Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: JPN - 20.06.10 - klo:18:08
-
Tuli hankittua ko.värkki paikallisesta rautakaupasta ja nyt se pitäisi saada kiinni. Hieman tuntuu asennushinnat >2000,- kovilta, ainakaan käyttöohjeen perusteella asennus ei pitäisi olla rakettitiedettä. Paljonko ko. hommassa pitäisi keskimäärin mennä aikaa? Tarkoitus on laittaa myös maaviileäkierto, Enervent LTR-6 190 eco EDE-CG laitteelle, joka tulee lämpimälle ullakolle.
Onko kukaan laittattanut ko. värkkiä kiinni ns. normiputkimiehellä ja hoitanut sitten ilmaukset yms. itse? Millaisen suodatuksen uppopumppu vaatii?
-
Hyvä kysymys ja aivan samaa olen itse pohtinut.. Toivottavasti kysymyksesi saa aikaan keskustelua/vastaksia.
-
Ette ole yksin ongelmanne kanssa ja suosittelen että nämä asiat mietittäis ennen hankintaa eikä jälkeen. Meillä on ainakin sovittu, ettei muihin pumppuihin kosketa kuin hätätapauksessa. Uskon tämän olevan aika yleinen kanta alalla eli kannattaa kysyä muualta kuin mlp-firmoista sitä apua.
Tuo asennus ei ole ammattitaitoiselle putkimiehelle mikään ongelma. Ihan selkeä juttu ymmärtää kytkentäkuvista ja varmaan se parissa päivässä sinne asentuu kun ensin haalaatte sen yli 400kg kaapin paikoilleen. Siinä kannattaa pitää talkoot ja laittaa se paikoilleen ennen putkimiehen saapumista jos vaan mahdollista.
Maaviileä on hankalampi asia toteuttaa ja jos kaivatte vaikka foorumilta ohjeet miten se tulee toteuttaa niin varmaan se kaveri sen sitten tekee.
Porakaivopiirin ilmaamiseen ei tarvita ulkoista kierrätyspumppua. Maapiiriin se pitää olla.
Vuoden päästä kaikilla pumppujen asentajilla tulee olla kylmäasentajan pätevyys ja silloin on varmasti aika hankala löytää asentajaa rautakauppa-ostoille..
Onnea projektiin!
-
Kannattaa ottaa valmistajalta selvää miten on takuiden kanssa jos asentaa itse eikä heidän valttuuttama asentaja. Joissakin lapuissa lukee että esim IVT:n 5 vuoden takuu on vain, jos laitteen on asentanut IVT:n valtuuttama asentaja. Ettei tule yllätyksiä kun alkaa ongelmia ilmaantumaan. Itselleni ei olisi tullut mielenkään asentaa itse MLP:tä vaikka väliilä vaimo haukkuu Pelle Pelottmaksi. Pari kertaa joutui meilläkin asentajat käymään jälkeen päin vaikka olivat asentaneet useita ennen meikäläisen MLP-asennusta. Onneksi otin "avaimet käteen"- periaattella. ei tarvinnu murehtia että pysykö tupa lämpimänä. ;)
http://www.senera.fi/IVT_Maalampopumput#2
-
Osa MLP-myyntifirmoista näyttää käyttävän erittäin päteviä yhden miehen asennusliikkeitä, joilla kaikki pätevyydet. Ja poraus toisesta erittäin pätevästä poraus-firmasta. Jos vain tietäisi ne etukäteen (jos kohde Espoon suunnilla, voin laittaa privana yhetystiedot..)
Pieni erohinta ("asennushinnat >2000,-" DIY-ja-tod-kahdesti) = vapauta vakuutusyhtiö vastuusta vahingon sattuessa?
Mutta jokainen tavallaan.
-
Tuo on yhdenlainen "kartelli" tuo että laitellaan vain omia niinkuin suurin osa alalla toimijoista tekee, ei tule kärhämää "oman" merkin valmistajaan päin ja suojellaan omaa reviiriä. Samaten se 5v takuu, tehdastakuu lienee yleisesti 1-2vuotta ja silloin ne suurimmaksi osaksi hajoo jos on hajotakseen, takuun laajennusaikainen riski on aikasen pieni toimittajalle.
Noita MLP asennushommia pidetään vielä suomessa hiukan tähtitieteenä vaikka ei se sitä ole...
Toisaalta jokaisella on kotivakuutus joka kanssa kattaa näitä asioita jos jotain hajoo.
Minä en halunnut maksaa toimittajaehdokkaille monen donan "takuu/vakuutus maksua" (siis liikaa) vaan kaikki luitamyöden keräilyperiaatteella mitä ei itse voinut/pystynyt tekemään. Nyt tulee 2v täyteen kohtpuoleen ja kaikki on pelittänyt ok...ja jos hajoo thedastakuun jälkeen mennään moikkaamaan vakuutuslaitoksen tätejä....
-
Millä tuota kylmäasentajan pätevyys vaatimusta on oikein perusteltu?
Tuntuu omituiselta vaatimukselta, koska MLP asennus ei kuitenkaan vaadi mitään kylmäaineasennuksia.
Vika-/ongelmatilanteissa tuosta kylmäainepuolen ymmärryksestä voi olla apua, mutta mihin sitä tarvitsee asennuksen yhteydessä?
-
Millä tuota kylmäasentajan pätevyys vaatimusta on oikein perusteltu?
Tuntuu omituiselta vaatimukselta, koska MLP asennus ei kuitenkaan vaadi mitään kylmäaineasennuksia.
Vika-/ongelmatilanteissa tuosta kylmäainepuolen ymmärryksestä voi olla apua, mutta mihin sitä tarvitsee asennuksen yhteydessä?
Juontaa ilp puolelta, mutta tärkein ajatus on että kuka asentaa se myös huoltaa. Asiakkaan etua siinä haetaan.
-
T
Onko kukaan laittattanut ko. värkkiä kiinni ns. normiputkimiehellä ja hoitanut sitten ilmaukset yms. itse? Millaisen suodatuksen uppopumppu vaatii?
Meillä laittoi wanhan mallin V-mallin putkimies kiinni (eka LÄ). Nykyisessä V-mallissa piirit on integroitu laitteen sisään, jolloin asennuksen pitäisi sujuaa vielä helpommin. Jos V10.5:ssa on se 400W liuospumppu niin tuskin tarvitsette mitään uppopumppuja. Ainakaan me ei tarvittu. Mutasihdin putsaat sitten ennen talvea.
Jani
-
LÄ:n käyttöohjeen perusteella takuusta mainitaan, että väärä asennus ei mene takuun piikkiin - ei siis tarvitse olla 'valtuutettu asentaja'
K-ohjeessa on asennus aika hyvin kuvattu ja kun varaajaa myöten kaikki on yhdessä kaapissa, niin LÄ:n tuotteistus on onnistunut aika hyvin.
Luonnollisesti kaikki vinkit olisi tervetulleita.
Silloin kun pumppua olin hankkimassa en useista pyynnöistä useilta kokonaistoimittajilta saanut minkäänlaista tarjousta LÄ:stä, mutta laite tuntui sopimmalle.
-
Moi
LÄ9 tuli laitettua 09 keväällä. Kustannusarviossa en kuitenkaan varautunut riittävästi asennuskustannuksiin. Prujut sanoi että takuu 2v. normiputkarilla ja 5v. LÄssän valtuuttamalla asentajalla. Kysyin paikalliselta jälleenmyyjältä sekä itse lässältä oman alueen valtuuttamia kavereita, sain vain yhden firman nimen jolla oli valmiiksi lasketut hinnat eri asteisille asennuksille. 1900€ kun vanhat romut on poistettu ja uusi paikoillaan ja maaputket sekä lämpöputket ja käyttövesiputket tuotu tekniseen tilaan, siis jäljellä pelkkä kytkentä-1900€..ja arvatkaa oliko suurin homma kuitenkin heivata 4m2 yösähkö varaaja kellarista ja kaivaa+puhkoa maaputket tekniseen tilaan? Siihen pisteeseen kun olin päässyt niin samaan syssyyn kytkin koko paketin, pikkasen funtsailua ja tarvike luettelon tekoa ja teeseitse perinnettä eli perus putkityökälut ennestään tuttuja. Sähkäri kävi ja sain sitten siinä vaiheessa toisenkin LÄssän valtuuttaman asentajan yhteystiedot. Hänellä oli kunnon ilmauspumppu, kävi ilmaamassa ja kattomassa laitteiston ja takuupaprut, kustannus kohtuullinen.
Yksi peruste että valitsin ko. pumpun oli se että asennus oli selkeän oloinen. Oikeastaan ainoa lisä oli kalvopaisunta-astian hankinta.
-
No niin, nyt on 10.5/203 tulilla. Normiputkari veti putket jakotukeille ja kalvopaisunta-astian. Sähkäri kävi vetämässä piuhat.
Tee-Se-Itse osuudeksi sitten jäi näyttää kavereille k-ohjeesta oikeat sivut, kertoa huomioitavat asiat, maa- ja lattiapiirienilmaus ja käyttöönotto.
Keruupiirinputket kastelukannulla lientä täyteen (2+1, vesi+etanoli92%=30 litraa), putket kiinni koneeseen. Ilmausputkien kytkeminen, 400W uppopumppu sankoon ja tunti käyttöä, vaikka kirkastui aika pian.
Käyttövesipiiriin vedet, lämmityspiireihin vedet ja pannuun vesi. Pannun täyttäminen oli ensin vähän hidasta, mutta ilmausventtiilin poistaminen nopeutti hommaa.
Varmistus, että kompuran kytkimen punainen painike on alhaalla. Pääkytkin päälle (laitoin myös vastukset päälle), paikat lämpenemään.
Lisäksi vielä maapiirin kiertopumpulla vähän aikaa, jolloin piti pariin otteeseen lisätä paisuntasäiliöön (päässä ole venttiili lähtee käsin pois) lientä.
Lattiapiirien ilmaus (jakotukit kellarissa):
-Syöttöventtiilistä vettä lämmityspiireihin ja paine kalvopaisunta-astian mittarista 1bariin
-Hanallisen (ylemmän) jakotukin pään liittimeen poistoletkun pätkä kiinni ja tukin päästä ilmausruuvia parikierrosta auki.
-Jakotukkiparin molemmat pääsulut auki ja hanallisesta tukista 1. lämmityspiirin hana auki. Samaten avataan vastaavaa 'termarin tulppaa', jolloin vesi lähteen kiertämään ko. putkessa.
Kalvopaisunta-astian mittarin laskiessa päästetään reilusti kerrallaan vettä järjestelmään. Vaikutti että ilma lähti paremmin liikkeelle 'purskeina'. Kun poistoletkun liittimen tienoilta ei enää kuulunut ilman pörinää, jakotukin 1.piirin hanakiinni ja ko. termarin tulppa kiinni. Sama sitten muille piireille ja tukeille.
Sitten avasin lämmityspiirien kaikki ventiilit ja kytkin kieropumpun johdot - sai jo hieman lämmintä lattioihin ja jätin yöksi muhimaan.
Aamulla sitten ihmettelin maapiirin pihinää, kun kiertopumpun käynnisti&pysäytti. Paisuntasäiliön alapään liitos vuoti, kevyt kiristys. Jännitys tiivistyy hilittömien varotusten saattelemana, että kompura voi hajota.
Kompuran mustakytkin pohjaan kiertopumput käynnistyvät - voiko kompura olla niin hiljainen, että peittyy muiden äänten alle - tuskinpa.
Uusi yritys päävirrat poikki, kompuran mustakytkin pohjassa, virrat päälle. Ei tule 'Kompura hälytystä', mutta sama lopputulos - olisiko käynnitymisessä viivettä, tai maapiirissä vielä ilmaa. Jätin härvelin vähäksi aikaa päälle. :-X
Kun kolmaskaan kerta ei totta sanonut, soitto LÄ:n helppariin. Kuten tavallista vastaus tulee heti ja empimättä: Ovatko vaiheet oikein? -Pitäisi olla sähkäri oli tarkastanut. Palaako vaihevahdissa kaksi valoa, kytkin rivistössä ylimpänä? -Ei palanut, kuin yksi vihreä, pitäisi palaa kaksi valoa - siispä vaiheet ristissä.
Päätaulusta lämpöpumpulta virrat pois, kytkentäpaneelin suojus pois, vaihdetaan syöttöjohdon L1 ja L2 karvat kytkentärimalta keskenään. Kannet kiinni, virrat päälle ja ...
Kompura hörähtää käyntiin :D
paluuputken metalliosia vetää jäihin, joten taitaa peräti toimiakin ;D
Nyt vielä pitäisi sisäistää mitä vaikutuksia milläkin säädöillä on ja missä järjestyksessä niitä kannattaisi lähteä ruuvailemaan ??
-
Nyt rupeaa talon remontti olemaan siinä mallissa, että kaikki tilat ovat käytössä ja ilmanvaihtokin kuosissa.
Takuukorjaustakin tarvittiin vaihevahdin sanottua työehtosopimuksensa irti. Samalla asentaja muotoili koteloa siten, ettei laite rämähdä käynnistyessään. Kun ei tiennyt millaista ääntä härvelin pitäisi pitää, eikä asennusohjeissa ole vääntelyohjeita :D, niin ilman asentajan käyntiä asuintiloihin kuuluva ääni olisi jäänyt korjaamatta.
Vaikea tietysti sanoa tuliko kokonaisuus halvemmaksi rautakauppa-porari-putkari-sähkäri menetelmällä, koska putkari ja sähkäri tekivät paljon muutakin. Mm. maaviileänasennus, jakotukkien asennus, jne. olisivat kuitenkin olleet ns. lisätöitä tarvikkeineen. Ainakaan urakkatarjouksiin leivottua riskilisää ei ole tarvinnut maksaa, kun hommat on tehty tuntityönä.
Pumppuhan tulee sen verran valmiina pakettina, että lisäosiksi tarvitaan kuumanveden säätölaiteryhmä ja lämmityspuolelle painepallo, sekä liitosputket ja sähköjohdot.
Asennusohjeet ovat sillä tasolla, että 1. kertaa lämpöpumppua asentamassa olleiden ei juurikaan tarvinnut mietiskellä. Ainoa on sähköpuolen vaihevahti, josta ei ohjeissa (vieläkään) ole mainintaa. Pitäisi huomata/tajuta/tietää, että yhdessä kytkinpaneelissa olevassa purkissa pitäisi palaa kaksi pientä valoa, yhden vihreän sijaan. Onneksi valmistajan tukipuhelin vastaa hyvin.
Liitän tähänOumanTrend-kuvan, jotta gurut voisivat antaa vinkkejä tuunaamiseksi (talossa on Nereuksen lämmitysputket kaikissa laittioissa, joten 203-versio ei lienee olisi ollut aivan välttämätön)
(http://i2.aijaa.com/b/00035/8774695.gif)
-
antaa vinkkejä tuunaamiseksi
Tuunattavaa näyttäisi olevan.
Jotta voisi tuunata, niin pitäisi tietää pumpun nykyiset asetusarvot.
ATS
-
antaa vinkkejä tuunaamiseksi
Tuunattavaa näyttäisi olevan.
Jotta voisi tuunata, niin pitäisi tietää pumpun nykyiset asetusarvot.
ATS
Tässäpä näitä L1/ L2:
Minimiraja 15/ 15
Maksimiraja 45/ 45
Syyskuivaus 1/ 2
Vent.kesäsulk 20/-
VaraajaYläMin 52/ 52
VaraajaAlaMin 35/ 35
SähkövYläEro 10/ 10
-
Tässäpä näitä L1/ L2:
Minimiraja 15/ 15
Maksimiraja 45/ 45
Syyskuivaus 1/ 2
Vent.kesäsulk 20/-
VaraajaYläMin 52/ 52
VaraajaAlaMin 35/ 35
SähkövYläEro 10/ 10
Lisäksi vielä pitäisi tietää:
- Ylä ero
- Ala ero
- Käyrä
- Latauspumpun tehoasetus I, II tai III. Pumppu on ylempi pumppu "konehuoneen" vasemmalla puolella olevan peltipaneelin takana.
- Tulistussäätäjän tyyppi. Tulistussäätäjä on latauspumpun alla olevassa putkessa oleva venttiili. Venttiili on joko pieni käsikahvallinen palloventtiili tai Y-mallinen putkenosa.
ATS
-
L1: -20=37, 0=33, +20=20
L2: -20=37, 0=32, +20=23 (kosteat tilan kellarissa)
VaraajaYläMin 52
VaraajaYläEro 6
SähköYläero 10
VaraajaAlaMin 35
VaraajaAlaEro 6
Alakotelo:
Ylempi pumppu 3, vas.puolella näyttäisi olevan hanarasian tapainen venttiili, lähes suorassa
Y-haara tulpattu
Alempi pumppu 3, vas.puolella palloventtili auki
Palloventtiili ja letkuhaara hanalla
-
(http://i8.aijaa.com/b/00685/8786160.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=006858786160.jpg)
Trendistä havaitaan, että
- pumppu käynnistyy lämpötilasta Ala min = 35C
- Pysähtyy Ylämin + yläero/2 (52+6/2=55C)
- Lisäksi ylävaraajan lämpötilassa (M9) on outo kuoppa n. varttitunti käynnistyksen jälkeen.
Eli pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana lisäksi ylävaraajan lämpötila käyttäytyy oudosti.
Tavoitteet:
- Varaajien lämpötilatasoja tulee laskea -> parempi COP
- Pumppu tulee saada käymään pääsääntöisesti alaosan ohjaamana.
- Ylävaraajan lämpötilakäyttäytyminen normaaliksi.
Lämpötilatasojen laskemiseksi
- Alamin 35C -> 30C
- Ala ero 6C -> 6C (entisellään)
- Yämin 52C -> 46C
- Ylä ero 6C -> 4C
Ylävaraajan lämpötilakäyttäytyminen
- Tuo kuoppa yläosan lämpötilassa johtuu todennäköisesti siitä, että tulistimen kautta on liian suuri virtaus, minkä johdosta tulistimelta ylävaraajaan menee liian kylmää vettä.
Lämpötilan pitää olla pari minuuttia käynnistymisen jälkeen vähintään muutama aste yläosan pysäytysrajaa korkeampi.
Jos yläosaan syötetään pysäytysrajaa kylmempää vettä, niin tällöinhän ei pysäytysrajaa voi saavuttaa ennenkuin alaosakin on lämmennyt yläosan pysäytysrajaan niin kuin sinulla nyt tapahtuu.
Tämä voi taas johtua siitä että:
- Tulistussäätäjä ( Y-mallinen komponentti toiseksi ylimmässä putkessa) on säädetty liiaksi auki.
- Tulistuspumppu on asennossa 3
- Säädä tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetus 3 -> 1.
Ellei nämä toimenpiteet auta, niin sitten pitää säätää tulistussäätäjää.
Mikäli lämmin vesi ei riitä, niin nosta yläminimiä aste pari kerrallaan ylöspäin.
Laitahan trendiä näkyville, kun olet tehnyt muutokset.
ATS
-
Tässäpä tämä, yo. säätöjen jälkeen
(http://aijaa.com/v.php?i=008678788708.gif)
ei nyt suostu tuo kuva ilmestymään
http://aijaa.com/v.php?i=008678788708.gif
Lämmöt tietty tippui, joten hyötysuhde on lienee parantunut. Tois'aalta alkuperäiseen verrattuna käyntisykli tihentynyt tuplaksi
-
Tois'aalta alkuperäiseen verrattuna käyntisykli tihentynyt tuplaksi
Tietenkin käyntisyklit ovat lyhentyneet, koska nyt lämmitetään varaajaa yhdellä käyntikerralla 14C aiemman 20C sijaan.
Alkuperäinen ongelma ei ole kuitenkaan poistunut.
Edelleen pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Kun pitäisi sekä käynnistyä että pysähtyä alaosan ohjaamana.
Ylävaraajan lämpötila romahtaa edelleen n. varttitunnin käynnin jälkeen yläosan pysäytysrajan alapuolelle. Tämä on ongelma mikä pitää korjata.
Vaihdoithan tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetuksen 3 -> 1 ???
Seuraavaksi tulee tarkastaa tulistussäätäjän asento. Toiseksi ylemmässä putkessa oleva Y:n mallinen putkivaruste.
Tästä laitteesta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta saamieni tietojen perusteella toiminta on seuraavallainen.
Vapaan haaran päässä olevan tulpan alla on kuusiokoloavaimella käännettävä säätöruuvi.
Säätöruuvin perusasetus on n. 1 kierros auki.
- Avaa tulppa, ei pitäisi tulla vettä. Mutta avaa kuitenkin varovaisesti, jos säätöruuvin tiiviste ei pitäisikään.
- Käännä säätöruuvi kiinni ja laske samalla paljonko se oli auki. Tämä siksi, että voit tarvittaessa paluttaa säädön alkuperäiseksi.
- Avaa säätöruuvia 1,5 kierrosta aukipäin.
- Seuraa trendistä hävisikö ylävaraajan lämpötilakuoppa. Tilannetta pitää seurata muutama käyntikerta.
Säätöä helpottaisi huomattavasti, jos voisit mitata putken (toiseksi ylin) lämpötilan.
Kiinnitä tavallisen digitaalisen lämpömittarin ulkoanturi tiukkaan putken pinnalle esim. nippusiteellä ja tämän jälkeen lämpöeristä anturin kohta huolellisesti.
Tulistinputken lämpötilan pitää nousta parissa minuutissa pumpun käynnistymisen jälkeen 4 -5 C yläosan pysäytysrajan yläpuolelle.
Nykyisillä asetusarvoilla yli 52C.
ATS
-
Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä).
-
Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä)
Totta tämäkin.
Mutta vaikutus ei ole enää näin suuri yläosan lämpötila-anturin korkeudella.
Latauspumpun (ylempi pumppu) säätöä ei kannata tehdä perstuntumallla, vaan säädön pitää perustua mittauksiin.
- Asenna lämpötilamittaukset ylimpään ja alimpaan putkeen.
- Säädä virtausta muuttamalla latauspumpun tehoasetusta.
- Lämpötilaero näiden putkien välillä (=lauhduttimen yli) tulee olla n. 6C +/-1C.
ATS
-
Nyt säädellään käsittääkseni MLP pumpun sisäisiä juttuja, nuohan pitäis olla kohdalla kun pumppu lähtee tehtaalta ja asiat dokumentoitu manuaaliin missä säädössä mikäkin pumppu ja säätöventtiili pitää olla (1/2/3 ja virtaus L/s tai dT tms suure) jolla masiinä käy optimaalisesti, tietysti jokaiselle masiinä koolle erikseen.
Ja palloventtiilit kaikki auki, ne ei taida olla säätövermeitä.
Onko niin että ne ei oo manuaalissa räntätty?
Kuulostaa ihan siltä kuin olis "kirveellä veistelty" tai "telakaivurilla hiekkalaatikolla".
Monella pumppuvalmistajalla virtausasiat alkaa nykyään olemaan portaattomasti säädettäviä ja niitä optimoidaan "lennossa".
Ai ai kun kutkuttais heittää se oumanni mäkeen tommosesta laitteesta (jos ei se kerran osaa) ja heittää sinne joku muu automatiikka ja optimoida tomne masiina... :D
-
Nyt säädellään käsittääkseni MLP pumpun sisäisiä juttuja, nuohan pitäis olla kohdalla kun pumppu lähtee tehtaalta ja asiat dokumentoitu manuaaliin missä säädössä mikäkin pumppu ja säätöventtiili pitää olla (1/2/3 ja virtaus L/s tai dT tms suure) jolla masiinä käy optimaalisesti, tietysti jokaiselle masiinä koolle erikseen.
Ja palloventtiilit kaikki auki, ne ei taida olla säätövermeitä.
Onko niin että ne ei oo manuaalissa räntätty?
Näin pitäis mutta kun ei oo
ATS
-
Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä)
Totta tämäkin.
Mutta vaikutus ei ole enää näin suuri yläosan lämpötila-anturin korkeudella.
Latauspumpun (ylempi pumppu) säätöä ei kannata tehdä perstuntumallla, vaan säädön pitää perustua mittauksiin.
- Asenna lämpötilamittaukset ylimpään ja alimpaan putkeen.
- Säädä virtausta muuttamalla latauspumpun tehoasetusta.
- Lämpötilaero näiden putkien välillä (=lauhduttimen yli) tulee olla n. 6C +/-1C.
ATS
Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa. tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.
Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?
-
Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa. tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.
Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?
Niin...eikö niihin asetuksiin löydy mitään valmistajan antamia lähtöarvoja?
-
Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.
Muutosta tuli, näkyy kuvista. Ennen muutoksia:
(http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/Trend1.jpg)
Muutosten jälkeen:
(http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/Trend2.jpg)
Kiitos ohjeista :)
-
Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.
Minkälaisia lämpötiloja sinulla oli ko. putkissa?
ATS
-
Näin pitäis mutta kun ei oo
ATS
...että tämmösiä manuaaleja..."Hyvää päivää, tervetuloa pumpun käyttäjäksi ja näkemiin sekä onnea sinulle ja pumpullesi" manuaaleja... :)..... >:(
-
JPN kysyi
Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?
Tulistimen teho on n. 20% lämpöpumpun kokonaistehosta.
10,5 kW:n pumpulla on tulistimen teho n. 2 kW.
Pienellä tulistinpiirin virtauksella saadaan vähemmän mutta kuumempaa vettä ylävaraajaan.
Suurella tulistinpiirin virtauksella saadaan enemmän mutta kylmempää vettä ylävaraajaan.
Kummassakin tapauksessa veteen siirtyvän lämpöenergian määrä on n. sama.
Se miksi suurella virtauksella saadaan kylmempää vettä, johtuu siitä, että tulistimen 2kW teho ei pysty lämmittämään vettä riittävästi.
Kun taas pienemmällä virtauksella 2 kW teho pystyy lämmitämään vettä riittävästi.
Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä?
Jos lämpöpumppu käy alaosan ohjaamana, ei tulistetun veden lämpötila vaikuta sähkötehoon.
Mutta koska sinulla ei näin ole vaikuttaa yäosan lämpötila-asetukset suoraan ottotehoon.
Tavoitteena on edelleen saada pumppu käymään alaosan ohjaamana.
ATS
-
Näitä seppaantin vastauksia meille noviiseille on kyllä iloa lukea, hienosti jaksaa mies vääntää rautalangasta, toivotaan vaan ettei lanka lopu :).
-
MikkoVs6 kirjoitteli
Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.
Sinullakin pumppu käynnistyy edelleen alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Ennen muutoksia
Alaosa 30C -> 53C = 23C (Keskilämpötila =41,5C)
Muutosten jälkeen
30 -> 46C = 16C (Keskilämpötila = 38C)
Näin pitäisi olla
30 -> 35C = 5C (Keskilämpötila = 32,5C)
Minä kuristaisin tulistussäätäjää, jotta ylävaraajaan menisi kuumempaa vettä.
ATS
-
[/quote]
Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa. tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.
[/quote]
Tässä tikmannin ehdotus. Käänsin tulistuksen alkupeäiseen asentoon. Klo08 Latauspumppu 1 ja klo 10 hanaa 30 kulma-asetta pienemmälle.
(http://i7.aijaa.com/b/00463/8809315.gif)
Sitten lisäsin YläMin 50 asteeseen, jolloin sain käyntijakso harventui, tosin ulkoilmakin lämpeni samalla.
(http://i9.aijaa.com/b/00935/8809316.gif)
-
Omaan silmään ottaa myös korkea lämmitysvesi. Onko varmasti tarpeellista ajaa 0 asteessa 33 asteista vettä lattiaan? Omassa talossa menee tuossa lämpötilassa 26 asteista vettä, toki on talokin nykymääräyksillä mutta silti.
Ensimmäisessä kuvassa on tehty muutos klo 10 aikaan vähän turhaan, laatan menovesi pudonnut olosuhteiden vuoksi 7 astetta tms. Joten olosuhteet ovat niin radikaalisti muuttuneet jotta voisi mistään sanoa mitään.
Oma v9 lässä toimii suht hyvin, ainoat muutokset ovat ne että olen napsauttanut latauspumpun asentoon 1 ja tulistinpumpun asentoon 1. Vähän omanikin kaipaisi näillä keleillä lisää tulistusta mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi säätää sitä sen tarkemmin tuosta y-haarasta.
-
Minkälaisia lämpötiloja sinulla oli ko. putkissa?
ATS
Mun halpis-lämpömittari ei mitannu yli 70 asteen lämpöjä. Tulistimelta ylävaraajaan menevä oli aluksi yli 70 astetta, mutta en tiedä paljonko. Ruuvasin kuristusta auki sen verran että mittari alkoi näyttämään lukemia. Säätelin niin että tulistimella lämpö nousi noin 10 astetta, ja maksimissaan lämmitysjakson lopussa lämpö oli noin 53.
Ruuvasin nyt aamulla kuristusta vähän kiinni ja nyt lämpötila nousee tulistimella 14 astetta ja loppulämpö on 60,8 (ja ylävaraajassa 48,5). Lauhduttimella lämpö nousee nyt 5,5 - 6 astetta.
Täytyy nyt seurata miten lämmöt käyttäytyy kun ilma taas yöksi viilenee ja tulee kulutusta...
-
Ruuvasin nyt aamulla kuristusta vähän kiinni ja nyt lämpötila nousee tulistimella 14 astetta ja loppulämpö on 60,8 (ja ylävaraajassa 48,5). Lauhduttimella lämpö nousee nyt 5,5 - 6 astetta.
Nämä ovat ihan hyviä lukemia.
Laitahan taas trendiä tulemaan.
ATS
-
Vaihdoithan tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetuksen 3 -> 1 ???
Seuraavaksi tulee tarkastaa tulistussäätäjän asento. Toiseksi ylemmässä putkessa oleva Y:n mallinen putkivaruste.
Säätöruuvin perusasetus on n. 1 kierros auki.
- Käännä säätöruuvi kiinni ja laske samalla paljonko se oli auki. Tämä siksi, että voit tarvittaessa paluttaa säädön alkuperäiseksi.
- Avaa säätöruuvia 1,5 kierrosta aukipäin.
Säätöä helpottaisi huomattavasti, jos voisit mitata putken (toiseksi ylin) lämpötilan.
Kiinnitä tavallisen digitaalisen lämpömittarin ulkoanturi tiukkaan putken pinnalle esim. nippusiteellä ja tämän jälkeen lämpöeristä anturin kohta huolellisesti.
Tulistinputken lämpötilan pitää nousta parissa minuutissa pumpun käynnistymisen jälkeen 4 -5 C yläosan pysäytysrajan yläpuolelle.
Nykyisillä asetusarvoilla yli 52C.
ATS
Säätö ruuvi oli vajaa 1 kierr. auki. Tulistusta pitää siis kuristaa, niin ruuvia kai laitetaan kiinnipäin (eikä 1,5 auki). Laitoin 1/4 kierroksen kiinnipäin, tällä ei juurikaan ollut merkitystä kuoppaan.
Käytössäni oleva l-mittarin mittaus menee yli skaalan, mutta suojamutteri on sen verran lämmin, ettei sitä pitkään sormissaan viitsi pidellä.
-
Säätö ruuvi oli vajaa 1 kierr. auki. Tulistusta pitää siis kuristaa, niin ruuvia kai laitetaan kiinnipäin (eikä 1,5 auki). Laitoin 1/4 kierroksen kiinnipäin, tällä ei juurikaan ollut merkitystä kuoppaan.
Käytössäni oleva l-mittarin mittaus menee yli skaalan, mutta suojamutteri on sen verran lämmin, ettei sitä pitkään sormissaan viitsi pidellä.
Tuo 1,5 kierrosta oli turvallinen arvo (kun siinä vaiheessa ei ollut tietoa asennosta), josta oli tarkoitus kuristaa kiinnipäin vähän kerrallaan.
Tavallisen sisä/ulkomittarin mittausalue loppuu yleensä 70C:een.
Yritä säätää arvoon 60C
Kun se on saavutettu paneudutaan latauspiirin säätöön. Laita nyt latauspumppu asentoon 2 ja venttiilit auki. On turvallinen tila, mistä on hyvä jatkaa.
Näin lämpöisillä ilmoilla kun varsinaisen lämmityksen tarve on vähäinen, on säätöjen kohdalleen saaminen vaikeaa.
Sitten kun ulkona on nollakeli, on parempi säädellä
ATS
-
Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Ilmeisesti ylävaraajassa on omat tulo-ja paluuputket ja oma kiertovesipumppu.
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin olisi varmaan aika samanlainen kuin meillä.
Meillä virtausnopeus on tarkoituksella mahdollisimman suuri
(http://i6.aijaa.com/b/00708/8820979.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=007088820979.jpg)
-
Onko tuo käppyrä pienestä vai isosta varaajasta?
-
Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin...
Kyllä JPN:n trendistä näkyy nimenomaan ylävaraajan ja alavaraajan lämmöt. Lässässä ei ole erikseen yläpöntön ylä ja ala anturia. Eli tässä nimenomaan yläpönttö notkahtaa alapöntön tasolle lämmöissä.
-
Tuo 1,5 kierrosta oli turvallinen arvo (kun siinä vaiheessa ei ollut tietoa asennosta), josta oli tarkoitus kuristaa kiinnipäin vähän kerrallaan.
ATS
Kokeilin tuota Y-ventiilin 1,5 kierr. asentoa (alin pumppu 1-asennossa). Vaikuttaa siltä, että tuota ei voi pitää n.s. turvallisena arvona, alaosa lähti värähtelemään.
(http://i10.aijaa.com/b/00818/8825870.gif)
-
Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Ilmeisesti ylävaraajassa on omat tulo-ja paluuputket ja oma kiertovesipumppu.
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin olisi varmaan aika samanlainen kuin meillä.
Meillä virtausnopeus on tarkoituksella mahdollisimman suuri
Tuo notkahdus johtuu liian suuresta kierrosta ylävaraajan alaosassa, jonka aiheuttaa alavaraajan latauspumppu. Lisäämällä ylävaraajan kiertoa ja vähentämällä alavaraajan kiertoa notkosta pääsee eroon.
Jos ylävaraajan kiertoa lisää liikaa (Y-venttiilin ruuvi sekä pumpun nopeus), vesi ei kerkiä lämmetä enää tarpeeksi ja käyntiaika pitkittyy (kuumakaasun lämpötila nousee kans turhaan korkealle).
Jos alavaraajan kiertoa pienentää liikaa, niin ei saada kuumakaasusta kaikkia tehoja välttämättä irti ja kaasu saattaa palata kompuralle ihan liian kuumana.
-
6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.
ATS
-
6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.
ATS
Mutta onko tuollainen 1/2h välein käynnityminen kovin terveellistä kompuralle??
-
Ainakin kuumakaasun lämpötilan mukaan on terveellistä kompuralle.
-
6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.
ATS
Mutta onko tuollainen 1/2h välein käynnityminen kovin terveellistä kompuralle??
Säädä nyt se tulistus n. 60C:een.
Kun se on tehty paneudutaan latauksen säätöön. Tällä voidaan vaikuttaa käyntiaikoihin.
ATS
-
Sain tuossa +70 yltävän mittarin. Pumpun ollessa 1-asennossa Y-venttiilin vierestä mitattaessa lämmöt nousevat yli. 3-asennossa lämpö tippuu 63.3:een, kun venttiili on 1-kierr (alkup.) asennossa. Eikä venttiilin avaaminen pudota tuota lämpöä enempään, pumpun hidastaminen, tai venttiilin kiinnilaittaminen sitten kyllä nostaa lämpöä. Sitten kun pumppu käy pitkää jaksoa, niin lämmöt kyllä nousee yli 70, vaikka venttiili olisi 2-kierr.auki. Pumpun luota mitattu paluulämpö on max 41.
Tässäpä kuvaa:
(http://i7.aijaa.com/b/00111/8840359.gif)
Näyttäisi, että ulkolämmön laskiessa mennään alaosan mukaan lyhyellä syklillä, ja sitten kun lämmöntarve laskee alaosa pomppaa ylös.
-
Olet näköjään nostanut alaminimin 30C -> 35C, Miksi?
Käyntiaika on nyt n. 12 min ja lepoaika n. 24 min.
Käyntiaika on kuitenkin n. kolminkertainen verratua "vanhanmallisiin" V-pumppuihin. Ja kestäähän niissäkin kompressorit.
Alaminimin nostaminen lisäsi kuumakaasun lämpötilaa 7C
Pumppu käy nyt alamin ohjauksella (kylmällä ilmalla)
Palauta alamin ->30C niin pumppu siirtty käyrä-ohjaukseen kun ulkolämpötila laskee nollan tienoille ja menovesi nousee yli 30C.
Tällöin käyntiaika pitenee riippuen käytössä olevasta alaerosta.
Oletko jo mitannut lauhdutinpiirin lämpötilaeron? Ylimmän pumpun ja alimman putken välinen lämpötilaero.
Millä tehoasetuksella on jämmönjaon pumppu?
ATS
-
JPN oheisessa linkissä on "Matiaksen" erinomainen selvitys tulistinpumpun toiminnan ja säädön periaatteista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44861#msg44861
ATS
-
>Olet näköjään nostanut alaminimin 30C -> 35C, Miksi?
Kokeilin, mihin tuo vaikuttaa
>Palauta alamin ->30C niin pumppu siirtty käyrä-ohjaukseen kun
Tein työtä käskettyä
>Oletko jo mitannut lauhdutinpiirin lämpötilaeron?
Lämmöt ovat 34,0/28,5 ja pumppu on 3:lla
>Millä tehoasetuksella on jämmönjaon pumppu?
Lämmönjakopumppu on 3:lla
-
Tässä vähän kummastelen kumpi on haitallisempaa kompuralle;seppaantin säätöjen aiheuttama pätkäkäynti(3-4 kertaa tunnissa n.10 min) vai tikman vierastama kuumakaasun korkea lämpötila?
Olen päässyt siihen käsitykseen että kompura rasittuu eniten juuri käynnistyksessä.
Meillä on nyt ollu 4kk V9 203GT käytössä ja tyytyväinen täytyy olla.Pumpun säätöjä olen opetellut hakemaan näytöstä seuraamalla ja erillisillä halpislämpömittareilla tulistus- ja lauhdutuslämpötiloja seuraamalla. Vähän työlästä mutta pittää joskus alkaa viritellä piuhoja koneelle...ehkä
-
Seppaantilla taitaa olla vielä ohjeistus vähän kesken. Kannattaa varmaan kuitenkin seurata herran ohjeita varsinkin LÄ malleissa.
-
Rooma kirjoitti
Tässä vähän kummastelen kumpi on haitallisempaa kompuralle;seppaantin säätöjen aiheuttama pätkäkäynti(3-4 kertaa tunnissa n.10 min) vai tikman vierastama kuumakaasun korkea lämpötila?
Olen päässyt siihen käsitykseen että kompura rasittuu eniten juuri käynnistyksessä.
Luit huolimattomasti JPN:n trendistöä.
Aikaskaalan viivojen väli on kaksi tuntia.
Tunnissa tulee n. 1,5 käyntikertaa 12 min kerralla.
Hyvien säätöjen etsimisessä on aina taiteiltava
- Hyvän hyötysuhteen
- Käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän
- Kuumakaasun lämpötilan
- Varaajissa hyvät lämpötilakerrostumat
- ......
Välillä
ATS
-
Luin huolimattomasti;pyydän anteeks!
Asettelen kysymyksen uudestaan niinkuin asianajajat oikeudessa;Missä kulkee kohtuullisen kompuran käynnistysmäärän raja (kompuran rasittuminen versus saavutettu etu hyötysuhteeseen)?Joissakin ohjeissa säädöillä pyritään minimoimaan käynistysten määrät.
Kuinka iso merkitys tuolla kuumakaasun lämpötilalla on kompuran kestävyyteen?
Annan täyden tunnustuksen näille meidän asiantuntijoille seppaantille ym.,mutta voisko miettiä myös siltä pohjalta että kompura on aika kallis uusia.Voisko siitä käyttää nimitystä"lompsahyötysuhde"
-
Taitaa käynnistysmääriin vaikuttaa enempi varaajan koko ja pattereiden kiertonopeus.
Kyllä noi käyntikerrat tasaantuu kun pakkasta saadaan.
Taas tekis mieli antaa ääni hiukan osatehoisen puolesta.
-
Missä kulkee kohtuullisen kompuran käynnistysmäärän raja (kompuran rasittuminen versus saavutettu etu hyötysuhteeseen).
Varmasti jokainen foorumilla haluaisi tietää kuinka monta käynnistystä kompura kestää. Jostain foorumin ketjusta muistan lukeneeni, että kompura kestää yleisellä tasolla 200 000 käynnistystä ja muistaakseni Nibe ei suosittele yli 16 000 käynnistystä / vuosi.
Paljon puhutaan pätkäkäynnistä, mutta mitä se on? Käyntiä alle 15min/rykäisy, alle 10min/rykäisy vai alle 5min/rykäisy, vai jotain ihan muuta... :).
-
Omasta kokemuksesta viime talvelta:
Ensimmäinen kompura kesti 9v, kun alaminimiä ei saanut laskettua alle 35C, ja toiseksi uskoin lässän asentajaa ja pidin ylälämmön 55C. Käyntikertoja tuli 4 kertaa tunnissa.
Nyt uudella oumannin softalla vanha V10 käy 1,5h tunnin välein.
-
Taas tekis mieli antaa ääni hiukan osatehoisen puolesta.
Täällä ei taas yhtään tekis vaan päinvastoin annetaan ihan suorilla ääni täysteholle ;) niin että heilahtaa...
-
Hyvien säätöjen etsimisessä on aina taiteiltava
- Hyvän hyötysuhteen
- Käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän
- Kuumakaasun lämpötilan
- Varaajissa hyvät lämpötilakerrostumat
- ......
Välillä
ATS
Kun varaajassa on hyvä lämpötilakerrostuma, saadaan kuumakaasun lämpötila pidettyä matalalla pitkilläkin käyntiajoilla, mikä takaa hyvän hyötysuhteen ja kestävyyttä kompuralle. Tässä seppaantin listassa on kyllä kaikki oleellinen! Näihin asioihin vaan vaikuttaa niin monia asia, että helppoa se optimisäädön hakeminen ei ole.
liian suuri pumppu --> lyhyet käyntiajat
liian pieni pumppu --> vastukset kehiin jo pikkupakkasilla
liian kova virtaus latauksessa --> huono lämpötilakerrostuma
liian pieni virtaus latauksessa --> jää osa kuumakaasun energiasta hyödytämättä
liian pieni varaaja --> pidettävä tarpeettoman kuumana, kuumakaasun lämpötila korkealla
liian suuri varaaja --> hintava, suuri lämpöhukka suuresta pinta-alasta johtuen
jne.
-
Korjaavat toimenpiteet:
liian suuri pumppu --> lyhyet käyntiajat >>Varaaja kokoa tarpeeksi
liian pieni pumppu --> vastukset kehiin jo pikkupakkasilla >>Ei korjata millään
liian kova virtaus latauksessa --> huono lämpötilakerrostuma >>Virtaus valmistajan ohjeen mukaan
liian pieni virtaus latauksessa --> jää osa kuumakaasun energiasta hyödytämättä >>Virtaus valmistajan ohjeen mukaan
liian pieni varaaja --> pidettävä tarpeettoman kuumana, kuumakaasun lämpötila korkealla >>Vaikee fiksata>>
liian suuri varaaja --> hintava, suuri lämpöhukka suuresta pinta-alasta johtuen
jne. >>Ei se välttämättä hukkaan mene, lämmitykseen se menee...
-
Tässä on parin vuorokauden ajalta kuvaa
(http://i8.aijaa.com/b/00035/8868832.gif)
Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.
Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?
-
Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?
Tai laskevan YläMin vielä alemmas, jos menee liian alas niin joku valittaa lämpimän veden loppumisesta, sitten vaan vähän ylemmäs :).
Sinullahan on iso varaaja tuossa, niin vaikka YläMin olisi alempi niin kovin helpolla lämmin vesi ei pitäisi normaalikäytössä loppua, koska pumppu kuitenkin tekee uutta suhteellisen nopeasti.
-
Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.
Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?
Nythän pumppusi näyttää käyvän aika hyvin.
5C ulkolämpötilan alapuolella käy alaosan ohjaamana ja sen yläpuolella sekakäyntiä.
Tuo yläosan lämpötilan nopea putoaminen seisjakson aikana silloin kun pumppu käy alaosan ohjaamana hieman ihmetyttää.
Kokeile seuraavaa:
Vaihda lämmönjakopumpun teho III -> I ja katso oliko vaikutusta.
LJ-1 paluuputki kulkee osittain ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä.
ATS
-
http://mlp.jaria.net/
Tuolla on aika mukavan näköistä käppyrää pumpun käyntiajoista ja lämmöistä.
Sääli kun Jarilla on päiväkirjamerkinnät jääneet tekemättä.
-
Terve, Minulla on vanha läppäri (XP), jossa Ouman Trend pyörii. (meneepi vaan vähän väliä Trend-ohjelma juntturaan).
Analysoikaa gurut tätä käppyrää, olen säädellyt palstan ohjeiden mukaan (V10.5, patteritalo):
(http://i10.aijaa.com/b/00261/8871381.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=002618871381.jpg)
-
erve, Minulla on vanha läppäri (XP), jossa Ouman Trend pyörii. (meneepi vaan vähän väliä Trend-ohjelma juntturaan).
Analysoikaa gurut tätä käppyrää, olen säädellyt palstan ohjeiden mukaan (V10.5, patteritalo):
Aika hyvältä näyttää.
Yöllä kun ulkona 0-5C pumppu käynnistyy alaminimistä (36C ?) ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Onko asetusarvot?
-Ala min 36C
-Ala ero 6C
-Ylä min 50C
-Ylä ero 6C
Hyötysuhteen parantamiseksi pitäisi varaajan lämpötilatasoa laskea.
Kokeile seuraavia asetusarvoja:
Ala min 30C
Ala ero 7C
Ylä min 46C
Ylä ero 4C
Näillä asetuksilla pumppu kävisi jo nyt näillä ulkolämpötiloilla käyrän ohjaamana eikä alamin ohjaamana kuten nyt.
Jos lämmin vesi ei riitä nosta yläminimiä pari astetta kerrallaan.
On huomattava, että L-Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.
ATS
-
Aivan nappiin meni asetusarvojen arviointi :)
Kokeillaanpa muutoksia.
-
"kopposentti"
Kokeillaanpa muutoksia.
Minusta pumppu käy nyt hyvin.
Käynti on normaalia välikelin käyntiä, käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Ulkoilman laskiessa nollan alapuolelle käynti siirtyy todennäköisesti kokonaan alaosan/käyrän ohaukseen.
ATS
-
Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.
Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?
Nythän pumppusi näyttää käyvän aika hyvin.
5C ulkolämpötilan alapuolella käy alaosan ohjaamana ja sen yläpuolella sekakäyntiä.
Tuo yläosan lämpötilan nopea putoaminen seisjakson aikana silloin kun pumppu käy alaosan ohjaamana hieman ihmetyttää.
Kokeile seuraavaa:
Vaihda lämmönjakopumpun teho III -> I ja katso oliko vaikutusta.
LJ-1 paluuputki kulkee osittain ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä.
ATS
Yläosan lämmöt näyttävät pysyvän (jopa hieman nousevan), kun lämmönjako 1. pumppu on II:lla ja 2. pumppu I:llä nopeudella.
Lataus- ja tulistuspiirit olin palautanut tehdasasetuksiin, kun niillä ei ollut haettua vaikutusta.
-
Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.
Onko selvillä mistä tuo johtuu? Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?
-
Kun katselee noita kuviani, niin vähäisellä lämmitytarpeella koko varaaja on lämmin, joten läpivirtaava käyttövesi lämpenee sekä ala-, että yläosan avulla.
Vähäinen lämmityksen tarve pitää alaosan viileänä, mutta vastaavasti yläosa ei ole kovin kuuma. Käyttöveden lämmitysenegiaa (eikä sitäkään kovin paljoa) on siis tarjolla pääasiassa vain yläosassa.
Lämmitystarpeen lisääntyessä käyntiajan pidentyessä yläosan lämpö nousee paljon asetettua korkeammaksi, joten käyttöveden lämmittämiseen on taas paljon energiaa tarjolla.
Mikäli olen ymmärtänyt Ouman-ohjaimen toiminnan oikein. Siinä on kaksi erillistä asetusta toinen yläosaa, ja toinen alaosaa varten. Molemmille voi asettaa lämpötilan, jolla kompura käynnistyy, ja sen eroarvolla, kuinka paljon ko. lämpöä nostetaan.
Käynnistyminen tapahtuu kumpi ylä-, vai alaosan lämpö putoaa ensin asetusarvoon, ja sitten kompuraa ajetaan ko. ohjelmalla, riippumatta toisen arvon asetuksista, kunnes ko. asetuksen lämmönnousu on saavutettu ja kompura pysähtyy. Sitten taas ruvetaan pollaamaan kumman ohjelman mukaan seuraava sykli ajetaan.
>Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?
Kompuran ohjaukselle ei ole kuin yhdet arvon, mutta kiertovesishunt(e)ille on 3-pisteinen(set) (ulkoilmankulmapisteet: -20,0,+20) kiertovedenkäyrä(t).
-
Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.
Onko selvillä mistä tuo johtuu? Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?
Lämpökäyrähän ei tähän varsinaisesti vaikuta. Lämpökäyrällä määritellään minkä lämpöistä vettä lattiaan/pattereihin ajetaan, perus Ouman säätimeen määritellään esimerkiksi -20/0/+20 ulkolämpötilan arvoille menoveden lämpötila, esimerkiksi 30/26/23 ja Ouman säätään näiden mukaan menovettä. Toki mitä isompi lämpökäyrä on niin sen aikaisemmin alkaa tulistuslämpöä kehittymään riittävästi.
Kesällä kun tulistuslämpöä ei ole tarjolla kun lämmitystarvetta ei ole, lässä käy YläMin mukaan, tämä tekee sen, että myös alapöntön lämpötila nousee korkeaksi -> suuri lämpimän veden määrä. Omassa V9 koneessa on ylävaraaja 140L ja alavaraaja 280L ja kun se on kokonaan vaikka 45 asteista vettä niin sitähän riittää.
Talvella kun lämmitystarvetta on, tulistus puskee ylävaraajan kuumaksi vaikka alavaraaja on "kylmä" - > suuri lämpimän veden määrä, koska ylävaraajan 140L on "kuumaa".
Nyt välikeleillä ei tulistuslämpöä vielä kehity riittävästi eikä alavaraajaa viitsi lämmittää turhaan korkeaksi niin lämpimän veden varanto on pienimmillään.
Tottakai Lässäänkin saa välikeleillä ladattua täytee kuumaa vettä, mutta hyötysuhde menee "huonoksi". Tämä välikelin ongelma koskettaa vain meitä, jotka yrittävät tiristää parhaan hyötysuhteen laitteesta.
Näin minun mielestäni.
Alla pari kuvaa havainnollistamaan.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kesa.jpg)
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistaa.jpg)
-
Eikös pumppu kannattaisi pyrkiä säädöillä toimimaan pelkästään alavaraajan mukaan? Eli alaminimiä sekä alaeroa nostamalla saadaan ylävaraaja toimimaan "tarpeeksi" lämpimänä?
Siis lyödään alamin 30 asteeseen ja alaero mahdollisimman suureksi. Ylämin pidetään n. 40 asteen hujakoilla ja yläero 2 asteessa. Jos lämmin vesi ei alkuunkaan riitä, niin pakkasesta tai helteestä huolimatta nostetaan alaminimiä, EI yläminimiä! Tuolla 40 yläminillä saadaan sitten pumppu käyntiin kriittisessä kylpemisvaiheessa, kun lämmin käyttövesi alkaa oleen täysin loppu.
Tällaisella asetuksella olen oman pumppuni saanut toimimaan "mieleisekseni". Eli alamin 32, alaero 8, ylämin 40, yläero 2 ja sähkövastusero 2, kompensointi 0. Okei aivan v****sti säätöä, tuijottamista ja kaljaa tähän menikin...
Pumppuni on siis säädetty vielä asetuksista osatehoiseksi, jolloin sähkövastukset voivat mennä kompuran kanssa yhtäaikaa päälle. Näin olen turvannut lämpimän käyttöveden tarpeen, jos saunojia paukkaa paikalle enemmänkin. Osatehoasetuksen kanssa vaan täytyy muistaa, että sulakkeet yms. kestävät eli varmistakaa sähkäriltänne!
Todisteeksi vielä käppyrää ;)
Mitt6 ylävaraajaan menevä on tulistuslämpö. Sekä yöpudotus on päällä päivisin, kun kaikki muut vehkeet ja vekottimet (tv, tietokone, hella yms.) tekevät silloin lämpöä.
Koitan luoda tästä jotain tarinaa vielä tuonne "omaan" ketjuuni "V9 säätöä", joten tarina jatkukoon siellä.
(https://lh3.googleusercontent.com/-HNqiK_Vqy60/TrmAimLrk_I/AAAAAAAAAO8/nEcFVfCf4z8/s800/trend0811.JPG)
-
Noin, nyt on täälläkin V10.5:n säätö aloitettu. Tässä ensimmäiset fiilaukset (käyrästä lienee helppo arvata milloin, lähtötilanne näytti olevan kutakuinkin samanlainen kuin tämän ketjun aloittajalla :)):
Latauspumppu 3->1.
(Tulistinpumppu 1->1.)
VaraajaYläMin 54 -> 48.
VaraajaAlaMin 45 -> 30.
(YläEro ja AlaEro 6, käyrä 0 = 30C)
Josta seurauksena hienonnäköistä pomputtelua...
Seuraavaksi säätöä illalla klo 18 maissa AlaEro 6->8 ja latauspumppua pykälä takaisin 1->2. Nyt ootellaan käyrien tasoittumista. Vai liekö pitäs ootella ennemmin pakkasten alkamista.
Edit. Jahas, rupesin ihmetteleen käyristä käynnistymis- ja pysähtymislämpöjä - olinkin säätänyt just väärää, eli YläEroa 6->8. Nyt korjattu se (eli AlaEro 6 -> 8 ja YläEro 8->5). Ja ootellaan!
(http://i578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/ouman_181111_klo21.jpg)
-
Pari päivää säädelty, nyt näyttää allaolevalta.
Asetusarvot:
- VaraajaYläMin 42
- VaraajaYläEro 5
- VaraajaAlaMin 30
- VaraajaAlaEro 8
- Latauspumppu 2, Tulistinpumppu 1, käyrä 0 = 30C
Eilen neljällä hengellä (sis. 1 lasten amme) saunoessa lämmin vesi ei tullut niin kuumana kuin lähtöasetuksilla, mutta riitti mielestäni ihan hyvin. Käyrissä tuo näkyi ilmeisesti lämpöjen notkahduksena (http://s578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/?action=view¤t=ouman_191111.jpg) ja pumpun 1,5h käyntinä.
Nyt ois seuraavaksi myös tulistuksen säätö mahdollista, kun sain täälläkin vaikuttaneelta palstalaiselta mittarin lainaan ;). Vielä kun saisi tiedot jotenkin siirtymään Ouman Trendiin... Ei tule vissiin ihan automaagisesti, vaikka on kytketty sisälämpötilamittauksen paikalle + nimetty uudelleen Oumanissa, jonka paneelissa se kyllä näkyy ok.
(http://i578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/ouman_201111_klo11.jpg)
-
Anteeksi spämmäämiseni, jatkan tilanteen päivitystä, jos joku tietävämpi sattuu tänne vilkaisemaan :)
Käyrää tiputettu 0 = 30C -> 0 = 28C. Rupesi kuulemma miehelle tulemaan liian kuuma sisällä +24C:ssa (ihme juttu...). Latauspumpun pistin taas vaihteeksi 2->1.
Sain tulistinmittauksenkin Trendiin pienen haeskelun jälkeen. Ei näemmä kannata muokata XML-filuja Notepadillä. Mitä mä olen tähän mennessä asiasta ymmärtänyt, niin eikö nuo tulistuslämmöt nouse ihan ok suhteessa ylälämpöön? Vai pitäisikö/saisiko tuo olla vielä enemmän? Pitänee opiskellla asiaa... jossain saisi olla näköisellä semmoinen "optimikäyrä" ;) Kompressori näyttäisi käyvän näillä asetuksilla ja näillä keleillä nyt n. 1,5h välein n. 15min, kommentteja?
Edit. Kah, olin näemmä nyppässyt kuumakaasun mittauksen pois joukosta. Se käy käyntien aikana n. 80C:ssa.
(http://i578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/ouman_211111.jpg)
-
Kompressori näyttäisi käyvän näillä asetuksilla ja näillä keleillä nyt n. 1,5h välein n. 15min, kommentteja?
Kyllä säädöt nyt on oikein hyvin balanssissa.
Tuosta lyhyestä käyntiajasta johtuen ylävaraajan lämpötila näyttää hienokseltaan laskevan.
Toi tulistinlämpö kun on riippuvainen kompressorin käyntiajasta.
Varmaan kohta pumppu tekee ylävaraajan ohjaamana pidemmän käyntijakson.Silloin myös alavaraajan lämpö nousee melkoisesti ja tulee pitkä taukojakso.
Kannattaa ehkä kuitenkin seurata trendistä miten tuon ylämin käynnistyksen ja taukojakson jälkeen noi trendit alkaa menemään ihan nykyisillä säädöillä ja jos tarpeen niin muuttaa säätöjä sen jälkeen.
Laitappa trendi tuosta ylämin + tauko jaksosta.
Jos nyt menee niinkuin arvelen ;)
-
Laitappa trendi tuosta ylämin + tauko jaksosta.
Jos nyt menee niinkuin arvelen ;)
Näinhän se meni. Samoin suihku käyttää varaston, mikä aikaansaa pidemmän käynnin. Mutta toisaalta ei tuota käytössä huomaa, ihan riittävän lämpimänä vesi tulee. Eli onkos tämä nyt hyvä vai huono?
(http://i578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/ouman_221111.jpg)
-
Eli onkos tämä nyt hyvä vai huono?
Jos saisit hieman lisättyä virtausta tulistinpiiriin.Siis tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välille.Sinullahan on nyt tuon kiertopumpun(tulistin) nopeus ykkösellä.
Kokeile miten muuttuu jos käännät sen kakkosnopeudelle.
Tuossa näkyy tulistinvaihtimelta lähtevä menovesi olevan n 55 asteista,kiertoa lisäämällä saattaisi anturin M9 kohdalla ylävaraajan lämpö nousta senverran ettei pumppu käynnistyisi ylämin ohjauksella vielä näillä nollakeleillä.Liian suuri virtaus tulistinpiirissä aiheuttaa todennäköisesti sellaista että ylävaraajan lämpö ei nouse riittävästi ja ylämin käynnistyksiä alkaa tulla useammin tai jatkuvasti.
Jos käy noin niin käännä tulistinpumpun nopeus takaisin ykköselle. :)
-
Jos saisit hieman lisättyä virtausta tulistinpiiriin.Siis tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välille.Sinullahan on nyt tuon kiertopumpun(tulistin) nopeus ykkösellä.
Kokeile miten muuttuu jos käännät sen kakkosnopeudelle.
Kokeiltu ja jätetty kakkoselle, kun säädöt tuntuneet toimivan noin. Saattaa mennä useampi päivä putkeen ilman yläkäynnistyksiä. Pistin nyt liitteeksi kuvan parin tunnin takaa, jossa näkyy vielä eilisen saunomisen aikaansaama tiputus, muuten noita ei suihkutellessa nyt välttämättä tule niin herkästi.
Semmoisen huomion tein, kun aloin miettiä tuota säätökäyrää, että jostain syystä -20C kohtaa oli nostettu paljon asetusarvoja korkeammalle, olettaisin että asentajan toimesta, koska itse en tuota ole mulkannut. Pistin nuo nyt -20 = 32C (oli 38C, ihmekös tuo että rupesi talo lämpiämään pakkasten kiristyessä), 0 = 29C, +20 = 22C.
(http://i578.photobucket.com/albums/ss227/emmiina80/MLP/ouman_281111.jpg)
-
Olipa tuossa vähän suurempaa lämpimän veden kulutusta. Ylälämmön min. asetus on ollut 48. Ajattelin varata lämpöä puskuriin, joten nostin 52:een ennakkoon, jolloin käynti muuttui sekakäynniksi. Kuinkas kävi...
(http://i3.aijaa.com/b/00159/9235353.gif)
Ylä- ja alalämmöt romahtivat puolessa tunnissa (valitettavasti vesikuutioita ei tullut mitattua). Kuumakaasu pysyttelin 1.5h 77 asteen tuntumassa, kunnes kulutuksen loputtua lämmöt pääsi nousemaan.
Suihkuvesi kuitenkin pysyi miellyttävänä kokoajan. Viimeiseltä saunojalta vielä varmistin, ettei veden kanssa ollut mitään ongelmia.
Tois'aalta en näe käppyröistä vastaavaa hyötyä yläminimin nostamisesta, koska alas tullaan tuollaista vauhtia, 5 asteen reservi on käytetty 10 minuutissa.
-
Lämmintä vettähän olisi ollut paljon reilummin reservissä jos tuo reservilämmitys olisi ajoitettu hieman myöhemmin, eli suuren kulutuksen alkamisen aikaan olisi ollut myös alapönttö täynnä kuumaa vettä, nythän alapönttö on minimissä kun lämmintä vettä aletaan käyttää tuon käyrän mukaan. Talon lämmitys syö tossa 17.30 - 19 välillä alapntön reservin. Itse teen suurissa saunailloissa juuri niinpäin että nostan alaminiä hetkiseksi niin saa koko pöntön täyteen kuumaa sopivalla hetkellä.
-
Juu näinpä, n. 1.5h ennakko olisi näköjään optimaalinen aika. Pointti kuitenkin on, että lämmintävettä tulee lennossa tulistuslämmön avulla riittävästi saunan yhteydessä tapahtuvan suihkuttelun yhteydessä koko parin tunnin ajan, eikä tuolle ennakoinnille näyttäisi oleva tarvetta.
Sinällään aika mielenkiintoista, että ylä- ja alalämmöt eivät menneet alle 30 asteen, toimiko lattiakierto lisälämmittimenä?
-
Moro,
Mikäli joku on mittaillut latauspiiriä niin minkälaisia lämpötila eroja teillä on siinä ollut?
mittailin tuossa omassa ja karkeilla menetelmillä en saanut eroksi kuin ehkä 1-2 astetta (lataus pumppu II) pumppu sama kuin otsikossa. Tulistin piirissä kyllä mennään välillä lähemmäs 80 asteeseen (tehtaan säädöt)
Mittailen vähän tarkemmin kun saan parempia vermeitä.
-
Vihdoinkin on ollut hieman kylmempää
(http://i9.aijaa.com/b/00292/9324742.gif)
Ihmettelen taas härvelin sielun elämää. Miksi ylälämpö pysyttelee tuossa 60 asteen tienoilla koko käyntijakson, eikä tulistuslämpö nosta sitä?
Kompressorin lepoaika näyttäisi jo näillä pakkasilla varsin lyhyeltä - tuleeko vilu, kun on vaikkapa -25C?
Ulkoinen mittari keruupiirin muoviputkien pinnalla näyttää tulo 5.5C, meno -1,0C. Onko tuo ero liian suuri? Suodattimen olen puhdistanut, V10.5:ssä ei taida olla maapiiripumpun nopeuden säätöä.
-
Miksi ylälämpö pysyttelee tuossa 60 asteen tienoilla koko käyntijakson, eikä tulistuslämpö nosta sitä?
Luultavasti 4-tieventtiili alkaa tuossa lämpötilassa ottaa osan yli +60 asteen menevästä tulistintehosta talon lämmitysverkon käyttöön automaattisesti.
Tein vastaavan säädön manuaalisesti eilen Ekowellissa kun ylävaraajan lämpö alkoi mennä yli +60C.
Pollucom energiamittarin mukaan talonlämmitykseen tuli n 1,2kw lisää tehoa,siellähän lisätehoista on enempi hyötyä näillä -17 pakkasilla.
-
Luultavasti 4-tieventtiili alkaa tuossa lämpötilassa ottaa osan yli +60 asteen menevästä tulistintehosta talon lämmitysverkon käyttöön automaattisesti.
Matias saattaa olla oikeilla jäljillä.
JPN paljonko on Ala_ero?
Minulla 7C kestää mutta 8C arvolla 4-tieventtiili alkaa aueta seisjakson lopulla.
Pudota Ala_min arvoon esim 5C ja katso onko vaikutusta.
ATS
-
AlaEro on 8. Nyt vaan ilma rupeaa täällä lauhtumaan, joten odotan vertailukelpoista tilannetta. Pienellä erolla välikelillä tulee pätkäkäyntiä, joten siksi tuo 8-astetta.
Tois'aalta tuon ylimääräisen tulistuslämmön ohjaaminen lämmitykseen kuulostaa ihan hyvälle toiminteelle.
Par'aikaa on käyttöveden takia pidempi käynti, joten on mielenkiintosta nähdä sen käppyrä.
(http://i8.aijaa.com/b/00062/9328099.gif)
-
Ulkoinen mittari keruupiirin muoviputkien pinnalla näyttää tulo 5.5C, meno -1,0C. Onko tuo ero liian suuri? Suodattimen olen puhdistanut, V10.5:ssä ei taida olla maapiiripumpun nopeuden säätöä.
V9:ssa on ainakin maapiirin nopeudensäätö ja miksi ei tuossa olisi. V9:ssä se on oikealla alhaalla oven takana, samassa paikassa missä kompura on. Pienen lituskaisen mötikan päällä on 3 asentoinen kytkin, omassa ei ainakaan näe missä asennossa kytkin on (on sen verran ahdasta) mutta sormella voi tunnustella merkinnät I II III nopeudelle.
-
V9:ssa on ainakin maapiirin nopeudensäätö ja miksi ei tuossa olisi. V9:ssä se on oikealla alhaalla oven takana, samassa paikassa missä kompura on. Pienen lituskaisen mötikan päällä on 3 asentoinen kytkin, omassa ei ainakaan näe missä asennossa kytkin on (on sen verran ahdasta) mutta sormella voi tunnustella merkinnät I II III nopeudelle.
Samassa paikassa V10.5:n pumppukin on, mutta olin tunnustellut liitäntäkoteloa lähinnä päältä. Tosiaankin nopeuskytkin on liitäntäkotelon oik.takakyljessä. Asento on III.
-
Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?
Paljonkohan tällä on vaikutusta hyötysuhteeseen, eli 'ilmainen' viilennys ei taidakaan olla ilmaista?
Jokaisella asialla on etupuoli ja takapuoli ;)
-
Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?
No meillä on paluupiirissä takaiskuventtiili (oisko kolmevarttinen tai tuumanen) maaviileän takia. Delta on käytännössä nollakeliä viileämmällä aina reilut kaksi astetta, oli ulkona nollakeli tai -30 pakkasta.
Tällä hetkellä meno-paluu -lämmöt ovat ao kuvan mukaiset. Huilijaksolla lämpö hinautuu kummassakin putkessa ylöspäin koska 1Wire-anturit ovat lämpöisessä varastossa. Ulkona nyt aika tarkalleen -10c.
Eli jos takaiskuventtiili nostaisi deltaa muutamalla asteella niin miten pieni (ja miksi??) se minulla olisikaan sitten.. Voiko tuosta miun reilusta 2 asteen deltasta päätellä jotain? Kovillakin pakkasilla viina on aina plussalla, myös pumpulta lähtevä. Näin tuli viime talvena todettua.
(http://img684.imageshack.us/img684/9661/lampof.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/684/lampof.jpg/)
-
Höh :(
Par'aikaa +5/-1.
Yritin tuossa katsoa venttiilin kyljestä jotain lukuja, mutten löytänyt. Letkujen mutterit ovat 50mm
Itse asiassa onkohan tuohon laitettu mudanerotin, ainakin näyttää päälle päin kovasti tältä
http://www.salhydro.fi/fi/messinkiset-takaiskuventtiilit/ms54-messinkinen-lianerotin
Pitää yrittää saada tulppa huomenissa auki. Ei ainakaan linjapihdeillä auennut.
-
Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?
Paljonkohan tällä on vaikutusta hyötysuhteeseen, eli 'ilmainen' viilennys ei taidakaan olla ilmaista?
Jokaisella asialla on etupuoli ja takapuoli ;)
Se täytyykin tehdä 32mm osista (takaisku + haarat)...mittasin maapiirin pumpun tehot ennen ja jälkeen asennuksen. Ei vaikutusta. Näyttää tuo "kylmäpiirin" pumppu pyörittävän 220m kaivon nesteitä 9W:n tehollakin. Nyt pyörii kokoajan 20W:n teholla.
Jäähdytän nimittäin paria olut tölkkiä siinä levylämmönvaihtimen päällä
;)
@ PTU
Oletko kalibroinut anturit vesi/sohjoseoksella? Minun maapiirin anturi näyttää tasan asteen liian vähän.
-
Oletko kalibroinut anturit vesi/sohjoseoksella? Minun maapiirin anturi näyttää tasan asteen liian vähän.
Taidat puhua jostain Oumannin omasta mittapäästä tms? Mihin se muuten on kiinnitetty, muoviputkeen vai johonkin messinkiliittimeen?
Itse käytän DS18B20 1Wire-antureita ja tarkkuus on oletuksena vähintäänkin riittävä, ei tarvetta kalibrointiin. Sekä meno- että paluulinjassa moinen piiri on kiinni klemmarilla ynnä piitahnalla (en tosin tiedä toimiiko/tarvitaanko sitä muovi-muovi kytkennässä maksimaaliseen lämmönsiirtoon kuten metalli-muovi -kytkennässä). Ja tämän paketin päällä sitten tukevat solumuovieristeet. Deltan saa tolla tarkasti selville, mutta rupesin kelaamaan, että mitenkäs noi näyttää lämpötilat oikein kun ovat muovissa kiinni.. hm... Pitäisköhän ne siirtää messinkiseen osaan kiinni, metalli kun on "hiukan" parempi johde..
http://datasheets.maxim-ic.com/en/ds/DS18B20.pdf
Tutkailin myös omaa takaiskua ja haaroja. Takaisku tosiaan taitaa olla yli tuumanen minullakin.
-
en tosin tiedä toimiiko/tarvitaanko sitä muovi-muovi kytkennässä maksimaaliseen lämmönsiirtoon kuten metalli-muovi -kytkennässä
Lämpökaivon veden ja keruunesteen lämpötilamittauksissa on keruuputkiston lämmönjohtavuus todettu melkoisen heikoksi.
Lähinnä tuossa anturin mittaustarkkuudessa saattaa käydä niin ettei keruuputken muovi ehdi käyntijakson aikana jäähtyä samoihin kuin putkessa virtaava liuos.
Sen takia saa tarkemman mittaustuloksen jostain metalliyhteestä tms jonka läpi keruuneste virtaa.
Metallilla kun lämmönjohtavuus on moninkertainen muoviin parempi kuin muovilla
-
Lähinnä tuossa anturin mittaustarkkuudessa saattaa käydä niin ettei keruuputken muovi ehdi käyntijakson aikana jäähtyä samoihin kuin putkessa virtaava liuos.
Heh, näköjään muisti tekee tepposet kun neljäkymppiä on lasissa.. Eli kuparissahan nuo mun anturit ovatkin kiinni. En muistanut heti, että muovi muutettiin kupariksi heti putkien sisääntulon jälkeen ja tästä pari viimeistä metriä koneelle ovat kuparilla. Eli mittaukseni on luultavasti hyvinkin tarkka: anturit ovat piitahnan kera suoraan kupariputkessa klemmarilla kiinni ja tämä paketti on edelleen eristetty ulkoilmasta.
Piti oikeen kaivaa kuva. Eli tuossahan nuo kuparit, joissa anturit ovat kiinni, suorastaan loistavat seinällä remonttivaiheessa.
(http://img713.imageshack.us/img713/1827/img6661o.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/713/img6661o.jpg/)
-
No niin, nyt on järjestelmän 'koeponnistus' tehty v-lopun pakkasten avulla. Pumpun mitoitukseksi LÄ:n sivut suosittelin V9 tai V10.5:tä riippuen mitä painotti. Kohde on saneeraus(tosin 1993)+laajennus (V10.5/V9), alue on II-kasvuvyöhykkettä (V10.5), mutta aivan eteläreunaa (I-alue, V9), samaten jokusen asuinneliön säätämisellä ko. laskuri arpoo joko V9 tai V10.5, toistaalta on jonkun verran korkeaa tilaa ja melko reilusti ikkunapintaa. Siispä valinta kohdistui otsikon V10.5:een
Tässä siis lopputulos 36h ajalta.
(http://i1.aijaa.com/b/00187/9512795.gif)
Pakkasen painuessa alle -26C:n pumppu käy (myös aikaisemman kokemuksen perusteella) käytännössä jatkuvasti (tämä lienee etelämmässä täystehon mitoitus l-tila, myös kaukolämmössä?). Tuosta kun mentiin vielä 5 astetta alaspäin, ylä- ja alasosan lämmöt pysyivät kuitenkin tasaisina, kuten myös huonelämpö.
Aamupesujen (mm. suihku) yhteydessä yläosa sitten lähti alas, kuin lehmän häntä (ulkona -31). Mielenkiintoista on, että kulutuksen aikana yläosan lämpö tippui n. 5 astetta, mutta lasku jatkui vaikka l-vettä ei sen jälkeen juurikaan käytetty. Eli varaajan sekoittuminen jatkui itsenäisesti, eikä lähtenyt nousuun, ennen kuin ulkolämpö oli noussut tuohon -26C:een.
Vieläkään (tätä kirjoittaessa) varaajan lämmöt eivät ole täysin stabiloituneet, vaan yläosa heijaa kuten kuvassa, tosin vähemmän.
V9:llä olisi ehkä pärjännyt (paljonko halvempi?), mutta eipähän tarvitse nyt pähkäillä tarkeneeko ja riittääkö l-veden tuotto.
-
1. piirin pumppu oli I:llä, jolloin pyyntilämpöä oli hilattu ylöspäin. Käppyrän alkuosa pumppu raksutteli varsin tasaisesti
http://aijaa.com/eczms2
Kun sitten 1.piirin pumpun laittoin II:lle (ja pyyntöä laski) homma meni sekakäynniksi. Kumpi sitten parempi?
-
Jotekin tuli tunne, että kompura kävisi aikaisempaa tiheämmin. Kompuran koppa auki ja ensimmäinen vinkki mahdollisesta ongelmasta näkyi päältä. Kylmäaineen huoltoliittimen tulpassa on öljytippa, joten se vuotanee.
Nestelasista näkyi yksi kupla 6s välein, kun kompura ei käy, käydessä näkyy kuohua koko ajan.
Minulla on viime vuodelta LÄ:llä huoltopyyntö päällä jumittavan lukon ja kiertopumpun pitämästä äänestä, lupasivat pistäytyä, kun liikkuvat täällä päin, mutta ei ole näkynyt. Nyt soittaessasni hommat löytyivät, pumpun olin jo unohtanut, kun ääni on hävinnyt. Lupasivat nyt tulla nopeammin ;D
-
Tänään kävi LÄ:n huolto paikalla. Kylmäaineet tyhjäksi, uusi huoltoventtiilin neula, litkut takaisin sisään ja vielä venttiiliin tukevampi tulppa päälle. Varsin nopsaa toimintaa :D ja oven lukkokin tuli kuntoon.
Hyvin toimii LÄ:n huolto/takuu.
-
Hieman vertailutietoa sähkön kulutuksesta, kausisähkö Nurmijärvellä -93 talo, koneellinen poisto:
2009 tilaa oli 83m3+20m2 parvi, lämmitys oli sähkökaapelit 13cm laatassa: 13400kWh + 2000 kWh (muu+talvipäivä) =15400 kWh (lämmöntarveluku 3949)
2010-11 laajennettiin +123m2 kahteen kerroksen, alin osittain maanalla. IV LTO Enervent LTR-6
2011/10-2012/10: Nykyinen kulutus 10400kWh+5200kWh=15600kWh (lämm.tarv.3758)
Valoja ym. laitteet ovat reippaasti päällä, mutta sauna ei kovin ahkerasti. S-laitoksen mukaan normikäyttösähkön kulutus on luokkaa 8000 (säästäväinen 6000). Voikos näiden perusteella päätellä kulutus/lämmöntarveluku:
2009: (15400-8000)/3949=1.87 -> 2.258/100m2
2012: (15600-8000)/3758=2.02 -> 0.936/100m2
jonka perusteella LTO+maalämpö hyötykerroin 2.41 :(
Menikö oikein, olisin kuvitellut menevän yli kolmen?
Tois'aalta pienemmässä talossa oli vähemmän sähkölaitteita, ja jos silloin olisi mennyt tuo 6000kWh käyttösähköä, niin pääsee kertoimeen 3.06 ;D