Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Bnu - 01.01.10 - klo:13:30
-
Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.
Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.
Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko. Paikallinen putkifirma kävi joskus katsomassa ja totesivat, että lämmönjakotukit ym toimivat oikein, eli ei huolta.
Pari kuukautta sitten otin yhteyttä huoltoon, ja he tulivat ja huomasivat, että joku säätöventtiiliä ohjaava moottori oli palanut, korjaus yhteensä noin 300 euroa. Kyselin mutasihdeistä ym mutta niistä ei kuulemma kannata huolestua.
Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.
Kun en itse ymmärrä noista laitteista juuri mitään, niin pulassa ollaan. Kiinnostaisi laittaa joku järjestelmä, joka tutkii kulutusta, mutta jokainen sähkömiehen/putkimiehen käynti kun maksaa pari sataa ja vastaus saattaa olla mitä vain, niin haluaisin kuulla mitä mielestäsi minun kannattaisi tehdä.
Lattialämmitys on jaettu kahteen piiriin, toinen käsisäädöllä kylppäriin, toinen muuanne.
Arvot, joilla tällä htekellä mennään on
-20c 38c
0c 32c
20c 20c
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 39
Syyskuivaus 0
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja Ylämin 49
Varaaja alamin 30
Yläohjausrajoitin 70
Lämmöntalteenotto ILTO440.
Nyt olisivat todella hyvät neuvot tarpeen, mitä tehdä?
Kiitos jo etukäteen, ja hyvää uutta vuotta!
-
En osaa ottaa kantaa tuohon, että mitä kannattaisi tehdä, kommentoikoot asioista paremmin perillä olevat siihen - mutta miten siinä nyt sitten kävi, kun ne korjasivat sen säätöventtiiliä ohjaavan moottorin, vieläkö pumppu käy tuollaista lyhyttä pätkää vai tuliko asiaan parannusta?
-
Olin tosi innoissani kun tuo vika löytyi, mutta käyntijaksoihin sillä ei ole mielestäni ollut mitään vaikutusta, enkä tiedä energiankulutuksestakaan. Toivottavasti jotain.
-
Jaa että ei tullut parannusta käyntijaksoihin? Kyllä kai minä soittaisin Lämpö-Ässälle niiden huoltoneuvontaan 040 841 8340 ja kysyisin sieltä sen kaverin kommenttia asiaan. Kyllä täälläkin varmaan kohta joku kommentoi jotain järkevää, mutta ei minusta tuollainen käyntijakso kuulosta kovin ihanteelliselta.
-
onneksi sinulla on Lässä, sillä se on helppo kytkeä tietokoneseurantaan (Ouman tarjoaa ilmaisen Ouman Trends ohjelmiston)
Toimi näin:
1. Kaiva pumpun manuaali esille (jos ei löydy, niin netistä löytyy logiikan nimellä)
2. Lukaise kappale sarjakaapelin kytkemisestä logiikkaan (Ouman myy valmiita kaapeleita, jos et itse viitsi/osaa tinata mokomaa)
3. Kutsu serkkupoika/sähkömies/vävypoika kytkemään sarjakaapeli paikalleen jos et itse viitsi/osaa hommaa tehdä
4. Raahaa pumpun vierelle vanha tietokone ja asenna siihen Ouman Trends (Windows softaa, ladattavissa Oumanin sivuilta)
5. Kerää trendidataa vaikkapa viikon ajan, laita muutamia kuvia nettiin jakoon ja keskustellaan sitten uudelleen pumppusi ongelmista.
Ilman trendidataa on hankalaa muodostaa käsitystä pumppusi ongelmista. itse löysin Ouman Trendsin avulla omasta pumpusta sekä asennusvirheen että yhden paikaltaan luiskahtaneen anturin!
EDIT: käyntitrendit helpottavat myös huoltoliikkeen analyysiä - Oumanin vakiona antamat mittaustiedot ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.
Suosittelen! Pieni vaiva, suuri helpotus.. ;D
-
Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy ( jos linkitykseni onnistuu). Olen yrittänyt korjata tätä ongelmaa säätämällä: pumpun asetuksia, jakotukkien piirien kiertoa ja iv-koneen jälkilämmityspatteria. Mutta vielä tuloksetta. Jos jollakin on tarjota säätöapua niin otan kyllä mielellään tietoa vastaan.
(http://www.aijaa.com/v.php?i=5489708.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00381/5489708.jpg)
-
Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko.
Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy
Mitenkä pitkiä ovat käynnissäoloajat lämpöisemmillä ilmoilla?
Nythän ne ovat kummallakin n. 6-8 min
Koneethan ovat kaiketi vanhempaa V-mallia, tehty ennen vuotta 2007??
ATS
-
Meillä käyntiajat on 5-15 min riippuen kumman minimin mukaan pumppu käynnistyy. Pidempi käyntiaika saavutetaan kun käynnistys tapahtuu yläminimin mukaan. Hieman lämpöisemmillä keleillä pumppu huilaa noin puolisen tuntia. Pumppu on vanhan mallin V10.
-
moi, jos itsekin postaisin ekan kommenttini, mulla myös v9 (ollee vanhaa mallia, eli hieman enne tuota 2007 hankittu).
Kone käynyt myös todella lyhyitä jaksoja, eli n 6-7min käyntiä ja 5min huilia, pakkanen oli about 20 paikkeilla kun seurailin tuota.
En muista nyt säätöjä ulkoa, postaan ne myöhemmin, mutta sen muistan että alaminin mukaan käydään ja jopa niin että alamin on korkeampi kuin ylämin, onkohan tuossa järkeä?
Lämpöässän kaveri kävi säätämässä sen noin kun kävi seudulla kun olin valittanut että pumppu käy tuhottoman paljon minun mielestäni (kompura pimahti about 1.2v sitten jonka lämpöässä vaihtoi, tämän jälkeen mielestäni käyntiajat kasvoivat)
-
Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko.
- -
Arvot, joilla tällä htekellä mennään on
-20c 38c
0c 32c
20c 20c
Meillä on sama malli, ja säätökäyrän arvot ovat -20 C = 32 C ja 0 C = 28 C. Sinun arvoistasi voisi päätellä, että talo syö lämpöä aika reippaasti. Silloin ei ole mikään ihme, jos varaajan lämmöt on nopeasti imetty käynnistymisrajan alapuolelle. Kaiken kaikkiaan kuulostaa melko normaalilta, ikävä kyllä. Alaero kannattaa kuitenkin tarkistaa - taitaa olla oletuksena kuusi astetta, mutta nostaminen esim. kahdeksaan asteeseen voisi pidentää ja harventaa käyntijaksoja jonkin verran (jos siis et ole sitä jo tehnyt).
Lyhyehköt käyntiajat kertovat siitä, että varaajan alaosan lämpötila ohjaa käyntiä, niin kuin kovilla pakkasilla tietysti pitäisikin olla. Oletko seurannut alaosan lämpötiloja käynnistymisen ja pysähtymisen aikaan? Käymisen pitäisi loppua, kun alaosan lämpötila on kuusi astetta yli säätökäyrän mukaisen menoveden lämpötilan (vai olisiko se ollut viisi astetta). Pumppu käynnistyy uudestaan, kun alaosan lämpötila on laskenut tuosta alaeron verran. Jos lämpötilat ovat jotakuinkin tuollaiset, pumppu toimii niin kuin pitääkin. Lässän lyhyistä käyntiajoista on vuosien mittaan taitettu peistä moneen otteeseen, ja ne nyt vain näyttävät olevan tämän pumpputyypin ominaisuus, jolle ei oikein mahda mitään.
-
Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.
Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.
Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko. Paikallinen putkifirma kävi joskus katsomassa ja totesivat, että lämmönjakotukit ym toimivat oikein, eli ei huolta.
Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.
Lattialämmitys on jaettu kahteen piiriin, toinen käsisäädöllä kylppäriin, toinen muuanne.
Arvot, joilla tällä htekellä mennään on
-20c 38c
0c 32c
20c 20c
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 39
Syyskuivaus 0
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja Ylämin 49
Varaaja alamin 30
Yläohjausrajoitin 70
Lämmöntalteenotto ILTO440.
Ensiksi kuten tuossa jo neuvottiinkin niin säätökäyrä kohdalleen, oletan että sinulla ei ole patteritaloa, vaan lattialämmitys ja talo on normin mukaan eristetty:
Vaikkapa:
-20c 32c
0c 28c
20c 20c
Sen jälkeen alaminimi 28 asteeseen ja huoltovalikosta (koodi 1324) alaerotus maksimiin (olikohan 8-10 astetta). Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Pudota yläminimi 39 asteeseen ja seuraa ylälämmön arvoa pumpun käynnistyessä (ei lämpimän veden kulutusta). Jos se jää alle 45 asteen, niin nosta alaminimiä aste kerrallaan ylöspäin. Tämä siksi ettei pumppusi käy vahingossakaan ylälämmön ohjauksella.
Jani
P.S Laita talosi tiedot suureen tiedonkeruuketjuun, mikäli haluat saada tarkkoja ohjeita: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192
Siihen asti tämä on hakuammuntaa ja kWh juoksee :(
-
Lässän lyhyistä käyntiajoista on vuosien mittaan taitettu peistä moneen otteeseen, ja ne nyt vain näyttävät olevan tämän pumpputyypin ominaisuus, jolle ei oikein mahda mitään.
Tämä ei sitten ole mitään suunsoittoa, mutta ei ole ihme että kompuroita vaihdetaan jos käyntiajat on tuollaiset jopa pakkaskaudella.
Näiden isolla varaajalla olevien etu vaihtoventtiiliin verrattuna, pitäisi minun mielestä olla käyntijaksot, mutta onko noissa sitten jokin rakenteellinen "vika", jos vaihtoventtiilipumppu käy jo 100L puskurilla huomattavasti paremmilla jaksoilla. En ole perehtynyt tarkemmin rakenteeseen mutta litroja pitäisi olla.
Kävi muuten aika erikoinen homma ku kirjoitin tätä viestiä niin asiakas kysyi kompuraa ~6v vanhaan V15 pumppuun ;) Ja tämä oli taatusti tosi..
-
Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.
Kun en itse ymmärrä noista laitteista juuri mitään, niin pulassa ollaan. Kiinnostaisi laittaa joku järjestelmä, joka tutkii kulutusta, mutta jokainen sähkömiehen/putkimiehen käynti kun maksaa pari sataa ja vastaus saattaa olla mitä vain, niin haluaisin kuulla mitä mielestäsi minun kannattaisi tehdä.
Säätökäyrien arvoista tuli tosiaan mieleen, että eihän kiertovesipumppua (kapeamman oven takana) ole kesän jäljiltä jätetty ykköselle? Niin kuin Sailorikin sanoi, katso että se on kolmosella (tai vähintään kakkosella). Tai sitten te vain viihdytte trooppisessa ilmastossa.
Jäin vielä miettimään tuota sähkönkulutusta. Kuusi minuuttia käymistä, kymmenen huilia tekee n. 9 käyntituntia päivässä. V9:n ottoteho on muistaakseni 3 kW:n molemmin puolin, eli vaikka sama 9 h tulisi vuoden jokaisena päivänä, siitä kertyisi vain n. 10000 kWh vuodessa. Eli suurin osa sähköstä kuluu kyllä jossakin muualla kuin pumpussa. Pumpun sähkönkulutusta voi karkealla tasolla seurata Oumanin käyntiaikalaskurista, ja näillä tiedoilla ihmettelisin jos siihen kertyisi vuodessa enemmän kuin 2000 tuntia. Tässä vielä oma listani asioista, jotka kannattaisi tehdä:
- Tarkista kiertovesipumpun asento; tarvittaessa säädä säätökäyrää.
- Tarkista alaero, käytännössä 8 astetta on hyvä. Maksimia 10 astetta en menisi suosittelemaan, ja siihen on syynä Oumanin typerä rautaan hitsattu 5 asteen lämpötilaraja, jonka verran alalämpö nousee säätökäyrän yläpuolelle. Siitä sitten seuraa, että alaerolla 10 astetta sen pitäisi laskea viisi astetta säätökäyrän alapuolelle, ennen kuin pumppu taas käynnistyy. Aika paljon, sanoisin.
- Alaminimiä voisi olla syytä laskea 30 asteesta (Sailorin ehdottamaan 28:aan tai vieläkin alemmas, esim. 25:een). Ei oikein ole syytä pakottaa pumppua käynnistymään vielä 30 asteessa, jos varsinaista tarvetta ei ole.
- Tarkista autotallin patterin ja muiden sähkösyöppöjen laitteiden sähkönkulutus. Suurin syy suureen sähkölaskuun löytyy melko varmasti muualta kuin lämpöpumpusta.
Kaiken kaikkiaan pumppusi toiminta vaikuttaa tähänastisten tietojen perusteella melko normaalilta, mutta pienillä hienosäädöillä sitä olisi ehkä mahdollista saada hieman lähemmäksi optimia.
-
Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy ( jos linkitykseni onnistuu).
Sinänsä sanoisin niin kuin edellisellekin, että näin se vain on: tehokas kompura nostaa lämmöt nopeasti ylös, ja iso lämmönkulutus (lienee isohko, jos on tarvittu V10 pumpuksi) jäähdyttää varaajan samaten nopeasti. Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomiota. Ylälämmöt huitelevat 70 asteen tienoilla (käy kateeksi - itselläni taitaa 57 astetta olla ennätys), joten ylälämpö ei ainakaan ohjaa käyntiä. Kuitenkin alalämpö pysyy koko ajan reilusti menoveden yläpuolella. Kun alaosan lämpötila ohjaa käymistä, sen pitäisi alaeroasetuksesta riippuen tippua 1-5 astetta säätökäyrän alapuolelle (oletuksena Oumanin 201/203 GL). Eihän alaminimiä vain ole säädetty 40 asteeseen, niin kuin vähän näyttäisi? Jos on, pudota se vaikka 25:een. Itse perusongelmaa eli lyhyitä käyntijaksoja sekään ei poista, mutta saattaisi kuitenkin tuoda pientä parannusta. Samoin alaero kannattaa tarkistaa, ettei ole turhan pieni.
Edit: Jos tuolla ylempänä vieläkin lukee tar-kettu, niin tiedoksi vain, että alunperin siinä oli tar-ruma_sana. On se hienoa nähdä, että isoveli pitää hyvää huolta meidänkin monenlaisiin kiusauksiin joutuvista sieluistamme.
-
- Tarkista kiertovesipumpun asento; tarvittaessa säädä säätökäyrää.
- Tarkista alaero, käytännössä 8 astetta on hyvä. Maksimia 10 astetta en menisi suosittelemaan, ja siihen on syynä Oumanin typerä rautaan hitsattu 5 asteen lämpötilaraja, jonka verran alalämpö nousee säätökäyrän yläpuolelle. Siitä sitten seuraa, että alaerolla 10 astetta sen pitäisi laskea viisi astetta säätökäyrän alapuolelle, ennen kuin pumppu taas käynnistyy. Aika paljon, sanoisin.
- Alaminimiä voisi olla syytä laskea 30 asteesta (Sailorin ehdottamaan 28:aan tai vieläkin alemmas, esim. 25:een). Ei oikein ole syytä pakottaa pumppua käynnistymään vielä 30 asteessa, jos varsinaista tarvetta ei ole.
Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.
-
Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Mikä on tämän peruste? Itse nostin lämmityspiirien kiertovesipumppujen nopeuden joulukuun alussa ykköseltä kakkoselle. Viime viikolla sain asennettua lisäantureita pumpulle ja pudotin samalla nopeudet takaisin ykköselle. Samalla pudotin lauhduttimen (lämminvesivaraajan) kiertovesipumpun kolmoselta kakkoselle. Kaivon meno-paluun ero kasvoi lähemmäs toivottua kolmea astetta. Nyt olen miettinyt, pitäisikö kokeilla tämän lauhduttimen pumpun hidastamista ykköselle.
Hyvin tarkenee, vaikka viikonloppuna pakkanen kävi reilussa kolmessakympissä. Joo, tästä olisi voinut tehdä uuden aiheenkin, mutta tulipa nyt tähän.
-
Minkä kokoisia ovat vanhempien V-mallien varaajat?
Onko varaaja jaettu kahteen osaan? Tulistuksenpoisto- ja lauhdutusosa?
ATS
-
Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.
Näin se minullakin toimii (V9/201 GL), mutta pointti onkin, kannattaako pumppu pakottaa käynnistymään aikaisemmin kuin olisi tarvetta. Jos säätökäyrä vaatii vaikka 28:aa astetta, miksi pumppu pitäisi käynnistää jo 30 asteessa? Samalla siinä menetetään GL-mallin mukana tullut hieno lattiaanvaraamisominaisuus, joka saadaan aikaan sillä, että menovesi päästetään jäähtymään alle käyrän pyytämän arvon. Lattiakin pääsee hieman jäähtymään, ja vajaus otetaan takaisin seuraavan käyntijakson aikana ja jälkeen. Tuon pitäisi teoriassa harventaa käyntivälejä, mutta en tiedä onko kukaan tullut sitä kunnolla testanneeksi kenttäolosuhteissa (voisikohan tässä laittaa vihjettä Teesalin suuntaan?).
-
Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Mikä on tämän peruste?
Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.
-
Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.
Näin se minullakin toimii (V9/201 GL), mutta pointti onkin, kannattaako pumppu pakottaa käynnistymään aikaisemmin kuin olisi tarvetta. Jos säätökäyrä vaatii vaikka 28:aa astetta, miksi pumppu pitäisi käynnistää jo 30 asteessa? Samalla siinä menetetään GL-mallin mukana tullut hieno lattiaanvaraamisominaisuus, joka saadaan aikaan sillä, että menovesi päästetään jäähtymään alle käyrän pyytämän arvon. Lattiakin pääsee hieman jäähtymään, ja vajaus otetaan takaisin seuraavan käyntijakson aikana ja jälkeen. Tuon pitäisi teoriassa harventaa käyntivälejä, mutta en tiedä onko kukaan tullut sitä kunnolla testanneeksi kenttäolosuhteissa (voisikohan tässä laittaa vihjettä Teesalin suuntaan?).
Tuommoisella käyrän alittavalla alaminimillä sitä on ajeltu jo pitemmän aikaa, maksimi alaerolla, shuntin moottori hieman hidastettuna.
Kiertovesipumppu on siksi täysillä että koneen käynnistyessä (shuntin ollessa täysin auki) varataan vähän aikaa lattiaa lämpimämmällä vedellä ennen kuin shuntti sulkee itseään.
Itse ajan kelluvalla ylälämmöllä (39) ja alaminimiä pidän pikkupakkasella 26 asteessa ja kovemmilla pakkasilla 27 asteessa. Mikäli alaminimi on liian alhaalla niin lämmitys syö taukojakson lopussa ylälämpöä. Asteen nosto alalämmössä tekee helposti sen että ylälämpö nousee (syödystä) 45 asteesta 54 asteeseen. Helpoin tapa valmistautua ammeen täyttöön on nostaa alaminimiä vaikka 5 astetta ja antaa tulistuksen hoitaa loppu.
Jos en väärin muista niin 340 l on vesitilavuus. Vakioasetus alamin 35 ja alaero 6 astetta :D
Jani
-
Kiertovesipumppujen nopeuden muutoksen lisäksi nostin alalämpöä 28:sta 30:een. Tämä tosin vain tuon kovan pakkasen takia. Näin saan sen koko alaeron (10 astetta) käyttöön. LogTempistä näki juuri ja juuri, että lattioista palaava vesi oli hieman viileämpää hitaammilla kierrosnopeuksilla. Samalla lepojaksosta tuli hieman pidempi. Monesta minuutista ei tosin näillä keleillä ole kiinni.
Osaako joku sanoa tuosta lauhduttimen pumpun nopeudesta jotakin?
Taidan mennä näillä hitailla pumpuilla tämän tammikuun. Sitten voi arvioida mahdollista kulutuksen muutosta, kun on lämmitystarveluku ja käytetyt kWh:t tiedossa.
-
Kiitoksia minun puolesta hyvistä kommenteista ja vastauksista tähän mennessä. Muutin Pumpun asetuksia niin että ylämin on 45 alamin 27. Säätökäyrät: L1 30 26 20 ja L2 35 32 26. Lisäksi laiton iv-koneen jälkilämmityspatterin shuntin täysin auki, jotta se ei jäähdyttäisi liikaa varaajan alaosaa. Täytyy seurailla miten nämä vaikuttaa. Ihmetyttää vain tuon alaosan nopea jäähtyminen. Talo on valmistunut 2006, eikä tästä nyt mikään harakanpesä pitänyt tulla :)
-
Ihmetyttää vain tuon alaosan nopea jäähtyminen. Talo on valmistunut 2006, eikä tästä nyt mikään harakanpesä pitänyt tulla :)
Ei tuon nyt vielä mikään harakanpesä tarvitse ollakaan. Käyriesi mukaan varaajan purkuvaihe näyttäisi kestävän n. 10 min. Jos oletetaan että puolet 340 litran varaajatilavuudesta osallistuu sykliin (yläosan lämpötila ei muutu yhtään, alaosan täydet 10 astetta), voidaan laskea että 170 litraa, kymmenen astetta ja kymmenen minuuttia vastaa 12 kilowatin tehoa. Se olisi siis talosi lämmitystarve 20 asteen pakkasella, ja vaikka se ei ihan passiivitalon lukema olekaan, ei se kuulosta mitenkään poikkeuksellisen paljolta talolle, joka on kuitenkin niin iso että pumpuksi tarvittiin V10.
(Itse asiassa ei se kulutus todellisuudessa ole noinkaan paljoa. V10:n antoteho taisi olla 15 kW:n luokkaa, ja jos se käy puolet ajasta, keskimääräinen teho on 7,5 kW, eli ei mitenkään hirveästi. Ilmeisesti oletus siitä, että puolet varaajatilavuudesta olisi tehollista, oli yläkanttiin.)
Laitapa muuten jos vain viitsit näkyviin käyriä tekemiesi asetusmuutosten jälkeen. Voisi olla kiinnostavaa tietoa.
-
Mielenkiintoinen keskustelu, kommentoin tuota Lässän taipumusta pätkäkäyntiin. Itsellä V10,5 /203GT käynnissä 15.10.2009 lähtien uudessa talossa ja aluksi tehdasasetuksilla kävi -20 asteen pakkasella 30 minuuttia, lepäsi 30 minuuttia. Pudotettiin alaminimiä 40:een ja nyt käy 45 minuuttia, lepää tunnin (pakkasta edelleen täällä Keski-Suomessa parikymmentä astetta).
Pumppu on ollut käyntiin lähtemisestään saakka toimissaan hyvin johdonmukainen eikä pätkäkäyntiä ole esiintynyt. En osaa sanoa, mistä johtuu tarkemmin kun ei olla ehditty noita säätöjäkään tuon tarkemmin katsomaan rakennuskiireiltämme, tuokin alaminimin lasku tehtiin lähinnä kokeilumielessä. Pitänee perehtyä aiheeseen ja ehkä hankkia se Ouman Trend vai mikä hän olikaan.
Mutta ei ole meillä ollut merkkiäkään pätkäkäynnistä vaikka onkin v-mallin Lässä. Meillä on tosin sellainen uusin malli Mitsun kompuralla, en osaa sanoa miten vaikuttaa.
-
Tässä uutta käppyrää pumpun käynnistä. Asetusarvot ylämin 45 alamin 28. Hieman nuo käynti ja lepoajat pitenivät, mutta kyllähän tuo vieläkin aika katkonaista käyntiä on, sille ei varmasti voi mitään. Sähköä meillä meni viimevuonna kokonaisuudessaan 13 000 kwh. Talossa on lämmitettäviä neliöitä n. 215. Eli mielestäni sähkönkulutus on ihan linjassaan, mutta pumpun tuleva käyttöikä tässä eniten mietityttää.
(http://www.aijaa.com/v.php?i=5512488.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00878/5512488.jpg)
-
Pitää muistaa, että vanhempi L-Ässän V-malli on aivan eri kone kuin uudempi V-malli. Ihmetyttää miksi on annettu sama tyypinimi täysin erilaisille koneille.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt vanhemmassa V-mallissa varaaja on kaksoisvaippasäiliö missä ulkovaipassa kierätää kylmäaine.
Yläosassa on tulistuksen poisto ja alaosassa lauhdutusosa.
Siis vähän samaan malliin kuin vaihtoventtiilikoneissa, joissa ulkovaipassa kiertää vesi.
Sisäsäiliön vesi kiertää lämmönjakopiireissä.
Käyttövesi tehdään sisäsäiliössä olevalla kierukalla.
Ilmeisesti vain osa sisäsäiliön vedestä on aktiivisessa varaajakäytössä.
Lasketaan varaajan aktiivinen tilavuus.
Teesalin käyrien mukaan pumppu keskimäärin
- käy 8 min 18s
- seisoo 7 min 54s
- Varaajan lämpötilaero 12C
-V-10:n teho on 10kW
- Talon ottama teho on 10kW*8,3min/(8,3+7,9)min = 5,12 kW
Pumpun seistessä varaajan aktiivisesta tilavuudesta otetaan siis 5,12 kW:n teho
Lasketaan "aktiivinen tilavuus)
-> 5,12kW=(m*12C*4,2kJ/kgC)/474s
-> m=48 kg ??????
Varaajan tilavuudesta vain pieni osa on aktiivisessa käytössä.
Johtuuko se karkeasta rakennevirheestä vai lämpötilamittauksen huonosta sijainnista, mene ja tiedä.
Käyntiajan pidentämiseksi asetusarvoja muuttamalla saadaan vain hienosäätöä aikaan.
Ainoa keino millä saa kunnon muutoksia käyntiaikoihin on varaajatilavuuden kasvattaminen.
Nykyiseen varaajarakenteeseen tuskin voi muutoksia tehdä, ainoa ehkä lämpötilamittaus?
Mitenkä olisi ulkopuolinen lisävaraaja?
ATS
-
Pitää muistaa, että vanhempi L-Ässän V-malli on aivan eri kone kuin uudempi V-malli. Ihmetyttää miksi on annettu sama tyypinimi täysin erilaisille koneille.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt vanhemmassa V-mallissa varaaja on kaksoisvaippasäiliö missä ulkovaipassa kierätää kylmäaine.
Yläosassa on tulistuksen poisto ja alaosassa lauhdutusosa.
Siis vähän samaan malliin kuin vaihtoventtiilikoneissa, joissa ulkovaipassa kiertää vesi.
Sisäsäiliön vesi kiertää lämmönjakopiireissä.
Käyttövesi tehdään sisäsäiliössä olevalla kierukalla.
Ilmeisesti vain osa sisäsäiliön vedestä on aktiivisessa varaajakäytössä.
Lasketaan varaajan aktiivinen tilavuus.
Teesalin käyrien mukaan pumppu keskimäärin
- käy 8 min 18s
- seisoo 7 min 54s
- Varaajan lämpötilaero 12C
-V-10:n teho on 10kW
- Talon ottama teho on 10kW*8,3min/(8,3+7,9)min = 5,12 kW
Pumpun seistessä varaajan aktiivisesta tilavuudesta otetaan siis 5,12 kW:n teho
Lasketaan "aktiivinen tilavuus)
-> 5,12kW=(m*12C*4,2kJ/kgC)/474s
-> m=48 kg ??????
Varaajan tilavuudesta vain pieni osa on aktiivisessa käytössä.
Johtuuko se karkeasta rakennevirheestä vai lämpötilamittauksen huonosta sijainnista, mene ja tiedä.
Käyntiajan pidentämiseksi asetusarvoja muuttamalla saadaan vain hienosäätöä aikaan.
Ainoa keino millä saa kunnon muutoksia käyntiaikoihin on varaajatilavuuden kasvattaminen.
Nykyiseen varaajarakenteeseen tuskin voi muutoksia tehdä, ainoa ehkä lämpötilamittaus?
Mitenkä olisi ulkopuolinen lisävaraaja?
ATS
Näissä vanhoissa V-malleissa mallimerkintä ei ole yks yhteen, vaan V-15 antaa 20kW 0/35 asteista vettä ja oliko 16kW 0/50 asteista vettä. Ulkovaipassa on lämmitysvesi, jossa kuparikierukassa kiertää myös kylmäaine ja sisäsäiliössä käyttövesi (ei siis kierukkaa). Kuparikierukan määrä riippuu kompuran koosta.
Asetuksilla saa kyllä tehtyä jonkin verran parannusta, koska en usko että monella on yhtä ylitehoista pumppua kuin minulla (-35 asteen pakkasilla 60% käyntiaikasuhde). Uudessa V-mallissa alaminimiä ei saa laskettua alle 30 asteen, jota pidän huonona. Itselläni se ei ole koskaan noin ylhäällä. Tulistushan tässä wanhassa toimii kuin junan vessa, ei säätöä.
Colibrilla on V15 pumppu noin yhtä ylimitoitettuna kuin minullakin: http://colibri.yi.org/pumppu/trend/
Jani
-
Aika monella tuntuu olevan katkokäynti ongelmaa nykyään... Ongelmaa kannattaa lähteä ratkomaan ensin lämmityspiiristä:
Säädön ensimmäinen vaihe:
1. Kaikki huonetermostaatit maksimille
2. Kiertopumppu maksimille
3. Tarkista jakotukista virtaus jokaisesta piiristä, kovilla pakkasilla pitäisin paluupiirinkin olla huomattavan lämmin. Eli kaikissa piireissä tulee olla virtausta.
4. Lähde laskemaan lämpökäyrää vaiheittain. Talon reagointiaika voi olla jopa vuorokausi luokkaa, joten suuria tempauksia ei kerralla kannata tehdä. Kun talon lämpötila alkaa tippumaan esim 21 asteesta, ollaan löydetty käyrän minimi kerroin. Tästä laitetaan "naksaus" ylöspäin, jotta ollaan oikealla alueella.
Nyt lämmityspiiri on iskussaan ja voi keskittyä pumpun lämpötilojen ropaamiseen. Usein tuollainen katkokäynti johtuu siitä, että lattialämmistyspiiri ei ole optimaalisessa käytössä. Tämä taasen johtuu siitä, että mitä kuumempaa vettä lattiaan ajetaan, sitä nopeammin lämpötila myös romahtaa, mikä aiheutaa pumpun nopean uudelleen käynnistyksen. Eli Lämmityspiirin virtauksessa tulisi päästä mahdollisimman lähelle huoneen lämpötilaa, tällöin saadaan itse lattialaatta varaavaksi massaksi.
Esimerkikisi itselläni tällähetkellä ulkolämpötila -30 astetta ja menopyynti lattiaan 30 astetta, paluu 25 astetta.
-
Tässä uutta käppyrää pumpun käynnistä. Asetusarvot ylämin 45 alamin 28. Hieman nuo käynti ja lepoajat pitenivät, mutta kyllähän tuo vieläkin aika katkonaista käyntiä on, sille ei varmasti voi mitään.
Minusta tuo näyttää nyt jo aika paljokin paremmalta kuin edellinen. Käynnistymisvälit ovat harventuneet puoleen tuntiin ja käyntijakso pidentynyt varttiin, ja ulkolämpötila oli suunnilleen sama kuin viime monitorointijakson lopussa. Ehkä Oumanin GL-version mukana tulleessa osittaisessa lattiaan varaamisessa on sittenkin jotakin taikaa. Lauhtumislämmöt ovat tippuneet kymmenellä asteella aikaisemmasta, ja se parantaa hyötysuhdettakin tuntuvasti. Ylälämmössä on ollut ehkä rajuin muutos, ja se voi nyt päästä tippumaan jo ehkä turhankin alas ajatellen paitsi legioonalaispöpöä, myös suihkuveden riittämistä. Itse olen pitänyt yläminimiä 54 asteessa, ja sen seurauksena pumppu käy silloin tällöin pakkasillakin pitempiä jaksoja ylälämmön ohjaamana, vaikkei vettä olisikaan käytetty.
Kompuran kestämistä ajatellen olisi tietenkin parempi jos käyntiaikoja saisi pidennettyä ja käynnistymisiä harvennettua vielä tästäkin, mutta toisaalta suurimmassa osassa Suomea näin kovia pakkasia on normaalisti vain aika lyhyt aika vuodesta. Suurimman osan vuotta vuorokautisten käyntijaksojen lukumäärä jää kuitenkin vielä aika siedettäväksi.
-
Ihan samankaltaista pätkäkäyntiä käy minunkin V10 (vm. 2007). Lämpöässältä neuvoivat asettamaan yläminimiin alemman as.arvon kuin alaminimiin, ts. kiepauttamaan arvot päinvastoin mitä on tehdasarvoina. En ole vielä ehtinyt/kyennyt tutkimaan mikä vaikutus muutoksella oli kun ei ollut käytössä OumanTrend -ohjelmaa. Eilen vasta asensin sen ja nyt on paremmat eväät perehtyä asiaan. Sellaisen käsityksen olen saanut lukiessani tätä foorumia, että taitaa olla tuo pätkäkäynti LÄ:ssän ominaisuus. Sillähän ei ole muuta merkitystä kuin että kompura rasittuu enemmän mutta jos kestää sen niin mitä väliä. Lämmintä on kuitenkin piisannut: -30C pakkasilla kävi noin 11h/vrk.
-
Ihan samankaltaista pätkäkäyntiä käy minunkin V10 (vm. 2007). Lämpöässältä neuvoivat asettamaan yläminimiin alemman as.arvon kuin alaminimiin, ts. kiepauttamaan arvot päinvastoin mitä on tehdasarvoina.
Tuo toimii kesäkautena kun ei ole lämmitystarvetta. Esim. alaminimi 42 ja yläminimi 39. Lämmityskaudella alaminimi niin alas kuin sielu sietää ilman että alkaa syödä ylälämpöjä.
Pakkaset lauhtuivat niin laskin alaminimin 24 asteeseen. Ylälämpö jo aaltoilee 41-43 asteen välissä, mutta riittää suihkutteluun. Saunapäivänä nostan alaminimin 30 asteeseen niin parin tunnin päästä lämmin vesi riittää muksuille ammeessa pulikointiin.
Jani
Kuva 24 asteen alalämmöillä ajelusta, L2 käyrä asteen korkeammalla kuin L1: http://kuva.termiitti.com/v.php?img=2320
2 tunnin ulkolämpötilan viive
-
Nyt pitääkin kokeilla muuttaa takaisin ala- ja ylämin. kun on tuo Trendi seurantakin mahdollista. Ilman sitä tämä virittely on ollut mahdotonta, ts. ei ole tullut kokeiltuakaan mitään ihmeempää. Tuo lämpimän käyttövedenkierto toiminto kyllä nyt vähän harmittaa, että pitikin laitattaa mokoma hullunkierto. Nyt kun on asiaa selvitellyt niin sehän syö hyötysuhdetta pumpulta. Olenkin laittanut kellokytkimen pumpulle ettei se pyöri yöllä ollenkaan ja päivälläkin pätkii pumppua pois päältä.
-
Nyt pitääkin kokeilla muuttaa takaisin ala- ja ylämin. kun on tuo Trendi seurantakin mahdollista. Ilman sitä tämä virittely on ollut mahdotonta, ts. ei ole tullut kokeiltuakaan mitään ihmeempää. Tuo lämpimän käyttövedenkierto toiminto kyllä nyt vähän harmittaa, että pitikin laitattaa mokoma hullunkierto. Nyt kun on asiaa selvitellyt niin sehän syö hyötysuhdetta pumpulta. Olenkin laittanut kellokytkimen pumpulle ettei se pyöri yöllä ollenkaan ja päivälläkin pätkii pumppua pois päältä.
Sitten "kesäasetukset" ovat ihan järkeenkäypiä. Vaikka tuhoavatkin pumppusi hyötysuhteen :-[
Pistäppä Jussi tietosi suureen tiedonkeruuketjuun.
-
Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Mikä on tämän peruste?
Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.
Olen lueskellut tätä keskustelua siinä toivossa että löytäisin ratkaisun myös oman pumppuni lyhyisiin käyntijaksoihin ja samalla unohtanut vastata keskustelun aloittajalle oman näkemyseni hänen ongelmastaan. Kerronpas sen nyt: mielestäni tuossa ei ole mitään erityistä ongelmaa.
Pätkäkäyntiä on muillakin, eli tuntuu kuuluvan LÄ:ssän luonteeseen ja olikohan se IAP joka oli vastannut mielestäni hyvin tuohon sähkönkulutukseen josta Bnu oli huolestunut. Noin olisin itsekin asiaa kommentoinut mutta IAP ehti vastaamaan ennnen.
Samalla olen löytänyt tästä keskustelusta monia mielenkintoisia näkökantoja joita olen itsekin pohtinut. Yksi niistä on yllä oleva keskustelu lj-pumpun kierrosnopeuden vaikutuksesta.
Tuohon tahtoisin kommentoida, että jos pumppu on pienillä kierroksilla niin sitä enemmän vesi ehtii jäähtyä mutta silloin myös tätä "kylmää" paluuvettä tulee litroissa mitattuna vähemmän takaisin varaajaan kuin jos pumppu pyörisi täysillä. Eikö tästä voi vetää johtopäätöksen että pumpun kierrosnopeudella ei ole merkitystä. Siis: kun pumppu on pienillä kierroksilla --> paluuvesi on kylmempää mutta litroina vähemmän ja jos pummpu on isoilla kierroksilla niin paluuvesi on lämpimämpää mutta litroja enemmän.
Tällä perusteella varaajassa on lämmitettävää yhtäpaljon molemmissa tapauksissa.
Huh, toivottavasti ei ollut kovin monimutkaisesti selitetty !
-
Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Mikä on tämän peruste?
Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.
Tuohon tahtoisin kommentoida, että jos pumppu on pienillä kierroksilla niin sitä enemmän vesi ehtii jäähtyä mutta silloin myös tätä "kylmää" paluuvettä tulee litroissa mitattuna vähemmän takaisin varaajaan kuin jos pumppu pyörisi täysillä. Eikö tästä voi vetää johtopäätöksen että pumpun kierrosnopeudella ei ole merkitystä. Siis: kun pumppu on pienillä kierroksilla --> paluuvesi on kylmempää mutta litroina vähemmän ja jos pummpu on isoilla kierroksilla niin paluuvesi on lämpimämpää mutta litroja enemmän.
Tällä perusteella varaajassa on lämmitettävää yhtäpaljon molemmissa tapauksissa.
Huh, toivottavasti ei ollut kovin monimutkaisesti selitetty !
Pitänee minun nyt puolestani kommentoida, kun runoiluni oli näköjään viimeisenä lainausnipussa. Ei ollut monimutkaisesti selitetty, juuri noinhan se on kokonaislämmitystarpeen kannalta. Lattian lämpötilan tasaisuus on kuitenkin yksi asia - monesti meno- ja paluuputki kulkevat lattiassa rinnakkain, ja mitä enemmän paluuvesi jäähtyy, sitä suurempi ero putkien välisellä matkalla. Ja vaikka kokonaislämmönkulutus olisikin sama hitaalla ja nopealla kierrolla, hitaan kierron vaatima korkeampi lämpötila tarkoittaa säätökäyrän nostamista, jolloin pumppu (silloin kun se toimii alaosan ohjaamana) käynnistyy aikaisemmin -> alalämmöt nousevat ja hyötysuhde kärsii. Kolmas asia on Sailorin mainitsema lämmön palauttaminen lattiaan sen jälkeen, kun menovesi on lepojakson lopussa laskenut käyrän alapuolelle. Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.
-
Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.
Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.
-
Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.
Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.
Jos nostat pumpun kiertonopeutta, niin voit samalla laskea myös lämpökäyrää... Pitäisi alkaa jossakin näkymään
-
Olen nyt viritellyt V10:iä koko vkonlopun täältä saamieni ohjeiden mukaan: muutin huoltovalikosta VaraajaAlaEro:n 6C --> 10C, pudotin alaminimin 29C. Ylämin pidin 55C kun muuten ei lämmin kv tahdo riittää.
Tuosta lämpimän käyttöveden riittävyydestä muodostuikin suurimmista ongelmista kun muutin arvoja. Näillä arvoilla se pysyy nippanappa 55C jonka myös haluan sen olevan (legioonalais pöpö mm., eikä tule valituksia ylemmältä taholta viileästä suihkuvedestä ;))
Eikös tässä ketjussa myöskin teesal:in kuvista havaita tuo sama, että varaajan ylälämpö on tippunut kun kompuran käyntijaksoja on haluttu saada pidemmäksi ? Vai mitä mieltä teesal olet jos satut tämän lukemaan ? Toki muutkin kommnetoikaa ihmeessä. Itse en nyt tähän hätään saanut/ehtinyt laittaa käppyrää. Ehkä myöhemmin laitan.
Toisaalta täytyy ehkäpä osittain perua puheitani LÄ:n pätkäkäynti luonteesta koska sain tosiaankin käyntijaksot itseasiassa erittäin mukaviksi: käynti n. 12min, lepo 43min. Tämä n. -5 ulkolämpötilalla, käyrä L1: -20 = 32, 0=29, +20=23 ja L2: vastaavat arvot: 33,30,25
Sen mitä tuosta Oumanin trendistä mielestäni voi tulkita, on se että pitkät lepo-/käyntijaksot perustuvat siihen että varaajan alalämpö ajetaan korkealle, lähelle ylälämpöjä josta se sitten laskee alas ja tähän menee aikaa --> näkyy pidentyneinä lepo-/käy jaksoina. Onkohan tämä asianlaita näin ?
-
Minulla nyt lauhduttimen ja lattialämmitysten kiertovedet kolmosella, maapiirin pumppu ei olekaan säädettävissä. Varaaja AlaMin nostin aamulla 25 -> 26, kun yläosa aaltoili minusta vähän liikaa illan aikana. Yöllä toi kyllä tasoittui. Käyrä L1 -20 = 29, 0 = 26 ja +20 = 21. L2 -20 = 31, 0 = 29 ja +20 = 24.
Yritän mennä helmikuun näillä. Tammikuun alamin oli 2 - 4 astetta korkeampi ja kiertovesipumput kakkosella.
Mielenkiintoista nähdä kulutuksen suhde lämmitystarvelukuun kuun lopussa. Käppyrät nähtävissä alla olevassa www-linkissä. Jos käyrien perusteella säädöissä on jotain hiomista, saa antaa vinkin...
-
Sen mitä tuosta Oumanin trendistä mielestäni voi tulkita, on se että pitkät lepo-/käyntijaksot perustuvat siihen että varaajan alalämpö ajetaan korkealle, lähelle ylälämpöjä josta se sitten laskee alas ja tähän menee aikaa --> näkyy pidentyneinä lepo-/käy jaksoina. Onkohan tämä asianlaita näin ?
Juuri noinhan se menee. Tässä vanhassa V-mallissa tuo ylälämpöjen tippuminen alkaa vasta 24-25 asteen alaminimillä. Tuolla 29 asteen alaminimillä pitäisi tulistuksen hoitaa käyttövesi vielä yli 50 asteiseksi.
Turhaa sää tuota legionellaa pelkäät...kymmenet tuhannet ruotsalaispumput nostavat käyttöveden kerran/kaksi kuukaudessa tuohon 55 asteen lämpötilaan. Sitä yläminimiä kannattaa pudottaa 50 asteeseen, jotta pumppu ei käynnisty yläosan ohjaamana heti kun joku pesee käsiään.
Jani
-
Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.
Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.
Jos luit tarkkaan niin huomasit, että en varsinaisesti _suositellut_ suuremman kiertonopeuden käyttämistä, listasinpa vain asioita jotka sitä puoltaisivat. Miinuspuolelle menee tietenkin pumpun sähkönkulutus, niin kuin sanoit. Pumpun vaihtovälikin luultavasti pienenee, jos sitä käyttää pitkiä aikoja maksimitehoilla. Itselläni on lisäksi vielä se riesa, että yrityksistä huolimatta en ole ilmeisesti saanut IV-koneen patterikierrosta kaikkia ilmoja pois. Se kohisee ärsyttävästi kun kierto on kolmosella, ja se vielä sattuu olemaan lähellä makkaria, eikä sitä kohinaa ole kiva kuunnella aina nukkumaan mennessä (kiviseiniä pitkin äänet kulkeutuvat välillä aika pitkälle). Ykkösnopeus on parempi jättää kesäajalle, mutta valinnan kakkosen ja kolmosen väliltä joutuu sitten tekemään vähän sen mukaan miltä milloinkin tuntuu.
-
En ole itsekkään mittaillut lattiaveden tulon ja paluun eroa eri pumppujen kierrosnopeudella, mutta sähkönkulutuksessa on muistaakseni 30W:n ero (2 pumppua) 2/3 nopeuden välillä. Kun nekin wattilot tulevat hyötykäyttöön lämmityskaudella niin se ei ole määräävä tekijä jos nopeuden nostolla saa pidemmän tai harvemman käynnin.
Jani
-
No niin, pitkästä aikaa palaan asiaan.
Sain viimeinkin sähkömiehen asentamaaan tuon kaapelin, jolla sain kannettava kiinn v9:een ja Ouman Trendsin toimimaan. Tässä printti ensimmäiseltä vajaalta vuorokaudelta.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6059026.jpg
Yöaikaan käynti on näkynyt huomattavasti muuttuneen, mahtaako olla normaalia? Toinen huolestuttava asia on tuo sähkövastuksen tila, joka menee koko ajan kympissä, eli onko se silloin päällä vai ei päällä, kompressorihan on lepotilassa linjalla "0" ja käydessään tuolla linjalla 10, voiko olla joku väärinasennus, mikä selittäisi huiman sähkönkulutuksen?
Tämän hetken arvot ovat
-20 +34
0 +29
+20 +20
varajaan ylämin 49
yläero 4
alamin 30
alaero 6
yläohjausrajoitin 70
Ja vissiin kaksi piiriä käytössä, joista toista (kylppäriä) ohjataan käsesäädöllä putken kyljestä ja toinen sitten hoitaa muuta taloa.
Olen valtavan kiitolllinen kaikesta avusta!
(ja toivon vastauksissa ymmärrettävä kieltä, maalämpölaitteesta en ymmärrä juuri mitään. Olisikin olemassa joku hyvä perehdytys tuohon kaikkeen, alaosa, yläosa, tulistin yms.. :) )
Ps. yksi ikuisuuskysymys. Jostain olen kuullut maasihdin puhdistuksesta. Lässän huoltaja sanoi et ääh ei semmosta tarvita mutta mites laita oikeasti on?
-
Mielestäni käyrät ovat tyypillistä L-Ässää.
Mikään ei ainakaan ole pahasti pielessä, kaipaa ehkä pientä hienosäätöä.
Onko käyttöveden kierto ?
Miltä ajalta olivat ne sähkömittarin lukemat, jonka perusteella oli arvioitu 20000kWh vuosikulutus ?
ATS
-
Hei!
Lämmin kiitos kaikille vastanneille. Tässä olisi nyt kuvaa useammalta päivältä. http://www.aijaa.com/v.php?i=6077335.jpg
Käytössä olevat asetukset tuolla ylempänä, miten itse lähtisitte säätämään, päivällä käyntijaksot näyttää paremmilta, yöllä on tosi katkonaista, vai onko?
Mites se mutasihti, pitääkö sitä putsata vai ei?
Tuhannet kiitokset avustanne tähän asti!
-
Näyttääs, että käyntijaksot on pidempiä päiväsaikaan, kun näyttääs ohjautuvan yläosan mukaan, öisin sitten pelkän alaosan mukaan. Onko kuumanveden kierto ajastettu pois 22-10 välisenä aikana?
-
En osaa tuohon kyllä sanoo mitään, mistä osaisin tarkistaa että onko se ajastettu pois, kiertovesipumppu (siis käyttöveden) on poissa päältä sähkön säästämiseksi, tarkoitatko sitä? (hävettää olla näin tyhmä ton laitteen kanssa)
-
En osaa tuohon kyllä sanoo mitään, mistä osaisin tarkistaa että onko se ajastettu pois, kiertovesipumppu (siis käyttöveden) on poissa päältä sähkön säästämiseksi, tarkoitatko sitä? (hävettää olla näin tyhmä ton laitteen kanssa)
Tarkoitan juuri tätä. Sen voi tarkistaa sillä, että etsii ko. pumpun ja seuraa sen sähköjohtoa. Jos siinä on joku ajastinkello välissä, niin se on sitten siinä.
-
Tässä on taas tietoa nyt syyspäiviltä.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6994873.jpg
Jotain omituista tässä nyt on, nyt tuntuu että monesti pumppu käy hyvinkin kolmasosan ajasta. Kun teho on 6kW niin aika kallista, vai käykö se aina käydessään 6kW:n teholla?
Lisäksi lyhytkin lämpimän veden lasku käynnistää aina pumpun. Lisäksi ilman takkaa tuntuu sisällä aika viileältä.
Asetukset:
-20 +34
0 +30
+20 +20
Varaaja ylämin 49
yläero 7
alamin 30
alaero 6
yläohjausraj 70
yöalenus 0
minimiraja 15
maksimiraja 39
Luulin että 20 000 kw:n vuosikulutuksessa olisi ollut osasyynä tuo haajallaan ollut venttiili mutta nyt tuli sähköyhtiöltä arvio kuluvasta vuodesta: 22 000 kW! :-/
Yhteys putki/sähköliikkeeseen ei huvita, kertakäyntio satoja euroja ja hyöty kyseenalainen. Talon speksit aiemmin.
Olen tosi kiitollinen jos kommentoitte.
-
Itselläni on kutakuinkin samat lämpökäyrän asetukset V10:ssa mutta alaero on huoltovalikosta muutettu lähemmäs 10 eli tapissa. Yläero on tehdasasetuksessa 6 astetta.
Voitko muuttaa Ouman Trendin asetuksia siten että aikajakso on esim. 5h ja poista vaikka seuraavat mittaukset: huone, Mittaus6, sähkövastuksen tila,kuumakaasu niin kuva on paremmin luettavissa. Jäljelle jäävät mittaukset ovat mielestäni ne oleelliset joiden perusteella pumpun toiminnan pystyy näkemään.
Sinun tapauksessa myös maapiirin tulo ja meno lämpötilat olisi hyvä tietää mutta niitä mittauksia ei taida sinullakaan olla. Se vain on perus asia joka olisi hyvä tietää koska jos maapiiristä ei saa kunnolla lämpöä niin on aika turha etsiä vikaa ns. toisiopiiristä. Mutta jos saat em. kuvan niin yritetään tulkita tilannetta uudelleen.
-
Oletko Bnu kartoittanut mihin tuo 20 000 kilowattituntia katoaa? Jospa "vika" onkin jossain muualla kuin pumpussa?
Potentiaalisia sähkönkulutusta suurentavia seikkoja:
-Hetivalmis sähkökiuas, voi mennä pelkästään ylläpitolämpöön 2000-2500 kWh vuodessa.
-Onko ilmanvaihtokoneessa tuloilman jälkilämmitys sähköllä? Jos on, niin termostaatti suurellaan, tai joku vika vastuksen ohjauksessa, lämmittää vaikka ei tarvitse?
-Voiko Lämpöässän maapiirin pumppu olla jatkuvalla käytöllä? 460 W ottotehoinen pumppu tekee vuositasolla ~4000 kWh. Voi olla, että tämä ei edes ole mahdollista?
-Sähkömittari rikki? Onko etäluettava?
Tämän viestiketjun aloitusviestissä on käyntiajaksi ilmoitettu kylmällä ilmalla 6 min ja taukoajaksi 10 min. Jos pumppu kävisi jatkuvasti vuoden ympäri tuolla kylmän ilman moodilla ja kompressorin + maapiirin pumpun ottoteho olisi 4 kW, ottaisi pumppu sähköverkosta ~14000 kWh, mikä ei tunnu mitenkään mahdolliselta Bnu:n talolle.
Jos epäilys suuren sähkönkulutuksen aiheuttajaksi kohdistuu edelleen pumppuun, niin voisiko pumpun sähkönsyöttöön laittaa oman sähkömittarin mittaamaan pumpun sähkönkulutusta?
-
Bnu, tuli mieleeni ,että oletko puhdistanut mutasihtiä ? Jos et, niin kannattaisi varmaan puhdistaa. Jos siellä on moskaa ei maapiirin nesteet kierrä kunnolla eikä näin ollen lämpöä siirry. Myös maapiirin nesteiden määrä kannattaa varmistaa.
Mutasihdin puhdistuksesta ja maapiirin nesteiden lisäyksestä on oma ketju jossa kyselin neuvoja. Kiitokset vaan Sailorille ja Seppaantille neuvoista jos satutte lukemaan tätä !
Tuosta tehosta en osaa sanoa ottaako pumppu kokoajan saman tehon. Olen aiemmin ollut siinä uskossa että teho on aina sama mutta viimeaikojen testit (virta mittaus pihti ampeerimittarilla, kWh mittarin lkm seuranta) on kyllä antanut viitteitä siitä että teho ei ole aina sama. Testini eivät kyllä ole aivan aukottomia joten en mene sanomaan mitään varmasti.
Onko lämpimän käyttöveden kiertopumppu päällä koko ajan ? Minulla se kyllä selvästi vaikuttaa ja siksi olen laittanut sen vrk -kellon taakse joka pätkii sen käyntiä päivällä ja yö aikaan kokonaan pois päältä.
-
Kannattaisi varmaan laittaa lämpöpumpulle oma kwh mittari niin saisi rajattua isoa kulutusta että ottaako lämpöpumppu vai muu asuminen kohtuuttomasti sähköä.Tuossa linkissä on helposti asennettava 3-vaihe kwh mittari jonka saa liitettyä vaihejohtojen päälle "pyykkipoika" periaatteella.
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=156008522
-
Tuosta tehosta en osaa sanoa ottaako pumppu kokoajan saman tehon. Olen aiemmin ollut siinä uskossa että teho on aina sama mutta viimeaikojen testit (virta mittaus pihti ampeerimittarilla, kWh mittarin lkm seuranta) on kyllä antanut viitteitä siitä että teho ei ole aina sama.
Oikosulkumoottoreissa tyyppikilpeen leimattu teho,esim 4kw on moottorin maksimiteho millä moottoria voi turvallisesti kuormittaa.
Käytännössä moottorin ottoteho riippuu kuormituksesta,jos 4kw:n moottoria kuormittaa vähemmän, vaikkapa 2kw:n kuormalla, niin moottori ei ota silloin sähköäkään verkosta kuin 2kw +häviöt.
Moottori säätää itse tarvittavan ottotehon eikä siihen normaalisti voi vaikuttaa kuin kuormitusta muuttamalla.
Lämpöpumpussa kompressorin moottorin ottotehoon vaikuttaa suuresti paine joka kompressorin on kehitettävä siinä kiertävälle kylmäainekaasulle.
Jos paine on 30bar niin ottoteho verkosta on selkeästi suurempi jos vertaa käyntitilanteeseen jossa tarvittava paine onkin vain 20bar.
Tarvittavaan paineeseen taas vaikuttaa suoraan miten lämmintä vettä lämpöpumppu joutuu kehittämään.
Kuumempi vesi vaikkapa +50C tarvitsee korkeamman lauhtumispaineen kuin +35 asteinen vesi.
-
Moi!
Kävin nyt ostamassa tuon Matiaksen suositteleman mittarin, voikohan tuolla mitata vain lämpöpumpun kulutusta? Pitää ottaa yhteyttä varmaan sähkömieheen vai osaisinkohan itse?
[edit]Ei mun sähkötaulussa ole yhtään näkyvää johtoa, pitääköhän ja uskaltaakohan noita ruuveja avata?[/edit]
Tästä tämän päivän käyrää. Aika paljon tuo käy kun isällä on kuitenkin +23 ja eilen lämmitetty varaava takka.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7013090.jpg
Käsin kopeloiden kaikki putket pumpun kyljessä tuntuvat yhtä kylmiltä käteen. Soitin tutulle putkimiehelle joka lupasi tulla auttamaan mutasihdin puhdistuksessa. Ostaessamme talon sanottiin, että lämpökaivo on ainakin 180 m syvä, joten kai sieltä jotain lämpö tulisi. Voiko sihti tukkeutua myös lämpökaivossa. LÄmpöässän mies kävi silloin vuosi sitten ja pyysin putsaamaan mutasihdin, niin sanoi että ei tarvitse. :-?
Ei ole hetivalmista kiuasta, käyttöveden kierto kokonaan pois, ilto 440 ja sen termostaatti kakkosella.
Suuret kiitokset taas kaikille jotka olette auttaneet. Lapsiperheellä olisi vaan parempaakin käyttöä rahalle kuin järjetön sähkölasku. :'(
-
voikohan tuolla mitata vain lämpöpumpun kulutusta? Pitää ottaa yhteyttä varmaan sähkömieheen vai osaisinkohan itse?
Kyllä sillä voi mitata pelkän lämpöpumpunkin kulutusta kun laittaa mittaklipsit lämpöpumpun syöttökaapelin vaihejohtojen päälle.
Tuollaista mittauskeskusta kuin Ohlssonin esimerkkikuvassa ei suomessa saa olla vaan täällä pitää johtimien olla kotelon sisällä.
Nuo anturit pitää siis laittaa joko pääkeskukseen tai lämpöpumpulle sellaiseen kaapeliin jossa kulkee kaikki pumpun käyttämä sähkö.
On se varmempaa antaa sähkömiehen tehdä tuon mittarin anturien asentaminen,siinä ei ole iso homma kun tietää mitä tekee.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7013350.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00466/7013350.jpg[/IMG][/url]
Tutkiskelin tuota Bnu:n trendiä.
Näyttää siltä, että ulkolämpötilan olessa alle n. +3C, käy pumppu todellista pätkäkäyntiä lauhtumislämpötilan olessa n. 35C.
Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.
Ulkolämpötilan ollessa yli n. +3C käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella.
Lauhtumislämpötilan noustessa nousee myös kompressorin ottoteho.
Mallissa V 7.0 nousee ottoteho 23% lauhtumislämpötilan noustessa 35C->50C.
Että näin tällä kertaa
ATS
-
Soitin sähkömiehen asentamaan tuon mittarin, joten ehkä ensi viikolla asiat selviävät. Mukavalta kyllä tuntuu, kun jaksatte paneutua.
Se taas ei tunnu mukavalta, että on itse niin osaamaton etten ymmärrä tuosta Seppaantin selityksestä juuri mitään, vaikka kovasti haluaisin kun olet jaksanut noin älyttömästi nähdä vaivaa tämän asian takia. Voisinko tehdä asialle jotain, eli miten saisin pumpun toimimaan paremmin sinun mielestäsi?
Olisiko jossain muuten sellaista humanistille sopivaa selitystä maalämpöpumpun ja mieluiten tietysti tätä lämpöässää koskevaa tietoa? En ymmärrä edes mikä on yläosa ja alaosa yms. Tiedosta kiitollisena.
Ei kai v 2004 rakennettu elementtitalo voi olla ihan harakanpesä että vuotaisi noin paljon lämpöä johonkin. Ainakin takan sytyttäminen on työlästä joten ei älyttömästi pitäis vuotaa.
Kaikki tietoa auttaa, go on herrat ja miksei ladytkin :D
-
Moros,
Kerroit jossain viestissä että sähköä menee vuodessa noin 20000kwh, ajattelin että eihän se nyt niin kauheaa ole, itsellä tullenee menemään mlp pumpusta huolimatta jotain 22000kwh (ennen pumpun asennusta, joka siis tapahtui syyskuussa, meni rapiat 40000kwh per vuosi) mutta minulla on 217m2 lämmitetty pumpulla ja 40m2 suorasähköllä, tuosta tulee karkeasti 90kwh/m2 per vuosi (siis kaikki sähkö) eli jos olisi 150m2 neliöitä niin tekisi suhteutettuna luokkaa 13000 kwh / vuosi, tosin pitää muistaa että käyttösähkön kulutukseen ei neliöt vaikuta (sitä menee meillä varmaan luokkaa 9000kwh per vuosi). Minulla on myös ilto440 mutta sekin on sähkölämmitteinen, sinulla ilmeisesti vesipatteri siellä (ilto440 econo)?
Eli kyllä sinulla suhteellisen paljon menee sähköä, ja nibeen verrattuna pumppusi kyllä käynnistyilee tosi tiheaan alle +3 asteessa, se tosin voi olla tyypillistä sinulla olevalle pumppumallille. No jahka saat sen kulutusmittarin pumpulle niin selviää onko sen sähkönkulutus kuitenkin OK, veikkaanpa että on.
Oletkos kuunnellut kuinka pitkiä pätkiä sinun talouden muut kompurat käy, siis jääkaappi ja pakastin? Meinaan että olisiko siellä kuitenkin joku muu kuin mlp joka vie "liikaa" sähköä.
-
Katselin tuota 5h trendiä ja siitä äkkipäätä katsottuna pumppusi käy >7h vuorokaudessa nyt kun lt lähellä 0 C. Itselläni V10 käy tällähetkellä kun ulkolt. 0...-5 C n. 6h/vrk eli ei tuo nyt ihan mikään älytön lukema mielestäni ole mutta taas 20000kWh/v vaikuttaa aika korkealta. Onkohan tässä kyse nyt kuitenkin kotitaloussähkön suuresta määrästä niin kuin jotkut ovat aiemminkin ounastelleet. Sehän selviää sillä mittarilla, eli turha tässä oikeastaan alkaa arvailemaan mitään ennen tuota mittaustulosta.
Minullakin on nyt trendi seuranta päällä ja kWh mittaria käyn lukemassa tuon tuosta kun olen ollut havaitsevinani että pummpuni käy pitempiä jaksoja nyt syksyllä kuin keväällä ulkolämpötilan ollessa samoissa lukemissa. Mutasihdinkin putsasin ja lisäsin nestettä hieman maapiiriin.
Vertailun vuoksi: sähköä meillä meni kaikkinensa 13350 kWh/v (190m2, 2+2 hlöä, puusauna, takkaa lämmitetään talvella ehkä kerran vkossa. ) Olen kuvitellut että pumppuni (V10) teho olisi 5kW. Käyttötunnit oli 1640h/v eli siitä voi laskea pumpun viemän energian mikäli tuo 5kW on kohdillaan.
Katselin tuota Seppaantin lähettämää hienosti kommentoitua käyrää niin aloin miettimään erityisesti kommentteja ".. Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.
.. käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella."
Tarkoittaakos tuo nyt sitä että pätkäkäynti on ok jos kerran hyötysuhde on hyvä ?! ja pidempiin käyntijaksoihin ei kannata pyrkiä koska hyötysuhde tippuu ?!
Vai onko kyse siitä että jokin pumpun parametri on poskellaan ja sitä muuttamalla saadaan pitkät käynnit ja hyvä hyötysuhde ?
Kuumakaasut olivat minustakin kyllä hurjan korkeat siihen mitä vertasin omaan pumppuuni (ei ole tainnut koskaan nousta edes 100 C) Mutta eikös tuo kerro toisaalta sen että kyllä pumpussa tehoja on ja potkua riittää vai miten asiaa pitäisi tulkita ?
Tulipas paljon kysymyksiä, toivottavasti joku viisaampi osaa/jaksaa vastata ja selitys Bnu:n sähkön kulutukseen selviäisi.
-
Olisiko jossain muuten sellaista humanistille sopivaa selitystä maalämpöpumpun ja mieluiten tietysti tätä lämpöässää koskevaa tietoa? En ymmärrä edes mikä on yläosa ja alaosa yms.
Lämpöässä on melkoisen pitkälle kehitetty tuote ja siinä toimintoja kuvaavat ilmaisut saattaa vaikuttaa omituisilta jos ei tunne lämpöpumpun toimintaperiaatetta.
Varaaja on kaksiosainen,puhutaan ylä-ja alavaraajasta.
Ylävaraaja tarkoittaa ylimpänä olevaa varaajasäiliötä jossa käyttövesi lämpiää lämpöpumpun tulistinvaihtimella.
Alavaraaja on sitten ylävaraajan alla ja siinä lämpiää lattiassa kiertävä vesi lämpöpumpun lauhdutinvaihtimella.
Yläosa tarkoittaa yleensä alavaraajan yläosaa.
Alaosa tarkoittaa alavaraajan alaosaa.
Ylävaraaja on kaksiosaisen varaajan ylempi säiliö joka on usein pellillä erotettu alavaraajan yläosasta ,tällä välipellillä estetään ylävaraajaan siirretyn kuumemman veden sekoittuminen alavaraajan alhaisempaan,lauhdutinlämmöllä lämpenevään veteen.
Käyttöveden kun pitää olla huomattavasti kuumempaa kuin lattialämmitysveden.
Vedellä on sellainen ominaisuus että lämpimämpi vesi on kevyempää ja nousee luonnostaan varaajan yläosaan.
Jäähtyessään vesi muuttuu hieman painavammaksi ja laskeutuu varaajan alaosaan.
Vesi siis kerrostuu varaajassa automaattisesti lämpötilan mukaan.
Tuolta löytyy käyttöohjeet (käyttöohje V7-30)jossa on ohjeet säätöjä varten
http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html
Tuossa liitteenä periaatekuva lämpöpumpu ja varaajan toiminnasta
(http://i8.aijaa.com/t/00203/7015821.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7015821.jpg)
-
Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
01.01.2010 - 11:30:13 Lainaa
Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.
Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.
Näin aloitit kohta vuosi sitten.
Olet varmaankin asunut siellä jo yli vuoden. Nämä täällä esiintyneet kulutuslukemat ovat olleet sähköyhtiön vuosikulutusarvioita.
Löytyykö sinulta luettuja mittarilukemia, jos on niin laita tänne kaikki lukemat ja päivämäärät, jotka sinulla on.
Talon ostohetkeltä sahkösopimusta tehtäessä pitäisi ainakin löytyä mittarin lukema.
Lämpöpumppusi on vanhempaa V-mallia, josta ei enää löydy tietoja L-Ässän sivuilta.
Voisitko katsoa käyttöohjeesta (tai joku muu vanhemman V-Mallin omistaja) pumpun tärkeimmät tiedot, esim seuraavat ja jos on muuta oleellista, myös ne.
- Otto-/antoteho
- Varaajan koko
- Kompressorityyppi
- Kylmäaine
Jos löytyy pumpun periaatteellinen virtauskaavio, niin sekin kiinnostaa.
Vielä sähkönkulutuksesta
Itsellä on 1975 rakennettu, lämmin pinta-ala n. 150m2, patterilämmitys, painovoimainen ilmanvaihto ja 2 henkilöä talo.
Nyt kolmen maalämpöpumppuvuoden jälkeen on keskimääräinen vuosikulutus ollut
- Lämpöpumppu 6630 kWh
- Taloussähkö 3670 kWh
- Yhteensä 10 300 kWh. :)
ATS
-
maajussijussi sanoi
Katselin tuota Seppaantin lähettämää hienosti kommentoitua käyrää niin aloin miettimään erityisesti kommentteja ".. Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.
.. käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella."
Tarkoittaakos tuo nyt sitä että pätkäkäynti on ok jos kerran hyötysuhde on hyvä ?!
Tässä on nyt tilanne ”nokkatarttuu-pyrstötarttuu”
Matalasta lauhtumislämpötilasta johtuva hyvä hyötysuhde on tietenkin hyvä asia mutta
Pätkäkäynnillä on kuitenkin pari huonoa puolta
- Kompressorin käynnistyttyä kuluu minuutin parin verran ennen kuin lämpöpumppuprosessi on stabiloitunut. Tänä aikana lämpöpumppu ei anna vielä täyttä tehoa mutta ottaa kuitenkin täyden ottotehon. 8 min käyntijaksoissa se tarkoittaa, että pumpun käyntiajasta 10-20% on hyötysuhteeltaan huonoa.
- Käynnistys on kompressoria eniten rasittava käynnin vaihe. Mitä enemmän käynnistyksiä sitä enemmän kompressori rasittuu.
ja pidempiin käyntijaksoihin ei kannata pyrkiä koska hyötysuhde tippuu ?!
- Pidempiin käyntijaksoihin kannattaa pyrkiä, mutta matalalla lauhtumislämpötilalla
Vai onko kyse siitä että jokin pumpun parametri on poskellaan ja sitä muuttamalla saadaan pitkät käynnit ja hyvä hyötysuhde ?
Valitettavasti vanhemman V-mallin rakenne on vain sellainen, että pätkäkäyntiä on vaikea välttää
Kuumakaasut olivat minustakin kyllä hurjan korkeat siihen mitä vertasin omaan pumppuuni (ei ole tainnut koskaan nousta edes 100 C) Mutta eikös tuo kerro toisaalta sen että kyllä pumpussa tehoja on ja potkua riittää vai miten asiaa pitäisi tulkita ?
Korkeat kuumakaasun lämpötilat ovat suoraa seurausta korkeista lauhtumislämpötiloista.
Lisäksi vielä Bnu:lle yksi kysymys
Onko pumpussasi käyntiaikalaskuri?
Jos on, niin mitä mittari näyttää nyt? ja onko sinulla lukemia aikaisemmilta ajoilta?
ATS
-
Näin aloitit kohta vuosi sitten.
Olet varmaankin asunut siellä jo yli vuoden. Nämä täällä esiintyneet kulutuslukemat ovat olleet sähköyhtiön vuosikulutusarvioita.
Löytyykö sinulta luettuja mittarilukemia, jos on niin laita tänne kaikki lukemat ja päivämäärät, jotka sinulla on.
Talon ostohetkeltä sahkösopimusta tehtäessä pitäisi ainakin löytyä mittarin lukema.
Sähkölasku 20 000kW peruistui todelliseen kulutukseen, sitten 22 000 perustui touko-syyskuun kulutuksen perusteella laskettuun viimevuotiseen verrattuun kulutukseen, joten varmaan aika tarkka on.
Kesällä sähkönkulutus oli minimaalista verrattuna talveen, joten kyllä tuo lämmityskuluta haiskahtaa.
Kompressoriaika näytti olevan 2200 tuntia mutta en tiedä milloin se on nollattu.
Jos tää koko systeemi on ihan susi niin voinko vaatia silloista rakennuttajaa vastuuseen? Eli jos tuo maalämpöpumpu tosiaan kuluttaa aivan suhteettomasti?
No odotellaan mittaustuloksia.
Voisko joku muu vastata noihin V9- mallia koskeviin kysymyksiin, kun itselläni ei ole hajuakaan noista mallin tiedoista.
Kiittäen taas, Bnu
-
Moro,
Onko sinulla kulutuslukemia per kuukausi? Niistä voisi ehkä jotain päätellä.
Esimerkin vuoksi kerrottakoon että meidän taloudessa meni ennen MLP asennusta keskimäärin seuraavasti;
heinäkuu 1200kwh
elokuu 1500 kwh
syyskuu 2400
lokakuu 3500 kwh
Nyt kun MLP ollut ensimmäisen täyden kalenterikuukauden, siis lokakuun, käytössä niin meni 1700kwh lokakuun aikana.
Tuskin se lämpöässän kompuran tuntilaskuri on ihan helposti edes nollattavissa? mutta toisaalta 2200 tuntia per 5 vuotta tekisi vain 440 tuntia per vuosi mikä ei varmaan pidä paikkaansa, eli laskuri on nollattu/nollaantunut jossain vaiheessa. Kannattaa alkaa seuraamaan noita tuntejakin kuukausitasolla.
-
Seppaant kirjoitti: "Voisitko katsoa käyttöohjeesta (tai joku muu vanhemman V-Mallin omistaja) pumpun tärkeimmät tiedot, esim seuraavat ja jos on muuta oleellista, myös ne.
- Otto-/antoteho
- Varaajan koko
- Kompressorityyppi
- Kylmäaine"
Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:
- Lämmitysteho(antoteho)/ottoteho 10-12kW/ 3,1-2,8 kW
kompressorin ottoteho määritetty olosuhteissa: maaliuos 0C, lauhdutus 50C sekä 35C
- Varaajankoko 340 l (sama kuin V10:ssa)
- Kompressori tyyppi Ei ollut erillistä mainintaa, mutta on varmaan Copelandin valmistama Scroll -kompura niinkuin minun V10:ssa.
Kylmäaine R407C
Lisäksi oli maininta lämmitettävästä pinta-alasta: 140-200m2, porakaivon syvyys: 130-160m
sulakkeet: 3x16A/400V (hidas)
Tuohon rakennuttajan vastuuseen en kyllä osaa sanoa juuta enkä jaata.
Mutta kun pumpussasi on 2200h nyt niin kyllä se on varmaan nollautunut jossakin vaiheessa jos talo oli 5v. vanha. Oliko sinulla vuoden takaista lukemaa ylhäällä ? Se kertoisi aika paljon jos tietäisi vuoden käyttötunnit.
-
Maajussijussi
Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:
Oliko esitteessä minkäänlaisia kuvia pumpun rakenteesta?
ATS
-
Maajussijussi
Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:
Oliko esitteessä minkäänlaisia kuvia pumpun rakenteesta?
ATS
Ikävä kyllä, ei mitään kuvaa. Sen tiedän että V10ssa on ns. kaksoisvaippavaraaja, eli ulommassa osassa on lattiaan menevä vesi ja sisemmässä on käyttövesi. Luulen että V9ssa on myös vastaava koska varaajan kokokin on sama.
-
"Vanhanmallisen" Lämpöässä V-sarjan ohjeet? (http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf)
Bnu:n postaamasta uusimmasta graafista ajatelmia:
Otetaan aikajakso klo. 12.00-16.10 tarkasteluun. Jaksossa on ollut yhdeksän käyntijaksoa lämmitystä varten ja kaksi jaksoa käyttövettä varten. Jos yksi lämmitysjakso on ollut 6 minuuttia ja mennään tasaisen vauhdin taulukolla koko vuorokausi, olisi graafin perusteella lämmityskäyntiaika reippaat kolme ja puoli tuntia. Kompressorin + maapiirin pumpun ottoteho "yläkanttiin arvattuna" yhteensä 4 kW. Sähköä kuluisi vuorokaudessa lämmityskäyntijaksoilla n. 15 kWh.
Käyttövettä on kuumennettu kaksi kertaa kuuden tunnin tarkastelujaksossa yhteensä noin 40 minuutin ajan. Edelleen tasaisen vauhdin taulukolla lämpöpumppu kuumentaisi käyttövettä kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa "yläkanttiin arvattuna" ottoteholla 5 kW. Sähköä kuluisi käyttöveden kuumennukseen n. 13 kWh.
Vuorokaudessa olisi kulunut sähköä kompressorin ja maapiirin kiertopumpun pyörittämiseen yhteensä n. 30 kWh. Jos mentäisiin koko vuosi tuolla 30 kWh/päivä kulutuksella, lämpöpumppu veisi karkeasti 11000 kWh vuodessa, mikä tuntuu kyllä todella epäuskottavalta.
Paljonko talon entisillä omistajilla kului sähköä vuodessa?
Onko kellään tietoa paljoko maksaa, jos pyytää sähköyhtiötä tarkastamaan sähkömittarin oikeellisuuden? On tuo Bnu:n ilmoittama sähkönkulutus niin suuri, että epäilys suuren kulutuksen aiheuttajaksi kohdistuisi myös sähkömittariin...
-
Onko kellään tietoa paljoko maksaa, jos pyytää sähköyhtiötä tarkastamaan sähkömittarin oikeellisuuden?
Eipä ole ihan tuoretta tietoa mutta -70 luvulla oli periaatteena että jos mittarissa oli vikaa niin ei maksanut mitään mutta jos mittari oli täysin kunnossa niin asiakas sai maksaa.
Silloin sähköyhtiöitä valvoi Suomen Sähkölaitosyhdistys ja kulutusriita tapauksissa se antoi suosituksen riita-asiaan ja jakeluyhtiöt noudatti sitä suositusta.
Oli tuolloin itsellä tapaus jossa muutaman kuukauden remontin sähkönkulutus kesäaikana oli kwh-mittarin mukaan jotain 40000kwh.Sähkölaitosyhdistys antoi suosituksen meikäläisen eduksi ja jakeluyhtiö tyytyi siihen.
Googlen mukaan ko virasto näkyy olevan edelleen toiminnassa
-
Vuorokaudessa olisi kulunut sähköä kompressorin ja maapiirin kiertopumpun pyörittämiseen yhteensä n. 30 kWh. Jos mentäisiin koko vuosi tuolla 30 kWh/päivä kulutuksella, lämpöpumppu veisi karkeasti 11000 kWh vuodessa, mikä tuntuu kyllä todella epäuskottavalta.
Tein samat laskelmat kuin "sihti" tulokset olivat samaa suuruusluokkaa mutta kuitenkin hieman maltillisemmat.
-26 kWh/vrk
-9600 kWh/vuosi
Huolestuttavin piirre oli kuitenkin se, että pätkäkäynnin keskimääräinen käyntiaika on vain 4 min 50s ????
Ja yhteensä käynnistyksiä 62 kpl/vrk
Jos käynnin alussa on vain "minuuttikin huonoa käyntiä" tekee tämä n. 20% pätkäkäynnin kokonaisajasta.
Kumpa saisi jostain käyttöohjeet ja pumpusta edes jonkinlaisen rakennekuvan, niin voisi paremmin pähkäillä että mikä "mättää"
Bnu:lle jälleen pari toivetta ja kysymystä
Millainen keruupiiri, maa vai kaivo? Mitat?
Onko minkäänlaista tietoa keruupiirin lämpötiloista?
Sinun pitäisi kerätä perustietoa talon kulutuksesta.
Kirjaa ylös päivittäin samaan aikaan esim illalla viime töiksi
-Talon sähkömittarin lukema
-Pumpun sähkömittarin lukema (sitten kun mittari on asennettu)
-Lämpöpumpun tuntimittarin lukema
-Ulkoilman keskilämpötila (hyvä arvauskin riittää)
-Muita huomioita, esim. onko ollut jotain normaalista poikkeavaa sähkön tai lämpimän veden kulutusta.
ATS
-
Oliskohan se tuo
http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf
-
Oliskohan se tuo
Kiitos
Siinähän se
ATS
-
Bnu, sanoit että käyttövedenkierto on pois päältä, mutta onko varma myös ettei käyttövesipiiriin ole kytketty mitään muutakaan, esim. rättipatteri ? Se nimittäin syö tehot lämpöpumpulta. Suurin osa putkimiehistä tietää tuon mutta kun heitäkin on kuitenkin joka lähtöön.
-
Ei johdu BNU:n kulutuslukemat LÄ:stä. Vaikkakin BNU ajaa "turhan" korkealla alaminimillä, niin silti kulutuksen ei pitäisi olla tuolla hehtaarilla. Toki sieltä laskisilmästä kannatta katsoa kuplia pyöri kylmäaineessa kovin pitkään kun kone käynnistyy.
Oma arvaus on, jos kerran käyttöveden kierto ei ole päällä. Eikä maapiirin pumppu oile 24/7/365 käynnissä.
Olisiko "Syyllinen" tuo ILTO440, joka makaa jossain kesäpeltiasennossa ja vastus hehkuu +10 keleistä lähtien. ::) Osta kympin töpseliin kytkettävä energiakulutusmittari tutkimaan ILTOn sielunelämää.
Seppaantin kanssa samaa mieltä että nyt kannattaa olla järjestelmällinen, jotta vikakohteet ja kuluttajat saadaan suljettua yksi toisensa jälkeen pois.
Jani
-
Nyt on kulutusmittari asennettu ja ensimmäisen kolmen tunnin perusteella maalämppumppu vie 1.05KWh tunnissa. Alan keräämään lisäksi vähän noita sähkömittarin lukemia, pumpun käyntitunteja ja ulkolämpötilaa, kuten ehdotettiin.
Sailor: Miten voin tarkastaa asian? Iltossa oli peltimoottori hajalla reilu vuosi sitten ja korjaaja vaihtoi sen, mut oliskohan se tuota huomannu?
Paljonko alaminiä vois pudottaa? Mitä suosittelet?
Rättipattereita ei ole, joten sinne lämpöä ei mene.
Miten voisin saada tietoa nesteiden lämpötiloista?
Kiitos taas kaikille kommentoineille!
-
Nyt on kulutusmittari asennettu ja ensimmäisen kolmen tunnin perusteella maalämppumppu vie 1.05KWh tunnissa. Alan keräämään lisäksi vähän noita sähkömittarin lukemia, pumpun käyntitunteja ja ulkolämpötilaa, kuten ehdotettiin.
Sailor: Miten voin tarkastaa asian? Iltossa oli peltimoottori hajalla reilu vuosi sitten ja korjaaja vaihtoi sen, mut oliskohan se tuota huomannu?
Paljonko alaminiä vois pudottaa? Mitä suosittelet?
Rättipattereita ei ole, joten sinne lämpöä ei mene.
Kiitos taas kaikille kommentoineille!
Osta sisä-ulkolämpötilamittari ja laita anturi jäteilmakanavaan. Piuha vaan siitä luukun raosta, anturi vaikka teipillä tai nippusiteellä kiinni. ( http://www.swegon.com/Global/PDFs/Home%20ventilation/Air%20handling%20units/Swegon%20CASA-series/_fi/440_Premium_m.pdf )
Alaminimiä voi pudottaa,kunnes tulistus laskee niin alas ettei ylälämmöt pysy ylhäällä. Jos lämpökäyä pyytää (menovesi-info) 26 astetta, niin laita alminimiksi sama.
Osta samalla pari mittaria enmmän ja tietokoneliikkeestä piitahnaa ja laita maaliuosputkiin anturit myös (ja tahnaa väliin+eristettä päälle). Muista ennen asennusta tehdä mittareille jääsohjotesti, jotta tiedät "mittarivirheen".
Edellinen case: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.msg24138#msg24138
Ja kirjoita tietosi sinne tiedonkeruuketjuun, kiitos!
Jani
-
Kysy (1-vaihe) energiankulutus-/teho -mittaria lainaan paikalliselta sähkölaitokselta. Jotkut yhtiöt antavat niitä ilmatteeksi lainaan, niinkuin täällä meilläpäin. Lainasin sen ja sain heti selville mitkä on ILTOn tehot eri nopeuksilla.
Minulla on vesipatteri -malli ja siinä puhalluksien tehot vaihtelevat 43W... n. 310W. Jos sinulla on jälkilämmitys sähköllä, niin vastuksen teho on ILTOn sivuilta: http://www.ilto.fi/page225.phtml löytyneiden tekn.tietojen mukaan 900W.
Tuolla sivuilla oli ilmoitettu tulo ja poistopuhaltimien tehoksi 185W/puhallin eli yht. 370W, eli näet tehomitarilla heti jos vastus on päällä.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7031596.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00608/7031596.jpg[/IMG][/url]
Tuolta "Matiaksen" linkistähän löytyivät kaipaamani kuvat.
Vaikka kuva on periaatteelinen selviää siitä hyvin "toimintafilosofia".
Ensimmäinen tehtävä Bnu:lle
Tarkista, että putket on kytketty oikeisiin paikkoihin (keltaiset täpät). Ei olisi ensimmäinen kerta kun olisi kytketty väärin (nimimerkki "kokemusta on")
Voisitko ottaa valokuvan ja laittaa tänne voorumille. Kuva, missä näkyy mahdollisimman hyvin pumpun päällä olevat putket ja laitteet.
Yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää tämä todellisen pätkäkäynnin syy.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan 62 käynnistystä/vrk tekee viidessä vuodessa 113 150 käynnistystä :'( Tämähän on jo sellainen määrä, että herää kysymys, onko kompressori mahdollisesti jo kerran vaihdettu ja käyntituntilaskuri nollattu ????
ATS
-
Yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää tämä todellisen pätkäkäynnin syy.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan 62 käynnistystä/vrk tekee viidessä vuodessa 113 150 käynnistystä :'( Tämähän on jo sellainen määrä, että herää kysymys, onko kompressori mahdollisesti jo kerran vaihdettu ja käyntituntilaskuri nollattu ????
Näitä uusia malleja en juuri tunne, mutta eikös tuo pätkäkäynti ole ainakin vanhemmilla ässillä ominaisuus eikä vika?
Omani on vm. 2002 ja juuri tuli 8 vuotta ikää täyteen eikä se ole ensimmäisen käynnistyksen jälkeen ikinä käynyt yli 10 minuuttia yhteen mittaan. Tasaisella -25 pakkasella käynti on luokka 6 minuuttia käy, 4,5 minuuttia lepää. Nyt nollakelillä suhde on vajaa 4 minuuttia käyntiä ja n. 20 minuuttia lepoa.
Kompressori (mäntä) ei ole vielä näyttänyt mitään väsymisen merkkiä, tosin tuolla toisessa ketjussa jo kyselin pitäisikö jotain ennakoivaa huoltoa harkita. Ainakin softa pitäisi varmaan päivittää että alalämmön saisi pudotettua alemmas ja alaeron suuremmaksi kuin tuo 6 astetta mitä tuohon vanhaan softaa saa asetettua.
-
Moi!
Ensimmäinen vuorokausi mittausta takana ja data olisi tämmöistä.
Ulkolämpötila ollut Kuopiossa aika tasaseen nollan ja -2 välillä.
Päiväsähkön lähtölukema oli 74027, nyt 74064 = 37 KWh
Yösähkön lähtölukema oli 34861, nyt 34875 =14 KWH
Sähköä mennyt siis 51 KWh
Maalämpö ottanut tuosta 35 KWH (!) :(
Käyntitunteja ollut pumpun laskurin mukaan 6
Tässä kuva oumanista tuolta ajalta
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034525.jpg
Kaipailitte kuvia, en tiedä onko nämä edes sinne päin
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034521.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034522.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034523.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034524.jpg
Mitäs seuraavaksi tehtäisiin? Huomenna tulee tuttu katsomaan mutasihtiä jos se löydetään ja osaisi varmaan katsoo noita putkiakin jos vaan tietäisi mitä katsoa, osaakohan noiden keltaisten täplien avulla katsoa.
[edit]Pumppu ottaa lepotilassa 0.13 KWH ja päällä ollessaan 4.2-5.3 KWh[/edit]
Menisikö minulta tosiaan 100 KWh lämmitykseen ilman maalämpöpumppua? >:(
Ja turha enää edes sanoa mutta...
KIITOS!
-
Mitäs seuraavaksi tehtäisiin?
Seurataan noita mittarilukemia muutama päivä.
Katsokaa huomenna, mistä laitteistot saa ilmattua ja toimiiko automaattiset ilmaukset
ATS
-
Maalämpö ottanut tuosta 35 KWH
Käyntitunteja ollut pumpun laskurin mukaan 6
Voitko tarkistaa tuon käyntituntilaskurin lukeman ,tuon mukaan pumpun ottoteho olisi n 6kw ?
Jos lukemat on oikein niin voisito ottaa kuvan kompressorin tyyppikilvestä,jos ei ole mahdollista niin saisitko kompressorin mallin,tehon (kw) ja nimellisvirran (A) tyyppikilvestä.
- Lämmitysteho(antoteho)/ottoteho 10-12kW/ 3,1-2,8 kW
edit:Tuollahan se olikin BNU:n vastauksessa
Pumppu ottaa lepotilassa 0.13 KWH ja päällä ollessaan 4.2-5.3 KWh
Laita silti kompressorin tyyppikilvestä noi ylläpyydetyt tiedot.
Alkaa nyt näyttää siltä että Bnu:lla onkin 5,5kw:n kompressori
-
Oikeastaan tehon selvittämiseen riittää jos tarkistat moottorisuojakytkimen virta-arvon onko 6-10A vai 10-16A.
Jos löytyy tuonmalliset moottorisuojat
(http://i5.aijaa.com/b/00691/7035388.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7035388.jpg)
-
Noista BNU:n käyristä voi havaita että vain 1-2 ylälämpöjen mukaan ohjautunutta käyntijaksoa oli "tarpeellinen". Laskemalla yläminimiä asteen-pari ja kasvattamalla alaerotusta maksimiin + laskemalla alaminimiä hieman niin saat tuosta kulutuksesta puristettua pari kilowattia pois.
Klo 21, 05, 08, 11, 17 ylämpöjen mukaan tehdyt käynnistykset ovat "turhia". LÄ:n kompura kuluttaa itselläni 5.3-7 kW tehoa riippuen siitä kuinka suurilla lauhtumispaineilla ajetaan. Siksi noita ylälämpöjen ohjaamia käynnistyskertoja saisi tulla mahdollisimman vähän.
Jani
-
Bnu:n käyrissä mittaus "sähkövastuksen tila" piirtää suoraa viivaa arvossa 10. Onko se EH-201G ohjaimen ominaisuus, koska kuvien muista käyristä päätellen sähkövastus ei kuitenkaan näytä olevan päällä?
-
Oikeastaan tehon selvittämiseen riittää jos tarkistat moottorisuojakytkimen virta-arvon onko 6-10A vai 10-16A.
Jos löytyy tuonmalliset moottorisuojat
(http://i5.aijaa.com/b/00691/7035388.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7035388.jpg)
Kyllä siinä lukee että 6-10A
-
Noissa kuvissa näkyy painemittari ja punaisella asteikolla on ilmeisesti bar:eja. Mitä painetta se mittaa, onko se lattialämmityspiirin paine ? Siinä paine on alle 1bar. Minulle putkimies sanoi että pidä se 1,1 bar:ssa. Osaako joku sanoa tarkemmin mikä tuo on ja mitä sen pitäisi näyttää ?
P.S. V10ssa moottorisuojakytkin on myös 6-10A
-
Kyllä siinä lukee että 6-10A
Merkillinen juttu.
Mun taulukoissa 3kw:n/3000r/min moottorin nimellisvirta on 5,1-8A.
4kw:n/3000r/min nimellisvirta on 6,8-11A
5,5kw:n/3000r/min nimellisvirta on 9-13A.
Noiden perusteella näyttäisi että moottorin ottoteho voisi olla enintään 4kw.Suuremmalla moottorilla alkaisi 6-10A:n moottorisuojakytkin laukomaan.
Jos käytetään 3kw:n moottoria 6h niin se voi viedä sähköä enintään 18kwh.
4kw:n moottorilla 6h:n kulutus olisi max 24kwh
Kuitenkin kerroit että 6h:n sähkönkulutus on 35kwh.
Joku ei nyt täsmää,sähköä menee käyntiaikaan nähden liikaa.
Voisitko tehdä uudestaan tuon käyntiaika/sähkönkulutusmittauksen niin saisi elimineerattua mittausvirheen.
Ja jos saisit kompressorin tyyppikilvestä siihen merkityn tehon ja nimellisvirran
-
Kaveri joka huomenna tulee on vastavalmistunut putkimies, joten kaikki apu on tarpeen.
Eli mutasihti, putkien kytkennät, ilmaus?
Ja tarkistin pumpun plakaatissa olevat tiedot, sähköliitäntä 6.0 KwH ja
suurin ottoteho 6.0 Kw
-
Yritin tässä tavata tuon LÄ:n manuaalia sillä silmällä että paljonko tehoa laite voi ottaa, kytkentäkuvassa oli tällaisia arvoja;
kompressori 2,8kw, 4,0kw tai 5,5kw (moottoriteho)
liuospumppu 0,37kw tai 0,55kw
Toisaalta manuaalissa oli myös näin;
maapiirin kiertovesipumppu Grundfos CH 2-30, 460 W
lämminvesivaraajan kiertovesipumppu Grundfos UPS25-60, 40-100 W
Lisäksi järjestelmässä maks. 6kw vastus
ja taitaa olla vielä ulkoinen kiertovesipumppukin?
Laitteen kytkin lienee asennossa "maalämpö"?
Tällöin vastuksen ei pitäisi mennä päälle missään tilanteessa, tai ainakin olisi ilmoitus häiriöstä jos niin kävisi.
Tuo noin 5kw ottoteho viittaisi siihen että laitteessa 4kw kompura ja siihen päälle liuos-ja kiertopumput.
Toisaalta jos laitteessa on 2,8kw kompura (V8) niin sitten siellä on jotain häikkää; manuaalista ei selvinnyt onko vastus yksittäinen 6kw vai voisiko olla että siellä esim. 2kw vastusteho päällä kompuran kanssa yhtäaikaa (jonkin vian vuoksi tietysti)?
Tai sitten kompura vain vetää "liikaa" virtaa mutta silti toimii näennäisesti OK, tiedä sitten onko mahdollista että sähkömoottorissa/kompurassa olisi sellainen vika?
-
suurin ottoteho 6.0 Kw
No sitten on mittaamasi kulutus ja käyntiaika normaalit,eli 6kwh X 6h=36kwh.Siellä on iso kompressori.
-
Kaveri joka huomenna tulee on vastavalmistunut putkimies, joten kaikki apu on tarpeen.
Eli mutasihti, putkien kytkennät, ilmaus?
Vaikka nekin, mutta suurempi ongelma on koneesi asetukset joilla pumppusi käy epätaloudellisesti. Tuohon LÄ:n laskuriin sanoisin että koska se näyttää vain kokonaisia tunteja niin sen näyttämään lyhyellä ajanjaksolla voi tulla suurehko virhe.
Jani
-
"Pojat" pistetäänpäs vähän jäitä hattuun
Ennen kuin voi tehdä tarkempia johtopäätöksiä, on kulutuslukemia seurattava useampia päiviä.
Kirjaa päivittäin taulukkoon seuraavat arvot
- Päivä ja kellonaika
- Talon sähkömittarin lukemat, päivä, yö. Mikä on yöaika klo -- klo?
- Lämpöpumpun sähkömittarin lukema
- Pumpun tuntimittarin lukema
- Ulkoilman keskilämpötila
- Muut mahdolliset energiankulutukseen vaikuttavat seikat
Älä tee toistaiseksi pumpun asetusarvoihin muutoksia. Sitten vasta muutoksia kun perusarvot ovat selvillä. Näin vain voi arvioida muutosten vaikutukset.
Tämä ehkä tuntuu työläältä, mutta hyvään lopputulokseen pääsee vain pitkäjänteisellä systemaattisella työllä.
Kuvista päätellen teknisessä tilassa asennustyöt on tehty asiallisesti ja siististi tosin ahdastahan siellä on.
ATS
-
Moi!
Lauantai-illan mittaus jäi väliin mutta tässä edellisen kahden vuorokauden tiedot: (eli luvut kun jakaa kahdella saa päiväkulutuksen)
Päiväsähkön kokonaiskulutus (vissiin 06-22) KWh 93 KWh
Yösähkön 32 KWh
Maalämpöpumpun kulutus 66 KWh
Kompressorin käyntitunnit 13h
Kahden vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa -1.6 astetta
Takka lämmitettiin pe-iltana, saunottiin vieraiden kanssa lauantai-iltana.
Putkimies ei vielä käynyt, toivottavasti alkuviikosta.
Jos maalämpö tosiaan tuottaa hyötysuhteella 1:3 tai 1:4 niin menisikö minulla suorasähkölämmitteisessä talossa tällä hetkellä vähintään sata kilowattia päivässä lämmitykseen? Epäilen. :-[
Kaikista neuvoista kiitollisena,
Bnu
-
Jos maalämpö tosiaan tuottaa hyötysuhteella 1:3 tai 1:4 niin menisikö minulla suorasähkölämmitteisessä talossa tällä hetkellä vähintään sata kilowattia päivässä lämmitykseen? Epäilen.
Niin minäkin epäilen
Minulla on suurinpiirtein samankokoinen talo, tosin 30v vanhempi.
Lämpöpumppu ottaa näillä ilmoilla keskimäärin 22 kWh/vrk ja mittareideni mukaan talon lämmitykseen ja käyttöveteen siirtyy n.66 kWh/vrk.
Minulla on ajatuksia, mutta palataan niihin kunhan olet lukenut mittareita vielä pari päivää.
ATS
-
Jos maalämpö tosiaan tuottaa hyötysuhteella 1:3 tai 1:4 niin menisikö minulla suorasähkölämmitteisessä talossa tällä hetkellä vähintään sata kilowattia päivässä lämmitykseen? Epäilen.
Meillä noin
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=837.msg6936#msg6936
-
Oikeastaan tehon selvittämiseen riittää jos tarkistat moottorisuojakytkimen virta-arvon onko 6-10A vai 10-16A.
Jos löytyy tuonmalliset moottorisuojat
Jatketaan vielä "Matiaksen" aloittamaa moottorin tehon selvittelyä.
Suojakytkimen toiminta-alue oli 6-10 A
Mutta mikä on suojakytkimen asetusarvo?
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7045844.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00679/7045844.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Moi!
Linkkien takana kuvat kompressorin moottorinsuojasta ja maapumpun moottorisuojasta.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7046911.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7046912.jpg
Miltäs näyttää?
-
9A arvo indikoisi että siellä on 4kw kompura, samoin kuin aiemmin kertomasi ottoteho kun pumppu käy (rapiat 5kwh).
4kw kompura lienee siis LÄ V9:ssä ja se pienempi 2,8kw siinä LÄ V8:ssa.
4kw kompura 130m2 taloon on kyllä ylimitoitettu eli nyt kannattaisi yrittää laittaa asetukset sille mallille että käynnistysten määrä saataisiin minimiin.
Kovilla pakkasilla tuo ylimitoitus ei niin paha juttu mutta lauhemmilla keleillä taas huonompi juttu, tosin vuositasolla silti tuo sinun MLP vie varmasti vähemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys veisi.
-
Kovilla pakkasilla tuo ylimitoitus ei niin paha juttu mutta lauhemmilla keleillä taas huonompi juttu, tosin vuositasolla silti tuo sinun MLP vie varmasti vähemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys veisi.
En nyt sanoisi ihan noin pahasti.
Mitoitus saattaa olla suunnilleen kohdallaan ja suurta vähäisempi ylimitoitus vaikuttaa vuotuiseen hyötysuhteeseen todella vähän.
Alimitoittaminen sen sijaan kostautuu vastustunteina talvella. Vastusten COP on 1 (yksi)
Isohko sähkön kulutus johtuu jostain aivan muusta.
Yritän tässä vähän lohdutella..
Varmasti vielä löydät syyn siihen mielestäsi isohkoon kulutukseen.
-
Moi!
Lukemat viimeiseltä vuorokaudelta
Päiväsähköä mennyt 68 KWh
Yösähköä 15 KWh
Maalämpöpumpun kulutus 37 KWh
Kompressorin käyntiaika 8h
Vuorokauden keskilämpötila +0.6 astetta
Pesukone ja kuivausrumpu pyörineet koko päivän.
Talossa siis yläkertavalmius niin siksi pumppu on mitoitettu ylimääräisen sadan neliön tarpeisiin, jos näiltä sähkölaskuilta joskus on varaa sellainen lisä rakentaa. :-?
Ja.. kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille.
-
Moi!
Lukemat viimeiseltä vuorokaudelta
Päiväsähköä mennyt 68 KWh
Yösähköä 15 KWh
Maalämpöpumpun kulutus 37 KWh
Kompressorin käyntiaika 8h
Vuorokauden keskilämpötila +0.6 astetta
Pesukone ja kuivausrumpu pyörineet koko päivän.
Talossa siis yläkertavalmius niin siksi pumppu on mitoitettu ylimääräisen sadan neliön tarpeisiin, jos näiltä sähkölaskuilta joskus on varaa sellainen lisä rakentaa. :-?
Ja.. kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille.
68kwh+15kwh=83kWh
83kwh / 24h= 3.46kW (sähköteho 24/7)
Tuohon lisäksi vielä kaivosta saatu teho. Tuo on minusta aika paljon.
Onko IVK:n lämmöntalteenotto varmasti päällä ja IV-sähköpatteri pois päältä? Paljonko eristettä yläpohjassa?
Meillä viime kuussa kulutus oli tällainen:
- Sähkön kokonaiskulutus 828 kWh (26.7 kWh/pv)
- Käyttösähkö 564 kWh (18.2 kWh/pv)
- MLP 264 kwh (8.5 kWh/pv)
- Veden kulutus 8,06 m3 (260 L/pv)
- Puunkulutus: 50-60 kiloa laudan pätkiä saunassa.
- Keskilämpötila +3c
- Sisälämpötila +22c..23c
Talo 108m2 + yläkertavaraus. Vm. 2008-2009.
Eristykset ym. vanhojen määräyksien mukaiset.
Alapohja 150mm, seinät 200mm, yläpohja 450mm.
Ikkunat ja ovet: u-arvo 1.4
Asukkaat: 2 aikuista + 2 lasta.
-
Moros,
Tuossa 68+15kwh on tietääkseni kaikki sähkö mitä Bnulla kuluu, käyttösähköä näyttäisi menevän samaan malliin kuin meillä, eli reilusti.
Jos täällä joku LÄ expertti osaisi neuvoa miten ko. härvelin ala- ja ylälämmöt ym. erot pitäisi säätää jotta pumppu kävisi mahdollisimman pitkään myös näillä plussa keleillä niin siitä lienee olisi paras apu tässä tapauksessa.
-
Moros,
Tuossa 68+15kwh on tietääkseni kaikki sähkö mitä Bnulla kuluu, käyttösähköä näyttäisi menevän samaan malliin kuin meillä, eli reilusti.
Jos täällä joku LÄ expertti osaisi neuvoa miten ko. härvelin ala- ja ylälämmöt ym. erot pitäisi säätää jotta pumppu kävisi mahdollisimman pitkään myös näillä plussa keleillä niin siitä lienee olisi paras apu tässä tapauksessa.
Suurinpiirtein kaikki sähkö muuttuu tavalla tai toisella lämmöksi ja tämä vaikuttaa lämmitystarpeeseen. Mitä olen täältä lueskellut niin joissakin Lämpöässän malleissa ongelmana on ollut säiliön sekoittuminen ja tämän takia alalämpöä ei ole voinut laskea kovin alas ilman että käyttöveden riittävyyden kanssa tulee ongelmia.
Minua hämmästyttää tuossa pumpussa eniten tuo ottoteho. Pumppu ottaa 4-5kW käydessään ja antoteho on 9kW (ainakin tyyppimerkinnän perusteella), niin eihän tuolla cop 2 parempaa voi päästää millään.
-
Pientä analyysia tähänastisista kulutuslukemista
Lämpöpumpun kulutus kWh/m2 vuorokaudessa oli sinulla
-3,3x verrattuna ”Raksaajaan” ja
-2,2x verrattuna ”ATS”
Taloussähkössä vastaavat luvut olivat
-1,7x verrattuna ”Raksaajaan” ja
-2,8x verrattuna ”ATS”
Tietenkin lukuihin vaikuttaa talon asujaimisto ja kulutustottumukset.
Joka tapauksessa suurilta nuo kulutuslukusi vaikuttavat.
Jotta mittarivirheet voidaan eliminoida pois, tulee mittarit tarkastaa.
”Kotikonstein” riittävä tarkkuus saadaan, kun verrataan mittareita lämpöpumpun 6kW vastukseen. Lovalin vastusasiantuntijan mukaan vastuksen ottoteho saa poiketa vain muutamia prosentteja nimellistehosta.
Talosähkömittarin kautta kulkema hetkellisteho saadaan mittaamalla mittarissa olevan ledin välähdysten välinen aika. Voi olla, että vilkut näkyvät vain hämärässä tai pimeässä.
Teho lasketaan seuraavasti.
Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh
Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.
P=3600/((imp/kWh) x t)
Varsinainen mittaus suoritetaan seuraavasti:
1- Kytke talosta pois päältä kaikki automaattisesti päälle/pois kytkeytyvät sähkölaitteet
jääkaappi, pakastin, pesukone, kuivausrumpu, autotallin sähköpatteri yms. ja katso, että lämpöpumppu on seis. Valot ja muut tasaisen kuorman ottavat laitteet saa olla peruskuormana päällä.
2- Laske talomittarilta talon peruskulutus.
3- Lue ”Olssonilta” lämpöpumpun peruskulutus
4- Kytke lämpöpumpun sähkövastus päälle alla olevan L-Ässän käyttöohjeen mukaan. Kytkeytymistä nopeuttaa, jos nostaa alaminimin esim 45 C:een
5- Vastuksen ollessa päällä lue ”Olssonin” teholukema ja laske talomittarin teho samanaikaisesti muutamaan kertaan.
6- Vastuksen kytkeydyttyä pois lue ja laske Olssonin ja talomittarin peruskulutus.
7- Palauta lämpöpumpun kytkennät ja asetusarvot lähtötilanteen mukaisiksi ja kytke talon sähkölaitteet normaaliin tilaan
Näistä mittaustuloksista voit laskea mitä talomittari ja Olsson näytti 6kW vastuksen ottamaksi tehoksi.
Lainaus L-Ässän ohjeesta
Onko vastus päällä !
-- Sähkövastus ei voi olla samanaikaisesti päällä , mikäli kompressori toimii eikä ole syntynyt häiriötilannetta.
Vastus menee automaattisesti päälle, kun varaajan lämpötila laskee 16°C ( tehdas asetusarvoilla ) alle varaajan alaosan asetusarvon tai 10°C alle varaajan alaosan minimi asetusarvon.
Vastus toimii ainoastaan kytkimen ollessa Auto-asennossa. Kytkeytymisaika 30 minuuttia lämpötilarajan alittuessa.
-- Laitteen sähkökeskuksesta on mahdollista ottaa tieto vastuksen päälle kytkeytymisestä. Tieto voidaan ottaa riviliittimen nastasta nro 11 erillisellä johdolla esim. huonetilaan kytketylle merkkilampulle 220 V. ( Katso sähkökaaviosta liite 3. ).
-- Mikäli vastus kytkeytyneenä, on säätimen näytöllä merkintä vastuksen
päälläolosta, jos ei ole hälytystä kuitattu. Selvitä kytkeytymisen syy ja tee tarvittavat toimet. Tämän jälkeen pidä käyttökytkin maalämpö-asennossa, kunnes laite toimii ja on saavuttanut katkaisuraja-arvon eli varaajan asetusarvon.
Auto-maalämpö kytkimen erot !
-- Kytkimen ero on sähkövastuksen kytkeytymisellä.
Maalämpö-asennossa vastus ei kytkeydy päälle vaikka tulisi häiriötilanne kompressoripiirissä tai liuospiirissä.
Jos säätimeltä palaa esim. ukkosen johdosta sulake, kytkeytyy vastus päälle välittömästi myös maalämpöasennossa.
V-mallin käyttöönoton yhteydessä, mikäli varaaja on juuri täytetty kylmällä vedellä, saattaa imupaineen pressostaatti laueta useasti peräkkäin. Tällöin ei auta kuitata pressostaattia montaa kertaa,
vaan kannattaa laittaa AUTO / 0 / MAALÄMPÖ- kytkin asentoon AUTO ja kompressorin moottorisuojakytkimen punainen painike painettuna alas ja antaa vastuksen kytkeytyä päälle ( 30 min kuluttua ).
Tällöin saadaan varaajan lämpötilaa nostettua vastuksella esim. 6 tuntia, jonka jälkeen yritetään uudelleen kompressorilla käyttöä.
Sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle 30 minuutin viiveellä hetkestä, jolloin lämpötila on häiriön vuoksi laskenut vastuksen kytkeytymisalueelle. Vastuksen kytkeytymisalue muuttuu varaajan asetusarvon mukaan ollen 16 astetta (tehdasasetuksilla ) alempi kuin varaajan alaosan sen hetkinen asetusarvo tai 10 astetta alaosan minimin alapuolella ( kumpi ehto ensin toteutuu ). Varaajan asetusarvo muuttuu jatkuvasti uudella GL ohjauksella menoveden arvon mukaan eli ulkolämpötilan mukaan. Varaajan asetusarvo on 5 astetta menoveden arvoa suurempi.
ESIM. Varaajan alaosan minimi määritetty +30°C ja säätökäyrän mukaan menoveden lämpötila -20°C pakkasella on +32°C. Tällöin varaajan asetusarvo kyseisellä pakkaslukemalla on ( 32°C + 5°C ) = +37°C Vastuksen kytkeytymisraja tällöin on ( 32°C - 6°C -10°C ) = +16°C tai varaajan alaosan minimiarvo (+30°C - 10°C ) = +20°C, joten +20°C toteutuu ensin ja vastus kytkeytyy päälle ( Lisätietoa Ouman ohjeessa kohdassa ”Täysitehoinen maalämmitys” )
-
Talossa siis yläkertavalmius niin siksi pumppu on mitoitettu ylimääräisen sadan neliön tarpeisiin, jos näiltä sähkölaskuilta joskus on varaa sellainen lisä rakentaa.
Tarkennatko hieman "yläkertavalmiutta"
Onko yläkerrassa tällähetkellä lämmitystä?Vai onko kylmää tilaa?
Tiedätkö yläpohjan lämmöneristyksestä?Tarkoitan alakerran katon ja yläkerran lattian välistä tilaa,onko siellä millaiset eristeet?
-
Seppaant kirjoitti:
"Jatketaan vielä "Matiaksen" aloittamaa moottorin tehon selvittelyä. .."
Kompuran ottotehoon näyttää vaikuttavan paljon se missä toimintapisteessä (condensing tep./evaporating temp.) pumppu käy.
En tiedä tarkalleen mikä kompura tyyppi on V9:ssa mutta voisin kuvitella että pykälää pienempi kuin V10:ssa. Joka tapauksessa toiminta on vastaava. V10:n kompuran, Copeland ZH38K4E-TFD:n ottotehot löytyy täältä:
http://www.elektronika-sa.com.pl/tcmodel.php?line=HCSSC-ZH-2009&model=ZH38K4E-TFD&RID=4&Tab=2
Tuolta selviää että ottoteho vaihtelee välillä 2,05kW...5,63kW riippuen lauhtumis-/höyrystymislämpötiloista. Tuon kompuran nimellisteho on 3,7kW. Voisiko tuon taulukon perusteella päätellä missä toimintapisteessä Bnu:n pumppu käy ja sen perusteella lähteä virittämään pumppua yrittäen saada mahdollisimman lähelle pieniä virtoja/ottotehoja ja hyviä hyötysuhteita ?!
Äkkipäätä väittäisin tuon taulukon perusteella, että Bnu:n pumppu käy pisteessä jossa lauhtumis - ja höyrystymis lämpötilat ovat suhteellisen korkeita josta seuraa suhteellisen suuri tehonkulutus.
Huomioikaa että tuossa dokumentissa on arvot kahdelle kylmäaineelle. Alasvetovalikosta voi valita R407C ja .pdf -tiedostossa se on siinä jäljempänä.
Kuka osaa sanoa miten voidaan vaikuttaa lauhtumis-/höyrystymis lämpötiloihin ? (Jos niihin ei pysty helposti vaikuttamaan parametroinnilla niin taisi mennä munilleen tämä koko idea)
-
Ettei olisi kylmäaine vajetta?
-
Hieman filosofointia yhdestä pätkäkäynnin mahdollisesta syystä.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7053182.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00611/7053182.jpg[/IMG][/url]
Kaksoisvaipan korkeudesta 10-15% on lämmönjaon lähtöyhteen yläpuolella.
Käyttöönotto-ohjeessa ei ole mainintaa, että tästä tilasta olisi ilmausyhdettä. Käsketään ilmaamaan vain kuten normaalit lämmönjakojärjestelmät.
Veteen liuonneet kaasut erkanevat järjestelmän lämpimimmässä kohtaa eli juuri tuolla varaajan vaippojen välitilassa.
On mahdollista, että LJ-lähtöyhteen yläpuolisessa vaippojen välitilassa ei olekaan vettä vaan ilmaa (merkitty keltaisella kuvaan)
Tämähän tarkoittaa sitä, että kuumakaasu ei luovuta energiaa ilman täyttämällä osuudella.
Tulistuksen poisto tapahtuu vasta LJ-lähtöyhteen alapuolella, punaisella merkityllä alueella.
Jos alaosan lämpömittaus, TE10, pintalämpömittaus ulkovaipan pinnassa, on kuvan osoittamalla korkeudella, tarkoittaa tämä sitä, että mittaus mittaa tulistimen lämpötilaa ja ohjaa pumpun käyntiä tulistimen eikä alaosan vesitilan lämpötilan mukaan kuten pitäisi.
Kuvassa punaisella merkityllä alueella välitilan lämpötila nousee nopeimmin aiheuttaen pätkäkäyntiä.
"Vanhat V-miehet" käykääpä mittaamassa kuvassa sinisellä merkityt korkeusasemat ja miettikää samalla mitenkä voisi varmistua, että välitilan ylimmässä osassa ei ole ilmaa.
ATS
-
Moi!
Onko IVK:n lämmöntalteenotto varmasti päällä ja IV-sähköpatteri pois päältä? Paljonko eristettä yläpohjassa?
Minä en osaa tuohon sanoa, siis se on se vesipatteriversio, mistä minä sen saisin selville? (Anteeksi tyhmyyteni)
Paljonko eristettä yläpohjassa?
Puhallusvillaa siellä on, en ole mitannut paljonko, mutta ilmeisesti ihan normien mukaan,
Ettei olisi kylmäaine vajetta?
Lisäsin joskus vettä tuohon paisuntasäiliöön litran, pinta on nyt siinä paisuntasäiliön puolivälissä.
Viime vuorokauden lukemat
Päiväsähköä koko talossa yhteensä; 31 KWh
Yösähköä 14 KWh
Maalämpöpumppu kuluttanut: 28KWh
Kompressorin käyntiaikalaskuri: 6h
Vuorokauden keskilämpötila -1.1 eli tähän asti kylmin päivä ja pienin kulutus :o
Minä yritän tehdä tuon Seppaantin testin, annan tähän sitten tuloksia.
Kiitos taas kaikille!
-
Moi!
Tuo ledi vilkkui minuutin aikana 14 kertaa arvon ollessa 1000 imp /kwh.
Nostin sitten alaminin 45 asteeeen ja painoin kompressorin punaista nappia ja ouman trendin mukaan vastus ollut nyt päällä jo vartin mutta olssoni näyttää laitteelle edelleen 0.14kwh:n peruskulutusta. Mites tässä näin kävi. Itse pumppu huusi puoli tuntia varoitus kompressorin käyntiteito puuttuu mutta itse vastuksesta se ei pukahda mitään.
Voi kerspeles.
-
Vastus toimii ainoastaan kytkimen ollessa Auto-asennossa. Kytkeytymisaika 30 minuuttia lämpötilarajan alittuessa
Onhan ohjauskytkin "Auto" asennossa?
(http://i3.aijaa.com/b/00138/7054719.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7054719.jpg)
-
Ilto440 IV- koneesta;
tuossa kuvassa näyttäisi siltä että sinun IV- koneeseen menee kaksi kupariputkea jossa siis kulkisi IV- koneen patterin vesi.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7034524.jpg
Eli jos IV- koneeseen menee vesiputket niin se on vesipatterilla, siihen viittaisi myös se että taisit sanoa koneen termostaatin olevan asennossa 2, sähkövastusversiossa termostaatissa on muistaakseni asteina se tehoasetus.
EDIT:
Liittyen vesipatteri IV- koneeseen LÄ manuaalissa tämmönen kommentti;
HUOM ! Lämpimän käyttöveden kiertoa EI saa kytkeä kuivauspatterille EIKÄ
myöskään ilmastoinnin patterille. Laitteen hyötysuhde heikkenee merkittävästi !
Eli pitäisi tarkistaa IV- konelle tulevan lämpimän veden kytkennät, pitäis,i olla lämmitysvettä, ei lämmitettyä käyttövettä. Onko näin?
EDIT2;
käsitin LÄ manuaalista myös että alamin pitää olla mielellään vähintään yhtä suuri kuin tarvittava lämmitysveden lämpö, eli ainakin 34 astetta olisi siis pakkasilla hyvä olla sen minimin koska sinulla näyttää olevan +34 tuo lämmitysmeno -20 asteessa: nyt sinulla alamin on ilmeisesti 30 astetta?
Lainaus:
Tämän hetken arvot ovat
-20 +34
0 +29
+20 +20
varajaan ylämin 49
yläero 4
alamin 30
alaero 6
yläohjausrajoitin 70
-
Eli pitäisi tarkistaa IV- konelle tulevan lämpimän veden kytkennät, pitäis,i olla lämmitysvettä, ei lämmitettyä käyttövettä. Onko näin?
Tuo kyllä selittäisi ylälämmön tasaisen vaipumisen ja kylmemmän sään mukanaan tuoman käyntijaksojen pitenemisen tuoman tulistuslisäyksen, jolloin pumppu ei tee noita "itsemurha jaksoja" 115 asteen kuumakaasulämpöjen kera.
Onneksi ei ole minun kilowatit, jotka tässä juoksevat. Oma kämppä menee näköjään 35% pienemmällä kulutuksella, vaikka on naftisti tuplasti suurempi. Rakennusvuosikin näyttää olevan about sama ;)
-
Moi taas!
Onhan ohjauskytkin "Auto" asennossa?
Kyllä on, mikähän tässä nyt oikein mättää?
Eli pitäisi tarkistaa IV- konelle tulevan lämpimän veden kytkennät, pitäis,i olla lämmitysvettä, ei lämmitettyä käyttövettä. Onko näin?
IV-koneen putket näyttävät menevän kylppärin ja kodinhoitohuoneen lattian lämmitykseen käytettävistä putkista, joihin on erillinen käsisäätö, onkohan tuo nyt se L2-piiri? Sellainen punainen termostaatti sitä ohjaa ja on tosi herkkä säädölle, ihan pienellä käännöksellä saa suurta muutosta kylppärin lattiaan aikaan. Onkos tuo nyt sitten oikein?
Onneksi ei ole minun kilowatit, jotka tässä juoksevat. Oma kämppä menee näköjään 35% pienemmällä kulutuksella, vaikka on naftisti tuplasti suurempi. Rakennusvuosikin näyttää olevan about sama
Kiva kun käännät veistä haavassa >:(
Jos sinulla kuluisi tämän verran ja nämä konstit kokeiltu, mitä tekisit? Voidanko ajatella että talo kuluttaa liikaa ja vaatia tutkintaa myyjän kustannuksella vai mitä?
Kiitos taas.
-
Kiva kun käännät veistä haavassa >:(
Jos sinulla kuluisi tämän verran ja nämä konstit kokeiltu, mitä tekisit? Voidanko ajatella että talo kuluttaa liikaa ja vaatia tutkintaa myyjän kustannuksella vai mitä?
Aloittaisin sillä että laittaisin kohteen tiedot "suureen tiedonkeruu ketjuun", kuten taisin jo aikaisemmin mainita :-?
Linkki: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.0
-
Et siis ilmeisesti saanut vastusta päälle.
Eilisten asetusarvojen mukaan vastuksen olisi pitänyt kytkeytyä päälle 30 min kuluttua siitä kun alalämpötila alitti 35 C.
Ilmeisesti vastuksella oli päällepyynti päällä, koska Ouman trend niin väitti.
Alla minun pumpun vastuksen kytkinkotelo.
Asiaa tuntevat vastatkoon.
Onko nuolen osittamassa paikassa ylikuumenemissuojan kuittauspainike?
Jos on ja vastus on joskus lauennut pois ylikuumenemisen johdosta, ei vastus mene päälle ennen kuin ylikuumenemissuoja on kuitattu.
ATS
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7055982.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00735/7055982.jpg[/IMG][/url]
-
Onhan ohjauskytkin "Auto" asennossa?
Kyllä on, mikähän tässä nyt oikein mättää?
Vastuksen pitäisi mennä päälle pakko-ohjauksella alla olevan ohjeen mukaan.
(http://i9.aijaa.com/b/00528/7056022.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7056022.jpg)
-
Lisää tehtäviä Bnu:lle
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7056075.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00619/7056075.jpg[/IMG][/url]
Lämpöpumpun selvittelyn rinnalla.
Hanki kuvan mukainen pistorasiaan laitettava mittari. Saa sähköliikkeistä ja varmaankin myös Olssonilta. Eikä maksa paljon.
Mittaa talon töpselien perässä olevat kuluttajat yksi kerrallaan, mittausjakso yksi vuorokausi.
Esim pesukoneelle riittää normaalin käyttökerran mittaaminen ja kun tiedät kuinka monta kertaa viikossa sitä käytetään, voit laskea vrk-kulutuksen.
ATS
-
(http://i8.aijaa.com/b/00329/7056104.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7056104.jpg)
-
Bnu kirjoitti: "IV-koneen putket näyttävät menevän kylppärin ja kodinhoitohuoneen lattian lämmitykseen käytettävistä putkista, joihin on erillinen käsisäätö, onkohan tuo nyt se L2-piiri?"
L2 -piiri on juuri tuo, eli oikein on IV-kone kytketty. Sen voit vielä varmistaa sillä että kokeilet kädellä IV-koneelle ja L2-piirin jakotukille meneviä putkia niin ne pitäisi olla saman lämpöisiä. Sen kyllä huomaa heti kädellä jos IV-koneelle menee käyttövettä, n. 55C.
Se mutasihti kannattaisi kyllä tarkistaa pikimmiten. Sitähän et kai vielä ole tarkistanut ?! Se on kuitenkin aika helppo homma tehdä itsekin. Täältä foorumilta löytyy ohjeetkin siihen. Tai pyydä kiireesti se tuttu putkari kylään ! !
Minulla on kuitenkin sellainen käsitys asiasta, että mikäli mutasihti on puhdas ja käyttövedenkiertoonkaan ei ole kytketty mitään, niin syy on sen pumpun toimintapiste (=epäedullinen) jolloin se kuormittuu selvästi nimelliskuormaa enemmän.
Tarkistaisin sinuna kompressorin tarkan tyypin ja selvittäisin sen ottaman tehon eri lauhdutus-/höyrystymislämpötiloissa. Löytyy tod.näk. aikeisemmin lähettämästäni linkistä.
Jos sinun pumppu ottaa tehoa verkosta likimain 5-6kw niin se ei voi olla mahdollista kuin vain tietyssä termodynaamisessa toimintapisteessä joten tuota pistettä täytyis pyrkiä muuttamaan tavalla tai toisella. (käytännössä ei taida olla muita mahdollisuuksia kuin nuo ns. "perusparametrit": YläMin, AlaMin, Yä- ja AlaErot jne.) Toinen mahdollinen syy on että mutasihti on tukossa ja maapiirin pumppu ajaa "seinää päin" --> hirveä virran kulutus ja lämmön siirto olematonta.
Kun mutasihdin puhtaus varmistettu niin kokeile muuttaa asetusarvoja niinkuin sailor on täällä foorumilla neuvonut. Itse muutin niitä ohjeiden mukaan ja sain pitemmät käyntijaksot.
Sinulla taisi olla niin että YläEro oli huoltovalikosta muutettu suuremmaksi ja AlaEro oli tehdasasetuksissa ? Muistelisin että piti olla juuri toisin päin. Toinen juttu oli muistaakseni se että AlaMin ja YläMin mahd. alas.
Mutta varmista nyt kuitenkin tuo aikaisemmista keskusteluista vai voiko "Sailor" kertoa ne uudelleen miten piti olla, Sailor !!
-
Moro,
Palaisin vielä tuohon varaajan alaosan lämpötila-asetukseen;
olen käsittänut että LÄ pyrkii pitämään varaajan lämpötilat asetetuissa arvoissa, esim. alamin 30 astetta. Lämmityspiiriin sitten shunttaamalla säätää pyynninmukaiseksi veden lämpötilan. Eli jos pyynti on 30 astetta ja alamin on 30 astetta niin käytännössä shuntti täysin auki paitsi silloin kun kompurä käy ja alavarajaan lämpö nousee hetkellisesti yli tuon 30 asteen. Lämmityspiiristä taas palaa semmosta +25 asteista vettä mikä pudottaa varaajan alaosan lämpötilaa suth nopeasti.
Minun mielestäni olisi parempi siis pitää alamin korkeammalla kuin +30, esim. +35 mikä on muuten tehdasasetus. silloin alamin pysyyy pidempään käynnistymisrajan yläpuolella, eli ainakin teoriassa kompuran pitäisi käynnistyä harvemmin.
Itse kyllä kokeilisin tuota ja seuraisin tilannetta logeista.
-
Minun mielestä marssijärjestys on seuraava:
1) Vastus pitää saada toimintaan
2) Olssonin tarkkuuden määrittäminen
3) Lämmönjakoputkistojen mahdollisimman hyvä ilmaaminen
4) Lämpöpumpun asetusarvojen muuttaminen.
5) Muuta????
Kunkin muutoksen jälkeen riittävän pitkä seurantajakso, jotta nähdään muutoksen vaikutukset.
Jokaiselle muutokselle tulee esittää perustelut miksi ja mitenkä se vaikuttaa esim käyntiaikoihin tai tehonottoon.
ATS
-
Eräänlaisesta energiamittarista mallia "Claes Ohlsson" löytyy testattua tietoa:
http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2006/05/virrankulutus/
Tietty mittarit ovat yksilöitä eli en väitä vastaan etteikö mittaria kannata testata (ihan kuin Seppaant neuvoi) mikäli sen hommaat.
Parempi laatuisen mittarin (kalibroitu ammattilaiskäyttöön) voit saada lainaksi sähköyhtiöltäsi niin kuin aiemmin neuvoin. Kannattaa kysyä.
P.S Suosittelen myös laittamaan tiedot tuonne tiedonkeruuketjuun koska sillätavoin kaikki foorumilaiset näkevät millaisesta talosta on kyse ja jää turha arvailu pois.
-
Moro,
Palaisin vielä tuohon varaajan alaosan lämpötila-asetukseen;
olen käsittänut että LÄ pyrkii pitämään varaajan lämpötilat asetetuissa arvoissa, esim. alamin 30 astetta. Lämmityspiiriin sitten shunttaamalla säätää pyynninmukaiseksi veden lämpötilan. Eli jos pyynti on 30 astetta ja alamin on 30 astetta niin käytännössä shuntti täysin auki paitsi silloin kun kompurä käy ja alavarajaan lämpö nousee hetkellisesti yli tuon 30 asteen. Lämmityspiiristä taas palaa semmosta +25 asteista vettä mikä pudottaa varaajan alaosan lämpötilaa suth nopeasti.
Minun mielestäni olisi parempi siis pitää alamin korkeammalla kuin +30, esim. +35 mikä on muuten tehdasasetus. silloin alamin pysyyy pidempään käynnistymisrajan yläpuolella, eli ainakin teoriassa kompuran pitäisi käynnistyä harvemmin.
Itse kyllä kokeilisin tuota ja seuraisin tilannetta logeista.
Ei näin (siis jos halutaan harventaa käyntijaksoja ja kulutusta). Siis teoriassa kyllä, mutta käytännössä juuri toisin päin :)
EDIT: Näyttää olevan ohjeet annettu tämän kohteen kulutuksen puolittamiseen jo 4pv tammikuuta. Jos ei niitä asetuksia muuta niin sitten maksaa sähkölaskua 8-)
Ei tuossa kohteessa ole muuta vikaa kuin älyttömät asetukset ja kosteiden tilojen shunttaus ylikorkeasta lämpötilasta. Alkuperäinen rakentaja on "säästänyt" ottamalla Ouman 201:sen ja putkari on viritellyt sinne jotkut hirviö KV-pumput, jotka vievät jo 500 kWh extraa vuositasolla.
-
1) Vastus pitää saada toimintaan
Lisäisin tähän ´seppaantin` ohjeeseen että kun saat vastuksen päälle niin anna olla 1vrk sitten päällä.
Siis että talo ja käyttövesi lämpiää vain sähkövastuksella.
Sillä saisi rajattua tätä alkuvikaa(iso kulutus) siten että jos lämmitykseen vastuksella menee jotain 100kwh/vrk niin syy suureen kulutukseen ei ole lämpöpumpussa vaan talo kuluttaa lämpöä varsin reippaasti ja sitä ei saa pumpun säädöillä korjattua.
Jos taas vastuksella 1 vrk:n sähkön kulutus on alle 50kwh/vrk niin silloin lämpöpumpussa on jotain pahasti pielessä. ;)
-
Moro,
LÄ:n asetuksista vielä:
MLP:n hyötysuhde varmasti parempi mitä matalammilla lämpötiloilla pelataan mutta etenkin kun kyseessä tällainen ylimitoitettu kompura niin uskon vahvasti että parempi keskittyä käynnistysten määrään ja pituuteen.
Alla otteita LÄ:n manuaalista;
Varaajan alaosan minimi asetusarvo on tehdasasetuksena +35°C ( 20…50 ).
Talvikautena, kun lämmityksen tarve on suuri, on varaajan alaosan
asetusarvo määritettävä suhteessa menoveden lämpötilan kanssa. Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti varaajan alaosan minimin mukaan
Tuolla Bnun logeissa oli selvästi havaittavissa että pumppu käynnistyi huomattavasti tiheämpään kun ulkolämpötila oli nollassa tai vähän alle.
Eli siinä varmaan kävi niin että pyynti oli luokkaa 30 astetta ja alamin samaa luokkaa; käytännössä siis kompura joutuu miltei realiajassa pitämään alaminimin tuossa 30 asteessa mutta koska kyseessä tehokas kompura niin lämpötila varaajassa nousee äkkiä yli sammumisrajan.
Jos alamin olisi vaikka sen +35 astetta niin 30 asteen pyynnillä varaajalla menee hetki pidempään ennen kuin lämpötila laskee alle käynnistymisrajan ja sitten taas toisaalta käyntiaika hieman pidempi jotta tulee taas sammumisraja vastaan.
Näin minä näen asian ja kuten sanoin itse mieluummin yrittäisin minimoida käynnistysten määrää kuin ajatella hyötysuhdetta; joka tapauksessa alamin 35 astetta on vielä matala.
-
Onko nuolen osittamassa paikassa ylikuumenemissuojan kuittauspainike?
Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?
uksen pitäisi mennä päälle pakko-ohjauksella alla olevan ohjeen mukaan.
Ruuvailin tuon auki ja otin sulakkeen pois, taas trend näyttää että vastus päällä mutta kulutus vain 0.14KWh eli ei ole päällä. Miten ihmeessä sen saisin päälle?
Näyttää olevan ohjeet annettu tämän kohteen kulutuksen puolittamiseen jo 4pv tammikuuta. Jos ei niitä asetuksia muuta niin sitten maksaa sähkölaskua
VArmasti menisin vaikka solmuun jos asia ratkeaisi. Nyt olen vaan noudattanut ohjetta olla tekemättä muutoksia.
Kiitos taas!
Mutasihdin yritän tarkastaa pikimmiten.
-
Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?
En tiedä, mutta minä hakisin sitä pumpun päältä.
Kertokaa vanhemman V-mallin omistajat mistä löytyy.
VArmasti menisin vaikka solmuun jos asia ratkeaisi. Nyt olen vaan noudattanut ohjetta olla tekemättä muutoksia.
Hyvä, asia kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee.
ATS
-
Ruuvailin tuon auki ja otin sulakkeen pois, taas trend näyttää että vastus päällä mutta kulutus vain 0.14KWh eli ei ole päällä. Miten ihmeessä sen saisin päälle?
No sitten on melkoisen varmasti ylikuumenemissuoja lauennut.Laita lasiputkisulake takaisin ja kun termostaatti/ylikuumenemissuoja löytyy niin kuittaa painamalla punaista napukkaa säätöruuvin vieressä.Kun saat tämän tehtyä niin kokeile vastusta uudestaan päälle siten että pumpun ohjauskytkin(Auto-0-Maalämpö) on "Auto"asennossa ja paina kompressorin moottorisuojan punainen painike pohjaan.Tämä sen takia että tässä tilassa kiertovesipumput ja säätöautomatiikka toimii ja pystyt tekemään vrk:n testikäytön pelkäällä vastuksella.
-
Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?
Manuaalin ja ´seppaantin´ valokuvien mukaan termostaatti ja ylikuumenemissuoja on lämmitysvastuksen kanssa samassa kotelossa.
Minkähän värinen kansi "seppaantin" pumpun vastuskotelossa on.
Usein noissa on punainen suojakansi.
Lämpöpumpun varaajassa se jokatapauksessa on.
-
Moi!
Nyt ehkä löysin sen, kun irrotin tuon alaosaa suojaavan metallisysteemin, aika tuskaa oli. Uskallanko avata nuo ruuvit, pitääkö kytkeä ensin sähköt pois pumpusta tai koko torpasta? :o
Tämän päivän lukemat
Kokonaispäiväsähkö 42KWh
Kokonaisyösähkö 12KWh
Lämpöpumpun osuus kulutuksesta 34 KWh
Pumppu käynyt 7 tuntia
Ulkolämpötilan keskiarvo -5 astetta.
Kiitos!
-
Uskallanko avata nuo ruuvit, pitääkö kytkeä ensin sähköt pois pumpusta tai koko torpasta?
Riittää kun katkaiset Lämpöässän pääkytkimestä.Pitää katkaista sähkö ennen kuin avaat kotelon kannen
(http://i3.aijaa.com/b/00932/7059079.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7059079.jpg)
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7059554.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00696/7059554.jpg[/IMG][/url]
Uudemmassa V-mallissa vastus on varaajan päällä ja on kuvassa näkyvän näköinen
ATS
-
Moro,
LÄ:n asetuksista vielä:
MLP:n hyötysuhde varmasti parempi mitä matalammilla lämpötiloilla pelataan mutta etenkin kun kyseessä tällainen ylimitoitettu kompura niin uskon vahvasti että parempi keskittyä käynnistysten määrään ja pituuteen.
Alla otteita LÄ:n manuaalista;
Varaajan alaosan minimi asetusarvo on tehdasasetuksena +35°C ( 20…50 ).
Talvikautena, kun lämmityksen tarve on suuri, on varaajan alaosan
asetusarvo määritettävä suhteessa menoveden lämpötilan kanssa. Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti varaajan alaosan minimin mukaan
Tuolla Bnun logeissa oli selvästi havaittavissa että pumppu käynnistyi huomattavasti tiheämpään kun ulkolämpötila oli nollassa tai vähän alle.
Eli siinä varmaan kävi niin että pyynti oli luokkaa 30 astetta ja alamin samaa luokkaa; käytännössä siis kompura joutuu miltei realiajassa pitämään alaminimin tuossa 30 asteessa mutta koska kyseessä tehokas kompura niin lämpötila varaajassa nousee äkkiä yli sammumisrajan.
Jos alamin olisi vaikka sen +35 astetta niin 30 asteen pyynnillä varaajalla menee hetki pidempään ennen kuin lämpötila laskee alle käynnistymisrajan ja sitten taas toisaalta käyntiaika hieman pidempi jotta tulee taas sammumisraja vastaan.
Näin minä näen asian ja kuten sanoin itse mieluummin yrittäisin minimoida käynnistysten määrää kuin ajatella hyötysuhdetta; joka tapauksessa alamin 35 astetta on vielä matala.
Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.
Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu :D
Jani
P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo nopeemmin poks :-[
-
Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.
Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu :D
Jani
P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo nopeemmin poks :-[
Kas näin: http:// http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138
Jani
P.S Taitaa olla läppärin kello väärässä
-
sailor kirjoitti
Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.
Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu
Jani
Tämä pitää paikkansa
Seuraavassa ”Suomi – Suomi” käännös Oumanin toiminnasta
Pumpun ohjautuessa alaosan (mittaus TE10) mukaan, käytetään käyntiin- ja seisohjaukseen kahta kriteeriä:
-- Ala_min ja
-- Käyrä (säätäjän määrittämä menoveden lämpötila)
Jos ohjaus tapahtuu Ala_min ohjaamana
-- Pumppu käynnistyy lämpötilan laskettua arvoon Ala_min
-- Pumppu pysähtyy lämpötilan noustua 5C eli Ala_min+5C
Jos ohjaus tapahtuu käyrän ohjaamana
-- Pumppu pysähtyy käyrä + 5C
-- Pumppu käynnistyy käyrä + 5 – Ala_ero
Pumppu pysähtyy sen mukaan, kumpi kriteereistä (käyrä tai Ala_min) antaa korkeamman pysähtymislämpötilan.
Pumppu käynnistyy sen mukaan, kumpi kriteereistä (käyrä tai Ala_min) antaa korkeamman käynnistyslämpötilan.
Ala_min’imin ohjatessa pumppua on start/stop välinen lämpötilaero aina 5C
Käyrän ohjatessa pumppua on start/stop välinen lämpötilaero sama kuin Ala_ero
Pitkää käyntiaikaa tavoiteltaessa tulee pumpun ohjautua käyrän ohjaamana.
Eli Ala_min tulee olla pienempi kuin Käyrä + 5C – Ala_ero
Esim
Käyrän arvoilla
-20 -> 34
0 -> 30
+20 -> 20
Ja Ala_ero = 8C
Ulkoilman lämpötilan ollessa 0C , Käyrä = 30C
Tällöin max. Ala_min = 30+5 - 8 = 27C
Pumppu käy käyrän ohjaamana välillä 27C <-> 35C
ja pumpun start/stop väli on 8C
Lisäksi hommaa sotkee vielä se, että pumppu voi käynnistyä ja pysähtyä myös yläosan (mittaus TE9) ohjaamana tai molempien (TE10 ja TE9) erilaisilla yhdistelmillä.
ATS
-
Tuosta ylikuumenemissuojan testauksesta,kannattaa ensin tarkistaa kontaktorin K3 toiminta kun avaa lasiputkisulakkeen.Sen pitäisi naksahtaa heti päälle kun sulake avataan.Tapahtuuko näin.Jos kontaktori menee päälle niin ylikuumenemissuoja on normaali tilassa eikä tarvitse kuitata.
Jos taas kontaktorissa ei tapahdu mitään liikettä lasiputkisulaketta avatessa niin sitten on mahdollista että ylikuumenemissuoja on toiminut ja se pitää käsin kuitata vastuskotelosta.
Termostaatin ja ylikuumenemissuojan koskettimet on näköjään sarjassa termostaatin sisällä.
Näkyisi olevan myös vapaa hälytyskosketin (liittimet 2-4) mutta ei ole käytössä..
Mutta testaa ensin ylikuumenemissuoja tuolla tapaa.
edit:Tässä testauksessa ei ole väliä mitä kwh-mittari näyttää,vain se että vetääkö kontaktori K3 vai ei.
(http://i7.aijaa.com/b/00757/7060540.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7060540.jpg)
-
Voi pojat.
Nolasin ensin itseni kun etsin sopivaa ruuvimeisseliä tuohon rautakaupassa. Sitten ähellettyäni katselin tuota namikkaa mutta tukevasti sisällä se näytti olevan. Painoin sitä aika lujasti kuulakärkikynän terällä sisäänpäin mutta en mitään liikettä havainnut, lähinnä alkoi jo namikka kärsiä joten eiköhän tuo sisässä ole´, kun se on selvästi tuon rasian seinää alempana.
Mikään ei kuitenkaan muuttunut. Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti. Kenet kutsun apuun?
Epätoivoisena mutta kiitollisena
-
Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti. Kenet kutsun apuun?
Sähkäri joka osaa mitata yleismittarilla jännitteitä.
Tuossa piirissä on jossain katkos.
(http://i5.aijaa.com/b/00876/7087537.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7087537.jpg)
-
Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti.
Tota noin,olihan sulla lämöpumpun pääkytkimestä virta päällä kun testasit tuota K3 kontaktoria avaamalla lasiputkisulakkeen?.
-
Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.
Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu :D
Jani
P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo nopeemmin poks :-[
Kas näin: http:// http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138
Jani
P.S Taitaa olla läppärin kello väärässä
Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä? ;)
Asetukset;
Ylämax 50
Yläero 5
Alamin 28
Alaero 10
L1&L2
-20 30
0 24
+20 20
Pumppu V10/Ouman 203G/L
ja tässä kuvaa käyrästä; http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14227
-
Teukka kirjoitti
Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?
Kuvasta mitaten käyntiajat ovat noin 5min ja seis ajat 28min. Eli normaalia vanhan V-mallin käyntiä.
Mielestäni alaosan lämpötilan ei pitäisi käyttäytyä kuten kuvassa.
Tarkistaisitko vielä pumpun asetusarvot. ja
Lisää trendiin myös kuumakaasu
ATS
-
Teukka kirjoitti
Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?
Kuvasta mitaten käyntiajat ovat noin 5min ja seis ajat 28min. Eli normaalia vanhan V-mallin käyntiä.
Mielestäni alaosan lämpötilan ei pitäisi käyttäytyä kuten kuvassa.
Tarkistaisitko vielä pumpun asetusarvot. ja
Lisää trendiin myös kuumakaasu
ATS
Jostakin syystä kuumakaasukäyrää Oumanni ei se vaan ammu pihalle, muut törmääneet vastaavaan?
Asetukset on muuten oikein että alamin on 30 astetta.
-
Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä? ;)
Asetukset;
Ylämax 50
Yläero 5
Alamin 28
Alaero 10
L1&L2
-20 30
0 24
+20 20
Pumppu V10/Ouman 203G/L
ja tässä kuvaa käyrästä; http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14227
Ihan OK käyrä. Turhaan pidät yläminimin 50 asteessa. Se vain aiheuttaa suihkuttelun jälkeen TURHAAN epätaloudellisen käyntijakson, kuten kuvastasi näemme.
Noin korkealla alaminimillä tulistus hoitaa ylälämmöt korkealle ilmankin. Jääkiekkojoukkueeen tullessa saunomaan voi yläminimin nostaa väliaikaisesti takaisin 50 asteeseen.
-
Moi!
Viime päivien mittaukset ovat olleet samaa luokkaa, kun on hissukseen oltu muuten (ei kauheasti pyykkiä ja sauna pois) niin talon kokonaiskulutus on päivää kohti ollut noin 50 KWh ja tuosta keskimäärin lämpöpumppu on ottanut 35KWh eli sellaiset 70% kaikesta kulutuksesta. Kompura pyörii näin 6 asteen pakkasilla kolmanneksen ajasta.
Soitin sähkömiehelle joka tulee ensi viikolla. Osaisinkohan neuvoa häntä tuossa poistoilman mitteuksessa yms? ::)
Tota noin,olihan sulla lämöpumpun pääkytkimestä virta päällä kun testasit tuota K3 kontaktoria avaamalla lasiputkisulakkeen
Oli kyllä, ihan niin toope en ole minäkään, vaikka varmaan lähes =)
Laittelen ensi viikolla lisää kunhan sähkäri ja putkari on käyneet.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Bnu
-
Voisko tuota tilannetta parantaa puskurivaraajalla?
Seppant tekee kyllä hienoa työtä asian korjaamisen eteen ja veikkaan että jossain päin Pohojanmaata seurataan ketjua suurella mielenkiinnolla ;) Viikonloppuja..
-
Bnu
Sähkö- ja putkimiestä odotellessasi voisit tehdä sähkömittarien vertailun.
Vertaat mittareita tilanteissa, joissa kompressori käy ja seisoo.
Voisitko ottaa "pannuhuoneesta" vielä muutaman kuvan lisää. Sellaiset kuvat, joista näkee LJ1 ja LJ2 putket lämpöpumpun ja jakotukkien väliseltä osuudelta. Lisäksi kanna pois pannuhuoneeseen kuulumattomat tavarat, ainakin kuvien oton ajaksi.
ATS
-
Moi!
Kahden viime vuorokauden sähkön kulutus yhteensä 128 KWh, josta maalämpöpumppu ottanut 77KWh ja pumppu pyörinyt 17h kahden vuorokauden aikana.
Katselin noita sähkömittarin ledin välähdyksiä ja kun kompura pyöri oli välähdyksiä minuutissa 77 ja kun ei pyörinyt niin 13.
Tässä näitä kuvia, toivottavasti näistä on jotain apua.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7084396.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7084397.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7084398.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7084399.jpg
Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.
Kiitos avustanne jälleen kerran!
-
Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.
Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.
edit:Jos teille tulee myös putkimies niin pyydäppä tarkistamaan käyttövesivaraajan varoventtiilit etteivät vuoda.Valokuvien mukaan putkiasennukset on niin viimeisen päälle siististi tehty että varmaan varoventtiilitkään ei laske vettä lattialle vaan menee putkessa suoraan viemäriin ja silloin vuotavaa varoventtiiliä voi olla vaikea huomata.Käyttövesivaraajaan tulee kaupungin verkosta kylmää vettä automaattisesti tilalle aina kun kuumaa vettä käytetään.
-
Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.
Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.
Hiljattain mittailin virtoja pihtiampeerimittarilla ja jouduin mietiskelemään seuraavaa: jos mittari mittaa tehollisarvoa, niin cosinin arvohan olisi silloin 1 joten kerrointa ei tarvi tietää. Sitä ei edes näe mistään, en edes netistä löytänyt kompressorin valmistajan sivuilta.
Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.
Jos on varma tuon pihtimittarin antamasta lukemasta että se on pätövirtaa niin cosinin voi unohtaa, mutta jos se on pätövirtaa niin pitäisi cosini olla selvillä jos haluaa tietää tarkan tehon. Mittarin ohjeita minulla ei ollut josta asian olisi voinut tarkistaa.
Näin siis mikäli olen ymmärtänyt asian oikein.
-
Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.
Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.
Tarkennus: siis tehokertoimen cos merkitys silloin jos arvon olettaa olevan 0,9 kun se mahdollisesti olisikin oikeasti 1.
-
Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.
Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.
Hiljattain mittailin virtoja pihtiampeerimittarilla ja jouduin mietiskelemään seuraavaa: jos mittari mittaa tehollisarvoa, niin cosinin arvohan olisi silloin 1 joten kerrointa ei tarvi tietää. Sitä ei edes näe mistään, en edes netistä löytänyt kompressorin valmistajan sivuilta.
Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.
Jos on varma tuon pihtimittarin antamasta lukemasta että se on pätövirtaa niin cosinin voi unohtaa, mutta jos se on pätövirtaa niin pitäisi cosini olla selvillä jos haluaa tietää tarkan tehon. Mittarin ohjeita minulla ei ollut josta asian olisi voinut tarkistaa.
Näin siis mikäli olen ymmärtänyt asian oikein.
Otetaanpas uudelleen: siis jos mittari mittaa näennäisvirtaa niin silloin pitää cosini tietää.
-
Hyvistä kuvista huolimatta on vaikea seurata, että mikä mikin putki on.
Paria kuvaa vielä kaipailisin:
Otettu katon rajasta lämpöpumpun päälle, niin että niistä näkee pumpun päällä olevat putket ja laitteet.
Mikä on pumpun päällä näkyvä metallinvärinen säiliö?
Miksi keruun putki (se mikä on paisuntasäiliön viressä, siniraitainen) nousee ylös ja häviää jonnekin pumpun päälle? Vai onko vesijohto?
Onko "pannuhuone" kellarissa?
Onko talo yksi- vai useampikerroksinen?
ATS
-
Moi!
Soitin nyt kuitenkin asennuksen tehneeseen putkifirmaan ja sieltä tulee asentaja perjantaina 3.12. Sähkömies tulee varmaan huomenna.
Haluaisin nyt varmistaa mitä pyydän heitä tekemään.
Sähkömies:
- Pihtimittarilla kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta
- Vastuksen toiminnan tarkastaminen ja sitten sen sähkönkulutus
- Lisäksi korjaa tuon ouman kaapelin niin saan taas dataa, olen näkäjään onnistunut irroittamaan yhden johdon
Putkimies:
- Mutasihdin putsaus
- Lattiapiirien ilmaaminen
- Käyttövesivaraajan varoventtiilien tarkastus
- Onnistuukohan heiltä tuon Ilton lämpötilojen mittaus, entä sitten se maahan menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötilan mittaaminen?
Tässä lisää kuvia, en tiedä onnistuisiko joku video paremmin mutta ehkä jos yhdistelette noita mielessänne, on niin kapea tila että on vaikea saada kuvia.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7087286.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7087287.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7087289.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=7087290.jpg
Se metallinen säiliö on vesipumppu, meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin, tämä oli perua rakennusajoilta. Se siniraitainen putki on vissiin vesiputki kaivolta joka menee tuolle pumpulle.
Talo on yksikerroksinen, pannuhuone tuossa keittiön ja kylppärin välissä, yläkerta rakentamaton yläkertavalmius ja välissä puhallusvilla.
Toivottavasti tämä putkimiehen myöhäinen tulo ei lannista teitä ja korvaamatonta apuanne! Kiitos siitä
Bnu
-
Bnu kirjoitti: "..meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin"
Ei kai tuossa nyt käy niin, että naapuri pumppaa kaivoa ajoittain tyhjäksi ?! Sellainen käsitys minulla on että jos on kaivo jossa heikko vedentuotto niin voi pinta tipahtaa hetkellisesti jos siitä otetaan vettä. Kuiva kaivo kun ei hirveästi siirrä lämpöä kalliosta keruupiiriin.
Se selviäisi parhaiten varmaan sillä että mittaa maapiirin meno-/paluulämpötilat koska kaivon lämmöntuotto on verrannollinen noihin lämpötiloihin. Näkisin tässä tapauksesa erityisen tärkeäksi mitata nuo lämpötilat. Se vaatii kuitenkin sopivat anturit. Oumannillahan niitä olisi, samanlaisia kuin lämmityspiirissäkin, l. pinta-antureita. Sitä en osaa sanoa onko Ouman:ssa vapaita AI-tuloja. Pitäisi tutkia manuskaa.
-
Sähkömies:
- Pihtimittarilla kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta
- Vastuksen toiminnan tarkastaminen ja sitten sen sähkönkulutus
- Lisäksi korjaa tuon ouman kaapelin niin saan taas dataa, olen näkäjään onnistunut irroittamaan yhden johdon
Jos saisi selville miksi vastuksen kontaktori K3 ei toimi,eli ohjausvirtapiirissä on katkos.Pitää huomata että toi piirikaavio ei välttämättä ole yhdenmukainen sinun lämpöpumpun kanssa.Jos on originaalikuvat niin olisi varmempaa.
Mä lisäsin tuon F1/21-22 avautuvan koskettimen tunnuksen arvaamalla tuohon piirikaavioon kun siinä ei ollut kojetunnusta.Mutta noi on mittaamalla helppo tarkistaa.
Vastuksesta vielä että päävirtakuvan mukaan lämpöpumpulla ei sille ole sulakkeita vaan vastuksen päävirta tulee suoraan lämpöpumpun pääkytkimeltä.
(http://i3.aijaa.com/t/00683/7087478.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7087478.jpg)
-
Mitäs tuo ylimääräinen KV-pumppu tekee? LÄ:ssä on yksi sis.rakennettuna ja kuvassa vielä kaksi (yksi varmaan kosteiden tilojen lämmitykseen). Ovat sähkönkulutuksesta päätellen (130W) vielä kaikki täysillä.
Ja kaikki vain sen vuoksi ettet laita asetuksia kymmnellä napin painalluksella kuntoon ;)
Mutta elämä on...
-
Katselin noita sähkömittarin ledin välähdyksiä ja kun kompura pyöri oli välähdyksiä minuutissa 77 ja kun ei pyörinyt niin 13.
Tämän ja aiemman mukaan on
- Talon perusteho 0,64 kW
- MLP perusteho 0,14 kW (Ohlsson)
- MLP kompressori 3,84 kW
- MLP kokonaisteho 3,98 kW
Tähänastisten päivittäisten kulutuslukemien perusteella on MLP:n keskimääräinen teho ollut 4,8 kW Ohlssonin mukaan
MLP:n teho n. 4,0 kW on suuruusluokaltaan oikea vanhalle V-9:lle.
mutta Ohlsson näyttää 20% enemmän.
Bnu kirjoitti: "..meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin"
Onko tuo vesikaivo oma erillinen kaivo vai otetaanko vesi lämpökaivosta?
Mitä muuta yhteistä teillä on?
Kumman sähkömittarin kautta näiden sähkö kulkee?
ATS
-
Hieman filosofointia yhdestä pätkäkäynnin mahdollisesta syystä.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7053182.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00611/7053182.jpg[/IMG][/url]
Kaksoisvaipan korkeudesta 10-15% on lämmönjaon lähtöyhteen yläpuolella.
Käyttöönotto-ohjeessa ei ole mainintaa, että tästä tilasta olisi ilmausyhdettä. Käsketään ilmaamaan vain kuten normaalit lämmönjakojärjestelmät.
Veteen liuonneet kaasut erkanevat järjestelmän lämpimimmässä kohtaa eli juuri tuolla varaajan vaippojen välitilassa.
On mahdollista, että LJ-lähtöyhteen yläpuolisessa vaippojen välitilassa ei olekaan vettä vaan ilmaa (merkitty keltaisella kuvaan)
Tämähän tarkoittaa sitä, että kuumakaasu ei luovuta energiaa ilman täyttämällä osuudella.
Tulistuksen poisto tapahtuu vasta LJ-lähtöyhteen alapuolella, punaisella merkityllä alueella.
Jos alaosan lämpömittaus, TE10, pintalämpömittaus ulkovaipan pinnassa, on kuvan osoittamalla korkeudella, tarkoittaa tämä sitä, että mittaus mittaa tulistimen lämpötilaa ja ohjaa pumpun käyntiä tulistimen eikä alaosan vesitilan lämpötilan mukaan kuten pitäisi.
Kuvassa punaisella merkityllä alueella välitilan lämpötila nousee nopeimmin aiheuttaen pätkäkäyntiä.
"Vanhat V-miehet" käykääpä mittaamassa kuvassa sinisellä merkityt korkeusasemat ja miettikää samalla mitenkä voisi varmistua, että välitilan ylimmässä osassa ei ole ilmaa.
ATS
Tässä mittoja:
- LJ 1:n paluuyhde7cm
- LJ 1/2:n lähtöyhde (kolmitieventtiili) 94cm
- Lämpömittauksen anturi (TE10) 115cm ?!? TE9 ?!?
- Kaksoivaipan katto 120cm
- Varaajan ulkohalkaisija 68cm
Sähkövastus on miltei säiliön pohjassa. Sen punainen kytkentäkotelo näkyy kun ottaa suojalevyn pois. (siellä missä on kompura ja maapiirin pumppukin)
Säiliön puolipallon muotoiset ala- ja yläosa ovat korkeudeltaan noin 10cm joten koko säiliön korkeus on n. 130cm
Tuosta TE10 paikasta en ole 100% varma. Se voi kyllä olla tuo TE9 mikä näkyy kuvassa. TE10 voisi sitten olla sen kiinteän seinän takana jota ei pääse näkemään.
-
Soitin nyt kuitenkin asennuksen tehneeseen putkifirmaan ja sieltä tulee asentaja perjantaina 3.12.
Saattaisi olla jatkossa hyötyä jos putkimies merkkaisi putkilinjoja.
Vaikka maalarinteippi putkeen ja tussikynällä lyhenne ja virtaussuunta.Kun ilmeisesti joutuu selvittämään putkien kytkennät niin merkkaus samalla.Jossain vaiheessa sitten oikeat merkintätarrat
esim
-LV1 meno-->
-LV1 paluu <--
-LV2 meno <---
-LV2 paluu ---->
-Lämmin käyttövesi ---->
-Lämmin käyttövesi kierto <---
-Kylmä vesi varaajalle ----->
jne jne.
-
Ei kai tuossa nyt käy niin, että naapuri pumppaa kaivoa ajoittain tyhjäksi ?!
Pahoittelen epämääräistä ilmaisuani, tarkoitin yhteistä vesikaivoa, maalämpökaivo on oma.
Mitäs tuo ylimääräinen KV-pumppu tekee? LÄ:ssä on yksi sis.rakennettuna ja kuvassa vielä kaksi (yksi varmaan kosteiden tilojen lämmitykseen). Ovat sähkönkulutuksesta päätellen (130W) vielä kaikki täysillä.
Mikä näistä on ylimääräinen?
Ja kaikki vain sen vuoksi ettet laita asetuksia kymmnellä napin painalluksella kuntoon Silmänisku
Minä olen tosiaan näissä ihan ummikko mutta olen jotenkin aistinut sellaisena yhteisenä konsensuksena että tarkistan nuo muut asiat ensin ja jos kaikki on kunossa niin sitten tehdään ohjeidesi mukaan, jotta nähdään mikä vaikuttaa mitenkin. Voin toki ne muuttaa samoin tein mutta ymmärtääkseni ainakin paljon tähän aikaa ja vaivaa laittaneen Seppaantin olevan tätä mieltä. Ihan varmasti Sailor teen niinkuin täällä neuvotaan, mutta järjestys on itselleni vähän epäselvä.
Onko tuo vesikaivo oma erillinen kaivo vai otetaanko vesi lämpökaivosta?
Mitä muuta yhteistä teillä on?
Kumman sähkömittarin kautta näiden sähkö kulkee?
Vesi otetaan ihan erillisestä kaivosta ja muuta yhteistä ei ole kavion lisäksi kuin raja. Vesipumpun sähkö menee meiltä.
Kiitos kaikille neuvoista ja kärsivällisydestä!
-
Moi!
Sähkömiestuttavani kävi ja pohtimaan jäätiin. Tässä vähän tuloksia.
Pihtimittarilla ensimmmäisen vaiheen mittauksessa käynnistyessä arvo oli 6.62A ja lopussa 7.54A.
Ylikuumenemissuojan toiselle navalle tuli 230V mutta lähtevälle vain 66V. Ei näyttänyt se ylikuumenemissuoja pompsahtaneen mutta ehkä se on .
Sit liittyen tuohon Matiaksen kaavioon niin seuraavat tiedot kirjasin.
Rele kakkosen 71:lle jännite tulee.
K2:n navoille ei jännitettä. Rele 1 navoille 74 ja 75 ei tule jännitettä. K4 navoille 11 ja 14 ei tule jännitettä. X2 navoille 24 ja 25 ei tule jännitettä.
Kun sulakkeen ottaa pois niin X1 liittimen nvaoissa 21 ja 22 ei jännitettä.
Kokeiltiin poistaa ylikuumenemissuojan toisen navan johto, kompura pyörähti hetken mutta sammui n. 5 sekunnin kuluttua. Vastus antoi 1.67 ohmia.
Pitänee kutsua joku vaihtamaan tuo ylikuumenemissuoja vai mitä? Osaisikohan Lämpöässän huolto tehdä tuon kaiken vai tilaanko edelleen tuon paikallisen LVI-liikkeen?
Kiitos kaikille, tiedoista kiitollisena
Bnu
[edit]Pitäisikö tässä vaiheessa odotellessa kokeilla nyt noita Sailorin asetuksia ja katsella muutoksia trendistä? :-?[/edit]
-
Muokattu:
Pitäisikö tässä vaiheessa odotellessa kokeilla nyt noita Sailorin asetuksia ja katsella muutoksia trendistä?
Kannattaa tehdä nuo "Sailorin" ehdottomat säädöt, koska vastuksen kanssa näyttää vielä aikaa kuluvan.
Kirjaa tarkkaan ylös
-tehdyt muutokset
sekä edelleen päivittäin
- sähkömittarien lukemat
-lämpöpumpun käyntiaika
-ulkolämpötila.
- muut asiaan mahdollisesti vaikuttavat seikat.
Lähden viikoksi lomailemaan. On mukava nähdä palattua mitenkä asiat ovat edenneet.
ATS
-
Nyt on laitettu arvot uusiksi, eli
-20 32
0 28
20 20
Ylä 39
alamin 28
alaero 10
Odotellaan mielenkiinnolla!
Kiitos taas
-
Ylikuumenemissuojan toiselle navalle tuli 230V mutta lähtevälle vain 66V. Ei näyttänyt se ylikuumenemissuoja pompsahtaneen mutta ehkä se on .
Siitäpä on ohjaus poikki.Pitäisi tutkia tarkemmin.Vastus ei mene päälle jos ylikuumenemissuoja/termostaatti on auki.Voi olla että varaajan veden lämpö on niin korkea että termostaatti on sen takia auki,tämä olisi normaalia.Pitäisi ottaa ulos ja tutkia tarkemmin.
Mikähän teillä on käyttöveden lämpötila?
Rele 1 navoille 74 ja 75 ei tule jännitettä.
Johtuu tuosta ylikuumenemissuoja/termostaatti piirin tilasta(auki)
Pitänee kutsua joku vaihtamaan tuo ylikuumenemissuoja vai mitä? Osaisikohan Lämpöässän huolto tehdä tuon kaiken vai tilaanko edelleen tuon paikallisen LVI-liikkeen?
Luulisi Lämpöässän huolto olevan pätevin tuohon hommaan,huoltosähköasentaja osaa myös.
Kokeiltiin poistaa ylikuumenemissuojan toisen navan johto, kompura pyörähti hetken mutta sammui n. 5 sekunnin kuluttua. Vastus antoi 1.67 ohmia.
Ei pitäisi liittyä kompressorin toimintaan ,pelkästään vastuksen ohjaus menee ylikuumenemissuojan kautta.Tuossa on mekaaninen kosketin joka on auki tai kiinni.Oliko nähtävissä että olisi kastunut?
Pihtimittarilla ensimmmäisen vaiheen mittauksessa käynnistyessä arvo oli 6.62A ja lopussa 7.54A.
Käyntijakson alussa ottoteho n 4,2kw ja lopussa n4,7kw.
edit:Mikähän käyttöveden lämpötila mahtaa olla.Nuo "oireet" voisi johtua siitäkin että käyttöveden asetusarvo on niin korkea että termostaatti(ylkikuumenemissuoja) on sen takia auki.
Saattaa myös liittyä suureen sähkön kulutukseen.
edit 2 (netti pätkii myrskyn takia)
(http://i10.aijaa.com/t/00955/7094828.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7094828.jpg)
edit 3:Termostaatti/ylikuumenemissuoja
(http://i5.aijaa.com/t/00426/7094835.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7094835.jpg)
-
Ohjauksista ja säädöistä tietoa
www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa
-
Pitänee kutsua joku vaihtamaan tuo ylikuumenemissuoja vai mitä? Osaisikohan Lämpöässän huolto tehdä tuon kaiken vai tilaanko edelleen tuon paikallisen LVI-liikkeen?
Kyllä tässä alkaa tulla sellainen kokonaiskuva että on ehkä järkevintä keskeyttää sähkövian etsiminen ja syventyä lämpöpumpun asetusten ja toimintalämpötilojen selvittämiseen ja säätämiseen.
Useassa kohtaa vaikuttaa että lämpöpumpun asetuslämpötilat on tosi korkealla.
Liian korkea toimintalämpötila lämpöpumpulla aiheuttaa:
-kasvaneen sähkönkulutuksen
-korkea lauhtumispaine kuormittaa kompressoria (4,2-4,7kw)
-korkea lämpötila käyttövesivaraajassa pitää termostaatti/ylikuumenemissuojan kosketinta nyt auki ja
termostaattiosan kosketin sulkeutuu kun käyttöveden lämpö on järkevissä arvoissa.
Tälle ei siis kannata tehdä mitään ennenkuin on tiedossa termostaattiin vaikuttavan veden lämpötila ja manuaalista on tarkistettu missä lämpötilassa termostaatti katkaisee vastuksella lämmittämisen.
Mitähän käyttöveden lämpötila mahtaa olla?(celsius asteina)
-
Moi!
Ensimmäinen vuorokausi uusilla asetuksilla menty. Kylpyhuone ja kodinhoitohuone oli menneet aika kylmäksi, joten emännän käskystä piti laittaa vähän lisää lämpöjä sinne eli kakkospiiriin, se tapahtui kello 16.
Laskin nyt uusilla asetuksilla kuumaa vettä ja sen lämpötila näytti olevan 48 astetta. Tässä kuvaa oumanista:
http://www.aijaa.com/v.php?i=7098571.jpg
Päiväsähköä mennyt 33KWh
Yösähköä 12 KWh
Kompressori ottanut ohlssonin mukaan tuosta 27 KWh
Kompressori käynyt 7 tuntia
Tuon mukaan nyt kompressori kuluttanut siis noin 8KWh vähemmän vuorokaudessa. Eli oikein hyvä!
Vedin nyt tuon sulakkeen taas irti mutta ei inahdustakaan K3- kontaktorissa. (enpä olisi uskonut joskus puhuvani näin, mulla on ollut hyvät opettajat ;) )
Seurataan, mutta...
Mitäs sitten, tilaanko lämpöässän miehen, lvi-liikkeen? Vai pannaanko jäihin?
Kiitosta!
-
17.11.2010 Tämän päivän lukemat
Kokonaispäiväsähkö 42KWh
Kokonaisyösähkö 12KWh
Lämpöpumpun osuus kulutuksesta 34 KWh
Pumppu käynyt 7 tuntia
Ulkolämpötilan keskiarvo -5 astetta.
25.11.2010 Päiväsähköä mennyt 33KWh
Yösähköä 12 KWh
Kompressori ottanut ohlssonin mukaan tuosta 27 KWh
Kompressori käynyt 7 tuntia
Melkoinen muutos kotiinpäin kulutuksessa :)
Trendin mukaan vrk:n keskilämpötila nyt n -10 astetta.
Tuo 27kwh kompressorin kulutus alkaa olla normaaliluokkaa näillä keleillä.Talon sähkönkulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta on nyt 1,12kw/h tällä -10asteen ulkolämpötilalla.
Kannattaisko nyt jonkin aikaa ihan vaan katsella.
Voisitko kerran vrk:ssa trendin käyrät.
Laskin nyt uusilla asetuksilla kuumaa vettä ja sen lämpötila näytti olevan 48 astetta
Mittasitko hanasta tulevan veden lämpötilaa?
-
Moi!
Hanasta tulevan veden lämpötilaa mittasin. Saunottiin ja kun oli lasten vuoro suihkutella niin ei enää lämmin vesi riittänyt. Miten saisin sitä ihan hitusen lisätyksi?
Mutta joo, katsotaan mitä tuleman pitää, postailen kyllä kuvia jos te vaan jaksatte! :)
Bnu
-
Moi!
Hanasta tulevan veden lämpötilaa mittasin. Saunottiin ja kun oli lasten vuoro suihkutella niin ei enää lämmin vesi riittänyt. Miten saisin sitä ihan hitusen lisätyksi?
Mutta joo, katsotaan mitä tuleman pitää, postailen kyllä kuvia jos te vaan jaksatte! :)
Bnu
Nythän tuossa täytyy ymmärtääkseni lähteä pikkuhiljaa nostamaan YläMinimiä joka sinulla on nyt ilmeisesti 39C. Muihin arvoihin en koskisi. YläMin vaikuttaa juuri tuohon lämpimään käyttöveteen. Eli nosta YläMin aste pari alkuunsa ja katso trendistä mihin ylälämmöt nousee.
-
Unohdin mainita että tuo 39C YläMin arvona on tosi matala. Mutta sehän onkin vain alkuarvo josta lähdetään liikkelle pikkuhiljaa nostamalla sitä kunnes lämminkäyttövesi on riittävän lämmintä.
P.S. Katso tämän ketjun alkupään tarinointia aiheesta. Siellä on Sailorin, Seppaantin ja kumppaneiden ohjeita ja kommentteja aiheesta. Niillä neuvoilla sain omankin pumpun parempaan vireeseen.
-
Moi!
Hanasta tulevan veden lämpötilaa mittasin. Saunottiin ja kun oli lasten vuoro suihkutella niin ei enää lämmin vesi riittänyt. Miten saisin sitä ihan hitusen lisätyksi?
Mutta joo, katsotaan mitä tuleman pitää, postailen kyllä kuvia jos te vaan jaksatte! :)
Bnu
Kun tiedät että illalla saunotaan niin nostat alaminimin tuntia ennen 40 asteeseen. Tällöin koko pönttö on täynnä kuumaa vettä...itse teen sen jo paria tuntia ennen, jolloin tulee suoritettua varmasti myös legionellatappo (just in case).
Voi sen tehdä toki nostamalla yläminiminkin +55 asteseen, mutta tällöin tulee noita "kaikki rajoittimeen" käyntijaksoja, jotka eivät kyllä voi olla kovin terveellisiä.
Kuriositeettinä: normaalisti pumppuni vie 105-110W molemmat KV-pumput täysillä ja vanha Celeron 700 läppäri trendaamassa. Pelkkä liuospumppu mukaan niin kulutus on 660W (pumpussa on 480W:n nimellisteho). Olisko vähän syvä kaivo (220m) kun vie 550W?
Käyntijakso alkaa vie 5280W...päättyen 6300W tienoille. Kun tekee "kaikki rajoittimeen" vedon niin maksimi 7268W. Siksi sinne rajoittimeen asti ei kannata vetää.
Sulla oli noita epätaloudellisia käyntijaksoja silloin ekassa kuvassa 3-4kpl.
Nyt sinun kannattaa jonkin ajan kuluttua vähän tutkailla noita sun KV-pumppuja. Jos sulla ei ole Trenditietokonetta maalämmön kanssa samassa mittauksessa niin sulla hupenee turhaan 50-80W koko ajan (yli 500kWh/vuosi -> 50 euroa). Sinulla on niin paljon pienempi talo ja yhdessä kerroksessa ettei voi olla perusteltua kierrättää lattioissa vettä tuota vauhtia.
Mitä se sinun yksi extra kiertovesipumppu tekee, joka kuvissa on?
Jani
-
Moi!
Hanasta tulevan veden lämpötilaa mittasin. Saunottiin ja kun oli lasten vuoro suihkutella niin ei enää lämmin vesi riittänyt. Miten saisin sitä ihan hitusen lisätyksi?
Mutta joo, katsotaan mitä tuleman pitää, postailen kyllä kuvia jos te vaan jaksatte! :)
Bnu
Kun tiedät että illalla saunotaan niin nostat alaminimin tuntia ennen 40 asteeseen. Tällöin koko pönttö on täynnä kuumaa vettä...itse teen sen jo paria tuntia ennen, jolloin tulee suoritettua varmasti myös legionellatappo (just in case).
Voi sen tehdä toki nostamalla yläminiminkin +55 asteseen, mutta tällöin tulee noita "kaikki rajoittimeen" käyntijaksoja, jotka eivät kyllä voi olla kovin terveellisiä.
Kuriositeettinä: normaalisti pumppuni vie 105-110W molemmat KV-pumput täysillä ja vanha Celeron 700 läppäri trendaamassa. Pelkkä liuospumppu mukaan niin kulutus on 660W (pumpussa on 480W:n nimellisteho). Olisko vähän syvä kaivo (220m) kun vie 550W?
Käyntijakso alkaa vie 5280W...päättyen 6300W tienoille. Kun tekee "kaikki rajoittimeen" vedon niin maksimi 7268W. Siksi sinne rajoittimeen asti ei kannata vetää.
Sulla oli noita epätaloudellisia käyntijaksoja silloin ekassa kuvassa 3-4kpl.
Nyt sinun kannattaa jonkin ajan kuluttua vähän tutkailla noita sun KV-pumppuja. Jos sulla ei ole Trenditietokonetta maalämmön kanssa samassa mittauksessa niin sulla hupenee turhaan 50-80W koko ajan (yli 500kWh/vuosi -> 50 euroa). Sinulla on niin paljon pienempi talo ja yhdessä kerroksessa ettei voi olla perusteltua kierrättää lattioissa vettä tuota vauhtia.
Mitä se sinun yksi extra kiertovesipumppu tekee, joka kuvissa on?
Jani
Pitääkö tuossa nyt kuitenkin ensin nostaa hieman YläMinimiä (jos on nyt 39) ennen kuin nostaa AlaMinimin 40een ? Muutenhan tuo Bnu:n pumppu menee kaiketi ns. "kesäastuksille" kun AlaMin > YläMin ?!
Toisekseen, ei kai tuota YläMinimiä ole tarkoitus ihan noin alas jättää, vai kuinka ?
P.S. Pitääpä itsekin kokeilla ennen saunaa nostaa AlMin 40een.
-
Nyt on laitettu arvot uusiksi, eli
-20 32
0 28
20 20
Ylä 39
alamin 28
alaero 10
Odotellaan mielenkiinnolla!
Kiitos taas
25.11.2010 Päiväsähköä mennyt 33KWh
Yösähköä 12 KWh
Kompressori ottanut ohlssonin mukaan tuosta 27 KWh
Kompressori käynyt 7 tuntia
Nyt kannattaa kirjata nuo ja muutkin asetukset muistiin ja miksei asetuksien muutos ja sen vaikutuskin.Kun ainakin näin varttuneemmalla iällä on osoittautunut että moniulotteiset muuttuvat asiat pysyy paremmin tallessa paperilla kuin muistissa ja jos jostain syystä on palattava tämän päivän asetuksiin niin muistiinpanoista on helppo tarkistaa miten ne oli. ;)
-
Moi!
Eilen pääsin kirjaamaan vata pari tuntia myöhässä mutta nyt oli heikennystä olennaisesti :(
Kokonaissähkönkulutus 76KWh (sauna päällä pari tuntia, pari suihkukertaa ja lasten kylvetys)
Pumppu kulutti tuosta 44 KWh ja oli päällä 10H
Kodinhoitohuone joka ymmärtääkseni kuuluu tuohon L2 piiriin on tosi kylmä (19 astetta) ja säädin tuota käsitermostaattia korkeammaksi taas, katsotaan auttaako. Vai pitäisikö mieluummin hakea säätöjä tuolla alaminillä..? :-?
Maanantaihin mennessä pitäisi päättää tilaanko putkimiehen tarkastataan kaiken, pystyyköhän yksi mies tuohon kaikkeen, katsomaan iv-koneenkin säädöt ja lämmöt?
Sähkömiestuttavani oli sitä mieltä, että kannattaisi vaihtaa koko ylikuumenemissuoja. Sanoitte, että viallinen toiminta johtuisi korkeasta käyttöveden lämmöstä mutta kun nyt sitä on laskettu ja silti kontaktori ei vedä eikä vastus mene päälle.
Tässä ouman-dataa:
http://www.aijaa.com/v.php?i=7104565.jpg
Kiitos teille ja hauskaa viikonloppua!
-
Sähkömiestuttavani oli sitä mieltä, että kannattaisi vaihtaa koko ylikuumenemissuoja. Sanoitte, että viallinen toiminta johtuisi korkeasta käyttöveden lämmöstä mutta kun nyt sitä on laskettu ja silti kontaktori ei vedä eikä vastus mene päälle.
Kyllä ihan asiallinen mielipide.Olisi kuitenkin helppo testata ensin tuon ylikuumenemissuojan toiminta jos sen irroittaa ja mittaa liittimien 1-3 välin ohmilla niin siitä näkisi pysyykö kosketin auki myös huonelämpötilassa.
Kunnossa olevassa kosketin liittimissä 1-3 menee kiinni.
Siinä on kiinteästi nestekapillaari anturi joka on paikoillaan ollessa vastuspaketin keskellä olevassa anturitaskussa varaajan vesitilassa ja tulee mukana ulos kun ylikuumenemissuojan irroittaa.
Jos liittimien 1-3 väli menee kiinni huonelämpötilassa niin sitä voisi lämmittää esim hiustenkuivaajalla varovasti puhaltamalla niin jossain lämpötilassa kosketin avautuu.
Liian kuuma puhallus rikkoo ylikuumenemissuojan,eli max 100 asteeseen tohtii kuumentaa.
Tuossa on myös toimintalämpötilan säätöruuvi jossa 1-5 asennoilla voidaan valita toimintalämpötila siten että 1 on alhaisin ja 5 on korkein,sen voisi myös testata.(Seppantin valokuvassa näkyi olevan kohdassa 5)
Kannattaa laittaa ylikuumenemissuojaan tulevat johdot vaikka sokeripalaan siksi aikaa kun testausta tehdään niin lämpöpumppu voi olla päällä eikä talo jäähdy turhaan.Voisihan tuossa tietysti testata myös vastuksen kontaktorin K3 toiminnen helposti kun laittaa ylikuumenemissuojan johdot yhteen sokeripalassa niin silloin kontaktorin pitäisi vetää kun lasiputkisulake avataan.Tämän testin jälkeen kannataa johdot laittaa erilleen sokeripalassa.Myöskin tuon ylikuumenemissuoja/termostaatin tämänhetkinen asetus voi vaikuttaa jos säätöruuvi on pienimmässä (1) asennossa.
Jos testauksissa selviää että ylikuumenemissuoja on varmuudella rikki,eli liittimet 1-3 väli pysyy auki säädöistä eikä kapillaarin lämmitys/jäähdytys vaikuta mitään niin sitten vaan uutta tilaamaan.Lämpöpumpun voi antaa käydä vaikka ylikuumenemissuoja puuttuu koska ilman sitä ainoastaan vastus ei toimi.Voi myös käyttää mallina vanhaa ylikuumenemissuojaa kun etsii uutta tilalle.
Nämä testaukset ihan vaan sentakia että sekin keljuttaa jos hankkii uuden varaosan eikä alkuvika (K3 ei vedä) häviä vaan vika onkin muualla.Luultavasti ainakinLämpöässältä saa noita varaosana tai ainakin malli ym tiedot tai sähkönumeron joilla voi tilata paikallisesta LVI huoltoliikkeestä.
Kokonaistilannehan teillä vaikuttaisi olevan se että suuri sähkönkulutus johtuu lämpöpumpun säädöistä joihin varmaan saat opastusta täältä niihin perehtyneiltä ja osaavilta jäseniltä.Lämmitysvastus on varsinaisesti varalla jos lämpöpumppuun tulee sellainen häiriö ettei sitä voi käyttää niin sitten lämmitys hoituu vastuksella.Lämmitystehoa tuossa Lämpöässässä näyttää oleva vaikka muille jakaa niin tuskin tulee niin kovia pakkasia että tarvitsisi vastusta lisälämmön tuottamiseen.
-
Pitääkö tuossa nyt kuitenkin ensin nostaa hieman YläMinimiä (jos on nyt 39) ennen kuin nostaa AlaMinimin 40een ? Muutenhan tuo Bnu:n pumppu menee kaiketi ns. "kesäastuksille" kun AlaMin > YläMin ?!
Toisekseen, ei kai tuota YläMinimiä ole tarkoitus ihan noin alas jättää, vai kuinka ?
P.S. Pitääpä itsekin kokeilla ennen saunaa nostaa AlMin 40een.
Se tuossa juuri onkin tarkoitus että estetään koneen käynnistyminen yläminiminin vuoksi muutoin kuin "äärimmäisessä hädässä". Yläminimin mukaan käynnistyminen tarkoittaa vanhassa V-mallissa (aivan kovimpia pakkasia lukkunottamatta) sitä että koko pönttö puhalletaan kuumaksi ja kompressorin käynnin katkaisee suojausasetus kun alalämpö kipuaa +55 asteeseen.
Tämä johtuu kaksoisvaippavaraajan rajallisesta kyvystä luovuttaa lämpöä siihen käyttövesisäiliöön.
Maalämmössä ei kannata tuottaa yhtään sen kuumempaa vettä kuin välttämättä tarvitsee.
Kodinhoitohuone joka ymmärtääkseni kuuluu tuohon L2 piiriin on tosi kylmä (19 astetta) ja säädin tuota käsitermostaattia korkeammaksi taas, katsotaan auttaako. Vai pitäisikö mieluummin hakea säätöjä tuolla alaminillä..? :-?
Kun alaminimi ei ole enää järjettömän korkea niin nyt sitten vain lattialämmityksen säätöjen kimppuun. Useassa talossa lattialämmityksen esisäädöt on tekemättä ja voipunut rakentaja on vain nostanut säiliön lämpötilaa kompensoidakseen puuttuvia säätöjä.
Periaate on että kaikki termostaatit täysille ja lämpökäyrällä sekä lattialämmityksen jakotukkien esisäädöillä haetaan oikea toiminta. Ilman esisäätöä suurin virtaus ohjautuu automaattisesti lyhyimpään piiriin, jossa on pienin vastus.
Katseleppa lattilämmityksen suunnittelupapereita, josko löytyisi. Warmiaan tuon säädön tekeminen on itsekkin tosi helppoa, jos vain paperit on tallella.
Voisit vastata kysymyksiin joita sinulle esitän: [size=14]Mitä se yksi "ylimääräinen" kuvissa näkyvä kiertovesipumppu tekee[/size] http://www.aijaa.com/v.php?i=7087287.jpg
-
Mitäs tuo ylimääräinen KV-pumppu tekee? LÄ:ssä on yksi sis.rakennettuna ja kuvassa vielä kaksi (yksi varmaan kosteiden tilojen lämmitykseen). Ovat sähkönkulutuksesta päätellen (130W) vielä kaikki täysillä.
Mikä näistä on ylimääräinen?
Eli Sailor kysyin sinulta jo aiemmin, että mikä noista on se ylimääräinen? Voisitko merkata sen kuvaan.
Kiitos!
EDIT: Tuo lähin punainen pumppu on lämimän käyttöveden kierto, se on poissa päältä.
LISÄÄ EDITTIÄ: kannattaako tuo LÄmpöässän vasemman sivuoven takana oleva pumppu pitää asennossa 1,2 vai kolme? Oli asennossa kolme mutta vaihdoin nyt kakkoselle?
ja KIITOS!
-
Moi!
Ja tämän päivän tiedot:
Koko talo vienyt päivällä 37KWh ja yöllä 17KWh. Yhteensä siis 54 KWh, pikkuisen noussut tuo yösähkön osuus.
Kompura käynyt 8 h ja sen sähkönkulutus ohlssonin mukaan 31KWh.
Tässä trendin tietoa. Huomasin päivällä että Trendin softa näyttää ihan mitä sattuu kellonaikoja vaikka sekä teitokoneen että lämpöpumpun kellot on kohdallaan. Suurinpiirtein nuo ajat täsmää kun lisäät trendin näyttämään +5 tuntia, eli trendin kuva 13=18 oikeaa aikaa.http://www.aijaa.com/v.php?i=7107169.jpg
Tänään lämmitetty aitokiuas ja takka. Se minua ymmärtämätöntä aina ihmetyttää kun tuo pumppu tuntuu käyvän aika samaan tahtiin olin sitten lämmittänyt takkaa tai saunaa tai en. Sisälämpötila nousee takan lämmityksen jälkeen 25 mutta pumppu vaan käy, sitten kun ei lämmitä niin paleltaa mut pumppu käy.
Hei, järjestetään Matias, Sailor, Maajussi ja Seppaant yms. pikkujouluaivoriihitalkoot Kuopiossa, pohditaan päivä näitä ja mä tarjoan ;D
-
Havainnollistetaan säätömuutosten vaikutusta.Tuossa on nähtävissä lämpöpumpun kulutus kw/h.Pumppu tuottaa nyt tarvittavan lämpötehon yli 30%pienemmällä ottoteholla.Aikamoinen vaikutus noilla säädöillä.
edit:Jos pumppu käy vuodessa yhtämonta tuntia kuin edellisvuosina niin vuosikulutus alenee samassa suhteessa näillä säädöillä
(http://i3.aijaa.com/b/00371/7108055.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7108055.jpg)
-
Moi!
Trend-softa oli kaatunut joten ei käyrää viime vuorokaudelta.
Kokonaissähköä mennyt 45KWh ja siitä lämpöpumppu haukannut 30 KWh, eli kai aika sopivasti -14 asteen pakkaselle. Eilen tosin siis takka ja aitokiuas.
Pumppu käynyt 7 h.
Kauimmaiset huoneet ovat tosiaan aika viileitä, pitäisikö pitää se putkimiehen visiitti vai yrittää ilman, tiedä häntä.
Kiitos taas,
Bnu
-
Moi!
PAkkanene kiristyy ja pumppu jauhaa.
Pyykkipäivän sähkön kokonaiskulutus 71 KWh josta lämpöässä haukkasi 43 KWh. Kompuran käyntiaika 11h!
Nostin aamulla käyrää +33 kun on viileätä sisällä, vai oisko pitänyt nostaa alaminiä.
Ja tärkeä kysymys, tappaako tämä V9 legionellan kuumentamalla joskus veden vai pitääkö se tehdä itse?
Tässä käyrää, miltä näyttää?
http://www.aijaa.com/v.php?i=7118045.jpg
Kiitos!
Nyt perjantaihin asti reissussa, palataaan asiaan!
-
Parin päivän ottoteho 3,9-4,2 kw,tämä ottoteho alkaa nyt pysyä normaali alueella 25.11 tehdyn säätömuutoksen jälkeen.
tappaako tämä V9 legionellan kuumentamalla joskus veden vai pitääkö se tehdä itse?
Käyttövesi näkyy trendin mukaan olen jatkuvasti yli +50 joten ei syytä huoleen
Legionellasta:"Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja."
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/kiinteistojen_vesijarjestelmat/ymparistotekijat
-
Ja tärkeä kysymys, tappaako tämä V9 legionellan kuumentamalla joskus veden vai pitääkö se tehdä itse?
Tuohon tekee kierukalla käyttöveden. Eli ei pääse legionella käyttövedessä lisääntymään vaikka ei vettä kovin kuumaksi lämmittäisikään.
-
Tuohon tekee kierukalla käyttöveden. Eli ei pääse legionella käyttövedessä lisääntymään vaikka ei vettä kovin kuumaksi lämmittäisikään.
Ei tee tämä wanha malli.
-
Putkimiestä odotellessa vähän käyrää viime vuorokaudelta..
http://www.aijaa.com/v.php?i=7134110.jpg
30.11. oli pumppu näköjään käyttänyt ylälämpöjä 55 asteessa joten tuo lienee se legionellatappo.
Noista kiertovesipumpuista, pidänkö siis maalämpöpumpun kierron asennossa 1,2 vai 3?
Kiitos!
-
Lopahtiko kuuma käyttövesi eilen klo 17.30 ja 20.30 aikoihin?
Olisko saatavilla lämpöässän sähkönkulutus ja käyntiaikatietoja.
Esim edellisistä lukemista tähän päivään.Pidempi lukemien aikaväli (2-3vrk) olisi parempi kun määritetään lämpöpumpun ottotehoa.
Onko talossa nyt normaaliset sisälämpötilat?
-
Moi!
Ohlssoni oli kadottanut vanhat tiedot joten kertymää siitä en tiedä. 29.11. illalla kompressorin käyntitunnit 2413 ja nyt 90 tuntia myöhemmin käyntilukema 2444 eli käyttötunteja tullut tuossa ajassa 31.
Mutasihti oli puhdas, käyttövesivaraajan varoventtiilit ei vuoda. IV-kone toimii oikein. Kovasti ihmetteli hänkin Lämpöässän käyttämää energiamäärää, sanoi että hänen mukaansa normaali sähkölämmitteisen talon lukema.
Ja tosiaan llämmin vesi oli loppunut eilen illalla kahden ihmisen suihkun ja lasten kylvetyksen aikana, joten ei ollut vaimo tyytyväinen. Saisikohan tuohon jonkun automatiikan että se kello 18 nostaisi tuon alaminin Sailorin ehdottamaan 40:een.. On aika hölömöä joka päivä mennä tuonne naputtelemaan ensin arvo ylös ja sitten alas.
Eli mietintä jatkuu..
-
Paljon on vettä virrannut Vantaassa ja Teneriffalla myrskynnyt......
Ainoa mitä viikon aikana on ilmennyt on se, että Lässän ottama teho on pudonnut jonkin verran.
Seuraavassa pari kommenttia
Sähkömiestuttavani oli sitä mieltä, että kannattaisi vaihtaa koko ylikuumenemissuoja. Sanoitte, että viallinen toiminta johtuisi korkeasta käyttöveden lämmöstä mutta kun nyt sitä on laskettu ja silti kontaktori ei vedä eikä vastus mene päälle.
Käyttöveden korkeasta lämpötilasta se ei voi johtua, koska vastus on varaajan pohjassa missä on kylmää käyttövettä, jota lämmittää lämmönjaosta palaava n. 25C vesi. Veden lämpötila korkeintaan 20-30C.
Tänään lämmitetty aitokiuas ja takka. Se minua ymmärtämätöntä aina ihmetyttää kun tuo pumppu tuntuu käyvän aika samaan tahtiin olin sitten lämmittänyt takkaa tai saunaa tai en. Sisälämpötila nousee takan lämmityksen jälkeen 25 mutta pumppu vaan käy, sitten kun ei lämmitä niin paleltaa mut pumppu käy.
Mikäli talossa ei ole lämpöpumppua ohjaavaa huonelämpötilan mittausta, ei Lässä tiedä mitä pirtin puolella tapahtuu.
Joko lämmitetään takkaa ja aitokiuasta tai tuuletetaan kaikki ovet ja ikkunat auki, ajaa Lässä vain käyrän mukaista vettä lämmönjakoon.
Kulutuslukemia ja ulkolämpötiloja kaivataan edelleen
ATS
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7139142.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00406/7139142.jpg[/IMG][/url]
Tein tässä joutessani aiempiin mittauksiini perustuvan yhteenvedon.
Kuvassa on lauhtumislämpötilan funktiona
- Ottoteho kaikkine apulaitteineen
- Pelkän kompressorin ottoteho
- Ottotehon kasvu prosentteina, kun nollakohdaksi otetaan lauhtumislämpötila 35C
Mitakset on tehty kun kaivosta tuleva vesi on ollut 4,5 - 5,5 C
Lauhtumislämpötilana käytetään lauhduttimelta poistuvan veden lämpötilaa. Tämä ei tarkalleen ole oikea arvo mutta paras käytettävissä oleva.
Kuvasta nähdään, jos lauhtumislämpötila nousee 35 -> 40C, kasvaa kompressorin ottoteho 9%.
Jos lämpötila nousee 35 -> 50C, nousee kompressorin ottoteho jo 22%.
Tämäkin osoittaa, että kannattaa ajaa mahdollisimman matalalla lauhtumislämpötilalla.
ATS
-
Moi!
Jostain syytä oli taas trend kaatunut mutta tässä viime vuorokauden muut tiedot.
-11 ollut pakkasta ja koko talon sähkönkulutus 54 KWh ja maalämpöpumpun kulutus 45KWh. Kompuran käyntitunnit vuorokaudessa 9.
Nostin alaminiä äsken 30:een jotta saisi taloon vähän lisää lämpöä, liekö ollut hölmö temppu?
Kiitos Seppaan vaan mielenkiintoisesta analyysistä, mä jatkan tietojen postailua.
Kiitos..
-
Kuvasta nähdään, jos lauhtumislämpötila nousee 35 -> 40C, kasvaa kompressorin ottoteho 9%.
Jos lämpötila nousee 35 -> 50C, nousee kompressorin ottoteho jo 22%.
Valmistajien ilmoittamissa taulukoissa on luettavissa samansuuntainen muutos lauhdutuslämpötilan noustessa.
Samalla niissä kerrotaan että myös antoteho laskee kun lauhdutuslämpötila nousee.
Mistä antotehon pieneneminen johtuu?
-
Nostin alaminiä äsken 30:een jotta saisi taloon vähän lisää lämpöä, liekö ollut hölmö temppu?
Moi
Jos haluat torppaan lisää lämpöä täytyy nostaa säätökäyrän asetusarvoja esim. 0 29 ja -20 34
-vepsa-
-
maalämpöpumpun kulutus 45KWh. Kompuran käyntitunnit vuorokaudessa 9.
Nostin alaminiä äsken 30:een jotta saisi taloon vähän lisää lämpöä.
Melkoinen muutos ottotehossa.
-alamin 28,ottoteho n 4kw
-alamin 30,ottoteho n 5kw.(45/9=5kw)
Oletko kokeillut jäsen ´sailorin´vinkkiä?Siis ennen alamin korotusta.
Jostain syystä ottoteho näkyy kasvavan kilowatin kun nostaa alamin 2 astetta
Lähettäjä: sailor Lähetetty: 27.11.2010 - 12:21:04
Kun alaminimi ei ole enää järjettömän korkea niin nyt sitten vain lattialämmityksen säätöjen kimppuun. Useassa talossa lattialämmityksen esisäädöt on tekemättä ja voipunut rakentaja on vain nostanut säiliön lämpötilaa kompensoidakseen puuttuvia säätöjä.
Periaate on että kaikki termostaatit täysille ja lämpökäyrällä sekä lattialämmityksen jakotukkien esisäädöillä haetaan oikea toiminta. Ilman esisäätöä suurin virtaus ohjautuu automaattisesti lyhyimpään piiriin, jossa on pienin vastus.
-
Melkoinen muutos ottotehossa.
-alamin 28,ottoteho n 4kw
-alamin 30,ottoteho n 5kw.(45/9=5kw)
Moi!
Tein sen muutoksen siis ihan juuri, tuo ei vielä ehtinyt vaikuttaa kulutukseen. Huomenillalla näkee tuon vaikutuksen. Putkimieskään ei säätöjä muutellut, ainoastaan makuuhuoneiden lattialämmityksen säädöt avattiin maksimille + nuo kertomani huoltotoimenpiteet.
-
Moi!
Tosiaan kaikki termostaatit on täysillä ja nyt makkareiden, jotka olivat kylmimpiä jakotukit on likipitäen maksimissaan.
Tämän päivän tiedot:
Ouman: http://www.aijaa.com/v.php?i=7144804.jpg
(nyt näyttää kellonajatkin pitävän kutinsa)
Talon kokonaissähkönkulutus 53 KWh
Josta maalämpöpumppu haukkaa 40 KWh
Ja kompura käynyt 9h
Seppaan kyselit ulkolämpötilasta, se näkyy tuossa sinisellä käyrällä eli nyt ollut aamulla -13 ja illalla -7.
Huonelämpötila-anturin näyttö näyttää aina vaan nollaa trendisää joten sitä ei liene kytketty.
Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?
Kiitos ja hyvää toista adventtia!
-
Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?
Tietääkseni Lämpöässän Oumanilla et pysty ajastamaan käyttöveden kiertoa kun ei ole vapaita relelähtöjä. Minulla on vuorokausikello ohjaamassa ko. kiertopumppua. Yöllä pois ja päivälläkin pätkii käyntiä. Jos sinulla oli kiertopumppu asennettu kiinteästi niin silloin vrk -kellolla se ei onnistu.
-
Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?
Tietääkseni Lämpöässän Oumanilla et pysty ajastamaan käyttöveden kiertoa kun ei ole vapaita relelähtöjä. Minulla on vuorokausikello ohjaamassa ko. kiertopumppua. Yöllä pois ja päivälläkin pätkii käyntiä. Jos sinulla oli kiertopumppu asennettu kiinteästi niin silloin vrk -kellolla se ei onnistu.
Bnu tarkoitti ilmeisesti käyttöveden lämmityksen ajastamista, ei käyttöveden kierrättämisen ajastamista? Oumanin ohjauksessa ei ole mitään "sauna/suihku" -nappia, jolla varaajan lämpöjä saisi nostettua hetkellisesti ylemmäksi. Ainut vaihtoehto taitaa ylä-/alaminimin nosto käsin säätimeltä. Yksi vaihtoehto tämän helpottamiseksi olisi käyttämään loggerikonetta etähallinnan kautta, jolloin pumpun asetuksia voi muuttaa Trendissä olevan SMS simulaattorin avulla.
Itse olen käyttänyt Team Viewerin etähallintaa (ilmainen), jota pystyy käyttämään myös webistä käsin. Keittiön koneelta (tai ihan mistä vaan missä on netti yhteys) vain etäyhteys tekniseen tilaan ja ylävaraajan lämpöjä hieman ylös. Ei tarvi rampata teknisessä tilassa pumpun säätöjä rukkaamassa. Lisäksi voi katsella käyriä, että onhan pumpulla kaikki ok. :D
-
Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?
Tietääkseni Lämpöässän Oumanilla et pysty ajastamaan käyttöveden kiertoa kun ei ole vapaita relelähtöjä. Minulla on vuorokausikello ohjaamassa ko. kiertopumppua. Yöllä pois ja päivälläkin pätkii käyntiä. Jos sinulla oli kiertopumppu asennettu kiinteästi niin silloin vrk -kellolla se ei onnistu.
Bnu tarkoitti ilmeisesti käyttöveden lämmityksen ajastamista, ei käyttöveden kierrättämisen ajastamista? Oumanin ohjauksessa ei ole mitään "sauna/suihku" -nappia, jolla varaajan lämpöjä saisi nostettua hetkellisesti ylemmäksi. Ainut vaihtoehto taitaa ylä-/alaminimin nosto käsin säätimeltä. Yksi vaihtoehto tämän helpottamiseksi olisi käyttämään loggerikonetta etähallinnan kautta, jolloin pumpun asetuksia voi muuttaa Trendissä olevan SMS simulaattorin avulla.
Itse olen käyttänyt Team Viewerin etähallintaa (ilmainen), jota pystyy käyttämään myös webistä käsin. Keittiön koneelta (tai ihan mistä vaan missä on netti yhteys) vain etäyhteys tekniseen tilaan ja ylävaraajan lämpöjä hieman ylös. Ei tarvi rampata teknisessä tilassa pumpun säätöjä rukkaamassa. Lisäksi voi katsella käyriä, että onhan pumpulla kaikki ok. :D
Niinpäs varmaan tarkoittikin, eli tuossahan se vastaus jo tulikin ettei Oumanilla voi ajastaa käyttövettä kuumemmaksi.
-
Itsenäisyyspäivää!
Trend: http://www.aijaa.com/v.php?i=7150329.jpg
Kokonaissähköä mennyt 45 KWh josta Lämpöässän suuhun 31 KWh
Käyntiaika 7 h ja pakkasta ollu -5 ja -8 välillä.
Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?
Mites tuon ajastuksen nyt voisi ymmärtää näin osaamaton, mitä pitäisi hankkia että voisin sen kännykällä tai tietokoneella laittaa?
Kiitosta!
-
Olen tässä yrittänyt järkeillä Lämpöässän kompressorin käynnistys/pysäytys ohjauksia mutta ei avaudu niin voisko LÄ:n tuntevat jäsenet avustaa.
Jos noita arvoja tarvitsisi muuttaa niin mistä/miten varaajissa arvot mitataan?
Varaaja ylämin 49
yläero 7
alamin 30
alaero 6
yläohjausraj 70
Käyttövesivaraajassa näyttäisi oleva TE9 anturi ja lämpöjohtoverkon varaajassa(ulkovaippa) TE10 anturi.
En (yrityksistä huolimatta) ymmärrä miten kahdella anturilla voisi noin monta mittausarvoa mitata? :-/
(http://i5.aijaa.com/b/00033/7151933.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7151933.jpg)
-
Toiminta onkin ilmeiseti siten että anturi T10 on Oumanin ohjelmassa asetettavissa arvot "alamin" ja "alaero".
Alamin käynnistää ja alero pysäyttää?
"Käyrä" taitaa olla lämpöjohtoverkon menoveden anturi TE2.
jäsen "vepsa" 4.12
Nostin alaminiä äsken 30:een jotta saisi taloon vähän lisää lämpöä, liekö ollut hölmö temppu?
Moi
Jos haluat torppaan lisää lämpöä täytyy nostaa säätökäyrän asetusarvoja esim. 0 29 ja -20 34
Näyttäisi 6.12.2010 trendin mukaan alamin nousseen 2 asteella kun 4.12 Bnu on nostanut sitä 28-->30.
TE2 anturin mukaan menoveden lämpötila ei kuitenkaan ole noussut vaan pysynyt suht samana.Oliskohan jäsen "vepsan" esittämä säätökäyrän nostaminen ollut parempi tapa jos taloon halutaan lisää lämpöä.
Näyttäisi että alamin nostamalla on shuntti mennyt vastaavasti pienemmälle.(?)
(http://i5.aijaa.com/b/00342/7152797.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7152797.jpg)
-
Oumanin sivuilta löytyikin Lämpöässän kompressorin ohjauksen toimintakaavio.Eipä järkivähä riitä kokonaisuuden ymmärtämiseen. :-[
www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa
(http://i8.aijaa.com/t/00029/7155059.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7155059.jpg)(http://i10.aijaa.com/t/00685/7155064.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7155064.jpg)
-
Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?
Bnu, mitä mittoja tarkoitat. Joitain Seppaantin kyselemiä mittoja olen antanut 23.11. Kävin mittaamassa ne V10 pumpusta mutta eiköhän se ole samanlainen kuin V9. Ainakin varaajan koko on sama.
-
Bnu kirjoitti on 06.12.2010 - 18:07:18:
Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?
maajussijussi:
Bnu, mitä mittoja tarkoitat. Joitain Seppaantin kyselemiä mittoja olen antanut 23.11. Kävin mittaamassa ne V10 pumpusta mutta eiköhän se ole samanlainen kuin V9. Ainakin varaajan koko on sama.
Minua kiinnostaa lähinnä LJ lähtöyhteen yläpuolella oleva vaippojen välisen tilan korkeus. Koska tilasta ei ole ilmanpoistoa, siellä voi olla ilmaa, mikä taas huonontaa tulistimen toimintaa.
Tähän asti saamieni mittojen mukaan korkeus on n. 200mm, mikä on n. 16% kokonaiskorkeudesta.
Jos siellä on ilmaa, on tulistin n. 200 mm matalammalla kuin mitä on suunniteltu.
Ja jos alaosan lämpötilamittaus on TE10 on tällä kohdalla, mittaa se käytännössä tulistimen lämpötilaa????
Eli metrinmitta käteen ja mittaamaan, koska mittapiirustuksia ei varmaankaan ole jaettu yleiseen käyttöön.
Katsokaa tyyppikilvestä, mitä tietoja siinä annetaan ja kuka on varaajan valmistanut
ATS
-
Tässä Lämpöässän varaajassa ei mielestäni ole mahdollista että alavaraajan lämpötilaa lasketaan taloudellisemman lauhtumislämpötilan alueelle jos sisävaraajassa halutaan yli +50 asteista käyttövettä.
Koska käyttöveden lämmitys tapahtuu varaajan seinämän läpi niin vastaavasti käyttövesivaraajan lämpö siirtyisi takaisin alavaraajaan päin jos se jäähtyy tai säädetään normaaliselle lattialämmitysveden lämpötila-alueelle.
Eli käyntijakson aikana ulkovaipan lämpötila on nostettava +50asteeseen tai yli koska ulkovaipan vedestä lämpö siirtyy käyttövesipuolelle seinämän läpi.
Jos halutaan +50 asteista käyttövettä niin ulkovaipan lämpö ja lauhdutuslämpötila on nostettava samoihin astemääriin.
Tämän takia myös kompressorin ottoteho on tehoalueen ylärajoilla.
Koska alavaraajan vesitilavuus on varsin pieni niin lattiakierron paluuvesi jäähdyttää alavaraaja nopeasti ja siitä seuraa lyhyet käyntisyklit.Vaikka käynninohjaus asetuksia on kiitettävästi niin uskoisin ettei niillä ihmeempiä muutoksia ole saavutettavissa yllämainittujen varaajan ominaisuuksien takia.
Käyntisyklien pidentämiseksi muuttaisin shuntin toimintaa siten että se olisi auki vain käyntijakson aikana ja seisontajakson aikana kiinni.
Samaan tapaan kuin "hullunkierto" joissakin järjestelmissä.
Silloin voisi hyödyntää lattialaatan lämmönvarauskapasiteettia jota tällä Lämpöässän varaajalla ei juurikaan tapahdu koska shuntti pitää lattialaatan veden käyrän mukaisessa arvossa.
Samoin kaikki kierto alavaraajassa pysähtyisi seisontajakson ajaksi.
Että näin sen näkisin :)
(http://i10.aijaa.com/b/00413/7159324.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7159324.jpg)
-
Oumanin sivuilta löytyikin Lämpöässän kompressorin ohjauksen toimintakaavio.Eipä järkivähä riitä kokonaisuuden ymmärtämiseen. :-[
www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa
(http://i8.aijaa.com/t/00029/7155059.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7155059.jpg)(http://i10.aijaa.com/t/00685/7155064.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7155064.jpg)
Tuolla on ollut V9 tekemä mainio LÄ:n asetusten "kylmäharjoittelu":
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls
Noin 3 vuotta.
Tässä Lämpöässän varaajassa ei mielestäni ole mahdollista että alavaraajan lämpötilaa lasketaan taloudellisemman lauhtumislämpötilan alueelle jos sisävaraajassa halutaan yli +50 asteista käyttövettä.
Ei sitä koko pönttöä noin kuumaksi ole tarkoituskaan saada. Tulistushan sen yläosan hoitaa kuumaksi kun pakkaset tulee. Näillä välikeleillä ei paljoa tulistusta tule, jolloin koko pönttö on lämmitettävä kuumemmaksi, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä. Alaminimi säätelee aika paljon pumpun käyntitiheyttä ja käyttöveden määrää.
Eli tismalleen kai samoin kuin jokaisessa muussakin maalämpöpumpussa?
Esittämäsi shuntin rukkaus on tavallaan jo mulla käytössä kun olen hidastanut sen liikettä ja ajan alilämpöisellä vedellä. Kuvassa asteen nosto alaminimiin 24-->25 vaikuttaa: http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138
Pumpussa tai sen konstruktiossa ei ole minun mielestäni paljoakaan pahaa sanottavaa, mutta näin ylitehoinen tämän ei tarvitsisi olla. Jospa se kompura toivottavasti joskus tässä laukeaisi niin laittaisin pienemmän tilalle. Tällöin käyntijaksot pitenisivät ja ei puhallettaisi shuntti auki 20 kW lattioihin.
Oma pumppuni on käynyt joku 1,5h yhteen soittoon 35 asteen pakkasella kun asteen yönosto meni päälle.
Yönostolla tai laskulla saa pumpun käymään myös pitempiä jaksoja. Niitä nosto/laskujaksoja saa ohjelmoitua vuorokauteen useita. Mulla oli joskus käytössä menoveden korotus aamuyöstä, jolloin pönttö kuumennettiin ennen yösähkön loppumista.
BNU:lle on neuvottu jo tammikuussa miten asetuksia pitää rukata...tämänkään pumpun säätäminen (ml. koko muu lämmitysjärjestelmä) ei ole semmoista hommaa, että jostakin löytyisi taikatemppu jolla kuoritaan kermat kakun päältä. Järjestelmä toimii aina vain yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki.
Jani
-
Ei sitä koko pönttöä noin kuumaksi ole tarkoituskaan saada. Tulistushan sen hoitaa kun pakkaset tulee.
Jos tuo varaajan leikkauskaavio on oikein niin kyllä siinä käyttöveden lämmitys tapahtuu aina alavaraajan (ulkovaipan) vedellä.Eli kuumakaasu lämmittää ulkovaipan ja siitä seinämän läpi johtumalla lämpiää sisäpuolinen käyttövesivaraaja.
Käsittääkseni uudemmassa Lämpöässän V-malleissa käyttöveden lämmitys tapahtuu esittämälläsi tavalla.
Bnu:lla on tämä kuvassa oleva vanhempi malli
(http://i5.aijaa.com/b/00402/7159725.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7159725.jpg)
-
Jos tuo varaajan leikkauskaavio on oikein niin kyllä siinä käyttöveden lämmitys tapahtuu aina alavaraajan (ulkovaipan) vedellä.
Aivan
Eli kuumakaasu lämmittää ulkovaipan ja siitä seinämän läpi johtumalla lämpiää sisäpuolinen käyttövesivaraaja.
Kyllä
Käsittääkseni uudemmassa Lämpöässän V-malleissa käyttöveden lämmitys tapahtuu esittämälläsi tavalla.
Kuten myös tässä vanhemmassa
Bnu:lla on tämä kuvassa oleva vanhempi malli
Kyllä, kuten minullakin
Ainoa ero näissä on että uudemmassa V-mallissa kuumakaasukierukka on vesisäiliön sisällä, kuten myös käyttövesikierukka.
Tässä vanhemmassa mallissa kuumakaasu tulistaa ulkovaipan yläosan ja lämpö siirtyy seinämän läpi käyttövesisäiliöön, josta kuuma käyttövesi otetaan .
Molemmissa tavoissa on sekä hyvät että huonot puolensa.
Jani
-
Tämä menee jo aiheen ulkopuolelle, mutta selvyyden vuoksi alla uudenmallisen V:n virtauskaavio.
ATS
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7160879.jpg][IMG]http://i2.aijaa.com/b/00856/7160879.jpg[/IMG][/url]
-
Mikä kylmäaine on vanhassa V:ssä??
ATS
-
BNU:lle on neuvottu jo tammikuussa miten asetuksia pitää rukata...tämänkään pumpun säätäminen (ml. koko muu lämmitysjärjestelmä) ei ole semmoista hommaa, että jostakin löytyisi taikatemppu jolla kuoritaan kermat kakun päältä. Järjestelmä toimii aina vain yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki.
Jep,tämä ohje on ilmeisesti jäänyt huomioimatta ja kun ne perustuu käyttäjän kokemukseen samanlaisella lämpöpumpulla niin kannattaa ilman muuta vaihtaa pumpun asetukset noin.
"Tammikuun ohje"
Ensiksi kuten tuossa jo neuvottiinkin niin säätökäyrä kohdalleen, oletan että sinulla ei ole patteritaloa, vaan lattialämmitys ja talo on normin mukaan eristetty:
Vaikkapa:
-20c 32c
0c 28c
20c 20c
Sen jälkeen alaminimi 28 asteeseen ja huoltovalikosta (koodi 1324) alaerotus maksimiin (olikohan 8-10 astetta). Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.
Pudota yläminimi 39 asteeseen ja seuraa ylälämmön arvoa pumpun käynnistyessä (ei lämpimän veden kulutusta). Jos se jää alle 45 asteen, niin nosta alaminimiä aste kerrallaan ylöspäin. Tämä siksi ettei pumppusi käy vahingossakaan ylälämmön ohjauksella.
Jani
-
Minua kiinnostaa lähinnä LJ lähtöyhteen yläpuolella oleva vaippojen välisen tilan korkeus.
Katsokaa tyyppikilvestä, mitä tietoja siinä annetaan ja kuka on varaajan valmistanut
ATS
LJ-lähtöyhteen yläpuoleella olevaa vaippojen välistä korkeutta ei voi mielestäni mitata, säiliö on vuorattu sellaisella eristysmateriaalilla (en tiedä sille oikeata nimitystä).
Valmistaja on Galvanoimis Oy, max working pressure 10/1,7bar, max temp 75C, volume 0,34/0,04 m3
Kylmäaineen tiedon olen antanut aiemmin. Se taisi olla joku 407 ?!?
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7178610.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00219/7178610.jpg[/IMG][/url]
Tässä vähän analyysiä
- Säätöarvojen muuttamisella ei näytä olevan selvää vaikutusta ottotehoon. Näyttää mieluummin siltä että teho muuttuu käsi kädessä ulkoilman lämpötilan kanssa.
- Ominais energiankulutus laskee pakkasen kiristyessä vaikka pitäisi pysyä samana. Syynä voisi olla se että käynnin alkuvaiheen huonon jakson suhteellinen osuus pinenee käyntijaksojen pidentyessä.
Vielä pitäisi kuitenkin saada lisää kulutuslukemia etenkin näillä nykyisillä kylmillä ilmoilla jotta voisi tehdä varmempia johtopäätöksiä.
ATS
-
Tässä vähän analyysiä
- Säätöarvojen muuttamisella ei näytä olevan selvää vaikutusta ottotehoon. Näyttää mieluummin siltä että teho muuttuu käsi kädessä ulkoilman lämpötilan kanssa.
- Ominais energiankulutus laskee pakkasen kiristyessä vaikka pitäisi pysyä samana. Syynä voisi olla se että käynnin alkuvaiheen huonon jakson suhteellinen osuus pinenee käyntijaksojen pidentyessä.
Vielä pitäisi kuitenkin saada lisää kulutuslukemia etenkin näillä nykyisillä kylmillä ilmoilla jotta voisi tehdä varmempia johtopäätöksiä.
ATS
Pitäisikö tuossa sanoa paremminkin että teho muuttuu käsikädessä lämmityskäyrän kanssa (joka tietysti riippuu ulkolämpötilasta)
Näin siksi koska ottoteho ei enää kasva -20C alapuolelle mentäessä niin paljon kun ulkolämpötilalla -20 menoveden asetusarvo on jo saavuttanut maksiminsa, ts. menoveden asetusarvo ei enää kasva tästä mentäessä esim. -30C.
Tällaisen johtopäätöksen olen tehnyt omassa talossani, eli suhteelliseti kovin kasvu pumpun energian kulutuksessa on välillä 0..-20 koska siinä menoveden lt. muuttuu kokoajan. Tällä alueella meidänkin talossa asia on juuri niinkuin Seppaant sanoi. Meillä pumpun käyttötunnit muuttuvat 0...-20C ulkolämpötila välillä n. 5h...10h mutta lämpötilavälillä -20...-30 enää 10h..11h.
-
Moi
Päk in pisnes eli kulutusdataa viimeiseltä 9 vrk:lta
Kokonaissähkönkulutus 541 KWh eli 60 KWh/vrk
Tästä maalämpöpumppu ottanut 368 KWh eli 40,8 KWh/vrk
Pumpun käyntitunnit 84 eli 9.3 h /vrk
Nyt jyräytin alaminiä ja -20 käyrää asteilla alaspäin alamin 29 ja -20 käytä 32. Katsotaan huomenna miltä näyttää. Kuvaa viimeiseltä vuorokaudelta http://www.aijaa.com/v.php?i=7186060.jpg
Olishan noita kuvia tuolta 9 vrk:lta mutta onko niistä mitään hyötyä.
Kiitos!
[edit]Missä asennossa pitää olla tuon pumpun? http://www.aijaa.com/v.php?i=7186144.jpg[/edit]
-
Pitää olla pumppu/pumput pakkasilla kolmosella. Kokeilin kakkos asentoa ja trendi näytti heti käyntijaksojen lyhentyneen ja tihentyneen. Tämä siis alaminimiä kelluttamalla 25 asteessa.
Huomaatkos tuosta kuvastasi kuinka sullakin on alkanut kellutus toimimaan kun pakkanen on kiristynyt alle 20 asteen. Käyntijaksot ovat pitempiä, samoin tauot. Alaminimiä vaan vieläkin alemmas. Lämpöässä "nostaa" sitä alaminimiä automaattisesti, kun tietty aste-ero käyrän pyynnin ja alaminimin suhteen saavutetaan. Itse nollasin trendin nyt kun on 25 astetta pakkasta. Tahtoo nähdä keskimääräisen käyntiajan näillä keleillä.
Jani
EDIT: näyttääkin lauhenevan huomiseksi...se siitä mittauksesta
EDIT: viime yö -24.4 ja käyntiaikasuhde 39%. Käyristä päätellen -25:ssä asteessa rupeaa alaminimi nousemaan automaattisesti
-
Päk in pisnes eli kulutusdataa viimeiseltä 9 vrk:lta
Paljonkohan oli keskimäärin ulkoilman lämpötila?
ATS
-
sailor
Laittaisitko tänne oman pumppusi ja talosi kulutuslukemia, joista voi laskea ominaisenergiankulutuksen.
Voisi vertailla sinun ja Bnun lukuja, koska teillä kummallakin on samantyyppinen pumppu ja asujaimisto lienee samantapainen. Talot samaa ikäluokkaa sinulla rinnetalo Bnu:sta en tiedä.
ATS
-
Paljonkohan oli keskimäärin ulkoilman lämpötila?
Miinus neljätoista ollut viimeisen 7 vrk:n keskilämpötila Kuopiossa. Illalla tämän päivän lukemat..
-
Viime vuorokauden kuva http://www.aijaa.com/v.php?i=7189603.jpg
Koko talo vienyt 68 KWh
Tästä Lämpöässä nielaissut 37 KWh
Käynyt 9 tuntia ja pakkaset ei kun jatkuu.
Huomasin muuten että talon seinässä oleva ilmanottoaukko on kerryttänyt itsennsä muhkean jääkerroksen, pitää kavuta sinne joku päivä jahka tikkaat löydän.
Että tältä pohjalta. Pitäisikö tuota alaminiä vielä laskea. Ilman takanlämmitystä kämpässä on kyllä kylymä... hrr..
-
Nyt on kulutusmittari asennettu !
Paljonkohan kalenterikuukauden tai 35vrk:n sähkönkulutus on lämpöpumpulla ollut?Paljonko käyntitunteja samalle ajalle on tullut?
Tuossa sailorin ja Bnu:n pumppujen trendit kun pakkasta hieman enemmän.Käyntiaikasuhde näyttäisi vaan paranevan kun pakkanen kiristyy tarpeeksi.Varsinkin sailorin trendissä erottuu hyvin kun lattialämmitykseen menee ensin reilusti lämpötehoa ja vasta senjälkeen varaajaan.Bnu:lla vastaava kohta on lyhyempi. Eipä ole kummassakaan ihan lähellä raja jossa lämmöntuotto ei riitä.
(http://i8.aijaa.com/b/00326/7189759.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7189759.jpg)
-
sailor
Laittaisitko tänne oman pumppusi ja talosi kulutuslukemia, joista voi laskea ominaisenergiankulutuksen.
Voisi vertailla sinun ja Bnun lukuja, koska teillä kummallakin on samantyyppinen pumppu ja asujaimisto lienee samantapainen. Talot samaa ikäluokkaa sinulla rinnetalo Bnu:sta en tiedä.
ATS
Noin 2kW menee jatkuvaa -15 asteen pakkasessa per tunti. Sisältää kiertovesipumput ja wanhan läppärin.
Tuosta kuvasta näkee selvästi kuinka BNU:n korkeampi alaminimi tuottaa lyhyemmät käyntijaksot, mutta samalla korkeamman käyttöveden lämpötilan.
Minulla tosin yläkerran uuni kuumana, kun lapset vaati.
EDIT: tuo 2kW pitää lämpimän käyttöveden tietty sisällään. Pitääkö se huomioida?
-
Että tältä pohjalta. Pitäisikö tuota alaminiä vielä laskea. Ilman takanlämmitystä kämpässä on kyllä kylymä... hrr..
Moi Bnu
alamin nosto tai lasku ei nosta eikä laske talon lämpöä, vaan "optimoi" pumpun toimintaa. Lämpökäyrän asetusarvot nostaa tai laskee talon lämpötilaa. Kokeile 0 29, -20 34.
-vepsa-
-
Varsinkin sailorin trendissä erottuu hyvin kun lattialämmitykseen menee ensin reilusti lämpötehoa ja vasta senjälkeen varaajaan.
Tämä sailorin ajotapa on lähellä vaihtoventtiilikoneen toimintaa.
Onko säätöventtiili koko ajan täysin auki?
Mitenkä käyttäytyy verkostosta palaavan veden lämpötila?
ATS
-
Tämä sailorin ajotapa on lähellä vaihtoventtiilikoneen toimintaa.
Onko säätöventtiili koko ajan täysin auki?
Mitenkä käyttäytyy verkostosta palaavan veden lämpötila?
ATS
Ei se koko aikaa ole auki. Suntti on hiukan hidastettu, joka kuvista pitäisi selvitäkkin. Paluuvesi on molemmissa piireissä noin 3 astetta viileämpää kun käyntijakso stoppaa.
Voisihan sitä siirtää suntin anturit lattialämmityksen paluupuolelle. Suntti ajaisi itsensä hitaaaaammin kiinni kuin nyt. Tietysti lämpökäyrää pitäisi laskea samalla aika reippaasti (3 astetta). Loppuisi ainakin pätkäkäynti, jos sitä pelkää ;D
Varmaan tuosta ideasta joku heikko lenkki löytyy, mutta ei nyt tule mieleen mikä se voisi olla.
Jani
-
Pystyiskös Bnu tarkistamaan onko tuosta valikosta Täysteho vai Osateho valittu.Pitäis olla Täysteho.
edit: www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa
(http://i6.aijaa.com/b/00699/7192092.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7192092.jpg)