Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Marqu - 27.04.10 - klo:14:02
-
Ensin taustaa:
LÄ V13 otettu käyttöön 9/2007. Alussa oli maapiirin huonon ilmauksen takia ongelmia, jotka ilmenivät hälytyksenä (mittaus 4, kompressorin käynti). Kaksi uutta ilmaussessiota ja homma toiminut ilman ongelmia viime lauantaihin asti.
Ja nyt tähän päivään:
Elikkä lauantai iltana 24.4 oli komperssori käynnistynyt normaalisti, mutta käynyt vain pari minuuttia ja sammunut. Tästä hälytys mittauksesta 4, kompressorin käynti. Pressostaatti oli lauennut.
Huomasin asian vasta sunnuntai iltana. Virrat pois, kuittasin presson ja virrat päälle -> kompura lähti käyntiin, kunnes sammui vajaan kahden minuutin kuluttua.
Soitin sitten eilen LÄ:n päivystykseen ja epäilivät että ilmaa on maapiirissä. Sain paikallisen huoltomiehen käymään vielä illalla katsomaan, että mikä konetta vaivaa. Huoltomies aukaisi maapiirin kaivoon palaavan putken liitoksen (kuvassa punaisella merkattu), jotta ilma pääsisi tulemaan ulos sitä kautta. Mutta kummalista kyllä putkesta ei tullut kuin vähän maapiirilitkua. No seuraavaksi huoltomies aukaisi pumpun alaosassa olevan maapiirin venttiilin (tai siis semmoisen tyhjennys venttiilin), joka sijaitsee heti höyrystimen jälkeen (merkattu kuvaan sinisellä). Sieltäkään ei tullut kuin vähän nestettä pihalle! Siis tästähän pitäisi tulla ulos kaikki nesteet mitä on täyttöpullossa ja höyrystimessä? Vai pitäisikö?
(http://i9.aijaa.com/b/00433/6128864.jpg)
Mutasihti tuli samalla tarkistettua (ei roskia) ja kaikki venttiilit täyttöastiasta höyrystimeen päin olivat kaikki auki.
Elikkä nyt sitten epäillään että höyrystin olisi tukossa. LÄ:n tuosta olivat epäilleet että se olisi voinut jäätyä, mutta voiko sellainen edes olla mahdollista?
-
Elikkä nyt sitten epäillään että höyrystin olisi tukossa. LÄ:n tuosta olivat epäilleet että se olisi voinut jäätyä, mutta voiko sellainen edes olla mahdollista?
Kyllä se höyrystin näköjään voi jäätyä. Avasin tuossa äsken uudestaan sen alaosan tyhjennysventtiilin, niin nyt sieltä alkoi tulemaan nestettä ulos ja samalla tietenkin täyttöastian pinta laski. Eli ilmeisesti lämmönvaihdin oli jostain syystä jäätynyt. :-[
Nyt kun tässä on sitten joutunut turvautumaan vastukseen, niin tulipahan nyt sitten tuokin testattua että vastuslämmitys ei toimi sinnepäinkään. Tässä sunnuntailta trendikäppyrä, josta näkee että miten se vastus lämmittää varaajan yläosaa:
(http://i7.aijaa.com/b/00227/6129888.jpg)
Todella kummallista käyttäytymistä!
Lämpöässän 203GT ohjekirja sanoo vastuksesta näin:
"
Sähkövastus kytkeytyy päälle kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) alittaa lämpötilan [yläosan asetusarvo - (VaraajaYläEro / 2) - SähkövYläEro] tai
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) on alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila - SähkövYläEro]
Sähkövastus kytkeytyy pois päältä (rele 1 vetää, riviliitinväli 73-74 avautuu), kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) ylittää [Yläosan asetusarvo - (VaraajaYläEro / 2)] lämpötilan ja
- varaajan yläosan lämpötila on yli säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila
"
Meillä on tässä käytössä seuraavat asetukset:
VaraajaYlä 48
VaraajaYläEro 4
SähkövYläEro 10
Elikkä tuon laskukaavan mukaan meillä olisi vastuksen pitänyt mennä päälle, kun yläosan lämpötila on pudonnut 48-(4/2)-10=36 asteeseen ja vastuksen olisi pitänyt kytkeytyä pois päältä 48-(4/2)=46 asteessa. Tuo ei ole kyllä lähelläkään oikeaa yläosan vaihteluväliä!
LÄ:n päivystyksessä ei osattu sanoa että mikä tuollaisen toiminnan aiheuttaa. Kehottivat soittamaan huomenna Oumanille.
Onneksi enään ei ole pakkasia, nimittäin käy varaaja sen verran viileänä, että laattapinnat (LJ2) on talossa jo viilentyneet (kylmät). Varaajan alaosasta ei nyt saada LJ2:n vaatimaa 27 asteista menovettä. :o
edit. Tuossa klo 22 kohdalla näkyy, kun kuittasin presson, jolloin kompura käynnistyi hetkeksi
-
Otahan maanestettä purkkiin ja purkki pakastimeen. Jos on sopiva lämpömittari niin katso missä lämpötilassa jäätyy.
Onhan se lauennut pressostaatti matalapainepressostaatti?
Näetkö vielä mitä maapiirin lämpötilat näyttivät häiriön ilmaantuessa?
Mitä maapiirin lämpötilat olleet viime aikoina?
Yksi syy kyseisenlaiseen ilmiöön on keruuliuoksen huono kierto ja tähähän taas syynä voisi olla keruupumpun jumittelu osittain tai kokonaan.
Käynnistä keruupumppu pakko-ohjauksella ja kuuntele, että käykö se. Vaihda pumpun tehoasetusta ja kuuntele, että vaikuttaako se pumpun ääneen.
Tarkkaile maapiirin lämpätoloja.
ATS
-
Otahan maanestettä purkkiin ja purkki pakastimeen. Jos on sopiva lämpömittari niin katso missä lämpötilassa jäätyy.
Olisi tarkoitus huoltomiehen kanssa mittailla maapiirin nesteen koostumuksia torstaina. Vähän oli epäilystä, että olisiko liian laiha seos maapiirissä. Voisihan sitä laittaa vähän pakasteeseen ja katsoa että miten käy. Pitäisikö jäätyä -18 asteessa?
Onhan se lauennut pressostaatti matalapainepressostaatti?
Kyllä se käsittääkseni oli. Eli sen danfosin laatikossa poikittain oleva pressostaatti.
Näetkö vielä mitä maapiirin lämpötilat näyttivät häiriön ilmaantuessa?
Mitä maapiirin lämpötilat olleet viime aikoina?
Yksi syy kyseisenlaiseen ilmiöön on keruuliuoksen huono kierto ja tähähän taas syynä voisi olla keruupumpun jumittelu osittain tai kokonaan.
Käynnistä keruupumppu pakko-ohjauksella ja kuuntele, että käykö se. Vaihda pumpun tehoasetusta ja kuuntele, että vaikuttaako se pumpun ääneen.
Tarkkaile maapiirin lämpätoloja.
Tässä tredi käppyrä lauantailta, jolloin vika ilmeni:
(http://i8.aijaa.com/b/00080/6130535.jpg)
Tuostahan näkyy, että kun kompura on lähtenyt 20:30 käyntiin, niin maapiirin neste ei kuitenkaan ole lähtenyt kiertämään. Maapiirin pumppu tuntuisi kuitenkin toimivan ihan normaalisti, kun olen siitä etupaneelin kytkimestä sitä kokeillut.
-
Tuostahan näkyy, että kun kompura on lähtenyt 20:30 käyntiin, niin maapiirin neste ei kuitenkaan ole lähtenyt kiertämään. Maapiirin pumppu tuntuisi kuitenkin toimivan ihan normaalisti, kun olen siitä etupaneelin kytkimestä sitä kokeillut.
Käyrän mukaan keruuliuos ei ole lainkaan kiertänyt.
Laitahan sellainen käyrästö tänne kun olet käsin käynnistänyt liuospumpun ja se mielestäsi käy.
ATS
-
Tuostahan näkyy, että kun kompura on lähtenyt 20:30 käyntiin, niin maapiirin neste ei kuitenkaan ole lähtenyt kiertämään. Maapiirin pumppu tuntuisi kuitenkin toimivan ihan normaalisti, kun olen siitä etupaneelin kytkimestä sitä kokeillut.
Käyrän mukaan keruuliuos ei ole lainkaan kiertänyt.
Laitahan sellainen käyrästö tänne kun olet käsin käynnistänyt liuospumpun ja se mielestäsi käy.
ATS
Juu ei ole kiertänyt, kuten tuossa itsekin mainitsin, mutta käsikäytöllä maapiirinpumppu lähtee kyllä käyntiin. Ja neste ei ole voinut kiertää tuolla, koska höyrystin on ollut jäässä tai siellä on ollut jokin muu tukos.
Olettaisin että nyt kiertäisi nestekin, jos laittaisin maapiirinpumpun päälle, koska neste pääsee nyt kulkemaan höyrystimen läpi (eilen neste ei vielä höyrystimen läpi kulkenut). Mutta enpä mene nyt konetta räpläämään, kun oli tarkoitus ylihuomenna huoltomiehen kanssa tutkia nesteet ja ilmata maapiiri.
Mutta tuo vastuksen toiminta on kyllä ihme juttu. Tällähetkellä VaraajaYlä 29 ja VaraajaAla 23, mutta vastus vain lepäilee. >:( Leivinuunia tässä joutuu lämmittämään, jotta saa olohuone/keittiöön lisää lämpöä.
-
Meillä oli ekana talvena vastaavia ongelmia eli pressostaattia sai kuittailla kyllästymiseen asti ja myöskin epäiltiin ilmavaivoja. Syyksi paljastui kuitenkin keruunesteen pakkaskestävyys, joka oli alle -10 astetta ja vaakaputket yritti jäähän talon ja kaivon väliltä. (Joo, eristys oli hieman huono tuolloin.) Nesteen pitäisi kai kestää vajaa 20 astetta. Syynä meillä oli siis porakaivofirmalle tapahtunut fiba, eli huono viinaerä tai sitten vain inhimillinen erehdys lantrauksessa.
-
Mutta tuo vastuksen toiminta on kyllä ihme juttu. Tällähetkellä VaraajaYlä 29 ja VaraajaAla 23, mutta vastus vain lepäilee. Leivinuunia tässä joutuu lämmittämään, jotta saa olohuone/keittiöön lisää lämpöä.
Todennäköisesti vastuksen ohjaus toimii aivan oikein.
Vastuksen toiminta on Oumanin ohjeessa selitetty varsin sekavasti.
Mikäli olen tulkinnut ohjetta oikein, on toiminta seuraavanlainen.
Jos sinulla on valittuna "Täysteho", menee vastus päälle ainoastaan, jos "Kompressorihälytys on aktiivinen"
Eli vastusta käytetään ainoastaan kompressorin vikatilanteessa.
Jos olet kuitannut kompressorihälytyksen, niin tällöin vastus ei mene päälle lainkaan.
Valitse "Osateho" niin nyt vastus ohjautuu aiemmin laskemissasi lämpötiloissa.
Osatehokäyttö tarkoittaa sitä että vastus otetaan käyttöön kun kompressorin teho ei yksinään riitä kattamaan lämmöntarvetta.
- Huoltotila
- Salasana 1324
- Maalämmitys
- Täysteho
- Osateho
ATS
-
Vielä kun tarkastelee lauantain trenditulostetta, niin laite on toiminut normaalisti klo 20:30 käynnistykseen asti, jolloin keruuliuos ei ole lähtenyt kiertämään.
Tässä tapauksessa jäätyminen ei voi olla syy vaan se on seuraus siitä, että keruuliuos ei kierrä.
Kun kokeilit liuospumpun käsikäyttöä painoithan oikesta nappulasta (alempi musta nappula)
ATS
-
Mutta tuo vastuksen toiminta on kyllä ihme juttu. Tällähetkellä VaraajaYlä 29 ja VaraajaAla 23, mutta vastus vain lepäilee. Leivinuunia tässä joutuu lämmittämään, jotta saa olohuone/keittiöön lisää lämpöä.
Todennäköisesti vastuksen ohjaus toimii aivan oikein.
Vastuksen toiminta on Oumanin ohjeessa selitetty varsin sekavasti.
Mikäli olen tulkinnut ohjetta oikein, on toiminta seuraavanlainen.
Jos sinulla on valittuna "Täysteho", menee vastus päälle ainoastaan, jos "Kompressorihälytys on aktiivinen"
Eli vastusta käytetään ainoastaan kompressorin vikatilanteessa.
Jos olet kuitannut kompressorihälytyksen, niin tällöin vastus ei mene päälle lainkaan.
Valitse "Osateho" niin nyt vastus ohjautuu aiemmin laskemissasi lämpötiloissa.
Osatehokäyttö tarkoittaa sitä että vastus otetaan käyttöön kun kompressorin teho ei yksinään riitä kattamaan lämmöntarvetta.
- Huoltotila
- Salasana 1324
- Maalämmitys
- Täysteho
- Osateho
ATS
Seeppant, ihan oikeita päätelmiä olet tehnyt tuon täysteho -asetuksen suhteen. Kyselin nimittäin asiaa Oumanilta ja lähetin sinne myös nämä neljän päivän trendikäppyrät. Oumanilla olivat analysoineet trendejä ja vastasivat näin:
"
Tervehdys,
Olen nyt käynyt läpi ongelmaa ja päätynyt seuraavanlaiseen diagnoosiin.
ANALYYSI:
Trendikäyristä nähdään että sähkövastus lämmittää 1 tunnin sykleissä ollen päällä aina kerrallaan noin 20 minuuttia ja pois 40 minuuttia. Sähkövastus lähtee pois päältä tunnin välein vaikka niin ei pitäisi normaalisti käydä. Lämpötilatasot sähkövastuksen päälle meno ja poistumistilanteissa näyttäisivät vaihtelevan ja niillä näyttäisi olevan jonkinlainen yhteys ulkolämpötilaan. Lämpimämmällä ilmalla sähkövastus kykenee nostamaan lämpötiloja korkeammaksi. Lämpötiloilla ei kuitenkaan liene mitään vaikutusta itse ongelmaan vaan vika johtunee nimenomaan siitä että sähkövastus käy jaksoittain ja tämä ei riitä nostamaan lämpötilaa riittävän korkealle.
MISTÄ VIKA JOHTUU:
Ongelman ydin piilee luultavasti kompressorin uudelleenkäynnistysyrityksessä joka tapahtuu tunnin välein. Kompressoria yritetään siis aina tunnin välein päälle. Koska kyseessä on täystehoinen maalämpöpumppu, sähkövastus ei voi olla kompressorin kanssa samanaikaisesti päällä. Sähkövastuksen ohjaus siis poistuu tässä vaiheessa.
Jos kompressori käynnistyy normaalisti (edes hetkeksi) uudelleenkäynnistyksen seurauksena, logiikka luulee kompressorin olevan kunnossa ja aloittaa siirtymissekvenssin sähkövastuskäytölle alusta. Varmastikin siitä tulee tämä sahalaitakuvio jossa sähkövastus on jaksoittain päällä ja pois vaikka lämpötila ei ole saavuttanut katkaisurajaa.
MITÄ TÄLLE ON TEHTÄVISSÄ:
- Vian syyn voit varmistaa tarkistamalla yrittääkö kompressori välillä päälle (naksahtaako kontaktori ja kuuluuko kompressorin pörinää)
- Estä kompressorin päällemeno moottorinsuojakytkimen avulla jolloin sähkövastuksen ohjaus ei pitäisi pudota välillä pois (trendikäyrän 1 tunnin sahalaitasykli pitäisi poistua)
"
Eli täysteho asetuksen kanssa ei kone osaa toimia vastuksella lämmitettäessä. Siis ainakaan tässä minun vehkeessä.
Minusta paras ratkaisu on nyt kuitenkin tuo seeppantin ehdottama osateholämmitys, jossa vastus toimii välittämättä siitä että onko kompura käynnissä vai ei. Mutta heti kun pääsen kotiin, niin kokeilen kuitenkin ensin Oumanin ohjeiden mukaan tuota kompuran käynnistymisen estämistä moottorisuojakytkimen avulla.
-
Vielä kun tarkastelee lauantain trenditulostetta, niin laite on toiminut normaalisti klo 20:30 käynnistykseen asti, jolloin keruuliuos ei ole lähtenyt kiertämään.
Tässä tapauksessa jäätyminen ei voi olla syy vaan se on seuraus siitä, että keruuliuos ei kierrä.
No miten sitten selität sen, että kun maanantaina huoltomiehen kanssa avasimme höyrystimen alaosassa olevan tyhjennys venttiilin, niin sieltä ei tullut kuin vähän nestettä ulos. Sitten kun tiistaina iltapäivällä avasin saman venttiilin uudestaa, niin sieltä alkoi tulemaan ihan kunnolla nestettä ja täyttöpullon pinta alkoi laskea. Täytyihän siellä höyrystimessä olla jokin tukos ja mitä todennäköisemmin tukoksen aiheutti jäätyminen, koska tukos aukeni (suli) itsestään.
Kun kokeilit liuospumpun käsikäyttöä painoithan oikesta nappulasta (alempi musta nappula)
Kyllä painoin. Meidän pumpussa se on etupaneelissa toiseksi ylin kytkin "S2 Maapiirin pumpun pakko-ohjaus". Sen kun käänsi oikealle, niin alkoi kuulumaan pumpun kohiseva ääni.
Kokeilin nyt Oumanin ehdottamaa moottorisuojakytkimen päälle panemista, mutta siitä ei ollut mitään apua. Samanlaista sahakuvioa piirtää. Laitoin jokin aika sitten maalämmityksen osateholle, mutta sekään ei näytä auttavan asiaan. Laitan myöhemmin vielä trendiä näkösälle.
Porukalla pitäisi päästä jo välillä saunoon ja suihkutteleen, mutta eipä se noilla varaajan lämmöillä (varaajaylä 29, varaaja ala 23) taida olla mahdollista. >:(
Pitää ehkä kuitenkin kokeilla, koska ainakin yhden ihmisen pikaisessa suihkuttelussa lämmin vesi ei loppunut. Ihan lämmintä tuntui tulevan, joka kyllä sekin ihmetyttää noilla varaajan arvoilla. :-?
-
Tarkista osatehomoodissa että yläosan minimi on asetettu oikein. Oumanissa on eri arvo kun täysiteho asetuksessa.
-
Meillä oli ekana talvena vastaavia ongelmia eli pressostaattia sai kuittailla kyllästymiseen asti ja myöskin epäiltiin ilmavaivoja. Syyksi paljastui kuitenkin keruunesteen pakkaskestävyys, joka oli alle -10 astetta ja vaakaputket yritti jäähän talon ja kaivon väliltä. (Joo, eristys oli hieman huono tuolloin.) Nesteen pitäisi kai kestää vajaa 20 astetta. Syynä meillä oli siis porakaivofirmalle tapahtunut fiba, eli huono viinaerä tai sitten vain inhimillinen erehdys lantrauksessa.
Tätä maapiirinesteen koostumusta itsekin epäilen alkuperäisen vian aiheuttajaksi. Tänään olisi tarkoitus mitata nesteen koostumus useasta eri kohtaa.
Tarkista osatehomoodissa että yläosan minimi on asetettu oikein. Oumanissa on eri arvo kun täysiteho asetuksessa.
Joo tarkistin tämän sieltä huoltovalikosta silloin kun kytkin osateholämmityksen päälle
Eilen oli sitten pakko kokeilla myös saunomista, vaikka varaajan lämpöjen mukaan lämmintä vettä ei todennäköisesti riittäisi kaikille. Kummallista kyllä, mutta kaikille kuudelle suihkussa käyneelle (2 aikuista ja 4 lasta) riitti lämmintä vettä. Miten se on mahdollista, vaikka trendi ja Oumanin säädin näyttivät varaajan yläosan lämpötilaksi suihkussa käynnin aikana 28-25 astetta? Voisiko olla niin että kun vastus lämmittää kokoajan varaajan yläosaa, niin siellä aivan ylimmässä osassa olisikin sitten huomattavasti lämpimämpää vettä, kuin varaajan siinä kohdassa jossa ylävaraajan anturi sijaitsee?
Alla trendi eiliseltä iltapäivältä tähän aamuun. Kuvan skaalaus on hieman pielessä, koska oli ilmeisesti manuaali skaalauksella.
(http://i5.aijaa.com/b/00023/6136806.jpg)
Trendikuvaajasta seuraavanlaisia havaintoja:
- klo 15:30 töistä tullessa laitoin trendin päälle (olin sen ilmeisesti edellisen käytön jälkeen vahingossa sammuttanut) ja samalla myös pumpun moottorisuojakytkimen päälle (ei vaikutusta sähkövastuksen toimintaan)
- klo 18:55 muutin säätimen huoltovalikosta maalammityksen osateholämmitykseksi (ei vaikutusta sähkövastuksen toimintaan)
- klo 20:50 ensimmäinen on mennyt suihkuun ja n. klo 21:40 viimeinen poistunut suihkusta (tuolla aikavälillä 6 henkilöä kävi "pikaisesti" suihkussa.
- klo 21:40 tästä eteenpäin myös moottorisuojakytkin päällä ja osatehomaalämpö
-
Miten se on mahdollista, vaikka trendi ja Oumanin säädin näyttivät varaajan yläosan lämpötilaksi suihkussa käynnin aikana 28-25 astetta? Voisiko olla niin että kun vastus lämmittää kokoajan varaajan yläosaa, niin siellä aivan ylimmässä osassa olisikin sitten huomattavasti lämpimämpää vettä, kuin varaajan siinä kohdassa jossa ylävaraajan anturi sijaitsee?
Näin todennäköisesti on ja viimeisin trenditulosteesi myös tukee tätä.
Nythän käy niin, että LJ1:n 4-tieventtiili ottaa ylävaraajan yläosasta kuumaa vettä ja palauttaa jäähtyneen veden alavaraajan alaosaan.
LJ2 ottaa alavaraajasta ja palauttaa myös sinne
Ylävaraajaan nousee alavaraajan kylmää vettä ja riippuen vastuksen ja lämpömittauksen M 09 korkeusasemista käy todennäköisesti juuri niin kuin arvelit.
Tämähän ei kuitenkaan selitä vastuksen outoa käyttäytymistä, koska mittauksen M 09 pitäisi ohjata vastusta.
Yksi arvaus vielä, jos ylävaraajan yläosassa onkin niin kuumaa, että vastuksen ylikuumenemissuoja laukaisee sen pois päältä ennen M 09 ohjausta.
Mittaa tai kokeile käsikopelolla onko ylävaraajalta 4-tieventtiilille tuleva putki polttavan kuuma.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6136962.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00863/6136962.jpg[/IMG][/url]
Yllä V-mallin periaatteellinen putkistokuva.
ATS
-
Miten se on mahdollista, vaikka trendi ja Oumanin säädin näyttivät varaajan yläosan lämpötilaksi suihkussa käynnin aikana 28-25 astetta? Voisiko olla niin että kun vastus lämmittää kokoajan varaajan yläosaa, niin siellä aivan ylimmässä osassa olisikin sitten huomattavasti lämpimämpää vettä, kuin varaajan siinä kohdassa jossa ylävaraajan anturi sijaitsee?
Näin todennäköisesti on ja viimeisin trenditulosteesi myös tukee tätä.
Nythän käy niin, että LJ1:n 4-tieventtiili ottaa ylävaraajan yläosasta kuumaa vettä ja palauttaa jäähtyneen veden alavaraajan alaosaan.
LJ2 ottaa alavaraajasta ja palauttaa myös sinne
Tämä selittää sen, että LJ1:n menovesi on nyt ollut sitä mitä käyrä vaatii, mutta LJ2:n menovesi on ollut lähes kokoajan viileämpi mitä käyrä vaatii.
Yksi arvaus vielä, jos ylävaraajan yläosassa onkin niin kuumaa, että vastuksen ylikuumenemissuoja laukaisee sen pois päältä ennen M 09 ohjausta.Mittaa tai kokeile käsikopelolla onko ylävaraajalta 4-tieventtiilille tuleva putki polttavan kuuma.
Tällähetkellä en pysty kokeilemaan tuota 4-tieventtiilin putkea, mutta pitää kokeilla sitten iltapäivällä. Sekin seikka tukee tuota että ylävaraajan ylinosa on kuuma, kun minä ja vaimo havaitsimme molemmat että suihkusta tulee heti normaalia kuumempaa vettä.
Nyt kun katselee aamun trendikäppyrää, niin siinä näkyy milenkiintoinen seikka:
(http://i3.aijaa.com/b/00807/6137252.jpg)
Kun ulkolämpotila ylittää 12 astetta (aamulla aurinko pääsee paistamaan ulkoanturiin vähän aikaa), poikkeaa vastuksen käyntisykli normaalista ja yläosan lämpötila alkaa nopeasti nousemaan. Yläosan lämpenemisen voisi selittää osittain se, että meillä on muistaakseni LJ1:n kesäsulku 12 astetta, jolloin LJ1:n paluu ei enään viilennä yläosaa.
ps. Hyvä kuva seeppantilta!
-
Noniin, pumppu on taas käynnissä ja varaajan lämmöt alkavat olla normaalit. Huoltomiehellä tuntui keikkaa puskevan, joten maalitkujen analysointi ja maapiirin perusteellinen ilmaus jäi tekemättä. Jonku tovin siinä pyöriteltiin nestettä koneen omalla maapiirin pumpulla.
Sähkölämmityksen virheellinen toiminta on edelleen selvittämättä. Trendikuvaajat on kyllä lähetetty lämpöässälle, joten jospa sieltä jokin syy tuohon ongelmaan löytyy. Ei nimittäin talvella tarkene, jos pumppu jää vastuksen varaan...
-
Noniin, pumppu on taas käynnissä ja varaajan lämmöt alkavat olla normaalit.
Selvisikö se, että mikä se perimmäinen vika (syy) alkuperäiseen häiriöön oli???
ATS
-
Noniin, pumppu on taas käynnissä ja varaajan lämmöt alkavat olla normaalit.
Selvisikö se, että mikä se perimmäinen vika (syy) alkuperäiseen häiriöön oli???
ATS
Huoltomiehen ja lämpöässän mukaan alkuperäisen häiriön aiheutti ilma maapiirissä. Höyrystimen jäätymiseen sain seuraavanlaisen selityksen: Kun pumppua yritettiin muutamankerran käynnistää häiriön jälkeen, lähti kylmäaine kiertämään vaihtimessa, mutta maapiiri ei kiertänyt ilmakuplan takia. Tämä aiheutti sen että paineet laskivat höyrystimessä, jolloin kylmäaine jäähtyi n -20 esteeseen, joka taas johti höyrystimessä olevan maapiirinesteen jäätymiseen.
-
Huoltomiehen ja lämpöässän mukaan alkuperäisen häiriön aiheutti ilma maapiirissä.
On erikoisesti asennettu vaakaputkisto jos noin kauan pyörineessä laitteistossa ilmaa vielä liikkuu. En ihan purematta niele tuota selitystä.. ;)
-
Huoltomiehen ja lämpöässän mukaan alkuperäisen häiriön aiheutti ilma maapiirissä.
On erikoisesti asennettu vaakaputkisto jos noin kauan pyörineessä laitteistossa ilmaa vielä liikkuu. En ihan purematta niele tuota selitystä.. ;)
Ei ole vaakaputkistoa, vaan lämpökaivo.
Ilma jää kuulemma siihen maapiirin paluun mutkaan, joka on koneessa höyrystimen jälkeen ylhäällä (ensimmäisen postauksen kuvassa ennen punaista nuolta oleva mutka). Tuohon kohtaan on kuulemma uudemmissa V-malleissa laitettu jokin ilmausventtiili. Joku uudemman V-mallin omistaja voisi tarkistaa että onko näin.
-
Ei ole vaakaputkistoa, vaan lämpökaivo.
Ilma jää kuulemma siihen maapiirin paluun mutkaan, joka on koneessa höyrystimen jälkeen ylhäällä (ensimmäisen postauksen kuvassa ennen punaista nuolta oleva mutka). Tuohon kohtaan on kuulemma uudemmissa V-malleissa laitettu jokin ilmausventtiili. Joku uudemman V-mallin omistaja voisi tarkistaa että onko näin.
Nimenomaan kaivolta pumpulle tulevaa vaakaputkistoa tarkoitin.
Siinä paluupuolella pitää olla aina ilmaus jos meinaa saada ilmat pois heti, eikä muutamassa vuodessa..
-
Joo eipä sitten montaa päivää toiminutkaan, kun taas tänä aamuna kompura pysähtyi ja hälytystä pukkasi (mittaus 4, komp. käynti). Huoltomies taas paikalle ja huomattiin että täyttöpullossa pinta oli noussut lähes maksimiin. Siitä sitten pääteltiin että jostain on täytynyt päästä ilmaa maapiiriin. Huoltomies tutki aikansa ja vika löytyi lopulta kaivosta tulevan putken ja mlp:n liitosputken välistä. Pumpun asentaja ei ollut kiristänyt putken liitosta tarpeeksi, jolloin se pääsi vuotamaan ja imemään ilmaa maapiiriin. Samalla kun sitten ilmattiin maapiiri ulkoisella pumpulla, mittailtiin maapiirinesteen koostumus, joka oli hieman alle 30%:sta.
Saapas nyt sitten nähdä, että kuka maksaa nuo huollon kustannukset. Ajattelin soitella maanantaina pumpun asentaneeseen firmaan ja vaatia kustannusten maksua heiltä, koska heidän asennusvirheestähän tämä koko härdelli aiheutui. Kait noiden liitosten pitää kestää pidempään kuin 2,5v.
-
Päivitystä:
Pumpun asentanut firma heittäytyi tietenkin hankalaksi huollon laskun suhteen (laskua tuli 399e). Heidän mukaan he eivät maksa toisten korjaamia vikoja, vaan heidän olisi itse pitänyt saada korjata oma virheensä. Tämähän on ihan luonnollista että he olisivat itse halunneet vian korjata, mutta mistäpä sitä voi arvata että vika oli juurikin heidän tekemässä liitoksessa. Lisäksi kun heillä ei ole enään lämpöässän edustusta (vaan Thermia), niin Lämpöässän päivystys ohjaa tarvittavat huollot sellaiselle firmalle, jolla valtuutettu LÄ huolto on.
No olen kuitenkin laskun lähettänyt heille ja ehdottanut että minulle sopii, että seuraavankerran jos/kun jotain vikaa pumpussa ilmenee, niin voin soittaa heille ensin, jotta voivat käydä tarkistamassa omat kytkennät/liitokset ennen kuin valtuutettu huolto tulee asiaa tutkimaan. Katsotaan miten tässä käy. Itse en kyllä suostu maksamaan asennusvirheestä johtuvia kustannuksia.
Sitten LÄ:n sähkölämmityksen outoon käyttäytymiseen:
Lähetin aiemmin trendit ja logit Lämpöässälle, mutta he vastasivat että tarvitsisivat mittauksiin mukaan myös sähkövastuksen tilan (jota minulla ei tietenkään ollut mittauksissa mukana). Piti sitten viimeyöksi pudottaa kompura pois pelistä moottorisuojakytkimellä, jotta saan logitettua sähkölämmitystä. Tässäpä käyrät viimeyöltä:
(http://i8.aijaa.com/b/00491/6166869.jpg)
Huomitoita viimeyön mittauksista:
- kompressorin suojakytki laitettu päälle klo 23:00
- sähkövastus mennyt päälle n. klo 1:15, jonka jälkeen ylävaraajan lämmöissä taas sahaamista
- vastus näyttäisi olevan kokoajan päällä klo 1:15 - 7:00 ja silti ylävaraajan lämmöt seilaa
- klo 7:00 moottorisuojakytkin otettu pois päältä ja kompressori lähtenyt taas käyntiin
- aamulla kun katsoin säätimeltä, niin LJ1:lle meni säätimen vaatima menovesi, kun taas LJ2 meni 24 asteista menovettä, vaikka säädin vaati 26 asteista. Laattapinnat tuntuivat talossa jo viileiltä
Lisäksi tuosta näkee että heti kun kompura on aamulla lähtenyt käyntiin, on ylävaraajan lämmöt nousseet jyrkästi (jopa yli 60:n asteen). Tuo voisi johtua ehkä siitä että kun kompura lähtee käyntiin, niin varaajan virtaukset siirtävät vastuksen lämmittämän veden ylävaraajan anturille.
-
Vika voisi olla sähkövastuksen kotelossa. Termostaattinen suoja katkaisee virrat sähkövastukselta lian aikaisin (onko ilmakupla varaajan yläpuolella). Todennäköisesti säädettävä tai rikki, elle ilmausta tarvi tehdää.
LÄssän (vm. 2007) pumpuissa vastuksen relet ovat kehnoja, niitä joutuu vaihtamaan joskus kunnon releksi.
Kokeile mittailemaan jokaisen vaihen virtaa kun sähkövastus päällä ja lämmittelee, heitääkö paljon.(ellei oma mittaria kysy apua sähkömieheltä)
-
Vika voisi olla sähkövastuksen kotelossa. Termostaattinen suoja katkaisee virrat sähkövastukselta lian aikaisin (onko ilmakupla varaajan yläpuolella). Todennäköisesti säädettävä tai rikki, elle ilmausta tarvi tehdää.
LÄssän (vm. 2007) pumpuissa vastuksen relet ovat kehnoja, niitä joutuu vaihtamaan joskus kunnon releksi.
Kokeile mittailemaan jokaisen vaihen virtaa kun sähkövastus päällä ja lämmittelee, heitääkö paljon.(ellei oma mittaria kysy apua sähkömieheltä)
Olen tarkistanut vastuskotelon sisällä olevan termostaatin (tai mikälie) asennon ja se oli maksimissa, eli arvossa 5. En nyt ainakaan vielä uskalla mennä vastuksen vaiheen virtoja mittaileen. Katsotaan ensin mitä mieltä lämpöässä on tästä.
-
Päivitystä:
Pumpun asentanut firma heittäytyi tietenkin hankalaksi huollon laskun suhteen (laskua tuli 399e). Heidän mukaan he eivät maksa toisten korjaamia vikoja, vaan heidän olisi itse pitänyt saada korjata oma virheensä. Tämähän on ihan luonnollista että he olisivat itse halunneet vian korjata, mutta mistäpä sitä voi arvata että vika oli juurikin heidän tekemässä liitoksessa. Lisäksi kun heillä ei ole enään lämpöässän edustusta (vaan Thermia), niin Lämpöässän päivystys ohjaa tarvittavat huollot sellaiselle firmalle, jolla valtuutettu LÄ huolto on.
No olen kuitenkin laskun lähettänyt heille ja ehdottanut että minulle sopii, että seuraavankerran jos/kun jotain vikaa pumpussa ilmenee, niin voin soittaa heille ensin, jotta voivat käydä tarkistamassa omat kytkennät/liitokset ennen kuin valtuutettu huolto tulee asiaa tutkimaan. Katsotaan miten tässä käy. Itse en kyllä suostu maksamaan asennusvirheestä johtuvia kustannuksia.
Pitkän väännön jälkeen asennusfirma suistui maksamaan "vain" puolet huoltokustannuksista. :-/ Eikait se sitten auta kuin tyytyä siihen. Olisin kyllä toisaalta voinut vian ilmettyä soittaa heille ensin, mutta tietääpähän jatkossa miten toimitaan.
Lämpöässältä sain vastuksen virheellisestä käyttäytymisestä tällaisen analyysin:
Terve
Käyristä päätellen kysymyksessä on varaajan yläosassa ilmatasku, joka aiheuttaa vastuksen ylikuumenemistermostaatin laukomista päältä pois ja päälle, kun lämpötila laskee varaajan yläosassa. Vastus on sijoitettuna varaajan päällä ja sen kotelon sisällä on kyseinen ylikuumenemistermostaatti. Sininen komponentti, jossa punainen säätönuppi. Säätö täytyy olla asetettuna lukemaan 5. Kannattaa tarkistaa ensimmäiseksi, koska mikään muu ei aiheuta vastuksen aiheuttamaa lämpötilan muutosta. Automatiikka kerran pyytää vastusta päälle kokoajan.
No nyt sitten tänään on tulossa pumpun asentaneesta firmasta mies ilmaamaan varaajaa. Pitää sitten kokeilla että miten vastuslämmitys pelaa ilmauksen jälkeen.
-
No eipä sitten ollut ilmaa varaajassa. Huoltomies kävi tarkastamassa automaattisen ilmausventtiilin, joka on varaajan ja paisuntasäiliön välisessä putkessa. Ei kuulemma tullut ilmaa, vaan pelkästään vettä.
Soitin asiasta Lämpöässälle ja siellä ei osattu sanoa että missä vika sitten on. Epäilivät että vastuksen termostaatti voisi toimia väärin, mutta sekin oli vain arvaus. Aikovat vielä tutkia logeja uudestaan.
Kummalliselta kuulosti, kun päivystyksessä olivat sitä mieltä että LJ2 piiriin ei pystytä syöttämään säätimen vaatimaa menovettä, vaikka vastus toimisikin oikein!? Eihän se kyllä noin voi olla, koska nytkin meillä talo viileni (keittiö 18C), vaikka vuorokauden keskilämpötila oli plussan puolella! Jos sähkölämmitys joudutaan ottamaan kovilla pakkasilla käyttöön, tulee talossa varmasti vielä kylmemmät oltavat.
Olisi mielenkiintoista nähdä että miten muilla Lässän omistajilla käyttäytyy tuo sähkölämmitys. Voisiko joku jolla on suunnilleen samaa vuosimallia oleva LÄ:n pumppu ja trendi siinä kiinni, kokeilla että miten vastuslämmitys pelaa? Olisihan tuo kyllä hyvä testata jokaisen, jotta saisi varmuuden varapuolen toimivuudesta...
-
LÄn sähkövastuksen ohjaus releet pitää tarkista. Ne ovat helposti irrotettavissa. Meillä ne vaihdettu. Kärjet palavat ja relen kantaoja käytössä sulanneet. Voi olla tilanne että yksi kolmesta vain toimii ja 2kW teho ei riittä lämmittelemään koko taloa. Ensimäinen kuukausi käyttöä ollut vastuksella. Silloin alkuvaihessa (marraskuu 2007) käyrät on ollut sahamaista yläosan lämpötilan vaihtelua, ulkona nolla kelilla ja toiminut hyvin. Nyt meillä toimii osatehomoodissa. Suihkuttelun yhteydessä sv avustaa yläosan nopea lämmön putoamista. Huomattava helpotusta kompuralle/kaivolle varsinkin kovilla pakkasilla jos saunotaan. Eikä tunnu pahalta, kaikien kaikea 3 vuodessa SVlle on tullut 124 tuntia käyttöä tähän asti (alku "sähkölämmitystuntejä" ei ole mukanaa). Yritään etsiä pelkkä SV käyrät..voisin ne julkaistaa tänne. WWW linkistä näkee joskus sv toiminta jos joku käy suihkussa, kuten esim klo 23 eilen.
-
BTW onko asenettu kuormasuojareleet?
Ylensä ne toimitetaan osatehomitotettuille pumpuille, mutta saa ne halutessa eriksen. Niiden toiminta on vaikuttamassa SV kytkentään. SV kytketty tavalla 3x2kW, eli siinä samassa kotelossa on kolme erillistä vastusta ja jokaiselle oma rele..
-
BTW onko asenettu kuormasuojareleet?
Ylensä ne toimitetaan osatehomitotettuille pumpuille, mutta saa ne halutessa eriksen. Niiden toiminta on vaikuttamassa SV kytkentään. SV kytketty tavalla 3x2kW, eli siinä samassa kotelossa on kolme erillistä vastusta ja jokaiselle oma rele..
En kyllä tiedä että onko tuollaisia kuormasuojareleitä asennettu. Ilmeisesti ei, jos ne eivät kuulu vakiotoimitukseen. Pumppumme on mitoitettu täysitehoiseksi.
Voi olla tilanne että yksi kolmesta vain toimii ja 2kW teho ei riittä lämmittelemään koko taloa.
Tämä voi hyvinkin olla mahdollista, koska vastus tosiaan lämmittää varaajaa, mutta teho ei tunnu riittävän. Toisaalta kun tutkii nuita viimeisimpiä trend-käppyröitä, niin niistä näkee että pumppu pitää vastusta kokoajan päällä, mutta jokin suojamekanismi kuitenkin katkaisee välillä vastuslämmityksen (varaajan yläosan lämpö laskee, vaikka sähkövastuksen ohjaustieto on "päällä").
-
Kuuluuko naksahdus kun SV lopetta lämmittämistä jossain säähkö kaappi tai SV patrunan kotelo?
Kuvittelisin että kaksi releta ei toimi ollenkaan, yksi lämmentäessä katkaise säkön läämpölaajenemisen yhteydessä. Jos kannat sulannet niin kosketus voi olla ongelmalinen ja epämääräinen. Kun se on heikko kohta pumpussamme..
Elektroniikkan ohjauksen tarkoitettuja - ohja tehovastukset jossa on kytkettäessä suurempi virtapiikki.
-
Kuuluuko naksahdus kun SV lopetta lämmittämistä jossain säähkö kaappi tai SV patrunan kotelo?
Kuvittelisin että kaksi releta ei toimi ollenkaan, yksi lämmentäessä katkaise säkön läämpölaajenemisen yhteydessä. Jos kannat sulannet niin kosketus voi olla ongelmalinen ja epämääräinen. Kun se on heikko kohta pumpussamme..
Elektroniikkan ohjauksen tarkoitettuja - ohja tehovastukset jossa on kytkettäessä suurempi virtapiikki.
Kiitos näistä tiedoista. Pitääpä huomenna kysellä Lämpöässältä, että voiviko vika olla releissä.
-
Sähkölämmityksen vikaa lähdettiin nyt poistamaan uudella ylikuumenemistermostaatilla. Uusi termostaatti on jo tullut, mutta odottelee vielä että sähköasentaja ehtii osan vaihtamaan.
Kummallista kyllä (ja vaarallista), mutta Lämpöässä yritti ensin että minä vaihtasin tuon termostaatin, vaikkei minulla ole minkäänläista sähköalan koulutusta. Ja vaikka olisikin, niin takuuseenhan kuuluu rikkoutuneiden osien vaihto. No nyt on kuitekin paikallinen valtuutettu huolto tulossa osaa vaihtamaan, joten katsotaan että miten sähkölämmitys tämän jälkeen pelaa.
-
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että missä ongelmiesi kanssa tällä hetkellä mennään?
-
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että missä ongelmiesi kanssa tällä hetkellä mennään?
Odottelee edelleen tuota termostaatin vaihtoa. En ole pitänyt asian suhteen kiirettä, koska toimivuuden testaus tarvii hieman kylmemmät ilmat. Tässä syksyllä olisi tarkoitus termostaatti vaihtaa.
-
Termostaatti vaihdettu, mutta eipä siitä ollut apua ongelmaan:
(http://i6.aijaa.com/b/00793/6979063.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6979063.jpg)
Pudotin kompressorin pois pelistä klo 23, jonka jälkeen alavaraaja tipahtaa n. 23 asteeseen ja ylävaraaja sahaa lopulta 30-36 asteen välillä. Vastus näyttäisi olevan päällä klo 3 jälkeen kokoajan.
Talo on yön aikana selvästikin viilentynyt ja laattapinnat kylmiä, vaikka ulkolämpötila ei käy edes pakkasen puolella. Ei tällä vastuslämmityksellä voi mitenkään pärjätä kylmemmillä keleillä. :-[
Katsotaan että josko lämpöässällä keksisivät miksi pumpun sähkölämmitys ei toimi. Olisi kyllä mukava nähdä että miten muilla toimii tuo sähkölämmitys??
-
Vai että samassa tilanteessa kuin keväällä?
Luin koko ketjun läpi ja yritin palauttaa mieleen, mitä on ilmennyt ja mitä on tehty. Harmi vain, että vanhemmat kuvat ja trendit ovat kadonneet.
Yksi kysymys kuitenkin.
Mitattiinko, että vastuksen kaikki vaiheet ovat kunnossa ja mikä on vastuksen ottama kokonaisteho?
ATS
-
Vai että samassa tilanteessa kuin keväällä?
Luin koko ketjun läpi ja yritin palauttaa mieleen, mitä on ilmennyt ja mitä on tehty. Harmi vain, että vanhemmat kuvat ja trendit ovat kadonneet.
ATS
Trendien/sähkölämmityksen osalta ollaan samassa tilanteessa kuin keväälläkin. Ensin oli ilmaa maapiirissä, joka pysäytti kompressorin ja tämän vian "ansiosta" huomattiin että sähkölämmitys ei toimi oikein. Eli nykyinen trendikäppyrä kuvaa hyvin myös kevään tilannetta.
Yksi kysymys kuitenkin.
Mitattiinko, että vastuksen kaikki vaiheet ovat kunnossa ja mikä on vastuksen ottama kokonaisteho?
Mitään tallaisia mittauksia ei ole tehty. Lämpöässältä tuli vain uusi termostaatti ja huoltotoimenpiteeseen kuului vain sen vaihto. Aiemmin on ainoastaan tarkastettu että varaajan yläosassa ei ole ilmaa. Pakko edetä sen mukaan mitä tehtaalta ilmoittavat. Itsellä ei ole sähköalan koulutusta, jotta voisin vaiheita/tehoja mittailla. Uusin trendikäppyrä lähetetty tehtaalle, joten odotellaan mitkä ovat seuraavat huoltotoimenpiteet.
-
Pudotin kompressorin pois pelistä klo 23,
Millä tavalla pudotit kompressorin pois pelistä?
Voisin tehdä vastaavanlaisen kokeen vaikkakin minulla on pienempi V-7 ja siinä vain yksi lämmönjakopiiri , LJ1.
Tarkistaisitko vielä pumppusi asetusarvot
Täystehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro
Osatehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro
-VarYläKomp
Ja kumpi käyttötapa "Täysteho" vai "Osateho" käytössä?
ATS
-
Kokeilin vastuksella ajoa ja sain alla olevan näköiset tulokset.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6982327.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00751/6982327.jpg[/IMG][/url]
Asetusarvot ja lasketut vastuksen päälle- ja poismenolämpötilat näkyvät ylemmässä kuvassa.
Alemmassa kuvassa lämpötilojen käyttäytyminen.
Mielestäni vastus toimii niin kuin pitääkin.
Kommentteja ja kysymyksiä??
ATS
-
Onkohan Lämpöässän vastukset jonkinsortin virtauslämmittimiä kun jäähtyy niin nopeasti.
Siis vastukset ei olekaan varaajan vesitilassa vaan varaajalta lähtevässä "putkessa" jonka läpi varaajan vesi virtaa?
Ja lämpötila-anturi mittaa tuossa putkessa olevan veden lämpöä.
-
Onkohan Lämpöässän vastukset jonkinsortin virtauslämmittimiä kun jäähtyy niin nopeasti.
Siis vastukset ei olekaan varaajan vesitilassa vaan varaajalta lähtevässä "putkessa" jonka läpi varaajan vesi virtaa?
Ja lämpötila-anturi mittaa tuossa putkessa olevan veden lämpöä.
Vastus on pystyasennossa varaajan katosta alaspäin.
330 mm syvyydellä olevaan ohjaukseen menevään anturiin M9 vastus vaikuttaa selvästi mutta 440 mm syvyydellä olevaan anturiin enää vain hyvin vähän.
Vastuksen vaikutusaluella on vettä n. 90 litraa.
Vastuksen ottama teho oli kokeen aikana 6,1 kW.
Vastus oli päällä 32% kokonaisajasta mikä tekee keskimääräiseksi tehoksi 1,9 kW. Näillä ulkoilman lämpötiloilla talon ottama lämmitysteho on n. 1,7 kW, joten vastuksen ottama teho ja talon kuluttama teho vastaavat varsin hyvin toisiaan.
ATS
-
Pudotin kompressorin pois pelistä klo 23,
Millä tavalla pudotit kompressorin pois pelistä?
Voisin tehdä vastaavanlaisen kokeen vaikkakin minulla on pienempi V-7 ja siinä vain yksi lämmönjakopiiri , LJ1.
Tarkistaisitko vielä pumppusi asetusarvot
Täystehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro
Osatehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro
-VarYläKomp
Ja kumpi käyttötapa "Täysteho" vai "Osateho" käytössä?
ATS
Kompressorin kytkin pois siinä etupaneelissa olevasta kompressorin suojakytkimestä (QMI).
Täysitehoinen maalämmitys käytössä ja asetusarvot ovat seuraavat:
-VaraajaYläMin 46
-VaraajaYäEro 4
-SähkövYläEro 10
-VaraajaAlaMin 30
-VaraajaAlaEro 10
-
Kokeilin vastuksella ajoa ja sain alla olevan näköiset tulokset.
[kuva]
Asetusarvot ja lasketut vastuksen päälle- ja poismenolämpötilat näkyvät ylemmässä kuvassa.
Alemmassa kuvassa lämpötilojen käyttäytyminen.
Mielestäni vastus toimii niin kuin pitääkin.
Kommentteja ja kysymyksiä??
ATS
Kiitokset Seeppant vaivannäöstä ja havainnollisesta kuvasta. Sinullahan tuo tosiaan näyttää toimivan niinkuin pitääkin. Jos taas katsoo tuota minun pumpun toimintaa, niin näin sen pitäisi toimia:
Sähkövastus kytkeytyy päälle, jos 1 ja 2 täyttyvät
Ehto 1. Kompressoriohjaus on ollut tunnin...
Ehto 2. Varaajan yläosan lämpötila on alle ["VaraajaYlämin" (46) -("VaraajaYläEro"/2) (4/2=2) - "SähkövYläEro" (10)] (=46-2-10=34) tai varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) on alle [säätimen määräämän menoveden L1 lämpötila (26) - "SähkövYläEro" (10)] (=26-10=16)
Sähkövastus kytkeytyy pois päältä, kun
- varaajan yläosan lämpötila ylittää ["VaraajaYläMin" (46) - ("VaraajaYläEro"/2) (4/2=2)] (=46-2=44) ja
- varaajan yläosan lämpötila on yli [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila] (26)
Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi. Vastuksen tilatiedon mukaan vastus on kokoajan päällä, mutta tehot ei jostain syytä riitä lämmittämään yläosaa tuon lämpimämmäksi. Lisäksi joku termostaatti katkoo välillä lämmitystä, koska vastuksen ohjaus on päällä, mutta yläosan lämpötila laskee tasaisin väliajoin.
Lämpöässällä näytti olevan asiaa käsittelevä henkilö tämän viikon matkoilla, joten lämpöässän vastausta pitänee odotella ensi viikkoon.
-
Analysoin vähän trendejäsi
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6991456.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00212/6991456.jpg[/IMG][/url]
Kuvaanhan kirjoittelin jo aika paljon tekstiä, mutta vielä vähän lisää.
Aluksi vastus näyttää toimivan oikein.
Klo 3:00 jälkeen kun vastus näyttäisi olevan koko ajan päällä, alkaa päälle ja pois lämpötilat laskea.
Tähän voisi olla syynä seuraava
Nelitieventtiilin ottaessa vettä ylävaraajan yläosasta, nousee ylävaraajaan alavaraajasta kylmää (23C) vettä. Tämä vesi on LJ1:n ja LJ2:n sekoittunutta paluuvettä. Nyt riippuen mittauksen M9 ja vastuksen alapään korkeusasemista, ei vastus jaksa lämmittää tällä korkeudella olevaa vettä riittävästi. Kuten vastuskokeeni osoitti oli minulla V7.0 pumpussa mittauksen M9 ja varaajan yläosan välinen lämpötilaero 25 –30 C.
Nyt sopivissa virtausoloissa alaosasta nouseva kylmä vesi jäähdyttää mittauksen M9 tasolla olevaa vettä ja vastus lämmittää ylävaraajan yläosan lämpötilan vastuksen termostaatin katkaisulämpötilaan, eli vastuksen termostaatti ohjaa toimintaa ja mittaukselta M9 on vastukselle koko ajan päälle pyynti.
Vastushan on vain varolaite, mikä maalämmön vikatilanteissa estää täyden ”katastrofin”.
Riippuen lämpöpumpun mitoituslämpötilasta riittää 6 kW vastusteho vain n. –5 -- -10C pakkasille.
Esim jos mitoituslämpötila on –25C ja pakkasta on samat –25C pitää 6 kW vastus talon tuskin plussan puolella. (Nämä numeroarvot ovat vain suuruusluokka-arvoja).
Esim sinulla LJ1:n lämpötila (26 C) ei muutu siirryttäessä vastuskäyttöön mutta LJ2:n lämpötila laskee 4C (28->24C).
Tämä LJ2:n lämpötilan lasku johtuu siitä, että se ottaa vetensä alavaraajan yläosasta, missä on LJ1:n ja LJ2:n sekoittunutta paluuvettä (23 C)
Kompressorin käyntiaika päivän aikana oli ollut 26% mikä V13:lla vastaa n. 3,6 kW keskitehoa.
Vastus oli päällä keskimäärin 30% mikä vastaa n. 1,8 kW keskitehoa.
Vastuskäytöllä taloa lämmitettiin pääosin LJ1:llä, LJ2 pyöritti ”tyhjää”. Tästä johtui vastuskäytöllä pienempi teho ja talon jäähtyminen.
Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?
ATS
-
Analysoin vähän trendejäsi
...
Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?
Kuulostaa kyllä järkevältä ja johdonmukaiselta. Itse olen kyllä mieltänyt tuon vastuskäytön varapuoleksi, joka kompressorivian sattuessa pitää talon ja käyttöveden lämpimänä, mutta sitähän se ei näköjään kykene tekemään.
Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?
Meillä LJ1 lämmittää kaikki parketti-/laminaattipinnat (112,7m2) + kanaalin kautta autotalli/varasto/työhuone (56m2). LJ2 lämmittää kaikki laattapinnat = keittiö/eteinen/wc/kh/ph/sauna/tekninen tila (59,3m2). Tuota laattapintaa on aika paljon, joten menoveden romahtaminen sähkövastuskäytöllä näkyy kyllä aika nopeasti talon lämpötilassa.
-
Tuossa trendissa näkee meidän pumppu SV:lla toiminassa.
(http://mydisk.wippiespace.com/trend_files/trend0111_3c.jpg)
kuva oli hukassa meinäsin jo aikoja sitten tuoda esille
-
Tuossa trendissa näkee meidän pumppu SV:lla toiminassa.
[kuva]
kuva oli hukassa meinäsin jo aikoja sitten tuoda esille
Hyvin näkyy LPfreak:lla toimivan sähkölämmitys, vaikka yläosan pyynti on huomattavasti korkeammalla kuin minulla (34-44 vs 42-52). Lisäksi ulkoilman lämpötilan on ollut tässä n. -3 astetta, kun se minun testijakson aikana pysyi kuitenkin plussan puolella. Eikä näyttäisi L2 menoveden lämpötilaankaan vaikuttavan tuo sähkölämmitysmoodi.
Eipä ole vielä Lämpöässältä tullut mitään ideoita asian suhteen. Vastasivat kyllä, että asiaa tutkitaan, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. :-?
-
Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.
Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?
-
Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.
Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?
En ihan äkkiä keksi syy-yhteyttä miksi paisuntasäiliön mitoitus, toimimattomuus tai sijoitus aiheuttaisivat esiintyneitä ongelmia.
Muuan mahdollinen syy juolahti mieleen.
Jos varaajan yläosassa on ilmaa, on tällöin osa sähkövastuksesta kuivillaan. Tässä tilanteessa ylikuumenemissuoja ei taatusti toimi normaalisti.
Varmista, että allaolevassa kuvassa keltaisella merkityssä putkessa on korkeimmassa kohtaa ilmaus.
Jos se on automaatti-ilmaus varmista, että se toimii
Jos se on ilmausproppu, niin ilmaa käsin.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7133828.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00459/7133828.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi.
Kannattaisi tarkistaa lämmitysvastuksen kytkentäkotelossa olevan kaksitoiminen ylikuumenemissuoja/termostaatin asetus.
Säätöruuvin perässä on termostaatti joka rajoittaa vastuksella kehitettävän lämpötilaa ja ylikuumenemissuoja on kiinteällä laukaisulämpötilalla
Tämä kuva on toisesta ketjusta jäsen ´seppaantin´Lämpöässästä.
Asetusarvo näkyy olevan 5 ja sillä vaikuttaisi toimivan oikein.
Jos kokeilet muuttaa tuon asetusarvoa niin kannattaa kirjata alkuperäis asetusarvo muistiin jos jostain syystä joutuu säätämään taikaisin siihen.
Varsinainen tarkoitus tuolla termostaatilla on rajoittaa vastuskäytössä korkein mahdollinen lämpötia säädettyyn arvoon
(http://i4.aijaa.com/b/00088/7133976.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7133976.jpg)
-
Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.
Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?
Muuan mahdollinen syy juolahti mieleen.
Jos varaajan yläosassa on ilmaa, on tällöin osa sähkövastuksesta kuivillaan. Tässä tilanteessa ylikuumenemissuoja ei taatusti toimi normaalisti.
Juurikin tätä tilannetta epäilivät. Lainaus viestistä:
"Epäilen täten kohtaa 3. Kohteessa on alimitoitettu tai viallinen
paisuntasäiliö jolloin varaajan lämpötilan laskiessa yläosaan muodostuu
ilmatasku. Tämä on helpointa todeta painemittarista jos lämmitysverkostossa
sattuu sellainen olemaan.
Asian selvittämiseksi voit kokeilla myös seuraavaa: Todennäköisesti
sähkövastus toimii normaalisti jos varaajan lähtölämpötila on korkeampi
sähkövastuksen mennessä päälle. Eli jos asetusarvoja muuttaa siten että
vastus lähtee päälle aiemmin, olettaisin että sahaaminen lakkaa."
Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7136837.jpg
Muutin myös Lämpöässän ehdotuksesta asetuksia testatakseni vastuksen toiminnan korkeammilla varaajan lämmöillä. Nyt asetuksena: alamin 40, ylämin 50, alaero 6, yläero 4 (aiemmat asetukset 30, 46, 10 ja 4) ja kompressori pudotettu pois pelistä moottorisuojakytkimellä. Lisäksi tarkkailen lämmitysverkoston paineita, mutta niissä en ole kyllä huomannut mitään poikkeavaa.
Varmista, että allaolevassa kuvassa keltaisella merkityssä putkessa on korkeimmassa kohtaa ilmaus.
Jos se on automaatti-ilmaus varmista, että se toimii
Jos se on ilmausproppu, niin ilmaa käsin.
kuva
ATS
Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.
Tässä vielä kuva pumpun putkituksista:
http://www.aijaa.com/v.php?i=7136770.jpg
Laitan trendiä uudesta vastuslämmityskokeilusta, kunhan olen saanut tarpeeksi dataa talteen. Nyt jo kyllä näyttää huonolta, kun varaajan lämmöt laskee, vaikka vastus päällä :'(
-
Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi.
Kannattaisi tarkistaa lämmitysvastuksen kytkentäkotelossa olevan kaksitoiminen ylikuumenemissuoja/termostaatin asetus.
Säätöruuvin perässä on termostaatti joka rajoittaa vastuksella kehitettävän lämpötilaa ja ylikuumenemissuoja on kiinteällä laukaisulämpötilalla
Tämä kuva on toisesta ketjusta jäsen ´seppaantin´Lämpöässästä.
Asetusarvo näkyy olevan 5 ja sillä vaikuttaisi toimivan oikein.
Jos kokeilet muuttaa tuon asetusarvoa niin kannattaa kirjata alkuperäis asetusarvo muistiin jos jostain syystä joutuu säätämään taikaisin siihen.
Varsinainen tarkoitus tuolla termostaatilla on rajoittaa vastuskäytössä korkein mahdollinen lämpötia säädettyyn arvoon
Tämä ylikuumenemissuojan asetus tarkistettiin keväällä heti ensimmäiseksi. Oli silloin maksimissa, eli arvossa 5. Lisäksi tuo termostaatti on nyt syksyllä vaihdettu varalta uuteen, mutta eipä siitä mitään apua ollut. Vastuksen ohjaushan on trendin mukaan kokoajan päällä, mutta yläosan lämmöistä näkee että joku sitä vastuslämmitystä katkoo.
-
Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.
Siinä on leveämmässä kohtaa koho jonka yläosasta tulee neulaventtiili ylimpänä olevaan korkilla suljettuun kapeaan putkeen.Toimii suunnilleen siten että kun kohokammioon tulee vettä niin nosteen vaikutuksesta koho nousee ylöspäin ja siinä oleva neulaventtiili sulkee ylösmenevän putken.Jos kohokammioon pääsee ilmaa niin kohon noste häviää ja se laskeutuu alemmas ja samalla neulaventtiili avautuu ja veden paine työntää ilman ulos ja vesi nousee kohokammioon ja neulaventtiili sulkeutuu.Neulaventtiilin päässä kierteillä oleva "hattu" pitäisi olla normaalisti kiinniasennosta 2-3 kierrosta kierretynä auki että ilma pääsee ulos.Tuon voi testata vaikka siten että avaa hatun kokonaan ja ohuella puikolla painaa hieman neulaventtiiliä alas.Kunnossa olevasta pitäisi tulla vettä.
Kannattaa avata korkkia varoen,viallinen venttiili voi sylkäistä kuuman veden naamalle.Tuli tässä asumisen alkuaikoina tutuksi kun kalvopaisunta-astian esipaineet oli pielessä ja tuosta pääsi ilmaa varaajaan kun se jäähtyessä taisi mennä alipaineen puolelle.
-
Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.
Kokoahan tuossa on varmasti riittävästi.
Onko esipaine säädetty kohdalleen? Jos siellä on edelleen tehdasasetuksen 1,5 bar, niin paisunta-astia ei toimi lainkaan verkostopaineen ollessa alle 1,5 bar.
Paisunta-astiasta löytyy jostain auton renkaan venttiili, josta voi mitata kaasutilan paineen rengaspainemittarilla.
Säädä paisunta-astia seuraavasti:
1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.
Nyt paisunta-astiassa on noin puolet vettä ja puolet ilmaa ja se joustaa maksimaalisesti painetta kumpaankin suuntaan.
ATS
-
Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.
Siinä on leveämmässä kohtaa koho jonka yläosasta tulee neulaventtiili ylimpänä olevaan korkilla suljettuun kapeaan putkeen.Toimii suunnilleen siten että kun kohokammioon tulee vettä niin nosteen vaikutuksesta koho nousee ylöspäin ja siinä oleva neulaventtiili sulkee ylösmenevän putken.Jos kohokammioon pääsee ilmaa niin kohon noste häviää ja se laskeutuu alemmas ja samalla neulaventtiili avautuu ja veden paine työntää ilman ulos ja vesi nousee kohokammioon ja neulaventtiili sulkeutuu.Neulaventtiilin päässä kierteillä oleva "hattu" pitäisi olla normaalisti kiinniasennosta 2-3 kierrosta kierretynä auki että ilma pääsee ulos.Tuon voi testata vaikka siten että avaa hatun kokonaan ja ohuella puikolla painaa hieman neulaventtiiliä alas.Kunnossa olevasta pitäisi tulla vettä.
Kannattaa avata korkkia varoen,viallinen venttiili voi sylkäistä kuuman veden naamalle.Tuli tässä asumisen alkuaikoina tutuksi kun kalvopaisunta-astian esipaineet oli pielessä ja tuosta pääsi ilmaa varaajaan kun se jäähtyessä taisi mennä alipaineen puolelle.
No nyt ollaan pulassa! Kokeilin tuota automaattiilmarin toimintaa painamalla hieman sitä neulaa alaspäin, niin sieltähän tuli vettä ja vedentulo ei sitten millään katkea! Tässä vielä kuva:
(http://i10.aijaa.com/b/00268/7137501.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7137501.jpg)
Onko tuo ilmari rikki? Vai mitä tuolle pitäisi tehdä, jotta vedentulo lakkaisi? Voihan tuon mustan sulun laittaa kiinni, mutta ei sitä varmaan kiinni asentoon voi jättää.
Onko esipaine säädetty kohdalleen? Jos siellä on edelleen tehdasasetuksen 1,5 bar, niin paisunta-astia ei toimi lainkaan verkostopaineen ollessa alle 1,5 bar.
Mittasin auton rengaspainemittarilla paisarin päällä olevasta venttiilistä paineen ja se näytti 1,5 bar! Eli paisarin esipaine päin perää? >:(
-
Soitin lämpöässän päivytykseen asiasta. On kuulemma aika yleistä että nuo ilmarit jumittaa, joten laitoin tuon mustan sulun kiinni. Pitää sitä sitten aina joskus käydä raottamassa, jotta mahdollinen ilma pääsee ulos.
Kysyin myös tuosta paisarin esipaineesta ja meinasi päivystyksen kaveri että ihan normaalipaine tuo 1,5bar :o Mikähän sen sitten niinkuin oikeasti pitäisi olla? Varmaankin pienempi kuin lämmitysverkoston paine (1bar), jotta varaajan vesi pääsee laajenemaan lämmön noustessa.
Tässä vielä kuva viime yöltä, jossa pönttö ollut vastuksen varassa. Ei hyvältä näytä.
(http://i3.aijaa.com/b/00014/7137436.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7137436.jpg)
-
Laita sulku kiinni ja avaa kohokammion yläosa ja laita neulaventtiili paikoilleen
(http://i2.aijaa.com/b/00121/7137652.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7137652.jpg)
-
Soitin lämpöässän päivytykseen asiasta. On kuulemma aika yleistä että nuo ilmarit jumittaa, joten laitoin tuon mustan sulun kiinni. Pitää sitä sitten aina joskus käydä raottamassa, jotta mahdollinen ilma pääsee ulos.
Kysyin myös tuosta paisarin esipaineesta ja meinasi päivystyksen kaveri että ihan normaalipaine tuo 1,5bar :o Mikähän sen sitten niinkuin oikeasti pitäisi olla? Varmaankin pienempi kuin lämmitysverkoston paine (1bar), jotta varaajan vesi pääsee laajenemaan lämmön noustessa.
Kyllä se vastapaine yleensä LVI-puolella laitetaan 0,5- 0,7 arvoon joka on varmasti toimiva 1-1,5bar paineessa. 0,2 on mielestäni liian pieni.
Vanhemmasta järjestelmästä joutaa nuo ilmakellot pois ja yleensä niistä tulee vain ongelmia. Itse en laita noita enää mihinkään vaan tuolla minipallolla voi kokeilla onko siellä ilmaa.
-
Säädä paisunta-astia seuraavasti:
1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.
Nyt paisunta-astiassa on noin puolet vettä ja puolet ilmaa ja se joustaa maksimaalisesti painetta kumpaankin suuntaan.
Silloin kun paisari toimii ovat verkoston ja paisarin paineet samat (mittarivirheiden puitteissa).
Kohtaan 2) vielä tarkennus:
Sinullahan on paisunta-astia lattialla ja ilmeisesti myös painemittari.
Jätä verkostoon sen verran painetta, että verkoston ylinkään kohta ei mene alipaineen puolelle.
0,1 bar jokaista painemittarin ja verkoston korkeimman kohdan korkeuseron metriä kohden
Ja paisunta-astiaan painetta 0,2 bar enemmän kuin verkostossa.
Tällä paine-erolla varmistetaan, että tässä lähtötilanteessa paisunta-astiassa ei ole yhtään vettä vaan pelkästään ilmaa.
ATS
-
Vastuksen käyttäytymisestä voi päätellä trendien perusteella että ensimmäisen lämmitys syklin vastus näyttäisi lämmittävän suht oikein mutta seuraavilla lämmitys sykleillä katkaisee liian alhaisessa veden lämpötilassa.Tämä seuraava teoria on aika kaukaa haettu mutta on käytännössä tullut pari tapausta vastaan.
Eli vastusnipun keskellä on termostaatti(ylikuumenemissuoja) ja sille on suojaputki vastuksien keskellä.Normaalisti noilla on välimatkaa toisiinsa 10-15mm.
Siis jos kaikki on suoria ja tukilevy vastusnipun loppupäässä toimii oikein.Kun kaikkia vastuksia lämmitetään yhtä aikaa niin lämpötilaeroja ei vastuksien välille juuri tule eikä isompia taipumisia.
Lämpöässän tapa säätää vastuksien tehoa siten että voi olla esim 1 tai 2 vastussauvaa päällä ja muut kylminä voi aiheuttaa vastusnipun taipumisen jos vastuksien tukilevy on jumittunut eikä kuumeneva vastus pääse liikkumaan kun sen pituus vaihtelee lämpölaajenemisen takia.Silloin se taipuu johonkin päin tukilevyn ja kierrelaipan väliltä.
Tämä ei toivottu taipuminen saattaa muuttaa vastuksien ja keskellä olevan termostaatin suojaputken keskinäistä sijaintia vaikka siten että joku vastuksista onkin kiinni termostaatin suojaputkessa ja silloin ensimmäistä lämmitys sykliä lukuunottamatta termostaatti toimii liian aikaisin kun se mittaa pääasiassa vastuksen eikä veden lämpötilaa.
Tätä ei varmaankaan pysty muuten toteamaan kuin irroittamalla vastus varaajasta ja silmämääräisesti tutkimalla.Tämä on tosiaan aika kaukaa haettu teoria ja siksi kannatanee tutkia vasta kun muut vaihtoehdot on poissuljettu.
(http://i5.aijaa.com/b/00437/7137895.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7137895.jpg)
-
Matias kirjoitti
Vastuksen käyttäytymisestä voi päätellä trendien perusteella että ensimmäisen lämmitys syklin vastus näyttäisi lämmittävän suht oikein mutta seuraavilla lämmitys sykleillä katkaisee liian alhaisessa veden lämpötilassa.Tämä seuraava teoria on aika kaukaa haettu mutta on käytännössä tullut pari tapausta vastaan.
Ihan hyvä tuokin Matiaksen teoria on,
Mutta jatketaan ajatusleikkiä:
Jos sinne onkin mennyt vääräntyyppinen vastus (liian lyhyt), lämmittää hyvin ylävaraajan ylimmän osan mutta ei kunnolla kykene lämmittämään mittauksen korkeudella olevaa vettä.
Pumppuhan on joka tapauksessa alkupäässä valmistettuja uusia V-pumppuja.
Marqu, lue tarkkaan kaikki vastuksessa näkyvät tyyppi- ja valmistusnumerot.
Matias varmaankin löytää käden käänteessä luetteloista vastuksen mittapiirustuksen.
ATS
-
Vastukset on periaatteessa vakiotavaraa ,kiinnityslaippana on 2"putkikierre laippa termostaatin suojaputkella ja teho valitaan entisen mukaan.
Kotimaisia valmistajia on Loval Loviisassa ja Meyer Pukkilassa.
Vastuksia löytyy LVI-liikkeistä.Vastuksen vaihtoa varten kannattaa lainata sopiva kuusiokanta hylsyavain,ei kannata yrittää avata putkipihdeillä,kantaosa hajoaa helposti.Sellainen tuntuma että Lovalin vastukset on laadukkaampia ja Meyerin(Backer) halvempia.
Jos sinne onkin mennyt vääräntyyppinen vastus (liian lyhyt)
Lovali 6kw:n vastuksen pituus on 520mm ja Meyerin vastaava 390mm
http://www.loval.fi/images/stories/eitteet/Loval_nest_lamm_fo.pdf
http://www.meyervastus.fi/content/products/pdf/Meyer-Backer%20Nestel%E4mmittimet.pdf
(http://i4.aijaa.com/t/00943/7138955.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7138955.jpg)
(http://i10.aijaa.com/t/00980/7139258.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7139258.jpg)
-
Kun en muuta enä keksi..
Olen jo ollut kirjoitamassa SV ohjausreleista aiemmin. Vaikka Ouman pitää päällä käskyn, relet eivät vältämättä toimi ei ainakaan kaikki. Oletko niitä tarkistanut. Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista.. Jos on pumpulla erillinen mittairi tarkista ottotehon syklin aikana. Epäkunnossa oleva rele voisi itse lämmentäessä katkaista vaihen. Ainakin alkuperäisiä on ollut heikkoja tehovastuksen kytkettäväksi, kärjet palavat. LÄltä toimitettu uudet tehokampi.
Ylemmän viestin kuvassa relet merkattu k3.1, k3.2 ja k3.3, niiden kärjeet kykevät 3-vaiheteen sähköä SV:lle. Voisi mitata jänniteitä vastuksella mutta siinä on 380V sähkkö ja jos ei ole sähköasennuskokemusta kannata pyytää sähkärin paikalle.
Kun olet suljenut ilmausautomatin ventilin, kannatta vaihtaa uusiksi se ilmausmötikkä. Kerran feilanut ei sille luottamusta enää.
-
Iltaa!
Kiitoksia sami68, seeppant ja Matias vaivannäöstä tämän ongelman suhteen.
Laita sulku kiinni ja avaa kohokammion yläosa ja laita neulaventtiili paikoilleen
Joo pitää laittaa neulaventtiili paikoilleen. Yritin käsin avata tuota kohokammiota, mutta ei auennut. Tarvii varmaan kahdet pihdit että saa sen auki, joten pitää hommata ensin ne.
Sitten vielä tuosta paisarista. Jätän nyt siihen sen 1,5bar paineen, koska lämpöässällä sanoivat sen olevan ok. Katsotaan sitten tiistaina, että mitä asiaa käsitellyt henkilö on asiasta mieltä.
Minulla on lämmönjakoverkossa kiinni painemittari ja sen mukaan verkoston paine on pysynyt 1-1,1 bar välillä. Jos sammutan päävirtakytkimestä mlp:n, näyttää painemittari verkoston paineeksi 1,4bar. Pitäisikö tuon paineen vaihdella enemmänkin, jos paisarin paine on poskellaan?
Marqu, lue tarkkaan kaikki vastuksessa näkyvät tyyppi- ja valmistusnumerot.
Matias varmaankin löytää käden käänteessä luetteloista vastuksen mittapiirustuksen.
Yritin kovasti tutkailla näitä vastuksen tietoja, mutta eihän näitä varmastikaan muuten näe kuin irroittamalla koko vastusnippu tuolta varaajasta:
(http://i10.aijaa.com/b/00408/7140117.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7140117.jpg)
En nyt kuitenkaan uskalla alkaa mitään vielä irroittamaan, koska tässä vehkeessähän on vielä takuu voimassa. Ehkä on parempi että kuulostelen mitä ehdotuksia LÄ:llä on toiminnan korjaamiseksi. Luulisi olevan ratkaisu niinkin yksinkertainen, että LÄ:n asentaja paikalle mittamaan/tarkistamaan komponenttien toiminta ja tarvittaessa vaikka koko vastusnipun vaihto.
-
Koska paisunta-astian toimintafilosofiasta ei kaikilla ole oikeaa tietoa, niin väännetäänpä asia rautalangasta.
(http://i7.aijaa.com/b/00915/7144307.jpg)
ATS
-
wautsi vau, on se hienoo kun joku jaksaa vääntää rautalankasta... ihan ope ainesta...;)
-
Kun en muuta enä keksi..
Olen jo ollut kirjoitamassa SV ohjausreleista aiemmin. Vaikka Ouman pitää päällä käskyn, relet eivät vältämättä toimi ei ainakaan kaikki. Oletko niitä tarkistanut. Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista..
Kiitoksia vinkistä. Tästä kirjoitit tosiaan aiemminkin, mutta ei ole tullut releitä vielä tarkistettua. Ihmettelen kyllä, että jos näissä on ollut vikaa, niin miksei Lämpöässällä osata epäillä releitä? Yritän ottaa tänään illala kuvan, jos löydän oikein kohdan. Katsotaan olisiko siitä apua.
Jos on pumpulla erillinen mittairi tarkista ottotehon syklin aikana. Epäkunnossa oleva rele voisi itse lämmentäessä katkaista vaihen. Ainakin alkuperäisiä on ollut heikkoja tehovastuksen kytkettäväksi, kärjet palavat. LÄltä toimitettu uudet tehokampi.
Ylemmän viestin kuvassa relet merkattu k3.1, k3.2 ja k3.3, niiden kärjeet kykevät 3-vaiheteen sähköä SV:lle. Voisi mitata jänniteitä vastuksella mutta siinä on 380V sähkkö ja jos ei ole sähköasennuskokemusta kannata pyytää sähkärin paikalle.
Juu ei ole sähköalan koulutusta, joten parempi ettei itse mene tuonne mittailleen. Pitää tilata sähkäri paikalle, jos saan LÄ:ltä laskutusluvan (taakuu voimassa).
Koska paisunta-astian toimintafilosofiasta ei kaikilla ole oikeaa tietoa, niin väännetäänpä asia rautalangasta.
wautsi vau, on se hienoo kun joku jaksaa vääntää rautalankasta... ihan ope ainesta...
Samaa mieltä Roorin kanssa. Seeppantin rautalanka upposi ainakin osittain minun kaaleen.
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine. Lämmitysverkoston painemittari on kytketty LJ2 piiriin. En nyt muista että oliko meno vai paluu puolella.
-
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.
Tässä ketjussa on parissa yhteydessä(seppaant/Lämpöässä) epäilty että varaajan yläosa voisi olla kuiviltaan ja siitä johtuisi vastuksen epänormaali lämmitys.
Voisikohan tuo oletettu ilmatasku toimia myös paisunta-astian tapaan.
-
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.
Tässä ketjussa on parissa yhteydessä(seppaant/Lämpöässä) epäilty että varaajan yläosa voisi olla kuiviltaan ja siitä johtuisi vastuksen epänormaali lämmitys.
Voisikohan tuo oletettu ilmatasku toimia myös paisunta-astian tapaan.
Pumpun asentanut firma kävi keväällä tarkistamassa ettei ilmataskua ole varaajan yläosassa. Sitä en kyllä tiedä että miten he tarkastuksen tekivät, mutta soittivat minulle erikseen että ilmataskua ei ole ja että automaatti ilmaus toimii niinkuin pitääkin. Lämpöässällä sanoivat että ilmataskun olemassa olon voi tarkistaa varaajan aurinkoyhteistä, mutta niitä ei pumpun asentanut firma ollut tarkastuksessa tietääkseni avannut. Jos varaajan yläosassa on ilmaa, niin eikös sen pitäisi tulla silloin ulos tuosta automaatti-ilmarista, jota tuossa aiemmin testasin? Voisinkohan itse tarkistaa jotenkin noista aurinkoyhteistä että onko ilmaa varaajan yläosassa?
-
Lämpöässällä sanoivat että ilmataskun olemassa olon voi tarkistaa varaajan aurinkoyhteistä, mutta niitä ei pumpun asentanut firma ollut tarkastuksessa tietääkseni avannut. Jos varaajan yläosassa on ilmaa, niin eikös sen pitäisi tulla silloin ulos tuosta automaatti-ilmarista, jota tuossa aiemmin testasin? Voisinkohan itse tarkistaa jotenkin noista aurinkoyhteistä että onko ilmaa varaajan yläosassa?
Kun ilmauksesta tuli vettä on se merkki siitä , että mitään toimintaa haittaavaa ilmataskua ei ole.
Aurinkoyhteestähän sen näkisi myös mutta ei maksa vaivaa lähteä niitä avaamaan.
Minulla muuten olivat aurinkoyhteet ristissä kuviin nähden.
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.
Tähän kommentti myöhemmin
ATS
-
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.
Lasketaan paljonko vesi laajenee
Tässä pitää ottaa huomioon nettolämpölaajenemiskerroin, koska varaaja ja putkistot laajenevat myöskin lämpötilan noustessa.
Vieläpä niin, että muoviputket laajenevat enemmän kuin vesi.
Muoviputkien laajenemiseen vaikuttaa myös se, että kuinka tiukassa ne ovat betonivalussa, oliko putkissa paine valua tehtäessä yms.
Tilavuuden lämpölaajenemiskertoimet.
- Vesi 3,5E-4/C (pätee lämpötila-alueella 30 - 40C)
- Teräs 3,6E-5/C
- Putkimuovi 5,7E-4/C
Oletetaan seuraavat tilavuudet
- Terästä 520 l (lämpöpumpun varaaja)
- Putket 100 l ( 900m lämmitysputkea + jakotukit 30 m)
Teräs-vesi nettokerroin = 3,14E-4/C
Muovi-vesi nettokerroin = -2,2E-4/C
Netto tilavuudenmuutos =
520 l * 3,14E-4/C - 100 * 2,2E-4/C = 0.141 l/C
Jos vesi lämpenee keskimäärin 5C, laajenee vesi 0,70 l.
Tämän verran pullistelee jo suoraseinäinen varaajakin, joten paineeseen muutaman asteen lämpötilanmuutokset eivät paljon vaikuta.
Toivottavasti laskelmissa ei tullut pilkkuvirheitä
ATS
-
Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.
Lasketaan paljonko vesi laajenee...
ATS
No huh! Nostan virtuaalista hattua seeppantille näinkin perusteellisesta vastauksesta. :o Kiitos vaivannäöstä!
Tästä laskutomituksesta tulee mieleen että mihin sitä paisuntasäiliötä sitten tuossa minun systeemissä edes tarvitsee, kun laajeneminen on kuitenkin noin vähäistä...
LPfreak: Sain kyllä kuvan otettua sähkötaulusta ja kontaktoreista, mutta nyt en saa siirrettyä kuvia kamerasta koneelle. Ilmeisesti kameran usb-liitäntä on rikki, kun mikään kone ei tunnistanut sitä. Liitän kuvat tänne, jos saan ne jotenkin koneelle.
ps. On näistä vioista jotain hyötyäkin, koska väkisten tulee laitteen toimintaa opiskeltua. :)
-
Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista..
Vihdoin sain kuvat siirrettyä koneelle digivideokameran avulla. Näytti olevan samanlainen kortti molemmissa kameroissa.
Tässä kuva sähkökaapista ja kontaktoreista:
(http://i3.aijaa.com/b/00703/7179315.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7179315.jpg)
(http://i4.aijaa.com/b/00602/7179325.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7179325.jpg)
LPfreak, osaatko sanoa onko nämä kuvan kontaktorit sellaisia, jotka sinulla vaihdettiin?
-
Releestä tietoa
http://www.utupowel.fi/files/utupowel.fi/attachments/PDF/hager/tekniset_tiedot/22_kontaktorit_t.pdf
(http://i7.aijaa.com/b/00942/7180168.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7180168.jpg)
-
Näyttäisi oikealta, eli uudempi versio, samanlaisia on tullut vaihdoksi meille.
Se on sitten pois epäilylistalta. Sitten mittailemaan esim. virtapihdilla vaihetain kuormaa, kun ovat päällä. Virtaa pitäisi olla luokka 5,25 A per vaihe.
-
Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.
Säädä paisunta-astia seuraavasti:
1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.
ATS
Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?
Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??
-
Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?
Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??
Tämäntapaisissa painemittareiden näyttämissä on helposti 0,1 - 0,2 bar virhe.
Yksi syy voisi olla mittareiden korkeusasemasta johtuva hydrostaattinen paine.
Paisunta-astiahan on lattialla. Kuinka paljon korkeammalla on
- Verkoston painemittari
- Verkoston korkein kohta.
Mihin kohtaan verkoston painemittari ja paisunta-astia ovat kytketty?
- Kiertovesipumpun imu- vai painepuolelle?
Mikä on kiertovesipumpun merkki ja tyyppi?
ATS
-
Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?
Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??
Tämäntapaisissa painemittareiden näyttämissä on helposti 0,1 - 0,2 bar virhe.
Yksi syy voisi olla mittareiden korkeusasemasta johtuva hydrostaattinen paine.
Paisunta-astiahan on lattialla. Kuinka paljon korkeammalla on
- Verkoston painemittari
- Verkoston korkein kohta.
Mihin kohtaan verkoston painemittari ja paisunta-astia ovat kytketty?
- Kiertovesipumpun imu- vai painepuolelle?
Mikä on kiertovesipumpun merkki ja tyyppi?
ATS
Korkeuksia:
- Paisunta asitia tosiaan lattialla
- Verkoton painemittari 138cm lattiasta
- Verkoston korkein kohta 280cm (arvio yläkerran jakotukin korkeusasemasta)
Paisuntasäiliö kytketty pumpun/varaajan päällä olevaan yhteeseen (kuva alla). Verkoston painemittari kytketty LJ2 lämmityspiirin paluupuolelle (LJ2 sisään). Kiertovesipumput ovat molemmat mallia Wilo RS25/6-3 (kuva alla).
(http://i3.aijaa.com/b/00928/7190004.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7190004.jpg)
(http://i3.aijaa.com/b/00852/7190005.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7190005.jpg)
(http://i3.aijaa.com/b/00578/7190120.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7190120.jpg)
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7192090.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00806/7192090.jpg[/IMG][/url]
Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??
Ei siinä mikään mättää, se vain toimii niin kuin se on rakennettu. Paitsi että sinun rengaspainemittari näyttää todennäköisesti n. 0,1- 0,2 bar liikaa.
Verkoston painemittari on väärässä paikassa.
Koska se on pumpun imupuolella putoaa painemittarin kohdalla paine pumpun käydessä pumpun nostokorkeuden verran, pumppukäyrän mukaan juuri n. 0,5 bar.
Painemittarin pitäisi olla varaajalta paisuntasäiliöön menevässä linjassa, koska sen pitää näyttää varaajan ja varaajaa ylipaineelta suojaavan varoventtiilin painetta.
Nykyisessä kohdassa se näyttää kiertovesipumpun käydessä 0,5 bar liian vähän.
Sopiva paine nykyisellään on 0,5-0,6 bar (kiertovesipumpun käydessä)
Paljonko on paisuntasäiliön paine tällä verkostopaineella.
ATS
-
Painemittarin pitäisi olla varaajalta paisuntasäiliöön menevässä linjassa, koska sen pitää näyttää varaajan ja varaajaa ylipaineelta suojaavan varoventtiilin painetta.
Nykyisessä kohdassa se näyttää kiertovesipumpun käydessä 0,5 bar liian vähän.
Tuossa samassa kohtaa jossa painemittari sijaitsee on myös verkoston varoventtiilli. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitten sitä että verkoston varoventtiili alkaa toimia vasta kun varaajan/verkoston paine nousee yli 2barin? Ei kyllä kuulosta hyvältä.
Sopiva paine nykyisellään on 0,5-0,6 bar (kiertovesipumpun käydessä)
Paljonko on paisuntasäiliön paine tällä verkostopaineella.
ATS
Nyt kun verkostossa on painemittarin mukaan 0,6barin paine näyttää rengapainemittari paisuntasäiliön paineeksi 1,2bar.
-
Tuossa samassa kohtaa jossa painemittari sijaitsee on myös verkoston varoventtiilli. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitten sitä että verkoston varoventtiili alkaa toimia vasta kun varaajan/verkoston paine nousee yli 2barin? Ei kyllä kuulosta hyvältä.
Ei kuulosta hyvältä
Varaaja suurin käyttöpaine on 1,5 bar. Taatusti se kyllä 2 bar kestää, mutta oman mielenrauhan ja etenkin jos tulee joitain takuukysymyksiä, niin näiden syiden vuoksi kannattaa painemittari ja varoventtiili siirtää varaajan ja paisuntasäiliön väliseen linjaan
ATS
-
Maalämpöfoorumi › Lämpöpumput › LämpöÄssä › Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)
Montakos vikaa niitä nyt on?
Koska se vastus ei toimi oikein eikä pumpun valmistajakaan näytä saavan selville vian syytä, pyydä (vaadi) että L-Ässä vaihtaa vastuksen takuutyönä.
ATS
-
Maalämpöfoorumi › Lämpöpumput › LämpöÄssä › Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)
Montakos vikaa niitä nyt on?
Päivitin tuon otsikon. Yksi vika on enään (vastuslämmityksen toimimattomuus). Se toinen vika, joka paljasti tämän vastuslämmitysvian, on korjattu keväällä. Maapiiriin pääsi ilmaa, koska maapiirin/pumpun liitos oli jätetty kiristämättä. Lisäksi höyrystin jäätyi, kun pumppua yritettiin käynnistää, mutta maapiirin neste ei kiertänyt.
Koska se vastus ei toimi oikein eikä pumpun valmistajakaan näytä saavan selville vian syytä, pyydä (vaadi) että L-Ässä vaihtaa vastuksen takuutyönä.
ATS
Juurikin tämän suuntaista ehdotusta lähetin perjantaina L-Ässälle. Vielä ei ole kuulunut mitään vastausta.
EDIT: Jaa ei näköjään voi enään muokata alkuperäisen viestin otsikkoa.
-
Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?
-
Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?
Lämpöässän V-mallien käyttöohjeen mukaan varaajan maksimipainen on 1,5bar, joten siten myös varoventtiilin on oltava säädettynä toimimaan 1,5 barissa. Tässä vielä linkki ohjeeseen. Sieltä sivu 9:
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa
-
Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?
Lämpöässän V-mallien käyttöohjeen mukaan varaajan maksimipainen on 1,5bar, joten siten myös varoventtiilin on oltava säädettynä toimimaan 1,5 barissa. Tässä vielä linkki ohjeeseen. Sieltä sivu 9:
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa
Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa. :o
-
Öh, meillä on 1,5 barin varolla oksa, johon liitetty 1,5 barin (tehdasasetus) paisari. Verkoston säädetty tasan 1 bariin. Eipä ole tuosta juurikaan heitellyt ja eikä varotkaan koskaan lauenneet.
Pumppu sijaitsee kellarissa, jossa L2 piiri ja kerrosta ylempänä L1 piiri. Kaikki toimineet ihan hyvin ainakin tähän asti...
-
Öh, meillä on 1,5 barin varolla oksa, johon liitetty 1,5 barin (tehdasasetus) paisari. Verkoston säädetty tasan 1 bariin. Eipä ole tuosta juurikaan heitellyt ja eikä varotkaan koskaan lauenneet.
Pumppu sijaitsee kellarissa, jossa L2 piiri ja kerrosta ylempänä L1 piiri. Kaikki toimineet ihan hyvin ainakin tähän asti...
Jep! Kyllä tuo minun putkarin selitys oli aika ontuva. Saa kyllä kaveri vaihtaa 1.5barin varon tilalle, kun tulee kytkeen poreallasta. >:(
-
Lässä kirjoitti
Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa.
Jos laitteen (varaaja) suurin käyttöpaine on 1,5 Bar, niin siinä pitää olla 1,5 Bar varoventtiili. Selittäköön "LVI"-suunnittelija mitä tykkää.
ATS
-
Lässä kirjoitti
Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa.
Jos laitteen (varaaja) suurin käyttöpaine on 1,5 Bar, niin siinä pitää olla 1,5 Bar varoventtiili. Selittäköön "LVI"-suunnittelija mitä tykkää.
ATS
Kiitos tästä.
Eikö muuten ennen varoa pitäisi olla sulkuventtiili, jos varo poksahtaa rikki, niin miten suljen vuodon? Miten muuten varon onnistuu vaihtaan ,jos ei ole sulkua ilman vedenpaisumusta? :-/
-
Tilanne päivitystä.
Tällainen viesti tuli LämpöÄssältä:
Varmaan pitäisi kokeilla ohittaa vastuksen ylikuumenemistermostaatti, jotta varmistuisi, että se ei katko vastuksen päälläoloa. Eli termostaatin päässä johdot saman nastan alle testauksen ajaksi.
Minusta aika outoa että käskevät tehdä sähköpuolelle muutoksia. Eihän tuonne sähkökytkentöihin saisi mennä sorkkimaan, jos ei ole alan koulutusta (ja vaikka ammattitaitoa olisikin, ei tarvitsisi muutoksia mennä tekemään, koska pumpussa on takuu voimassa). No ajattelin kuitenkin tuon kokeen tehdä, jotta tämä hitaasti etenevä ongelman selvittely nytkähtäisi taas eteenpäin.
Kysyin vielä lisäohjeita tuohon termostaatin ohitukseen, mutta ei kuulemma ole sen kummempia ohjeita, kuin että pitää kytkeä termostaatin johdot saman nastan alle.
-
Muista katkaista LÄ:n pääkytkimestä sähkö ennen operaatiota,tuossa on 230V jännite liittimissä/johdoissa!
Tuosta sitten toinen johto irti ja toisen kanssa saman ruuvin alle.
Ihan pätevä ohje noin teknisesti.Saapi kunnolla rajattua vika-alueen kun ylikuumenemissuoja on pois pelistä.Varaajassa kun on eri anturi jonka ohjaamana vastus lämmittää normaalisti.Ehkä sellainen 6h:n testiaika on riittävä niin näkee trendistä korjautuiko vastuksen toiminta.Jos korjaantui niin silloin vika on varmuudella vastuksessa/ylikuumenemissuojatermostaatissa.
Kun siinä kuitenkin on suojalaitteeksi tarkoitettu ylikumenemissuoja ohitettu niin kannattaisi kuitenkin pitää silmällä ettei pääse varaaja kiehumaan tai talosta lämmöt kovin laskemaan jos ei toimi.
Kun sitten alat palauttaa kytkentää alkuperäiseksi niin muista taas ensin sähköt pois pääkytkimestä
(http://i3.aijaa.com/b/00857/7254315.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7254315.jpg)
-
Kiitokset Matiakselle vinkeistä! En taida vielä tänään tehdä tuota vastustestiä, koska ulkona -19 asatetta pakkasta. Loppuviikosta oli luvassa hieman lauhempia kelejä.
-
Tein lauantaina kokeen, jossa vastuksen ylikuumenemistermostaatti oli ohitettu. Tässä trend-käppyrä, jossa näkyy testin tulokset.
(http://i2.aijaa.com/b/00383/7287323.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7287323.jpg)
- klo 15:30 termostaatin johtimet kytketty yhteen ja kompressori pudotettu pois pelistä moottorisuojakytkimestä
- klo 21:45 termostaatin johtimet palautettu alkuperäisille paikoille ja kompressori otettu käyttöön.
Kuvaajasta näkee että nyt varaajan yläosa käyttäytyy niinkuin pitääkin. Ylävaraajan lämpötila sahaa väliä 34-44 astetta, joka on oikea vaihteluväli (46-2-10=34 ja 46-2=44).
Mutta toimiko termostaatti kuitenkin oikein, kun se kytkettynä ollessaan katkoi sähkövastuksen toimintaa? Nimittäin kun illalla menin tekniseen tilaan laittaakseni pumpun taas normaalitilaan, niin haistoin sinne mennessäni hieman käryn hajua. Kun kokeilin käsin pumpun yläosassa olevia aurinkoyhteiden metallitulppia ja sähkövastuksen metallista suojakuorta, tuntuivat ne todella kuumilta. Käsin kyllä pystyi koskemaan, mutta niissä ei voinut sormia pitempään pitää, koska ne olivat niin kuumia. Koko varaajan yläosa tuntui olevan erittäin lämmin.
Itse mietin että voisiko nyt olla niin että ylävarajaassa oleva lämpötila-anturi on liian matalalla/väärässä paikassa tai vastus on liian korkealla suhteessa anturiin? Kun katsoo tuota trend käyrää, niin siitä näkee että kun pumppu on käynnistynyt klo 21:45, niin on ylävaraajan lämpötila pompannut heti yli 65 asteen! Tämä johtuu ilmeisestikin siitä, että koska tulistinpiirin pumppu on käynnistynyt, on ylävaraajassa alkanut taas vesi liikkumaan, jolloin virtaava vesi on tavoittanut myös tuon ylävaraajan lämpötila-anturin.
Kommentteja??
-
Itse mietin että voisiko nyt olla niin että ylävarajaassa oleva lämpötila-anturi on liian matalalla/väärässä paikassa tai vastus on liian korkealla suhteessa anturiin? Kun katsoo tuota trend käyrää, niin siitä näkee että kun pumppu on käynnistynyt klo 21:45, niin on ylävaraajan lämpötila pompannut heti yli 65 asteen! Tämä johtuu ilmeisestikin siitä, että koska tulistinpiirin pumppu on käynnistynyt, on ylävaraajassa alkanut taas vesi liikkumaan, jolloin virtaava vesi on tavoittanut myös tuon ylävaraajan lämpötila-anturin.
Johtopäätöksesi on mielestäni looginen.
Minulla on yävaraajan lämpömittaus 330mm varaajan katosta alaspäin.
Tämä viimeisin kokeesi osoittaa, että vastus ei toimi oikein.
Eiköhän tämä pompottelu L-Ässän puolelta saisi jo loppua.
Ilmoita L-Ässälle, että jolleivat he vaihda vastusta takuuseen, niin lähin "merkkihuolto" tekee sen ja lähettää laskun L-Ässälle.
ATS
-
Normaalisti vastussauvan kytkentäkotelon puoleisissa päissä on jonkin matkaa "kylmää" eli vastuslanka ei lähde suoraan johtoliittimestä vaan kierrelaipan vesitilan puolella on vastussauvan sisällä hitsattu liitoskohta jossa kierretanko on liitetty vastuslankaan.Jos varaajan "katossa" on ilmatasku niin noi sauvojen päät kuumenee johtumalla niin paljon että varastorasvat käryää kytkentäkopan puolelta.Kun tuo vastuspaketti on nyt kuitenkin vaihdettava niin kannattaa tutkia vanhasta vastuksesta onko siinä jossain kohtaa vastuksien metallivaipan väri muuttunut.Jos vastuksen ympärillä ei ole vettä kokomatkalta vaan se on ilmataskussa niin pitäisi värierosta pitäisi näkyä missä vedenpinta on ollut.Veteen tarkoitetun vastuksen osa menee ilmassa punahehkuun ja vaipan väri muuttuu(päästöväri ilmiö).
Tosin vastussauvojen päät kuumenee kyllä jonkinverran normaalistikin ja käry saattaa johtua pölyn palamisesta kuumilla pinnoilla.Mutta kannattaa tosiaan vaihtaa se vastuspaketti uuteen ja koettaa tutkia jos mahdollista vastuksen kierreyhteestä onko varaajasäiliö täysi vettä.Siinä samalla on nähtävissä onko vanha vastus oikean pituinen,vääntynyt,värimuutoksia tms ja tehdä niistä johtopäätöksia.
Mutta hyvä kun vika on paikallistettu.
-
Lähetin eilen LÄ:lle tuon saman trend-käppyrän ja selostuksen testistä. Toivottavasti siellä nyt ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin tämä osalta.
Tämä viimeisin kokeesi osoittaa, että vastus ei toimi oikein.
Eiköhän tämä pompottelu L-Ässän puolelta saisi jo loppua.
Ilmoita L-Ässälle, että jolleivat he vaihda vastusta takuuseen, niin lähin "merkkihuolto" tekee sen ja lähettää laskun L-Ässälle.
ATS
Juurikin samaa mieltä seeppant:n kanssa. Ihan hyvä että asiaa on tutkittu ja korjaavia ehdotuksia tehty, mutta jossakin vaiheessa tämä asiakkaalla testaaminen saisi loppua ja LÄ:n huoltomiehen pitäisi saapua vikaa selvittämään. Onhan tässä vehkeessä kuitenkin takuu voimassa.
-
Noniin, vindoinkin tuli eilen LÄ:ltä vastaus tuohon viimeisimpään vastustestiin:
" Tekemäsi testin perusteella vastus toimii ja automatiikka toimii kuten pitääkin. Ainoastaan ylikuumenemistermostaatti katkoo vastusta pois päältä. Onhan termostaatti säädettynä 5 asentoon. ? "
Vastasin jo eilen tuohon, että termostaatti on säädetty arvoon 5 ja että mielestäni vastuslämmitys ei toimi oikein, koska varaaja sekä vastuksen metallinen kotelo lämpeää polttavan kuumaksi. Kysyin myös että mitä toimenpiteitä he aikovat nyt tehdä asian korjaamiseksi. Katsotaan miten tämä erittäin hidas vianetsintäprosessi tästä nyt etenee. Alkaa kyllä jo kypsyttää tämä pompottelu... :-[
-
Kyllä tässä on nyt niin suuri todennäköisyys että vastusauva ja termostaatin suojaputki on kiinni toisissaan,ettei kannata muualta enää vikaa etsiä.
Siinä on Marqun tekemien testien perusteella suljettu pois muut mahdolliset vaihtoehdot.
Pitäisi irroittaa vastus varaajasta ja tutkia miten sauvat on taipuneet.
Näkee kyllä ihan silmällä jos keskellä oleva anturitasku ottaa kiinni vastussauvaan.
Vastussauvan taipuminen johtuu siitä kun kierrelaipassa on hitsattuna 3kpl vastussauvoja ja jos niistä lämmitetään vain yhtä niin kaksi muuta on kylmänä.Tästä tulee jonkinverran lämpölaajenemista kuumenevaan vastussauvaan ja jos nipun loppupäässä oleva tukirengas on liian tiukka niin vastus taipuu sitten laipan ja tukirenkaan väliltä.Jos se taipuu sisäänpäin niin silloin se ottaa kiinni termostaatin suojaputkeen.
LämpöÄssä kytkee vastussauvoja yhden jokaisella releellä lämmöntarpeen mukaan joten se on ihan ihan normaalia että vain yksi vastussauva on päällä.Koska vastuksen sijainti on varaajan päällä,harvinaisen hyvällä paikalla huoltoa ajatellen niin vaihtaminen sujuu helposti eikä tarvitse edes varaajaa tyhjentää kuin sen verran että saa paineet pois ja vedenpinta saa olla varaajan yläreunan tasalla.
-
Lämpöässän huoltomies kävi tänäaamuna tutkimassa tilannetta ja tässä tutkimusten tuloksia:
- termostaatti toimii oikein
- vastus toimii oikein
- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla
Eli yhteenvetona oli, että pumppu ei voikaan toimia (V13 malli, näyttää toimivan ainakin LPfreakin V10.5 ja seeppantin V7) siten kuin sen pitäisi toimia vastuslämmityksessä. Oumanin pyytämiä arvoja ei koskaan saavuteta ylävaraajan anturin kohdalla. Yläosan ylimmässä osassa on kyllä kuumaa vettä jota LJ1 lämmityspiiriin saadaan syötettyä 4-tieventtiilin kautta, mutta LJ2:een ei saada lämmintä vettä yläosasta (3-tieventtiili), joten LJ2:n piirissä olevat pinnat viilenee.
Tuohon vastuslämmitykseen huoltomies antoi sellaisen vinkin, että laittaa latauspiirin pumpun etupaneelista pakkokäynnille vastuslämmityksen ajaksi, jolloin varaajan vesi saadaan sekoittumaan. Tämä voisi auttaa siihen että kuumaa vettä sekoittuisi myös varaajan alempiin osiin.
Vastuksen toimivuuden huoltomies oli testannut osateho moodilla ylävaraajan lämpöjä nostamalla. Tässä käyrä, jossa vastustesti näkyy viimeisimmässä lämmityssyklissä:
(http://i8.aijaa.com/b/00136/7470711.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=001367470711.jpg)
Vähän jäi huono maku tästä vastuslämmitys casesta. LÄ V13 ei voi toimia vastuslämmityksen aikana siten, kuin se ohjekirjan mukaan kuuluisi toimia. Lisäksi tuo LJ2 lämmityspiirin kylmeneminen vastuskäytöllä tulee kyllä monelle varmasti yllätyksenä. Varmaan LÄ:llä kannattaisi muuttaa ohjeistusta (V13 pumpun osalta) tämän vastulämmityksen osalta.
-
- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla
Tämä diagnoosi sopii hyvin Marqun vastuskäytön oireisiin.Jos M9 anturi on liian alhaalla niin noin siinä käy.Rakenteellinen vika.Ilmeisesti M9 anturi on alempana kuin v7 mallissa.Tai vastus on lyhyempi.
On tuossa kuitenkin se hyvä puoli että todellisuudessa ylävaraajasta ei kuumavesi lopu vaikka M9 anturi näyttää alhaisempaa lämpötilaa.
Huonoa tietysi LJ2:n jäähtyminen vastuskäytöllä.
-
On tuossa kuitenkin se hyvä puoli että todellisuudessa ylävaraajasta ei kuumavesi lopu vaikka M9 anturi näyttää alhaisempaa lämpötilaa.
Joo ei lopu varaajasta lämmin käyttövesi, vaikka varaajan alemmat osat ovatkin vastuslämmityksessä viileitä. Tuli viimekeväänä lämpimän käyttöveden riittävyyttä testattua vastuslämmityksellä:
Eilen oli sitten pakko kokeilla myös saunomista, vaikka varaajan lämpöjen mukaan lämmintä vettä ei todennäköisesti riittäisi kaikille. Kummallista kyllä, mutta kaikille kuudelle suihkussa käyneelle (2 aikuista ja 4 lasta) riitti lämmintä vettä. Miten se on mahdollista, vaikka trendi ja Oumanin säädin näyttivät varaajan yläosan lämpötilaksi suihkussa käynnin aikana 28-25 astetta? Voisiko olla niin että kun vastus lämmittää kokoajan varaajan yläosaa, niin siellä aivan ylimmässä osassa olisikin sitten huomattavasti lämpimämpää vettä, kuin varaajan siinä kohdassa jossa ylävaraajan anturi sijaitsee?
Varaajan ylimmässä osassa on 90 asteista vettä, koska termostaatti (säädettynä arvoon 5) katkaisee lämmityksen kun veden lämpötila ylittää 90 astetta.
-
- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla
Minä en tähän selitykseen välttämättä usko.
Minä edelleenkin epäilen, että siellä on väärän mittainen vastuselementti.
Malleissa V7 - V10 on 420 l varaaja ja malleissa V13 ja V15 on 520 l varaaja.
V13 ja V15 ulkomitoissa verrattuna V7 - V10 ainoa ero on että laitteen leveys on 15 cm suurempi, korkeus ja syvyys ovat samat.
Joten on oletettavaa, että kaikissa malleissa varaajan korkeussuhteet ovat samat, koska lisätilavuus on tehty lisäämällä leveyttä.
V7:ssä yläosan lämpötila-anturi on 33 cm ylävaraajan katosta alaspäin.
Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.
Matias:
Katso luetteloista minkä mittaisia 6 kW vastuselementtejä on saatavilla.
ATS
-
Backer 6kw:n vastuksen upotussyvyys on 470mm,tämä kokonaan vesitilassa.On vain yhtä pituutta.
http://www.meyervastus.fi/content/products/pdf/Meyer-Backer%20Nestel%E4mmittimet.pdf
Loval 6kw:n upotuspituudet 520mm ja 270mm.
http://www.loval.fi/images/stories/eitteet/Loval_nest_lamm_fo.pdf
V7:ssä yläosan lämpötila-anturi on 33 cm ylävaraajan katosta alaspäin
Luulen että M9 anturin paikka ei ole sattumalta tuossa kohtaa,jos se olisi ylempänä tai varaajan "katossa" niin lämpökerrostumista johtuen käyttöveden riittäväisyys heikkenisi.Varaajan päällä näkyy (kuvissa) useita tulpattuja vapaita yhteitä mihin M9 anturin voisi supistuksella laittaa mutta koska myös vastus on varaajan "katossa" niin veden lämpökerrostumisen takia ei käytettävissä olisi riittävästi lämmintä käyttövettä.Mulla on itsellä vastus ja termostaatti varaajan puolivälissä ja siitä varaajan yläosaan 500mm matkaa.Olen just vaihtamassa lauhdutinputkia suuremmiksi ja varaaja lämpiää vastuksella niin varaajan yläosan ja vastuksen välillä on 36 asteen lämpötilaero(500mm matkalla pystysuunnassa)Vastuksen kohdalla on +38C ja varaajan yläosa +74C.Vastuksen ohjaus on vastusnipun keskellä anturitaskussa olevalla nestekapillaaritermostaatilla.
-
Minä en tähän selitykseen välttämättä usko.
Minä edelleenkin epäilen, että siellä on väärän mittainen vastuselementti.
No jäi kyllä itsellekin hieman epäselväksi, että onkohan tuossa vastuslämmityksessä kuitenkaan kaikki kohdallaan. Mutta faktahan on se, että pumppu ei toimi siten, kuin sen tulisi käyttöohjeen mukaan toimia. Jos vain jaksaisi vielä vängätä tästä LÄ:lle, mutta kun siellä on nostettu jo kädet pystyyn.
Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.
Mittaan heti kun kerkeän. Lähden tänään viikonlopuksi reissuun, joten mittaus siirtyy ensiviikkoon.
-
Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.
Mittaan heti kun kerkeän. Lähden tänään viikonlopuksi reissuun, joten mittaus siirtyy ensiviikkoon.
Nonii nyt sain vihdoinkin mitattua tuon anturin korkeusaseman. Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta. Ei tarvinnut irroittaa sitä etupaneelia, koska anturin sijainnin näki hyvin paneelin takaa. Eli olisiko se sittenkin tässä v13 mallissa hieman alempana, tai sitten tässä minun yksilössä se on vain asennettu hieman liian alas.
-
Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta
Otithan mittauksessa huomioon varaajan kannen päällä olevan parin sentin eristepaksuuden?
ATS
-
Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta
Otithan mittauksessa huomioon varaajan kannen päällä olevan parin sentin eristepaksuuden?
ATS
Enpä ottanut eristeen paksuutta huomioon. Tuo mitta on eristeen yläosasta anturin läpivientiin.
-
Enpä ottanut eristeen paksuutta huomioon
No sittenhän anturin korkeusasema on sentin tarkkuudella sama = sama kuin V7:ssä
ATS
-
Joo elikkä pitäisi toimia samalla tavalla kuin V7:ssa tai V10.5:ssa. Pitääpä kysellä asiasta Lämpöässältä, että miksi muissa pumpuissa tuntuu vastuslämmitys toimivan ohjeen mukaan.
-
V13 ja V15 ulkomitoissa verrattuna V7 - V10 ainoa ero on että laitteen leveys on 15 cm suurempi, korkeus ja syvyys ovat samat.
Mitenhän varaajasäiliön suurempi leveys voisi vaikuttaa?Siis jos anturi M9 on sivusuunnassa kauempana vastuksesta v13 mallin varaajassa.
-
Lisää mittoja:
- ylävaraajan anturi 11,5cm varaajan oikeasta laidasta
- vastus n. 35cm varaajan oikeasta laidasta mitattuna ja n. 25cm varaajan etureunasta taaksenpäin mitattuna
Mitoissa on eristeen vahvuus mukana.
-
Lisää mittoja:
- ylävaraajan anturi 11,5cm varaajan oikeasta laidasta
- vastus n. 35cm varaajan oikeasta laidasta mitattuna ja n. 25cm varaajan etureunasta taaksenpäin mitattuna
Samat ovat mitat V7:ssä
Eli lämpötila-anturi on yhtä kaukana vastuksesta sekä V7:ssä että V13:ssa.
ATS
-
Ok, kiitos tiedosta. Laitoin Lämpöässälle kyselyä tästä.
-
Onko V7:ssa, V10.5:ssa ja V13 kaikissa 6kW:n vastuelementti? Väittävät lämpöässällä, että V13:ssa on isompi vastus:
"Teidän mallissa on isompi vastus kuin ilmoittamissasi muissa malleissa."
Nuo ilmoittamani muut mallit ovat V7 ja V10.5.
Kun katsoo lämpöässän sivuilla olevaa V7-30 käyttäohjetta, niin niissä on ainakin merkattu 6kW:n vastus V-7-10.5:een ja V13-V15:een.
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa
-
Mitähän ne siellä L-Ässällä oikein "kiemurtelee"?
Oliko sinun pumpullasi oma sähkömittari?
Jos on, niin mittaa tehon otto ajettaessa pelkällä vastuksella.
ATS
-
Mitähän ne siellä L-Ässällä oikein "kiemurtelee"?
Jotenkin vaikuttaa jo vastuun pakoilulta. Haiskahtaa vähän siltä, että tämä sama ongelma saattaisi olla kaikissa muissakin V13 ja V15 malleissa. Sähköpostiinkaan eivät heti vastaa, vaan pitää samaa asiaa kysyä kahdesti.
Oliko sinun pumpullasi oma sähkömittari?
Jos on, niin mittaa tehon otto ajettaessa pelkällä vastuksella.
ATS
Joo pumpun sähkönsyöttö menee oman sähkömittarin kautta. Miten tuo käytännössä menee tuo tehon mittaus? Pitääkö laskea niitä sähkömittaerin pulsseja?
-
Taitaa sittenkin olla tuossa "vanhassa uudessa" V13 mallissa 9kW:n vastus. Tai niin ainakin väittävät lämpöässällä:
"Kyllä on nykyään, koska pääsulakkeen kanssa tuli monessa saneerauskohteessa ongelmia 9 kW vastuksen kanssa. Vanhemmissa on 6 kW."
-
Teho lasketaan seuraavasti.
Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh
Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.
P=3600 / (imp/kWh) / t
ATS
-
Tehon mittausta en ole vielä kerennyt tekemään, mutta tällaista viestiä sain lämpöässältä:
Ainoa ratkaisu on vaihtaa tilalle uusi vastus 6 kW
Eli olisiko sitten niin että 6kW:n vastuselementti on pitempi kuin tässä paikallaan oleva 9kW:n vastuselementti? Vai miksi 6kW:n vastus toimisi paremmin kuin 9kW:n vastus?
-
Eli olisiko sitten niin että 6kW:n vastuselementti on pitempi kuin tässä paikallaan oleva 9kW:n vastuselementti?
Vakiovastuksissa 9kw:n vastus on n20- 30% pitempi kuin 6kw.
Vakiovastuksien mittoja
http://www.loval.fi/images/stories/eitteet/Loval_nest_lamm_fo.pdf
http://www.meyervastus.fi/content/products/pdf/Meyer-Backer%20Nestel%E4mmittimet.pdf
Koska 9kw:n vastus on käytännössä 3kpl 3kw:n vastuksia niin saahan siitä 6kw:n vastuksen kun ottaa yhden vastussauvan pois käytöstä.Helpoimmin käy jos irroittaa tuon johtolenkin kokonaan releen K3.1/A2 ja K3.2/A2 väliltä.Lenkki pitää jäädä K3.2/A2 ja K3.3/A2 välille.Eli releen K3.1/A2 liitin jää tyhjäksi niin silloin vastustehoa on 6kw
Jos teet itse niin katkaise ensin pääkytkimestä sähkö.
(http://i7.aijaa.com/b/00669/7598600.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=006697598600.jpg)
-
Kiitos Matias infosta! Taitaa olla ihan huuhaata tuo vastuksen vaihto ysistä kutoseen. Yritin eilen kysyä Lämpöässältä, että korjaako tämä vastuksen vaihto tämän vastuslämmitysvian, niin vastaus oli lyhyt ja ytimekäs:
"Ainakaan kukaan ei ole ilmoittanut ongelmasta"
Siis ei voi kuin ihmetellä tuota Lämpöässän "tietämättömyyttä"! Luulisi että tällaiset asiat on hyvinkin testattu eri malleilla, ennenkuin niitä on alettu myyntiin puskea. Yritin myös aiemmin kysyä kahteenkin kertaan, että olisiko heillä siellä (vanhaa) uutta V13 mallia, jolla he voisivat testata tätä sähkölämmityksen toimivuutta, jotta saataisiin varmuus että onko vika ainoastaan tuossa minun pumpussa. Tähän kysymykseen en ole vielä tähän päivään mennessä saanut vastausta, mutta tästä vastaamattomuudesta kait voi päätellä että heidän "testilabrana" toimii asiakkaiden omat pumput, kuten tässä vastuslämmitystapauksessa olen saanut huomatakin.
Toinen esimerkki kuinka hyvin he tuntevat omat pumppunsa:
Lähetin tällaisen viestin lämpöässälle:
Moi,
En ole vielä saanut vastausta kysymykseen, että onko vastuslämmityksen "vajaatoimintaa" todettu muissa V13 pumpuissa? Kun tämä vastuslämmitys toimii ainakin näissä kahdessa muussa mallissa (V7 ja V10.5), joten pitäisi sen toimia normaalisti myös tässä V13 mallissakin. Voiko vastuselementti olla jostain syystä erilainen kuin esim. näissä kahdessa testatussa mallissa?
Ja Lämpöässän vastaus:
Teidän mallissa on isompi vastus kuin ilmoittamissasi muissa malleissa. Onko muissa malleissa vastus samalla tavalla laitteen päällä.Mitään vajaatoimintaa ei ole minulla tiedossa.
Tuota... eikös laitteen valmistajan kuuluisi tietää että millaisia pumppuja he valmistavat? :-/
Joo no enpä nyt sitten tiedä että mitä tuon vian kanssa tekisi. Maalämpöpuoli toimii kuitenkin hienosti, joten tuntuu että antaisiko tuon sitten olla noin. Vaikuttaa siltä ettei Lämpöässällä ole tähän korjausta olemassakaan. Kunhan käyvät vain viivytystaistelua, jotta kyllä se asiakas joskus väsyy kyselemään.
-
Joo no enpä nyt sitten tiedä että mitä tuon vian kanssa tekisi. Maalämpöpuoli toimii kuitenkin hienosti, joten tuntuu että antaisiko tuon sitten olla noin. Vaikuttaa siltä ettei Lämpöässällä ole tähän korjausta olemassakaan. Kunhan käyvät vain viivytystaistelua, jotta kyllä se asiakas joskus väsyy kyselemään.
Onhan se niin, että L-Ässä on myöntänyt, että vastus ei toimi suunnitellulla tavalla?
Nyt sinun pitäisi vaatia, että L-Ässä pistää miehen Lapualta teille vaihtamaan vastuksen takuutyönä.
Mitä sinun pumpun arvokilvessä mainitaan suurimmaksi ottotehoksi?
Minulla V7.0:ssa on 9,3 kVA
V13:ssa pitäisi olla
- 6 kW vastuksella n. 12 kVA ja
- 9 kW vastuksella n. 15 kVA
ATS
-
Joo no enpä nyt sitten tiedä että mitä tuon vian kanssa tekisi. Maalämpöpuoli toimii kuitenkin hienosti, joten tuntuu että antaisiko tuon sitten olla noin. Vaikuttaa siltä ettei Lämpöässällä ole tähän korjausta olemassakaan. Kunhan käyvät vain viivytystaistelua, jotta kyllä se asiakas joskus väsyy kyselemään.
Onhan se niin, että L-Ässä on myöntänyt, että vastus ei toimi suunnitellulla tavalla?
Eihän he sitä suoraan ole myöntäneet, mutta eipä he sitä voi kiistääkään ettei vikaa olisi olemassa. Kävihän se LÄ:n huoltomieskin paikalla asiaa tutkimassa, mutta ei testannut vastuslämmitystä vaan osateholämmitystä jossa vastus ja kompura on yhtäaikaa päällä. Ja kun nyt viimeksi kysyin että mitä toimenpiteitä he aikovat tehdä vian korjaamiseksi, oli vastaus että ainoa vaihtoehto on vastuksen vaihtaminen 6kW:n vastukseen. Eli tuossahan he myönsivät vian olevan olemassa, mutta samalla tuosta käy kyllä ilmi sekin että asialle ei taida olla paljonkaan tehtävissä.
Nyt sinun pitäisi vaatia, että L-Ässä pistää miehen Lapualta teille vaihtamaan vastuksen takuutyönä.
Joo tuota vastuksen vaihtamista jo ehdotettiinkin, mutta kun olisivat laittamassa 6kW:n vastusta 9kW:n tilalle. Olettaisin ettei tämä toimenpide ainakaan paranna vastuslämmityksen toimintaa.
Mitä sinun pumpun arvokilvessä mainitaan suurimmaksi ottotehoksi?
Minulla V7.0:ssa on 9,3 kVA
V13:ssa pitäisi olla
- 6 kW vastuksella n. 12 kVA ja
- 9 kW vastuksella n. 15 kVA
ATS
Yritin etsiä tuota pumpun arvokilpeä pumpun sisuksista (ja ulkopuolelta), mutta en sitä kyllä mistään löytänyt. Missä se sinulla sijaitsee?
-
Yritin etsiä tuota pumpun arvokilpeä pumpun sisuksista (ja ulkopuolelta), mutta en sitä kyllä mistään löytänyt. Missä se sinulla sijaitsee?
Kun avaan lämpöpumpun oven ja katson hieman alaviistoon Oumanin alapuolelle, niin siinä se on (liian helppo paikka)
Katsokaa muutkin V-13 omistajat mikä teillä on "suurin ottoteho"
ATS
-
Yritin etsiä tuota pumpun arvokilpeä pumpun sisuksista (ja ulkopuolelta), mutta en sitä kyllä mistään löytänyt. Missä se sinulla sijaitsee?
Kun avaan lämpöpumpun oven ja katson hieman alaviistoon Oumanin alapuolelle, niin siinä se on (liian helppo paikka)
ATS
Joo tuota tarraa myös eilen tutkailin, mutta ei minulla ole siinä tuollaista merkintää:
(http://i10.aijaa.com/b/00824/7609515.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=008247609515.jpg)
-
Minulla onkin näköjään vähän erinäköinen tuo tarra.
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=001327612132.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00132/7612132.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Tosiaan näissä uudemmissa pumpuissa ei ottotehoa jostain syystä ole enään tuohon kilpeen laitettu, vaikka se kyllä löytyy valmistajan prosyyreistä (nolla-asteiselle maapiirin nesteelle):
(http://img600.imageshack.us/img600/1073/snap17t.th.jpg) (http://img600.imageshack.us/f/snap17t.jpg/)
-
Tänään kävivät Lämpöässältä vaihtamassa vastuksen. Nyt koneessa on 6kW:n vastus entisen 9kW:n sijaan. Samalla voidaan juhlistaa tämän vian 1v synttäreitä. ;D Hieman reilu vuosi sitten alettu selvittämään että mistä sähkölämmityksen vajaatoiminta johtuu. :o
Pitää jossain välissä testata että onko tällä vastuspakan vaihdolla mitään vaikutusta sähkölämmityksen toimintaan. Yritin kysellä asentajalta, että mitä hyötyä on vaihtaa 9kW vastuksen tilalle 6kW:n vastus, jos ne ovat ulkomitoiltaankin lähes samanlaisia. Jotain se selitti että tämän uuden vastuspakan kärkiosa lämpiäisi enemmän, joka auttaisi lämmön leviämistä ylävaraajan alempiin osiin. No nähtäväksi jää että auttaako...
-
Laitetaanpa hieman päivitystä tähän.
Keväällä kävivät vaihtamassa vastuksen tuohon masiinaan. En ole sitä sen jälkeen testannut, mutta maanantain ja tiistain välisenä yönä sähkölämmityksen toimivuus tuli sitten testattua pakostakin, kun kompressori putosi pois pelistä (kaksi epäonnistunutta käynnistystä, huolto arveli että kontaktori/rele K4 temppuillut).
Ja sitten trend-kuvaajaa, josta valitettavasti oli jäänyt pois sähkövastuksen tila:
(http://i8.aijaa.com/b/00201/9476133.jpg) (http://aijaa.com/002019476133)
Ei kyllä edelleenkään näytä hyvältä. :-[
Itseasiassa näyttää siltä että vastuslämmityksen osalta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Ylä- ja alaosien lämmöt romahtaa. No sain kuitenkin masiinan taas toimimaan käyttämällä virtoja pois koneesta (n. klo 11:30) ja sen jälkeen kompura onkin hyrskyttänyt mukisematta.
Tässä vielä sähkölämmityskäppyrää ennen vastuksen vaihtoa. Tuossa nyt sentään on jotain yrityksiä nostaa yläosan lämpöjä:
(http://i6.aijaa.com/b/00575/9476132.jpg) (http://aijaa.com/005759476132)
Lämpöässälle laitettu tästä taas kyselyä. Jospa siellä jokin taika keksitään, jolla tuon sähkölämmityksen saa toimimaan speksien mukaan.
-
Noin tunti kompressorin pysähtymisen jälkeen systeemin lämpötilat ovat tasaantuneet n. 25-30C lämpötilaan ja pysyneet vakiona 6h ajan vaikka ulkona -25C pakkanaen.
Joku systeemiä on lämmittänyt. Olisiko vastus ollut koko ajan päällä sillä -25C pakkasella taitaa talon lämmönkulutus olla vastuksen tehon verran.
Mikä olikaan lämpöpumpun teho?
ATS
-
Sehän on V-13.
V-13 antoteho 30-40C alaosan lämpötilalla on n. 14kW
Ennen häiriötä -25C ulkolämpötilalla käyntiaikasuhde oli 56%.
Näistä laskien
56%x14kW = 7.8kW
Talon lämmöntarve oli 7,8kW, mikä on 1,8 kW enemmän kuin vastuksen teho 6kW.
Vastus oli siis koko ajan päällä ja piti talon lämpimänä. 6h aikana talon oma varauskyky esti jäähtymisen mutta pidemmän ajan kuluessa talo olisi jäähtynyt muutamalla asteella.
ATS
-
Joo muistaakseni vastus oli ollut kokoajan päällä. Tuossa klo 9 aikoihin vaimo oli käynyt suihkussa ja valitteli ettei tule oikein lämmintä vettä.
Pumppu V13 ja lässän sivuilta tehot:
Lämmitysteho kW, 35/50°C V13: 14,2/13,1
Kompressorin ottoteho kW, 35/50°C V13: 3,03/4,04
Kuten tuossa aiemmin olen kirjoittanut, niin Lä:n ratkaisu sähkölämmitysongelmiin oli se, että vaihdetaan 9kW:n vastus 6kW:n vastukseen. Vastuksen vaihtotyö tehtiin keväällä (en ollut itse paikalla katsomassa) ja oletan että koneen sisuksissa on nyt 6kW:n vastus 9kW.n sijasta. Mistä vastuksen tehon voisi tarkistaa?
-
Talon lämmöntarve oli 7,8kW, mikä on 1,8 kW enemmän kuin vastuksen teho 6kW.
Vastus oli siis koko ajan päällä ja piti talon lämpimänä. 6h aikana talon oma varauskyky esti jäähtymisen mutta pidemmän ajan kuluessa talo olisi jäähtynyt muutamalla asteella.
ATS
Ok, kiitos analyysistä!
Eli asialle ei käytännössä voi tehdä mitään. Vastuslämmityksellä tehot ei yksinkertaisesti riitä näillä keleillä. Kummalista kyllä että vastuslämmitys ei toiminut oikein nolla keleilläkään (ensimmäisellä sivulla näkyy kuvaaja). Ja toisaalta taas esim. LPfreakin V13:ssa sähkölämmitys toimii kuten pitääkin (trend käppyrä näkyy aiemmissa viesteissä).
-
Tuosta tuoreesta trendistä 6kw:n vastuksella näkyy että ylävaraajan mittaus 9:n lämpötila laskee alle menoveden lämpötilan.
Todennäköisesti menovesi lämpiää tuossa ylävaraajan vastuksella ja menee kiertoon ylävaraajan 4-tieventtiilin kautta.
Tuo vastuksen sijainti ylävaraajan katossa aiheuttaa lämpökerrostuman vastuksesta ylöspäin ja mittaus 9 anturi jää tämän lämpökerrostuman alapuolelle,samasta syystä trendissä ei näy vastuksen kehittämä lämpö.
Eli mittaus 9 kyllä pyytää vastukselta lämpöä mutta ylikuumenemistermostaatti katkaisee koska sen anturi on vastuspaketin keskellä ja siinä lämpö varmaan oikeasti nousee katkaisurajaan.
Onkohan mittaus 9:n anturitasku Marqun koneessa miten syvällä varaajan vesitilassa?Ja anturi tuon anturitaskun pohjassa?
Jos mittaus 9:n anturi ei olekaan anturitaskun pohjalla vaan lähellä varaajan ulkoreunaa niin saattaisi sekin tehdä tuollaista ilmiötä.
-
Tuosta tuoreesta trendistä 6kw:n vastuksella näkyy että ylävaraajan mittaus 9:n lämpötila laskee alle menoveden lämpötilan.
Todennäköisesti menovesi lämpiää tuossa ylävaraajan vastuksella ja menee kiertoon ylävaraajan 4-tieventtiilin kautta.
Tuo vastuksen sijainti ylävaraajan katossa aiheuttaa lämpökerrostuman vastuksesta ylöspäin ja mittaus 9 anturi jää tämän lämpökerrostuman alapuolelle,samasta syystä trendissä ei näy vastuksen kehittämä lämpö.
Eli mittaus 9 kyllä pyytää vastukselta lämpöä mutta ylikuumenemistermostaatti katkaisee koska sen anturi on vastuspaketin keskellä ja siinä lämpö varmaan oikeasti nousee katkaisurajaan.
Joo näinhän se luultavasti tuossa menee. Aiemminhan tein Lä:n pyynnöstä testin, jossa ylikuumenemistermostaatti ohitettiin. Silloin varaajan yläosan lämmöt vaihtelivat speksien mukaan, mutta ylävaraaja kävi kyllä silloin todella kuumana. Siinä kävi ilmeisesti niin että ylävaraajan ylin osa lämpesi todella kuumaksi (koska ylikuumenemissuoja ohitettu), mutta ohjaus katkaisi vastuslämmityksen vasta sitten, kun tavoitelämpötila oltiin saavutettu ylävaraajan mittausanturilla. Eli ylävaraajan ylimmässä osassa todella kuumaa vettä, mutta ylävaraajan anturilla säätimen vaatima lämpötila. Tämän teoria vahvisti myös se, että kun kompura kytkettiin päällä, lähti vesi myös kiertämään varaajassa, jolloin ylävaraajan anturi mittasi yläosan lämpötilaksi yli 60 asteista vettä. :o
Onkohan mittaus 9:n anturitasku Marqun koneessa miten syvällä varaajan vesitilassa?Ja anturi tuon anturitaskun pohjassa?
Jos mittaus 9:n anturi ei olekaan anturitaskun pohjalla vaan lähellä varaajan ulkoreunaa niin saattaisi sekin tehdä tuollaista ilmiötä.
Tähän en kyllä osaa vastata. Voiko tuon jotenkin helposti tarkistaa?
-
Voisi testata anturin, näyttäkö lämpötilaa oikein, se hän lähtee sieltä taskusta helposti oumanin takaa, (jäävesi, kiehuttu vesi, lisä mittari viereen) minulla tuossa viikkoja sitten yksi anturi rupesi näyttämään jotain muuta lämpötila kuin piti (maapirin tuloa 10C, 2den sian), ei viallinen, eikä mittaile oikein. ajemmin toiminut OK. Onneksi ei ohjauksen vaikuttavaa mittaus. Joskus kun pääsee Suomeen pitää vaihtaa.
Voisi olla ettei anturi työnnetty lopun asti taskun.
Oumanin kehikkö paneli aukki, sen takana on tasku jossain on anturi.
Jos vedät sieltä varovasti valkoisesta hännästä, merkitsee johdon pitus
taskun sisällä olevaa ennen, anturin ympärillä pitäisi olla vailkoinen termotahna.
Takaisin sisään työnetään jollain tankolla/ptkällä neulalla, sillä johto on pehmeä.
Muistakseni joskus alku vaihessa alaosan anturin joutunut työntämään loppuun asti.
BTW, meilla on 10,5 pumppu