Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Forum Admin - 07.10.04 - klo:10:06
-
Avataanpa keskustelu ensimmäisellä viestillä koko foorumiin.
Eli olen seuraillut sähkönkulutusta omakotitalossamme kohta vuoden ajan. Pumppuna meillä LämpöÄssä 9V
Kulutuslukemat osoitteessa:
http://www.rakennustyot.com/matiaksellekoti
-
Hei!
Mitkä teillä on asetusarvot? Itsellämme on seuraavat:
-20 34
0 28
+20 21
Maalämpövaraaja 50.
Tuo 50 astetta voitaneen tiputtaa talvella kun pumppu on päällä paljon enemmän.
Laskin meillä pelkästään pumpun kulutuksen max ottotehon mukaan. Pumppu on päällä meillä tällähetkellä 15 % ajasta. Kulutus on vuorokaudessa 21,6 kwh. Pumppuna on Lämpöässän 15 V.
-
Tälläiset arvot meillä nyt:
-20 L1=35 L2=38
+0 L1=29 L2=31
+20 L1=21 L2=22
L2=khh,ph,sauna
L1=loput talosta
Varaajan yläpuolen minimi 50 C
Varaajan alapuolen minimi 30 C
Varaajan yläohjausraja 70 C
Ylkolämpötila kun ylittää 20C, niin lämmittää vain vettä varaajaan, ei lattiaan.
Kesällä lattian kiertovesipumput 1/3-asennossa ja nyt syksyllä ja talvella 2/3-asennossa.
-
sorry off topic ::)
kiitokset admidille. Luettuani sivusi sain Hamalilta kanssa tarjouksen, joka säästi satoja euroja. Tarjoan kaljat jos nähdään.
Nyt siis tulossa 15v ja n. 250m2 lämmintä...
sailor
-
Marraskuun lukemat kirjattu.
Näyttäisi vuosikulutuksen olevan noin 12.000 kWh eli keskimäärin 1000 kWh/kk. Aika kohtuu mielestäni, niin ja ilman takkaa siis. Takalla tuosta saisi jotain pois.
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/
Ja tässä mitä 12.000 kWh on rahassa
Vattenfall
Perusmaksu 2.00 e/kk => 24e / vuosi
Mittalaitemaksu 1.20 e/kk => 14,4e / vuosi
Sähkö 3.76 snt/kWh => 451,2e / vuosi
Yleissiirto 3x25A perusmaksu 9.00 e/kk => 108e / vuosi
Yleissiirto 3x25A siirto 2.70 snt/kWh => 324e /vuosi
YHTEENSÄ 921,6e vuodessa
-
Tuossa vähän lisää keskustelua aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000005617794
-
Sähkön kulutuksesta:
Kohde: Lämpöässä V9, lämpökaivo 169 m, OK lämmintä 189 neliöö, 3 hlö, IV-jälkilämmitys, lämpimän käyttöveden kierto, rättipatteri, APK lämpimässä vedessä kiinni
liukuva 12 kk 5940 kWh, 2-aikamittaus pv/yö suhde 57%/43%
Pumpulla on siis oma mittari, joka mittaa Lämpöässän "kaapin"(kompuran, kv-pumpun, Oumanin) + toisen piirin kv-pumpun
-
Olis ihan kiva tietää tai sit en osaa lukea Aunepään tilastoo; paljon kuluu a:lämmitykseen ja b:taloussähköön ;) :).Olisi kiva verrata johkin muuhun taloon.Viekö harakat lämmön vai meneekö se telkkaria katselessa vai pyykkiä pestessä vai.....saunoessa :)
T:V
-
Aika hiljaista on tuolta Aunepään suunnalta.Lomalla
kai ;)
T:V
-
Vai että hiljasta :-X
Meillä ei ole erillistä mittaria pumpulla, joten tarkkoja lukuja en pysyt antamaan mitä pumppu oheislaitteineen kuluttaa.
Noista pumpun käynnissäolo ajoistahan pysyisi jonkinlaisia kWh lukuja laskemaan. Kuka tietää minkä verran pumppu kuluttaa?
-
Olisko jotain 3 kW / tunnissa?
-
tuossa esitteessä näkyy olevan V9 kohdalla että kompressorin ottoteho on 2,8-3,1 , en oo varma että onko tuohon laskettu maapiirin pumppu ja kiertovesipumppu mutta kyllä 3,0 on aika lähelle.
-
sain vihdoin ja viimein laitettua (laitatettua) sen kwh mittarin pumpun syöttöjohtoon. ei kovin kummonen homma aikaa meni sähkäriltä n. 10 min. nyt pystyn seurailemaan tarkemmin minkäverran sähköä vie pumppu ja minkä verran menee muuhun vieläkö sais sen uuden ohjelma lastun (pumpun myyjä on aikonut hommata sen, ilmeisesti se oin jo mutta kun sattus näkemään häntä)
nyt ensimmäisten vrk aikana kulutus vaihdellu 30-50 kwh mutta pitemmällä ajalla saan parempia tuloksia
-
3 kk tulee täyteen. 715 h on pumppu (V15) käynyt. Ottaen huomioon rakennuksen kuivauksen ja heppoiset eristeet (10cm) välipohjassa niin kyllä tästä hyvä tulee.
Jani
-
2.6. tuli vuosi täyteen. MLP:lle ei ole erillistä mittaria, mutta kun vertailee edellisiin vuosiin, niin arvio Lämpöässän kulutuksesta on alle 4800kwh/vuosi. Puuta palaa jonkin verran edelleen. Kompura kävi vuoden aikana 897h, sähkövastusta ei oo tarvinnut.
-
;D Jonku verran tullu rampattua tuolla teknisessä tilassa. Vuosi ja 8kk menny ku talo on ollu täysin eristetty, seinissä villa 200mm ja yläpohjassa kohtisuoraan mitattuna 300m (Kaltevat sisäkatot). Sähköä on kulunut 1505kw/h/kk siinä on taloussähkö mukana. Ku on toi vanha ouman versio 203L . Enkä oo erillis mittaria väkästelly ku pitäis tässä päivitellä se uus GL versio.Lämpöässä V10, lattia lämmitys joka huoneessa ja 190m. porakaivo joka oli kuiva reikä eli täytettiin kunnan vedellä, katotaan ny pysyykö se kannettu vesi kaivossa He He.
Säädöt:
Ylä min. 55
Ala min 32
L1 35 -20
26 0
20 20
L2 35 -20
29 0
25 20
Kesä sulku L1 10
Yö pudotus 10 Kummatkin piirit 23:30-04:00 (Tällä hetkellä muitakin kokeiltu)
Niin talos on 3krs. lämmintä yht.353n2 ja kuutioita Muistaakseni jotain 1000 paikkeilla. Ilman vaihdosta huolehtii SunAir 550e vesikirtoinen jälki lämmitys, sähkösuodin ja maakylmä.
-
...MLP:lle ei ole erillistä mittaria, mutta kun vertailee edellisiin vuosiin, niin arvio Lämpöässän kulutuksesta on alle 4800kwh/vuosi. Puuta palaa jonkin verran edelleen...
Luen mittarit aina vuoden viimeinen päivä ja nyt MLP:n arviokulutus on 2005 alle 4000kwh. Viime kevättalvi ja erityisesti syksy olivat lauhoja, joten jos joskus tulee vielä "kunnon talvia", niin kulutus kasvanee. En pidä kuitenkaan pahana.
Talo edelleen sama, neliöitä 180 ;)
-
Olen seurannut lämpöpumppuni kulutusta 23 vuotta
Ekopak EST 10kesti tasan 20 vuotta jolloin sen höyrystin loppui ,yhtää kompuraa ei koko aikana mennyt johtuen riittävän suuresta varaajasta eli lauhtumispaineet olivat alhaiset ja voitelu toimi
senaikaisillakin mineraaliöljyillä.
Kulutus oli alkuvuosina (erilline mittari lämmitykselle ja
noin 150 neliötä)noin 7000kwh.
Töpeksin aikoinaan lämmönkerruputkisto kanssa ja laitoin 450 metriä 3 eri lenkkiin jolloin virtaus on umpilaminaarista,
Ketjutin keräysputkiston yhdeksi piiriksi 1993 ja
kilowatit tipahtivat yli tuhannella eli virtauksesta tuli turbulenttista ja lämmönkeruuteho parani olennaisest
Tällä hetkellä vuosikulutus on 4900 kwh johtuen uudemmasta tekniikasta
-
Asennutin sähkärillä tekniseen tilaani takamittarin maalämpöpumpun kulutuksen seurantaa varten (30€ + 25€).
Tarkoitus on seurata (ja seuraankin) kuukausi- ja vuosikohtaisesti hieman tarkemmin eri sähkökulunkien jakautumista eri tekijöillä; lämpötila, päivä- ja yösähkö, mlp + erilaiset viritykset säädöissä.
Vääntelin Excelillä suht' toimivan taulukon + kaaviot, joilla homman käynnistelin hetki sitten.
Jos ketä kiinnostaa valmis pohja, voin lähetellä spostitse.
Itse ainakin jotenkin väsähdin ruutupapereihin, joita oli ympäri pumppua...
-
Piikkeli
Minkälaisen mittarin asennutit?
Mistä hommasit?
Exceliähän se mieki...
-
3.1.2005 - 3.1.2006 13197kWh sisältäen kaiken sähkön.
- 7915 kWh pv-sähkö 60%
- 5282 kWh yö-sähkö 40%
- 36,2kWh/vrk
Koko sähkönkulutuksen kustannus yhteensä 949?/vuosi -> 79 euroa/kk
Pinta-ala 267m2, joka kaikki lämmintä. Yläkerrasta 100m2 korotettua tilaa. Rinnetalo, jossa Lammi (350mmm) alakerta puoliksi maan sisällä. Yläkerta puurunkoinen suurelementti.
Sisälämmöt:
- alakerrassa 21
- yläkerrassa 23
- kosteat tilat 23
- autotalli 19
Huomautukset:
- 3.1.2004 -> 9/2005 10cm palavillaa välipohjassa.
- 3.1.2004 -> 7/2005 talossa ei ole asuttu (ei ilmanvaihtoa, eikä lämmintä käyttövettä)
- 9/2005 puhallusvilla 30-35 cm yläpohjaan
- kuutio LTO-kone vesipatterilla
- kesän helteet on/off ILP:llä jäähdytetty, kosteat tilat ilman lämpöä
- 2 henk (+ toukka 29.8.2005->)
- sähkösauna IKI 7,5kW noin. kerran viikossa a´3h
- kodinkoneet a tai a+ luokkaa
- kuivauskaappi
- höyrykaappi 3 kW 1-2 krt/vko
- varaava tulisija, syksyn aikana noin 1,5m3 sekalautaa yms.
- Ylitehokone Lämpö Ässä V15, Warmia lattialämmitys
- MLP:n asetuksia muutettu useasti vuoden aikana
Ensi syyskuussa saadaan sitten ekat vertailulukemat kokonaan "asutusta" vuodesta.
Jani
Edit: Jyväskylän MLK
-
Mylly EVT 1002, käynnistetty 10.2004, tunteja mittarissa 2820, kilowatit 12319.
I -piiri lämmitykseen, lattialämmitys kaikissa tiloissa, wehofloor, huonetermostaatit muualla paitsi kosteat tilat ja eteinen/tuulikaappi, termostaatit käytössä 9.2005 jälkeen
II -piiri, syöttää pelkästään Enervent Pelicanin jälkilämmityksen vesipatteria. Pumpun asetukset käytännössä sulkevat piirin 0 asteen tienoilla, jolloin sisäänpuhallusilma on pelkän kennon voimin noin 17+ astetta. Pakkasen kiristyessä Ekowell auttaa käyrien mukaan, esim -12 asteessa veden lämpö 24,5 astetta ja sisäänpuhallus edelleen sama 17+
Sisälämpötilan vaihtelu 11.2005 - tähän päivään
21.2 ja 22.1 asteen välillä
Näillä systeemeillä lämpenee 4 henkisen perheen residenssi uudellamaalla: 293 m2 ja reipas 900 m3 kolmessa tasossa. Puurunko, tiili/paneelivuoraus normaalein eristyksin (seinä 175 mm paroc, yläpohja 340 mm koteloon puhallettu ekovilla, kellari 400 mm Lammin harkko, ikkunat 1.1, ovet puusepältä)
Ensimmäinen kokovuoden kulutus eli 31.12.04 --> 31.12.05 vei lämmityksen osalta 9036 kWh on yhtä kuin about 680 euroa laskettuna 7,5 c/kwh.
Meillä Fortumin kausisähkö jolloin kWh :n keskihinta 5,8 c eli vuosi kustansi noin 530 euroa.
-
Takamittarin löysin Leppäkosken Sähkö Oy:n pääluolasta, Ikaalisista.
Hinta oli tosiaan (mielestäni vain) 30€, käytetty Valmetin mittari, toimintatarkastettuna.
Jos kiinnostaa, netistä löytyy tiedot.
Tuttu sähkäri asensi päätaulun viereen seinään jo aiemmin mainitulla hinnalla. Itse en ymmärrä sähkölaitteiden asennusoikeuksista muuta, kuin että ne pitää olla riittävät.
Nyt oli.
Asennuksen tapahduttua olin hyvinkin tyytyväinen tilanteeseen: tämä mittaripa pyöriikin vain silloin, kun kompurakin pyörii. Vaan eipä pidäkään paikkaansa :o ???
Havaintokiekko liikkui koko ajan! Juoksin juuri lähteneen sähkärikaverin kiinni ja niskasta takaisin työmaalle -> pikainen Marlboro -> lyhyttä ihmetystä ja syykin selvisi ;D
Pumppunanihan on Lä T8, jonka uumenissa pyörii koko ajan kv-pumppu lämpöpumpun ja varaajan välillä. Asetus tehtaan jäljiltä III, eli 90W.
Ja periaatteessa pyörii vuoden mittaan myös aika reilusti...
90W x 365 vrk -> ~788 kWh, eli n. 6% koko sähkön kulutuksestani.
Eli jos haluaa olla aivan tarkka kompran kuluttamasta sähkön kulutuksesta, vähentää joka päivältä takamittarin lukemasta 2,16 kWh.
Kysymys viksummille: miksi se muuten pyörii myös väliajat?
Kerrostumisista on turha puhua, koska pumpattu vesi velloo vain varaajan alaosassa.
Sähkön myyjäni muuten vaihtuu 5.1.
Kausisähkö ja 5,1/3,1 c/kWh. Vuodessa säästöä edelliseen 74€.
-
Sähkön myyjäni muuten vaihtuu 5.1.
Kausisähkö ja 5,1/3,1 c/kWh. Vuodessa säästöä edelliseen 74€.
Kuulostaa Vaasan Energialta. Itselle tuli kanssa se vuodenvaihteessa. Ikävä kyllä laskut nousevat hieman, edellinen kiinteähintainen sopimus teki ~200€ vähemmän/vuosi ~35.000kwh:n kulutuksella.
-
Pumppunanihan on Lä T8, jonka uumenissa pyörii koko ajan kv-pumppu lämpöpumpun ja varaajan välillä. Asetus tehtaan jäljiltä III, eli 90W.
Ja periaatteessa pyörii vuoden mittaan myös aika reilusti...
90W x 365 vrk -> ~788 kWh, eli n. 6% koko sähkön kulutuksestani.
Eli jos haluaa olla aivan tarkka kompran kuluttamasta sähkön kulutuksesta, vähentää joka päivältä takamittarin lukemasta 2,16 kWh.
Mittauksen motiivi lienee lämmityskulujen seuranta investoinnin kannattavuuden varmistamiseksi esim. suorasähkölämmitykseen verrattuna? Tällöin pitäisi saman mittarin takana olla myös lattiapiirien pumput.
Jarno
-
" Pumppunanihan on Lä T8, jonka uumenissa pyörii koko ajan kv-pumppu lämpöpumpun ja varaajan välillä."
Hui!!!
Miksi tosiaan se pyörii aina???
(minulle tulossa samanlainen)
-
Piikeli kirjoitti:" Pumppunanihan on Lä T8, jonka uumenissa pyörii koko ajan kv-pumppu lämpöpumpun ja varaajan välillä."
Mulla on Nibe kytketty silviisiin että lämpöpumpun ja varaajan (900litraa) välillä kiertovesipumppu toimii samaan aikaan maapiirin kierron kanssa eli samaan aikaan kun kompura on käynissä, jättivaraaja saa silloin kerrostua ainakin välillä.
Systeemi oli helppo toteuttaa(siirtää vain johto sokerinpalakytkennästä toiseen).Haato sekä asennusfirmakin muistaakseni suositteli tätä.
Olisikohan Ässän systeemissä /järkeä/hyötyä/mahdollista tehdä vastaava muutos.
Muutaman sata kwh voisi vuodessa säästyä, jos ei pumpun muu toiminta pahasti häiriinny.
-
Ratkaisu olisi varmaankin toteutettavissa helpostikin, kai.
Maapiirin pumpun lähtiessä yksistään (ilmaus/maapiirin täydennys) käyntiin, kuuluu Lä:n sähkötaulusta "kops", eli rele vetää kiinni ja pumppu pyörii. Lieneeköhän estettä samalla releellä pistää myös varaajan kv-pumppu käyntiin?
Sähkömiehiä kuulolla?
Tarvetta tällaiselle ratkaisulle olisi. Nykykyydillä ylimääräinen sähkönkulunki on nimittäin samaa luokkaa kuin päivittäin meillä pestäisiin kaksi ylimääräistä 95 oC valkopyykkiä joka päivä. Joka Päivä!
Taidan soittaa Lapualle ja kysyä asiaa oikein virallisesti luvalliseksi.
Miksi haluaisin erotella ko. pumpun kulutuksen erilleen muusta lämpöpumpun energiankulutuksesta, johtuu siitä että miellän sen lämmönjakeluosiin - en lämmöntuottokomponentiksi.
Ainakin nykyisellä toimintamallillaan.
-
Hei kun soittelet/kirjoittelet lapualaisille niin kysäseppä oisko järkeä startata se varaajan kv pumppu 10 sekuntia kompuran startin jälkeen ja samoin pysäyttää se 10 sekuntia kompuran pysähtymisen jälkeen.
Silloin sen turha käynti olisi minimaalista ja saisi viimeisenkin kuuman lämmön talteen siitä lauhduttimesta ennen kuin kierto pysähtyy.
(mietin tuossa jotta jos on pitkä matka talolta kaivolle kannattanee oikeasti eristää yhdysputket koko matkalta, etenkin jos maapiirin kv pumppu käynnistyy vasta kun kone käynnistyy, tälöin MLP pääsee himpun nopsempaan/tasaisemmin käsiksi lämpöiseen keruunesteeseen)
-
Huh, 3900kWh menny tässä muutaman kuukauden aikana! :o
Tuosta on parisen kuukautta rakennusaikaa, että toivottavasti iso osa kulutuksesta johtuis siitä...
Oliskin muuten hyvä idea laittaa lämpöpumpulle oma kulutusmittari. Täytyypä kehitellä asiaa...
Niin siis 120neliöö lämmintä tilaa, V9, sisälämpötila 21astetta ja tuleepa tuota uuniakin lämmiteltyä...
-
Sulla onvielä asiat hyvin kulutuksen suhteen! Meillä oli viimisin kulutus lukema 8900 kWh kahden kuukauden aikana. Nyt selvitellään mistä moinen kulutus voi oikein johtua! :'(
Laitetaan ens viikolla pumppuun mittari kiinni nii saadaan sen kulutus selville!
-
:) Ette maininneet kuinks paljon teillä on lämmitettävää alaa ja monihenkinen perhe, mutta tuntuu kulutukset suurilta. Meillä IVT C 7 pumppu ja lämmitettävää alaa 225 m2 sekä 5 henkinen perhe ja vuotuinen kokonais sähkönkulutus meillä on n. 16000 kwh, ollut lähes sama kaikkina kolmena vuonna mitä talossa on asuttu. Ja kohde Itä-Suomessa missä on nyt muuten kylmä, siis ulkona.
-
Tulin foorumiin vasta nyt eli vastaan vanhoihin viesteihin. Minulla on ollut Ässä V15 reilut 5 v. Lämmitän 250 m2/700 m3 taloa Etelä-Suomessa ja lp:lle on kertynyt kilowattitunteja noin 8000 kWh/v. Keskimääräinen käyntiaikasuhde on ollut n. 16 %.
-
Meillä pumppu pyörinyt toukokuun alusta lähtien. Nyt mittarilukema n.6500kWh. Kovilla pakkasilla (-25 - -30C) on vuorokauden korkein kokonais sähkönkulutus ollut 52kWh/vrk. Normaali talvikelillä (n. -5C) kokonaiskulutus on n. 25-35kWh luokkaa.
-
Terve
Rakennettiin ItäSuomeen 2005 alulla 168m2 1. kerroksinen omakotitalo pitkästä lautatavarasta. Peruslämmönlähteen on V9, maassa keruuputkea 2X400m lenkkiä. Vuoden kulutuslukemaksi on muodostunut n.12000Kwh sähköä, sisältää kaiken käytetyn sähkön. Nyt olis varmaankin aika tehdä "hienosäätöjä" pumppuun, kun ovat vuoden verran olleet asentajan=(myyjä) jäljiltä.
Kokeneilta käyttäjiltä, joilla vastaava pumppu/neliöt, tarvitaan vinkkejä.
:-/
Pete
-
Meille pohjois-savoon valmistui 11/2krs. puutalo 145m2/540m3 viime kesänä. V9 pumppu ollut tulilla toukokuusta lähtien, samoin sähkömittari. Talossa asuttu heinäkuun alusta alkaen ja kulutusseuranta aloitettu elokuussa 2005. Kokonais sähkönkulutus nyt maaliskuun alkuun mennessä 7100kWh (josta touko-kesäkuu rak.aikaa). Eniten sähköä kulunut joulukuussa (1197kWh) ja nyt helmikuussa (1193kWh). Tavoite olisi että vuoden kokonais sähkönkulutus vakiintuisi tuonne n.10000kWh:n pintaan, mielummin alle ;-). V9 pyörinyt talvikuukausina (joulu - helmi) n.200-230h/kk!
Pumppu oli kesän ja syksyn tehtaan säädöissä mutta talven tultua olen yrittänyt tutustua paremmin sen sielunelämään. Lämpökäyrien säätöjä en nyt tähän hätään muista ulkoa mutta olen huomannut että enemmänkin määräväksi tekijäksi on muodostunut varaajan ylä/ala lämpötilat. Varaajan Yläminimin. asetuksena olen pitänyt yleensä 50. Kovemmilla pakkasilla varaajan ylälämpö nousee helposti jopa 60 lähelle joten tuolloin ylämin. voi olla vaikka 55. Varaajan Alamin. olen pitänyt yleensä 30 paikkeilla. Kovilla pakkasilla kuitenkin menoveden pyynti saattaa olla tuo 30 tai ylikin joten silloin asetus voisi olla korkeampikin. Toisaalta lauhalla kelillä jolloin lämmityspuolelle menoveden pyynti on vain n.25-26C, ei varaajan ylälämpö tahdo pysyä yli 50C kompressorin käynnistymättä varaajan yläpuolen mukaan. Tuolloin olen tiputtanut varaajan ylämin. esim.48-49.
Pumppu siis käynnistyy ja sammuu joko varaajan ala tai ylä asetusarvojen mukaan. Itse olen huomannut että varaajan alalämpötila on normaalisti se määrävä tekijä milloin pumppu käynnistyy/pysähtyy. Ainoastaan kun käytetään lämmintä vettä (suihku, saunotaan..) jolloin varaajan ylälämpö laskee nopeammin ja pumppu toimiikin varaajan yläasetusten mukaisesti. Sekä varaajan ylä- sekä alaerotukseksi on säädetty tehtaalla 6. Tämä tarkoittaa sitä että jos olet asettanut varaajan alamin. arvoksi 30 ja ylämin. vaikkapa 50. Oletetaan että kopura käynnistyisi tuon varaajan ala asetuksen mukaan eli silloin kun varaajan alalämpö on tippunut tuohon 30:een -> pumppu käynnistyy ja pyörii niin kauan kunnes lämpötila on noussut 36:een = alamin.30 + alaerotus 6! Tämän jälkeen pumppu huilii niin kauan kunnes varaajan alalämpö on taas tippunut tuohon alaminimiin (30), johon ei todellakaan kulu kauan! Tuota alaerotusta voi muuttaa huoltotilassa ja kannattaakin nostaa se maksimiin eli 10. Tällöin vastaavilla asetuksilla kompura pyörii niin kauan että varaajan alalämpö kohoaa 40:een = alamin.30+alaerotus10. Toisin sanoen käyntijaksot ja tauot pitenevät :-)
Itse olen kokeillut myös seuraavaa esim. ennen suihkua tai saunailtaa: Pumpun käynnistyessä nostan varaajan ylämin. esim. 50->55:een. Kun pumppu pysähtyy on sekä varaajan ylä- että alalämpö suht samoissa (55). Tiputan ylämin. takaisin alkuperäiseen arvoonsa (50) ja menen suihkuun. Tällöin pumppu lepää koko veden laskemisen ajan ja käynnistyy vasta kun varaajan alalämpö on tippunut asetettuun alamin. arvoonsa.
Normaali käytössähän pumppu hurraa lähes tauotta suihkun/saunan ajan.
Koska pidän varaajan ylämin. melko alhaisina 48-50 on välillä varmaan ihan hyväkin nostaa varaajan lämmöt korkeammalle vaikkapa sen kuuluisan legionellan tappamiseksi ;-)
Huh! Tulipa tekstiä ja sekavaa vielä..
Mutta laittakaa asiaan liittyen kommentteja!
-
Hei..
Kun laitate näitä kulutuslukuja tänne niin olisi hyvä laittaa ainakin tiedoksi ,
-onko sähkökiuas?
-onko kuivausrumpu?
-onko astianpesukone?
-puuliesi?(tämä taas laskee kulutusta)
-montako kertaa viikossa näitä käytetään keskimäärin.
esim itselläni on molemmat kaikki 3 sähkönsyöjää ja perheessä on alle 5v lapsi niin sen tietää että pyykinpesukone on käytössä 3-5krt viikossa.
samoin kuivausrumpu 1-2 krt.
saunassa käydään 2-3krt vko.
Tämä sen vuoksi että ne nostavat kk-kulutusta jopa useita satoja kwh kuukaudessa.
jo 1 tunnin käyttö päivässä tekee n 30kWh.
Itselläni on aika hurjat kulutuslukemat (toistaiseksi)
Talo 50-luvulta, ikkunat 70-luvulta .
neliötä 220, ja kaikki ed.mainitut kapistukset.
Laskin hätäisesti että noiden pelkästään tekee n. 3000-4000 kWh vuodessa.
-
Nyt on vuosi mennyt kokonaan ilman öljylämmitystä.
-73 rakennettu talo uudellamaalla ,170 lämmintä neliötä, kuutioita en ole laskenut mutta huonekorkeus on ihan tavallinen, sähkösauna 1-2 kert.vko, 2xaik+4xlaps. joten vettä kuluu +telkkarit 4 kpl auki monta tuntia/vrk+tietty tämä tietokone myös,siis ruokaa tehdään ja pyykkiä pestään ja elämää on talo tällä hetkellä pullollaan.
Takka palaa noin noin joka toinen lauantai saunan jälkeen, yksi rikullinen puita per kerta.(vanha avotakka jossa takkasydän).
Koko vuoden sähkönkulutus, kaikki sähköt yhteensä: 9800 kw/h päiväsähköä ja yösähköä 5000 kw/h=14800 kwh/vuodessa.
Yö-sähkön hyötyä en viittinyt laskea.
Ennen 2800-3000 litraa öljyä + n 7000 kw/h valosähköä.
Ei ole päivääkään kaduttanut öljyn vaihtaminen
lämpöpumppuun, vaikka asiasta jotkut ovat joskus mörköjä piirrelleetkin, meillä ei ole ongelmia ollut.
(täytyy puuta koputtaa)
Päin vastoin, meidän tapauksessa asumis -mukavuus on parantunut monestakin syystä.
-
Hyvin kirjoitettu. Itse olen tehnyt vielä siten että pidän alaminimin huomattavasti alle lämpökäyrän, tämä siksi että alaminimi seuraa kokoajan lämpökäyrää automaattisesti (5 astetta alempana).
Asetukseni:
Alaminimi 23 astetta, erotus 10 astetta.
Tällöin esim:
lämpökäyrä 30 astetta -> alalämpö laskee 25 astetta -> pumppu päälle-> pysähtyy automaattisesti 35 asteessa (eli pumppu käy ja pysähtyy automaattisesti lämpökäyrä + ja -5 astetta)
Saavutettava hyöty on lähinnä siinä että lattian lämmön lähestyessä säiliön alalämpöä hidastuu alasäiliön lämpötilan putoamisnopeus. Kun pumppu sitten käynnistyy niin se "varaa" lattiaa kauemmin ja ainakin aluksi puskee yli lämpökäyrän lämpöistä vettä. Johtuuko sitten siitä, ettei moottorishuntti kerkeä heti mukaan.
Ylälämmön olen päästänyt "kellumaan" kuten sinäkin. Nostan sitten viikonloppuina ylälämmön sinne +55, mikäli ei ole ollut pakkasia jotka olisivat nostaneet sen riittävän korkeaksi automaattisesti.
Jani
-
Joo muunkin sähkön käyttö on ollut ihan runsasta tuohon aimmin mainitsemaani 12000KWh sisältyen. Perheeseen kuuluu 4 jäsentä. Pyykinpesukone ja astianpesukone pyöriin vähintään kumpainenkin kerran päivässä. 22m2 varasto lämpeää sähköpatterilla. Ilmanvaihtokoje ym. vievät osansa. Vuolukiviuuni pyrittiin sijoittamaan fiksusti keskelle olohuonetta n.80m2 jossa keittiö käytännössä samassa tilassa, jotta lämpö jakaantuisi paremmin. Uunia on lämmitetty talvella joka toinen päivä. Sauna lämpeää sähköllä, jota käytetään pari kertaa viikossa.
Pumpussani nyt käyrä jossa
-20 C = 35C menovesi
0 C = 30C menovesi
+20 C = 23C menovesi
yläminimi 55
alaminimi 35
Olen seurannut pumpun käyntiä ja todennut, että käy 4,5-5 min kerralla ja pitää taukoa 15-16min. Seurantapäivänä oli 10C pakkasta
Eli aika tiheä käynti, vai kuinka??? :o
Tuota alaminimiä pitänee säätää alemmas, jotta saan pumpulle pidemmän huiliajan.
Pumppu on muuten suht.kovaääninen, vaikka sijaitseekin erillisessä tilassa, erillisellä sisäänkäynnillä vielä kaikenlisäksi pesu/saunatilojen takana.
Pete
-
Ensimmäinen asia pumpun kovaäänisyyteen. Tarkista, että pumpun alla olevat säädettävät tassut ovat sen verran ulkona, että ne joustavat eli vaimentavat ääntä ja resonanssia.
En nähnyt, mutta kuulin yhden pumpun ääniongelmien johtuneen yksistään näistä huonosti toimivista tassuista.
Toiseksi, katso ettei pumppu nojaa mihinkään seinään tms. johtaa/vahvistaa ääntä.
Kolmanneksi, mistä ääni kulkeutuu, onko esim. väliseinän yläosa/ulkoseinän vieri auki. (levyjen takana, voi olla hankala selvittää.)´
Pienikin reikä johtaa äänen.
Tuleeko ääni ilmastointikanavaa pitkin. Venttiiliin voi laittaa äänenvaimentimen. kysy / huoneiden välille putkistoon äänenvaimennin.
Voit testata sulkemalla ilmastoinnin ja teippaamalla venttiilit tukkoon.
Lopulta koko koneen voi koteloida rakentamalla sen ympärille ison kaapin, jonka sisäpinnoissa ääneneristemateriaalit. Onnea etsintöihin.
-
Mittailin db-mittarilla suurimmat äänilähteet ja tulos on selvä: V-mallin äänieristys kannattaa aloittaa katon läpivientien tiivistyksellä. Tämän voi tehdä esim. katon päälle sijoitetuilla paksun kumimaton palasilla, johon leikkaa juuri putken menevät reiät.
Ovien avaamisella tai alaluukun poistolla ei ollut käytännössä mitään vaikutusta db-lukemiin. Asia on todettavissa myös korvalla kiipeämällä tikkaiden kanssa pumpun "päälle". Pumpun ääni (V15 ainakin) on hyvin matalataajuista, joten sen suunnan aistiminen on kohtuu vaikeaa korvakuulolta.
Täyty jossain välissä lyödä mittaustulokset pöytään ja äänieristää oma kone. Projektinahan tuo on hyvin helppo, mutta kun saisi aikaiseksi 8)
Jani
P.S Aloitetaan tästä mieluusti uusi viestiketju...
-
2 vuotta asumista ja kulutuskokemukset siitä(mittaukset MLP:n omasta kWh-mittarista):
Liukuva 12 kk 4982 kWh
päivä/yö-suhde 45%/55%
Kokonaiskulutus pienentyi n. 16% verrattuna edelliseen 12 kuukauteen
päiväkulutukset vaihteli välillä 1 kWh (31.7) - 36 kWh (19.1)
Kuukausittain kulutukset vaihteli heinäkuun 94 kWh:sta maaliskuun 709 kWh:iin
-
Kysymys Vee Ysille!
Miten saat pumpun kulutuksen jaettuna niin että halvempaa yö-sähköä menee noin paljon enemmän?
Muutteletko yön ajaksi pumpun asetuksia?
-
Sulla on pv/yö-sähkö suhteet kohdallaan, meillä se on kokonaissähkönkulutuksessa 60% / 40%.
Meillä pyörii apk ja ppk yösähköllä ja 2 asteen lämpötilapudotus on päiväksi (sekä L1 ja L2 piirit).
Tietysti suihkussa käydään ja saunotaankin pv-sähkön aikana, mutta silti kuvittelin että varsinkin nyt pakkaskaudella tuo ero olisi parantunut enemmän edellisestä 1,5 vuoden keskivertolukemasta.
Helmikuun lukemat (kaikki sähkö) 638kWh / 890 kWh. 42% / 58%.
Jani
P.S Täytyisi tietysti takkakin lämmittää vasta aamulla, eikä vasta töistä tullessa :)
EDIT: pölötis kerkesi väliin... ;D
-
Kaikenlaisia "virityksiä" olen yrittänyt keksiä ja kokeilla jne
Luin tuossa lukemapäiväikirjaa viimeisen vuoden ajalta ja ei sieltä oikeen mitään "erikoista" löydy.
Eli päivätiputuksella suurimmaksi osaksi eli talvella L1 ja L2 piireistä tiputetaan -2 astetta(ei kärsi enempää, koska alkaa liikaa lattiat päivällä jäähtyä. Syksyllä ja keväällä on tiputettu -3 astetta(silloin aurinko jo lämmittää päivällä mukavasti -> kompensoi tiputusta), kesällä ei tiputuksesta ole hyötyä kun ei muutenkaan lämmitykseen kulu mitään.
Takkaa olisi tosiaan hyvä poltella näinollen aamulla, mutta kun siellä töissäkin pitää käydä!
Oumanissa sais olla sellainen toiminto, jossa vois säätää käyttöveden lämpötilan ala-/ylärajaa + kellotoiminto, varsinkin ei lämmityskauden käyttöön.
Kokeilin viime keväänä myös kv-pumpun ohjausta kellolla, pätkisin päivällä ja yöllä kävi kokoajan ja paras "hyöty" tuli kun ajoi kv-pumppu asennossa 3 + päivätiputus.
En tiedä rasittaisiko tuollainen pitemmän päälle pumppua? yö-osuus nousi kuitenkin 60 %:iin tällä virityksellä.
Nyt ajan pumppuja 2 asennossa ilman kello-ohjauksia.
Tietysti nuo kylmemmät yöt ohjaa hieman kulutusta yölle, ja silloin olisi hyvä jos ajaisi pumppuja yöllä suuremmalla nopeudella niin ehtisi varautua lattiaan enemmän lämpöä. Miten sen vois hoitaa, en tiedä! ???
Vielä kuukausien yö-osuuden %
1. 54,9 2. 50,9 3. 54,2 4. 66,7 5. 57,1 6. 44,9 7. 26,6 8. 32,6 9. 48,9 10. 63,9 11. 62,3 12. 55,7
Loka/marraskuussa näkyy hyvin tuo -3 asteen pudotuspäivällä. joulukuussa tiputus vain -2 ja jopa -1 astetta.
Astianpesukonetta pyöritetään päivisin eli siinä sais pikkasen yö-painoa lisää,
Koko talossa menee 13000 kWh sähköä, pv/yö 55%/45% eli koko talon osalta menee suhteet päinvastoin. Suurin syöppö on talousrakennus, joka lämpiää sähköllä, syö 3000 kWh/a, ei hyvä!
-
Yhteen kohtaan tarttuisin. Lämpötilan pudottamiseen yöksi.
Kenellä auttaa - kannaattaa käyttää, riippuu pumpusta/varaajan koosta.
Ainakin yhden Aittomäen tutkimuksen mukaan sen vaikutus on marginaalinen.
Se saattaa tietää pumpulle epätasaisempaa käyntiä / ruotsalaispumpuissa sähkövastuksen apuun ottoa, kun lämpötila taas nousee ja näin hyöty menetetään.
Minulla oli pari vuotta yö-aika alhaisemmalla lämmöllä, ei haitannut viihtyvyyttä, mutta taloudellista merkittävää etua en huomannut, lisäksi kompressori käynnistyi useammin, mikä näkyy kestoiässä - nyt ajan vakiosäädöillä.
Yleensähän öisin on kylmempää, mikä luonnostaan ohjaa pumppua siihen suuntaan.
Ylipäätään kausisähkö/ yleissähkö ero on ainakin minun tilanteessa liki olematon. Voisi melkein siirtyä yleissähköön.
-
Muutama päivä sitten tuli tasan vuosi täyteen muuttopäivästä. MLP:n kompura on käynyt tänä aikana 1950 h ja talon sähkönkulutus yhteensä 9100 KWh. Yösähkön osuus 6300KWh ja päiväsähkön 2800KWh.
Kun MLP kuluttaa noin 3kw, niin lämmityksen osuus näyttää olevan 5850 KWh ja taloussähkön 3250 KWh. Sähkön kokonaishinta on noin 9 snt/KWh, joten kokonaiskustannukset on vuodessa noin 820€. Mielestäni varsin kohtuulliset sähkökustannukset. Seuraavalla 12kk jaksolla on tarkoitus pudottaa sähkönkulutusta vielä jonkin verran MLP:n optimoinnilla.
Talon speksit: asuinpinta-alaa on 139,5m2, lämmin varasto+at =38m2. IVK:ssa vesikiertoinen jälkilämmitys. Varaava takkauuni, jota lämmitetään pakkaskaudella joka päivä. Takan päältä lähtee IVK:lle lämmin kiertoilma. Sähkösauna, joka lämpenee keskimäärin kerran viikossa.
-
JM:lle: Onko sulla ollut ongelmia LTO:n vesipatterin jäätymisen kanssa? Merkki? Mulla myös tuo kiertoilma (ILTO 440 econo) ja kovilla paukkupakkasilla kyllä on kennon jäätänyt aika pahasti, varsinkin suihku tai saunaullan jälkeen..
-
Powerage: Vesipatteri ei varmaankaan jäädy kovinkaan helpolla koska jos veden lämpötila/sisään puhallettava ilma menee alle +10 asteen niin IV- koneen tulopuhallin pysähtyy ! Lämmöntalteenoton kenno saattaa mennä huuraan mutta siinäkin on oma lämpötila-antura joka koittaa estää huurtumisen ja katkoo tulopuhaltimen toimintaa jos lämpötila menee liian alhaiseksi! Oletko muuttanut noita asetuksia ?
Tai näin toimii ainakin ILTO 400 Econo jollainen on minulla ja ei ole minkäänlaisia ongelmia ollut !!!
-
> Powerage
Eipä ole ollut mitään ongelmia jäätymisen suhteen. Mulla on sama IVK kuin sullakin. Ehkä sulla ei jostain syystä toimi se automatiikka, jonka pitäisi estää jäätyminen? Voin illalla tarkastaa tuleeko koneeseen huurua.
-
Kenellä ongelmia jäätymisessä, tutkipa käyttöohjetta.
Ainakin Ilto ekono 400 on muistaakseni kara jolla voi säätää lämpötilaa milloin tulopuhallin pysähtyy.
Karan loveus toimii viisarina, asento taisi olla aika epäselvä / puuttui vanhasta ohjeesta, mutta ainakin kokeilemalla pääset eteenpäin.
-
Lämpötilan päiväpudotuksesta olen itse mielessäni luopunut.
Toisaalta se raskaassa kivitalossa ei vielä toisi epämukavaa viileyttä iltapäivään mutta sillä tempulla yritettävä hyöty suurempana yösähkön osuutena ei hyödytä mitään suhteessa haittoihin.
Haitoiksi tulee lyhyemmät maalämpöpumpun käyntijaksot silloin kun laatan lämpöäa aletaan nostaa takaisin normaaliksi sekä se että lämmönnostoon käytettäneen normaalia korkeampaa menoveden lämpötilaa (esim. Ouman) ja se taas huonontaa hyötysuhdetta. Lisäksi voi lattialaatassa tulla enemmän lämpöliikettä joka rasittaa enemmän rakenteita ja lattialämmitysputkistoa (laatan halkeamien kohdilla).
Parhaimmalta tuntuu jos pumppu toimisi mahdollisimman tasaisesti.
-
Haitoiksi tulee lyhyemmät maalämpöpumpun käyntijaksot silloin kun laatan lämpöäa aletaan nostaa takaisin normaaliksi sekä se että lämmönnostoon käytettäneen normaalia korkeampaa menoveden lämpötilaa (esim. Ouman) ja se taas huonontaa hyötysuhdetta. Lisäksi voi lattialaatassa tulla enemmän lämpöliikettä joka rasittaa enemmän rakenteita ja lattialämmitysputkistoa (laatan halkeamien kohdilla).
Itselläni on käytössä parin asteen päiväpudotus. Ja aion pitää sen jatkossakin. Etuna:
1. kuivaa paikat iltasuihkun jälkeen
2. kuivaa paikat aamusuihkun jälkeen
3. kompensoi mukavasti yöllä laskevaa lämpötilaa
Yhdessä yöllä kiristyvän pakkasen kanssa pidentää käynnissäolojaksoja ja priimaa samalla käyttövettä kuumemmaksi. Käyntijaksot harvenevat aamupäivällä. ko. esimerkki on tietysti poikkeus siinä mielessä että mittaushetkellä oli kovat pakkaset, mutta homma toteutuisi varmaan pikkupakkasillakin, mikäli pumppu ei olisi yliteho-mitoitettu.
http://www.kanetti.fi/~sailor/v15/audacity%2019-20_1_2006.jpg (yösähkö starttaa päälle 2h mittauksen aloittamisen jälkeen)
Jani
-
OK. onneksi olkoon kun olet sen perustellut noin hyvin ja Sinun tapauksessa toimii.
Kun itse kahden vuoden jälkeen luovuin vastaavasta laski sähkövastuksen käyttötunnit pysyvästi 200 tunnista 100 h. Viimeiset 3 vuotta olen ajanut vakiona.
Meillä vaimo ollut paljon kotona lasten kanssa ja veden käyttö suurta päivällä. Lämpöä varastoitui yöllä niin paljon, ettei pumpun tarvinnut lämmittää päivällä - mutta kuuman veden takia joutui suotta käymään. Aina käynnistys kuluttaa.
Kun taas yöt kävi läpeensä.
Jos talossa ei olisi asuttu, eli vettä ei olisi käytetty tilanne olisi ollut hyvä.
Toinen huomio, meillä isot ikkunat ja paljon etelässä, kun yöllä oli ladattu lattiat ja talo lämpöiseksi ja aurinko lämmitti päivällä lisää - tuotettiin ylilämpöä eli pahinta energiahukkaa.
En ole huomannut mitään eroa pesutilojen lattian kuivumisessa sen suhteen.
Mitä enemmän pakkasta sen lämpöisempi lattia toki toteutuu.
-
KimmoK:lle
Uskaltaisin väittää, että ei ole ainakaan LÄ:n pumpussa vaikutusta käyntijaksoihin, likimäärin saman verran tulee käynnistyksiä vrk:ssa ajaako pumppua yöllä + 2 astetta vai ilman päivätiputuksia, ainoastaan pumpun käynnistykset sijoittuu tasaisemmin vuorokaudelle, kun ei tee päivätiputusta.
Sitten tuohon rakenteiden rasittavuuteen, + 2 astetta lisää tarkoittaa LÄ:n pumpussa +2 asteen nostoa menovedessä(ei vaadi rajumpia lähtölämpöjen nostoa), samanlainen lähtölämmön lisäys tulee kun ulkona pakkanen kiristyy joitakin asteita, riippuu tietysti käyrän asetuksista. Eli hyötysuhdekin pysyy samana!
Tutkijalle:
Tätä päiväpudotusta ei mielestäni voi verrata esim tutkimukseen, jossa yöllä varataan lattiaa yli normaalilämmön ja sitä sitten puretaan päivällä.
Miksi: No, koska päivätiputuksessa minulla ainakin, päivällä tiputetaan normaalilämmöstä 2 astetta ja yöllä palataan normaalin käyrän mukaiseen lämpöön. Silloin jos lämpöä ladataan yli tarpeen näitä lisäkustannuksiakin syntyy + lattia lämpenee enemmän(sähkölämmittäjät).
Summa summaarum:
Jos pumppu vie 5000 kWh:n verran tai tätä luokkaa sähköä ja yö suhde on 40%/60% tai 60%/40% niin näillä kulutuksilla voitto/tappio on kympin parin luokkaa vuodessa. Nämä kaikki "voitot" haihtuu tuhkana tuuleen kun vaikka ostaa ison taulu-tv:n joka hotkasee esim. 500 W tehon.
Niissä pumpuissa, joissa on lisävastukset niin tarina onkin toinen! ;)
-
V9 puhuu asiaa viimeisessä kappaleessa (toki muutenkin)
Lämmityskulujen viimeisen tipan tiristäminen on sitä ettei näe metsää puilta.
Näin kylmässä maassa tasainen ja haluttu lämmitys on elinehto ja maalämpölämmittäjillä sen kustannusosuus vuosimenoista on vähäinen. (ei lask. investointia)
Kuvaputkellinen tietokone joka päällä aamusta iltaan kuluttaa aivan hirveästi sähköä, jää toki (yli)lämmöksi.
Sen sijaan pelkkien kännykkälaskujen (meillä 4kpl)summalla lämmittää helposti talon !!
-
Kevätkokemuksia...
Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi.
Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä.
Lämmönsiirtymisen mukaanhan lattiassa kiertävä vesi rupeaa jäähdyttämään ja tasaamaan ylilämpöä, mutta betoni silti varastoinut liikaa.
Tälle ongelmalle ei varmaan mahda lattilämmitystalossa juuri mitään.
Kesällä aurinko paistaa korkeammalta ja yöt lämpöisiä ei ongelmaa.
1. Tehokas ilmastointi toki auttaa hiukan.
2. Sisälämpötila-anturi auttaa myös. Vaikka yö kylmäkin niin sisällä sopiva lämpö ja pumppu ei lämmitä lattioita liika-kuumiksi. Ajettaessa pelkällä ulkoanturilla lattialaattaa ongelma olisi isompi.
3. Ikkunaverhot, puusto yms.
4. Avoimen ikkunapinta-alan määrästähän lopulta on kysymys.
-
Juuri noiden ylilämpöjen takia olen luopunut takan lämmittämisestä omassa kohteessani, vaikka meillä on ns. osatehoinen pumppu ! Ensimmäisenä vuonna lämmitin takkaa ja huomasin että sähkönkulutukseen on niin pieni vaukutus tuolla takan lämmittämisellä (Jos ei jaksa lämmittää sitä joka päivä) ettei se kannata ainakaan ostetuilla puilla ja sisälämpötila pysyy pelkällä lattialämmityksellä todella tasaisena kun uunin lämmitys aiheutti suuria vaihteluita ! ::)
-
Kevätkokemuksia...
Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi.
Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä.
Lämmönsiirtymisen mukaanhan lattiassa kiertävä vesi rupeaa jäähdyttämään ja tasaamaan ylilämpöä, mutta betoni silti varastoinut liikaa.
Jos lattiaan ajetaan esim. 28 asteista vettä, lähtee lämpöä pois veden mukana vasta kun huonelämpötila on yli 28. Huonekohtaisella termostaatilla saadaan lattiapiiri poikki ja sitä kautta tuleva lämpö seis, kun lämpöä tulee tarpeeksi/liikaa muualta (aurinko, takka).
Erikoislasit etelä- ja länsijulkisivuilla helpottaa myös.
Jarno
-
Aivan oikein.
1. Mutta jos betoni jo varattu vaikka +32 yön aikana niin +28 asteinen vesi jäähdyttää sitä.
2. vaikka lattiapiiri suljettaisiin, betoni luovuttaa lämpöä kuten iso varaava takka kunnes ilma ja betoni ovat samassa lämpötilassa.
3. voitaisiinko ajatella lattiakierron tasoittavan varjon ja auringon puoleisten tilojen lämpötiloja.
-
Aivan oikein.
1. Mutta jos betoni jo varattu vaikka +32 yön aikana niin +28 asteinen vesi jäähdyttää sitä.
2. vaikka lattiapiiri suljettaisiin, betoni luovuttaa lämpöä kuten iso varaava takka kunnes ilma ja betoni ovat samassa lämpötilassa.
3. voitaisiinko ajatella lattiakierron tasoittavan varjon ja auringon puoleisten tilojen lämpötiloja.
1. Miksi ihmeessä ajaa lattiaan yöllä noin paljon lämpimämpää vettä? Ulkolämpötila pitää keskiarvoistaa pidemmälle ajalle, riippuen varaavan massan määrästä.
2. Mutta suljettu piiri ei tuo laattaan enää lisää energiaa.
3. Kun kussakin tilassa on omat piirit (kuten pitää olla), niin ei, jos/kun shuntilla säädetään kiertoon lähtevän veden lämpötila.
"Kesäsulun" aikana 3. voi toimia, kun lattiassa kiertää keskimäärin huoneenlämpöistä vettä, eikä sitä lämmitetä lisää.
-
@Tutkija
" Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi. "
Asiaanhan voi vaikuttaa monin tavoin. Mutta halpoimmin rakennusvaiheessa, esim. valitsemalla taloon raskaat runkorakenteet (kivitalo). Tällöin auringon päivällä antama lämpöteho ei kerkiä nostaa sisälämpötilaa merkittävästi ennen yön viilentävää vaikutusta. Samoin myös lattialaatan massan varauskyky jää vähäpätöiseksi haitaksi verrattuna kivitalon rungon massan varauskykyyn.
Tulisijan tapauksessa puutalossa valitaan tulisijaksi massiivinen (minimi 2000kg) kuoritakka. Kivitalossa ei niin suurta merkitystä koska takan varaava massa on mitätön talon omaan varaavaan massaan verrattuna.
Varaava lattialämmityshän ei enään kannata. Harmi vain että niitä saadaan ihmisille vieläkin myytyä.
-
Vyö ja henkselit vähän hassunoloista.
Kalliin investoinnin ja halvan energian maalämmölle ei tarvita pariksi puilla lämpiävää huoneenkokoista kivikasaa eli kahta lämmitysjärjestelmää.
Toinen investointi on turha, se kivikasa ei ikinä maksa itseänsä, jos maksaa niin maalämpö ei maksa.
Jos puilla haluaa lämmittää kannattaa valita sähkö tai puulämmitys.
Takan/tulisijan funktio on VARALÄMMITYSLÄHDE ja JUURI OIKEAAN TARPEESEEN lämmöntuonti.
Lauantaiaamuna haluan istua lämpöisen takan vieressä ja viettää aikaa. Jos uuni on lämmin vasta 10 tunnin päästä ei se oikein ilahduta minähän haluan tuntea sen lämmön aamupäivällä.
Kivitalo.
Maalla asuvat tietävät että metrisellä kiviseinällä rakennettu navetta on aina viileä, mutta.
1. kaikille tonteille kivitalo ei sovellu
2. kaava ei välttämättä salli
3. investointi voi olla selvästi isompi
4. kaikki ei halua kivitaloa
5. siihen asiaan voi olla myöhäistä vaikuttaa
6. kivitalossa on myös haittapuolia
-
Kivitalo.
Maalla asuvat tietävät että metrisellä kiviseinällä rakennettu navetta on aina viileä, mutta.
1. kaikille tonteille kivitalo ei sovellu
2. kaava ei välttämättä salli
3. investointi voi olla selvästi isompi
4. kaikki ei halua kivitaloa
5. siihen asiaan voi olla myöhäistä vaikuttaa
6. kivitalossa on myös haittapuolia
Kivitalo soveltuu tontille kuin tontille, eikä kaavakaan sitä rajoita. Laitetaanhan niihinkin puuverhouksia. Ja riittävän useat nimenomaan haluavat kivitalon. No kyllä massiivipuutalokin kelpaisi, jos lämmöt sisällä pysyy...
-
Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä.
Hyvä jos jokainen saa rakennettua sen minkä katsoo järkevimmäksi omalla kohdallaan.
-
@Tutkija
>Kalliin investoinnin ja halvan energian maalämmölle ei tarvita pariksi puilla lämpiävää huoneenkokoista kivikasaa eli kahta lämmitysjärjestelmää.
1) 2000m2 tulisija mahtuu 1m2 tilaan
2) varalämmitysjärjestelmä tulee suomessa olla, toivotttavasti se joskus tulee myös pakolliseksi
(meillä tulee lisäksi kiertoilmakanavat tulisijoihin jotta pystytään säätämään lämmitystehoa isommaksi sähkökatkojen aikaan)
>Toinen investointi on turha, se kivikasa ei ikinä maksa itseänsä, jos maksaa niin maalämpö ei maksa.
Epäolennaista.
Mutta hyvin herkästi se 2000€ kivikasa maksaa itsensä jos siltä tontilta jäi reilusti ilmaista polttopuuta.
Ja jos puuta polttaa niin maalämpö huilaa eikä kulu.
>Jos puilla haluaa lämmittää kannattaa valita sähkö tai puulämmitys.
Mielestäni puilla lämmittäminen on hauskaa VAIN jos sen voi tehdä vapaaehtoisesti.
>Takan/tulisijan funktio on VARALÄMMITYSLÄHDE ja JUURI OIKEAAN TARPEESEEN lämmöntuonti.
Jaa, mie luulin että tämä " Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä. " oli negatiivinen asia. (siksi mainitsin tuon massiivisen tulisijan) Mutta se olikin positiivinen.
Mutta ihan oikeasti, kyllä tuo massiivinenkin antaa nopeaan lämpöä, mutta vain luukun suuntaan.
>Lauantaiaamuna haluan istua lämpöisen takan vieressä ja viettää aikaa. Jos uuni on lämmin vasta 10 tunnin päästä ei se oikein ilahduta minähän haluan tuntea sen lämmön aamupäivällä.
Meidän takka on vielä autotallissa mutta ainakin tuo 3500kg leivinuuni antaa mukavasti lämpöä suuluukun kautta 30 minuuttia sytyttämisen jälkeen. Samoin naapurin varaava takka jossa on erkkeriluukut (tunninpäästä se on niin kuuma että alle 2m etäisyydellä tulee hiki).
Leivinuunin ohi kävellessä tuppaa menemään suu virneeseen, osittain siksi että se hohkaa aina mukavan lämpöisesti ja ehkä siksi että siellä muhii taas jotain mukavaa evästä. ;-)
>Kivitalo.
...
otin kivitalon esille koska valitettiin sisälämmön heilumista. Jos muut arvot on tärkeämpiän niin sitten sopii kärsiä vaihtolämpöisestä ilmasta tai laittaa sähköpatterilämmitys.
-
Hyvä Kimmo K
Selvästikin tiedät mitä haluat, hyvä niin, en jatka ettei mene väittelyksi ;)
Oikein Aurinkoista Kevättä !
-
Ollaan varmaan hieman lipsuttu alkuperäisestä aiheesta mutta esim: meillä tuo lähes 3000 kg vuolukivi takka/leivinuuni yhdistelmä on vain varalla jos jotain häikkää tulee varsinaiseen lämmitysjärjestelmään ! Se tuntuu turhalta investoinnilta mutta onpahan valmiina jos vaikka seuraava asuja tykkää lämmitellä uunia ! Ja kivitaloon sen verran että minulla on nyt ollut kaksi puurunkoista taloa ( yksi elementeistä ja yksi paikallatehty) ja seuraavaksi tulee kivitalo ! Ei sen takia että puurunkoiset olisivat huonoja vaan aivan mielenkiinosta ! ;D
-
3.1.2005 - 3.1.2006 13197kWh sisältäen kaiken sähkön.
- 7915 kWh pv-sähkö 60%
- 5282 kWh yö-sähkö 40%
- 36,2kWh/vrk
Koko sähkönkulutuksen kustannus yhteensä 949?/vuosi -> 79 euroa/kk
Pinta-ala 267m2, joka kaikki lämmintä. Yläkerrasta 100m2 korotettua tilaa. Rinnetalo, jossa Lammi (350mmm) alakerta puoliksi maan sisällä. Yläkerta puurunkoinen suurelementti.
Sisälämmöt:
- alakerrassa 21
- yläkerrassa 23
- kosteat tilat 23
- autotalli 19
Huomautukset:
- 3.1.2004 -> 9/2005 10cm palavillaa välipohjassa.
- 3.1.2004 -> 7/2005 talossa ei ole asuttu (ei ilmanvaihtoa, eikä lämmintä käyttövettä)
- 9/2005 puhallusvilla 30-35 cm yläpohjaan
- kuutio LTO-kone vesipatterilla
- kesän helteet on/off ILP:llä jäähdytetty, kosteat tilat ilman lämpöä
- 2 henk (+ toukka 29.8.2005->)
- sähkösauna IKI 7,5kW noin. kerran viikossa a´3h
- kodinkoneet a tai a+ luokkaa
- kuivauskaappi
- höyrykaappi 3 kW 1-2 krt/vko
- varaava tulisija, syksyn aikana noin 1,5m3 sekalautaa yms.
- Ylitehokone Lämpö Ässä V15, Warmia lattialämmitys
- MLP:n asetuksia muutettu useasti vuoden aikana
Ensi syyskuussa saadaan sitten ekat vertailulukemat kokonaan "asutusta" vuodesta.
Jani
Jyväskylän MLK
Ensimmäinen täysi vuosi asuttu (siis mitattu):
-17.9.2005-17.9.2006
- päiväsähkö 8732 kWh (59,3%)
- yösähkö 5985 kWh (40,7%)
KAIKKI SÄHKÖ YHTEENSÄ: 14717 kWh
40,3 kWh/vrk
1177 euroa/vuosi
98,1 euroa/kk
Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
- Tietokone 24/7 auki (ko. huoneessa lattialämpö käytännössä pois talvellakin)
- Uima-altaan pumppu (400W) 3kk 1/3 ajasta päällä.
- muutoin sähkölaitteita ehkä normaalia vähän enemmän
- APK ja PK pyörineet yösähköllä
- Emäntä ja poika kotona päivisin
- muutaman asteen päiväpudotuksia tehty lämmityskaudella
Olisin odottanut että yö/päivä ero suurenisi, mutta ilmeisesti ILP:n jäähdytys päiväsaikaan on tasannut eroa.
Jani
-
Kivitalo soveltuu tontille kuin tontille, eikä kaavakaan sitä rajoita. Laitetaanhan niihinkin puuverhouksia. Ja riittävän useat nimenomaan haluavat kivitalon. No kyllä massiivipuutalokin kelpaisi, jos lämmöt sisällä pysyy...
Joskus ihmettelen, miksi niin monet suunnittelevat kivitalon rakentamista, mutta kuitenkin lopulta rakentavat itselleen betonitalon. ::)
-
Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
.
Jani
Jani, Kuten maakylmäkeskusteluissa olemme oppineet. Ei ILP kuluta oikeastaan mitään.
-
Jani, Kuten maakylmäkeskusteluissa olemme oppineet. Ei ILP kuluta oikeastaan mitään.
Hyvä että oppi alkaa menemään sinullekin perille. Sähkön kulutus varmaan nousee seuraavalla kaudella, koska viime syksyn ja talven aikana tuli poltettua pari kuutiota jätelautaa/paneelia yms. pois terassilta. Nyt puiden polttoon ei ole "pakottavaa" tarvetta.
Toinen syy saattaa aiheutua pikkumiehen (1V 1kk) kovasta kylpyinnostuksessa ;D
Jani
-
Olin elokuun lopussa reilut pari viikkoa matkoilla. Talossa ei ollut lämpö päällä eikä käyttövettä käytetty.
Otin LP:n kulutuslukemat ylös ennen lähtöä. LP oli käyttänyt sähköä 19 päivän aikana 17 kWh. Siis n. 0,9 kWh/vrk ja sen perusteella laskettu käyntiaika n. 9 min/vrk.
Voisiko tämä kulutus tulla lämminvesivaraajan (V15) lämpöhäviöistä? Onko muilla vastaavia lukemia?
Kiertääkö lämmönjakopiireissä vesi vaikka kiertovesipumppu ei ole päällä. Joskus olin havaitsevinani, että yläkerrassa oli jakotukki lämmin vaikkei kiertovesipumppu ollut päällä.
Pertti
-
Tervehdys kaikki arvon raatilaiset.On hienoa että meille maalämpöväelle on tällainen palsta ,jossa voimme vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia.Pitäkäämme se tällaisena asiallisena ja kehittävänä josta itse kukin voisi jotain oppia.
Sitten asiaan:
Meillä Jyväskylän mlk:ssa yksi-tasoinen 2005 valmistunut puurunkoinen vakioeristyksillä oleva talo.Aika kulmikashan tuosta tuli ,10 ulkokulmaa ja 7 sisäkulmaa eli ei todellakaan mikään
suorakaiteen muotoinen ekotalo.720 kuutiota.
Huoneistoala 161 neliöö+AT ja varasto=194 neliötä.
Kaikki pidetään täysissä lämmöissä n.20-22 astetta.
Lämpöässä V10+vajaa 600 metriä putkea pellossa.
Warmia lattialämmitys joka paikassa.
IV-kone Vallox sähkösellä jälkilämmöllä.
Kiuas 8kw (päällä n.4h/vko)
Varaava takka (lämmitys pakkasilla n.3 krt/vko)
Kaksi pakastinta +muut perus kodinkoneet.
2 aikuista ja 2 lasta.
SÄHKÖNKULUTUS 6.11 2005-5.11 2006=14 674 KWH
Kompressori päällä 1821 h
Vastus 0 h
Pumpun asetuksia en ole paljon säädellyt.
-20 35 astetta
0 31 astetta
+20 24 astetta
Ylä-ja alaero 6 astetta (kannattais varmaan nostaa)
Antakaa vähän mielipiteitä kulutuksesta,varsinkin joilla on Lämpöässän pumppu että onko edes suurinpiirtein kohdallaan.
Mulla meni välillä nuo putket melkein 1,5 metriin,niin vähän jänskättää lämpeneekö maa kesällä tarpeeksi vai tuleeko pihaan jääkausi?
Pistäskö joku mulle sen huoltokoodin niin pääsis nostaan ylä/alaeron 10 asteeseen?
-
Mulla meni välillä nuo putket melkein 1,5 metriin,niin vähän jänskättää lämpeneekö maa kesällä tarpeeksi vai tuleeko pihaan jääkausi?
En oikein jaksa uskoa, että noin voisi käydä (eli että putkien ympärille tulisi ikirouta). Meillä alunperin oli putket noin metrissä, mutta sittemmin pihaan on tehty täyttöjä ja paikoin putket saattavat nyt jopa kahdessakin metrissä jostain kohtaa. Meillä on kuitenkin varsin aurinkoinen tontti, joten lämpöä maa saa kesässä aika paljon.
Sen verran asiaa on kuitenkin tullut mietittyä, että jos jonkinlaisen maaviileän joskus laittaisi, sillähän saa auringon lämpöä takaisin maahan siihen putken ympärille.
-
Jäipä laittamatta vielä nämä:
Varaaja ylä min.47 astetta (kesällä) Nyt 52 astetta
ala min.30 astetta
-
-Puuverhoiltu tupa Lapualla ja alakerrassa 144neliöä lämpöisenä (22ast)
-yläkerrassa 360cm leveänä 68neliöä hieman viileämpänä(18ast/ei valmis)
-Autotalli 75 neliöä ja lämpötilana noin 16-18astetta
-Tupa otettu käyttöön 05 ja autotalli 06
-Ei ammetta, yksi suihku
-Ilmanvaihto lämpiää sähköllä
-Sauna 2x2-3h/vko (6kW)
-Maapiiri 2x295m savikossa (tupa tolpilla)
-2x tietämysmasiina päällä jatkuvasti
Viimeisen vuoden aikana sähköä kulutettu 16880kWh josta osa oli autotallin sähkölämmitystä.
Nyt viimeisen 12kk keskiarvo on 926kWh/kk
käyntiaikoja en ole kirjannut kun viimeisen kuukauden ajalta.
Linkistä seurantakuva
http://colibri.yi.org/kulutus.gif
-Pumppu käynnistetty 11.10.2004
-Muutettu 17.3.05
-Ulkorakennus lämmitetty sähköllä ennen vesien laskemista lämmitysputkeen 22.12.2005
-27.12.2005 ulkorakennus maalämmitykseen
-15.5.2006 sähkömittarin vaihto.
-9.6.2006 asennettu pumpulle oma mittari
-Kaikenkaikkiaan kompuran käyntiaikaa 2332h/25kk
Viimeisen 3kk aikana keskimäärin 39% sähkönkulutuksesta mennyt lämmitykseen
-
lapualta kans :) muutama viikko sitten lähti V10 tulille porskuttamaa... tai siis jääkaapilta toi näyttää ;D ;D nyt innolla odotellaan koneen tuomaa hyötyä ,jos siis sitä on odotettavissa ???
tehtiin toi halli/talli ensin. tärkeysjärjestys ;)
tupaa tehään parasta aikaa, sisällä lämpö jo pysyy, saa kohta ajaa lattiaankin lämpöisen kierron.
pitää laittaa kulutuksia kanssa ylös.
talli 75m2 sisä kork.3,5m
tupa 149m2 yhessä kerroksessa.
pumppu tallissa liitettynä porakaivoon 8)
tallinseinät - 175mm villaa +tuulensuojalevy-puuverhous
yläpohja 400mm
tupa 200mm + 25mm leijona- puuverhous
yläpohja 400-450mm
-
Luen mittarit aina vuoden viimeinen päivä ja nyt MLP:n arviokulutus on 2005 alle 4000kwh. Viime kevättalvi ja erityisesti syksy olivat lauhoja, joten jos joskus tulee vielä "kunnon talvia", niin kulutus kasvanee. En pidä kuitenkaan pahana.
Talo edelleen sama, neliöitä 180 ;)
Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi. Just luin mittarit ja vertailin edellisen vuoden lukemiin.
...Jäänyt tämänkin foorumin seuraaminen vähemmälle, mutta kun lämmityksestä ei tarvii kantaa minkäänlaista huolta ja käyttökustannukset ovat varsin kohtuullisia, niin ei enää jaksa sillä tavalla kiinnostaa. Parempi niin
;D
-
Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi.
Onko tuossa kiertovesipumput yms. mukana, koko hoito?
Aika vähällä pääset, meillä menee 6000kwh vuodessa. Neliöitä 130 (alakerrassa, heikko eristys yläpohjassa).
-
Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi. Just luin mittarit ja vertailin edellisen vuoden lukemiin.
...Jäänyt tämänkin foorumin seuraaminen vähemmälle, mutta kun lämmityksestä ei tarvii kantaa minkäänlaista huolta ja käyttökustannukset ovat varsin kohtuullisia, niin ei enää jaksa sillä tavalla kiinnostaa. Parempi niin
;D
Voiko todella mennä noin pienellä? ex. suorasähkötalon kerran rakentanut :o
Oli aikanaan 155m2 / n. 500m3 ja kwh jotain 25-30k kWh...
Tuohon verrattuna, kohtalaisesti painaa LÄ / kaivo lämpöä ;)
edit: no arvioistahan vaan olet puhunutkin ;D
edit2: ja viismannista ei ole vielä kokemusta, vaan ainoastaan kova luottamus saksalaiseen täydellisyyteen ;D
-
Voiko todella mennä noin pienellä? ex. suorasähkötalon kerran rakentanut :o
Oli aikanaan 155m2 / n. 500m3 ja kwh jotain 25-30k kWh...
Tuohon verrattuna, kohtalaisesti painaa LÄ / kaivo lämpöä ;)
edit: no arvioistahan vaan olet puhunutkin ;D
edit2: ja viismannista ei ole vielä kokemusta, vaan ainoastaan kova luottamus saksalaiseen täydellisyyteen ;D
Kaivo sattui hyvään paikkaan, porarien arvio tuotosta oli muistaakseni noin 15 kuutiota/h.
Kun saksalainen tekee jotain, niin se tehdään kunnolla ;D
Onko tuossa kiertovesipumput yms. mukana, koko hoito?
Aika vähällä pääset, meillä menee 6000kwh vuodessa. Neliöitä 130 (alakerrassa, heikko eristys yläpohjassa).
Korostan , että tuo on edelleen vain arvio, mutta kun koko talon sähkökulutus on alle 7000kwh/vuosi ja mittarinlukemia on seurattu vuosia jo ennen maalämpöä. En usko, että muussa kulutuksessa ois tultu alaspäin. Talo valmistunut 1979/80 vuodenvaihteessa ja eristyksissä ei ole tingitty. Puu-uuni löytyy ja sitä käytetään jonkin verran, mutta ei välttämättä edes joka viikko. Mutta eihän -06 vuosikaan ole ollut kovin kylmä, varsinkin tämä alkutalvi oli reilusti normaalia leudompi.
Semmonen vielä, että talon sähkömittari on -55. Vanhat mittarit mittaavat yhden huhun mukaan hitaammin, mitä nämä uudemmat.
-
Päivitin 2 vuoden tauon jälkeen "Matiakselle Koti" sähkön kulutukset.
Linkki ohessa:
http://www.rakennustyot.com/matiaksellekoti
Warmian toimilaitteet jakotukissa ovat poissa käytöstä. Jakotukista tulee snadisti vettä joka polttaa toimilaitteen.
-
@ tepaanan
Olen edelleen sinulle kaljan pystyssä :). Tervetuloa takaisin ja hyvä että olet jaksanut pitää kirjaa asetuksista ja kulutuksista.
Tuo alaminimin pudotus ja alaerotuksen kasvu ei sitten ilmeisesti pienentänyt kulutusta? Vai oletko muuttanut asetuksia montakin kertaa tällä välin? Onko tullut lisää perheen lisäystä tai muita vaikuttavia asioita? Onko pumppusi edelleen "2005 asetuksissa".
Itse "ajan" alaminimi 26 ja alaerotus 10 asteessa + kiertovesipumput täysillä (pakkaskaudella). Totesin että alaminimi 25, pumppu tahtoi käynnistyä mielellään jo ylälämmön mukaan.
Jani
-
Käyntiajat sain pidemmiksi mielestäni kun rukkasin alaminimiä ja ero-arvoja.
Vuonna 2006 oli samata asetukset mitä 2005. 2006 vuonna tosiaan Warmian jakotukit työntää "täysillä" vettä lattiakiertoon kun toimilaitteet rikki. Kesällä paneudun tohon toimilaitehässäkkään. Warmia antanut jo 3 uutta toimilaitetta, mutta taitaa olla vika jakotukin niissä venttiileissä jotka falskaa.
2006 vuonna on arkenakin ollut joku talossa, eli taloussähköä on mennyt varmasti enemmän kun asutaan päivällä ja laitellaan ruokia.
2 lasta ja 2 aikuista.
Mukava kun foorumi on vielä pystyssä ja jotkut jaksaa vielä kirjoittaa.
-
terve vaan pitkästä aikaa.. :P
asuttu 2kk sähköä menny lämmitykseen 780kwh
-
Lokakuusta lähtien meillä Ylikiimingissä mennyt noin 8000kwh kaikkinensa + motti puuta. T8 pumpussa 1700 käyttötuntia. talossa noin 650m3, 30% normitaloa energiatehokkaampi talon runko.
Jännää on ollut huomata että maaliskuun jälkeen ei energiankulutus ole pienentynyt. Päinvastoin lämmitykseen on mennyt enemmän energiaa huhtikuun loppupuolella kuin maaliskuun alkupuolella. Se johtunee kylmistä keleistä ja siitä että alukuvuoden auringossa olleet ikkunat on nyt 100% varjossa ja auringon lämmittävä voima siksi pienentynyt rajusti.
-
Meillä Juhannuksena tulee kolme vuotta täyteen, kun pumppu ja sähkömittari on ollut kytkettynä. Näyttää lukemat pysyvän samana kuin edellisinä vuosina. Sähköä on nyt mennyt 28 400 melkein kolmessa vuodessa, eli pysyy tuossa 10 000 huiteissa, mitä se on ollut per vuosi. Asukkaita vuoden sisällä on tullut yksi lisää ja valaistusta lisätty talon ulkopuolelle.
Talvihan on ollut leuto, joten se varmaan selittää miksi kulutus ei ole noussut.
-
Ensimmäinen täysi vuosi asuttu (siis mitattu):
-17.9.2005-17.9.2006
- päiväsähkö 8732 kWh (59,3%)
- yösähkö 5985 kWh (40,7%)
KAIKKI SÄHKÖ YHTEENSÄ: 14717 kWh
40,3 kWh/vrk
1177 euroa/vuosi
98,1 euroa/kk
Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
- Tietokone 24/7 auki (ko. huoneessa lattialämpö käytännössä pois talvellakin)
- Uima-altaan pumppu (400W) 3kk 1/3 ajasta päällä.
- muutoin sähkölaitteita ehkä normaalia vähän enemmän
- APK ja PK pyörineet yösähköllä
- Emäntä ja poika kotona päivisin
- muutaman asteen päiväpudotuksia tehty lämmityskaudella
Olisin odottanut että yö/päivä ero suurenisi, mutta ilmeisesti ILP:n jäähdytys päiväsaikaan on tasannut eroa.
Jani
13.10.2006 - 14.10.2007 eli vuosi + 1pv
- päiväsähkö 9193 kWh (61.8%)
- yösähkö 5661 kWh (38.1%)
Yhteensä: 14854 kWh
Huomioita:
- päivisin 2 henkeä paikalla
- puita meni alle motti
- lauhempi talvi
- jäähdytyksessä ei säästelty (ILP)
- uima-altaan pumppu 400W kävi 5kk puolet ajasta
Kuten huomaamme...niin laiskuus yösähkön käyttöön (PPK + APK) on lisääntynyt :-[
Jani
EDIT: Huhuu....Missä on KimmoK?
-
no niin, minkäslaisilla kulutuksilla sitä asustellaan
näin talvea odotelles ? ?
täällä loka-marras menty aika-lailla näin:
lämmitys/lämminvesi loka-411kwh
marras-550kwh . itse olen tyytyväinen.
mutta käyttö-sähkö muuten noussu kesästä paljon..... sitä täsä vähän tuumailtu ??? ???
noin 900kwh per.kk hmmm......
piha/sisälamppuja/spotteja a-35w löytyy ja loistaa.
silti tuntuu aika paljolta... >:( no katsotaan......
-
tänään juuri panin Vantaan Energialle mittarinlukuilmoituksen:
Päivä 4712kWh, yö 5554 kWh.
Sähkön kulutus väheni n. 500 kWh viime vuodesta, siitä isoin osa vielä päiväsähköä.
Yksi iso tekijä lienee varastossa olleen 25 vuotiaan arkkupakastimen dumppaus ja korvaus A-luokan laitteella.
MLP:n osuus koko kulutuksesta jäänee tänäkin vuonna alle 5000kWh:n (vuoden alusta
on mennyt nyt 4266 kWh).
-
tänään juuri panin Vantaan Energialle mittarinlukuilmoituksen:
Päivä 4712kWh, yö 5554 kWh.
Sähkön kulutus väheni n. 500 kWh viime vuodesta, siitä isoin osa vielä päiväsähköä.
Yksi iso tekijä lienee varastossa olleen 25 vuotiaan arkkupakastimen dumppaus ja korvaus A-luokan laitteella.
MLP:n osuus koko kulutuksesta jäänee tänäkin vuonna alle 5000kWh:n (vuoden alusta
on mennyt nyt 4266 kWh).
Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon lämmitettävää alaa? Ja paljonko oli arvio lämmitysenergian tarpeesta (suoralla sähköllä)?
-
Täyslämmintä alaa on lattianeliöinä 146,
josta osa yläkerran matalaa tilaa, asuinneliöitä on 136.
Lisäksi on autotalli-varasto, puolilämmin n. 15 astetta, 33 nettoneliötä.
Kerrosneliöinä laskien yhteensä 188.
Sähkölämmitysarvio n 18kWh lämmitykseen
ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa.
Tämä oli MLP-toimittajan laskema, tosin käyttivät eristysarvoina v.2001voimassa olleita normeja,
mutta taloni täyttää kepeästi uudet 2003 normitkin.
-
Voi veljet v 15 käytössä tasan kolmekuukautta ja sähkönkulutus takamittarilla 4936 kw. Kompuran käyntitunnit 735. Talon koko 220 ja rakennettu 1991. Puolessa talossa lattialämmitys ja lisäksi patterit joka huoneessa. Käsittämätön kulutus ässän huoltopäälikkökin ihmettelee mutta eivät pääsekäymään pitkään aikaan kun on kiireitä ja joku huolto hemmo kipeenä. Kommenttia pliis
-
Pari tyhmää kysymystä:
- onko takamittarin konffaus oikein (omaan analysaattoriin piti tehdä vähän konffaushommia ja kulutus laski kummasti)
- Paljonko tehon otto on takamittarin lävitse, kun kompura käy ja kun kompura ei käy. Ovatko luvut järkeviä?
- Paljonko MLP:n kulutus on koko huushollin kulutuksesta, onko se järkevä?
- Onko varaajassa, jokin "varavastus", joka on päälllä. Esim. erillisellä termarilla oleva vastus, jonka potikka niin isolla, että välillä vastus lämmittää
- Lämmitätkö kuuman veden kierrolla maaperää tai muuta vaikeasti lämmitettävää kohdetta.
- Tuntilaskelmat antavat käyntiaikasuhteeksi 34%, pitääkö se paikkansa muiden havaintojen kanssa.
Tuosta varavastuksesta vielä:
Itselläni on 1000 litran varaaja, jossa on MLP:n ohjaama lisävastus ja "varavastus", joka on suoraan sähkötaululta. Tämä pohjalla oleva varavastus voi selittää aika monen suomalaisen torpan sähkönkulutusta. Jos potikan vääntää sen mukaan, mitä katselee varaajan keskiosan lämpötilan olevan (esim. 30 astetta) , niin saattaa helposti unohtua, että varaajan pohjalle kerrostuu kylmää tavaraa lattialämmityksen paluuvirtauksesta, joka voi olla esim. 22 asteista. Itselläni onneksi tiedonkeruu paljasti asian hyvin nopeasti ::)
-
Paljoltahan tuo sähkön kulutus näyttää.
Itselläni on 140m2 talo vuodelta 1975 ja patterilämmitys, lämpöpumppuna L-Ässä V-7. Kulutus 15.10. -07 --15.1. -08 oli 2228 kWh mikä tekee 15,9kWh/m2, 220 m2 talossa vastaava kulutus olisi 3500kWh.
Eli sinun talosi kulutus on 40% suurempi kuin minulla.
Käyntiaika minulla 838 h kun sinulla hieman vähemmän. Käyntiaika näyttäisi olevan kohdallaan.
Mitkä ovat asetusarvot ja käyrän arvot? Ovatko edelleen tehdasasetukset?
Minulla on alaosan asetus 30C ja alaero 8C
Yläosan asetus 50C ja yläero 8C
Käyrä (patterilämmitys):
20C->32C
0C->37C
-20C->46C
Latauspumppu asennossa 2, tulistuksen säätöventtiili n.33% auki
Säädöt ovat edelleen hakusessa, kun ei ole ollut kunnon pakkasia.
ATS
-
Voi veljet v 15 käytössä tasan kolmekuukautta ja sähkönkulutus takamittarilla 4936 kw. Kompuran käyntitunnit 735. Talon koko 220 ja rakennettu 1991. Puolessa talossa lattialämmitys ja lisäksi patterit joka huoneessa. Käsittämätön kulutus ässän huoltopäälikkökin ihmettelee mutta eivät pääsekäymään pitkään aikaan kun on kiireitä ja joku huolto hemmo kipeenä. Kommenttia pliis
Minua kiinnostaa tästä kohteesta seuraavat asiat:
- paljonko energian kulutus on ollut edellisellä lämmitysmuodolla
- millä paikkakunnalla talo sijaitsee
- lämpökäyrän asetukset
- alaminimin asetus
- sisälämpötila
- kuinka patteri/lattialämmitysten ohjaus on toteutettu (onko 2 piirijärjestelmä)
Jani
-
Eli tampereella talo sijaitsee, vanha kaksoiskattila (puu/öljy) vei noin 4000 l öljyä vuodessa aika vähän ottaen huomioon kaksoikattiloiden hyötysuhteen.Itsekkin ajattelin että olisiko vastus jäänyt jotenkin päälle ja tarkistin asian pihtimittarilla suoraan päävirtakytkimesta. Tulos kompuran käydessä se haukkasi noin 6 kw ja kun kompura hiljeni kulutus oli 230w, eli aika järkeviä lukuja?Kyseesähän on lä:n uusin malli V 15 kahdella lämmityspiirillä ja on täystehokone. Mökissä lämmintä 21,5 mulle riittäis mutta muijalle ei. Lämmin vesi ei ole kierrossa vielä, mutta valmius on. Olen vertaillut takamittarin ja päämittarin lukemia ja nekin on aika linjassa.
L1 -20 53
0 39
20 18
L2 -20 32
0 27
20 21
ylä min 51
ala min 40
sähkövyläero 10
Sekin ihmetyttää vaikka mittaukset ovat asetusarvojen yläpuolella kompura lähtee silti käyntiin
-
täällä 223m2 joulukuu 813kwh vanha 10v
piisais varmaan v9.kin...toukokuussa ensimmäinen mitattu vuosi täyteen..
-
se jäi vielä sanomatta että talossa on vielä 90 m2 alakerta mutta sielä on patterit kiinni. Alkaa käydä mielessä olisiko pumpun mitoitus väärä ei liian iso
-
Tarkoitin liian iso
-
Moro!
Sanoit, että mielestäsi pumppu lähtee väärään aikaan käyntiin. Onko pumppusi konffattu täysi- vai osatehoiseksi valikoista? Oletko tsekannut manuaalin logiikkasääntöjen mukaan käynnistymishetken lämpötilat (pari kaljaa, muistiinpanovälineet ja kello kellarin mukaan, jos ei ole tiedonkeruuta)? Jos L1 piirin lämpötilapyynti on pikkupakkasilla jo yli 40 astetta, niin alaosan mukaan tapahtuvaa käynnistymistä ei enää ohjaa alaosan minimilämpötila vaan L1 piirin setpointti (pumppu käynnistyy alaosan mukaan, kun alaosan lämpötila laskee alle arvon "L1 piirin setpoint + 5 - alaero")
Antti
-
En tiedä mikä olisi oikea tapa näyttää kuvia tällä foorumilla, mutta tässä on nyt yksi (ison puoleinen, mutta en osannut muuttaa). Minä olen katsellut talon lämmitysenergian kulutusta jakamalla kuukausikulutukset talon kuutioilla (tai kerrosneliöillä).
Tällä tavalla nämä vertailut hiukan helpottuisivat kun päästäisiin talon koon vaikutuksesta eroon. (Kulutuslukemien väritys tulee automaattisesti Excel2007:n ominaisuuksista, punainen vähäistä kulutusta, sininen suurta). Joulu 2000 ja tammi 2001 lukuihin pääsi vaikuttamaan pelkällä vastuksella lämmitys.
Jos ja kun taloihin joskus tulevat energiatodistukset niin niissähän pitäisi luokituksen pohjautua tämäntyyppisiin tunnuslukuihin. Isot talot aina kuluttavat enemmän kuin pienet, mutta asiaa pitäisi tarkastella suhteessa kokoon. Toisaalta sitten sekoittavat ilmastoinnit ja taloussähkö, takat yms. jotka vaikuttavat.
Jotkut täällä esitetyt kulutuslukemat tuntuvat suurilta ja toiset taas pieniltä. Tilanteet niin erilaisia ja vertailu on hankalaa. Mahtaisiko tällainen auttaa?
(http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/lpenergia.jpg)
-
mlverkko23
lasketko kerrosalan ja kuutiot eristeiden ulkopinnasta? vai sisäpinnoista.
-
Kerrosala ja kuutiot tulevat pääpiirustuksista, joissa ainakin siihen aikaan kun tämän talon kuvat on tehty kerrosalalla tarkoitettiin seinien ulkopintojen mukaan laskettua alaa. Kuutioiden arveleisin tulevan vastaavalla tavalla.
Kerrosala on sitä alaa, jota verrataan rakennusoikeuteen. Tosin minulla on hämärä mielikuva, että siihen on jossain vaiheessa tullut muutoksia. Olikohan se niin, että ulkoseiniin tarvii laskea enää vain 25 cm? Jotain tällaista muistelen. (No poikkeuksen tekee taas ne matalat tilat, joita ei lasketa kerrosalaan, mutta joita kuitenkin lämmitetään).
Mutta minusta ulkopinnat ovat luonteva raja kun lasketaan sitä "möykkyä", jonka sisäpuolta yritetään pitää lämpimänä.
Mutta vaikka näissä laskentatavoissa nyt vähän virhettä olisikin niin kulutusvertailujen suurin vaikuttaja, talon koko, saataisiin pääosin minimoitua.
Omakotitaloissa on kaksi neliömääritelmää, kerrosala ja huoneistoala. Huoneistoalaa voidaan käyttää kun verrataan pinta-alaa esim. kerrostalojen huoneistoihin. Näin muistelen. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki saattaa täsmentää näitä, en ole tutustunut.
-
Mutta vaikka näissä laskentatavoissa nyt vähän virhettä olisikin niin kulutusvertailujen suurin vaikuttaja, talon koko, saataisiin pääosin minimoitua.
Olen samaa mieltä. Jotta kulutusvertailut olisivat paremmin keskenään vertailukelpoisia, ne voisi ilmoittaa vaikka ostetun sähköenergian kulutuksena rakennuksen tilavuuden suhteen, siis kwh/kuutiometri/vuosi.
Ongelma on se, miten tilavuus lasketaan ja ilmoitetaan. Viranomaisohjeissa määritellään rakennuksen tilavuudeksi tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Rakennuksen ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/29520
Jos noita kwh/kuutio kulutuksia ilmoitetaan, niin olisi kuitenkin hyvä tietää, millä tavalla tilavuus on laskettu, muuten luvuissa on laskutavasta johtuvia aika isoja heittoja.
Esimerkiksi omassa talossani (eteläisellä Pirkanmaalla) ilmatilavuuden suhteen laskettu vuoden kokonaisenergiankulutus oli (syyskuu 06 - syyskuu 07 ajalla ) noin 24,5 kwh/kuutio ja rakennuksen kokonaistilavuuden suhteen laskettuna 19 kwh/kuutio.
Energiankulutus/pinta-ala on vielä vähemmän tarkka vertailuluku, koska huonekorkeus vaihtelee.
t. Jari
-
mlverkko23
Esittämäsi tapa, millä lasketaan talon ominaiskulutus, on hyvä. Tälläisilla tunnusluvuilla on helppo vertailla erilaisten talojen energiankulutusta.
Minulla on 1975 valmistunut talo, jossa seinissä 175mm, katossa 250mm ja lattiassa 100mm villaa. Lämmityssähkön kulutus on ollut n. 33% suurempi kuin sinulla. Ero selittynee sillä, että talosi on rakennettu ilmeisesti vuoden 2000 vaiheilla senhetkisten eristyspaksuusnormien mukaan.
Plevna
Vertasin oman ja sinun talosi öljynkulutusta olettaen talosi tilavuudeksi n. 620m3 ja kattilasi hyötysuhteeksi 70%. Oma kattila oli "Laka" öljykattila, jonka hyötysuhteeksi valmistaja lupasi yli 90%, mutta laskelmissa käytin arvoa 85%. Sinulla öljynkulutus on ollut noin 3% suurempi kuin minulla, eli meidän kummankin talon ominaiskulutus on yhtä suuri.
Lämpöpumppusi on kuitenkin kuluttanut viimeisen kolmen kuukauden aikana 52% enemmän sähköä kuin minulla.
Tähän voi olla noin kaksi syytä:
1) Lämpöpumppu on rikki
2) Lämpöpumpun säädöt pahasti pielessä ja se käy huonolla hyötysuhteella.
Ykköskohtaan en usko, koska käyntitunnit ovat "linjassa"
Jotta pumppu kävisi hyvällä hyötysuhteella pitää sitä ajaa mahdollisimman kylmänä.
1) Pudota varaajan alaosan asetusarvo 30C:een, tällöin pumppu käy LJ1:n (lämmönjakopiiri 1) ohjaamana ellei ole lämpimän käyttöveden tekotarvetta.
2) Pudota LJ1:n säätökäyrä mahdollisimman matalalle ja lämmitä taloa mahdollisimman paljon latialämmityksellä, LJ2:lla.
3) Varaajan yläosan lämpötilaakin voisi pudottaa asteella tai parilla, riippuen lämpimän veden tarpeesta.
4) Tulistinpiirin säätö. L-Ässän uusissa V-malleissa on tulistinpiirin lämpötilan säätö hoidettu käsittämättömän huonosti. Säätö hoidetaan onnettomalla varaajaan menevässä putkessa olevalla linjaventtiilillä. Olen yrittänyt hakea sille osavaa asentoa, tällä hetkellä se on n. 33% auki.
Jos venttiili on liian paljon tai kokonaan auki, johtaa se siihen, että varaajan yläosaan menee kylmempää vettä kuin yläosan asetusarvo on niin kauan kunnes alaosa on lämmennyt lähelle yläosan lämpötilaa. Tämähän johtaa siihen, että varaajan alaosa käy tarpeettoman kuumana ja pumppu käy huonolla hyötysuhteella.
Kertokaapa muutkin uusien V-mallien käyttäjät säätö- ja asetusarvoistanne sekä kokemuksistanne
ATS
-
Vastauksia edellisiin: Muistelinkin, että tuo linkin laskentaohje on olemassa ja siellähän niitä määritelmiä oli joka lähtöön. Mun tapauksessa oikeat nimet olisivat rakennuksen lämmitysenergia ja rakennustilavuus. Onhan niitä talotekniikan laiteita jokaisella koko joukko, jotka lämmittävät myös, mutta kukas niiden käyttöajat selvittää?
Jos lasken ostoenergialle vastaavat luvut niin ne noin kaksinkertaistuvat, mutta jotenkin en halua laskea sitä miten paljon mulla menee energiaa auton lämmitykseen, porakaivopumppuun, pihavalaistukseen, sirkkeleihin yms per kuutio. Ne ovat omat kulutuseränsä.
Vaikuttaa melkoiselta selvittelytyöltä lähteä soveltamaan ko. ohjetta pilkuntarkasti.
Luulen, että rakennustilavuus ja lämmitysenergian määrä riittävät meidän vertailuihin. Tällä karkealla vartailutavalla voi arvioida mitä lp kuluttaa, millainen talo kullakin on ja mitä sijainti mahdollisesti voisi vaikuttaa. Jos taloissa on jotain erikoisuuksia niin niillä voi sitten selittää poikkeamia.
Laskentatavan puutteista huolimatta tämä tapa on minusta parempi kuin pelkkä kWh/v.
-
Tulistinpiirin säätö. L-Ässän uusissa V-malleissa on tulistinpiirin lämpötilan säätö hoidettu käsittämättömän huonosti. Säätö hoidetaan onnettomalla varaajaan menevässä putkessa olevalla linjaventtiilillä. Olen yrittänyt hakea sille osavaa asentoa, tällä hetkellä se on n. 33% auki.
Jos venttiili on liian paljon tai kokonaan auki, johtaa se siihen, että varaajan yläosaan menee kylmempää vettä kuin yläosan asetusarvo on niin kauan kunnes alaosa on lämmennyt lähelle yläosan lämpötilaa. Tämähän johtaa siihen, että varaajan alaosa käy tarpeettoman kuumana ja pumppu käy huonolla hyötysuhteella.
ATS
Tämä on sitten tehty eri tavalla, kuin Geopro SH pumpuissa.
Geopro SH -malleissa mitataan varaajan yläosaan menevän tulistetun veden lämpötilaa
ja sen perusteella Ouman säätää moottoriventtiilillä tulistetun veden virtausta yläosaan.
Se on vissiin se aktiivinen tulistus.
......
Vielä niille, jotka arvelevat, että tulistuspumppu tekisi kesällä huonommin lämmintä käyttövettä.
Geopro SH pumppu käyttää ympäri vuoden koko varaajansa kapasiteettia käyttöveden tuottamiseen.
Eli 700 litraisella SHAK702 varaajalla varustettu pumppu käyttää sitä koko vesitilavuutta käyttöveden tuottamiseen.
Kylmä vesijohtovesi menee ensin varaajatankin alemmassa osassa olevan kierukan läpi,
jossa kylmä vesijohtovesi lämpiää alaosan lämpötilaan.
Alaosan kierukasta ulostuleva, lämmennyt vesi menee vielä varaajan yläosassa olevan kierukan läpi ja "tulistuu", eli kuumenee siellä yläosan lämpötilaan.
Kesällä varaajan alalämpötila pysyy noin 30 asteen tuntumassa.
Talvella alaosan lämpötila tietenkin "kelluu" lämmitystarpeen mukaan.
Varaajan yläosassa on vuoden ympäri tulistimen ansiosta 60-65 asteista vettä, riippuen tietenkin asetuksista.
-
Tämä on sitten tehty eri tavalla, kuin Geopro SH pumpuissa.
Geopro SH -malleissa mitataan varaajan yläosaan menevän tulistetun veden lämpötilaa
ja sen perusteella Ouman säätää moottoriventtiilillä tulistetun veden virtausta yläosaan.
Se on vissiin se aktiivinen tulistus.
Täysin käsittämättömän alkeellinen tämä L-Ässän käsisäätöinen tulistuksen säätö. Eihän siinä mikään vakiovirtaussäätö voi toimia järkevästi, kun tulistetun kaasun lämpötila ja energiasisältö riippuvat lauhdutuslämpötilasta ja -paineesta, mitkä muuttuvat koko ajan käyntijakson aikana.
Mihin lämpötilaan Ouman tai sinä olette säätäneet varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan?
Kumpa saisi jostain n.60C:ssa avautuvan auton syylärin termostaatin, niin rakentelisin siitä tulistukseen "Pelle Peloton" automaattisäädön!!!!
ATS
-
Täysin käsittämättömän alkeellinen tämä L-Ässän käsisäätöinen tulistuksen säätö.
Onko? Ottaisitko sinne mieluummin kolmitieventtiilin jumittumismahdollisuuksineen? Asioissa on yleensä kaksi puolta.
Jani
-
Kumpa saisi jostain n.60C:ssa avautuvan auton syylärin termostaatin, niin rakentelisin siitä tulistukseen "Pelle Peloton" automaattisäädön!!!!
ATS
Kuulostaa hyvältä ja yksinkertaiselta idealta.
Eikä ole kallis konstruktio.
Toteuttamaan vain.
Et taida saada patenttia enään, kun paljastit tuon meille muillekin.
-
Moro!
Mielenkiintoisia nuo tilavuuteen verrannolliset kulutukset. Tilavuuslaskemissa oman vivahteensa tuovat myös tilat, jotka ovat maapaineseinällä (esim. rinnetalon kellarikerros). Siellähän lämmönsiirtyminen ulospäin on talvella huomattavasti pienempää. Tilavuudeltaan suuressa talossa käyttösähkön määrä ei myös välttämättä skaalaudu kuutioiden suhteessa, jos perheessä on kulttuurina sammuttaa valot ja härvelit huoneesta poistuessa.
Toisiin taloihin vertaaminen on tietysti hyvä lähtökohta asioiden tutkimiselle, mutta itse olen laittanut paukkuja oman energian kulutuksen seurantaan käyntiaikasuhteiden laskennan kautta. Tiedonkeruun ohella lasketaan jokaiselle käyntijaksolle käyntiaikasuhde. Käyntijakso on määritelty siten, että se alkaa, kun kompressori sammuu ja loppuu kompressorin käynnistyessä uudelleen eli ensin lepo- ja sitten käyntijakso. Kun käyntiaikasuhdetta peilaa ulkolämpötilaan, niin alkaa näkemään hyvin takapolton vaikutukset ja muut mielenkiintoiset asiat.
Oheisessa kuvassa ylempänä on raaka kuva käyntisyklien käyntiaikasuhteista ulkolämpötilan funktiona. Kuvassa on noin 4800 käyntijaksoa alkaen syksyltä 2006. Alempana on laskettu 30 viimeisen käyntijakson painotettu keskiarvo.
http://www.kolumbus.fi/nissinen.antti/KAS.jpg
Pidemmän ajan tilasto on siinä mielessä hyvä, että pikkuhiljaa tulevat poikkeamat (esim. maapiriin sihdin tukkeutuminen) näkyvät ajautumisena suuremmille käyntiaikasuhteille tietyllä ulkolämpötilan arvolla. Tämä voisi olla Ouman trendin tekijälle vinkkinä uusista piirteistä :-)
Käyntiaikasuhdeseuranta on aiheuttanut meillä pari toimenpidettä:
- Oumanin syyskuivaustermi meni nollille molemmissa piireissä. Ainakin DLL rajapinnan kautta näkyvät edellisen vuorokauden ja sitä edellisen vuorokauden keskilämpötilat ovat ihan poskellaan ja niitä taidetaan käyttää myös syyskuivaus logiikassa.
- Lattialämmityspiirien asetusarvon pudottaminen yhdellä asteella tarkoittaa noin 7-10 % käyntiaikasuhteessa. Käyrää tuli pudotettua tuon tiedon perusteella niin paljon, että löytyy hyvä motivaatio polttaa puupinoa pihalla pienemmäksi :-)
@ntti
-
Minä olen joskus seurannut lämmitysenergian kulutusta myös näin. Tämä on jostain viiden vuoden takaa kun seurasin lämpötiloja käsipelillä.
Laskennallinen kulutus pohjautui noihin rakenteiden k-arvoihin. Ostettu kulutus LP:n omaan kWh-mittariin. Mullahan on tuo käyntiaikasuhde ollut aina pieni johtuen ylimitoituksesta.
http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/ilmaisenergia.jpg
tai näin:
http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/kasuhde.jpg
(Osaako joku sanoa miten kuvista saisi parempia. Tämä on tehty siirtämällä excelistä powerpointiin ja tallettamalla jpegiksi. Alun perin ne ovat hyvänlaatuisia, mutta siirrossa heikkenevät).
-
En tiedä, kuinka hyviä .PDF -kuvia EXCEL tekee, mutta ainakin OpenOffice/LINUX tekee aika hyviä.
Koeta.
-
Unohda Powerpoint, tiedon kaatopaikka. Todellakin, kuten Tomppeli yllä sanoo, jos haet OpenOfficen, sillä saat Excel-tiedostot sievästi auki ja saat tehtyä suoraan pdf:n.
Helpointahan elämä on meillä Macin käyttäjillä, koska joka ohjelmasta saa tuotettua pdf:t suoraan.
-
noniin mulla oli viikonlopun käytössä ammattilaisten antamat asetukset Ylä 43 ala 45 Tulos mylly kävi tunnin enemmän / vrk vertailu kelpoinen koska kellit on ollu samanlaisia. Mistä tietää koska tulistinpiirin venttiili on oikein kuristettu? Tuleeko putkissa olla suuri lämpötilaero vai pieni
-
noniin mulla oli viikonlopun käytössä ammattilaisten antamat asetukset Ylä 43 ala 45 Tulos mylly kävi tunnin enemmän / vrk
Non niin tästä viestiketjusta sen jälkeen, kun sinä tulit mukaan en löytänyt ylläolevia asetusarvoja.
Yläosan asetusarvo matalampi kuin alaosan --- eihän siinä ole mitään tolkkua --- toivottavasti on kirjoitusvirhe.
Kokeile seuraavaa:
L1 säätökäyrä
-20C -> 50C
0C -> 35C
+20C ->20C
Ylä asetus 49C, yläero 6C
Alaminimi 30C, alaero 6C
Näillä asetusarvoilla pumppu käy seuraavasti ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla.
Kriteeri Start Stop
Yläosa <46C >52C
Alaosa <30C >35C
Säätökäyrä <34C >40C
Pumppu käynnistyy sen kriteerin mukaan, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy sen mukaan, mikä viimeisenä poistuu.
Tulistuspiirin "säätöventtiili"
Mielestäni asennon pitää olla sellainen, että pumpun käynnistyttyä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan pitää viimeistään parin minuutin kuluessa ylittää varaajan yläosan pysäytysrajalämpötila (tässä tapauksessa 52C), mutta ei kuitenkaan ylittää 70C käyntijakson lopussa.
ATS
-
Tulistuspiirin "säätöventtiili"
Mielestäni asennon pitää olla sellainen, että pumpun käynnistyttyä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan pitää viimeistään parin minuutin kuluessa ylittää varaajan yläosan pysäytysrajalämpötila (tässä tapauksessa 52C), mutta ei kuitenkaan ylittää 70C käyntijakson lopussa.
ATS
Geopro SH mallissa aktiivisessa tulistuksessa yläosaan ajetaan tarkasti yläosan pyynti + 5C.
-
Geopro SH mallissa aktiivisessa tulistuksessa yläosaan ajetaan tarkasti yläosan pyynti + 5C.
Niin mutta Geoprossahan onkin automaattisäätö ja L-Ässässä vakiovirtauskäsisäätö, missä pitää hakea säädölle sopiva kompromissi.
ATS
-
Kokeilin rakennuksen energiatodistuksen laskentaa noiden Ympäristöministeriön ohjeiden perusteella.
Ympäristöministeriön laskentaesimerkistä käy hyvin selville miten niitä RakMk D5 kaavoja pitää käyttää.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78242&lan=sv
Tuossa esimerkissä oli myös valmiina jo nuo energialuokkien raja-arvotkin. Sain laskukaavoilla tulokseksi 146 kWh/b-m2. Kun laskee saman tunnusluvun ostetun energian perusteella niin tulee 69 kWh/b-m2. Molemmilla pääsee A-luokkaan, minkä raja-arvona on 150 kWh/b-m2.
Mutta täytyy sanoa, että aika työläs laskettava. Yhteensä 70 kaavaa ja ainakin 15 taulukkoa.
Erikoista, että laskennassa ei ollenkaan huomioida sitä miten talossa asutaan ja millä energia tuotetaan. Jos lämmittäisin kivihiilellä tai auringolla niin sama tulos.
Mutta nämä energialuokat (A,B,C...G) on siis rakennuksille jo määritelty ja kriteerinä oli kWh/bruttoneliöt/v.
-
olisko noita laskennan kaavoja valmiina mallinnettu johonkin excel taulukkoon, ettei tarvitse pyörää uudestaan keksiä
Ainakin tällainen löytyy. Kaavat on upotettu jonnekin Visual basic makroihin, en päässyt niihin suoraan käsiksi.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR_4.5.xls
-
No niin nyt on tullut ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä.
- Lämpöpumppu L-Ässä V-7
- Talo 150 m2, 425 m3, rakennettu v.1975
- Asukkaita kaksi
- Aiempi kulutus 2200-2300 l öljyä + 800 kWh kiertovesipumpulle ja öljypolttimelle vastaten arviolta n. 18000 kWh energiamäärää.
- Taloussähköä 3700 kWh.
Maalämmöllä kulutus:
- Lämpöpumppu 6460 kWh, 43,0 kWh/m2, 15,2 kWh/m3
- Taloussähkö 3690 kWh
Tämän päivän hinnoilla, öljy 1,022E/l ja sähkö 10,46c/kWh
- Lämmitys öljyllä olisi maksanut 2330 E/v
- Maalämmöllä maksoi 675 E/v
- Säästö 1655 E/v
Koska vanha öljylämmitys olisi pitänyt joka tapauksessa uusia, jäi maalämmön lisähinnaksi 7850 E verrattuna ölylämmityksen uusimiseen.
Suora takaisinmaksuaika on vähän vajaa VIISI vuotta.
Lämpöpumppu on toiminut hyvin ei kertaakaan mitään häiriöitä eikä ongelmia. Pienten "Pelle Peloton" virittelyjen jälkeen toimii se nyt myös lämpöteknisesti moitteetomasti.
Edelleen tyytyväisenä maalämpöön siirtymisestä ja L-Ässästä, luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta.
ATS
-
To @seppaant
Minulla on myös eka vuosi maalämpöä täynnä hyvin kokemuksin.
Muutenkin tilanteemme laitteiston uusimisen suhteen oli samanlainen.
Maalämmön kulutuslukemat ovat meillä lähes identtiset Sinun lukuihisi nähden. Eroa säästössä muodostuu siitä, että meillä meni n. 2700 l öljyä.
Näin ollen säästö hiukan suurempi ja kuoletusaika vähän lyhyempi.
Maalämpö- ei hassumpi valinta...!
-
Minkälaisia mittareita teillä on kytketty mittaamaan pumpun kulutusta?
Onko (tarkoitan mikä merkki ja tyyppi) olemassa sähkötaulun DIN-kiskoon asennettavia mittareita? Tietoa ei tahdo löytyä ja sellaisen tarvis saada
-
ABB
http://www.abb.com/product/seitp329/14397d328b5c80bdc1256ffe004a2ac2.aspx?productLanguage=fi&country=FI
Multinenergiamittari MXDMB
http://www.mittrix.fi/mxdmb.htm
http://www.murrelektronik.fi/pdf/F4luettelo_kWH_ja_KVArh-laskurit-lop.pdf
http://www.aegfinland.fi/sahkonjakelu/kwhmittarit.html
http://fi.farnell.com/kilowatt-hour+411+601
-
Minkälaisia mittareita teillä on kytketty mittaamaan pumpun kulutusta?
Onko (tarkoitan mikä merkki ja tyyppi) olemassa sähkötaulun DIN-kiskoon asennettavia mittareita? Tietoa ei tahdo löytyä ja sellaisen tarvis saada
Täältä tilasin: http://www.my-messgeraet.com/jtlshop/index.php?a=476
Ja sama suomesta ;D:http://kauppa.haliplan.fi/product_details.php?p=795
-
tilasin aiemmasta linkkivinkistä innostuneena mittarin ja asensin sen V10.5 pumpun syötölle ( ei hätää ,olen sähköasentaja ;) ) ja n. 12 h jälkeen oli kertynyt 7.4kWh.
Ei siinä mitään, mutta Trendsin perusteella kompura on käynyt noin 1h 15min .
Tästähän sytyin heti ihmetttelemään mitä tuo kaappi haukkaa kun kompura ei käy. Faktaa ei ole vielä, mutta pihtivirtamittarin kun saan takaisin käsiini, kerron tuloksen. Äkkiä ja erittäin(!) epätarkasti laskien arvioin toosan imevän n. 300W tehoa pelkästään "standby "- tilassa.
Jos näin on, vuodessa kWh kertymä on tuolla 2600 kWh huitteissa, jonka päälle tietty lasketaan kompuran käynnit (täällä n. 1960 h / a), josta taas seuraa hämmästely kuinka iso osan kokonaisuudesta haukkaa tyhjäkäynti ! Kaikkien pumppujen täytyy pyöriä koko ajan ja herää kysymys tarvitseeko ?
Mutta kunhan saan mitattua asian niin se varmistuu - ellei joku jo ole tätä tehnyt ?
-Ville
-
Näkeekö tuolla DTS-35 mittarilla huippuvirran mitä laite syö, vai onko pelkästään kWh mittari?
Mitä kaikkea dataa siitä saa irti? Ei oikein löytynyt netistä tarkempaa tietoa, tai sitten en vain osannut.
-
Se on pätötehon perusteella mittaava kWh mittari eli mitään muuta statistiikkaa siitä ei saa.
-ville
-
No niin ;D ;D !
Haukkuipa kWh-mittari jo hintansa ... oikein hävettää sähköalan ihmisenä tämä juttu ::)
Tuo aiempi ihmettelyni voidaan jättää huomiotta, sillä ohjauskaaviota tutkimalla totesin, että MLP:n asentaja oli jättänyt maapiiripumpun pakko-ohjaukselle >:(
Tämähän tarkoittaa 205W pumpun pyörimistä yötä-päivää vuoden ympäri, kun ohjauksen mukaisesti sen tulisi pyöriä vain kun kompurakin käy. Sama pätee kaikkiin MLP:n sisäisiin pumppuihin pl. L1/L2 kiertopumput .
Lässä ei siis standby-tilassa ota kuin Oumanin ja lämmityspiirin (-piirien) kiertopumpun vaatiman tehon. Meillä tosin kiertopumppu poistettiin ja lämmityspiiriä kierrätetään ulkoisella, ennestään asennetulla kiertopumpulla (saneerauskohde näet). Tuo möhkäle on kyllä myös upgreidauslistalla , se kun on järkälemäinen ja aivan turhan isotehoinen Wilo
Eli milläs ihmeellä tämänkin olisi huomannut ilman erillistä mittausta..... Tarkastakaa/tarkastuttakaa , hyvät ihmiset, laitteenne asennuksen jälkeen, virheitä sattuu ja niitä on usein hankala ellei mahdoton havaita muuten kuin sattumalta. Tämä väärä kytkimen asento merkitsi meille tarkasti laskien 1387 kWh ylimääräistä sähkön menekkiä kuluneena vuonna. Oishan sillä rahalla saanut, vaikka hiton monta hyvää punaviinipulloa :)
Mutta mittaan kuitenkin tuon toosan, kun saan mittarin.
-Ville
-
Tossa hyvä mittakalu:
http://www.tillquist.com/sv/product.jsp?categoryId=179&productId=747
Saa ulos kaikenmaailman tehot ja virrat ja jäpinät mms.
-
Moi
Itse asensin Finnpartialta hankitun analysaatorin
koolta se syönyt vain 4 paikka din kiskolta, ja näin mahtunut pumpun sähkökoteloon. Hinnakas se on verrattuna muihin, mutta ei ulkopuolista asennusta.
Villelle: Eränä päivänä pumpuni (V10,5) käynyt 64 min ja kWh mittari laski 5,5 kWh:a. Pidän sen korkeana COP on alle 2, en huomannut että tehot kasvanneet 15 asti kuten Copelandin speksin mukaan olisi. samapituiset jaksot kuitenkin -3 kerta.
(ala ero 7, ylä alhalla ettei hairitsesi kesällä, pelkkä alaohjaus siis)
Laskennalisesti tehot luokka 8,2 kW. Tehtaalle ilmoitin useasti, toistaiseksi tuloksetta.
-
Lisäksi:
Kaikki tehot ilman kompura pumppu syö 0,3 kW
-
Roori: tuohan se vasta etevä peli on !! Taitaa mennä vielä mittauskeskus seuraavalle tasolle ;D
LPFreak: tuon 300W viittaa vahvasti siihen samaan kuin minulla että maapiiripumppu käy koko ajan. Vai onko sinulla kaksi säätöpiiriä joissa molemmmissa pyörii pumppu ? Muistaakseni täysteholla 90W kappale josta 180W + Oumanin arviolta 40W - mutta ei siitäkään vielä saa 300W tyhjäkäyntiä ... merkillistä.
Meneeköhän tämä nyt jo nysväämiseksi ::) , mutta kyllä 300W on liikaa. Jos pumppu hyrrää kompura-aikaa esim meidän 1960h ja ottaa sen lisäksi 300W "loistehoa" ei hyötysuhde nouse kovinkaan mairittelevaksi.
Hiukan taas mutu-matikkaa jos tuo 300W toteututuisi täällä meillä:
Lämmityskäyttöä per vuosi:
1960h x 3,6kW (50C) + 1960h x 0,3kW = 7644kWh
Tyhjäkäyntiä per vuosi:
6776h x 0.3kW = 2033 kWh
Jumatsuikka ... meidän kuutiomallin IV-kone haukkasi 2006-2007 3500kWh ja se sentään lämmitti ilmaa sähköllä ainakin puolet vuodesta ( siihen on jo vesipatteri tilauksessa ;D )
Ei taida mennä parhaaseen A-luokkaan energiatehokkuudessa ? Nämä taitavat olla niitä asioita, joista kanttihousumyyjä ei hiisku sanallakaan. Kehutaan vain hyötysuhteita kun kompura käy.
tieto tuo tuskaa !
-Ville
-
Jeps, kesällä (=ei lämmityskaudella) COP putoaa helposti 1,3 -1,7 välille johtuen korkeista lämpötiloista ja sitä myötä suuresta painetasosta. Talvella sitten mennään paremmalla teholla jonka seurauksena keskimääräinen COP/vuosi on luokkaa 2,5...2,9 kun puhutaan "ei laboratorio-olosuhteista" eli ihmisen rakentamista asumuksista kuka millekin paikkakunnalle.
Ei syytä huoleen.
-
300 W tarkoitin kaikki pupmut, eli ajon aikana (ilman 2 LJ pumppua).
Tyhjällä käynillä se käyttää ainoastan 50 W ja siinä on Ouman ja LJ pumppu
Meilla on kaksipiireinen mutta toinen toistaiseksi ei käytössä.
Tehot
- kompressori: mitä lie.. vaihteleva (meillä 4-5 kW)
- LJpumppu 1 nopeudella: 50W Wilo RS25/6
- LJP 2 nop: 70 W
- LJP 3 nop: 90 W
LJP 2 on samakokoinen jos käytössä
-Lataus pumppu: 3 nop 55 W RS25/4
-Maapiiri 3nop: 170W Wilo TOP RL25/7
(voisi epäsuoraan osoittaa virtauksen kaivoissa)
-Tulistus 28W Wilo RS15/2
-
Anton,
Sittenhän asiat ovat kohdallaan koska Lässän mukaan Ouman ottaa n. 43W ja kiertopumppu 3-asennossa 93W
Eli standby-tilassa homma on kunnossa.
BTW: Meidän V10.5:ssa on 205W maapiiripumppu - ainakin kaavion perusteella. Vekotin on niin piilosssa etten kyllä pääse näkemään mitä se todellisuudessa on.
Ja eksile osoitti myös tuon COP jutun...
Eiköhän lopeteta turha hyperventilointi ja nautitaan lämmöstä ;D
-Ville
-
Wilon speksin mukaan 0,2 kW on maximi 1,6-1,8 l/s virtauksella kerupumpussa 3 nopeudella.
Meillä sentä samalla putkistolla 0,17 kW jossain virtaus 0,5 l/s vähän viittää virtausksen heikouteen meillä, olisko ilma jossain. En osa sanoa kuinka laminaarinen se on sitten 170 m 3 kertaisella loopilla. LPoptiman omistajaan auttakoon. Eroa on tässäkin samperi soikkoon, en olisi odottanut että siinäkin olisi jotain mätää.
Oot okeassa! Pitäsi nauttia lämmöstä ja veden riittävydestä.
Olisi paljon hyödyllistä asiaa hoidettu kun ei tartis lukea foorumeja ja miettia pumpun asioita. jos olisi joku muu toimiva ja huoleton peli. Ja myyjä ei konkursseja tekisi ja veisi projektin loppun asti. jne
Mihin ne COPit häviävät jotkut copelandi ilmoittaa?
IVT:lla ne on paikalla. Vai olisko kysessä kehitystä asiakkaan rahoilla ja suhtkot toimivat testiversiot päästetään markinalle. Seuravan tehdän paremmaksi..jos asiakas rupea hankalaksi
Speksi on tarkka jokaisen olosuhteiseen jopa meidän nyky ilma/vesi/kaivo on speksattu.
Ja on hyvää. Toisessa Copelandin dokussa sanotaan että jos kompura syö +- 15% speksin ulkopuolella niin todennäköinen syy on rikkinäinen kompressori. Labra olosuhteet ovat 35/0 tai 50/0, meillä nyt 50/5 jostain saa paremmat tehot/COPit kuin nolla kaivolla.
Labrassa sentä ei raha onkivia myyiä mersuhinnoilla tyrkyttämässä Ladoja >:( ;D >:(
-
Wilon speksin mukaan 0,2 kW on maximi 1,6-1,8 l/s virtauksella kerupumpussa 3 nopeudella.
Meillä sentä samalla putkistolla 0,17 kW jossain virtaus 0,5 l/s vähän viittää virtausksen heikouteen meillä, olisko ilma jossain. En osa sanoa kuinka laminaarinen se on sitten 170 m 3 kertaisella loopilla. LPoptiman omistajaan auttakoon. Eroa on tässäkin samperi soikkoon, en olisi odottanut että siinäkin olisi jotain mätää.
Oot okeassa! Pitäsi nauttia lämmöstä ja veden riittävydestä.
Olisi paljon hyödyllistä asiaa hoidettu kun ei tartis lukea foorumeja ja miettia pumpun asioita. jos olisi joku muu toimiva ja huoleton peli. Ja myyjä ei konkursseja tekisi ja veisi projektin loppun asti. jne
Mihin ne COPit häviävät jotkut copelandi ilmoittaa?
IVT:lla ne on paikalla. Vai olisko kysessä kehitystä asiakkaan rahoilla ja suhtkot toimivat testiversiot päästetään markinalle. Seuravan tehdän paremmaksi..jos asiakas rupea hankalaksi
Speksi on tarkka jokaisen olosuhteiseen jopa meidän nyky ilma/vesi/kaivo on speksattu.
Ja on hyvää. Toisessa Copelandin dokussa sanotaan että jos kompura syö +- 15% speksin ulkopuolella niin todennäköinen syy on rikkinäinen kompressori. Labra olosuhteet ovat 35/0 tai 50/0, meillä nyt 50/5 jostain saa paremmat tehot/COPit kuin nolla kaivolla.
Labrassa sentä ei raha onkivia myyiä mersuhinnoilla tyrkyttämässä Ladoja >:( ;D >:(
Anteeksi nyt, mutta ei millään pahalla. Käytä ensi kerralla esikatselua ja korjaa tekstivirheet. Jotenkin vaikeeta lukea tuota sun juttua. ;)
-
Anteeksi nyt, mutta ei millään pahalla. Käytä ensi kerralla esikatselua ja korjaa tekstivirheet. Jotenkin vaikeeta lukea tuota sun juttua. ;)
Nohnoh! eipä sitä nyt olla niin tarkkoja...ymmärrys on lukijassa...joko haluaa ymmärtää tai sitten ei.
Ilmeisesti "friikki" ei ole "soomipoika".
-
Anteeksi, jos joku loukkautunut kirjoituksestani.
Olen päästänyt hieman "höyryä" tälle palstalle..
Tunnistan etten ole käynyt suomalaisessa koulussa kieliopit. Virheitä sattuu, varsinkin "höyrytystilanteessa"
::)
-
Anteeksi, jos joku loukkautunut kirjoituksestani.
Olen päästänyt hieman "höyryä" tälle palstalle..
Tunnistan etten ole käynyt suomalaisessa koulussa kieliopit. Virheitä sattuu, varsinkin "höyrytystilanteessa"
::)
Kaikki hyvin..
Suomenkieli ei ole helppoa, ei edes äidinkielenämme. Minäkin kirjoittelen toisinaan mitä sattuu.
Toivottavasti viihdyt tällä palstalla.
Hyvää jatkoa Sinulle "LPfreak".
Kirjoitellaan vaan.!!
-
Nyt ei ole tullut sen isommin seurailtua LP:n kulutuksia vähään aikaan. Huomasin kuitenkin, että lokakuun kulutus oli kaikkien aikojen pienin (aikavälillä 2000-2008) siis verrattuna kunkin vuoden lokakuuhun (Etelä-Suomessa).
607 kWh/kk/250 b-m2 = 2.43 kWh/kk/b-m2.
Yleensä lokakuun kulutus on ollut keskim. 2.9 kWh/b-m2 ja maksimissaan 4.0 kWh/b-m2 (2002).
Ovatko muut huomanneet kuluneessa lokakuussa mitään vastaavaa?
-
Lisäksi:
Kaikki tehot ilman kompura pumppu syö 0,3 kW
Ekowellin Copelandissa on kompuran öljytilassa lämmitysvastus joka näkyy olevan jatkuvasti päällä.En ole viitsiny mitata tehoa,tuskin kuitenkaan ihan noin paljon
-
10.11.08 Illalla hyrähti LÄSSÄ v10 203 säätimellä käyntiin Kaakkoissuomessa.
Savipellossa putkea yht. 570m kahdessa piirissä. eristämätöntä mittaa noin 550m.
Talo -37 rakennetturintamamiestyyppinen osa(puru) -70 luvulla laajennettu (villa).
-160m2 lämmintä kahdessa kerroksessa ja n.45 puolilämmin autotalli, jossa mlpkin sijaitsee.
-Ikkunat 10 vuotta vanhat tiivit
-Patterilämmitys, pesutiloissa lattialämmitys vesikierolla
-3 henkeä. Sauna (8Kw) lähes päivittäin.
APK kuumassa vedessä.
Pumpulla oma mittari 3vrk kulutus 84kwh kompuratunnit 16h
(tehtaan säädöt)
Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut nestettä lisäillä.
Melu ei haittaa, kun on kahden tiiliseinän takana asuintiloista. Ei pidä mielestäni muutenkaan mitenkään erityisen kovaa ääntä. Saunassa juuri ja juuri kuulee äänen.Pumppu on lauteiden kohdalla yhden seinän takana. Pumpun alla omat tassut ja 10mm pehmeät kumipalat.
Öljyssä pysymiseen olisi vaadittu vm-72 öljykattilan uusinta,piipun putkitus,öljysäiliön tarkastus, poltinhuolto... huoleton öljykin oli, mutta se hinnan poukkoilu (Kahdessa vuodessa 63snt-1€) ja laakista tulevat suuret laskut harmitti.
Sähkön hinta sentään nousee tasaisesti kokoajan, eli yllätyksiä ei tule... 8-)
Takaisinmaksuaikoja en ole jurikaan laskenut. Enemmän olen foorumilta katsellut vastaavia saneerauskohteita ja katsonut, mitä niissä on ollut kulutukset. Niiden mukaan 2/3 osaa voisi pudottaa vuotuisista kuluista pois.
Huoleton ja huomattavasti halvempi käyttää, kun entinen, niin siinä tärkeimmät ominaisuudet mielestäni.
Nyt pitää vaan toivoa, että oli järkiostos...
Päivitän, kun kulutuksia tulee pidemmältä ajalta. Sen jälkeen alan tutkimaan säätöjä.
-
Vuonna 2008 meni kaikkiaan 13.084 kW. Jos ihan pelkkä lämmitys ja lämminkäyttövesi kiinnostaa niin siihen meni 4981 kW.
Ja tarkemmin : http://www.rakennustyot.com/matiaksellekoti/sahkonkulutus.htm
-
kahden viimevuoden sähkölaskujen kwh keskiarvo on 10500kwh
neliöitä on 230, joista 50% on 21 asteisena ja 50% 23 asteisena
(Sauna ei vielä käytössä ---> pesutilat lämpiää kuumalla vedellä?)
(Ilma vaihtuu ikkunoista sekä poistopuhaltimella 150m3/h ---> LTO 0%)
lämmityksen hoitaa Lämpöässä T8.
Lämpimään veteen ja lämmitykseen menee noin 5000kwh sähköä per vuosi eli lämpöenergiana noin 15000kwh. Kun lämpimän veden osuus otetaan pois niin talon lämmitykseen ei kulune paljoa yli 10000kwh per vuosi. (kuumaa (45asteista) vettä menee tasan 50m3 per vuosi, siitä vois joku muu propellihattu laskea tarkan arvon).
10000kwh lämpöenergiaa per vuosi per 230neliöä per 700 kuutiota ei mielestäni ole paljon näillä leveysasteilla.
(näinä kahtena talvena leivinuunikaan ei ole lämmennyt kuin korkeintaan viisi kertaa)
Talosta:
Seinät Lammin EMH350. (U=25)
Ikkunat Fenestra tehoselektiivi ja super
Yläpohjassa 45cm ekovillaa.
Alapohjassa 20cm EPS:ää.
Rinnetalo, etelärinteessä, Ylikiimingissä
Kaksi aikuista ja yksi 3v lapsi + koira.
Kodin vimpaimet on A ja A+ luokkaa (esim. pakastimia on kaksi, samoin jääkaappeja, 40" TV on min 4h päällä per päivä, PirateBay on ahkerassa käytössä, joten kompuuttereitakin aina päällä, 1-2 autoa lämmössä talvisin tunnin per päivä)
Myöskin kompuutterit on keskimääräistä pöytäkonetta vähävirtaisempia, esim http://saku.isoveli.org/discus/messages/2504/8139.html?1240053349
Ja jatkossa ykköskone tulee kuluttamaan MAX25W: http://www.acube-systems.biz/
Kesällä pärjää nippa nappa ilman jäähdytystä, sisälämpö noin 23-24 kun sälekaihtimet on kiinni auringon puolelta.
Anopille rakentamastani Pellettisysteemistä hieman tuolla: http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/viewtopic.php?t=3101
-
Seuraava kommenttini on tarkoitettu ensisijaisesti niille jotka ovat aikeissa hankkia maalämpöpumpun.
* Hanki ehdottomasti kWh mittari mittaamaan kaikkea maalampöpumpun kuluttamaa sähköenergiaa.
* Hanki ehdottomasti energiamittari(t) mittaamaan lämpöpumpun tuottamaa energiaa.
* näiden kahden mittarin lukemien perustella vasta tiedät mikä on lämpöpumpun COP ja toimiiko pumppu niinkuin on luvattu. Ilman näitä "ajat kuin autossa ei olisi nopeus- matka- tai bensamittaria".
* Oikein - ja oikeasta paikasta hankittuna mittarien lisäinvestointi on noin 200 .. 300 euron luokkaa joka ei ole kokonaisinvestointia ajatellen suuri summa. Tällöin sinulla on aivan eri lähtökohdat osoittaa lämpöpumpun hyvyys tai huonous.
* Jos jokin taho ei hyväksy tätä niin vaihda firmaa.
;D
-
Hanki ehdottomasti energiamittari(t) mittaamaan lämpöpumpun tuottamaa energiaa.
Tähän haluaisin hyviä ratkaisuja.
Lämmön jakopuolelle tarvittaisiin kaksi mittaria:
Toinen lämmityspiiriin (jopa 2 kpl) ja toinen lämpimään veteen.
Tai vaihtoehtoisesti maapiiriin, mutta täällä on ongelmana, että eivät taida toimia, jos lämpötila on pakkasen puolella.
ATS
-
Omaa ratkaisuani varten olen hankkinut kyseiset mittarit Saksasta jossa hintatao on selvästi alempi mitä täällä Suomessa. Sähkö kWh mittarien hinnaksi tuli hieman yli 50 eur/ kpl postikuluineen ja kWh/MWh lämpöenergiamittarit sain aivan samaan yksikköhintaan. Kaikki mittarit ovat uusia ja laadukkaita Landis & Gyrin valmistetta. Kyllä sähkömies ja putkimies osaa ne sijoittaa oikeaan paikkaan ja uudessa asennuksessa se on aina helpompaa kuin jälkeenpäin asennettuna.
-
Omaa ratkaisuani varten olen hankkinut kyseiset mittarit Saksasta jossa hintatao on selvästi alempi mitä täällä Suomessa
Mistä ostit?
Onko sinulla mittari sekä lämmityspiirissä että käyttövesilinjassa vai mahdollisesti maapiirissä?
Minkälaisia tuloksia olet saanut?
ATS
-
Ostin mittarit Saksan Ebaysta ja ovat nyt mittaamassa eri rakennusten lämmön ja sähkönkulutusta. Minulla on vielä öljy- ja tai sähkö lämmitys.
Olen vasta harkinnut maalampöä ja mittareita on myös tätä varten. Itsellä on kiinteistövalvontajärjestelmä johon nämä mittarit kytketään. Tätä kautta olen saanut rakennusten energiakulutuksesta faktiset tiedot ja joiden avulla tulevan maalämpöpumpun mitoitus ja todellinen kulutus ja tuotto voidaan todentaa.
Jos lämmityksen seurannan haluaa pitää täysin hallituna on myös ulkolämpötila ja siitä laskettu astepäiväluku pidettävä seurannassa mukana.
Lisäys kursiivilla
-
Miten tuollaisen mittarin sijoittaa käyttövesilinjaan niin että se antaa luotettavia tuloksia, kun niissä taitaa mittausväli olla esim. 30 s tai vaihtoehtoisesti 4 s. Tuo vaatii ymmärtääkseni kutakuinkin vakiovirtausta antaakseen todenmukaisia tuloksia, tuottopuolella se on. Mutta mutta saako rakenteita muuttamatta mittaria sinne sijoitettua, niin että takuu säilyy?
-
Ei niitä mittareita tarvitse mihinkään pumpun sisäpuolelle sijoittaa. Sähkömittari sähkeskukseen tms oikeaan kohtaan.
Lämmityksen mittari asennusohjeen mukaan, esim mittari paluulinjaan, itse mittarissa on jo paluuveden lämpötilamittaus ja toinen anturi menoveden lämpötilaa mittaamaan.
LKV mittari menevään veteen ( siis kylmään veteen) ja toinen anturi kumavesiputkeen.
Mittaus jakso on standastisoitu ja sillä saadaan tähän tarkoitukseen speksien mukaan n. 1% tarkkuus.
Mittarit on tai voidaan varustaa tarvittaessa pulssiulostulolla tai kytkeä M- bus väylään etäluentaa vasten. Lämpöenergiamittarit ovat paristolla toimivia ja paristojen toimintaikä on 6.. 10 vuotta ja mittareissa on yleensä hälytys tai merkkivalo paristojen ehtyessä.
Se miksi lämpöpumppufirmat eivät laita molempia mittareita siis kulutetun ja saadun energian mittareita, hämmästyttää tai toisaalta ei. Nimittäin lämpöpumpun mukana toimitetuilla mittareilla voitaisiin aivan liian helposti osoittaa lämpöpumpun todelliset ominaisuudet. Tällä vältetään se ettei lämpöpumpputoimittaja "ammu omaan jalkaan" jos pumppu ei toimikkaan luvatulla tavalla.
Niinkuin edellä olen todennut tämä ei ole periaatteessa kustannus- eikä tekniikkakysymys vaan ...... ;)
-
Niinpä, jos mittarin paristo kestää vaikka sen 10 vuotta, niin lukuväli on 30 s, ja se aiheuttaa käyttövedessä sen epäilemäni mittausepätarkkuuden. Se virtaus ja lämpötila kun mitataan vain tuon pulssin aikana, vakiovirtauksessa se ei olekaan ongelma, mutta sykkivässä käytössä se mielestäni on. Sähkönkulutus ei sitten taas mittauksena olekaan ongelma noissa. Se mitä "seppaant" mainitsi maapiirin mittauksesta ratkaisisi kyllä nuo ongelmat, mutta mittaria taitaa olla vaikea löytää.
-
Rauski on aivan turhaa skeptinen. Oheisessa linkissä on tekniset tiedot ostamistani
mittareista.
https://www.siemens.be/cmc/upload/cms/docs/sbt/hvac/Brochures_Datasheets_manuals/FR/10_Comptage_%C3%A9nergie/Datasheets/UH504-101_2WR6_EN.pdf
Yleisesti lämmityksen, lämpimän käyttöveden tms mittaaminen on keskieuroopassa yleisempää kuin täällä Suomessa ja mittausten lukematarkkuus ei tarvitse olla mitään laboratorioluokkaa tämänkaltaisessa tapauksessa.
Kuten aiemmin totesin, kirjoitukseni on suunnattu niille jotka suunnittelevat lämpöpumpun hankintaa ja mitä sen toiminnan toteamiseksi kannattaa tehdä.
Lisätty:
Koko mittausasian voisi kiteyttää vertailevaan kysymykseen;
kuinka moni ostaisi noin 20.000 € maksavan auton (MLP:n hinta) jossa ei ole matka- nopeus tai polttoainenmittaria.
;D
-
Hienohan tuo Landis+Gyr on, ja täyttää varmaan mittaustarpeet.
On totta että olin ehkä turhankin kriittinen, ei sitä pilkkua tarvii halki saada, jos vaan kulutustottumuksiaan tarkkailee.
On mainoksia ja "mainoksia" näissä missä tiedot on ilmoitettu tuon uudemman euronormin (EN 14511) mukaan, näyttäisivät tiedot olevan aikalailla todentuntuisia, ainakin meillä. Niinpä jos lämpöpumppua harkitsee niin tehoa kannattaa mielestäni arvioida tuon uudemman, eikä vanhemman EN 255 perusteella, silloin ollaan totuutta.
Ja vaikeaahan on niitä mittauksiakin suorittaa ennen kuin sen pumpun on hankkinut.
Saattaapi olla hyvinkin harkittua ettei niitä mittareita sinne vakiona laiteta, säilyy hyvä mieli pidempään, koska joka tapaukseessa säästö kulutuksessa on huomattavaa, vaikkapa verraten suorasähköön.
Mutta toisaalta, kyllä meille nippelifriikeille voisivat ne mittarit laittaa vakioiksi, ja tarkatkin vielä.
-
SON,
sen verran hienoja mittareita ja edullisesti, että jos voisit laittaa linkin sinne ebay:n nettimyyjälle / siihen tarjoukseen mistä ostit, niin muutkin voivat harkita noita. en löytänyt hauilla niitä ebaystä.
Itsellä vain sähkön kwh mittarit, joilla pärjää aikas hyvin jo ja dataloggeri kerää lopun tarvittavan datan.
-
Kyllä minusta tommosiksi mittauksiksi riittää 2 mittausta, kuten menot/tulot, debit/kredit skulutettu/saatu:
Lämmitys järjestelmän edessä oleva sähkö-kwh ja sitten toisena MLP:n tuottama energia edellä mainituntapaisten L&G mittarin avulla.
Se käyttövesi erottelu on jo hienostelua.
Itse mittailen vasta kulutettua sähköä ja saadut kwh:t ihan arviokaupalla...näkee sitten kun vuosi umpeutuu osuiko oikeaan...vertaan siis entisiin ö-kulutuksiin.
-
Yleisesti lämmityksen, lämpimän käyttöveden tms mittaaminen on keskieuroopassa yleisempää kuin täällä Suomessa ja mittausten lukematarkkuus ei tarvitse olla mitään laboratorioluokkaa tämänkaltaisessa tapauksessa.
Täysin samaa mieltä - esim. 30s välinen mittaus myös piikki-käytössä riittää täysin, jos haetaan pitenpiaikaista (ei hetkittäistä vaimon suihkussakäynnin snt-hintaa ;D ) kulutustietoa, 1% virhe tullee mittavirheestä, ei mittavälistä. Vaikka mittaus olisi 1s välein, virtaus ja lämpötilamittauksen toleranssi on varmasti 1% luokkaa (mainitun hintaisella mittarilla, 0.1% tarkkuutta saa sitten vasta teollisuushinnalla ?).
Kuten aiemmin totesin, kirjoitukseni on suunnattu niille jotka suunnittelevat lämpöpumpun hankintaa ja mitä sen toiminnan toteamiseksi kannattaa tehdä.
Olen jälleen samoilla linjoilla ja toteuttamassa itsekin samaa mittausvaihetta: Jos saneeraa olemassa olevaa taloa, kannattaa mitata n. 1v ainakin lämpöpiirin karkea toiminta (kokonaiskulutushan esim. KL:stä löytyy sitten jälkikäteen sitten KK-laskusta, itsellä lisäksi Excel-seuranta)
Yritin pärjätä omassa projektissa hieman yksinkertaisemmalla tavalla ilman suuria muutoksia (esim. mittaukset putken pinnasta, eriste päälle 20cm matkalla):
1. Akselvastekoe 9kW olemassa olevalla kaukolämmöllä (tehot analogi-säätökäyrän käsisäädöllä 9kW:iin (Fortum:n taksamittarin mukaan) ja siitä laskennallinen pumpun virtaus lämpötilagradientin mukaan (lämmityskauden ulkopuolella). Lämpötilan virhe varmasti yli 5%, mutta se kompensoituu lopuksi pois (samat mittapisteet / kalobroinnit).
2. Lämpöpiirin mittausta takana 1 talvi (n. 250 tuhatta arvoparia kovalevyllä, lattialämmitys meno/paluu/ulkolämpö n. 2min välein), josta saa laskettua:
- Tämän hetken lämpökäyrän
- keskiarvot ja gradientin ulkolämpötilan funktiona (vanha säädin on erittäin karkea, joten k-a on ainut tapa). Laiskuuttani en aikanaan saanut laitettua sisälämpötilaa (olisi tarvinut kaapelin näkyvälle paikalle makkarin läpi), mutta sisällä "manuaalinen" tarkkailu tuntui riittävältä
Harmi, että -16 C-deg oli tämän talven "ennätys" >:(
3. Nyt hankkinnan loppuvaiheessa 9kW MPL:tä (ruotti-pumppu), ja vaikka kiertovesipumppu ja mittaus-pisteet menevät uusiksi, onpahan ainakin enemmän faktaa, onnistuiko mm. takaisinmaksutavoite (kovin moni ei taida olla vaihtanut KL:stä maalämpöön).
Uudessa laitteessa / asennuksessa tarkoitus mitata lämpötilojen lisäksi myös LL- ja LKV-virtausta omalla S0-mittuksella (myös LKV-kierto saadaan erikseen).
20tEUR auto ilman nopeusmittaria - hyvä syy olla keskustelematta mittarivirheestä, kun baana auki ja GPS kehissä :D
-
Hae goolella ebay.de ja sitten lähelle vasenta yläkulmaa hakusanaksi wärmezähler* niin saat näkyviin näitä mittareita.
Sitten ostamisesta.
Ensin pitää liittyä Ebayn jäseneksi. Ostaminen tai huutaminen on taitolaji ja minultakin meni melkein vuosi kun tärppäsi näiden mittarien kanssa . Ensiksi, kannattaa aina huutaa tai ostaa vain niiltä joiden palaute on 100% ja toiseksi kannattaa aina kysyä ensin postikulujen hintaa, kolmanneksi kannattaa kytätä myyjää jolla on usempi mittari ym samalla kertaa myynnissä. Ebayssa voidaan myydä jolloin hinta on korkea(mpi) tai sitten huutokapalla. Huutoaika päättyy juuri siloinkun päättymisaika on merkitty ja monasti esim 10 sekuntia ennen tehty tarjous voi johtaa hyvään tulokseen tai sitten ei. :D
Siis ensin kannattaa seurailla mitä on tarjolla, hinnat voivat vaihdella paljonkin nimittäin kokemuksesta tiedän että monet konkurssipesistä ostaneet myyvät tavaraa nipussa ja erissä ja eivät ole välttämättä tietoisia tavaran todellisesta arvosta. Tälleen itse sain. Ja vielä varoituksen sana, osto vain niiltä joilla on useita satoja kauppoja ja palaute 100% ja maksu sitten PayPal´in kautta
niin aika varmalla pohjalla. Englannin kielellä parjää yleisesti ottaen aika hyvin mutta jos saksankielen hallitsee aina parempi.
Jos tietäisin että näille mittareille olisi kysyntää niin voisinhan minäkin niitä huutaa, eläkeukkona kun on aikaa seurailla. Pitäisi vain tietää mikä on sellainen kohtuuhinta mikä "veljet" ovat valmiit maksamaan. :D
-
EKo_taas kirjoitti:
"Täysin samaa mieltä - esim. 30s välinen mittaus myös piikki-käytössä riittää täysin, jos haetaan pitenpiaikaista (ei hetkittäistä vaimon suihkussakäynnin snt-hintaa ) kulutustietoa, "
Mitäs pienistä, näin itsekin ajattelin, laitoin pinta-asennuksena paluuanturin. Ihmetys oli suuri kun l-pumpun tuotto ylitti kaikki arvioni n. 0,5 kW:lla, hienoa oli ajatus, tuohan on parempi niitä mainoksiakin. Epäily kuitenkin heräsi ja anturin uudelleen sijoittaminen sisäiseksi tuli ajatuksiin, sen tein, ja vuorokausituotto putosi 14 kWh, eikä kysymys ollut kuin 0,5- 0,6 asteen paluulämpöerosta. Siis tuon jatkuva kertautuminen aiheutti 14 kWh vuorokausivirheen. Ihan pikkuasia siis.
-
Mitäs pienistä, näin itsekin ajattelin, laitoin pinta-asennuksena paluuanturin. Ihmetys oli suuri kun l-pumpun tuotto ylitti kaikki arvioni n. 0,5 kW:lla, hienoa oli ajatus, tuohan on parempi niitä mainoksiakin. Epäily kuitenkin heräsi ja anturin uudelleen sijoittaminen sisäiseksi tuli ajatuksiin, sen tein, ja vuorokausituotto putosi 14 kWh, eikä kysymys ollut kuin 0,5- 0,6 asteen paluulämpöerosta. Siis tuon jatkuva kertautuminen aiheutti 14 kWh vuorokausivirheen. Ihan pikkuasia siis.
5000kWh vuodessa - ei paha :P Sehan on saman verran kuin keskimäärin 4-h perhe kuluttaa LKV:tä.
Totta tosiaan, että lämpötilan (ml. pintamittaus) on varmaan suurin virheiden aiheuttaja erit. muuttuvassa virtauksessa. Tosin ei ne taskutkaan saati anturit ole viiveettömiä (massattomia).... Itse olen ajatellut tulevaisuudessa mitata LKV:n lämpötilan padan yläosasta ja olettaa, että sellaista lämpöä tyrkätään suihkulle. Siellä luulisi anturi olevan riiittäväm stabiilissa tilassa.
Jos taas puhutaan LL-vedestä, luulisi, että LL-gradienttista kompensoituisi pahin virhe, jos meno/paluu mittaus asennus tehty samalla tavalla. Mutta näköjää ei....
-
Jaap, tuli korjauslasku kun vaihdettiin sähköyhtiötä.
Talvipäivien kulutus 1650kwh ja muun ajan kulutus 8350kwh. Eli kaikki sähköt 230m2 & 700m3 talossamme Ylikiimingissä, aikavälillä 1.4.2008 ja 1.3.2009.
Vuodessa about siis tasan 10000kwh + parisataa kwh kait tän vuoden huhtikuulta + max100kwh leivinuunilla.
Palauttivat about 300[ch8364] maksettuja laskuja.
-
10.11.08 Illalla hyrähti LÄSSÄ v10 203 säätimellä käyntiin Kaakkoissuomessa.
Savipellossa putkea yht. 570m kahdessa piirissä. eristämätöntä mittaa noin 550m.
Talo -37 rakennetturintamamiestyyppinen osa(puru) -70 luvulla laajennettu (villa).
-160m2 lämmintä kahdessa kerroksessa ja n.45 puolilämmin autotalli, jossa mlpkin sijaitsee.
-Ikkunat 10 vuotta vanhat tiivit
-Patterilämmitys, pesutiloissa lattialämmitys vesikierolla
-3 henkeä. Sauna (8Kw) lähes päivittäin.
APK kuumassa vedessä.
Pumpulla oma mittari 3vrk kulutus 84kwh kompuratunnit 16h
(tehtaan säädöt)
Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut nestettä lisäillä.
Melu ei haittaa, kun on kahden tiiliseinän takana asuintiloista. Ei pidä mielestäni muutenkaan mitenkään erityisen kovaa ääntä. Saunassa juuri ja juuri kuulee äänen.Pumppu on lauteiden kohdalla yhden seinän takana. Pumpun alla omat tassut ja 10mm pehmeät kumipalat.
Öljyssä pysymiseen olisi vaadittu vm-72 öljykattilan uusinta,piipun putkitus,öljysäiliön tarkastus, poltinhuolto... huoleton öljykin oli, mutta se hinnan poukkoilu (Kahdessa vuodessa 63snt-1€) ja laakista tulevat suuret laskut harmitti.
Sähkön hinta sentään nousee tasaisesti kokoajan, eli yllätyksiä ei tule... 8-)
Takaisinmaksuaikoja en ole jurikaan laskenut. Enemmän olen foorumilta katsellut vastaavia saneerauskohteita ja katsonut, mitä niissä on ollut kulutukset. Niiden mukaan 2/3 osaa voisi pudottaa vuotuisista kuluista pois.
Huoleton ja huomattavasti halvempi käyttää, kun entinen, niin siinä tärkeimmät ominaisuudet mielestäni.
Nyt pitää vaan toivoa, että oli järkiostos...
Päivitän, kun kulutuksia tulee pidemmältä ajalta. Sen jälkeen alan tutkimaan säätöjä.
Lisäyksenä, että Öljyä meni aiemmin noin 3400l/vuosi
Pumppuun/asennukseen sai silloin maksuaikaa puoli vuotta mahd. tukien toivossa, mutta pykälät muuttui ja tukea ei saanut kotital.vähennystä lukuunottamatta.
Kaikkine kuluineen kokonaishinta oli 13 350€ mukaanluettuna kaivurikuskin syksyllä murjoman viemäriputken korjaus keväällä. ~130€
Keruuputket ostin kaupungin varastolta, Kaivurikuski oli tuttu
Itse siirrettiin pumppu pihalta paikalleen(pumppu on eripaikassa, kun Öljykattila oli, joten siitä ei eri kulua. Itse purkasin sen pois ja naapurin romukuski haki pihasta ilmaiseksi.
Huuto.nettiin meni
Öljypoltin 120€
lattiakierron push 12 pumppu 310€
27.8.2009 Laiska ei vaan jaksa kytätä niitä lukemia enää... alkuun jaksoi hetken.
Talo on haja-asutus alueella, joten sähkökatkoksia tuntuu olevan ukkosella useampia.
Pumpun käynnistämisen jälkeen lämpökäyriä muutettu vain hieman.
Talvella kv pumput 2/3 keväällä käännetty 1/3. Talven kylmimmillä keleillä 1/3 asennossa huomasin, että takkahuoneen lämpötila laski aavistuksen. Patteriverkossa meni Öljyllä n 70 asteinen vesi ja nyt maks. 58, joten tuon kai jotensakin ymmärtää. Kaksirivinen patteri varmaan poistaisi tuon ilmiön, mutta ei ole niin häiritsevä. Pumpun nopeuden nostokin auttoi hieman. Autotallissa n 1x3m patteri, joka on kokoajan kovin kylmän tuntuinen. Tallissa on kuitenkin n.15 lämmintä. (pumppu itsessään lämmittää tallin)
Käynnistämisen jälkeen yhtään hälytystä ei ole tullut, eikä nesteitä ei ole tarvinnut lisätä. (koputtaa puuta)
27.8.09 kwh lukema pumpun omassa mittarissa 7968 kwh
Pumpun tunteja en muista, mutta vastustunnit 0
arvelin 10 000kwh/vuosi, kun pumpun asensin ja kai tuo aika lähelle tulee menemään nyt, kun pumppu alkaa taas pikkuhiljaa lämmittämään myös taloa. Siihen päälle 5000-6000kwh käyttösähköä.
-8kwh kiuas lämpiää edelleen noin 6x/vk.
-Autotallissa huutaa lähes päivittäin kompura, rälläkät, mig jne.. ja valot aina päällä joka huoneessa.
Se, mitä vielä teen on kuumavesiputkien Patteri ja käyttövesi yhteenkoteloiminen pumpulta noin 5m päähän, jossa se liittyy vanhaan verkkoon ja sukeltaa pesutilojen lattialämpöputkien viereen lattian alle. Nyt suihkussa pitää laskea hetki vettä, ennenkun tulee lämmintä.
Tässä vaiheessa vaihto ei kaduta pätkääkään. Ne kriteerit, jotka itsellä vaihtoon oli, eli halvempi, kuin öljy ja huoleton, sekä laskutus toimii tasaisesti) ovat täyttyneet vuodessa enemmän, kun hyvin. Aika näyttää, miten jatkossa.
-
10.11.08 Illalla hyrähti LÄSSÄ v10 203 säätimellä käyntiin Kaakkoissuomessa.
Savipellossa putkea yht. 570m kahdessa piirissä. eristämätöntä mittaa noin 550m.
Talo -37 rakennetturintamamiestyyppinen osa(puru) -70 luvulla laajennettu (villa).
-160m2 lämmintä kahdessa kerroksessa ja n.45 puolilämmin autotalli, jossa mlpkin sijaitsee.
-Ikkunat 10 vuotta vanhat tiivit
-Patterilämmitys, pesutiloissa lattialämmitys vesikierolla
-3 henkeä. Sauna (8Kw) lähes päivittäin.
APK kuumassa vedessä.
Pumpulla oma mittari 3vrk kulutus 84kwh kompuratunnit 16h
(tehtaan säädöt)
Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut nestettä lisäillä.
Melu ei haittaa, kun on kahden tiiliseinän takana asuintiloista. Ei pidä mielestäni muutenkaan mitenkään erityisen kovaa ääntä. Saunassa juuri ja juuri kuulee äänen.Pumppu on lauteiden kohdalla yhden seinän takana. Pumpun alla omat tassut ja 10mm pehmeät kumipalat.
Öljyssä pysymiseen olisi vaadittu vm-72 öljykattilan uusinta,piipun putkitus,öljysäiliön tarkastus, poltinhuolto... huoleton öljykin oli, mutta se hinnan poukkoilu (Kahdessa vuodessa 63snt-1€) ja laakista tulevat suuret laskut harmitti.
Sähkön hinta sentään nousee tasaisesti kokoajan, eli yllätyksiä ei tule... 8-)
Takaisinmaksuaikoja en ole jurikaan laskenut. Enemmän olen foorumilta katsellut vastaavia saneerauskohteita ja katsonut, mitä niissä on ollut kulutukset. Niiden mukaan 2/3 osaa voisi pudottaa vuotuisista kuluista pois.
Huoleton ja huomattavasti halvempi käyttää, kun entinen, niin siinä tärkeimmät ominaisuudet mielestäni.
Nyt pitää vaan toivoa, että oli järkiostos...
Päivitän, kun kulutuksia tulee pidemmältä ajalta. Sen jälkeen alan tutkimaan säätöjä.
Lisäyksenä, että Öljyä meni aiemmin noin 3400l/vuosi
Pumppuun/asennukseen sai silloin maksuaikaa puoli vuotta mahd. tukien toivossa, mutta pykälät muuttui ja tukea ei saanut kotital.vähennystä lukuunottamatta.
Kaikkine kuluineen kokonaishinta oli 13 350€ mukaanluettuna kaivurikuskin syksyllä murjoman viemäriputken korjaus keväällä. ~130€
Keruuputket ostin kaupungin varastolta, Kaivurikuski oli tuttu
Itse siirrettiin pumppu pihalta paikalleen(pumppu on eripaikassa, kun Öljykattila oli, joten siitä ei eri kulua. Itse purkasin sen pois ja naapurin romukuski haki pihasta ilmaiseksi.
Huuto.nettiin meni
Öljypoltin 120€
lattiakierron push 12 pumppu 310€
27.8.2009 Laiska ei vaan jaksa kytätä niitä lukemia enää... alkuun jaksoi hetken.
Talo on haja-asutus alueella, joten sähkökatkoksia tuntuu olevan ukkosella useampia.
Pumpun käynnistämisen jälkeen lämpökäyriä muutettu vain hieman.
Talvella kv pumput 2/3 keväällä käännetty 1/3. Talven kylmimmillä keleillä 1/3 asennossa huomasin, että takkahuoneen lämpötila laski aavistuksen. Patteriverkossa meni Öljyllä n 70 asteinen vesi ja nyt maks. 58, joten tuon kai jotensakin ymmärtää. Kaksirivinen patteri varmaan poistaisi tuon ilmiön, mutta ei ole niin häiritsevä. Pumpun nopeuden nostokin auttoi hieman. Autotallissa n 1x3m patteri, joka on kokoajan kovin kylmän tuntuinen. Tallissa on kuitenkin n.15 lämmintä. (pumppu itsessään lämmittää tallin)
Käynnistämisen jälkeen yhtään hälytystä ei ole tullut, eikä nesteitä ei ole tarvinnut lisätä. (koputtaa puuta)
27.8.09 kwh lukema pumpun omassa mittarissa 7968 kwh
Pumpun tunteja en muista, mutta vastustunnit 0
arvelin 10 000kwh/vuosi, kun pumpun asensin ja kai tuo aika lähelle tulee menemään nyt, kun pumppu alkaa taas pikkuhiljaa lämmittämään myös taloa. Siihen päälle 5000-6000kwh käyttösähköä.
-8kwh kiuas lämpiää edelleen noin 6x/vk.
-Autotallissa huutaa lähes päivittäin kompura, rälläkät, mig jne.. ja valot aina päällä joka huoneessa.
Se, mitä vielä teen on kuumavesiputkien Patteri ja käyttövesi yhteenkoteloiminen pumpulta noin 5m päähän, jossa se liittyy vanhaan verkkoon ja sukeltaa pesutilojen lattialämpöputkien viereen lattian alle. Nyt suihkussa pitää laskea hetki vettä, ennenkun tulee lämmintä.
Tässä vaiheessa vaihto ei kaduta pätkääkään. Ne kriteerit, jotka itsellä vaihtoon oli, eli halvempi, kuin öljy ja huoleton, sekä laskutus toimii tasaisesti) ovat täyttyneet vuodessa enemmän, kun hyvin. Aika näyttää, miten jatkossa.
vuosijuhla oli 10.11.2009
käyntiaika ~2200h
kulutus ~9500Kwh pumpulle.
sähkövastusaika 0
ilman yhtäkään häiriötä.
ensimmäinen häiriö tullut viime yönä. neljättä päivää -20DegC. Ei juurikaan lunta maassa.... Syy "kompr. käynti" ja vastuskin menetti neitsyytensä. näyttää 3h vastusaikaa. Nyt on sihti putsattu. Saa nähdä, tapahtuuko uudelleen.
oma tavoite oli päästä alle 10 000kwh ja se täyttyi. en pidä pahana arvona harvalle talolle. laskut on tasoittunut ja ei ole tarvinnut käydä jetiltä hakemassa dieseliä, kun öljypannun aikaan tuli tehtyä jonkun unohtaessa seurata ö-säiliön pintaa.
-
Täällä kirjattiin päättyneeltä vuodelta korkeimmat kulutuslukemat koko talon historian aikana. Vuosittaiset erot ovat tosin aika pieniä mutta ero edelliseen vuoteen (jolloin lukemat olivat taas kaikista pienimmät) on koko talon sähkön kulutuksessa 510kWh (v.2008: 8815kWh ja v.2009 9325). Pumpun käyttötunnit kasvoi myös 1310h lukemista viime vuoden 1435 tuntiin. Vähiten LÄ:ssä pyöri v.-06 1295h verran. Pupun käyttötunnit nyt yht. 5952h (käyttöönotto 5/2005). Talo 1 1/2krs. perus puutalo jossa lämitettävää 530m3 rak.vuosi 2005.
-
Sama huomio täällä kuin edelläkin. Viime vuonna LP kulutti n. 13 % enemmän sähköä kuin sitä edellisenä vuonna. 2008:7260 kWh, 2009:8232 kWh.
-
Ei erillistä mittaria pumpulle, mutta aiemmin meni noin 8500 Kwh / v, nyt 1.10.2009 - 30.9.2010, 17300 kWh, huolimatta edellisestä talvesta.
-
Omia lukemia:
Asennutin oman energiamittarin lämpöpumpulle 18.2.2010.
Tähän päivään mennessä pumppu vienyt sähköä 7083 kWh.
Tämä tekee keskiarvona 885 kWh/kk. Tasaisen kulutuksen mukaan kulutus vuodessa olisi 10 624 kWh; taitaa mennä kuitenkin isommaksi...
Kompressorin käyntiaika samalla välillä 1179 h.
Pumppu: LÄ V15 vm -06
T. PL
Kopion tuohon perään tuolta tiedonkeruuketjusta noita perustietoja:
Nimi tai nimimerkkisi: Peruslämmittäjä
Rakennuksen paikkakunta: Kokkola
Rakennusvuosi: 2007-2009
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 2 (osittain yhdessä tasossa, korkeaa tilaa, 2 krs korkuinen), ei kellaria
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 227 m2, siis yhteensä talon pinta-ala 1&2 krs.
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: Tämä täytyy tarkistaa
Talotyyppi (rinne/tasamaa): Tasamaa
Talon materiaali: Lammiharkko
Tulisijojen lukumäärä: 0
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: 69 m2
Ulkorakennuksen lämpötila: 15-18 astetta
Maatyyppi: savi/täyttömaa
Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: 0
Henkilölukumäärä: 2+2
Mukava sisälämpötila on?: 22-23
Muita vaikuttavia asioita?: iso lasiseinä, näiden alla Floorline-tuulettimet. Tekevät lämpöverhon ikkunan eteen. Poistaa vedon tunteen.
Yläkerrassa betonilaatta, ontelolaatan päällä. Kaikissa paikoissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Lämpöässä V15
Erillisen varaajan koko: Ei ole
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): Talo, tekninen tila.
Etäisyys pumpulta taloon:
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: Porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 2
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: Kaivojen syvyys n. 135 m/kpl
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Kuutio, Deekax (talteri)-merkiltään
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): Sähkö
Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP): Konvektori: 8 kpl
KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): Ei tietoa. Emme ole asuneet talossa vielä yhtäjaksoisesti vuotta. Pätkissä kylläkin, tämä onkin pitkäjuttu
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): Ei tietoa
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):
Sähkö/puukiuas: Sähkö, hetivalmis Saunatonttu 8kw
Poltettujen puiden määrä (m3): 0
-
Tämä on siis jatkoa alkup. viestiini 13.11.2008 siellä tönön tiedot
näkyy myös viestissä #167
vuosijuhla oli 10.11.2009
käyntiaika ~2200h
kulutus ~9500Kwh pumpulle.
sähkövastusaika 0
ilman yhtäkään häiriötä.
ensimmäinen häiriö tullut viime yönä. neljättä päivää -20DegC. Ei juurikaan lunta maassa.... Syy "kompr. käynti" ja vastuskin menetti neitsyytensä. näyttää 3h vastusaikaa. Nyt on sihti putsattu. Saa nähdä, tapahtuuko uudelleen.
oma tavoite oli päästä alle 10 000kwh ja se täyttyi. en pidä pahana arvona harvalle talolle. laskut on tasoittunut ja ei ole tarvinnut käydä jetiltä hakemassa dieseliä, kun öljypannun aikaan tuli tehtyä jonkun unohtaessa seurata ö-säiliön pintaa.
[/quote]
Toinen vuosijuhla 10.11.2010 noin 10400kwh vuosi pumpulle .
22.2.2011 mennessä kaksi häiriötä 2010 alussa ja 2011 helmikuussa. , josta vastusaikaa kertynyt 5h molemmilla kerroilla mutasihti putsattu. Pitäs varmaan tehdä kerta vuoteen se, mutta laiska, kun on. Käyntiaika tuntuu korkealle 6148h 2v/3kk 10pv, vaikka kwh lukema on mielestäni normi ton kokosessa harvassa talossa. Johtuuko patterikierrosta?
10.11.2010-22.2.2011 565kwh, joka tuntuu taas vähän pieneltä, kun on pahin aika ja nämä hirmu pakkasjaksot?
-
10.11.08 Illalla hyrähti LÄSSÄ v10 203 säätimellä käyntiin Kaakkoissuomessa.
Savipellossa putkea yht. 570m kahdessa piirissä. eristämätöntä mittaa noin 550m.
Talo -37 rakennetturintamamiestyyppinen osa(puru) -70 luvulla laajennettu (villa).
-160m2 lämmintä kahdessa kerroksessa ja n.45 puolilämmin autotalli, jossa mlpkin sijaitsee.
-Ikkunat 10 vuotta vanhat tiivit
-Patterilämmitys, pesutiloissa lattialämmitys vesikierolla
-3 henkeä. Sauna (8Kw) lähes päivittäin.
APK kuumassa vedessä.
Pumpulla oma mittari 3vrk kulutus 84kwh kompuratunnit 16h
(tehtaan säädöt)
Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut nestettä lisäillä.
Melu ei haittaa, kun on kahden tiiliseinän takana asuintiloista. Ei pidä mielestäni muutenkaan mitenkään erityisen kovaa ääntä. Saunassa juuri ja juuri kuulee äänen.Pumppu on lauteiden kohdalla yhden seinän takana. Pumpun alla omat tassut ja 10mm pehmeät kumipalat.
Öljyssä pysymiseen olisi vaadittu vm-72 öljykattilan uusinta,piipun putkitus,öljysäiliön tarkastus, poltinhuolto... huoleton öljykin oli, mutta se hinnan poukkoilu (Kahdessa vuodessa 63snt-1€) ja laakista tulevat suuret laskut harmitti.
Sähkön hinta sentään nousee tasaisesti kokoajan, eli yllätyksiä ei tule... 8-)
Takaisinmaksuaikoja en ole jurikaan laskenut. Enemmän olen foorumilta katsellut vastaavia saneerauskohteita ja katsonut, mitä niissä on ollut kulutukset. Niiden mukaan 2/3 osaa voisi pudottaa vuotuisista kuluista pois.
Huoleton ja huomattavasti halvempi käyttää, kun entinen, niin siinä tärkeimmät ominaisuudet mielestäni.
Nyt pitää vaan toivoa, että oli järkiostos...
Päivitän, kun kulutuksia tulee pidemmältä ajalta. Sen jälkeen alan tutkimaan säätöjä.
4Vuotta takana. Viimetalvena kovimmilla pakkasilla polvilleen toistuvasti ja talo alkoi jäähtyä. Nippeleitä vaihdettiin, mutta mitään paperia en ole saanut, mitä on tehty. Sen jälkeenkin putoillut pois, mutta on lähtenyt päälle. Taulussa vaan näkyy kompressorin käynti error. en tiedä, kuinka usein tapahtuu, kun en siellä jatkuvasti käy. eli montako jää huomaamatta, jos aina tulee päälle uusi.
No muuten tyytyväinen, mutta matkatyö, niin hieman huolettaa tuo luotettavuus. Etsinnässä on kaukoohjauspaketti, jolla mistäpäin maailmaa tahansa saa vehjettä tutkittua ja saa hälyt kännyyn.
Pumpulla oma mittari ja kulutukset on jaettu 4v ajalle. 9600kwh/vuosi. Nyt talo rempassa ja eristeet parantuneet ja neliöt nousee lukemaan 205m2
-
Meillä talon hälytysjärjestelmä lähettää viestin jos pumpussa häiriöitä tai esim sähköt on poissa, pumpusta tarvitaan vain reletieto joka johdetaan hälytyskeskukseen.
-
mökkiin 107 neliötä, maalämpö jonka keruuputket suossa. Rossipohja lattiat joissa esim pesuhuoneessa ja saunassa valulattia ja loput lankkulattialla. Kwh mittari asennettu maalämpöpumpun eteen 2.4 2014 ja nyt 26.8 tta sähköä kulunut 620 kwh. Pumppu geopro mh 5. Tuloilman esilämmitys maalämmöllä ja kesällä viilennys. Keruuneste oli äsken 25 min käytön jälkeen 11.9 astetta. Ulkolämpö 12 astetta