Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: aanimeri - 07.04.11 - klo:18:11
-
Reilun vuoden tein rojektia Kuopiossa yli 20 vuotta vanhan öljylämmityksen vaihtamiseksi ilma/vesi tai maalämpö/vesipatterilämmitykseksi. Tavoite oli täysteho mahdollisimman vähällä sähköllä ja päädyin vesipattereita lämmittämään maalämmöllä.
Halusin samaan urakkaan öljylämmityksen purun ja poisviennin (3000 litran säiliö maan alla)
Tarjoukset melko samanlaisia, mlp tehot 8 kW molemmin puolin. Vertailuvaikeuksia siinä, että öljylämmityksen purku oli joissakin tarjouksissa pelkkänä tuntihintana ilman tuntimääriä.
Edustajat kävivät paikalla ja hyvät tarjoukset sain laitteista IVT C7, Lämpöässä VS-8, Stiebel Eltron WPC 7.
Thermian toinen tarjoaja ei tullutkaan käymään, toinen lie ollut kauempaa. Gebwellin koneesta jouduin pyytämään tarjouksen kahdesti ja ajattelin, että jos ei onnistu tarjous, onnistuneeko toimituskaan. Geopro pumpusta koitin saada tarjousta ja lähetin pyynnön neljälle eri henkilölle samaan firmaan, muttei kukaan vastannut.
Valitsin Lämpöässän: täsmällinen tarjous kokonaisurakasta, 5 vuoden takuu, paikallinen toimittaja ja huolto, yksi kaappi jossa kaikki, kotimainen.
Laite tuotiin eilen tontille ja edustajan väki kävi sen keinottelemassa sateesta sisälle. Tänään aamulla aloitti sähkömies ja kaksi putkimiestä vanhan purun ja mlp asennuksen, mikä oli iltapäivällä valmis. Kaikki olivat osaavaa väkeä. Nyt pumppu on huristanut sähköllä muutaman tunnin ja vesipatterit lorisevat, että saa tämän tästä ilmata.
Kun lumet ovat sulaneet toimittaja tulee kaivamaan öljysäiliön maan alta, puhdistaa ja vie pois ja täyttää kuopan, minkä jälkeen porataan lämpökaivo. Halusin oman Eskon puumerkin ja pyysin mittaa 10 metriä lisää, kaikkiaan 150 metriä.
Meinaan kohta laittaa saunaan tulen luottaen, että suihkusta tulisi lämmintä vettä.
Lähinnä ihmettelin sitä, etten liene ainoa öljystä maalämpöön vaihtaja. Luulisi, että edustajilla olisi valmiit hinnat ja yhteistyökumppanit vanhan kaluston purkuun ja poiskuljetukseen.
Palaan aiheeseen porauksen jälkeen toukokuussa.
-
Onnittelut entiseltä saman kadun asukkaalta :) Meille on poraus tulossa kahden viikon sisällä ja kone vasta sitten toukokuun puolella. Ruvetaan sitten ihmettelemään tuota maalla lämmittämistä. Kummallisen flegmaattisia nuo suomipumppujen toimittajat, kun ei mekään päästy yheyteen muun kuin tuon saman Lässän toimittajan kanssa. Geopron toimittaja sanoi, että onhan heillä tuo edustus, mutta eivät ole yhtään myyneet. Tarjosivat sitten ihan eri pumppua. Gebwellistä ja Ekowellistä ei kuulunut mitään. Lässän rantasauna ei mahtunut meille sisälle, joten siitä sitten enempää...kirjotellaan kokemuksia projektien edetessä...
-
Kiitos, toivottavasti olisi onni mukana ja hanke onnistuisi. Tänään kuulin, että poraukseen tarvitaan lupa. Poraaja on tulossa 2.5. ja lupa kuulu tarvittavan 1.5. alkaen. On nyt selvitettävä, mikä tuo lupa on.
Vaikka kuinka yksityiskohtaisesti koitin tarjouksen saada, aina jotakin puuttuu. En halunnut vanhoja öljylämmityksen komponentteja uuteen laitteeseen, joten piti ostaa uusi paisuntasäiliö patteriverkkoa varten. Samoin käyttöveden sekoitusventtiili. Aiheuttivat reilun kolmensada lisäkustannuksen. Sitten halusin lämpöpumpulle erillisen sähkömittarin, hinta 120 €. Olin lukenut näistä Olssonin töpselimittareista, muttei tässä vehkeessä ole töpseliä vaan kiinteä sähkökaapelointi.
-
Tässähän sitä juttua:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=160.0
Asetus tulla napsahti...
-
Kiitos, toivottavasti olisi onni mukana ja hanke onnistuisi. Tänään kuulin, että poraukseen tarvitaan lupa. Poraaja on tulossa 2.5. ja lupa kuulu tarvittavan 1.5. alkaen. On nyt selvitettävä, mikä tuo lupa on.
Vaikka kuinka yksityiskohtaisesti koitin tarjouksen saada, aina jotakin puuttuu. En halunnut vanhoja öljylämmityksen komponentteja uuteen laitteeseen, joten piti ostaa uusi paisuntasäiliö patteriverkkoa varten. Samoin käyttöveden sekoitusventtiili. Aiheuttivat reilun kolmensada lisäkustannuksen. Sitten halusin lämpöpumpulle erillisen sähkömittarin, hinta 120 €. Olin lukenut näistä Olssonin töpselimittareista, muttei tässä vehkeessä ole töpseliä vaan kiinteä sähkökaapelointi.
-
Mulla ja luulen että myös Seppaantilla olisi myynniissä 150 euron hintaan Wattson merkkinen energian kulutusmittari.
Takuutakin on jäljellä :)
-
Mulla ja luulen että myös Seppaantilla olisi myynniissä 150 euron hintaan Wattson merkkinen energian kulutusmittari.
Takuutakin on jäljellä :)
...ja pelaa kuin sveitsiläinen kello... :D
-
Mulla ja luulen että myös Seppaantilla olisi myynniissä 150 euron hintaan Wattson merkkinen energian kulutusmittari.
Takuutakin on jäljellä :)
Hyvä hinta kun uusiakin saa 130 eurolla.
-
Hyvä hinta kun uusiakin saa 130 eurolla.
Kyllä hyvin testatusta pitää vähän extraa saada.
Vesitiiveyttä ei ole vielä testattu, kun en ole vielä kaivoon heittänyt :P
ATS
-
Selvisi, että meilläpäin toimenpideluvan saanti kestää kolmisen viikkoa. Hinta on 200 euroa.
Olen aprikoinut ja näköjään oikeaan osunut, että maalämpöä aletaan verottamaan. Kun sähköä ja öljyä säästyy, pitää menetetyt verotulot korvata uusilla veroilla. Ja lienevät osaltaan lobbaamassa myös sähkö- ja öljy-yhtiöt.
Parista aiemmasta viestistä päätellen ei ollut paha hinta sähkömiehen hankkimasta mittarista.
-
Onko tuossa 8 mallissa 280 litran integroitu varaaja?
-
Hyvä hinta kun uusiakin saa 130 eurolla.
Kyllä hyvin testatusta pitää vähän extraa saada.
Vesitiiveyttä ei ole vielä testattu, kun en ole vielä kaivoon heittänyt :P
ATS
Ohjeessa ei puhuttu kuin roiskevesitiiviydestä, mutta ehkä se kelluu kuten eräs alkuaine:)
Tuo oma mittari, siis no: kolme on ainakin kalibroitu aikas tarkasti ja siitä johtuu kovempi hinta käytettynä.
-
Rumasti taas menee ketjun aiheen viereistä, mutta menkööt. Jos haluaa luotettavaa seurantaa pumpun sähkönkäytöstä, kannattaa asentaa se erillinen kWh-mittari ja tutustua allaolevan sivuston tuotteisiin. Noita voi käyttää tietenkin myös talon "päämittarissa". Hinnatkin ihan kohtuullisia:
http://www.sparel.se/
http://akolares.mine.nu/
Jos ei ruotti taivu yhtään niin tästäkin asia käy ilmi, vaikka suomennos on "vähän" hoono:
http://translate.google.fi/translate?js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&sl=sv&tl=fi&u=http%3A%2F%2Fwww.sparel.se%2F
-
Ylempänä kyseltiin varaajan tilavuutta, mikä on esitteiden mukaan 260 litraa malleissa VS 6 -> 12.
En osannut aikanani kysyä ja vasta kaupanteon jälkeen selvisi, ettei toimitukseen kuulu patteriverkon paisunta-astiaa, eikä käyttöveden sekoitusventtiiliä. Myöskään ulkoanturiin ei ole kaapelia.
Sen sijaan on patteriverkon kiertovesipumppu, eli vanha jäi toimettomaksi. Toinen kiertovesipumppu on maapiirille. On myös ja moottoriohjattu patteriveden sekoitusventtiili.
Tehtaan mukaan korkein patteriveden lämpötila on 55 astetta. Käyttöveden lämpötila kuuluu voivan nousta sataankin asteeseen.
-
Kohta kaksi viikkoa on tarjettu maalämmöllä. Saunassa on lämmintä vettä riittänyt, tosin saunojia on ollut vain pari yhtä aikaa. Kuitenkin maalämmön tuottama käyttövesi on kuumempaa kuin sähköllä tehty.
Kuun alussa tuli telaketjuvehe poraamaan kaivoa. Kallio löytyi reilussa kuudessa metrissä. Kalliota porattiin 150 metriä, porareikä 11,5 cm halkaisijaltaan. Poraaja vei jätteet mennessään. Poraus kesti 1,5 päivää, kun kerran särkyi poranterä.
Porauksen jälkeen kaivettiin vanha kolmen tonnin öljysäiliö maan alta ylös ja vietiin pois. Montun täyttökin kuului urakkaan.
Maapiirin valmistuttua sitä ilmattiin pitkään, iltamyöhällä kävi asentaja kytkemässä piirin pumppuun ja moitteetta on pelittänyt. Kompressorin ääni on kuin pakastimessa, eikä kuulu pannuhuoneen ulkopuolelle.
Kun kyselin tarjouksia pidin tärkeänä, että löytyisi osaava toimittaja. Siinä onnistuin: asialla oli ammattimiehet, joille tuntui olevan tärkeää, että työ tehdään hyvin ja laite toimii ongelmitta.
Kun alkaa palaveerata myyjän kanssa tilauksesta, kannattaa kaikki yksityiskohdat kirjata sopimukseen. Myös kannattaa sopia, että mahdollisista kustannusta nostavista lisätöistä neuvotellaan yhdessä etukäteen. Myyjällä saattaa olla jokunen muukin hanke samaan aikaan menossa joten oma projekti sujuu, kuten on etukäteen sopimukseen kirjattu.
Eilen kävi kaupungin edustaja laatimassa "katselmuspöytäkirjan". Yhteys- ym. diaaritietojen lisäksi siinä lukee "raportti luovutettu rak valvontaan". Voisi olla mukava jobi kierrellä lämpökaivojen porauspaikoilla ja laatia pöytäkirjoja. Kaupunki lähettää vielä 200 € laskun, koska poraus tehtiin 2. ja 3.5.
Viime kesänä hommasimme "Pikku-Lyydia" leivinuunin, tiilinen painoltaan 2,5 tonnia. Koko viime talven kuulostelin, josko säiliöstä loppuu öljy, kuten 10 vuoden keskikulutus antoi aiheen olettaa. Nyt keväällä ennen säiliön poisvientiä sieltä pumpattiin ylös yli 600 litraa polttoöljyä. Onneksi oli tuttu viljelijä, jolle oli öljystä käyttöä traktorissaan. Koivua on poltettu syyskuusta toukokuulle 6 irtomottia, eli nelisen pinomottia. Hämmästyttävä lämmittäjä!
-
Hieno homma, että vehkeet pelaa ;D. Itellä jurahtaa kone käyntiin maanantaina. Thermia G2 16Kw. Porareiät oli valmiina jo hyvissä ajoin huhtikuussa, joten "luparuljanssi" jäi pois. Nyt vaan odotellaan miten kävi avustuslotossa. Hakijoita oli ilmeisesti ennätyksellisen runsaasti. Käy katsomassa ohi kulkiessa meidän vehkeitä, kun ovat toimintakunnossa. Täytyy siellä teillä päinkin pyörähtää :D
-
Teretulemas!
Meillä on käynyt tutustujia niin, että olen ajatellut aloittaa kahvinmyynnin, pari euroa kuppi. Kun olisi sata kuppia myyty, olisi kasassa tuo kaupungin keräämä aloitusvero.
1960-luvulla kaupunki näki hyväksi tontin kooksi 528 neliötä. Kun talo on yhdessä nurkassa ja kulkee lähes tontin rajaa pitkin, jää melko pieneksi alue, mihin porakaivon voi kairata, kun tontin rajoihin on oltava vähintäin 10 metriä ja talon seinään kolme.
-
Teretulemas!
Meillä on käynyt tutustujia niin, että olen ajatellut aloittaa kahvinmyynnin, pari euroa kuppi. Kun olisi sata kuppia myyty, olisi kasassa tuo kaupungin keräämä aloitusvero.
1960-luvulla kaupunki näki hyväksi tontin kooksi 528 neliötä. Kun talo on yhdessä nurkassa ja kulkee lähes tontin rajaa pitkin, jää melko pieneksi alue, mihin porakaivon voi kairata, kun tontin rajoihin on oltava vähintäin 10 metriä ja talon seinään kolme.
Niinpä :D
Meillä muuten jurahti pumppu käyntiin eilen. Tänään kävi lapset ammeessa ja itse saunassa ja suihkussa. Käyttöveden lämpötila säilössä putosi 55 -> 50 asteeseen, elikkä näkyy toimivan. Pitäis ruveta sitten pihaa siistimään...
-
Jos nuon vähän vain tipahti, niin äkkiä alamininmejä rassaamaan alaspäin.
-
Jos nuon vähän vain tipahti, niin äkkiä alamininmejä rassaamaan alaspäin.
Miksi rassaamaan alaminimiä, kun vaihtoventtiili-MLP:ssä ei semmoista edes löydy. Antaa automatiikan hoitaa asia. Käyttövesi ja talon lämmitys tehdään eri prosesseina, niin kuin pitää.
-Peca-
-
Jos nuon vähän vain tipahti, niin äkkiä alamininmejä rassaamaan alaspäin.
Miksi rassaamaan alaminimiä, kun vaihtoventtiili-MLP:ssä ei semmoista edes löydy. Antaa automatiikan hoitaa asia. Käyttövesi ja talon lämmitys tehdään eri prosesseina, niin kuin pitää.
-Peca-
Tuo Vs-malli on tulistuspumppu.
-
Käytiin verotoimistossa muuttelemassa veroprosentteja. Kotitalousvähennystä kertyi yhteensä 6000 euroa. Valtion energiatuki mukaanlukien koko maalämpöprojektin kustannukseksi tuli 11000 euroa.
Laite on toiminut hyvin. Kerran on pitänyt urakoitsijan käydä maapiiriä ilmaamassa, kun putkistosta kuului lorina ja loiske. Toinenkin ilmaus on vielä tarpeen äänistä päätellen.
-
Vuosi lämmitetty.
Kolmesti asennusfirma kävi ilmaamassa maapiiriä, sen jälkeen ei ole enää loiskinut. Kerran kävi Lämpöässän huoltomies vääntämässä ruuvia 3/4 kierrosta auki, että ylävaraajaankin pääsi kuumakaasu.
Lämpöässällä on oma sähkömittarinsa ja vuoden sähkönkulutus on ollut 4913 kWh. Öljylämmityksen aikaan öljyn kulutuksen arvioin olleen 2300 litraa/vuosi.
Kompressori on huristanut 1299 tuntia.
Koko rakennuksen sähkönkulutus on ollut 10100 kWh. Koneellisen ilmahvaihdon tuloilman lämmitys on sähköllä. Leivinuunissa ja saunankiukaassa on poltettu puuta noin 500 € edestä. Leivinuuni vähentää melkoisesti sähköhellan käyttöä.
Viime talvena oli tovi 30 asteen pakkasia, mutta talo oli lämmin ja lämmintä vettä riitti. Sähkövastukset eivät ole lämmittäneet yhtään.
Ratkaisematon ongelma on ollut, että käyttöveden takaiskuventtiili tiputtaa vettä desin, pari vuorokaudessa. Asennusliike vaihtoi uuden venttiilin, muttei ollut vaikutusta. Öljylämmitysaikaan ei vettä valunut koskaan.
-
Taitaa olla tuon veden tipputtaminen ihan normaalia. Mulla niben pumppu ja samanlailla tiputtelee takaiskuventtiili vettä.
-
Ratkaisematon ongelma on ollut, että käyttöveden takaiskuventtiili tiputtaa vettä desin, pari vuorokaudessa. Asennusliike vaihtoi uuden venttiilin, muttei ollut vaikutusta. Öljylämmitysaikaan ei vettä valunut koskaan.
Se, että käyttöveden takaisku/varoventtiili tiputelee vettä hukkaputkesta, on ominisuus, ei vika.
Se, että öljyaikaan ei tiputellut johtui siitä, että takaiskuventtiili ei ollut täysin tiivis.
ATS
-
Lämpöässällä on oma sähkömittarinsa ja vuoden sähkönkulutus on ollut 4913 kWh.
Kompressori on huristanut 1299 tuntia.
Kuluttaako vs8 tosiaan ~3,8kw / kompressorin käyntitunti??
Jos on näin niin alkaa tämänkin talon sähkönkulutus selviämään.
-
Lämpöässällä on oma sähkömittarinsa ja vuoden sähkönkulutus on ollut 4913 kWh.
Kompressori on huristanut 1299 tuntia.
Kuluttaako vs8 tosiaan ~3,8kw / kompressorin käyntitunti??
Jos on näin niin alkaa tämänkin talon sähkönkulutus selviämään.
Speksien mukaan:
Kompr. ottoteho kW, 35/55°C: Vs8: 2,2/2,7
Tuohon päälle tulee pumput ja mahd. vastussähkö
-
Hei
Äänimerellä ei tainnut olla vastuskäyttöä. Vähän matalaksi siinä jää COP -lukema. Vertailuksi meillä 16Kw (16,4Kw) pumppu on ottanut kaikkinensa 4,8Kw. Tehtaan ilmoittama oli 4.4Kw, mutta patteritalo, legionellakuumennukset ym. nostaa vähän kulutusta. Tuotahan kannattaisi vähän pohtia, mistä kulutusta on tullut lisää, koska vastuksetkaan eivät ole käyneet.
-
Minkälainen mittari mittaa aanimeren sähkön kulutusta? meillä Vs6 on kuluttanut keskimäärin noin 2,2 kw/h joka sisältää kiertovesipumput L1 ja L2.
Esitteestä lainattu "Kompr. ottoteho kW, 35/55°C Vs6: 1,8/2,2 "
-
Kiitos tiedosta, että käyttöveden tippuminen on ominaisuus. Voin tökätä siihen putkenpäähän letkun ja johtaa lattiakaivoon.
Lämpöässän sähköä mittaa ISKRA MT171-D1A51-G12-K0. Kompressorin lisäksi sähköä vievät maapiiripumppu, tulistinpumppu ja lauhditinpumppu sekä patteriverkon kiertovesipumppu. Ja jos pikkutarkkoja ollaan niin patteriverkon säätöventtiilikin joskus surahtelee.
Ensimmäiset seitsemän kuukautta oli tehdasasetuksen jäljiltä tulistin säätöventtiilin ruuvi kiinni. Ymmärsin, että ylävaraaja lämpeni alavarajan veden lämmetessä, eikä tulistetulla kuumakaasulla. Kun alavaraajan lämpö saavutti 55 kompressori kävi vielä niin kauan, että ylävaraajan lämpö oli noussut samaan. Kun huoltomies oli avannut säätöruuvia 3/4 kierroksen, kuumakaasu pääsi lämmittämään ylävaraajaa.
Ensi joulukuussa pääsee sitten vertaamaan mahdollisia kulutuksen muutoksia.
-
Kuluttaako vs8 tosiaan ~3,8kw / kompressorin käyntitunti??
Kyllä se noilla asetuksilla taitaa kuluttaa....
Ensimmäiset seitsemän kuukautta oli tehdasasetuksen jäljiltä tulistin säätöventtiilin ruuvi kiinni. Ymmärsin, että ylävaraaja lämpeni alavarajan veden lämmetessä, eikä tulistetulla kuumakaasulla. Kun alavaraajan lämpö saavutti 55 kompressori kävi vielä niin kauan, että ylävaraajan lämpö oli noussut samaan.
-
Tuossa on nyt hyvä mahdollisuus myös seurata, kuinka perusteellinen asetuksen muutos vaikuttaa sähkönkulutuksen ohella pumpun käyntiaikaan. Hyötysuhteen parantuessa pumppu alkaa ottaa enemmän energiaa maasta ja vähemmän sähköverkosta :)
Oliko sulla sähkönkulutus ja käyntiaikatieto joulukuulta 2011, eli se ensimmäinen puoli vuotta?
-
Mikä tämä yksikkö kW/h oikein on. Sitä tunnutaan viljelevän enemmänkin tällä foorumilla. Tehon yksikkö lienee kW ja energian taasen kWh.
-
Mikä tämä yksikkö kW/h oikein on
Tunnin aikana kulutettu energia kilowatteina=kwh
Esim 3kw:n ottoteho 20 minuutin käytijakson aikana kuluttaa 1 kwh:n sähköenergiaa.
Jos 3kw:n ottoteholla ajetaan tasan tunti niin sähköä kuluu 3kwh
-
Mikä tämä yksikkö kW/h oikein on
Tunnin aikana kulutettu energia kilowatteina=kwh
Tunnin aikana kulutettu energia=kWh/h. Tuota ei voi sanoa kilowatteina. Tai jos sanoo niin kyse on tehosta.
kW/h ei edelleenkään selvinnyt. (mielestäni sellaista ei olekaan)
-
1 kW/h = kilowattia tunnissa (= 1 kilowatin teho tunnin ajan) = 1 kWh.
Tätä lyhennettä kW/h ei käytetä, mutta siis:
kW/h = kWh, eli samaa kyllä tarkoittavat.
-
Tuossa on nyt hyvä mahdollisuus myös seurata, kuinka perusteellinen asetuksen muutos vaikuttaa sähkönkulutuksen ohella pumpun käyntiaikaan. Hyötysuhteen parantuessa pumppu alkaa ottaa enemmän energiaa maasta ja vähemmän sähköverkosta :)
Oliko sulla sähkönkulutus ja käyntiaikatieto joulukuulta 2011, eli se ensimmäinen puoli vuotta?
Juu tätä kysyin. Käänty tuo keskustelu taas johonkin muuhun ;)
-
Hoksasin saman, mitä 258m2 kyseli eli onhan minulla vihkossa pännämerkinnät kompressorin käyntitunneista ja sähkömittarin näytöstä kuukauden välein. Ensimmäisen kuukauden vuosi sitten kone lämpesi sähköllä, kunnes reikä oli porattu, sähkömittari näytti 898 kun maalämpö tuli käyttöön:
6.5. 0 kompressori 898 sähkömittari
30.11. 398 kompressori 2662 sähkömittari
31.12. 543 kompressori 3172 sähkömittari
21.5. 1313 kompressori 5893 sähkömittari
Tulistimen säätöventtiilin säätöruuvia väännettiin 12.12.
Esitteen lukemat ovat 2,2/2,7 kWh, eli nämä alkuvuoden lukemat meillä ovat kolmanneksen suurempia.
Muuten 258m2: teidän entiseen kotiinne on muuttanut silmitön kissavihaaja. Mamman kissa pääsi joulun alla illalla karkuun ja tämä kissavihaaja tuli yöllä ovellemme huutamaan tappouhkauksiaan. Pisteenä iin päälle juoksutti pihaltaan lapiollisen lunta, minkä nakkasi kiihkoissaan naapurin pihalle. Esikouluikäinen poikakin on kasvatettu puhumaan kissantappamisesta.
-
Esitteen lukemat ovat 2,2/2,7 kWh, eli nämä alkuvuoden lukemat meillä ovat kolmanneksen suurempia.
Tuosta laskien kulutus käyttötuntia kohden olisi 3,8kWh.
Esite ei voi ottaa mukaan koskaan ns. tyhjäkäyntikulutusta, se muuttuu vuodenajan mukaan.
Kompressori ottaa myöskin enemmän tehoa tehdessään kovalla pakkasella patteriverkkoon korkealämpöistä kiertovettä. Kompressorin käyntiäänikin muuttuu kovimmilla pakkasilla terävämmäksi.
Kun kompressori on pysäyksissä, käy kuitenkin patteriverkon kiertopumppu jatkuvasti; koneen ohjaus elektroniikkakin kuluttaa hiukan.
Vähäisen lämmitystarpeen aikana joutokulutuksen osuus on aina suurempi.
Kesäaikaan kannattaa pysäyttää patterikiertopumppu, vaikkakin siitä syntyy pieni riski, että syksyllä pumppu on jumissa.
Vuotuinen hyötysuhde ei ole yhtä hyvä, kuin hetkellinen, vain kompressorin käynnin aikana mitattu.
-
Noista kun laskee, otti pumppu viimevuoden puolella ruuvi kiinni 4,19Kw ja muutoksen jälkeen 3,53Kw, eli ruuvin säädöllä oli vaikutusta. Jätin laskussa huomiomatta sen ajan jolloin pyöri vastuksella. Tarkempia säätö/säästöohjeita varmaan osaa antaa Lämpöässän käyttäjät tällä foorumilla, ylä-alalämmöt jne.
-
Kesäaikaan kannattaa pysäyttää patterikiertopumppu, vaikkakin siitä syntyy pieni riski, että syksyllä pumppu on jumissa.
Yritin kurkkia masiinan päälle (ahdasta) mutten tajunnut miten kierron saa pois päältä. Voihan sen laittaa hetkeksi päälle vaikka viikottain niin ei luulisi jumittavan?
Vähän aiheen sivusta, mutta mitkä on ne oranssit säätimet patteriverkon lähdöissä joissa on asteikko 0-0,2-0,4 jne. ?
-
Meidän VS-8 masiinassa kiertovesipumppu pysähtyy, kun irroittaa pumpusta lähtevän sähkökaapelin maalämpökaapin liittimestä.
Meillä siinä vieressä pumpun jälkeen on oranssi loota, mikä on patteriverkon säätöventtiili ja asetettu automaatille. Kaapin automatiikka säätää patteriverkossa kiertävän veden lämpöä ja lisää tai vähentää kuumaa vettä kiertoon. Sen kuuluu voivan kytkeä myös käsikäyttöiseksi, vaan meillä ei ole semmoista tarvetta.
-
Eikö siinä VS-mallissa ole kesätoiminto, jolla se sulkee suntin kun asetettu ulkolämpötila täyttyy?
Kiertovesipumpun pysäyttäminen kesäksi on ihan turhaa hommaa. Nopeus ykköselle ja se kuluttaa jotain 20W tehoa. Voihan sitä toisaalta napsauttaa vaikka koko maalämpöpumpusta sähköt pois töihin lähtiessä :)
-
Voihan sitä toisaalta napsauttaa vaikka koko maalämpöpumpusta sähköt pois töihin lähtiessä :)
Vaikka onkin vitsillä heitetty, niin Lässän tapauksessa tästä tulisi yllättävän iso säästö :), laitteen idle kulutus on ihan jotain käsittämätöntä.
-
Onhan siinä kesätoiminto, kuten kirjoitat. Se ei stoppaa patteriverkoston kiertovesipumppua. Meidän huushollissa kiertovesipumppu on ollut koko ajan ykkösasennossa eli hitaimmassa, eikä talvella tarvinnut sisällä palella.
-
Vaikka onkin vitsillä heitetty, niin Lässän tapauksessa tästä tulisi yllättävän iso säästö :), laitteen idle kulutus on ihan jotain käsittämätöntä.
Ei se vitsi ollut, mutta minun tapauksessasi "käsittämätön" = 63W kun kaksi kiertovesipumppua on ykkösellä. Eli aika turhaa hommaa. Säästö työpäivisin sammuttelussa on noin 1-1,5€/kk, eli "käsittämättömän" pieneksi se säästö jää.
20W:n kiertovesipumpun sammttamisesta 3kk saa säästöksi 3-5 euroa.
-
Vaikka onkin vitsillä heitetty, niin Lässän tapauksessa tästä tulisi yllättävän iso säästö :), laitteen idle kulutus on ihan jotain käsittämätöntä.
Ei se vitsi ollut, mutta minun tapauksessasi "käsittämätön" = 63W kun kaksi kiertovesipumppua on ykkösellä. Eli aika turhaa hommaa. Säästö työpäivisin sammuttelussa on noin 1-1,5€/kk, eli "käsittämättömän" pieneksi se säästö jää.
20W:n kiertovesipumpun sammttamisesta 3kk saa säästöksi 3-5 euroa.
Uudemmassa V9 laitteessa tuo idle kulutus on luokkaa 100W vaikka on vain 1 kiertovesipumppu 1 asennossa. Käsittämätön on niin suhteellista, itse laite vie (idle 2,4kW) vuorokaudessa kesällä + 1 tunti kompuran käyntiaikaa (3 kW) = 5,4 kW. Tässä nyt suhteutin sen, että idlaus vie saman kuin lämmin käyttövesi kesällä.
Ja en ole sammuttelemassa laitetta, enkä kiertovesipumppua, meillä lämmitetään pesuhuoneen lattiaa kevyesti kesälläkin.
-
Uudemmassa V9 laitteessa tuo idle kulutus on luokkaa 100W vaikka on vain 1 kiertovesipumppu 1 asennossa.
???????
Minulla V-7 kiertovesipumppu Wilo RS25/6-3 KU P vie 1-asennossa 43W (mitattu arvo)
ATS
-
Uudemmassa V9 laitteessa tuo idle kulutus on luokkaa 100W vaikka on vain 1 kiertovesipumppu 1 asennossa.
???????
Minulla V-7 kiertovesipumppu Wilo RS25/6-3 KU P vie 1-asennossa 43W (mitattu arvo)
ATS
Sama täällä, v9:ssä on grundfos joka vienee saman, mutta sitten tulee päälle kampikammion lämmitin 46W, tämä lienee aina päällä kun pumpussa on virrat.
-
Sama täällä, v9:ssä on grundfos joka vienee saman, mutta sitten tulee päälle kampikammion lämmitin 46W, tämä lienee aina päällä kun pumpussa on virrat.
Minun ZH21-K4E kompressorissa ei ole öljytilan lämmitintä.
ATS
-
Oumanin säätöyksikkö ottaa manuaalin mukaan n 50W.
Jos asetuksissa on mahdollista sammuttaa näytön LCD paneli (näytönsäästäjä tms) niin kannattaa ottaa käyttöön.
Tuohonkin kun menee reilu 1kwh/vrk. ;)
-
Oumanin säätöyksikkö ottaa manuaalin mukaan n 50W.
Jos asetuksissa on mahdollista sammuttaa näytön LCD paneli (näytönsäästäjä tms) niin kannattaa ottaa käyttöön.
Tuohonkin kun menee reilu 1kwh/vrk. ;)
Olisiko tuo tosiaankin jatkuva teho. Olisiko mukana mahdollisten ohjausmoottorien teho jotka säätyvät vain hetkellisesti. Virtaahan elektroniikka voi ottaa enemmänkin, mutta osa siitä menee loistehoon jota ei yksityiskäyttäjä joudu maksamaan. Mitähän näiden maalämpökoneiden oma ohjauspiiri mahtaa kuluttaa. Veikkaisin jotakin alle 5w.
-
Mitähän näiden maalämpökoneiden oma ohjauspiiri mahtaa kuluttaa. Veikkaisin jotakin alle 5w.
Keskusyksikön tyyppikilvessä on merkitty laitteen kuluttama teho.
Esim Ouman 203GL 230VAC/0,2A (46W)
Yksi kontaktori kuluttaa 5W kun se on vetäneenä
Minikontaktoreilla kelan pitoteho on n 5W ( 24VDC/100mA) ,nuo tuli käyttöön kun kontaktoreita alettiin ohjata suoraan logiikan lähdöllä joskus -90 luvun alkuvuosina.
AC-kelalla olevat kontaktorit ottaa sitten huomattavasti suuremman tehon.
-
Pitänee paikkkansa, mutta ainakaan Danfossissa ei ole ainuttakaan kontaktoria. Pehmon tyristorit varmaan haukkaavat jonkun watin, mutta vain silloin kun kompressori on käynnissä.