lattialle. Mitään sellaistahan ei ole vielä tapahtunut? Voisit seurata yhden käyntijakson maapiirien lämpötilakehityksen ja merkitä tulokset minuutin välein ylös ja laittaa tulokset näkyville.
### Tarkoitatko niitä lukemia, joita mittarit jotka jo maapiiriin asennettuna, antavat? Vai kahden kaivon erillisiä piirejä?
Sitten kun on neljä päivää kärvistelty pakkasessa niin sama homma uudestaan. [/color]
Pysyykö yläkerta edelleen yhtä viileänä? Oletko kuristanut alakerran kiertoa?
#### Ed. viileää on. En ole alakertaa kuristanut, enkä uskaltanut AT:n lämpötilaa vielä pienentää. SIellä on nyt +15 C, ajattelin mennä tasoon +12 C. Kovat pakkaset tulossa, näiden jälkeen, jahka AT:n ovet on kunnossa.
### Tallin ovien yläpuoli on tehty puusta, sinne ei tarvitse tehdä vastaavia toimenpiteitä mitä itse olet tehnyt. Kumitiiviste pitäisi saada vain tiiviisti oveen kiinni. OLETKO huomannut että tallin ovien lamellien reunoissa on raot, joita ei saa tukittua. Talliin sisälle valot ja kurkkaapa vinosti oven reunaan ulkoapäin.
T. PL
-
### Linjasäätöventtileitä ei ole. Putket eivät yhdisty kaivoissa. Yhdistys tehty talon sisällä teknisessä tilassa. Putkien päällä eristeet, jos lämpötilan haluaa mitata, pitää repiä pois eristykset. Kaivojen välinen etäisyys on n. 14-15 m. Nämä linjasäätöventtiilit voi kyllä asentaa talon sisälle. Ahdas paikka, mutta mahdollista.
Sorry :-/ kun kävit "turhaan" kaivelemassa kaivoja. On varmaan ensimmäinen talo, jossa tuotu tuplaputket sisään tekniseen tilaan. Saisitko eristeisiin pikku reiät, joilla pääsisit muoviputkeen sohottamaan IP-lämpömittarilla? Ennen ei kannata ihmetellä venttiilien asennusta ennen kuin selviää onko epätasapainoa.
### Tarkoitatko niitä lukemia, joita mittarit jotka jo maapiiriin asennettuna, antavat? Vai kahden kaivon erillisiä piirejä?
Niitä asennettujen mittarien lukemia. Tietysti jos saat eristeisiin kolot niin samallahan sitä mittaa vaikka molempia kaivoja (ja saa osviittaa IP-mittarin tarkkuudesta).
### Tallin ovien yläpuoli on tehty puusta, sinne ei tarvitse tehdä vastaavia toimenpiteitä mitä itse olet tehnyt. Kumitiiviste pitäisi saada vain tiiviisti oveen kiinni. OLETKO huomannut että tallin ovien lamellien reunoissa on raot, joita ei saa tukittua. Talliin sisälle valot ja kurkkaapa vinosti oven reunaan ulkoapäin.
Perkule kun tulikin tänään päivällä ihmeteltyä sivusta paistavaa valoa :o Ulkopuolella on sivuissa (kuten päälläkin) muovilistat, joista tuo valo paistaa läpi. Täytyy lauhemmilla keleillä tutustua josko sisäpuolelle saisi tiivistettä.
Se ainakin selvisi että kun laittaa autotallin ja huoneiston välisen oven kiinni (palo-ovi tiivisteillä) niin ilmavuoto oven raoista putoaa kymmenesosaan --> sinunkin kannattaa tarkistaa ettei "huju" jatku a-tallissa IV-koneen sammuttamisesta huolimatta.
Itse tulppasin poistoventtiilin vanhoilla työkintailla (100mm reikä pihalle) 8-)
Jani
-
Heips,
Sorry kun kävit "turhaan" kaivelemassa kaivoja.
*** Kaivoissa on aina hauska käydä, vähän ahdas luukku. Pelkäsin että pyydät istumaan kaivoissa sen tunnin ja mittailemaan noita lämpötiloja siellä. Olis tarvinnut ottaa mukaan sellainen 12v vanha lasinen laulukirja lämmikkeeksi. Poispääsy ois voinu olla sitten vähän vaikeempaa ;D
On varmaan ensimmäinen talo, jossa tuotu tuplaputket sisään tekniseen tilaan. Saisitko eristeisiin pikku reiät, joilla pääsisit muoviputkeen sohottamaan IP-lämpömittarilla? Ennen ei kannata ihmetellä venttiilien asennusta ennen kuin selviää onko epätasapainoa.
*** Olen huomannut että olemme olleet rakentamisessa edelläkävijöitä monessa suhteessa 8-)
*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.
Se ainakin selvisi että kun laittaa autotallin ja huoneiston välisen oven kiinni (palo-ovi tiivisteillä) niin ilmavuoto oven raoista putoaa kymmenesosaan --> sinunkin kannattaa tarkistaa ettei "huju" jatku a-tallissa IV-koneen sammuttamisesta huolimatta.
Itse tulppasin poistoventtiilin vanhoilla työkintailla (100mm reikä pihalle)
*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.
*** Yhden jutun huomasin, kun tarkastelin noita kaivosta tulevia putkia. Olen laittanut 110mm viemäriputket kulkemaan kaivolta talon sisälle saakka. Koko matkan eriste putkien päällä, viemärin päällä stryroxlevyjä. Nyt tekniseen tilaan puhaltaa kaivoista kylmää ilmaa neljästä viemäriputkesta. Pitänee tilkitä ne jotenkin.
*** Parantalalta tuli lohduttava viesti kaivojen lämpötiloista ja syvyydestä.
*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?
T. PL
-
*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.
Älä unohda kalibrointia ja piitahnaa
*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.
Tarkoitin autallin "hujulla" sinun tapauksessasi sitä että jääkö IV-koneen putkistoon vapaakierto päälle, eli vetääkö putkisto sieltä horojen ovien välistä pakkasilmaa talliin ?
*** Yhden jutun huomasin, kun tarkastelin noita kaivosta tulevia putkia. Olen laittanut 110mm viemäriputket kulkemaan kaivolta talon sisälle saakka. Koko matkan eriste putkien päällä, viemärin päällä stryroxlevyjä. Nyt tekniseen tilaan puhaltaa kaivoista kylmää ilmaa neljästä viemäriputkesta. Pitänee tilkitä ne jotenkin.
Itse olen survonut noihin pakkausmuovia.
*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?
Minulla on 50mm eps:stä leikattu suikaleet samanlaisen kaivorenkaan ulkopuolelle. Kannen eristeenä ei ole mitään. Suunnittelin aikoinaan että leikkaan kaivonrenkaan muotoisen pyöreän EPS-kappaleen, jonka pudotan kaivon sisään talveksi. On jäänyt tekemättä, kun kuitenkin sinne pitää könytä keväisin laittamaan kastelupumppu kiinni.
Nyt kasaat vain runsaasti lunta kaivojen päälle/ympärille.
Millää korkeudella sinulla on vedenpinnat kaivoissa? Oliko porausvaiheessa runsas tuotto?
Jani
P.S Kokkolassahan on ihan leppoisat kelit, täällä -26.7 :P
-
Hei !
Tuo kahdella putkella sisääntuonti on hyvä ratkaisu - edellyttäen että sisällä on linjasäädöt molempiin piireihin.
Käy ostamassa purkki uretaania, jolla tukit putkien ilmavuodot, sillä eristämättä kaivosta käy melkoinen kylmä puhuri sisälle.
Mittaroinnista - osta kerralla tarkkuusmittari kahdella erillisellä putkianturilla, niin saat suhteellisen oikeat lämpötilat ja voit lisäksi seurata samanaikaisesti menoja ja tuloja. Anturit eristettävä hyvin
mustalla eristenauhalla ja vedettävä päälle vielä alumiiniteipit.
Kiinnität anturit täten pysyvästi putkien kuparisiin osiin, niin voit seurata lämpötiloja halutessasi milloin vain.
-
Heip,
Nyt Ouman Trends toimii. Olisi dataa laittaa tänne näkyville. En osaa liittää tuota kaaviokuvaa näihin viesteihin.
Mites se onnistuu?
T. PL
-
Kysyisin peruslämmittäjältä, kuinka paljon syvyyttä on porakaivoissa KALLIOSSA ja mikä on em. aktiivisyvyys ????
Luin ketjua, mutten nopeasti läpikäyneenä huomannut tietoja edellisestä.
Pahasti näyttää siltä, että säädöt sekaisin - tai toimintahäiriö.
Pyydä huoltomies paikalle, ja jätä asia heidän hoidettavikseen.
Pumppu näyttää toimivan mallikkasti kuin myös keruukin, mutta
kutsu valmistajan mekaanikko paikalle.
-
Hei,
Suoraan kysymykseen suora vastaus: Ei mitään tietoa mikä on aktiivisyvyys ja mikä on kallion osuus kaivossa. En tiedä onko porareilla jotain dataa porauksesta ja saisiko sen sieltä vielä. Laskua katsoin, siinä näkyy syvyydet ja hinta. En muista että olisin heiltä saanut mitään raporttia poraamisen jälkeen. Ihan hyvä yritys, toiminut jo pitkään. Hoiti asian hienosti.
Vettä tuli molemmista kaivoista. Veden pintaa en ole seurannut, en tiedä onko tullut "yli". Kaivoille ei ole rakennettu mitään poistoja etc. ylimääräiselle vedelle.
Arvatkaapa kuinka monta kertaa olen tässä kolmen vuoden aikana ollut yhteydessä LÄ huoltoon + urakan tehneeseen yritykseen (Ei ole mikään pieni nyrkkipaja, pitäisi olla osaamista, vaan kun ei ole!!!)? LÄ miestä olen pyytänyt paikalle jo joulukuussa, urakoitsija korjasi silloisen vian. LÄ tehtaalle pitäisi lähettää pumpusta nyt dataa.
Täällä foorumissa joku kirjoitti, että oli saanut Ouman Trends ohjelman avulla selville että pumpussa oli joku vika, miten tällaisia tietoja saa ohjelman avulla?
Eli tänne foorumiin tulin, sattumalta, hakemaan apua. Sitä olen saanutkin, kiitos siitä. On tullut erittäin hyviä viestejä myös privaatisti.
Sailorin etc. ohjeiden mukaan ollaan menty, kaivojen lämpötilaero tulisi selvittää. Se, miten sen toteutan, on vielä auki. Jahka se tämän illan aikana saunoessa tulee mieleen.
TÄSSÄPÄ TUON ESILLE KOKO LÄMPÖPUMPPUMAAILMAN SUURIMMAN ONGELMAN: TODELLISIA ASIANTUNTIJOITA ON TODELLA VÄHÄN JA MILLOIN TIETÄÄ ETTÄ SELLAINEN OSUU KOHDALLE!! JA TÄMÄ On NIIN %&%%#€&%€€.
Mutta jatketaan...
T. PL
-
Heip,
Nyt Ouman Trends toimii. Olisi dataa laittaa tänne näkyville. En osaa liittää tuota kaaviokuvaa näihin viesteihin.
Mites se onnistuu?
T. PL
Kuvan voit laittaa vaikkapa näin.
- Ota näyttöruudusta PrtSc (PrintScreen) tai SreenSave ja talleta se koneellesi. Käyrästö on nyt kuvattu. Jos haluat , voit jollain kuvankäsittelyohjelmalla leikata kuvasta turhat reuna-alueet pois.
- Avaa selaimelta yhteys johonkin IMAGEHOUSTING -palveluun. Tässä muutamia.:
http://www.aijaa.com/
http://kuva.termiitti.com
- Kuvan up loudaamista varten klikkaa sieltä "BROWSE" -painiketta, jolloin pääset valitsemaan koneesi tiedostosta tallettamasi kuvan käyristä.
- Talleta kuvan osoitelinkki.
- Liitä tuo linkki forum postaukseesi, niin me muutkin pääsemme ihailemaan käyrästöäsi.
Esimerkiksi näin.:
http://kuva.termiitti.com/v.php?img=614
Porukka varmaan pystyy sitten tarkemmin kommentoimaan ja auttamaan pumpun virittelyssä.
Sinänsä käyntijaksot vaikuttavat kovasti lyhyiltä. Varmaan on tarvetta viritellä.
-
Kuvan voit laittaa vaikkapa näin.
- Ota näyttöruudusta PrtSc (PrintScreen) tai SreenSave ja talleta se koneellesi. Käyrästö on nyt kuvattu. Jos haluat , voit jollain kuvankäsittelyohjelmalla leikata kuvasta turhat reuna-alueet pois.
Mielestäni Ouman Trend tallentaa oletuksena c:/temp hakemistoon fileä nimeltä "Trend" joka on valmiiksi jpg-muodossa. Eli sen kun kopsaa Tomppelin ohjeiden mukaan nettiin niin hyvä tulee.
-
*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.
Älä unohda kalibrointia ja piitahnaa
*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.
Tarkoitin autallin "hujulla" sinun tapauksessasi sitä että jääkö IV-koneen putkistoon vapaakierto päälle, eli vetääkö putkisto sieltä horojen ovien välistä pakkasilmaa talliin ?
*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?
Minulla on 50mm eps:stä leikattu suikaleet samanlaisen kaivorenkaan ulkopuolelle. Kannen eristeenä ei ole mitään. Suunnittelin aikoinaan että leikkaan kaivonrenkaan muotoisen pyöreän EPS-kappaleen, jonka pudotan kaivon sisään talveksi. On jäänyt tekemättä, kun kuitenkin sinne pitää könytä keväisin laittamaan kastelupumppu kiinni.
Nyt kasaat vain runsaasti lunta kaivojen päälle/ympärille.
Millää korkeudella sinulla on vedenpinnat kaivoissa? Oliko porausvaiheessa runsas tuotto?
No niin, vähän uusia mittauksia...
Taas Clas Ohlosonilla vierailtu, hankin sellaisen giditaalisen lämpötittarin, johon saa kytkettyä kaksi lämpötila-anturia kiinni. Kalibroin mittarin, jää-vesiseoksessa molemmat anturit +-0C.
Laitoin anturit kuparitahnan, nippusiteen kanssa kaivolta ylös nouseviin putkiin kiinni (metalliosaan). Hieman hankala paikka, eristys tuottaa ongelmia. Kahden kaivon sisääntulevan nesteen lämpötilaero on 1 C. Tuota eristystä pitää vielä tarkistaa...
Oumannilta dataa tullut. Kompura käy n. 10 min ja huilaa n. 8 min.
Kaverit kävi vaihtamassa AT:n oviin alatiivisteet. Säätivät ovet. Eikä tullut kuin vähän huonommaksi mitä ennen vaihtoa ja säätöä. Tosi on! Huomenna ottavat asian uusiksi.
Yritän kaapata kuvan ja laittaa tavalla tai toisella tänne nähtäväksi...
Niin kaivoista. Vettä tuli molemmista, paljonko? En muista.
T: PL
-
Eka yritys käppyrän suhteen,
Täältä sen pitäis löytyä, avautuuko?ftp://http://www.aijaa.com/v.php?i=5627242.jpg
A HREF="http://www.aijaa.com/v.php?i=5627242.jpg" TARGET="Aijaa.com"><IMG SRC="http://i7.aijaa.com/t/00884/5627242.t.jpg"></A>
T. PL
Edit: Taitaa avautua.
Asetuksista Ylämin 50, Alamin 29.
-
Pitihän se trendi itsellekkin virittää, samoin 3 vuotta sitten IPAlta saatu ntc-vastus mittaamaan maapiirin tuloa. Eka huomio on että kaivoni on astetta kylmempi kuin korjattu sisäulkolämpötilamittarin lukema :-[
Toinen huomio on että laskin alaerotusta 10 asteesta 8 asteeseen. Tällöin ainakaan tällä kelillä (-13) maaliuos ei lähde enää seuraavalle kierrokselle. Maaliuoksen lämpö siis tulee askel kerrallaan alas.
Minulla on alaminimi nyt 25 asteessa ja yläminimi 39 asteessa. Eli tulistus hoitaa ylälämpöjen ylläpidon.
Jos haluat harventaa käyntiväliä niin ainoa mahdollisuus on laskea alaminimiä. Koitas laskea vaikka 26:een, niin näet käppyröistä kuinka seuraava käynnistys siirtyy kun L1 lämpö ja alaminimi rupeavat kohtaamaan.
Koneen käynnistyessä menee hetken aikaa lämpökäyrää lämpimämpää vettä kiertoon ja alalämpö nousee tosi hitaasti -> kunnes shuntit ajavat itsensä taas kiinni ja alalämpö nousee tosi nopeasti tavoitearvoonsa.
Jani
-
Jani,
Uusin kysymyksen (Tässä puhumme ns. vanhasta LÄ V15 mallista about vm 2005-06, muissa tekniikka ilmeisesti eroaa hiukkasen tai sitten paljonkin):
Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?
Sinulla työ ylämin on noin alhaalla. Mihin lämpötilaan varaajasi nousee?
Tuossa kopion netissä Legioonalais-bakteeriin liittyvää artikkelia.
Onko nyt vaarana se että laskemalla ylämin asetusta liikaa, lämpimän käyttöveden lämpötila ei nouse riittävän korkealle, vai hoitaako tulistus tämän, niin että varaajan yläosan lämpötila käy riittävän ylhäällä?
Mites kesällä? Mitkä arvot?
Lähde: Rakennuslehti 24.1.2010
Koko artikkeli: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10194.html
Artikkelista osa:
Taloyhtiön ja asukkaan toimet legionelloosin estämiseksi
Asukas tai talonomistaja: Tarkista lämpimän käyttöveden lämpötila. Ellet saa yli
50 °C:n vettä käyttöösi, huomauta asiasta isännöitsijälle tai säädä itse lämpimän veden lämpötila riittävän korkeaksi. Laske hanoista ja suihkusta joskus myös kuuminta mahdollista (vähintään 50 °C) vettä vähintään 1-2 minuutin ajan.
Käytä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti. Juoksuta taukojen ja katkosten jälkeen ensimmäiset litrat suoraan viemäriin. Tyhjennä poreammeesta vesi aina käytön jälkeen.
Isännöitsijä ja kiinteistön huoltohenkilö: Huolehdi, että lämmin käyttövesi kaikissa vesipisteissä on yli 50 °C. Myös kierrosta palaavan veden lämpötilan olisi oltava vähintään 50 °C. Huolehdi, että kylmävesi on aina alle 20 °C.
Jos kiinteistössäsi on avoin jäähdytysjärjestelmä, varmistu sen huollosta, desinfioinnista ja turvallisuudesta. Jos kiinteistössä on kostutin, niin huolehdi, että se huolletaan ja desinfioidaan.
Omaa jäähdytysjärjestelmää pitää vielä tarkastella.'
T. PL
Vai pitäiskö laittaa nimimerkiksi: Parempi muutama euro lisää sähkölaskuun arkun sijasta :-?
-
Alamin tiputus ja sen vaikutus kompressorin käyntiin.
Tiputin AlaMin arvon 29 arvoon 26, käppyrässä näkee miten kompuran käynti muuttui.
Loppu leikkautuu pois, viivan jälkeen arvo on 26, ennen viivaa käppyrässä arvo 29.
(http://i7.aijaa.com/b/00868/5630884.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5630884.jpg)
T. PL
-
Uusin kysymyksen (Tässä puhumme ns. vanhasta LÄ V15 mallista about vm 2005-06, muissa tekniikka ilmeisesti eroaa hiukkasen tai sitten paljonkin):
Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?
Ruotsalaispumpuilla varaaja nostetaan 2-3 viikon välein 55 asteeseen, jossa legionella pöpöt kuolee. Itse olen ratkaissut sen siten että kylpypäivänä laitan alaminimiä suuremmalle ja annan tulistuksen hoitaa asian.
Sinulla työ ylämin on noin alhaalla. Mihin lämpötilaan varaajasi nousee?
Ulkona -28 asteessa nousi 59 asteeseen, nyt kun on -13 astetta niin ylälämpö huitelee 45-48 asteen välillä. Asteenkin osto alaminimiin tekee yön aikana aika paljon ylälämmöille.
Onko nyt vaarana se että laskemalla ylämin asetusta liikaa, lämpimän käyttöveden lämpötila ei nouse riittävän korkealle, vai hoitaako tulistus tämän, niin että varaajan yläosan lämpötila käy riittävän ylhäällä?
Hoitaa, tuolla yläminimin laskemisella 39 asteeseen haen sitä että pumppu ei ohjautuisi kuin hädän hetkellä ylälämpöjen ohjaamana.
Mites kesällä? Mitkä arvot?
Hassua kyllä, mutta yläminimi saa olla edelleen 39 asteessa. Alaminimin laitan 43 asteeseen ja alaeron 8-10. Tällöin pumppu käy 2-3 kertaa päivässä ja nostaa pannun lämmöt hallitusti sinne 50 asteen paremmalle puolelle.
Jos kesällä kun ei ole lämmitystarvetta pidät yläminimin esim. 55 asteessa, niin alalämmöt nousevat koneen käydessä niin korkealle että suojaus katkaisee käynnin. Kaksoisvaippavaraajassa sisäsäiliö ei kerkeä lämmetä, kun ulkosäiliö tökkää jo rajoitukseen. 5 minuutin päästä kone yrittää taas uudestaan (=pätkäkäyntiä)
Lue "LÄ:n helleasetukset" viestiketju.
Asiasta toiseen: voisit mitata kaivosi lämpötilan laittamalla käyntitauon (yli 5 min pysähtymisestä) maalämpö-0-auto kytkimen 0-asentoon. Tällöin pumpun käynnistyessä kompura ei lähde päälle, vaan pelkkä liuospumppu. Anna pyöriä 20-30min ja ota maapiirin lämpötilalukemat ylös. Omat sisäulkolämpötilamittarin anturit näyttivät 30min jälkeen 1.9 astetta ja asentamani ntc-vastus Oumaniin 0.9 astetta.
Kokeen aloitusta saa tietysti nopeutettua laittamalla alaminimiksi vaikka 45 astetta. Kokeen lopuksi alamini takaisin ja kytkin auto asentoon ja kompura käynnistyy jos reunaehdot täyttyvät.
Jani
-
Alamin tiputus ja sen vaikutus kompressorin käyntiin.
Tiputin AlaMin arvon 29 arvoon 26, käppyrässä näkee miten kompuran käynti muuttui.
Loppu leikkautuu pois, viivan jälkeen arvo on 26, ennen viivaa käppyrässä arvo 29.
T. PL
(http://i7.aijaa.com/b/00868/5630884.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5630884.jpg)
Taisi tauot ja käyntijaksot hieman pidentyä 8-) Kuten huomaat, niin sinulla on klo 17.30 kohdalla ylälämpöjen ohajaama käynnistysjakso, jossa alalämmöt ovat (turhaan) käyneet 50 asteessa. Jos yläminimi olisi ollut samassa kuin minulla, niin koko käynnistysjaksoa ei olisi tullut, vaan ylälämmöt olisivat nousseet parin käyntijakson aikana samaan.
Kuten huomaat niin alalämmöt eivät käy muutoksen jälkeen yhtä korkealla eli hyötysuhde on parempi. Menovesi aaltoilee hieman enemmän kuin aikaisemmin, eli aluksi suntti on täysin auki ja päästää vähän aikaa ylimääräistä lämpöä lattioihin. Mulla on vielä suntin moottoria hiukan hidastettu.
Kuten huomaat muutoksen jälkeen ylälämpökin hieman aaltoilee, eli pitkä tauko, jossa alaminimi menee käyrän alle aiheuttaa sen että ylälämpöäkin "syödään" pikkuisen.
(Tässä pitää olla syksyllä tarkkana, jotta esim. alaminimillä 23 astetta ei ajeta koville pakkasille, muutoin voi käydä niin että syödään ylälämpöä niin paljon, että pumppu muuttuukin ylälämpöohjatuksi.)
Erinomaisen kuvan olet ottanut, tuossa näkyy kaikki oleellinen suihkussakäyntiä myöten. Koitappa vielä alaminimi 25:lla kun ei ole tuon enempää pakkasta.
Jani
-
Lainaus Janilta:
Asiasta toiseen: voisit mitata kaivosi lämpötilan laittamalla käyntitauon (yli 5 min pysähtymisestä) maalämpö-0-auto kytkimen 0-asentoon. Tällöin pumpun käynnistyessä kompura ei lähde päälle, vaan pelkkä liuospumppu. Anna pyöriä 20-30min ja ota maapiirin lämpötilalukemat ylös. Omat sisäulkolämpötilamittarin anturit näyttivät 30min jälkeen 1.9 astetta ja asentamani ntc-vastus Oumaniin 0.9 astetta.
Kokeen aloitusta saa tietysti nopeutettua laittamalla alaminimiksi vaikka 45 astetta. Kokeen lopuksi alamini takaisin ja kytkin auto asentoon ja kompura käynnistyy jos reunaehdot täyttyvät.
*** Minun ongelmani käynnistyivät, kun pidin kytkintä Auto-asennossa. Kompura ei ollut lähtenyt käyntiin, meni vastukselle. Katso ketjun alku. Minulle LÄ huoltopäivystäjä antoi neuvon pitää kytkin aina Maalämpö-asennossa, paitsi jos talvella poistuu paikkakunnalta. Mitäs tähän?
T. PL
-
Saa sitä pitää MAALÄMPÖ asennossakin, mulla se on ollut aina AUTO asennossa. Ei vaikuta testin kulkuun (MAALÄMPÖ-0-MAALÄMPÖ).
Katsoppa ihan pahisuttas mikä OUMAN versio sinulla on? Vanhemmat versiot bugitti oudosti. Itsellänikin päivitetty PROM.
Jani
-
Minun versioni,
Ouman eh-201/gl
Versio 1.17
06500456
Mitähän tuo alin numerosarja tarkoittaa?
T. PL
-
ver 1.17 on bugivapaa, eli todnäk ainakaan siitä ei ole ongelmat johtuneet.
Jani
-
Hei,
Uutta käppyrää. Kun laitoin AlaMin arvoon 25, lähti kiertoon kylmempää vettä mitä käyrän mukaan piti mennä.
Nyt asetukset YläMin 44
AlaMin 27
Vaihdoin alaerotukseksi 8 astetta.
Ed. ongelmana se ettei lattiaan mene sen lämpöistä vettä, mitä pitäisi. Etenkin tuo toinen Ouman ajaa lattiapiiriin 1.0 viiva 0.6 C astetta kylmempää liuosta.
Sama näyttää olevan L1 piirin kanssa.
(http://i7.aijaa.com/b/00700/5638961.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5638961.jpg)
T. PL
-
Hei,
Uutta käppyrää. Kun laitoin AlaMin arvoon 25, lähti kiertoon kylmempää vettä mitä käyrän mukaan piti mennä.
Nyt asetukset YläMin 44
AlaMin 27
Vaihdoin alaerotukseksi 8 astetta.
Ed. ongelmana se ettei lattiaan mene sen lämpöistä vettä, mitä pitäisi. Etenkin tuo toinen Ouman ajaa lattiapiiriin 1.0 viiva 0.6 C astetta kylmempää liuosta.
Sama näyttää olevan L1 piirin kanssa.
(http://i7.aijaa.com/b/00700/5638961.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5638961.jpg)
T. PL
Huomasitko että trendistä näkee myös ne keskimääräiset lämpötilat (100 viim. mittausta)?
Juuri se on ideana tuossa "alilämpöisessä" alaminimissä että koneen käynnistyessä shuntti on sepposen selällään ja lämpöä pusketaan vähän aikaa suoraan lattiaan.
Eli tuo osuus kuvaajassa, jossa L1 menovesi on kuumempaa kuin alaminimi
Oumanissa on suojaus, eli tuo alaminimi "nousee" itsestään kun lämpökäyrän pyynti lisääntyy. Olikohan niin että alaminimi 3 astetta alle lämpökäyrän voi laskea. Eli vaikka alaminimi on 25 asteessa, niin kun pakkanen kiristyy ja käyrän pyynti nousee 29 asteeseen --> kone käynnistyy kun alalämpö laskee 26 asteeseen.
Eli jos lasket alaminimiä ja lämpö ei riitä, niin sitten täytyy nostaa käyrää asteella ylemmäs.
Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?
Entäs laitoitko ulkolämpötilan hidastusta?
Jani
P.S Naurettavan kuumaa teillä Kokkolassa, täällä paukuttaa -20 koko ajan
-
Huomasitko että trendistä näkee myös ne keskimääräiset lämpötilat (100 viim. mittausta)?
*** Olen huomannut.
Juuri se on ideana tuossa "alilämpöisessä" alaminimissä että koneen käynnistyessä shuntti on sepposen selällään ja lämpöä pusketaan vähän aikaa suoraan lattiaan.
*** Eli kokeilen niin, että korjaan käyrää asteella ylös 0 ja -20:n kohdalla.
Eli tuo osuus kuvaajassa, jossa L1 menovesi on kuumempaa kuin alaminimi
Oumanissa on suojaus, eli tuo alaminimi "nousee" itsestään kun lämpökäyrän pyynti lisääntyy. Olikohan niin että alaminimi 3 astetta alle lämpökäyrän voi laskea. Eli vaikka alaminimi on 25 asteessa, niin kun pakkanen kiristyy ja käyrän pyynti nousee 29 asteeseen --> kone käynnistyy kun alalämpö laskee 26 asteeseen.
Eli jos lasket alaminimiä ja lämpö ei riitä, niin sitten täytyy nostaa käyrää asteella ylemmäs.
Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?
*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.
*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?
Entäs laitoitko ulkolämpötilan hidastusta?
*** jep, tämä pitäisi olla laitettuna.
*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.
*** Auto-0-Maalämpö kysymystäni et ilmeiseti ymmärtänyt oikein. Ymmärsin ettei se lämpötilakokeeseen mitään vaikuta. Vain ylipäätään ihmettelen LÄ neuvoa pitää kytkin Maalämpöasennossa
P.S Naurettavan kuumaa teillä Kokkolassa, täällä paukuttaa -20 koko ajan
*** Jep. lähen töistä kotiin. Täytyy laittaa täällä rannikolla aurinkovoiteet iholle ettei pala.
T. PL
[/quote]
-
Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?
*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.
Yksi syy huonoon kiertoon saattaisi olla putkistossa oleva ilma.
Olethan ilmannut putket?
Paineen nosto yleensä auttaa ilmavaivoissa, kuplat painuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
Nosta paine siihen mihin varoventtiili antaa mahdollisuuden.
Mikä on järjestelmän paine nyt?
Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?
ATS
-
*** Auto-0-Maalämpö kysymystäni et ilmeiseti ymmärtänyt oikein. Ymmärsin ettei se lämpötilakokeeseen mitään vaikuta. Vain ylipäätään ihmettelen LÄ neuvoa pitää kytkin Maalämpöasennossa
Ihan samaa asiaa ajetaan takaa, eli kokeeseen ei vaikuta ja itsekin ihmettelen LÄ:n neuvoa
*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.
Alakerran jakotukkeja vaan kiinni puoli kierrosta kerrallaan. Vesi kiertää siellä missä on pienin vastus ja nyt se on alakerrassa.
*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?
Ei todennäköisesti mitenkään, lattiapaluu alakerrasta laskee muutaman asteen kymmenyksen. Jos alakerran tukit eivät ole kokonaan auki niin väännä ensin kokonaan auki (ja laske kierrokset - merkkaa lapulle) ja sitten palaat takaisin lähtökohtaan ja kiristät puoli kierrosta kiinni. Mun täytyi piireihinkin (punaiset nupit) piirtää tussilla merkki, että tiesi koska 1/4 kierros oli käännetty kun teki hienosäätöä.
*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.
Luulen että ko. pumppu on vähän pieni tuohon tarkoitukseen (vrt. 460W:n liuospumppu). Trendiä seuraamalla sanoisin että 15-20 min. riittää, sitten ei lämpötila muuttunut enää mihinkään.
Jani
P.S 1 baari painetta riittää hyvin lattiapiirin paineeksi
-
Vastasin tonne väleihon molemmille, Sailor & Seppaant.
Alakerran jakotukkeja vaan kiinni puoli kierrosta kerrallaan. Vesi kiertää siellä missä on pienin vastus ja nyt se on alakerrassa.
#### OK.
*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?
Ei todennäköisesti mitenkään, lattiapaluu alakerrasta laskee muutaman asteen kymmenyksen. Jos alakerran tukit eivät ole kokonaan auki niin väännä ensin kokonaan auki (ja laske kierrokset - merkkaa lapulle) ja sitten palaat takaisin lähtökohtaan ja kiristät puoli kierrosta kiinni. Mun täytyi piireihinkin (punaiset nupit) piirtää tussilla merkki, että tiesi koska 1/4 kierros oli käännetty kun teki hienosäätöä.
### OK:
*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.
Luulen että ko. pumppu on vähän pieni tuohon tarkoitukseen (vrt. 460W:n liuospumppu). Trendiä seuraamalla sanoisin että 15-20 min. riittää, sitten ei lämpötila muuttunut enää mihinkään.
### Näin se varmaan on. En tiedä tuota jäähdytysjärjestelmän pumpun tehoa.
P.S 1 baari painetta riittää hyvin lattiapiirin paineeksi
Yksi syy huonoon kiertoon saattaisi olla putkistossa oleva ilma.
Olethan ilmannut putket?
### Olen kertaalleen. Yläkerrassa tuli kaksi putkirikkoa tässä kesän aikana (Piiiiiiiitkä tarina). Tässä voisi olla perää.
Paineen nosto yleensä auttaa ilmavaivoissa, kuplat painuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
Nosta paine siihen mihin varoventtiili antaa mahdollisuuden.
Mikä on järjestelmän paine nyt?
### 1 bar. Kuinka ylös sitävoi nostaa, jos nostamaan lähtee?
Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?
### Varmaan tuollainen 50-70 cm on eroa. En mitannut.
T. PL
-
1 bar. Kuinka ylös sitävoi nostaa, jos nostamaan lähtee?
Lämmityspiirien käyttöpaine on normaalisti 1,5 bar, mikä on myös varoventtiilin avautumispaine.
Paineen voi vaaratta nostaa 1,5 bar:iin ja enempäähän sinne ei saa, jos varoventtiili on kunnossa
Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?
### Varmaan tuollainen 50-70 cm on eroa
En mitannut
Tämä kysymys siksi, koska systeemin paine putoaa 0,1 bar metriä kohti ylöspäin mennessä. Ja ilmavaivojen välttämiseksi myös putkiston korkeimmassa kohtaa pitää paineen olla selvästi ylipaineen puolella
ATS
-
Hei,
Kysyisin pari teknistä vinkkiä lattiapiirien ilmaukseen.
Warmian putket ja jakotukki. Kaksi jakotukkia päällekkän, ylempänä tuleva ja alempana keräävä, joka johtaa takaisin lämpöpumpulle.
Nyt kun lähden tarkistamaan ilmausta, kuinka toimin?
1. Ilmataanko vain alempi, eli keräävä jakotukki?
2. Ilmataaanko vain ylempi, eli tuova jakotukki?
3. Vai molemmat, jos niin, niin missä järjestyksessä?
Warmian sivuilla kävin. En löytänyt selkeää vastausta tähän. Milloin tiedän että ilmaa ei enään ole putkissa?
Nämä voi olla selkeitä asioita joillekin, itse olen kerran ilmannut piirit, en nyt tiedä olenko toiminut oikein. Pitäisi ne vielä tarkistaa.
T. PL
-
Heips,
Hetken kirjoittelematta. Dataa otettu talteen. :)
LÄ V15 pumppuun asennetaan jossain vaiheessa pehmokäynnistin ja moottorin huppu äänieristykseksi. Vaikuttaako pehmokäynnistin energiankulutukseen?
Kalliopiireihin asennetaan vielä linjasäätöventtiilit, niin saadaan kaivot tasapainoitettua.
AT+varastojen IV-koje on ajastimen takana, pyörii yöaikaan. Lämpimän käyttöveden pummpu on myös ajastimen takana. Pyörii aamulla lyhyen pätkän ja illalla 20.00-22.15 n. 15 min pätkiä, leväten 15 min. Katsotaan miten tämä toimii iltapesujen suhteen. En tiedä lähteekö pumppu käymään YläMin-säädöillä?
Vaihdoin sähkötariffiksi yö/pvä -veloituksen. Laskelmien mukaan tällä säästöä tulee n. 30€/kk. Ei paljoa, yritetään ohjata kulutustottumuksia vielä niin että yösähköä käyttäisi paremmin hyödyksi (astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivausrumpu).
No dataa kommentoitavaksi:
Sähkölasku on nyt ollut 208€/kk, pumpun osuus 133€ (pumpussa oma kulutusmittari, josta näen suoraan mitä se kuluttaa), taloussähkö 75€. Pumppu käynyt nyt viimeisen kk:n aikana 329 h eli n. 11 h pvässä. Ok, joku sanoo etten tiedä miten pumppu käy yöllä vs. pvällä, en tiedäkkään, lasku on suuntaa-antava. Täällä on ollut kylmiä öitä ja päiviäkin tuon jakson aikna ( -20C).
Säädöistä: AlaMin ollut 29, välillä 30, YläMin 45. Koko perhe kun on käynyt saunassa, olen Sailorin ohjeiden mukaan nostanut AlaMin 32-33, läpimänveden riittävyydessä ei ole ollut ongelmia. Saunottu on hiihtolenkkien jälkeen reilusti. Vettä on kulunut kk:ssa 14 m3.
Kaivot lämpenevät, tuleva neste on nyt plussalla n. 1.5 viiva 2 astetta.
Laittakaapa kommentia sähkönkulutukseen, onko vastaavia lukuja vai pääsettekö paljonkin halvemmalla? :(
T. PL
-
Mukava kuulla että talvesta selvittiin ;)
Täällä meni helmikuu 155 euron maksulla sis. siirto+sähkö+perusmaksu. Sähkö tulee kraft&kulturilta. Yö/pv tariffi täälläkin.
Minulla oli tuollainen äänieristyshuppu lainassa LÄ:ltä ja ääni koveni 3-5 desibeliä ja palautin sen. Olet varmaan lukenut vanhan postaukseni V15:n äänieristämisestä, jossa parhaaseen tulokseen pääsee kun avaa oven ja sen alaluukun. Koko pumpun kotelohan toimii kaiutinkotelon tavoin bassovahvistimena :o
Ei sitä olisi kovinkaan vaikea vaimentaa hyväksi, mutta korvakuulolta se ei onnistu, vaan tarvitset: http://www.mareksound.fi/?p=productsMore&iProduct=82
Jani
-
Hei,
Sinun käppyrää kun katsoo, niin kompura ei tee kuin pieniä pyrähdyksiä tunnissa. Itsellä käy selkeästi pidempiä jaksoja ja tiheämpää. AlaMin voisi kokeilla vielä alaspäin, kuin mitä tuo 29. Mitä aikaisemmin ehdotitkin.
En ole AlaMin kuitenkaan laittanut alle lattiapiirin pyynnin. Kokeilin sitä ja mielestäni taloon ei riittänyt lämpöä riittävästi, en tiedä. Sellainen tunne vain tuli. Voisi nyt kokeilla ehkä uudestaan, kun lämpimämpääkin jo on.
Kompuran ääni käynnistyksen yhteydessä on se joka eniten häiritsee. Eli lähtökolahdus. Jos avaan oven ja jos varsinkin otan luukun pois edestä, tilanne mielestäni menee huonommaksi.
Saas muuten nähdä tippuuko autot lumeen akselia myöden tuossa yön aikana, pitää sitten kait mennä pyörällä töihin :-X
T. PL
-
Hei,
Sinun käppyrää kun katsoo, niin kompura ei tee kuin pieniä pyrähdyksiä tunnissa. Itsellä käy selkeästi pidempiä jaksoja ja tiheämpää. AlaMin voisi kokeilla vielä alaspäin, kuin mitä tuo 29. Mitä aikaisemmin ehdotitkin.
En ole AlaMin kuitenkaan laittanut alle lattiapiirin pyynnin. Kokeilin sitä ja mielestäni taloon ei riittänyt lämpöä riittävästi, en tiedä. Sellainen tunne vain tuli. Voisi nyt kokeilla ehkä uudestaan, kun lämpimämpääkin jo on.
Kompuran ääni käynnistyksen yhteydessä on se joka eniten häiritsee. Eli lähtökolahdus. Jos avaan oven ja jos varsinkin otan luukun pois edestä, tilanne mielestäni menee huonommaksi.
T. PL
Oven ja alaluukun avaus "lisää" korvakuulolta ääntä, koska korva on herkempi korkeammille äänille ja bassotaajuudet on vaikeasti suunnittavissa. Itselläni on pumppu betonibunkkerissa makuuhuoneen alla, ja meillä tuo jyrinä oli suurempi ongelma ovet kiinni ja ilman vaimennusta.
Kompuran kolahduksen poisto äänieristyksellä (tai edes sen mittaus) on tietysti hankalaa kun se kestää sekunnin murto-osan. Ota huppu kokeeksi, luulenpa että pehmokäynnistin on se lääke tuohon kolahdukseen.
Jos lasket alaminimiä, niin nosta samalla lämpökäyrän nollapistettä yhdellä asteella.
-
LÄ V15 pumppuun asennetaan jossain vaiheessa pehmokäynnistin ja moottorin huppu äänieristykseksi. Vaikuttaako pehmokäynnistin energiankulutukseen?
Ei vaikuta,pienentää mekaanista kulumista kun käynnistys sysäys jää pois.
Pehosta noin yleisesti
Pehmokäynnistimessä on yleensä valmiudet tehdä pehmeä käynnistys ja pysäytys.
Jos kompressorista kuuluu kolahdus myös pysäytettäessä niin senkin voi vaimentaa pehmokäynnistimellä.
Käynnistysvaimennus on periaatteessa "johto poikki ja pehmo väliin" kytkennällä.
Pysäytysvaimennus ei onnistu ihan näin yksinkertaisesti vaan pysäytysvaimennuksessa pehmosta saa katkaista vain ohjausjännitteen(liitin A1),pehmon päävirta pitäisi olla päällä vaimennuksen ajan.
Kun pehmokäynnistimen ohjausjännitteen katkaisee niin pehmo pysäyttää moottorin samalla "rampilla" hidastamalla kuin käynnistys,tosin päinvastaiseen suuntaan.
Joissakin pehmoissa on erillinen säätö myös pysäytykselle.
Että jos kompressorissa on kolahtava sivuääni käynnistyksessa ja pysäytyksessä niin pehmokäynnistimellä saa molemmat eliminoitua.
Luultavasti pumpun valmistaja on tämän huomioinut mutta jälkikäteen asennetuissa pehmoissa pysäytysvaimennusta ei välttämättä ole kun sen tekeminen vaatii isomman työn
-
Vielä pehmokäynnistykseen liittyen,
Kun kompura lähtee käyntiin, makuuhuoneen lukuvalo himmenee hetkellisesti. Auttaako pehmo myös tähän tavalla ettei tule kerralla niin suurta jännitepiikkiä( vai häviötä tai mikä oikea termi onkaan) joka aiheuttaa valon välähtämistä?
Tähän sähköliike paneutui, vastaus oli että kaupungin kaapelit liian pieniä, tämän takia tällainen ilmiö tapahtuu. Tulee kylläkin esille vain lukulampussa. TV tai tietokone tai muut valot ei reagoi (?).
T. PL
-
Kyllähän tuo johtuu pehmon puuttumisesta eikä kaapeleista. Tämän hintaluokan laitteista luulisi tuon löytyvän vakiovarusteena. Vaikuttaa tottakai myös kompuran ikään..
-
Pehmolla käynnistysvirtaa voi pienentää n 40%.(Carlo Cavazzi)
-
Mites on peruslämmittäjällä kesä mennyt? Onko kaivot ladattu / tasapainoitetttu talvea varten? Kuinka pysyi kämppä viileänä kesän helteillä?
Jani
-
Hei,
Kaivot tasapainoitettiin jo keväällä. Kesän aikana kaivoista tuleva neste oli lämmöltään n. 5-7 asteista. Nyt kaivoista tulee kompuran käyntijakson aikana n. 5 asteista liuosta.
Edit: nyt kaivosta tuleva neste +2.3 astetta. Menee yllättävän alas jo nyt. Miksiköhän?
Jäähdytysjärjestelmä ei toimi asianmukaisesti. Siihen kaivataan muutoksia...
Tuossa tuota lämpimän käyttöveden kiertoa olen miettinyt (toinen ketju). Nyt menee n. 30 sekuntia ennekuin pesuhuoneen suihkuihin tulee lämpöistä vettä.
Jonkinlainen sähköinen varaaja pitää laittaa puskuriksi, jotta homma toimisi. Nyt on niin, ettei lämpimällä vedellä pääse käsiään pesemään oikeastaan koskaan :-[
Nyt kierto on ajastettu illalla tyypilliseen suihkuaikaan ja aamulla pari 15 min. jaksoa. Silloin homma toimii ihan ok. Muuten ei pelitä.
Kulutusmittarista pitäisi taasen ottaa lukemia ylös, niin näkisi miten kompura on sähköä syönyt.
Niin, toi pehmo ja huppu laitettin keväällä. En tiedä onko tuossa nyt muutosta tullut entiseen? Mutta saipahan rahaa taas kulutettua! :D
T. PL
-
Voisko olla jokin liiketunnistin kun suihkutiloissa on liikettä niin kiertovesipumppu hörähää käyntiin ja näin suihkuista tulee nopeasti kuumaa vettä, sama voisi olla keittiössä. Voisiko näitä yhdistää hälytinjärjestelmään joissa on monesti liiketunnistimia, ottais sieltä kosketintiedon ja käyttäisi sitä pumpun pyöritykseen. Kellolla se ei satu ain siihen aikaan kun tarvitsisi sitä lämmintä vettä heti hanasta
-
Tälläista vaihtoehtoa olen myös miettinyt.
Toimisi saunan pesuhuoneessa, ei oikein muualla.
T. PL
-
Laitoin sähkönkulutuslukemia tuonne toiseen ketjuun..
Kesä meni ja kaivot lämpesivät, mutta nyt jo tulee aika kylmää liuosta ylös. Pumpun käyntijakson aikana maasta tulevan liuoksen lämpötila laskee tuonne 1.8 C astetta. Menevä on pakkasen puolella. Kaivot on tasapainoitettu.
Mistähän johtuu, että kaivot jäähtyvät näin nopeasti? Syvemmät pitäisi ilmeisesti olla?
T: PL
-
Käyntijakson aikaisesta tulolämpötilasta ei voi sellaisenaan kauheasti päätellä, koska V15 imee kaivoista 15kW:n tehoa, jolloin keruupiirissä lämpötila laskee käynnin ajaksi.
Itse olen aina epäillyt että lämpöä ei ehdi siirtymään muoviputken seinämän lävitse sitä vauhtia kuin "tarvittaisiin". Voit laittaa LÄ:n auto/0/maalämpö kytkimen nolla-asentoon, jolloin kompura jää käynnistymättä ja voit seurata maapiirin "tyhjäkäyntilämpötilaa".
Jani
-
Kokeilinpa minäkin 2005-malliseen V15-pumppuuni uusia säätöjä seuraavasti:
Ylämin 55°C -> 44°C
Alamin 35°C -> 30°C
Alaerotus 10°C -> 7°C
Lopputuloksena käyttöveden lämpötila romahti. Aamulla joutui hanan kääntämään aivan maksimille, jotta suihkuveden lämpötilan sai miellyttäväksi. Myöhemmin samana päivänä mittailin hanasta tulevan veden maksimilämpöä ja se oli 48°C.
Ulkolämpötila on nyt -4°C ja säätökäyrät
L1: 34/27/21 L2: 36/33/24
Näillä pysyy sisälämpötila aika tarkasti +20°C:ssa tasaisesti.
Mittausarvot:
Varaaja ylä: 48°C
Kuumakaasu 44-78°C
Mikä on nyt oikea tapa korjata asia ?
a) Palautetaan tehdasasetukset 55 & 35°C ?
b) Nostetaan yläminimiä esim. 44 -> 50°C ?
c) Nostetaan alaminimiä esim. 30 -> 35°C ?
d) Säädetään ala- tai yläeroa ?
e) Jotain muuta, mitä ?
Joo, pätkäkäynnillä mennään täälläkin. 25 asteen pakkasella kertyi käyttötunteja vuorokaudessa 17h, 20 asteen pakkasella 15h ja nyt kelien lauhduttua -7°C:een enää 8h.
Pintaputket savimaassa 2 x 400 m. Vedenkulutus (kylmä + lämmin yht.) noin 650 l/vrk.
-
Hei.
Kerrotko seuraavat asetukset;
-Onko jakotukkien linjasäädöt tehty
-LJ1 kiertovesipumpun nopeus
-LJ2 kiertovesipumpun nopeus
-Latauspumpun nopeus
-tulistinventtiilin asento
Onko talo millainen, onko tallia?
-
Hei.
Kerrotko seuraavat asetukset;
-Onko jakotukkien linjasäädöt tehty
-LJ1 kiertovesipumpun nopeus
-LJ2 kiertovesipumpun nopeus
-Latauspumpun nopeus
-tulistinventtiilin asento
Onko talo millainen, onko tallia?
Jakotukkien säädöt ok.
LJ1 ja LJ2 kiertovesipumput asennossa III.
Lämpimän käyttöveden kiertoa ei käytössä tällä hetkellä.
Talon tiedot löytyy tiedonkeruuketjusta, mutta lyhyesti:
Kerrosala 350 m2, kaikki yhdessä tasossa. Lämmitettäviä kuutioita noin 1000. Ei autotallia tai piharakennusta. Vesikiertoinen lattialämmitys Wirsbo 20 mm putkella. 4-henkinen perhe asuttaa tällä hetkellä.
Ulkoseinät EPS-valuharkko, eristepaksuus 120+50 mm, yläpohjassa puhallusvillaa 500 mm, alapohjan eristeenä EPS 200 mm. Betonilaatan vahvuus 100-120 mm.
Latauspumpun nopeus selviää mistä ?
Tulistinventtiilin asento selviää mistä ?
-
Taidatte puhua eri pumpuista. Tulistinventtiili ja latauspumppu ovat uudemman mallin komponentteja. Itselläni on vuonna 2005 valmistettu V10, joka on ainakin sitä vanhempaa mallia jossa ei ole esim. käyttövesikierukkaa vaan 340L varaaja.
-
Taidatte puhua eri pumpuista. Tulistinventtiili ja latauspumppu ovat uudemman mallin komponentteja.
Juuri näin. Mulla on siis tuo 2005-vuosimalllin pumppu, jossa on iso varaaja.
Kokeilin nyt nostaa alaminimiä 35 asteeseen, ja päivän aikana varaajan yläosan lämpö oli noussut 54 asteeseen. Vuorokauden aikana pumppu on käynyt 8 tuntia, ulkolämpötila on ollut keskim. -4 astetta.
-
Kannattaisi kokeilla lämpökäyrän loiventamista (esim L1 21, 28, 33). Nythän käy niin, että pakkasen kiristyessä lämpökäyrä nousee todella jyrkästi. Kylmillä ilmoilla oletettavasti myös lämmin käyttövesi riittää. Kelien lauhtuessa koneen käyntiaika pienenee niin rajusti, että käyttövesi loppuu. L2 piirissä teillä on myös korkeat lämmöt, vaikka kiertovesipumppu on 3-asennolla. Jos L2 piirin lämpöjäkin hieman pienentäisi, luultavasti koneen käyntiajatkin pikkasen paranisivat. Lämmityspiirin varaaja on näissä pumpuissa niin pieni, että siitä ei lämpöä pakkasilla kovinkaan pitkäksi aikaa heru.
Minkälaisia ovat koneen käyntijaksot (käynti / tauko) muutaman asteen pakkasilla?
-
@ Tulistin
Onko sulla trend käytössä? Kaikki on niiiin paljon helpompaa kun näkee trendistä missä mennään.
Järkyttävän korkeat lämpökäyrät vs. 20 asteen sisälämpötila ????
-
Kannattaisi kokeilla lämpökäyrän loiventamista (esim L1 21, 28, 33).
Nytpä laitoin uudet käppyrät seuraavasti:
L1: 21-28-32
L2: 24-30-34
Eli pudotin yläpäätä parilla asteella. L2-piiri on meillä aika iso, kun siihen kuuluu sauna, pesuhuone, kuraeteinen, pukuhuone, sekä toisessa päässä taloa oleva kylppäri + pukeutumishuone.
Minkälaisia ovat koneen käyntijaksot (käynti / tauko) muutaman asteen pakkasilla?
Nyt -2 asteessa pumppu käy 3'48'' ja huilaa 11'35''. Käyntisuhde siis n. 25%. Viimeksi kuluneen vuorokauden kokonaissähkönkulutus vain 107 kWh, tosin kukaan ei tainnut aamulla käydä suihkussa ;).
Onko sulla trend käytössä? Kaikki on niiiin paljon helpompaa kun näkee trendistä missä mennään.
Järkyttävän korkeat lämpökäyrät vs. 20 asteen sisälämpötila ????
Valitettavasti ei ole Trend (vielä) käytössä. Sisälämpötilan suhteen taisi olla hieman epätarkkuutta, sillä näyttäisi kyllä olevan lähempänä 22 astetta tällä hetkellä. Talon keskellä oleva iso tulisija hieman sotkee näitä mittauksia ehkä, mutta muuten tässä asustellaan vasta ekaa talvea ja tähän mennessä ei ole suoraan sanoen ollut kauheasti resurssia näihin säätöihin vielä.
Deekaxin Talteri DIVK900 sähköisellä jälkilämmityksellä lienee osasyy meidän alkutalven suurehkoon sähkönkulutukseen. Olen mittaillut kulutusta päivittän ja näyttäisi olevan pakkasilla 120-130 kWh:n luokkaa per vrk. Tuosta MLP:n käyntiaikalaskurin mukaan arvioituna muulle sähkönkulutukselle jäisi tuollaiset 75 kWh / vrk, eli reilusti enemmän kuin mitä pumppu haukkaa. Kyllähän siitä tietysti tulee, jos 2,2 kW:n jälkilämmitysvastus hehkuttaa 24h täysillä.
Kenno on ollut jäässä nyt kolme kertaa, eikä tunnu millään pysyvän sulana paria viikkoa kauempaa kerrallaan, vaikka olen nostanut jäteilman minimilämpötilaa jäätymisen estämiseksi. Konetta on käytetty 2-asennossa, kovimmilla pakkasilla pudotin 1:lle. Tuloilman lämpötila-asetus on tällä hetkellä 17°C, jota voisi ehkä hieman pudottaa. :-/
-
No niin, nyt ilmeisesti selvisi ainakin tuo IV-koneen kennon herkän jäätymisen syy. Meillä on jäänyt rakennusvaiheesta neljän kattoikkunan tuuletusluukut auki ja niinpä valokuilujen yläpäässä oleviin poistoilmaventtiileihin on kovilla pakkasilla mennyt aikas viileätä ilmaa. Että silleen ::).
Edelleen on ongelmia lämpimän käyttöveden riittävyyden kanssa, eli varaajan ylälämpö laskee 10 minuutin suihkuttelulla aina 42 asteeseen mikä tarkoittaa sitä, että lämmin vesi otetaan termostaattisen sekoitusventtiilin kautta lähes suoraan varaajasta eikä sekoittamalla varaajan kuumempaa vettä ja kylmää.
Lämpöässän huoltomies laittoi vuosi sitten asetuksiksi:
Alamin: 46 astetta
Ylämin: 44 astetta
Silloin lämmintä käyttövettä tuli ihan reilusti, mutta onhan nuo asetusarvot nyt olleet jotain ihan muuta kuin mitä tässäkin ketjussa on suositeltu.
Nyt meillä on käytössä:
Alamin: 35 astetta
Ylämin: 55 astetta
eikä lämmin käyttövesi oikein meinaa riittää. Kannattaisiko nuo alkuperäiset asetukset palauttaa?
-
Edelleen on ongelmia lämpimän käyttöveden riittävyyden kanssa, eli varaajan ylälämpö laskee 10 minuutin suihkuttelulla aina 42 asteeseen mikä tarkoittaa sitä, että lämmin vesi otetaan termostaattisen sekoitusventtiilin kautta lähes suoraan varaajasta eikä sekoittamalla varaajan kuumempaa vettä ja kylmää.
42 asteinen on iholle polttavaa ja 37 asteinenkin (vauvan kylpyvesi) tuntuu käteen turhan kuumalta.
Alamin: 35 astetta
Ylämin: 55 astetta
Tuo tarkoittaa sitä että tulee lukematon määrä yläminimin ohjaamia käynnistyskertoja. kWh-mittari juoksee ja kompura sanoo poks.
trendi trendi.....
EDIT: jos teillä menee 650 litraa/vrk vettä (=237m3/vuosi) niin joko kulutustottumukset ovat erikoiset tai sitten talosta puuttuu paineenalennusventtiili.
-
42 asteinen on iholle polttavaa ja 37 asteinenkin (vauvan kylpyvesi) tuntuu käteen turhan kuumalta.
Juuh, mutta kun aamulla suihkun hanasta alkaa jo 7 minuutin kohdalla pukata viileää niin että joutuu kääntämään selvästi yli rajoittiminen, niin jokin mättää.
Tuo tarkoittaa sitä että tulee lukematon määrä yläminimin ohjaamia käynnistyskertoja. kWh-mittari juoksee ja kompura sanoo poks.
No nämähän onkin vaan ns. tehdasasetukset ::).
EDIT: jos teillä menee 650 litraa/vrk vettä (=237m3/vuosi) niin joko kulutustottumukset ovat erikoiset tai sitten talosta puuttuu paineenalennusventtiili.
Erikoiset ja erikoiset... Suomessa veden keskikulutus on 155 l/henkilö, mikä nelihenkisellä perheellä tekee 620l/vrk. Kahden urheilevan teini-ikäisen kanssa tuo 30l/vrk ylitys on mielestäni suorastaan kohtuullinen.
Paineenalennusventtiili on, ja säädetty 4 bariin.
Nyt on kolmen viimeisen vuorokauden keskimääräinen sähkönkulutus pudonnut alle 100 kWh:n, kun ulkolämpötilat ovat vaihdelleet -10, -20,- -10 ja 0 asteeseen. Laitoin Oumaniin nuo huoltomiehen tekemät asetukset, eli
Ylämin 44 astetta
Alamin 46 astetta
Katotaan miten käy.
Täytyy varmaan hommata joku vanha läppärin raato, että pääsee mittailemaan trendillä.
-
Onkohan teillä sekoitusventtiili LÄ:n perässä? Se voisi sekoittaa jostain syystä kokoajan kylmää vettä kuumaan käyttöveteen?
Tuolla teidän suihkuttelumäärällä ostaisin suihkuihin säästösuuttimet. En ole tosin keksinyt vielä mitä juoksevan suihkun alla 7 minuuttia keksisin tehdä. Onko teillä eniten käytetty suihku suihkukaapissa vai saunaosastolla?
Tehdasasetukset ovat kuten sanoit tehdasasetukset. Niillä saa pumpun toimimaan kohteesta riippumatta. Niillä ei ole mitään tekemistä taloudellisen käynnin kanssa.
Nuo huoltomiehen asetukset ovat yhtälailla varsin oudot. Muistuttavat LÄ:n helleasetuksia.
Mutta pistä trendi toimimaan niin sittenhän sen näkee mihin se sähkö kuluu ja voisiko kulutuksesta nipistää ilman että mukavuus kärsii.
-
Minulla on ollut vähän saman suutaisia ongelmia, eli vesi haalenee suhteellisen nopeasti kolmannella suihkussa kävijällä. Alussa vesi on hetken todella kuumaa, sitten normaalia ja lopussa "viileää".
Olen miettiyt juuri tuon sekoitusventtiilin periaatetta, eli kuinka se säädetään oikeaan lähtöarvoon. Siinähän on + ja -suunta. Nyt on ollut lähes +asennon ääripäässä, mutta olen kääntänyt sitä hiljalleen -asentoa kohti, ja tilanne on vähän parantunut.
Eikös tämän sekoitusventtiilin pidä normaali tilanteessa päästää aina vähän kylmää kuuman sekaan? Muutenhan kaikki vesi tulee kierukasta ja kierukan kapaseiteettihan on rajallinen. Jos osa suihkuvedestä tulee kylmältä puolelta, niín luulisi että kierulla pystyisi tuottaamaan lämmintä vettä pidempään. Vai onko aivan väärä ajatus?
Eli tämmonen venttiili on V13:ssa:
(http://lh6.ggpht.com/_0VtTOeHG5kw/TUaoa6MoOWI/AAAAAAAAADQ/llF97FoBCbU/s400/IMG_0917.JPG)
Ainakin olen ollut siinä kuvassa, että sisältää termostaatin ja nupista laitetaan perussäätö kohdalleen. Pienempi vääntönuppi on ylivuotoputken venttiili.
-
Onko noita sekoitusventtiilejä olemassa ilman mekaanista termostaattia? Jos sekoitusventtiilissä ei ole termostaattia, se ei oikein toimi maalämmön kanssa. Jos kuuman varaajan kanssa säätää hanaveten lämpötilan +55:een, niin ilman termostaattia olevan sekoitusventtiilin kanssa kylmän ja kuuman suhde pysyy koko ajan samana. Vaikka varaajasta tulevan veden lämpötila laskisi +55 asteeseen, niin termostaatiton sekoitusventtiili sekoittaa sinne edelleen kylmää vettä samalla vanhalla suhteella.
Termostaatilla varustettu sekoitusventtiili toimii maalämmönkin kanssa OK (mikäli ei ole jumiutunut, jumiutunut käyttäytyy kuten termostaatiton)
-
Selvis jo .....
-
Nyt olen vihdoin ja viimein saanut Trendin viriteltyä 2005-mallisen V15-pumppuni kylkeen ja kerännyt dataakin koko kesän. Kun nyt vaihdoin kesäasetuksilta talviasetuksiin, huomasin että suihkussakäynnin jälkeisen käyttövesijakson aikana alalämpö nousee reilusti ylälämmön yläpuolelle. Mistä tämä johtuu ja onko käppyrät muuten terveen näköiset?
Tässä käppyrää ajettaessa kesäasetuksilla:
Ylämin = +44
Alamin = +46
Alaero = 7
(http://img259.imageshack.us/img259/7360/log0120111028.jpg)
Seuraavana päivänä talviasetuksiin siirtymisen jälkeen:
Ylämin = +50
Alamin = +30
Alaero = 10
(http://img580.imageshack.us/img580/8296/log0120111029.jpg)
-
onko käppyrät muuten terveen näköiset?
Pätkäkäyntiä. Paljonko on kertynyt käynnistyksiä?
-
Mistä tämä johtuu ja onko käppyrät muuten terveen näköiset?
Kokeile laskea alaminimi 25C, jos lattialämpötalo.
Ylavaraaja kylmenee kun vettä menee paljon => Kompura käy ylälämmön ohjaamana => myös alalämpö nousee samalla.
-
Kokeile laskea alaminimi 25C, jos lattialämpötalo.
Ylavaraaja kylmenee kun vettä menee paljon => Kompura käy ylälämmön ohjaamana => myös alalämpö nousee samalla.
Alaminimiä voin kyllä pudottaa, mutta veikkaan, että lämmin käyttövesi loppuu näillä keleillä. Kokeillaan.
En silti ymmärrä miten varaajan alaosan lämpötila voi nousta 15 astetta yli yläosan lämpötilan, kun tulistin on tietääkseni juurikin siellä yläosassa ja kylmä vesi tulee varaajan alaosaan. Minun logiikallani yläosan lämpöjen pitäisi nousta tästä syystä alaosaa nopeammin.
Siihen, että kompuran käynti käyttövesijaksossa ennenaikaisesti katkeaa alaosan lämpötilan noustessa yli +55 asteen tuo alaminimin pudottaminen kai auttaa?
-
Onkohan ylävaraajan/tulistinvaihtimen veden virtaus jostain syystä pienentynyt?
Säätöventtiili liian pienellä tai tulistinpiirin kiertopumppu jumissa.
Trendissä käyntijakson aikana alavaraajan lämpö nousee reippaasti mutta ylävaraajan lämmön nousu varsin olematon.
-
Nyt olen vihdoin ja viimein saanut Trendin viriteltyä 2005-mallisen V15-pumppuni kylkeen ja kerännyt dataakin koko kesän.
(http://i9.aijaa.com/b/00445/8979673.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=004458979673.jpg)
Vuosiluvusta päätellen kyseessä on vanhempi V-malli.
Siinä ei ole lainkaan lataus eikä tulistuspumppuja.
Välitila, missä on tulistin ja lauhdutin on vesitilavuudeltaan vain 40 l. Tästä pienestä tilavuudesta johtuu lyhyet käyntiajat.
Se, että yläosan lämpötila jää alaosasta jälkeen johtuu hitaasta lämmön siirtymisestä ulko-osan ja sisäosan väliseinän läpi.
ATS
-
Ai niitä on tuommosia pumputtomiakin malleja...hmmm...
-
Joo,taisinpa erehtyä mallista.
Melkoisen ylhäällä toi "Varaaja Ala (M10) anturi jos kysessä on sama anturi kuin seppaantin kuvan TE10 anturi.(?)
-
Joo, itsekin olen päätynyt siihen, että täytyy olla tyyppivika a.k.a. ominaisuus, kun tätä pätkäkäyntiä ei saa millään korjattua. Tässä nyt näytiksi viimeisen vuorokauden käyrät, joista näkyy myös alaminimin pudotus 25 asteeseen klo 19:20.
Minun silmääni ei kyllä mitään huomattavaa eroa, tosin tuo yölämpötilan lasku vähän sotkee vertailua.
(http://img200.imageshack.us/img200/7396/log0120111101.jpg)
Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla? Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa? Sitten taas kun katsoo Sailorin lokia suurin piirtein vastaavalta ajanjaksolta, niin ei voi kuin hämmästellä miten mahdollista. Sama pumppu pitäisi kuitenkin olla kyseessä... :o Ilmeisesti jotain omia virityksiä tehtynä.
(http://img825.imageshack.us/img825/5600/sailortrend01112011.jpg)
-
OT: Kyllähän tuo näyttää aika hirveältä kun tähän vertaa.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg)
Itse en lämmitä KV:tä olenkaan arkisin ennen klo 16 koska kotona ei kukaan sitä käytä suuria määriä yleensäkkään klo 23-16 välisenä aikana. Sen välin pärjää hyvin tuolla 250l erillisellä kv varaajalla.
-
OT: Kyllähän tuo näyttää aika hirveältä kun tähän vertaa.
Tuleehan tuossa meikäläisen kompuralle 30-50 käynnistyskertaa vuorokaudessa, joten se lienee suurin haitta. Muutenhan on toki tärkeintä, että lämpöä ja lämmintä vettä riittää eikä energialasku pomppaa koilliseen.
Jos vanhan mallisen V15:n suunnittelussa on perustavaa laatua olevaa häikkää, niin sille on sitten melko paha tehdä mitään. Jotain "laastaripaikkausta" voi toki yrittää, mutta melko toivottomalta näyttää.
Sailor on kuitenkin keksinyt jotain näppärää vai oliko tässä nyt jotain perustavammanlaatuista remonttia tehty tyyliin aurinkokeräimet ja lisävaraajia yms. ?
Ehkä yksi mahdollisuus olisi väännellä PID-säätäjän virityksiä, mutta siinä voi tulla myös äitiä ikävä, jos oikein hölmösti käy.
-
Sailor on kuitenkin keksinyt jotain näppärää vai oliko tässä nyt jotain perustavammanlaatuista remonttia tehty tyyliin aurinkokeräimet ja lisävaraajia yms. ?
Eiköhän se Sailor tule itse kommentoimaan virityksiään, muistelen että jotain putkimuutoksia hänellä on ainakin tehtynä.
-
Pystyisikö tällaiseen systeemiin liittämään puskurivaraajaa, jolla saataisiin kasvatettua tuota Lämpöässän pientä 40 L ulkovaipan tilavuutta?
-
(http://i3.aijaa.com/b/00558/8985505.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=005588985505.jpg)
Yksi seikka mikä askarruttaa vanhanmallisen V:n konstruktiossa on se, että oheisessa kuvassa keltaisella värjätty välitilan LJ-lähtöyhteen yläpuolinen osuus on ns. umpiperä.
Sinne voi kertyä ilmaa ja koska tilasta ei ole ilmanpoistoa niin sinne kertynyt ilma pysyy siellä haitaten tulistimen toimintaa. Toisin sanoen tulistinosa siirtyy alaspäin punaisella värjätylle alueelle ja TE10 näyttää korkeita lämpötilalukemia.
Veteen liuenneet kaasut erkanevat systeemin kuumimmassa kohdassa eli juuri tässä 40 litran välitilassa.
Jos LJ-putkissa on ilmaukset pian lämpöpumpun jälkeen, voisi tehdä seuraavasti.
Pudotetaan systeemin painetta hiljakseen.
Tällöin välitilan mahdollinen ilma laajenee ja menee LJ-putkiin ja kun samalla avataan LJ-putkien ilmaukset poistuu ilma systeemistä.
Tällä ei saa kaikkea ilmaa pois mutta kuplan koko ainakin pienenee.
ATS
-
Pystyyköhän tuosta koneikon layoutista päättelemään missä kohtaa lauhtuminen tapahtuu,,,tai peräti lauhtumislämpötilan?
Onko alhaisempi mitä T10 anturi näyttää?
Yleensähän tulistinpumpuissa on erilliset lämmönvaihtimet tulistuksen poistolle ja lauhduttimelle.
Lauhtumislämpötila niissä on suht sama kuin lauhduttimeltä lähtevän menoveden lämpötila joten hyötysuhteen kannalta oleellista lauhtumislämpötilaa on sen takia helppo seurata.
Tässä kyseessä olevassa LÄ:n mallissa näyttäisi tulistuksen poisto ja lauhtuminen tapahtuvan samassa kierukassa joka on ulkovaipan vesitilassa.
Ainoa anturi (T10) joka mittaa tuon ulkovaipan veden lämpöä on niin ylhäällä varaajassa ettei kuumakaasu taida vielä siinä kohtaa lauhtua.
Vai onko tuollaisella yhdellä kierukalla toimivalla tulistinpumpulla jotenkin erilainen toiminta kuin näillä kahdella (tulistin+lauhdutin) lämmönvaihtimilla toimivissa lämpöpumpuissa?
-
Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla? Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa?
Olen yrittänyt tuota siirtoa miettiä, etulevy pitäisi irrottaa (pultit auki laitteen päältä) ja nostaa sivuun että anturiin pääsisi käsiksi. Toistaiseksi en ole vielä jaksanut nähdä vaivaa ja nyt talvella ei uskalla kovasti säheltää.
Omat kokemukset ovat 100% samat, kuvaajia voi vilkaista "Pätkäkäynnistä taas" otsikon alta. Itselläni pumppu ei käy käytännössä koskaan yli 6 minuuttia kerrallaan ja samalla tavalla alaosan mittaus vetäisee heti kättelyssä 10 astetta yli yläosan lämmön kun pumppu käy yläminimin ohjaamana.
Laskin mielenkiinnosta lämmön siirtymisen ulkovaipan ja sisävaraajan välillä ja jos varaaja on 2mm terästä niin 12 kW siirtyisi vaipan läpi jo 4 asteen lämpötilaerolla (3mm = 6 astetta), eli sikäli tuo selitys että lämpö jäisi varaajan vaippaan ei kuulosta uskottavalta.
-
Ei tässä muita "virityksiä" ole tehty kuin:
- Ajetaan käyrän alittavalla minimillä. (tällä hetkellä min. 22 astetta)
- Sisälämpönä pidetään 21-22 astetta.
- hieman suntin reagointiaikaa pidennetty, eli "lattiaanvaraus" käyntijakson alussa
- yläminimi taitaa olla 41 asteessa
- kaikki termostaatit auki
- sauna- ja muksujen kylpyammepäivänä nostan ihan manuaalisesti veden lämmöt tappiin (samalla "legionellatappo")
"Tulistin" ajaa konetta ihan erilaisilla asetuksilla ja käyttötottumuksilla. Mitä tulee uuden ja wanhan mallin V-malleihin, niin en vaihtaisi uuteen malliin. (IMO)
HUOM! EI ole vielä mitään ylimääräistä vermettä koneessa kiinni, eli ei keräimiä yms.
"Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla? Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa?"
Minusta tuo anturin alemmas siirto ei auta mihinkään, koska ylä/alaminimiä saa tässä wanhassa mallissa rukata aika vapaasti. Ehkä alaeron max voisi olla 15 astetta, kun se nyt on 10 astetta.
-
- Ajetaan käyrän alittavalla minimillä. (tällä hetkellä min. 22 astetta)
- hieman suntin reagointiaikaa pidennetty, eli "lattiaanvaraus" käyntijakson alussa
Eli sen 300 litran vesivaraajan sijasta käytät lattiaa varaajana ruotsalaisten pumppujen tapaan. Tuolla saa kyllä kompensoitua varsinaisen varaajan toimimattomuuden mutta kovin vaan tuntuu hölmöltä, että laitteessa on hemmetin iso ja varmaan aika kallis teräspönttö täysin turhan panttina.
-
Eli sen 300 litran vesivaraajan sijasta käytät lattiaa varaajana ruotsalaisten pumppujen tapaan. Tuolla saa kyllä kompensoitua varsinaisen varaajan toimimattomuuden mutta kovin vaan tuntuu hölmöltä, että laitteessa on hemmetin iso ja varmaan aika kallis teräspönttö täysin turhan panttina.
Ei, ei ei. Suntin lievällä H I D A S T U K S E L L A pumppu puskee lämmintä vettä lattiaan vähän aikaa ennen kuin suntti raksuttelee itsensä kiinni. Tähän liittyy alaminimin pitäminen hieman lämpökäyrän alapuolella. Varaaja toimii ihan niin kuin valmistaja on tarkoittanutkin.
Selaile aikaisempia viestejäni, jossa asiaa on tarkasteltu tarkemmin. Hyötysuhteen kannalta järjestelmä toimii huvin, koska 2 edellistä kovaa talvea eivät ole näkyneet sähkön kulutuksessa millään tavalla verrattuna aikaisempiin lämpimämpiin talviin.
Oikein rohkea mies vaihtaisi suntin anturin lattiaveden paluuputkeen ja käyttäisi oikeasti lattiaa varaajana, mutta siihen en ole tohtinut ryhtyä näillä tehoilla. Patteriverkolla kokeilisin, mutta lattialämmityksessä lämpötilaerot ovat turhan suuret.
-
Selaile aikaisempia viestejäni, jossa asiaa on tarkasteltu tarkemmin. Hyötysuhteen kannalta järjestelmä toimii huvin, koska 2 edellistä kovaa talvea eivät ole näkyneet sähkön kulutuksessa millään tavalla verrattuna aikaisempiin lämpimämpiin talviin.
En löytänyt nyt sopivaa tiivistelmää näiden kirjoittamiesi 1500 viestin joukosta, mutta näköjään näillä pluskeleillä pumppusi käy yläminimin ohjaamana. Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.
Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta. 8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.
Oliko se muuten I-termi jonka kasvattamista tarkoitit "lievällä hidastuksella"?
-
näillä pluskeleillä pumppusi käy yläminimin ohjaamana. Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.
Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta. 8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.
Oliko se muuten I-termi jonka kasvattamista tarkoitit "lievällä hidastuksella"?
Nyt on vähän kiireitä, mutta käväisin LÄ:n vieressä ja kommentoin paremmalla ajalla lisää:
Asetukset:
Käyrät
L1 30/27/21
L2 30/27/23
Yöalennus nolla
Ylämin +38
Alamin +22
Yläero 5 astetta
Alaero 9 astetta
L1 viritys (L2 sama)
P-Alue 140 astetta
I-aika 70s
D-aika 0.0s
Kyllä tämä alaminimin ohjaaman käy pl. kun käy suihkussa niin käy yhden jakson yläminimin ohjaamana. Näet sen trendistäni siitä että kuumakaasu käy yli 90 asteessa.
KAIKKI termostaatit täysin auki, piirit tasapainoitettu mahd. hyvin.
Näillä mennään. Näyttää lämpömittari 21.4 astetta yläkerrassa.
Jani
-
Kyllä tämä alaminimin ohjaaman käy pl. kun käy suihkussa niin käy yhden jakson yläminimin ohjaamana. Näet sen trendistäni siitä että kuumakaasu käy yli 90 asteessa.
Mitenkäs tuo kuumakaasun lämpö liittyy mitenkään siihen? Tuosta trendistäsi näkee selvästi, että pumppu käynnistyy kun ylälämpö tippuu 37 asteeseen ja pysähtyy kun ylälämpö nousee 42 asteeseen. Alalämpö heiluu sitten miten heiluu, se ei vaikuta sinulla mitenkään käyntiaikaan kun se pumppusi käy ylälämmön ohjaamana eikä alalämpö ehdi käydä lähelläkään alaminimiä 22 astetta.
-
Voit olla oikeassa. Kuitenkin idea alaminimin pitämisestä lämpökäyrän alapuolella tuli ilmeisesti selväksi.
Tuo V-mallin käynnistyminen ja sammuminen on aina sellaista salatiedettä, jota pitää tutkailla tuolla excel-taulukolla: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls
Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.
Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta. 8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.
Sen anturin voisi ottaa irti Oumanista ja mitata ihan yleismittarilla siitä ohmit. Tämä siis käyntijakson päätteeksi, kun mittari näyttää vaikka 50 astetta.
Käynpä laittamassa TRENDiin "suurennoksen" päälle, niin nähdään vähän tarkemmin mitä siinä tapahtuu.
EDIT: meinasi unohtua tuo Oumanin suojaus, eli se nostaa automaattisesti alaminimiä kun käyrän pyynti ylittää alaminimin 4 asteella.
-
Oumannin aapisessa opetetaan näin:
- kompressorin käyntikäsky annetaan, kun varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle ["säätimen määräämä
menoveden L1 lämpötila + 5°C - ”VaraajaAlaEro"] tai asetusarvon “VaraajaAlaMin"
Eli vaikka näin 29C+5C-9C = 25C käyrän mukainen käynnistys.
Alaminimi on käynnistys lähinnä kesää varten.
Vanhoissa oumannin säätimissä ongelma oli juuri tuo alaminimi, kun sitä ei saanut alle 30C.
-
Oumannin aapisessa opetetaan näin:
- kompressorin käyntikäsky annetaan, kun varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle ["säätimen määräämä
menoveden L1 lämpötila + 5°C - ”VaraajaAlaEro"] tai asetusarvon “VaraajaAlaMin"
Eli vaikka näin 29C+5C-9C = 25C käyrän mukainen käynnistys.
Alaminimi on käynnistys lähinnä kesää varten.
Vanhoissa oumannin säätimissä ongelma oli juuri tuo alaminimi, kun sitä ei saanut alle 30C.
Uuden mallin Lässän V-koneessa olevassa Oumanissa ei voi myöskään määritellä Alaminia alle 30:n.
-
Ehdotan kyllä nimimerkille sailor jonkunnäköistä tunnustusta ja vaikka "poikaa" väsymättömästä ja amatöörien tyhmien kysymysten sitkeästä kommentoinnista! Ei ole kaverin taustoista, ammatista tai mistään muustakaan käsitystä, mutta kyllä isot pullakahvit tarjoan jos samaan kuppilaan satutaan!
Uskomaton viitseliäisyys vastailla ja neuvoa esim. tällä foorumilla eteen tulleisiin kysymyksiin. Vrt. eri laitevalmistajien edustajien kanssa käytävään sähköpostin vaihtoon. Tai soitteluun.
Mutta olihan sitä (taas) toistakin asiaa... Voidaan varmaan sanoa että melkein yksinomaan sailorin ansiosta Lä V9 on nyt sellaisella mallilla, että ollaan säätöjen kanssa oikealla "seinällä". Ja luullakseni tästä eteenpäin pitäisi koittaa oikeasti SÄÄTÄÄ laitetta käymään ajallisesti mahdollisimman vähän ja yhtä lailla mahdollisimman vähillä käynnistyskerroilla.
Aiemmin tilanne saattoi olla tällaisella 0-kelillä se, että kone oli hiljaa vaikkapa 30-40min, kävi vartin ja taas sama homma. Nyt lepoaika on samoissa olosuhteissa vähintään tunnin, ehkä puolitoista. Siis liioittelematta lepoajat on vähintään tuplaantuneet! Ja käyntiaika samaa luokkaa... Ja kehtaan väittää, että 99% sailorin ansiosta.
Seuraavassa linkissä käppyrää viimeyöltä... Kommentteja miten voisi nyt kokeilla muuttaa? Ja kun ilmat jähtyy niin mitä arvoa/arvoja mahdollisesti pitäisi muuttaa?
http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3347339.jpg
Tiedonkeruuketjussa sivulta viisi 27. viesti selviää faktoja.
Maaliuoksen tulo- ja menopuolen lämpötilamittaukset rakenteilla hyvää vauhtia. Tulee hyvinkin tänään illan päälle valmiiksi.
Vaikka aika vähän sille (ainakaan heti) mitään pystyy tekemään, maaliuoksen pumpussa ei ole nopeudensäätöä eikä putkissa mitään virtauksensäätöventtiileitä.
-
Kyllä kiitos kuuluu yhtälailla foorumilaisille: V9, Colibri yms. "vanhoille" kähmyille, joiden kanssa vanhan V-mallin salat painittiin auki. Seppaant tekee aivan loistavaa työtä uuden V-mallin parissa.
Jos noita ensimmäisiä viestejäni enää edes pääsee selaamaan niin ihan nollasta sitä itsekkin tuli lähdettyä ja mitoituskin meni niin kohdalleen että riittää johonkin -54 asteeseen ;D
Tuo käyräsi näyttää varsin hyvältä. Itseeni verrattuna ajat hieman korkeammalla lämpökäyrällä ja hieman suuremmalla alaminimillä, mikä näkyy sitten korkeampana käyttöveden lämpönä. Olisi kiva jos jaksat viritellä trendisi näkyville johonkin nettiin.
Ohjeet vaikka: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2120.msg21711#msg21711
Mulla uploadin hoitaa fling.
-
Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi? :o
Tai muita parannuksia?
Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?
Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?
-
Asetukset:
Käyrät
L1 30/27/21
L2 30/27/23
Yöalennus nolla
Ylämin +38
Alamin +22
Yläero 5 astetta
Alaero 9 astetta
L1 viritys (L2 sama)
P-Alue 140 astetta
I-aika 70s
D-aika 0.0s
Kopsasin illalla nämä ylläolevan asetukset omaan V15:eeni sillä erolla, että lämpökäyrät pidin vielä hitusen jyrkempinä ja yläminimin nostin +40 asteeseen.
Lo and behold: niinpä vaan aamulla käppyrät näyttivät tosi hienoilta, kun pumppu oli käynnistynyt vain kerran tunnissa [smiley=thumbsup.gif]. Miinuksena sitten se, että aamulla suihkusta tuli melko haaleaa vettä ja sitäkin vain muutaman minuutin ajan. Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.
Täytyy nyt ilmeisesti hakea vielä optimiasetus siten, että lämmintä käyttövettä riittää vähän reilummin ilman että pätkäkäynti palaa takaisin riesaksi. Onko se mahdollista jää nähtäväksi, tosin näillä +3-4 asteen ulkolämpötiloilla voi kyse olla ohimenevästä ongelmasta. Nostin yläminimiä +45 asteeseen, katsotaan mitä tapahtuu.
Seuraan tilannetta ja pistän käppyrää näkyviin lähiaikoina.
-
Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.
Harventuneet käyntijaksot eivät valitettavasti kyllä sähkönkulutukseen pitäisi juuri vaikuttaa. Kompressorin kestoikään kyllä. Sähkönsäästö syntyy ainoastaan paremmasta hyötysuhteesta kun pumppu voi tehdä haaleampaa vettä ja näillä keleillä kun käydään yläminimin ohjaamana niin sitäkään etua ei synny.
-
Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi? :o
Tai muita parannuksia?
Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?
Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?
"Käytyäni Ouman:n kanssa sähköpostia aiheesta, sain seuraavan vastauksen:
Vika on korjattu seuraaviin versioihin:
- Lämpöässä 203/GL v1.17 (20.12.2005)
- Lämpöässä 201/GL v1.17 (17.02.2006)
- Geopro 202 v1.12 (20.12.2005)
- Geopro 202/S (15.05.2006)"
Sulla on siis vielä bugittava versio käytössä :-[
Tehdas vaihtelee noita ilmaiseksi. Lue "ouman bugitti" viestiketju: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2070.0
-
Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi? :o
Tai muita parannuksia?
Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?
Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?
"Käytyäni Ouman:n kanssa sähköpostia aiheesta, sain seuraavan vastauksen:
Vika on korjattu seuraaviin versioihin:
- Lämpöässä 203/GL v1.17 (20.12.2005)
- Lämpöässä 201/GL v1.17 (17.02.2006)
- Geopro 202 v1.12 (20.12.2005)
- Geopro 202/S (15.05.2006)"
Sulla on siis vielä bugittava versio käytössä :-[
Tehdas vaihtelee noita ilmaiseksi. Lue "ouman bugitti" viestiketju: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2070.0
Luin tuon viestiketjun ja tajusin että taisipa olla Torniossakin tuollainen jumi Oumannilla. On jo aikaa mutta viime lumien jälkeen kuitenkin! En muista mistä tuli mielenkiinto lähteä kuuhistelemaan tekniseen tilaan ennen töihin lähtöä mutta heti kun avasin oven, tajusin että nyt ei ole oikea haju! Jonkunlainen palaneenkäry ja trendissä käppyrät KORKEALLA! Lukemia en ala arvaamaan mutta poika oli huutanut yhtä soittoa 3-4 tuntia... No, sen jälkeen tämä em. "pehmoresetointi", sen jälkeen ei mitään ongelmaa.
Mutta tästä päivittämisestä: Ne, ketkä ovat softansa päivittäneet niin mitä sen jälkeen? Onko moiset temput kadonneet vai miten?
Tuosta sailorin linkittämästä viestiketjusta jäi vähän maku, että onko päivittäminen uusimpaan versioon aivan 100% kannattavaa? Ts. onko päivittäneillä ongelmat hävinneet/onko uudesta versiosta muuta hyötyä? Mahdollisuus säätää ala/yläeroa edellistä versiota isommaksi/pienemmäksi? Vai onko se edes tarpeen?
Poika pauhannut teknisessä tilassa 2004 lähtien. Päivittävätköhän vielä noin vaan ilman kustannuksia? Luulisi että jos "ongelma" ollut alusta asti, niin ei kait pitäisi olla epäselvää?
Vielä kun jotenkin sais rakennettua ajastimen, että varaajaa ohjattais yläosan perusteella vain tietyssä aikaa vuorokautta. Kehitysehdotus Oumaniin: Kaksi eri asetusta varaajan minimilämpötilalle (ylä- tai ala-) Sais oman mielen mukaan ohjelmoida esim. kellonajan millon nostettaisi min-asetusta. (Ts. ainakaan meillä ei käyttövettä tarvita juurikaan ollenkaan kuin muutaman tunnin aikana /vrk.) Poikkeustilanteissa voisi tämän systeemin sitten ohittaa. Mites on alan pelle pelottomat, mites tän vois toteuttaa olemassa olevaan systeemiin? :)
-
Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.
Harventuneet käyntijaksot eivät valitettavasti kyllä sähkönkulutukseen pitäisi juuri vaikuttaa. Kompressorin kestoikään kyllä. Sähkönsäästö syntyy ainoastaan paremmasta hyötysuhteesta kun pumppu voi tehdä haaleampaa vettä ja näillä keleillä kun käydään yläminimin ohjaamana niin sitäkään etua ei synny.
Kyllä se kulutuskin pienenee:
Pätkäkäynti käynnistyy 4 x tunnissa
20s aika ennen kuin pumppu tuottaa lämpöä
ottoteho 4,5kW
sähkönhinta 13c/kWh
säästö kuukaudessa = 20s x 4 x 24h x 30pv x 13c x 4,5kWh = 9euroa, lisäksi nykyiset digi kWh-mittarit laskevat varmaan käynnistys virtapiikit >60A
-
@ Risto
Se on valmistusvika, eli muuta kuin soitat valmistajalle. Jos näistä olisi rekisteri (vrt. auto), niin takaisinkutsu olisi mahdollinen.
Itse haluaisin semmoisen säädettävän alaminimisuojauksen että alaminimin saisi säädettyä kulkemaan vaikka 1-4 astetta alle lämpökäyrän pyynnin.
-
Jep, väsään sähköpostia Lämpöässän Rantaselle! Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.
@ Risto
Se on valmistusvika, eli muuta kuin soitat valmistajalle. Jos näistä olisi rekisteri (vrt. auto), niin takaisinkutsu olisi mahdollinen.
Itse haluaisin semmoisen säädettävän alaminimisuojauksen että alaminimin saisi säädettyä kulkemaan vaikka 1-4 astetta alle lämpökäyrän pyynnin.
-
Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.
Itse pidän lämmityskaudella (nytkin jo) KV-pumput täysillä ja kaikki termostaatit täysin auki. Hieman on jakotukkeja säädelty ja piirien virtauksia tasapainoitettu.
Miksi tuo sun menovesi on kuristettu :-[ Ei nyt aamutuimaan tule edes aavistuksen hitusta mieleen, mitä muuta kuin haittaa siitä voisi olla?
-
Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.
Itse pidän lämmityskaudella (nytkin jo) KV-pumput täysillä ja kaikki termostaatit täysin auki. Hieman on jakotukkeja säädelty ja piirien virtauksia tasapainoitettu.
Miksi tuo sun menovesi on kuristettu :-[ Ei nyt aamutuimaan tule edes aavistuksen hitusta mieleen, mitä muuta kuin haittaa siitä voisi olla?
Mie mietin just samaa tuon kuristuksen kans, miks se vesi ei saa virrata niin paljon kun pumppu vaan jaksaa painaa... Ei vaan kehannu aukasta suutansa. :o Eikä kehtaa väänellä sinne ja tänne millon mitäkin jos ei ole perillä mitä tekee!
Vetasenko kokeeksi kuristuksen selälleen auki ja seurailen mitä tapahtuu? Ja miettii vasta sen jälkeen tuota pumppua?
Kiitoksia vaan taas "sailorille"! Aamusta jo täällä säätelemässä!
Unohtakaa tuo menoveden kuristelu! Sitä mitään ole kuristettu, kattelin väärin noita putkia ja venttiileitä!
Mutta koitanko sorvata ne käppyrät tänne ja mietitään sen perusteella vasta tuota menoveden pumpun nopeutta?
Jossaki täällä oli semmoset ihmisen ymmärrettävät ohjeetkin kuvan liittämiseen tähän ketjuun, kunhan löytyy...
-
Iltaa!
Siinä olis nyt aivan tuoretta käppyrää. En nyt keksinyt miten sen saa tähän ketjuun, mutta ei taida olla valtava savotta avata tuo linkki: http://kuvablogi.com/nayta/3349650/
Pari asiaa: alamin nyt 24C ero 10C ja ylämin 39 ero 3C. Omien kokeilujen perusteella näyttää että jos alaminiä nostaa muutaman asteen niin käyntiajat pitenee. Mutta mites käy kokonaiskäyntiajan, lisääntyy todennäköisesti jonkun verran? Ja hyötysuhde varmaankin huononee.
Kompromissi kuitenkin kun on, niin ainakin itselle on koneen käyttöikä yksittäisistä asioista tärkein. Jos siinä joku kWh menee enempi että saadaan pidempi käyttöikä laitteelle, niin menköön. Tottakai kohtuus siinäkin!
Eli yhteenveto: Mites ala/ylämin ja erot? Kun ilmat vielä jähtyy ja jos lämpimästä vedestä tulee pulaa? Kumpaa nostan? Entäs erot?
Ja sitten vielä tämä kiertovesipumppu? Nyt II:lla (I-II-III)
-
Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.
Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.
-
Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.
Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.
Oorrait... Mutta tuosta menoveden pumpusta vielä: Sitä tässä omassa päissäni miettiny. Eikös sen voi ajatella niin, että TEORIASSA mitä isommalla ko. pumppu on niin säätökäyrää voisi pitää alemmilla lämpötiloilla? Vai menikö metsään?
Ja nyt sitten lämmityskaudella, jos lämmin käyttövesi meinaa olla vähissä niin nostanko ala vai yläminiä?
Mie en tiä tarviiko mun nähdä näitä maalämpöhommia töissä tai reissun päällä... ;) Mutta tarvinko mie muuta rautaa lisää, kuin jonku wlan-kortin tuohon koneeseen mikä nyt piirtää tuota trendiä? Pirtissähän on wlan-verkko, minkä kautta pääsee intterveppiin!
-
Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.
Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.
Oorrait... Mutta tuosta menoveden pumpusta vielä: Sitä tässä omassa päissäni miettiny. Eikös sen voi ajatella niin, että TEORIASSA mitä isommalla ko. pumppu on niin säätökäyrää voisi pitää alemmilla lämpötiloilla? Vai menikö metsään?
Ja nyt sitten lämmityskaudella, jos lämmin käyttövesi meinaa olla vähissä niin nostanko ala vai yläminiä?
Mie en tiä tarviiko mun nähdä näitä maalämpöhommia töissä tai reissun päällä... ;) Mutta tarvinko mie muuta rautaa lisää, kuin jonku wlan-kortin tuohon koneeseen mikä nyt piirtää tuota trendiä? Pirtissähän on wlan-verkko, minkä kautta pääsee intterveppiin!
Kyllä lämmityskaudella kannattaa pitää kv-pumppu täysillä eli olet oikeassa tuossa teoriassasi. Muista sitten että termostaatit olisi sitten syytä olla kanssa auki, muutoin kv-pumpun nopeuden nostosta ei ole hyötyä.
Jos lämmin vesi ei riitä niin sitten vaan yläminimiä pari astetta ylöspäin. Trendiä kannattaa seurata ettei käyntijaksoista tule yläosan ohjaamana sellaisia että alalämpö käy rajoittajassa (55 astetta).
Ammeentäyttölämmityksen teen siten että nostan ylä- tai alaminimiä tunniksi, pariksi.
Tuon trendin saamiseksi nettiin et tosiaan tarvitse muuta kuin yhteyden sillä koneella internettiin (langallinen tai langaton) ja jonkun kotisivun (tulee yleensä nettiliittymän mukana), johon kuvat ladataan. Minkälainen kone sulla siinä trendissä on kiinni?
Turhahan se seuranta on, mutta kun sellainen on niin tulee sitä katseltua vaan monta kertaa päivässä :-[
-
Tuolla teknisessä tilassa V9:n vieressä on XP:llä varustettu Compaq Evo N600C. Yhdellä tutulla oli jouten, on sarjaliikenneportti. (COM1) Se ei toistaiseksi ole millään lailla nettiyhteydessä, piirtää vain trend-käyrää!
Tässä varsinaisessa koneessa, millä nytkin kirjoittelen, on Vista.
Jos koitan hommata jonkun wlan lähettimen tuohon käyriä piirtävään koneeseen, niin meinaatko että loput on näpyhommia?
Nyt on kv-pumppu täysillä ja kosteiden tilojen shuntti jakotukista selällään auki. Ja taitaa olla yksi makuuhuoneen termostaatti täysillä kans.
Pesuhuoneen lattia tuntuis olevan semmonen "sopiva" nykyisellä säätökäyrällä, että kuivaa kohtuudella yms. (kun ko. suntti kokonaan auki) Niin eipä noille termostaateille kai mitään kovin radikaalia pysty tekemään? Onko ainoa mahdollisuus että jos laskee jostain kohtaa säätökäyrää asteella ja termostaatteja isommalle kääntämällä saa pysymään pirtissä mieleisen lämpötilan, niin siinä tapauksessa. Ja jos yhtäaikaa pesuhuoneen lattia pysyy tarpeeksi lämpimänä?
-
Jos koitan hommata jonkun wlan lähettimen tuohon käyriä piirtävään koneeseen, niin meinaatko että loput on näpyhommia
Jos talossa on wlan verkko niin joku tuollainen USB-porttiin
http://www.tietokoneopas.com/t/alink-wirelessn-150mb-usb-adapter/
-
Unohdin että sulla on 1 piirinen. Eli tietty pidät termostaatit toiminnassa.
Kyllä se on pelkkä softan asennus kun hommaat langattoman verkkokortin.
Jos talossa on wlan verkko niin joku tuollainen USB-porttiin
http://www.tietokoneopas.com/t/alink-wirelessn-150mb-usb-adapter/
Itse laitoin juurikin tämmösen aikoinaan: http://www.huuto.net/kohteet/-langaton-verkkokortti-pcmcia-54-mbps-netgear-wlan/199206390
-
Kunhan kusti polkee niin pitäis joku päivä tulla tuomonen wlan sovitin... Sittenhän se tappelu vasta alkaa ;D
Mutta ite omassa päissäni miettiny seuraavanlaista hommaa (ja varmaan monet muutkin) Nyt seuraavat asetukset: alamin21 ylämin41 alaero10 ja yläero3. Nyt on ilmeisesti siinä mielessä hyvällä mallilla, että käy hyvällä hyötysuhteella?
Mutta ainakin jos ylämin:iä nostaa, jossain vaiheessa käynti/lepoajat alkaa pitenemään. Onko tämä yksiselitteisen hyvä ratkaisu pitää kumpaakin min-rajaa mahdollisimman alhaalla? Lähinnä sähkönkulutus ja varsinkin kompressorin kestoikä?
Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä? Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?
Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa? Hyötysuhde/käyntiaika/käynnistyskerrat.
No jopa taas tuli...
-
Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä?
Kun lämpöpumppu käy lämpökäyrän ohjaamana niin alavaraaja lämpenee vain sen verran mitä talon lämmitykseen tarvitaan.Tämä olisi paras tilanne hyötysuhteen kannalta.
Kun ulkolämpötila nousee niin talon lämmitystarve pienenee ja lämpökäyrän ohjaamana lämpöpumpun käyntijaksot lyhenee ja taukojaksot pitenee.
Ylävaraajan lämmitys tapahtuu tulistinvaihtimella ja tulistinvaihdin tuottaa lämpöä vain kompressorin käydessä.
Jos kompressorin käyntiaika lyhenee liiaksi niin ylävaraajan lämpö alkaa laskea.
Ylävaraajassa on ylämin anturi joka seuraa ylävaraajan lämpötilaa ja jos se laskee alle ylämin lämpötila asetuksen niin tuo ylämin anturi käynnistää kompressorin vaikka lämpökäyrän puolesta ei vielä tarvitsisi.
Kun pumppu nyt käy ylämin ohjauksella niin alavaraajankin lämpötila alkaa nousta ja pumppu käy niin kauan kunnes ylämin on saavutettu tai korkeapaine pressostaatti katkaisee kun alavaraajan lämpö nousee +55 tai yli.
Alavaraaja lämpiää lämpöpumpun lauhduttimella ja lauhtumislämpötila nousee kun alavaraajan lämpötila nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin kompressorin ottoteho nousee.
Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?
Esim jos +30asteen lauhtumislämpötilalla kompressorin ottoteho on n 3kw niin +50 asteen lauhtumislämpötilalla ottoteho on n 4kw.Tämä on karkea yleistys mutta kutakuinkin tuossa suhteessa.
Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa?/käyntiaika/käynnistyskerrat.
- Hyötysuhde= kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
- käyntiaika= kun ylävaraajassa lämpötila ei laske liikaa kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
-käynnistyskerrat=kerran tunnissa tai harvemmin
Nuo edellämainitut käsitykset on oman lämpöpumpun säätöjä optimoidessa ja ohjausta muokatessa tulleet esille ja on mahdollista ettei sovi kaikkien lämpöpumppujen säätämiseen.
Mutta vähän niikuin periaatetasolla tuota ylämin/lämpökäyrä vuorovaikutusta koetan selventää.
-
Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä?
Kun lämpöpumppu käy lämpökäyrän ohjaamana niin alavaraaja lämpenee vain sen verran mitä talon lämmitykseen tarvitaan.Tämä olisi paras tilanne hyötysuhteen kannalta.
Kun ulkolämpötila nousee niin talon lämmitystarve pienenee ja lämpökäyrän ohjaamana lämpöpumpun käyntijaksot lyhenee ja taukojaksot pitenee.
Ylävaraajan lämmitys tapahtuu tulistinvaihtimella ja tulistinvaihdin tuottaa lämpöä vain kompressorin käydessä.
Jos kompressorin käyntiaika lyhenee liiaksi niin ylävaraajan lämpö alkaa laskea.
Ylävaraajassa on ylämin anturi joka seuraa ylävaraajan lämpötilaa ja jos se laskee alle ylämin lämpötila asetuksen niin tuo ylämin anturi käynnistää kompressorin vaikka lämpökäyrän puolesta ei vielä tarvitsisi.
Kun pumppu nyt käy ylämin ohjauksella niin alavaraajankin lämpötila alkaa nousta ja pumppu käy niin kauan kunnes ylämin on saavutettu tai korkeapaine pressostaatti katkaisee kun alavaraajan lämpö nousee +55 tai yli.
Alavaraaja lämpiää lämpöpumpun lauhduttimella ja lauhtumislämpötila nousee kun alavaraajan lämpötila nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin kompressorin ottoteho nousee.
Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?
Esim jos +30asteen lauhtumislämpötilalla kompressorin ottoteho on n 3kw niin +50 asteen lauhtumislämpötilalla ottoteho on n 4kw.Tämä on karkea yleistys mutta kutakuinkin tuossa suhteessa.
Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa?/käyntiaika/käynnistyskerrat.
- Hyötysuhde= kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
- käyntiaika= kun ylävaraajassa lämpötila ei laske liikaa kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
-käynnistyskerrat=kerran tunnissa tai harvemmin
Nuo edellämainitut käsitykset on oman lämpöpumpun säätöjä optimoidessa ja ohjausta muokatessa tulleet esille ja on mahdollista ettei sovi kaikkien lämpöpumppujen säätämiseen.
Mutta vähän niikuin periaatetasolla tuota ylämin/lämpökäyrä vuorovaikutusta koetan selventää.
Kiitoksia 1587 kertaa! Taas oppi PALJON lisää!
-
Risto kyseli
Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä? Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?
Pitää muistaa että tyhmiä kysymyksiähän ei ole, on vaan tyhmiä vastaajia.
Mikäli oikein muistan niin sinulla on tämä vanhempi "V".
Matias jo vastasi pääosin kysymyksiisi, mutta tässä vielä vähän lisää.
Hyötysuhteeseen eniten vaikuttavat keruuliuoksen lämpötila ja lauhtumislämpötila.
Asteen lasku keruuliuoksen tulolämpötilassa huonontaa hyötysuhdetta n. 3%. Tähän ei juurikaan pysty vaikuttamaan, koska keruupiiri on se mikä on.
Asteen lämpeneminen lauhtumislämpötilassa huonontaa hyötysuhdetta n. 2,5%. Tähän voi vaikuttaa paljonkin lämpöpumpun säädöillä ja asetuksilla.
Vanhassa V:ssä on niukalti mittauksia. Lauhtumislämpötilaa lähinnä on alaosan lämpötila (TE10). Tämä mahdollisimman matalaksi niin saadaan paras hyötysuhde mutta on tehtävä kompromissi lauhtumislämpötilan, pätkäkäynnin ja lämpimän käyttöveden riittvyyden välillä.
ATS
-
Vanhassa V:ssä on niukalti mittauksia. Lauhtumislämpötilaa lähinnä on alaosan lämpötila (TE10). Tämä mahdollisimman matalaksi niin saadaan paras hyötysuhde mutta on tehtävä kompromissi lauhtumislämpötilan, pätkäkäynnin ja lämpimän käyttöveden riittvyyden välillä.
ATS
[/quote]
Siinäpä sitä onkin!
Mulla menee näillä keleillä (aste pari lämmintä) koneelta maahan takaisin miinus 2-3 asteista pirtua! (lauhtumislämpötila?) Suunnilleen samanverran on lämpimän puolella kun tulee koneelle takaisin. -> Lämpötilaero saattaa olla hyvinkin kuusi astetta. Ainakin kun oli pikku pakkasia!! Mutasihti on kyllä hyvinkin muutaman kk jälkeen hiekkainen. Ehkä nopeamminkin. 2004 rakennettu talo ja vielä vaan tulee hiekkaa!
Kuinkahan kylmäksi tuon uskaltaa päästää? :-/
Kumpaa min:iä alan nostamaan jos tuntuu että jähtyy liikaa? Pidemmät käyntiajat jäähdyttää vain entistä enemmän maahan menevää ainetta? Eikö näin?
Siinäpä sitä miettimistä, mikä on hyvä kompromissi!
-
Mulla menee näillä keleillä (aste pari lämmintä) koneelta maahan takaisin miinus 2-3 asteista pirtua! (lauhtumislämpötila?) Suunnilleen samanverran on lämpimän puolella kun tulee koneelle takaisin. -> Lämpötilaero saattaa olla hyvinkin kuusi astetta. Ainakin kun oli pikku pakkasia!! Mutasihti on kyllä hyvinkin muutaman kk jälkeen hiekkainen. Ehkä nopeamminkin. 2004 rakennettu talo ja vielä vaan tulee hiekkaa!
Maalämpökoneen "kylmässä päässä" on höyrystin, lämmön keruupiiri.
"Kuumassa päässä" on lauhdutin, lämmön jakopuoli.
Optimiarvo keruupiirin (viinapiirin) lämpötilaerolle on n. 3C.
Jos sinulla on 6C, niin silloin liuospiirissä on liian pieni virtaus.
Voiko liuospumppua säätää suuremmalle teholle?
Jos vielä 7 vuoden jälkeen on putkistossa hiekkaa liikkeellä, niin sitä saattaa olla jossakin mutkassa niin paljon että se kuristaa virtausta.
Putkisto kannattaisi huuhdella tehokkaalla erillisellä pumpulla, kierrättää nestettä vastavirtaan hyvän suodattimen kautta.
Putkisto-osuus ja pumpun osuus erikseen.
ATS
-
Mulla menee näillä keleillä (aste pari lämmintä) koneelta maahan takaisin miinus 2-3 asteista pirtua! (lauhtumislämpötila?) Suunnilleen samanverran on lämpimän puolella kun tulee koneelle takaisin. -> Lämpötilaero saattaa olla hyvinkin kuusi astetta. Ainakin kun oli pikku pakkasia!! Mutasihti on kyllä hyvinkin muutaman kk jälkeen hiekkainen. Ehkä nopeamminkin. 2004 rakennettu talo ja vielä vaan tulee hiekkaa!
Maalämpökoneen "kylmässä päässä" on höyrystin, lämmön keruupiiri.
"Kuumassa päässä" on lauhdutin, lämmön jakopuoli.
Optimiarvo keruupiirin (viinapiirin) lämpötilaerolle on n. 3C.
Jos sinulla on 6C, niin silloin liuospiirissä on liian pieni virtaus.
Voiko liuospumppua säätää suuremmalle teholle?
Jos vielä 7 vuoden jälkeen on putkistossa hiekkaa liikkeellä, niin sitä saattaa olla jossakin mutkassa niin paljon että se kuristaa virtausta.
Putkisto kannattaisi huuhdella tehokkaalla erillisellä pumpulla, kierrättää nestettä vastavirtaan hyvän suodattimen kautta.
Putkisto-osuus ja pumpun osuus erikseen.
ATS
Eipä ole liuospumpussa nopeuden (tai mitään muutakaan) säätöä! >:(
Tuo huuhteluhomma on kyllä käyny mielessä... Mutta kun laiska ei ole viittiny alkaa repimään auki noita liittimiä, kun ainakin nyt ne pitää. Menis vaikka yks mutteri taas halki, niin sitte! Yksi halkesi tässä kesällä pumpulta maahan lähtevästä putkesta.
-
Jääsohjolla mittareiden kalibrointi ja antureiden väliin piitahnaa.
V-mallissa on sen verran suuri tuo liuospumpun teho etten oikein usko noin suureen meno/paluu eroon.
-
Jääsohjolla mittareiden kalibrointi ja antureiden väliin piitahnaa.
V-mallissa on sen verran suuri tuo liuospumpun teho etten oikein usko noin suureen meno/paluu eroon.
Anturit on terroristiteipillä putkien kyljessä ja eristetty kunnolla. Anturin alla sitä kirkasta tahnaa mitä on survottu teidänkin marttojen vattaan kun on kuvattu muksua... Siis ultraääni. Mulla martta toi töistä halvalla. :)
Ja hiekkaa sieltä sihtistä vaan uskollisesti löytyy!
-
Mutta onkos anturit kalibroitu?
Onko tuon geelin tarkoitus toimia liukasteena/täyteaineena, vai lämmön/sähkönjohteena.
Taisin tuota käytettäessä tuijottaa enemmän sitä monitoria ;)
-
Mie en ole kyllä varma mikä sen tärkein tehtävä siellä sairaalassa on, mutta niin mulle viisaammat neuvo että sitä vaan, johtaa hyvin lämpöä!
Ja eipä tullu kyllä mittareita sen kummemmin kalibroitua... ::)
Kyllä sieki kiinnität huomiota epäolennaisiin asioihin ;D
-
Ja hiekkaa sieltä sihtistä vaan uskollisesti löytyy!
Kokeiles magneetilla tuota hiekkaa.Ettei olis joku valurauta osa pumpusta syöpynyt ja murenee.
-
Anturit on terroristiteipillä putkien kyljessä ja eristetty kunnolla. Anturin alla sitä kirkasta tahnaa mitä on survottu teidänkin marttojen vattaan kun on kuvattu muksua... Siis ultraääni. Mulla martta toi töistä halvalla. !
Jos kyseessä on tosiaankin ultraäänipasta, niin se kuivuu.
Kuivuessaan siitä tulee lämpöä huonosti johtavaa.
Jos saat jostain silikonipastaa, käytä sitä lämpökontaktin muodostamiseen.
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=47
Se johtaa hyvin lämpöä, eikä kuivu.
Jopa vaseliinia voi käyttää lämmönjohteena, kunhan vain anturi on rasvankestävä.
-
Anturit on terroristiteipillä putkien kyljessä ja eristetty kunnolla. Anturin alla sitä kirkasta tahnaa mitä on survottu teidänkin marttojen vattaan kun on kuvattu muksua... Siis ultraääni. Mulla martta toi töistä halvalla. !
Jos kyseessä on tosiaankin ultraäänipasta, niin se kuivuu.
Kuivuessaan siitä tulee lämpöä huonosti johtavaa.
Jos saat jostain silikonipastaa, käytä sitä lämpökontaktin muodostamiseen.
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=47
Se johtaa hyvin lämpöä, eikä kuivu.
Jopa vaseliinia voi käyttää lämmönjohteena, kunhan vain anturi on rasvankestävä.
Jaaaa... No kunhan ehtii alkaa hifistelemään ni voihan ne samalla kalibroidakin!
Mutta putsasinpa mutasihdin, hiekassa oli!
Nyt kun kompura sammuu, niin maasta tuleva neste on +2,6C ja maahan takaisin lähtevä neste on -0,6C.
Että asteen kymmenyksen tarkkudella noiden mittareiden perusteella lämpötilaero on 3,2C... Näyttää jo paljon paremmalta.
No, nuo mittarit nyt on mitä on mutta suuruuskuokka kuitenkin ja se näkyy varmasti, miten ero muuttuu kun tuo sihti on puhdas!
Ja tosiaan, tavara mitä sihdistä löyty ei ota magneettiin kiinni!
-
Täytyy nyt ilmeisesti hakea vielä optimiasetus siten, että lämmintä käyttövettä riittää vähän reilummin ilman että pätkäkäynti palaa takaisin riesaksi. Onko se mahdollista jää nähtäväksi, tosin näillä +3-4 asteen ulkolämpötiloilla voi kyse olla ohimenevästä ongelmasta. Nostin yläminimiä +45 asteeseen, katsotaan mitä tapahtuu.
Seuraan tilannetta ja pistän käppyrää näkyviin lähiaikoina.
No nyt on näillä asetuksilla menty aika mukavasti vaihtelevissa ulkolämpötiloissa ja näyttäisi siltä, että 45 asteen yläminimillä lämmintä käyttövettä riittää juuri passelisti. Pätkäkäyntiin ei ole vielä kuitenkaan ajauduttu, joten jatkettaneen tällä linjalla. Saatan kyllä vielä kokeilla käyttöveden lämpötilan nostoa, jahka saan saunaosastonkin käyttöön (piakkoin).
(http://img850.imageshack.us/img850/1760/log0120111120.jpg)
-
Hei,
Niin, toi pehmo ja huppu laitettin keväällä. En tiedä onko tuossa nyt muutosta tullut entiseen? Mutta saipahan rahaa taas kulutettua! :D
T. PL
Meillä on suunnitelmissa asentaa omaan 2005-vuosimalliseen V15:een pehmokäynnistin kompuran säästämiseksi ja häiriöpiikkien pienentämiseksi. Nyt kiinnostaisi tietysti se onko tuosta ollut oikeasti hyötyä ja minkä tyyppinen käynnistin kyseiseen pumpputyyppiin sopii. Meidän versiossa scroll-kompressori.
-
Meillä on vuoden 2005 V10 malli scroll kompressorilla. Vuosi sitten siihen asennettiin ABB:n pehmokäynnistin tyyppiä PSR 16-600-70. Käynnistys- ja pysäytyskolahdukset pienenivät, sekä valojen vilahdukset loppuivat käynnistyksien yhteydessä. Danfossin pehmoa Lämpöässän koneisiin suositellaan, mutta hyvin on tuo ABB:n mallikin toiminut.
-
Onko Tipillä tietoa kuinka pitkä käynnistysramppi(kiihdytysaika) on ABB:n pehmossa käytössä?
Onko myös pysäytysramppi käytössä?
-
Käynnistysramppi 1-10s, pysäytysramppi 0-20s. Pysäytysramppi on käytössä. Käytössä olevat ramppiajat on säädetty lähelle minimiarvoja.
-
Kiitoksia tiedoista :)
-
Mitä tuollainen pehmokäynnistin maksaa ja onko vaikea asentaa itse?
-
Meillä on vuoden 2005 V10 malli scroll kompressorilla. Vuosi sitten siihen asennettiin ABB:n pehmokäynnistin tyyppiä PSR 16-600-70. Käynnistys- ja pysäytyskolahdukset pienenivät, sekä valojen vilahdukset loppuivat käynnistyksien yhteydessä. Danfossin pehmoa Lämpöässän koneisiin suositellaan, mutta hyvin on tuo ABB:n mallikin toiminut.
Kiitos vinkistä. Tuo sama malli käynee myös V15:lle, kun maksimiteho on 7,5 kW. Asennetaan siis pumpun sisään eikä sähköpääkeskukseen?
-
Lämpöässän omaan sähkökeskukseen tuo pehmo ei sovi. Meillä tuo sijoitettiin lämpöpumpun alaosaan. ABB:n pehmo valittiin lähinnä paremman saatavuuden vuoksi.
Asennustyö on parasta jättää sähkömiehelle, jolta menee asennukseen 1-2 h. Pehmon hinta sähkötukussa oli muistaakseni noin 150e.
-
Lämpöässän omaan sähkökeskukseen tuo pehmo ei sovi. Meillä tuo sijoitettiin lämpöpumpun alaosaan.
Joo, itsekin jouduin toteamaan, että boksin syvyys ei vaan riitä. Mutta eipä siellä alakerrassakaan ole kauheasti tilaa eikä helppoja kiinnityskohtia, kun äänieristemattoa on joka pinnalla. Joutuuko tuohon värkkäämään paljonkin mekaniikkaa vai onko joku patenttiratkaisu ? En viitsisi sähkärillä teettää rälläkkähommia, vaan saisi keskittyä kytkentöihin.
-
Pehmo omaan koteloon ja kotelo sopivaan paikkaan.
Pehmon manuaalissa on minimimitat kotelolle. ;)
http://catalogs.fibox.com/catalogs/search.taf?userlang=FIN1
-
Jos pehmon sijoittaa alaosan huolto-oven taakse, niin tarvitaanko mitään erillisiä koteloita? Pehmo on siellä suojassa "isossa kotelossa".
-
Jos pehmon sijoittaa alaosan huolto-oven taakse, niin tarvitaanko mitään erillisiä koteloita? Pehmo on siellä suojassa "isossa kotelossa".
Ei kai siinä mitään sen kummempaa tarvita. Mihin kohtaan se kannattaisi kiinnittää, ettei ole huoltotoimenpiteiden tiellä?
-
Meillä pehmo on asennettu tilavaan muovikoteloon, joka on ruuvattu etuseinän taakse sähköpanelin alapuolelle. Asennus onnistui leikkaamalla eristevillalevyyn aukko kompressorin yläpuolelle ja pujottamalla kotelo ja johto siitä.
Pehmo on kytketty hidastamaan vain käynnistystä.
Samalla huomattiin, että LÄssän edestä katsoen oikealla seinällä ei ole mitään äänieristystä. toimii varmaan aikamoisena rumpukalvona tuo pelti.
-
Aikanaan remonttia tehdessä otsaan kasvanut kyrpä on alkanut osoittaa laskeutumisen merkkejä. Päätinkin pitkästä aikaa kurkata komerossaan hyrränneen Lämpöässän perään. Kytkin Oumanin trendiohjelman viimein käyttöön. Seppaantin ja Sailorin ohjeiden (Suuret kiitokset heille) mukaan duunattuna, laite käy nyt jaksolla ~30min töitä / ~110min lepoa. Verrattuna aiempaan, lämpimämmillä keleillä olleeseen vartti töitä, kolme varttia lepoa -sykliin tuo kuulostaa järkevämmältä. Lämpöä on riittänyt suihkussa käyntiin oikein hyvin eli varaa tuunaamiseen on. Näillä keleillä varaaja tuntuu toimivan/kerrostuvan ilmeisen hyvin.
Trendien perusteella huomasin että voin näköjään purkaa käyttöveden kiertovesipumpun ja moottorishuntin huut vittuun. Sotkee pumpun toiminnan absolut täydellisesti. Ehkä siitä voisi olla kesällä riemua siinä mielessä että pyörittämällä kiertovesipumppua yhdessä kompressorin kanssa, varaajan saa lämmitettyä kokonaisuudessaan saman lämpöiseksi.
Ajattelin viimein eristää vihreiksi muuttuneet maapiirin putket. Tila ahdas, nojailin kait putkiin joten liittimen mutteri halki. Hieman putkitöitä. Lisäsin samalla mudanerottimen. Syytin toki ensin mielessäni putkimiestä liiasta voimankäytöstä liittimien kiristämisessä mutta luettuani foorumia, ilmiötä on ollut muillakin. Olisiko taaja lämmönvaihtelu ja hapettumat syynä?
Vihje: Jos kuvittelet pääseväsi maapiirin ilmaamisesta mahdollisimman vähällä riesalla ja asennat maapiirin ilmausryhmään pikaliittimet, hanki sellaiset jotka sulkeutuvat heti liittimen irrottua. Hipaisin venttiiliä sulkiessani paluupuolen pikaliitintä ja kylvin viinassa. Letkuissa on olematon paine joten liitin irtoaa yllättävän herkästi.
Huomio: Akvaariokalat alkavat uimaan vatsa ylöspäin mikäli ilmassa on 'yhtään tavanomaista vahvempi' viinan tuoksu. Kaksi leväbarbia, kultakala, kaksi neontetraa ja rapu heittivät pyyhkeen kehään yön aikana. Mitään muuta järjellistä/ilmeistä syytä joukkokuolemalle löytynyt.
Seuraava operaatio putkien eristämisen jälkeen lienee Oumanin täydentäminen vanhasta V15:sta puuttuvilla lämpöantureilla.
Liittyen itse asiaan eli tuohon pehmokäynnistimeen ja ässästä löytyvään magneettiventtiiliin, selailin vanhoja foorumin viestejä. Jossakin viestissä mainittiin pump down -toiminto jossa venttiili suljetaan ennen kompressorin pysäyttämistä. Lopputuloksena kompressori käsittääkseni imee höyrystimen tyhjäksi kylmäaineesta. Kyseistä toimintoa ei luemma ole maalämpöpumpuissa käytössä. Jos magneettiventtiiliä ohjataan normaalisti rinnan kompressorin kontaktorin kanssa, nopeasti ajateltuna pump down -featuren lisääminen ei edellytä kuin päästöhidasteisen aikareleen ohjaamaan kompressorin kontaktoria. Niin että Oumanin ohjatessa kompressorin seis magneettiventtiili napsahtaa heti kiinni, kompressorin käydessä vielä hetken aikaa. Onko ideaa/hyötyä?
Pehmon lisääminen ässään on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Kävin juuri katselemassa Danfossin sivuilla kompressorin (MTZ81HP4A) speksejä. Samaa laitetta pyöritetään eri nopeuksilla riippuen verkkosähkön taajuudesta. Vaihtoehto pehmokäynnistimelle on taajuusmuuttaja. Minkä tiedon perusteella taajuusmuuttajaa lämpöpumppukäytössä ohjataan ja onko kyseisen mittauksen järjestäminen jälkikäteen mahdollista? Oletan että kyseessä on ohjaus paineen ja siitä kylmäaineen perusteella pääteltävissä olevan lämpötilan pohjalta. ? Mielipiteet taajuusmuuttajan käytöstä kiinnostavat. Kierrosluvun säädöllä aikaan saatava parempi hyötysuhde kontra taajuusmuuttajan suorakäyttöä huonompi hyötysuhde?
Pumpun papereita läpi käydessäni panin merkille että eipä näemmä tullut aikanaan lähetettyä tehtaalle papereita pumpun takuuseen liittyen. Hyvin on toiminut. ;)
-
Aikanaan remonttia tehdessä otsaan kasvanut kyrpä on alkanut osoittaa laskeutumisen merkkejä. Päätinkin pitkästä aikaa kurkata komerossaan hyrränneen Lämpöässän perään. Kytkin Oumanin trendiohjelman viimein käyttöön. Seppaantin ja Sailorin ohjeiden (Suuret kiitokset heille) mukaan duunattuna, laite käy nyt jaksolla ~30min töitä / ~110min lepoa. Verrattuna aiempaan, lämpimämmillä keleillä olleeseen vartti töitä, kolme varttia lepoa -sykliin tuo kuulostaa järkevämmältä. Lämpöä on riittänyt suihkussa käyntiin oikein hyvin eli varaa tuunaamiseen on. Näillä keleillä varaaja tuntuu toimivan/kerrostuvan ilmeisen hyvin.
Trendien perusteella huomasin että voin näköjään purkaa käyttöveden kiertovesipumpun ja moottorishuntin huut vittuun. Sotkee pumpun toiminnan absolut täydellisesti. Ehkä siitä voisi olla kesällä riemua siinä mielessä että pyörittämällä kiertovesipumppua yhdessä kompressorin kanssa, varaajan saa lämmitettyä kokonaisuudessaan saman lämpöiseksi.
No et sinäkään liian usein tänne kirjoittele (edellinen postaus v.2005). Ilmeisen tiukille ottanut remontti...mutta hyvä että hellittää. Käyttöveden kiertoa voisi toteuttaa siten että lämpö otetaan levylämmönvaihtimen kautta lämmityspiiristä. Tällöin vesi ei tietenkään ole kuin haaleaa, mutta ehkäpä tälläisillä pakkasilla lähes käyttökelpoista. Ainakin pyykinpesukone saisi esilämmitettyä vettä, samoin APK - joskin sen voi kytkeä kuumaankin.
Kannattaa tosiaan tsekata maapiirin liitokset. Minulla oli eristeiden alle pukannut myös vihreää ja siellä oli pienen pieni vuoto. Vuodon huomasi vain siitä että sormi hiukan kostui putken pintaa vetämällä...tuoksua ei ollut missään vaiheessa.
Laitatko tietosi tiedonkeruuketjuun, olisi kiva saada referenssiä muista vanhoista V-malleista : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328
-
No et sinäkään liian usein tänne kirjoittele (edellinen postaus v.2005). Ilmeisen tiukille ottanut remontti...mutta hyvä että hellittää. Käyttöveden kiertoa voisi toteuttaa siten että lämpö otetaan levylämmönvaihtimen kautta lämmityspiiristä. Tällöin vesi ei tietenkään ole kuin haaleaa, mutta ehkäpä tälläisillä pakkasilla lähes käyttökelpoista. Ainakin pyykinpesukone saisi esilämmitettyä vettä, samoin APK - joskin sen voi kytkeä kuumaankin.
Kannattaa tosiaan tsekata maapiirin liitokset. Minulla oli eristeiden alle pukannut myös vihreää ja siellä oli pienen pieni vuoto. Vuodon huomasi vain siitä että sormi hiukan kostui putken pintaa vetämällä...tuoksua ei ollut missään vaiheessa.
Laitatko tietosi tiedonkeruuketjuun, olisi kiva saada referenssiä muista vanhoista V-malleista : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328
Joo, remontin teko ei ole tällä välin voinut juuri vähempää kiinnostaa. Sitä en tiedä kiinnostaako se juuri nytkään mutta torppa on sen verran fataalissa kuosissa että se auttaa motivoitumisessa. Leikitään kaksiota +200m2 kämpässä ;)
Prakasi Ouman 203/G. Näytössä näkyi pari himmeää viivaa eikä ohjannut shuntteja lainkaan vaan ajoi ne käynnistettäessä kiinni. Sinällään kai joku järki siellä oli päällä sillä säädin ohjasi kompressorin käymään mutta katkaisu hoitui ainoastaan manuaalisesti tai pressostaatin toimiessa. Torppa pysyi lämpimänä kun käänsin shuntit mekaanisesti ~puoleen väliin ja ajelin kompressoria mutu/näppituntumalla.
Tilasin lämpöässältä 203/GL:n ja kuumakaasuanturin. (Hyvää palautetta muuten huoltopäällikölle ja huoltonumerosta vastanneelle kaverille). Säädin oli helpolla vaihdettu ja pumppu toimii kuten unelma mutta törmäsin ongelmaan trendiohjelmiston kanssa. Läppärillä ohjelmaa käynnistäessäni Trends narisee jostain plugin-ongelmasta. Olikohan jotain että yhteys-plugineja ei löydy tmsjp. Löysin yhden viestin aiheeseen liittyen mutta ratkaisua siinä ei ollut. Ennen kuin kohdistan kontrolloimattoman aggression laptop-laitteeseen, varmistan vielä että onko kellään suoraa patenttiratkaisua? Rs232-yhteys olisi tarkoitus hoitaa usb-rs232-sovittimella eli läppärissä ei ole kiinteää porttia. Käyttis taitaa läppärissä olla Vista. Tässä seiskassa trends toimi aivan mainiosti. Kokeilin yhteensopivuustiloja ym. mutta laiha oli tulos.
Viestin pihvi: Onko kellään olut vastaavaa ongelmaa Trendsin kanssa ja oletteko saaneet ratkaistua?
Trends näyttää olevan hieman korostetummassa asemassa tuon tuoreemman säätimen kanssa sillä siinä säätöalueita ei ole rajoitettu aivan samalla tavalla kuin edellisessä.
GL:n osalta sain Lämpöässän huollolta hyvät ohjeet keskuksen päivittämiseksi niin että saan tiedon kompressorin käynnistä. Kun kompressorin käyntitieto tulee Oumanille, pressostaatin voi asettaa itsekuittautuvaksi. Oletin alkujaan että pressostaatti on uusissa pumpuissa jotenkin erilainen mutta kyse on vain siitä että pressostaatin kuittauskytkin jallitetaan jatkuvasti kuitatuksi ja turvatoiminnan 'lukitus' hoidetaan Oumanilla kompressorin käyntitiedon perusteella.
Tuota levylämmönvaihdinideaa voisi kyllä ajatella sillä on se kuitenkin ihan kohtuullinen kompromissi varaajan asiallisen toiminnan ja oikeasti lämpimän veden odottelun välillä.
Otan osaa tiedonkeruuketjuun jahka saan tuon trendsin tulille.
-
No et sinäkään liian usein tänne kirjoittele (edellinen postaus v.2005). Ilmeisen tiukille ottanut remontti...mutta hyvä että hellittää. Käyttöveden kiertoa voisi toteuttaa siten että lämpö otetaan levylämmönvaihtimen kautta lämmityspiiristä. Tällöin vesi ei tietenkään ole kuin haaleaa, mutta ehkäpä tälläisillä pakkasilla lähes käyttökelpoista. Ainakin pyykinpesukone saisi esilämmitettyä vettä, samoin APK - joskin sen voi kytkeä kuumaankin.
Kannattaa tosiaan tsekata maapiirin liitokset. Minulla oli eristeiden alle pukannut myös vihreää ja siellä oli pienen pieni vuoto. Vuodon huomasi vain siitä että sormi hiukan kostui putken pintaa vetämällä...tuoksua ei ollut missään vaiheessa.
Laitatko tietosi tiedonkeruuketjuun, olisi kiva saada referenssiä muista vanhoista V-malleista : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328
Joo, remontin teko ei ole tällä välin voinut juuri vähempää kiinnostaa. Sitä en tiedä kiinnostaako se juuri nytkään mutta torppa on sen verran fataalissa kuosissa että se auttaa motivoitumisessa. Leikitään kaksiota +200m2 kämpässä ;)
Prakasi Ouman 203/G. Näytössä näkyi pari himmeää viivaa eikä ohjannut shuntteja lainkaan vaan ajoi ne käynnistettäessä kiinni. Sinällään kai joku järki siellä oli päällä sillä säädin ohjasi kompressorin käymään mutta katkaisu hoitui ainoastaan manuaalisesti tai pressostaatin toimiessa. Torppa pysyi lämpimänä kun käänsin shuntit mekaanisesti ~puoleen väliin ja ajelin kompressoria mutu/näppituntumalla.
Tilasin lämpöässältä 203/GL:n ja kuumakaasuanturin. (Hyvää palautetta muuten huoltopäällikölle ja huoltonumerosta vastanneelle kaverille). Säädin oli helpolla vaihdettu ja pumppu toimii kuten unelma mutta törmäsin ongelmaan trendiohjelmiston kanssa. Läppärillä ohjelmaa käynnistäessäni Trends narisee jostain plugin-ongelmasta. Olikohan jotain että yhteys-plugineja ei löydy tmsjp. Löysin yhden viestin aiheeseen liittyen mutta ratkaisua siinä ei ollut. Ennen kuin kohdistan kontrolloimattoman aggression laptop-laitteeseen, varmistan vielä että onko kellään suoraa patenttiratkaisua? Rs232-yhteys olisi tarkoitus hoitaa usb-rs232-sovittimella eli läppärissä ei ole kiinteää porttia. Käyttis taitaa läppärissä olla Vista. Tässä seiskassa trends toimi aivan mainiosti. Kokeilin yhteensopivuustiloja ym. mutta laiha oli tulos.
Viestin pihvi: Onko kellään olut vastaavaa ongelmaa Trendsin kanssa ja oletteko saaneet ratkaistua?
Trends näyttää olevan hieman korostetummassa asemassa tuon tuoreemman säätimen kanssa sillä siinä säätöalueita ei ole rajoitettu aivan samalla tavalla kuin edellisessä.
GL:n osalta sain Lämpöässän huollolta hyvät ohjeet keskuksen päivittämiseksi niin että saan tiedon kompressorin käynnistä. Kun kompressorin käyntitieto tulee Oumanille, pressostaatin voi asettaa itsekuittautuvaksi. Oletin alkujaan että pressostaatti on uusissa pumpuissa jotenkin erilainen mutta kyse on vain siitä että pressostaatin kuittauskytkin jallitetaan jatkuvasti kuitatuksi ja turvatoiminnan 'lukitus' hoidetaan Oumanilla kompressorin käyntitiedon perusteella.
Tuota levylämmönvaihdinideaa voisi kyllä ajatella sillä on se kuitenkin ihan kohtuullinen kompromissi varaajan asiallisen toiminnan ja oikeasti lämpimän veden odottelun välillä.
Otan osaa tiedonkeruuketjuun jahka saan tuon trendsin tulille.
Muuta en osaa kommentoida, mutta tuosta usb-rs232 adapterista ei aivan varauksettomia kehuja ole kuulunut... Mulla samantyylisiä ongelmia kanssa!
Alan gurut jatkaa.
-
Muuta en osaa kommentoida, mutta tuosta usb-rs232 adapterista ei aivan varauksettomia kehuja ole kuulunut... Mulla samantyylisiä ongelmia kanssa!
Alan gurut jatkaa.
Saman tyylistä virheilmoa tuli itselläni ihan kiinteänkin sarjaportin kanssa, käyttis XP. Koskaan ei asia selvinnyt, vaihdoin sitten TaloLogger-softaan joka kyllä toimi (Linuxissa). Veikkaisin, että jokin koneelle asennettu muu softa on päivittänyt jonkin kirjaston Trendin kanssa epäyhteensopivaan versioon. Virheilmoitus oli niin geneerinen että siitä ei pysty päättelemään mitään.