Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: olavi62 - 15.01.11 - klo:09:32
-
Olen pohdiskellut aurinkopiirin liittämistä maalämpöjärjestelmään. Talossa tekninen tila päärakennuksessa, jossa myös V13 pumppu.
Erillinen autotalli 10m kanaalin päässä. Päärakennuksen ilmansuunnat on siten, että paneelien järkevä sijoittaminen ei onnistu, joten olen pohtinut paneelien sijoittamista autotallirakennukseen, joka on suunnaltaan ihanteellinen (aurinko paistaa koko päivän).
Tämähän tarkoittaa sitä, että talliin tulee laittaa erillinen varaaja, jonka kierukassa kiertää aurinkopiirin neste. Vaippaan sitten lattiavesi kierttämään. Onko tässä lämpöteknisesti mitään järkeä? Maalaisjärjellä ajatellen kesäaikaan, kun tallissa ei ole lämmitystarvetta, lattiavesi palaa päärakennukseen "lämmitettynä", mutta onko siitä hyötyä esim. käyttöveden lämmitykseen kesäisin? Mitä vaaroja on olemassa; lämpeääkö lattiavesi liian kuumaksi helteellä? En ajattele niinkään investointikustannuksia vaan lähinnä toimivuutta ja hyötyä tulevaisuudessa. Kiitos
-
Saatkohan tehtyä autotallistasi saunan vai ajattelitko liittää sen varaajan paluukiertoon?
-
Tietenkin paluukiertoon tallista pumpulle.
-
Tietenkin paluukiertoon tallista pumpulle.
Onko sun paluu tallista suoraan pumpulle, vai onko siitä haaroja esim. shunteille. Ajattelin vaan että se paluu voi joskus olla liian kuumaa ja shuntti ei pelloo oikeen.
-
Systeemi on vielä talliin kokonaan rakentamatta, mutta taloon putki tulee suoraan pumpulle paluukiertoon.
-
Systeemi on vielä talliin kokonaan rakentamatta, mutta taloon putki tulee suoraan pumpulle paluukiertoon.
Eikös siinä haarassa ole juuri niitä shuntteja (V13 sisällä), vai meneekä suorana putkena varaajaan, iliman T, Y tai X haaroja?
-
Olen pohdiskellut aurinkopiirin liittämistä maalämpöjärjestelmään. Talossa tekninen tila päärakennuksessa, jossa myös V13 pumppu.
Erillinen autotalli 10m kanaalin päässä. Päärakennuksen ilmansuunnat on siten, että paneelien järkevä sijoittaminen ei onnistu, joten olen pohtinut paneelien sijoittamista autotallirakennukseen, joka on suunnaltaan ihanteellinen (aurinko paistaa koko päivän).
Tämähän tarkoittaa sitä, että talliin tulee laittaa erillinen varaaja, jonka kierukassa kiertää aurinkopiirin neste. Vaippaan sitten lattiavesi kierttämään. Onko tässä lämpöteknisesti mitään järkeä? Maalaisjärjellä ajatellen kesäaikaan, kun tallissa ei ole lämmitystarvetta, lattiavesi palaa päärakennukseen "lämmitettynä", mutta onko siitä hyötyä esim. käyttöveden lämmitykseen kesäisin? Mitä vaaroja on olemassa; lämpeääkö lattiavesi liian kuumaksi helteellä? En ajattele niinkään investointikustannuksia vaan lähinnä toimivuutta ja hyötyä tulevaisuudessa. Kiitos
10m ei sinänsä ole pitkä matka (itselle tulee 20m putket kerääjien ja LÄ:n väliin), mutta et pysty oikein hyödyntämään kerääjiä ilman että vedät kuparia/rst putket tallin ja päärakennuksen väliin.
Saatko putket upotettua tuohon tallin ja päärakennuksen väliin?
Mikä on päärakennuksen katon lappeen kulma ja suunnat?
-
Koneen sisällä on paluulinjassa jokin 3-tie moottoriventiili(?). Talon ja tallin väliin upotettu ecoflex (muovinen meno/paluu putki eristeen sisällä). Talli siinä rakennusvaiheessa, että kesällä rakennetaan lattialämmitys yms. Kattolape etelään aika loiva, mutta katon malli pulpetti, jonka pystyosa on suoraan etelään, joten paneelin saa varmaan sopivaan asentoon.
-
Ymmärtämättömyyden sekoittamiseksi:
Niin aioit pistää paluuvesivaraajan sinne talliin johon latian paluuvesi pohjalle ja yläpäästä paluu Lässään. Tuota varaajaa aiot ladata auringolla.
Oliko väärin ymmärretty?
Se 3-tie ei siinä tykkää että paluulinjasta tulee kuumempaa kuin menovesi, se alkaa säätämään enemmän sitä kuumaa paluuvettä menovedeksi jne... Eli se pitäis ohittaa kun tulee jotain kuumempaa ,esim. termostaattiventtilillä saisit paluun Lässään jaettua 2:lle lämpötasiolle, sen kuuman suoraan varaajaan jos siinä yhteitä riittää.
Tai sitten se tallista paluu pitäis saada siihen Lässään oikosinta tietä.
-
Koneen sisällä on paluulinjassa jokin 3-tie moottoriventiili(?). Talon ja tallin väliin upotettu ecoflex (muovinen meno/paluu putki eristeen sisällä). Talli siinä rakennusvaiheessa, että kesällä rakennetaan lattialämmitys yms. Kattolape etelään aika loiva, mutta katon malli pulpetti, jonka pystyosa on suoraan etelään, joten paneelin saa varmaan sopivaan asentoon.
Tarkenna vielä: onko päärakennuksen lape etelään? Jos ei ole (koska jos olisi niin miksi sekoittaa tallia tähän) niin mihin suuntaan lappeet ovat ja mikä on päärakennuksen katon kulma?
-
Juuri näin sitä olen "maalaisjärjellä" ja ilman LVI alan koulutusta pohdiskellut. Eli paluuvesi varaajan läpi. Mutta pelkään juuri sitä, että perussysteemi pumpussa menee sekaisin, vesi tulee liian kuumana tai koko rakennelmasta ei ole mitään lämpöteknistä hyötyä.
Varaajassahan on aurinkoyhteet, mutta niiden käyttö ei onnistu tässä tapauksessa. Vai voiko ajatella, että teknisessä tilassa ennen pumppua tallin paluulinja käännetään esim.3-tie venttiilillä suoraan aurinkoyhteeseen (paluu). Ja talviaikaan taas normaali paluukierto päälle.
Jos saisi jostakin halkileikkauksen V13-pumpusta ja putkituksista, niin itsekkin voisi asiaa varmaan tarkemmin pohtia. Nyt tuo sisäosan rakenne on vähän "hepreaa".
En ole innokas virittelemään itse pumpun sisälle mitään omia systyeemejä. Jätän mieluummin koko asian sikseen.
-
Tarkenna vielä: onko päärakennuksen lape etelään? Jos ei ole (koska jos olisi niin miksi sekoittaa tallia tähän) niin mihin suuntaan lappeet ovat ja mikä on päärakennuksen katon kulma?[/quote]
Anteeksi en lukenut tarkasti kysymystä; tallin lape etelään ja päärakennuksen suoraan itään/länteen (katon jyrkkyys 1:3). Talon toinen pääty on etelään, mutta matka tekn.tilasta toiseen päätyyn on 20m. Ja voiko kennoja laittaa pystyseinään?
-
Anteeksi en lukenut tarkasti kysymystä; tallin lape etelään ja päärakennuksen suoraan itään/länteen (katon jyrkkyys 1:3). Talon toinen pääty on etelään, mutta matka tekn.tilasta toiseen päätyyn on 20m. Ja voiko kennoja laittaa pystyseinään?
Voi laittaa pystyseinään ja se on jopa kannattavaa, koska silloin tuotto paranee keväällä/syksyllä kun aurinko paistaa lähes horisontista. Samoin kesäinen ylituotanto vähenee eli järjestelmä ei kiehu yhtä helposti.
Vertailuluvut:
100% pystyssä suoraan etelään, tuotto vuodessa 655
50% itään, 50% länteen kattokulma 18 astetta 305+303 = 608
Maksimaalinen optimoitu tuotto 812 tällöin suuntaus 2 astetta etelästä itään ja kallistus 48 astetta.
Paneelit pystyssä etelään:
tuotto/pv /kk
Jan 0.79 24.4 0.85 26.3
Feb 1.85 51.8 2.08 58.1
Mar 2.62 81.1 3.09 95.9
Apr 3.27 98.0 4.09 123
May 2.60 80.5 3.42 106
Jun 2.40 72.0 3.30 99.1
Jul 2.29 71.0 3.19 98.8
Aug 2.05 63.5 2.74 84.9
Sep 1.74 52.1 2.20 66.1
Oct 1.17 36.3 1.40 43.5
Nov 0.60 18.0 0.68 20.3
Dec 0.19 5.89 0.21 6.37
Yearly average 1.79 54.5 2.27 69.0
Total for year 655 828
Paneelit optimaalisessa 48 asteen kulmassa suoraan etelään:
Jan 0.61 18.9 0.66 20.5
Feb 1.64 45.9 1.83 51.2
Mar 2.72 84.2 3.21 99.5
Apr 4.04 121 5.07 152
May 3.80 118 4.96 154
Jun 3.78 113 5.11 153
Jul 3.50 109 4.81 149
Aug 2.80 86.8 3.72 115
Sep 2.00 60.1 2.54 76.3
Oct 1.15 35.6 1.37 42.6
Nov 0.50 15.0 0.56 16.8
Dec 0.14 4.39 0.16 4.86
Yearly average 2.22 67.7 2.84 86.3
Total for year 812 1040
Näistä huomaa että 90 asteen kulmalla tuotto on syksyllä ja keväällä parempi ja keskikesällä huonompi. Oikeasti 90 asteen kulma seinään laitettuna on tietysti teoriaa parempi, koska keräimet pysyvät puhtaampina ja niihin ei kerry lunta. Laskelma on Rovanimelle ja tehty tällä: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php
Tuo on tarkoitettu aurinkopaneeleiden sähköntuottoon, joten vain suhteet pitävät paikansa? Tulokset laskettu 1kW:n paneeliteholla.
Kannattaa huomata että tuo 20% tuoton ero optimaalisen ja 90 asteen kulman välillä on katettavissa halvemmalla laittamalla vaikka kahden 2m2 paneelin sijasta kaksi 2,5m2 paneelia kuin ostaa kaupallisia kiinnitys- /kallistussarjoja.
Voisiko mode siirtää tämän ketjun tuonne aurinkolämpöosioon, kiitos.
-
Jos saisi jostakin halkileikkauksen V13-pumpusta ja putkituksista, niin itsekkin voisi asiaa varmaan tarkemmin pohtia. Nyt tuo sisäosan rakenne on vähän "hepreaa"
Käyttöohje v7-30
http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html
(http://i1.aijaa.com/b/00732/7333892.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7333892.jpg)
-
Juuri näin sitä olen "maalaisjärjellä" ja ilman LVI alan koulutusta pohdiskellut. Eli paluuvesi varaajan läpi. Mutta pelkään juuri sitä, että perussysteemi pumpussa menee sekaisin, vesi tulee liian kuumana tai koko rakennelmasta ei ole mitään lämpöteknistä hyötyä.
Varaajassahan on aurinkoyhteet, mutta niiden käyttö ei onnistu tässä tapauksessa. Vai voiko ajatella, että teknisessä tilassa ennen pumppua tallin paluulinja käännetään esim.3-tie venttiilillä suoraan aurinkoyhteeseen (paluu). Ja talviaikaan taas normaali paluukierto päälle.
Jos saisi jostakin halkileikkauksen V13-pumpusta ja putkituksista, niin itsekkin voisi asiaa varmaan tarkemmin pohtia. Nyt tuo sisäosan rakenne on vähän "hepreaa".
En ole innokas virittelemään itse pumpun sisälle mitään omia systyeemejä. Jätän mieluummin koko asian sikseen.
No tuohan on helppoo ku nenän kaivuu jos siinä on aurinkoyhteet...
Sinne talliin ajat vettä Lässästä shuntattyuna lattiaan...lattiasta paluu tallin varaajaan alapäähän aurinkokierukan yläpuolelle...aurinkopiiri tallin varaajan aurinkokierukkaan...tallin varaajasta yläpäästä paluu lässän aurinkoyhteisiin säädettävän termostaattisen 3-tie venttiilin läpi (ks ESBE esimerkkejä, Callidus.fi), niin että "kuuma" paluu menee alaosan ylös ja "kylmä" paluu alaosan alas. Aikasen halapa ratkaisumalli.
Ampukaa alas ehdotelma jos en jotain huomioinut.
Jos taas onnistuu/haluat tuon sailorin 90º ehdottaman kulman toteuttaa talon päätyyn niin sitten asia muuttuu....
Toisaalta tuo tallivaraaja vaihtoehto ei ole huono kun se varmaan olis aamuisin luokkaa max 20ºC:sena ottamassa vastaan.
Sitten vielä se onko sulla käyttövettä tallisssa tarkoitus olla?
-
Olisikohan ratkaisu sitten tässä Roorin systeemissä. Kuulostaa ainakin kohtuulliselta toteuttaa, mutta:
- Miksi paluuvesi pitää ohjata molempiin aurinkoyhteisiin?
- Mikähän olisi sopiva varaajan koko?
- Mikä on max veden paluulämpö, jonka voi tuoda aurinkopiiriin ilman, että järjestelmä häiriintyy?
-
Olisikohan ratkaisu sitten tässä Roorin systeemissä. Kuulostaa ainakin kohtuulliselta toteuttaa, mutta:
- Miksi paluuvesi pitää ohjata molempiin aurinkoyhteisiin?
- Mikähän olisi sopiva varaajan koko?
- Mikä on max veden paluulämpö, jonka voi tuoda aurinkopiiriin ilman, että järjestelmä häiriintyy?
-Ettei sotketa kerrostumista Lässässä
-Riippuu paneelimäärästä eli kuinka paljon aiot saada talteen, en muista oletko kertonut...
-Tarkoitatko aurinkoyhteitä?
Ajattele vielä eri vuodenaikoja ja sitä kiertääkö tallissa aina vesi?
Otatko LKV:tä siitä tallivaraajasta?
EDIT: http://www.y-energia.com/aurinkolampo/varaaja/varaaja.html
Tuolta voi kaivella tietoa siellä taitaa olla noista mitoituksitakin jotain...
-
Kiitos vastauksista tähän asti. Talliin ei tule käyttövettä. Tiedossa on n. 200L käytetty varaaja, mutta onkohan kokoluokka oikea? Paneelien määräksi olen alustavasti ajatellut n.8m2. Talli on tietenkin peruslämmössä talvisin ja kesällä vain kierto talon ja tallin välillä päällä (tallin lattialämmitys pois).
Max. lämmöllä tarkoitan sitä, että kuinka korkeaksi talllista lämpöpumpulle palaavan veden lämpötila voi tallin varaajassa nostaa, jotta itse lämpöpumpun toiminta ei "häiriinny" liian kuumasta aurinkoyhteiden kautta tulevasta paluuvedestä. Vai onko tämä edes mahdollista. Kun ei ole oikein käsitystä kuinka kuumaksi vesi aurinkojärjestelmällä saadaan nostettua normaali käytössä. Vikatilanteessahan lämpö voi ilmeisesti nousta tosi korkealle.
Auroinkokennojen automatiikallahan voi ilmeisesti säätää tallin varaajan lämpötilaa. Täytyy varmaan olla turvana vielä jokin mekaaninen lämpötilaraja mahdollista vikatilannetta ajatellen.
-
Kiitos vastauksista tähän asti. Talliin ei tule käyttövettä. Tiedossa on n. 200L käytetty varaaja, mutta onkohan kokoluokka oikea? Paneelien määräksi olen alustavasti ajatellut n.8m2. Talli on tietenkin peruslämmössä talvisin ja kesällä vain kierto talon ja tallin välillä päällä (tallin lattialämmitys pois).
Max. lämmöllä tarkoitan sitä, että kuinka korkeaksi talllista lämpöpumpulle palaavan veden lämpötila voi tallin varaajassa nostaa, jotta itse lämpöpumpun toiminta ei "häiriinny" liian kuumasta aurinkoyhteiden kautta tulevasta paluuvedestä. Vai onko tämä edes mahdollista. Kun ei ole oikein käsitystä kuinka kuumaksi vesi aurinkojärjestelmällä saadaan nostettua normaali käytössä. Vikatilanteessahan lämpö voi ilmeisesti nousta tosi korkealle.
Auroinkokennojen automatiikallahan voi ilmeisesti säätää tallin varaajan lämpötilaa. Täytyy varmaan olla turvana vielä jokin mekaaninen lämpötilaraja mahdollista vikatilannetta ajatellen.
Itse näkisin tuossa tallivirityksesssä yhtenä huonona puolena pitkän siirtomatkan MLP:lle. Itse laittaisin ne kerääjät mieluummin sinne seinälle ja tekisin käyttövettä sillä aurinkoenergialla - se on kuitenkin se mitä LÄ tekee huonoimmalla hyötysuhteella kun alkaa pakkaset väistyä.
Itse meinaan dumpata ylilämmön maapiiriin, tällöin paneeleista riittää tulolämmöksi 10-30 astetta, joka ei vielä riitä muuhun käyttöön.
Ikävä kyllä mun paneelit tulevat olemaan vielä helmikuussa hangen alla, koska pystysuoraa seinää ei ole käytössä :-/
-
Tallista siirtomatka 10m maan alla. Talon päädystä 20m välikatolla. Taitaa olla yhtä huonoja molemmat.
-
Kiitos vastauksista tähän asti. Talliin ei tule käyttövettä. Tiedossa on n. 200L käytetty varaaja, mutta onkohan kokoluokka oikea? Paneelien määräksi olen alustavasti ajatellut n.8m2. Talli on tietenkin peruslämmössä talvisin ja kesällä vain kierto talon ja tallin välillä päällä (tallin lattialämmitys pois).
Max. lämmöllä tarkoitan sitä, että kuinka korkeaksi talllista lämpöpumpulle palaavan veden lämpötila voi tallin varaajassa nostaa, jotta itse lämpöpumpun toiminta ei "häiriinny" liian kuumasta aurinkoyhteiden kautta tulevasta paluuvedestä. Vai onko tämä edes mahdollista. Kun ei ole oikein käsitystä kuinka kuumaksi vesi aurinkojärjestelmällä saadaan nostettua normaali käytössä. Vikatilanteessahan lämpö voi ilmeisesti nousta tosi korkealle.
Auroinkokennojen automatiikallahan voi ilmeisesti säätää tallin varaajan lämpötilaa. Täytyy varmaan olla turvana vielä jokin mekaaninen lämpötilaraja mahdollista vikatilannetta ajatellen.
Lämpötila max on varmaan se huonoiman lenkin max matkalla Tallista Lässään, lämpö kannattaa pitää mahdollisimman alhaalla lämmönhukan puolesta.
200L/8m2 Varaajaa ei yhtäkkiä kuulosta huonolta, varmaankin tarkoitus on hävittää se lämpö mahdollisimman äkkiä sieltä Tallista Lässään joten se ei kauaa siellä Tallissa viihdy, vai kuinka?
Millä sen kierron talliin ohjaisit, aurinko ohjaimellako?
Ja menovesi Tallille olisi kesät talvet Lässän ohjaamana vai?
Mitäs sitten tapahtuu kun Lässä ja Tallivaraaja ovat esim 70C lämmössä...mitä virtaa missäkin?
-
. Kun ei ole oikein käsitystä kuinka kuumaksi vesi aurinkojärjestelmällä saadaan nostettua normaali käytössä.
Mulla oli kotitekoinen aurinkolämmitys ennen maalämpöä.Katon lappeella huokoisen tuulensuojalevyn päällä oli n 10m2 mustaksi maalattuja levypattereita.Tavallisia keskuslämmityspattereita.Niiden päällä oli 1-lasiset ikkunat.Aurinkoisina päivinä lämpesi 1250l:n varaaja n 75 asteiseksi kun aloituslämpö oli jotain 45 astetta.
-
Alkuperäisissä LÄ:n tekemissä suunnitelmissa tallin pääkierto (tallin ja talon väliin) liitetään suoraan pumpun L1 piiriin. Tähän samaan piiriin tulisi tallissa myös se tallivaraaja. Tallissa sitten jakotukki, josta vesi lattialämmitysputkistoihin, joita ohjataa termostaatilla.
Tallin varaajan lämpeämistä ohjattaisiin aurinkopiirin automatiikalla kesäaikaan ja talvella varaaja olisi vain "haitta" eli paluuvesi menisi vain sen läpi. Tai voisihan koko varaajan "kiertää" talvella, jos tulos on parempi.
Eli periaatteessa perusmenovesikierto olisi aina LÄ:n ohjaamaa. Perusvesi vaan palutuisi kesäsikaan takaisin taloon varaajassa lämmenneenä. Menisiköhän näin?
-
Alkuperäisissä LÄ:n tekemissä suunnitelmissa tallin pääkierto (tallin ja talon väliin) liitetään suoraan pumpun L1 piiriin. Tähän samaan piiriin tulisi tallissa myös se tallivaraaja. Tallissa sitten jakotukki, josta vesi lattialämmitysputkistoihin, joita ohjataa termostaatilla.
Tallin varaajan lämpeämistä ohjattaisiin aurinkopiirin automatiikalla kesäaikaan ja talvella varaaja olisi vain "haitta" eli paluuvesi menisi vain sen läpi. Tai voisihan koko varaajan "kiertää" talvella, jos tulos on parempi.
Eli periaatteessa perusmenovesikierto olisi aina LÄ:n ohjaamaa. Perusvesi vaan palutuisi kesäsikaan takaisin taloon varaajassa lämmenneenä. Menisiköhän näin?
Sulla taitaa olla siinä L1 piirissä myös Talon lattioita...? Ja siten mutkia matkassa... aurinkoa ajatellen.
Siihen talliikiertoon tarttis varmaan olla oma pumppansa! Ne Lässän L1 ja L2 kiertovesipumput ovat paluupuolella Lässän sisällä.
Tarttis piirtää periaate/kytkentää kuvaa kokonaisuudesta...ei tuo muuten selekene...mitä missäkin kiertää.
-
Näinhän se juuri on. Talon lattialämmitys on samassa piirissä L1 ja kosteat tilat piirissä L2. Jos vaatii lisäpumppuja yms. taitaa olla parasta alkaa miettimään kennoja päärakennuksen eteläpäätyyn ja sieltä kierto suoraan LÄ:n aurinkoyhteisiin.
-
Näinhän se juuri on. Talon lattialämmitys on samassa piirissä L1 ja kosteat tilat piirissä L2. Jos vaatii lisäpumppuja yms. taitaa olla parasta alkaa miettimään kennoja päärakennuksen eteläpäätyyn ja sieltä kierto suoraan LÄ:n aurinkoyhteisiin.
Periaatteellisella tasolla tuo ei muutu mihinkään... laittamalla talon päätyyn ja aurinkoyhteisiin tarvitset joka tapauksessa lämmönvaihtimen ja 2 pumppua. Aurinkopiirin nestekierto P1 //lämmönvaihdin//Lässään kierto P2.
Lässän aurinkoyhteet on varaajavedessä eikä siellä ole aurinkokierukkaa...
Tallivaihtoehdossa se lämmönvaihdin olisi se varaaja.
L1 piirin sammutat ilmeisesti kesäksi ja L2 piiri on päällä aina.
Se Tallijuttu sopis paremmin siihen L2 piiriin jos se on aina käytössä, mutta oman pumpun se vaatii siihenkin, ja paluun aurinkoyhteisiin. Mitenkähän tuossakin vedet kiertäis???
Ja L2:ssa tallin lämmitys pitäis estää kesällä....aika monimutkaiseksi menee...
Saatko Talovaihtoehtoon aurinkovaraajan Lässän viereen?
-
Luulisin että tuo talovaihtoehto (hellasärö huomioiden) olisi tehokkaampi, koska siinä siirretään matalampaa lämpöä maan alla ja lämpötilaa ei tarvitse rajoittaa/jännittää kun voi vetää kuparilla/RST-letkulla tuolta kerääjiltä varaajaan.
Minä jättäisin koko extravaraajaan 200 litraa pois, jos se ei suosiolla "integroidu" järjestelmään.
Nyt jos itse rakentaisin niin laittaisin lauteiden alle (aivan hukkatilaa) aurinko-/puskurivaraajan. Siitä saisi hukkalämmötkin oikeaan paikkaan.
-
Oliko tuossa kanaalissa rajoituksia lämmön suhteen?
Ei se Tallihomma huono olis sinänsä, jos sen kierron Taloon sais järkeväksi (paluun lämmitys).
Ei se lämpö kovin korkeaksi nousis, jos vaikka olis GTV270 kierukalla siellä ja siinä jatkuva lauhdutus päällä talvisin/kevät/syksy (tallin lämmitys) ja kesäisin jos aurinkolämpöä tulee. Uskoisin lämpöjen pysyvän alle 50C paluussa kun kerran on kulutusta Lässän L2:ssa koko ajan ja käyttövesi lisäksi... mitä se Lässän tankki olikaan kooltaan 350L?
8m2 tais olla keräimiä, kai tuoki kokonaisuus joskus tietysti voi lämmetä liikaakin (viime kesä mutta sehän oli jo ;))... se dumppaus jonnekin on siis käsittelemättä, oli systeemi mikä tahansa!
-
Nythän teknisessä tilassa talliin menevät maaputket on jo kytketty L1 piiriin valmiiksi. Sulut vaan estävät veden etenemisen kunnes tallin puoli on valmis. Ilman aurinkosysteemiä L1- pumppu hoitaa myös tallin lämmityksen kierrot. Ei ainakaan ole muuta suunnitelmissa esitetty. V13 varaaja on 500L.
Olen taas maalaisjärjellä ajatellut, että tallin varaaja tulisi suoraan paluuputkeen ja kierto varajan läpi tapahtuisi pelkästään L1 piirin koneessa olevalla pumpulla. Tallivaraajassa on yksii kierukka joka on aurinkokennojen liuoksen kierrossa. Mutta mihin se toinen pumppu tallissa tulisi? Vai onko niin että talopiirin L1-pumpun potku ei riitä.
Kesäisin en ole piiriä L1 koskaan sulkenut, vaan "lämmöt on päällä" säätökäyrän ohjaamana ja sisällä on ollut kyllä sopivan viileää.
Itse pelkään eniten juuri tuota maaputkiston lämmönkestoa, eli jos tulee jokin probleema niin tietääkö sen maaputken menoa.
Talovaihtoehdossa tarvitaan tietenkin kaksi pumppua ja varaaja, mutta putkitukset voisi tehdä kuparilla. Tekniseen tilaan kyllä saa varaajankin vielä sovitettua.
Eikös sen tallin lämmityksen voi estää kesällä tallin jakotukista, jonka läpi pääkierto menee?
Pitääpä yrittää väsätä joku periaatekaavio aiheesta.
-
Nythän teknisessä tilassa talliin menevät maaputket on jo kytketty L1 piiriin valmiiksi. Sulut vaan estävät veden etenemisen kunnes tallin puoli on valmis. Ilman aurinkosysteemiä L1- pumppu hoitaa myös tallin lämmityksen kierrot. Ei ainakaan ole muuta suunnitelmissa esitetty. V13 varaaja on 500L.
Olen taas maalaisjärjellä ajatellut, että tallin varaaja tulisi suoraan paluuputkeen ja kierto varajan läpi tapahtuisi pelkästään L1 piirin koneessa olevalla pumpulla. Tallivaraajassa on yksii kierukka joka on aurinkokennojen liuoksen kierrossa. Mutta mihin se toinen pumppu tallissa tulisi? Vai onko niin että talopiirin L1-pumpun potku ei riitä.
Kesäisin en ole piiriä L1 koskaan sulkenut, vaan "lämmöt on päällä" säätökäyrän ohjaamana ja sisällä on ollut kyllä sopivan viileää.
Itse pelkään eniten juuri tuota maaputkiston lämmönkestoa, eli jos tulee jokin probleema niin tietääkö sen maaputken menoa.
Talovaihtoehdossa tarvitaan tietenkin kaksi pumppua ja varaaja, mutta putkitukset voisi tehdä kuparilla. Tekniseen tilaan kyllä saa varaajankin vielä sovitettua.
Eikös sen tallin lämmityksen voi estää kesällä tallin jakotukista, jonka läpi pääkierto menee?
Pitääpä yrittää väsätä joku periaatekaavio aiheesta.
Tuohon vaan seppaantin kuvaa täydentäen jos saat luvan lainata ;)
Jos sä estät jakotukista, niin paluutahan ei silloin ole ja vesihän ei kierrä, silloin tarvitsis tehdä ohitusleikkaus jolla kierto jatkuis tallivaraajan kautta.
Niin Talovaihtoehdossahan varaaja ei ole pakollinen sen tilalla voi olla lämmönvaihdin.
Katso em. kuvasta niin L1 paluupuolen pumppu tois sen "kuuman" auringon shuntille ja sitten olis säätö "moron". Se paluu Tallista siksi pitäis tuoda varaajaan (shuntin ohi) ja se ei pyhällä henkellä liiku, siinä tarvittais oma pumppu.
Ongelmaksi voi tulla tuo mistä se meno Tallille ettei mene kierrot ihan sekasin...L1 piirissä vuodenajasta riippuen.
-
Olen taas maalaisjärjellä ajatellut, että tallin varaaja tulisi suoraan paluuputkeen ja kierto varajan läpi tapahtuisi pelkästään L1 piirin koneessa olevalla pumpulla. Tallivaraajassa on yksii kierukka joka on aurinkokennojen liuoksen kierrossa. Mutta mihin se toinen pumppu tallissa tulisi? Vai onko niin että talopiirin L1-pumpun potku ei riitä.
Kesäisin en ole piiriä L1 koskaan sulkenut, vaan "lämmöt on päällä" säätökäyrän ohjaamana ja sisällä on ollut kyllä sopivan viileää.
Itse pelkään eniten juuri tuota maaputkiston lämmönkestoa, eli jos tulee jokin probleema niin tietääkö sen maaputken menoa.
Talovaihtoehdossa tarvitaan tietenkin kaksi pumppua ja varaaja, mutta putkitukset voisi tehdä kuparilla. Tekniseen tilaan kyllä saa varaajankin vielä sovitettua.
Eikös sen tallin lämmityksen voi estää kesällä tallin jakotukista, jonka läpi pääkierto menee?
Pitääpä yrittää väsätä joku periaatekaavio aiheesta.
Jos kytket tallin paluupiiriin aurinkovaraajan niin se ei lämmitä sitten juurikaan muuta kuin sitä L1 piiriä sitä mukaan kun lämpöä keräimistä tulee. Suntti ei aukea kuin silloin kun piirin lämpötila laskee, jolloin lattialämmitysvettä menee kylmänä varaajan sisään ja tulee kuumaa vettä kiertoon takaisin. Kesällä kun ei lämpöä tarvita, niin tuo kytkentä kuumentaa tallin ja muut tilat kiroin kuumiksi.
Liputan edelleen sen talovaihtoehdon puolesta, tällöin selviät yhdellä KV-pumpulla ja aurinkoyhteistä lämpö sisään ja ulos. Sitä extravaraajaa et mielestäni tarvitse mihinkään. Jos sen haluaa kytkeä niin silloin tekisin niin että aurinkolämpö ensin LÄ:n kautta pikkuvaraajan kierukkaan ja takaisin keräimille. Kylmä käyttövesi pikkuvaraajan kautta Lämpöässään.
LÄ:ään kytkettäessä saatavan energian voi käyttää helposti hyödyksi koko taloon. Mahdolliset ylilämpöongelmat ovat helposti hoidettavissa vaikka tekemällä ajastetun menovesikorotuksen klo 12-16 väliselle ajalle kosteisiin tiloihin tai sinne talliin. Muut piirit kiinni.
(P.S Ravintolaillan jälkeen voi logiikka pätkiä)
-
Jos kytket tallin paluupiiriin aurinkovaraajan niin se ei lämmitä sitten juurikaan muuta kuin sitä L1 piiriä sitä mukaan kun lämpöä keräimistä tulee. Suntti ei aukea kuin silloin kun piirin lämpötila laskee, jolloin lattialämmitysvettä menee kylmänä varaajan sisään ja tulee kuumaa vettä kiertoon takaisin. Kesällä kun ei lämpöä tarvita, niin tuo kytkentä kuumentaa tallin ja muut tilat kiroin kuumiksi.
Juu ei tuu kalua tuosta kytkennästä, Talllista paluu pitäis saada suoraan Lässän varaajan aurinkoyhteisiin 3-tie termariventtiilin kautta
Liputan edelleen sen talovaihtoehdon puolesta, tällöin selviät yhdellä KV-pumpulla ja aurinkoyhteistä lämpö sisään ja ulos. Sitä extravaraajaa et mielestäni tarvitse mihinkään. Jos sen haluaa kytkeä niin silloin tekisin niin että aurinkolämpö ensin LÄ:n kautta pikkuvaraajan kierukkaan ja takaisin keräimille. Kylmä käyttövesi pikkuvaraajan kautta Lämpöässään.
Eikös noissa molemmissa vaihtoehdossa tarvita sama määrä lisäpumppuja, eli 2kpl auringon takia...
Talovaihtoehdossa varaajalla ei saa muutakuin lisää tilaa aurigolle ja alempaa starttilämpötilaa
LÄ:ään kytkettäessä saatavan energian voi käyttää helposti hyödyksi koko taloon. Mahdolliset ylilämpöongelmat ovat helposti hoidettavissa vaikka tekemällä ajastetun menovesikorotuksen klo 12-16 väliselle ajalle kosteisiin tiloihin tai sinne talliin. Muut piirit kiinni.
Jos sen paluu Tallista saa aurinkoyhteisiin, niin suurinpiirtein sama vaikutus. Epäselvää tässä on se mistä se meno Talliin oikeastaan virtaa jos sen L1 shuntin takaa ottaa.
-
"Eikös noissa molemmissa vaihtoehdossa tarvita sama määrä lisäpumppuja, eli 2kpl auringon takia..."
No tottakai...perskule. Ellei sitten sieltä yhteen kautta saa tungettua jotain kierukkaa sinne vesitilaan.
Onko tuohon uudempaan V-malliin saanut aurinkokierukan lisävarusteena? Vai onko se aina ollut vain "kaksi reikää"?
-
Vai onko se aina ollut vain "kaksi reikää"?
Yksi tuuman reikä ja yksi pohjaan asti ulottuva tuuman putki.
ATS
-
Vai onko se aina ollut vain "kaksi reikää"?
Yksi tuuman reikä ja yksi pohjaan asti ulottuva tuuman putki.
ATS
Reikä katossa ja se putki sen vesitilan läpi suoraan alas vai?
Eiköstä ne oo osannu muka kiertää sitä vesitilaa eristeitten ulkopuolelta?
Jos noin tosiaan on niin aika kuumaksi ehtii paluu aurinkokennoille mennä enenkuin pääsee pois Lässästä.
-
http://aijaa.com/v.php?i=005247359061.jpg
Se on rakennettu juuri näin hölmösti kuin tässä kuvassa on esitetty, eli pohjalta lähtevä putki menee koko vesitilan läpi yläkannesta ulos.
Koska kyseessä on tuuman putki, asiaa auttaisi, jos sen sisään laittaisi paksuseinäisen muoviputken. Tällöin muovi ja väliin jäävä vesi olisi hyvä lämmöneriste ja pienemmässä putkessa vesi ei viipyisi liian kauan lämpiämässä.
ATS
-
Ei oo kyllä sitten oikeesti keskitytty aurinkolämmän talteenottoon kun ne tuollalailla on pistetty. On vain pistetty sinne "Aurinkoyhteet" kun kaikilla muillakin on ja kaikki aina kyselee ostovaiheessa, ja esitteeseenkin voi ominaisuuslistaa pidentää >:(
Siinä pitkässä tuuman putkessa kun olis matkalla alaspäin "ulospääsy" reikiä niin se vois toimia tommosena kerrostavana tuloputkena "auringontuojana" varaajaan, niinkuin nuo oikein asiaan perehtyneet varaajavalmistajat tekevät. Tuuman putkessa se kuuma vesi kerkeis jo hiukan tuumailemaan mistä pakenis vai joutuuko menemään alas asti. ;)
-
Ilman sitä putkea voisi noista tuumaisista reijistä uittaa varaajaan taipuisasta RST-putkesta kierukan, jolloin lämmönvaihtimen ja extra KV-pumpun tarve poistuisi.
http://[img]http://www.heizung-bad-shop24.de/images/v2-Wellrohr.jpg[/img]
-
Tässä kaavion tapainen aiheesta:
(http://lh6.ggpht.com/_0VtTOeHG5kw/TT78dLIPEaI/AAAAAAAAACg/u7w-Xvc4Lr0/s640/Kaavio3.jpg)
Eli kesällä tallin paluuvesi suoraan varaajan läpi LÄ:n aurinkoyhteisiin, jotka varustettu sekoitusventtiilillä. Normaali paluulinja L1-piiriin olisi siis kesäisin poissa käytöstä (ohitettu 3-tie venttiilillä)
Talvisin tallivaraaja ohitetaan (pois käytöstä) ja paluu aurinkoyhteisiin suljetaan ja ohjataan suoraan normaaliin L1-piiriin.
Kaavio on suuntaa antava ja teknisesti varmaan puutteellinen, mutta selviääköhän periaateen toimivuus tai toimimattomuus.
-
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=009287381014.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00928/7381014.jpg[/IMG][/url]
Minä tekisin tälläisen.
Yksinkertainen
Toimii varmasti kuin "junan vessa"
ATS
-
Ääni kanssa tälle yksinkertaiselle versiolle, mutta koska kuvasta puuttuu se glykolikierto niin yrittäisin ainakin ujuttaa tuonne aurikoyhteeseen kierukan.
- putkea pitkin tuuppaa narun ja kellukeen, joka nousee sieltä pintaan ja jonka voisi saada koukittua toisesta reiästä pihalle
Meneekö se säiliö piloille, jos siitä "rälläköi" tuon putken hemmetin kuuseen?
Tai sitten se 200 litran varaaja sinne LÄ:n kainaloon
-
Tämä on juuri se "talomalli", eli kerääjät talon eteläpäädyn seinään. Miinuksena 20m siirtomatka välikatolla ja kennojen sijoituspaikka ei ole niin hyvä kuin talliversiossa. Mutta varmaan helpompi toteuttaa ja toimintavarmempi, kuten sanoit. Joten tämä voi olla se ykkösvaihtoehto. LÄ:n viereen voi laittaa 200L varaajan.
-
LÄ:n viereen voi laittaa 200L varaajan.
En ole kovin tarkkaan seurannut tätä aurinkolämmön talteenoton kehittelyä.
Mutta kertokaa minulle mikä on tämän lisävaraajan "filosofinen" merkitys? Mihin sitä tarvitaan?
ATS
-
Saahaan isommat dT:t ja kerrostumat paremmiksi, eli aurinko pääsee latautumaan mahdollismman alhaisella lämpötilalla kerääjissä.
Jos varaaja on 50C ja katolla tulee 55C niin ei kannate yrittää alas, mutta aatteleppa jos varaajan pohjassa onkin 10C (esmes käyttöveden siääntulo lämpö), niin lataus alkaa aikaisemmin ja kestää pitempään. Aika on kwh:ta näissä aurinkohommissa, kun tehot ei aina oo korkeet.
Ja Lässän kanssa varsinkin vierellä oleva varaaja on paikallaan, kun niin monella kuulostaa olevan korkeahkot alaMin:t niissä. Mutta sama asia se on kaikilla, että se auringolle pyhitetty varaaja parantaa saantia.
-
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=003017389245.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00301/7389245.jpg[/IMG][/url]
Laittakaa kaavioon arvioituja lämpötiloja
- Aamulla / illalla
- Keväällä, kun vielä on lämmitystarvetta
- Kesällä, kun lämmitystarvetta ei ole
ATS
-
Asian vierestä: tällä Saksalaisella kauppiaalla olisi edullisia? lisävaraajia:
http://shop.ebay.de/ofenseite_com/m.html?_trkparms=65%253A15%257C66%253A4%257C39%253A1&rt=nc&_fcid=70&_jgr=1&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_stpos=&_trksid=p3911.c0.m14.l1513&gbr=1&_pgn=2