Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Lämpöässä V13 - 18.01.10 - klo:13:44
-
Hei!
Muutama kysymys olisi...
Kohteen tiedot http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46428#msg46428
Talo: 157m2
Autotalli: 68m2 ( yhdistetty lämpökanaalilla )
Eli kompressorin käyttötunnit ovat minusta aika korkeat ja sähkönkulutus melkoista!!!! >:(
Kaikkea sähköä on kulunut 4.10.2009 – 18.01.2010 välisenä aikana 9257 Kwh. Silloin kun päädyimme maalämpöön lämpöässän arviot olivat n. 8000kwh vuodessa lämmitykseen ja nyt on hieman yli kolmessa kuukaudessa kulunut jo 9257kwh…
Olen tarkistanut kaikki talomme ja autotallin sähkölaitteet läpi ja päätynyt siihen tulokseen, että maalämpöpumppu on syy suureen sähkönkulutukseen!!!!
Lämpöässä V13
Käyttöönottopäivä 15.11.2007
EI LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN KIERTOA!
Kierovesipumput teholla: 2
L1 = Talo ja autotalli
L2 = Märkätilat
Alla asetus arvot ja mittaus tiedot,
Säätökäyrien asetus
L1 -20 = 35
0 = 29
+20 = 22
L2 -20 = 35
0 = 32
+20 = 25
Asetusarvot
L1 L2
Yöalennus 0 0
Minimiraja 20 22
Maksimiraja 40 40
Syyskuivaus 1 2
Vent.kesäsulku 20
Varaaja ylämin 55 50
Varaaja alamin 30 30
Sähköv.yläero 6 6
Mittaukset
L1 menovesi 32
Ulkolämpö -12
L2 menovesi 34
Varaaja ylä 52
Varaaja ala 40
Kuumakaasu 92
Kompressor.aika 6134
Sähköv.aika 0
Yhteenveto,
Lämpöpumppu ollut toiminnassa 26 kuukautta ja tänä aikana kompressori on käynyt 6134 h.
( 6134/26 * 12 = 2831h per vuosi!!!! )
Kompressorin teho on 4.0 kwh, joten tästä muodotuu aika iso sähkönkulutus vuositasolla..
Lisäksi kompressorissa on ollut muutamia poikkeama hälytyksiä viimeisen 1.5 kk aikana.
Huom!
Lämpöässällekin olen ollut yhteydessä ja heistä kompressorin käyttötunnit ovat normaalilla tasolla...
-
Tuon kompuran todellinen ottoteho on luokkaa 3,2kW (80% maksimista) eli tekee jotain 9000kWh vuodessa keskimäärin.
-
Mulla on ainakin L1 ja L2 -20= +32astetta ja laatta on lämmennyt tarpeeksi. Siis mullakin V13 vm. 2009
-
Sun pitää säätää se oma V-mallisi näiden ohjeiden mukaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.0
Sinulla on UUSI V-malli ja itselläni on WANHA V-malli. Mutta silti pudota lämpökäyrää ja laita kv-pumput suuremmalle.
Jani
-
Sun pitää säätää se oma V-mallisi näiden ohjeiden mukaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.0
Sinulla on UUSI V-malli ja itselläni on WANHA V-malli. Mutta silti pudota lämpökäyrää ja laita kv-pumput suuremmalle.
Jani
Ohjeita lueskelin, mutta siellä on niin paljon tietoa... Ettei oikein auennut...
Eli kv-pumput täysille ja lämpökäyrää pienemmälle?
-
Keräsin seuraavaan vanhoista viesteistäni uuden V-mallin säädön pääperiaatteita. Uudet V-mallit tuli markkinoille v.2007 alkupuolella.
Uuden V-mallin säädön pääperiaateet:
Alaosa:
ALA-min pienimpään arvoonsa = 30C, tällöin lämmityskaudella käyrä ohjaa pumpun käyntiä ja lämpimämmillä ilmoilla pumpun käyntiä ohjaa ALA-min.
ALA-ero: Aloita arvolla 7C.
Pumppu pysähtyy kun alaosan lämpötila on ALA-min +alaero tai käyrä + 5C
Käynnistyy kun alaosan lämpötila on pysähtymislämpötila miinus ALA-ero
Otetaan esimerkki
Ulkoilma -10C
Menovesi +35C
Pumppu pysähtyy 35C+5C=40C (alaosan lämpötila)
Pumppu käynnistyy 40C-7C= 33C (alaosan lämpötila)
Huomaa pumppu käynnistyy vasta kun alaosan lämpötila on 2C menovettä kylmempi. Tämä onnistuu, koska alaosan mittausanturin yläpuolella on lämpimämpää vettä kuin mitä mittari näyttää.
Jos ALA-eroa kasvatetaan suuremmaksi tämä lämpöreservi ei riitäkään vaan nelitieventtiili alkaa ottamaan yläosan kuumaa vettä lämmön jakopiirin käyttöön. Normaalikäytössa tämä ei ole suotavaa. Jos on ongelmia yläosan lämpiämisen kanssa, niin silloin ei missään tapauksessa kannata käyttää yläosan vettä talon lämmittämiseen!!!!!
Minulla 7C:een ALA-ero:n kärsii mutta 8C on liikaa. 4-tieventtiilin asento on tällöin n. 70-80%. Tämä raja-arvo on tietenkin jossain määrin pumppukohtainen.
Tämä raja-arvo selviää ajamalla eri ALA-eron arvoilla ja seuraamalla 4-tieventtiilin asentoa ja putkien lämpötiloja.
Yläosa:
Pumppu käynnistyy YLÄ-min miinus puolet YLÄ-erosta
Pumppu pysähtyy YLÄ-min plus puolet YLÄ-erosta.
Esimerkki:
YLÄ-min 50C
YLÄ-ero 6C
Pumppu käynnistyy 50C - 3C = 47C (yläosan lämpötila)
Pumppu pysähtyy 50C + 3C = 53C (yläosan lämpötila)
Minulla on
YLÄ-min 50C
Ylä-ero 4C
Näin pieni YLÄ-ero jotta pumppu kävisi mahdollisimman vähän aikaa yläosan ohjaamana.
Pumpun käyntihän on usein ns. sekakäyntiä.
Pumppu käynnistyy siitä käynnistyskriteeristä, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy siitä pysähtymiskriteeristä, mikä viimeksi poistuu
Tulistuksen säätö
Tulistuksen säätämiseksi tulee asentaa tulistimelta varaajaan menevään putkeen lämpömittari (ja mielellään myös varaajasta tulistimelle menevään putkeen) Tavallisen digitaalisen lämpömittarin anturi putkeen kiinni ja eristetään hyvin. Tulistuksen säätöventtiiliin pitää rakentaa jonkinlainen asteikko, jotta jäljestäpäinkin tietää missä asennossa venttiili on ollut ja voi palata takaisin hyväksi havaittuun venttiilin asentoon.
Ja sitten pari sanaa tulistuksen säädöstä.
Vielä tähdennän sitä, että kakki toimenpiteet ja niiden vaikutukset pitää kirjoittaa muistiin, koska kohta ei muista mitä on tullut tehtyä.
Tulistuslämpötilan säädön pääperiaate on:
Varaajan yläosaan menevän veden lämpötila pitäisi olla parin minuutin kuluttua käynnistyksestä n. 5C korkeampi kuin mitä on yläosan pysäytysraja.
Perusteluita:
Jos yläosaan ajetaan kylmempää vettä kuin pysäytysraja niin eihän sitä silloin saavuteta. Tai saavutetaan vasta sitten kun alaosakin on lämmennyt lähelle yläosan pysäytysrajaa.
Tämä n.5C lämpötilaero pysäytysrajaan tulee siitä että putki kulkee varaajan ala- ja yläosan läpi yläosan yläosaan. Lämpötilatasoista riippuen tulistusvesi mittausteni mukaan jäähtyy jopa 5- 8C ennenkuin se pääsee varaajan yläosaan.
Lisäksi on otettava huomioon varaajan yläosan toiminnan pitkät aikaviiveet.
Tulistustehohan on n. 20% lämpöpumpun antotehosta.
V9:llä tulistusteho on siten n.1,8 kW.
Jos tulistimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilaero on esim 20C, on tulistusvirtaus 21 ml/s (=1,3 l/min) !!!
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.
ATS
-
Vastauksista voisi päätellä, ettei tehdasasetukset ole aina oikeat...
( Olen ollut siinä uskossa, että tehtaan asentajat osaavat säädellä kaikki asiat kohdalleen... )
Nyt kun vielä tietäisi minkä näköinen on tulistuksen säätöventtiili... :-[
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5589678.jpg][IMG]http://i1.aijaa.com/b/00134/5589678.jpg[/IMG][/url]
Konehuoneen vasemmalla puolella pellin alla.
Vastauksista voisi päätellä, ettei tehdasasetukset ole aina oikeat...
( Olen ollut siinä uskossa, että tehtaan asentajat osaavat säädellä kaikki asiat kohdalleen... )
Ei voi olla yksiä oikeita säätöarvoja, koska kohteet ovat niin erilaisia.
ATS
-
Huomasin kuvasta tulistinpumpun tehoasetuksen olevan III.
Oletko testannut eri nopeuksia ja havainnut eroja/hyötyjä nopeuksien väilillä tulistukseen?
Itse olen pähkäillyt että asento I olisi edullisin, koska virtaus on kuristettu venttiilillä.
Tosin keskipakopumpun tuottama paine on I:llä pienempi myös, mutta uskoakseni riittävä.
Tosin ei tällä nyt suurta W määrää eroa tule.
Laitoin nyt omani myös teholle III testi mielessä, koska minulla on ylälämpöjen nostossa mielestäni parannettavaa.
Kiertovesipumput on minulla molemmat asennossa III, jotta saan yläkertaan riittävästi vettä. II ei riittänyt vaikka kuinka linjasäätöjä kuristi alhaalla.
-
Huomasin kuvasta tulistinpumpun tehoasetuksen olevan III.
Oletko testannut eri nopeuksia ja havainnut eroja/hyötyjä nopeuksien väilillä tulistukseen?
Itse olen pähkäillyt että asento I olisi edullisin, koska virtaus on kuristettu venttiilillä.
Ylempi pumppu on latauspumppu.
Tulistuspumppu on alhaalla ja ainakaan V-7.0 mallissa ei ole tehonsäätöä.
Latauspumpun tehonsäätöä olen testannut paljonkin. Tulos on "Nokka tarttuu.... Pyrstö tarttuu....) Parhaan kokonaistuloksen saan asenolla "1". Tämä pätee vain V-7.0 malliin.
Isommissa pumpuissa vaaditaan suuremmat virtaukset ja se taas riippuu latauspumpun tyypistä ja tehoasetuksesta.
ATS
-
Te joilla on menoveden kierto-ongelmia, oletteko "paineistaneet" lattiapiirit? Paineistettu vesi kiertää paremmin, kun on "löysät" otettu ensin pois.
Mulla on lattiapiirissä n. 1 bar ylipainetta, ja Ekowellissa oleva Wilon TOP-S25/7 kiertovesipumppu riittää hyvin 290 m2 lattiapinta-alalle. Tehoasetus III.
Ekowell kellarissa, sen päällä 2 asuinkerrosta.
-
Tein tuon paineistuksen, kuten ehdotit ja mielestäni se auttoi.
Olenkin laskenut kiertovesipumppujen tehon asentoon II.
Lisäksi olen laittanut latauspumpun asentoon I ja kuristanut kiertoa, koska liian kova virtaus näyttäisi sekoittavan varaajan kerrostumia ja ylävaraajan lämpö tippui pumpun käynnistyttyä.
-
Päivityksiä tilanteeseen...
Lämpöässän huoltomies kävi tänään tutkimassa ja ei löytänyt mitään erikoista. ::)
Muutti asetuksia ja sanoi, että näin ne pitää olla...
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
SähkövYläero 10
Varaaja Yläero 5
Varaaja Alaero 5
Tätä ennenhän minä olin jo hakenut mielestäni paremmat asetukset ja laittanut kv-pumput asentoon 3 ja saanut sillä muutoksella
L1/L2 -20 asetuksen lämpötilan putoamaan 4 astetta...
Mitattiin myös maalämpökenttään menevän liuoksen lämpötilat,
Tulo -1.2
Meno -4,4
Epäili että maa ei vielä ole riittävästi tiivistynyt putkien asennuksen jälkeen, kun tulopuolen neste on pakkasen puolella...
Kysyin myös tuosta lattiapiirin "paineistuksesta" ja hän sanoi, että paineella ei ole mitään merkitystä...
( Tällä hetkellä se on minulla 1 Bar )
Mitäs porukat on tästä mieltä????
Ps. Mitattiin lisäksi laitteen ottama kokonaiskulutus, kun kompressori on päällä ja se oli 4,83 Kwh...
-
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
Ei mahdu minun "kaaliin"
Miksi lattialämmitystalossa pidetään varaaja 46-51C ja josta sitten shuntataan menovesi 30-35C. Kun varaaja voitaisiin pitää 30-35C lämpötilassa.
Tämähän huonontaa hyötysuhdetta jo n.0,8 yksikköä. Minulla näillä asetusarvoilla olisi hyötysuhde n. 2,35.
Kysyhän huoltomieheltä perustelut antamilleen asetusarvoille ja samalla kysy miten tulistus pitää säätää.
ATS
-
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
Ei mahdu minun "kaaliin"
Miksi lattialämmitystalossa pidetään varaaja 46-51C ja josta sitten shuntataan menovesi 30-35C. Kun varaaja voitaisiin pitää 30-35C lämpötilassa.
Tämähän huonontaa hyötysuhdetta jo n.0,8 yksikköä. Minulla näillä asetusarvoilla olisi hyötysuhde n. 2,35.
Kysyhän huoltomieheltä perustelut antamilleen asetusarvoille ja samalla kysy miten tulistus pitää säätää.
ATS
Kysyin tulistuksen säätämisestä ja huoltomies tarkisti venttiilin päällisin puolin ja sanoi, että näyttää olevan kohdallaan... :o
-
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
Ei mahdu minun "kaaliin"
Miksi lattialämmitystalossa pidetään varaaja 46-51C ja josta sitten shuntataan menovesi 30-35C. Kun varaaja voitaisiin pitää 30-35C lämpötilassa.
Tämähän huonontaa hyötysuhdetta jo n.0,8 yksikköä. Minulla näillä asetusarvoilla olisi hyötysuhde n. 2,35.
Kysyhän huoltomieheltä perustelut antamilleen asetusarvoille ja samalla kysy miten tulistus pitää säätää.
ATS
Minä luulin että tuossa on kirotusvirhe ;)
niin kullunhurisilta kuulostaa nuo asetelmat.
-
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
Ei mahdu minun "kaaliin"
Miksi lattialämmitystalossa pidetään varaaja 46-51C ja josta sitten shuntataan menovesi 30-35C. Kun varaaja voitaisiin pitää 30-35C lämpötilassa.
Tämähän huonontaa hyötysuhdetta jo n.0,8 yksikköä. Minulla näillä asetusarvoilla olisi hyötysuhde n. 2,35.
Kysyhän huoltomieheltä perustelut antamilleen asetusarvoille ja samalla kysy miten tulistus pitää säätää.
ATS
Minä luulin että tuossa on kirotusvirhe ;)
niin kullunhurisilta kuulostaa nuo asetelmat.
Valitettavasti ei ole kirjoitusvirhettä.... ::)
-
Kysyin tulistuksen säätämisestä ja huoltomies tarkisti venttiilin päällisin puolin ja sanoi, että näyttää olevan kohdallaan...
Onhan näitä huoltomiehiä ja huoltomiehiä ja huoltomiehiä
Antamillaan asetusarvoilla saa varmasti lämpimän veden riittämään ja "tyhmät" asiakkaat tyytyväisiksi.
ATS
-
LAITOIN TÄLLÄISEN VIESTIN LÄMPÖÄSSÄLLE SÄHKÖPOSTILLA:
Hei!
Huoltomiehenne kävi eilen meillä ja tutkimme monta asiaa, mutta jäin ihmettelemään muutamaa hänen tekemäänsä säätöä...
Eli hän muutti seuraavat arvot laitteeseen,
Varaaja Ylämin 43
Varaaja Alamin 46
SähkövYläero 10
En oikein ymmärrä tällaisia asetus arvoja???
Kyllähän näillä arvoilla saadaan varmasti lämmin vesi riittämään, mutta en sen riittämistä ole valittanutkaan... Hyötysuhde putoaa, myös varmasti!
( Tulee myös sellainen olo, että asiakkaita pidetään ihan "tyhminä" ja tällaisilla "säädoillä" saadaan heidät vain tyytyväisiksi! )
Lisäksi hiukan juttua kulutuksesta, eli mitattiin laitteen käyttämä kokonaisvirta kompuran ollessa päällä. --> 4.83 Kwh
Alla laskelmia kompuran kuluttamasta sähköstä, ( Kompura ollut keskimäärin päällä 2831/vuosi, Kts aikaisemmat viestit ! )
2831 h x 4.83 Kwh = 13673,73 Kwh ??? Eli minusta aika paljon kuluu sähköä ja tuossa laskelmassa ei ole koneen viemää perussähkön kulutusta!!!
Jään odottamaan vastauksianne,
Terveisin, xxxx
JA TÄSSÄ SAAMANI VASTAUS:
Terve
Asetusarvot tietyissä tilanteissa joudutaan muuttamaan arvoiksi, joilla laite saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella lauhtumislämpötilalla.
Kyseisillä arvoilla huoltomies on asettanut laitteen käynnistymään ja sammumaan varaajan alaosan lämpötilan mukaan. Varaajan ylämin asetusarvo on pelkästään minimiarvo, joka ei tarkoita sitä että yläosan arvo pidettäisiin kyseisessä lämpötilassa. Asetusarvon kohdalla olevalla lukemalla viimeistään tulee käyntikäsky kompressorille jos tulee suuri äkillinen käyttöveden kulutus.
Mikäli kompressori käynnistyy ylämin arvon mukaan jatkuvasti, aiheuttaa se varaajan alaosan lämpenemisen lähes poikkeuksetta 55 asteeseen ja lyhyillä käyntijaksoilla. Silloin kompressori ottaa enemmän virtaa ja käynnistymisiä tulee useammin.
Kompressorin käyntitunnit vuositasolla riippuu monesta eri tekijästä:
liuoslämpötiloista, varaajan lämpötiloista, käyttöveden kulutuksesta, rakennuksen ominaislämpökulutuksesta ym.
Ystävällisin terveisin
xxxx
Saisikos tähän kommentteja, koska itse en ainakaan ole tyytyväinen saamaani vastaukseen!!! >:(
-
Nuo asetusarvot ovat ns. kesäasetukset, jolloin kontrolloidaan alalämpöjen pysyminen aisoissa, kun varsinaista lämmitystarvetta ei ole.
Yhteen naapurin pienimpään wanha V-malliin (olikohan V8) oli chipin vaihdon yhteydessä kanssa laitettu alaminimi 40 asteeseen...?
Sanoisinpa että uuden V-mallin alaminimirajakin(kin) nostettiin 30 asteeseen, kun käyttäjät eivät ymmärtäneet tekemiensä muutosten vaikutusta alaminimiä laskiessaan esim. lämpimän käyttöveden riittävyyteen ja soittivat sitten tehtaalle kun vettä ei riittänytkään.
Nyt kun tuupataan alaminimi tapiin, niin soittoja ei tule ja kompuraakin pääsee vaihtamaan sitten vähän aikaisemmin tjms. En minäkään haluaisi joka päivä istua puhelimessa ihmettelemässä LÄ:n asetuksia "tee se itse" miesten kanssa, jotka ovat maalämpöfoorumia lukiessaan....
Mutta nyt kun asian tiedät niin lämmityskaudelle eri asetukset ja kesälle sitten nämä "kesäasetukset".
Sähkönkulutuksesta voisi sanoa että oma pumppu vie jotain 4900-5800W käydessään alalämpöä 25-35 astetta väliä ja 40-50 astetta väliä käydessään 6800W on ainakin pongattu taulussa, joten sähkön kulutuskin muuttuu lauhtumispaineiden kasvaessa.
Jani
-
Cop 3:lla laskettuna lämmitysenergian tarve olisi yli 40000kWh vuodessa. Aika paljon vm.2007 157m2 kivitalolle ja 68m2 autotallille.
Paljonko tallissa lämmintä? Entä eristykset? Montako nosto-ovea?
-
Nyt kun tuupataan alaminimi tapiin, niin soittoja ei tule ja kompuraakin pääsee vaihtamaan sitten vähän aikaisemmin tjms. En minäkään haluaisi joka päivä istua puhelimessa ihmettelemässä LÄ:n asetuksia "tee se itse" miesten kanssa, jotka ovat maalämpöfoorumia lukiessaan....
Mutta nyt kun asian tiedät niin lämmityskaudelle eri asetukset ja kesälle sitten nämä "kesäasetukset".Jani
Sehän se tässä ongelmana onkin, kun kukaan ei pumpun omistajia opasta riittävästi asetuksien tekemiseen ja perehdytä pumpun "sielun elämään"...
Cop 3:lla laskettuna lämmitysenergian tarve olisi yli 40000kWh vuodessa. Aika paljon vm.2007 157m2 kivitalolle ja 68m2 autotallille.
Paljonko tallissa lämmintä? Entä eristykset? Montako nosto-ovea?
Autotalli on samassa piirissä talon kanssa.
Autotallissa on kaksi novofermin nosto-ovea, joissa paksuin eristys.
Autotalli on rakennettu Lammin 350mm valuharkosta.
Harkon tiedot,
Eristeen paksuus harkon välissä n, 147mm
•Betonin menekki 125 l/m 2
•U-arvo 0,25 W/m 2K
•Ääneneristävyys 51 dBA (R w)
-
JA TÄSSÄ SAAMANI VASTAUS:
Terve
Asetusarvot tietyissä tilanteissa joudutaan muuttamaan arvoiksi, joilla laite saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella lauhtumislämpötilalla.
Ei taaskaan mahdu "kaaliin", mutta jos minulla onkin liian pieni "kaali".
Jotta voisin mietiskellä asiaa, niin laittakaahan lattialämmittäjät tänne mittausarvoja
- Laattaan menevä ja palaava lämpötila eri ulkolämpötiloilla.
Vähän vastaavaan tapaan kuin seuraavassa on minun patteritalon arvoja
Ulko meno paluu
5 33,5 32,0
0 35,9 34,1
-5 38,5 36,3
-10 41,1 38,5
-15 43,8 40,7
-20 46,6 42,9
-25 49,6 45,2
ATS
-
No niin....
Pitää tosiaan hieroa jotain asetuksia kohdalleen, koska tuli sähkön tasauslaskut... >:(
Vuosikulutus talossa 23355 kWh :o
-
Hei!
Jatketaan vanhaa topiccia... Eli sain viimeinkin hankittua piuhan, jolla saan Ouman Trendin keräämään tietoa ja tässä olisi tuloksest viime yöltä....
Kun en oikein vielä "jymmärrä" mitä nämä käppyrät tahtovat minulle kertoa, niin toivoisinkin jonkun minulle hiukan valaisevan niitä... ::)
Eli miltä näyttää ja tulisiko jotain säätää...?
(http://i27.photobucket.com/albums/c185/TOPPAHOUSU/V13_parempi_zpsf96503df.png)
-
Voisit vähän järkevöittää tuota trendin skaalaa, nyt tuossa näkyy -140 --- +200 väli, turhan iso, laita vaikka -30 --- +120 tms resoluutio trendistä niin helpottaa lukemista.
Tuosta kun koittaa tihrustaa niin sinulla taitaa ala_min olla 32, alaero 8. Onko näin?
Kompura starttaa sulla hienosti aina ala_min mukaan, hyvä. Tuossa näyttää 5 stoppia tapahtuvan kun alaero täytyy, eli alavaraaja on 40 asteessa. Tämän lisäksi näyttäisi olevan 4 käyntiä jossa stoppaa vähän myöhemmin, koska ylävaraaja ei ole haluamassasi pyynnissä, toki nousee sinne kun alavaraaja noin 42 asteessa.
Ei tässä hirveästi ole mitään "vikaa", noin lauha kelikin voikin aiheuttaa juuri tuon pienen "kauneusvirheen" että kompura ei aina stoppaa alaosan mukaan, mutta tämä on jo pilkunviilausta.
Voisit laittaa koko vuorokauden kuvan paremmalla tarkkuudella, sekä kertoa vielä nuo ala_min, alaero, ylä_min ylä_ero asetuksesi.
Tämähän oli suht uusi talo, onko lattiapiirin pumppu kolmosella, jos ei, voisiko sen kautta saada lämpökäyrää vähän pienemmälle...tossa kuitenkin menee jo muutamassa pakkasasteessa 30 asteista vettä...
Laita ihmeessä ala_min arvoon 30, Oumanin suojaus kyllä nostaa tarvittaessa jos lattiaan menee kuumempaa.
Mikä tuossa ottaa silmään, positiivisessa mielessä, niin tuo ylävaraaja ei juuri laske taukojaksolla, tämähän eroaa pienemmistä v-malleista...
-
Eihän tuo käyrä 50 tuntumaassa ole LV-menovesi? Jos se on ylävaraajan lämpötila niin hyvin on eristetty tai muuten tehty varaaja.
En itsekkään oikeastaan tekis tuolle mitään. Alaminimiä hieman alaspäin? Ja tosiaan tuo käyrä on korkeahkolla tasolla, onko huonetermostaatteja? Jos ei ja sisällä on sopivan lämmin niin eihän siinä sitten säädettävää ole.
-
Morjensta!
Maillähän näyttäisi olevan jäsenen Lämpöässä V13 kanssa aikalailla samankokoiset/ikäiset talot. Meillä puurakenteinen vuoden 2007 lopussa valmistunut puolitoistakerroksinen talo 172m2 ja talli 56m2. Sulla näyttäisi kokonaisneliömäärä olevan 225m2 ja meillä 228m2. Ja meillä myös 2007 vuosimallia oleva LÄ V13 pumppu. Meillä tosin lämpö kerätään kaivosta, mutta sillä nyt ei pitäisi olla suurta merkitystä. Ei käyttöveden kiertoa. Autotalli kytkettu LJ1:een. Talon laattapinnat LJ2:een.
Tässä tämän hetkinen tred käppyrä:
http://aijaa.com/IqnLy0 (http://aijaa.com/IqnLy0)
LJ1/LJ2 käyrien asetuksia en muista ulkoa, mutta sen muistan että molemmissa -20 arvo on 30 astetta. Todella harvoin lattiaan menee yli 30 asteista vettä.
Ala_min on 30 ja alaero 10. Ylämin 45 ja yläero muistaakseni 4. Tulistuksen olen säätänyt seeppant:n ohjeiden mukaan.
Viimevuonna pumppu haukkasi kokonaisuudessaan 9754kWh ja kokonaiskulut käyttösähköineen 17682kWh.
Komppaan Opationia ja Renoota siinä, että alamin 30:een. Mulla kestää olla tuo alaero 10:ssä.
-
Onko nyt riittävän hyvä resoluutio kuvassa.... ?
-
Onko nyt riittävän hyvä resoluutio kuvassa.... ?
On, eli sinulla taitaa olla ala_min 32 ja ero 6. laske ihmeessä ala_min 30 ja nosta alaeroa muutama pykälä arvoon 8 niin saat vähän pidemmän käyntijakson.
-
Onko nyt riittävän hyvä resoluutio kuvassa.... ?
On, eli sinulla taitaa olla ala_min 32 ja ero 6. laske ihmeessä ala_min 30 ja nosta alaeroa muutama pykälä arvoon 8 niin saat vähän pidemmän käyntijakson.
Vaikuttaako tämä muutos sisälämpötilaan pienentävästi?
-
Eihän tuo käyrä 50 tuntumaassa ole LV-menovesi? Jos se on ylävaraajan lämpötila niin hyvin on eristetty tai muuten tehty varaaja.
En itsekkään oikeastaan tekis tuolle mitään. Alaminimiä hieman alaspäin? Ja tosiaan tuo käyrä on korkeahkolla tasolla, onko huonetermostaatteja? Jos ei ja sisällä on sopivan lämmin niin eihän siinä sitten säädettävää ole.
50 Tuntumassa oleva käyrä on Varaajan ylä-lämpötila.
-
Jatketaan vanhaa topiccia... Eli sain viimeinkin hankittua piuhan, jolla saan Ouman Trendin keräämään tietoa ja tässä olisi tuloksest viime yöltä....
Kun en oikein vielä "jymmärrä" mitä nämä käppyrät tahtovat minulle kertoa, niin toivoisinkin jonkun minulle hiukan valaisevan niitä...
Eli miltä näyttää ja tulisiko jotain säätää...?
Laittaisitko pumpun tämänhetkiset asetusarvot tänne.
Onko tulistimen linjassa vielä lämpömittari? Jos on niin mitä näyttää normaalin käyntijakson aikana.
Ehkä tulistuksen säädössä olisi pientä säätämisen tarvetta.
ATS
-
Hei!
Jatketaan vanhaa topiccia... Eli sain viimeinkin hankittua piuhan, jolla saan Ouman Trendin keräämään tietoa ja tässä olisi tuloksest viime yöltä....
Kun en oikein vielä "jymmärrä" mitä nämä käppyrät tahtovat minulle kertoa, niin toivoisinkin jonkun minulle hiukan valaisevan niitä... ::)
Eli miltä näyttää ja tulisiko jotain säätää...?
(http://i27.photobucket.com/albums/c185/TOPPAHOUSU/V13_parempi_zpsf96503df.png)
Eikö tuo pumppu tulista yhtään? Hiukan tietty sekoittaa, kun TREND näyttö ei ole 24h asetuksella, mutta ylälämpö on liki suora viiva. Sinänsä se ei tietty haittaa, mutta yleensä jonkinlaista elämistä on nähty. Samaa mieltä että lämpökäyrästä. Eli kaikki termostaatit täysin auki ja lämpökäyrää alaspäin.
Täällä 21.5 asteen sisälämpöön, ulkolämpötilakeskiarvo yli kuukauden ajalta -9.7 astetta, menoveden keskilämpö molemmat piirit 26.6 astetta. Varaajan alalämpökeskiarvo 26.7 astetta.
Autotallissa on kaksi novofermin nosto-ovea, joissa paksuin eristys.
Autotalli on rakennettu Lammin 350mm valuharkosta.
Vuosikulutus talossa 23355 kWh :o
Tuosta voisit kertoa detaljit, eli kuinka oviaukon reunojen eristys on toteutettu. Itselläni kun on samassa Lammissa kanssa palaovi ja lähtökohtaisestihan koko ajatus (eristeharkko + palaovi) on kuolleena syntynyt. Eli pitäisi olla kippiovi tai avattavat pariovet. Ainakin nykyisten säätö kannattaa tarkistaa...
Itselläni yläreunan pellityksen alle laitettu "saunasatu" levy nosti yläpuolen makuuhuoneen huonelämpöä reilulla asteella tjmv. :)
Lisäksi autatallin ilmanvaihto kannattaa tarkistaa. Yksikin putki pihalle ja palaoven raoista vetää suoraa pakkasilmaa (ja paljon) talliin.
Asiasta sanailtiin toisessa ketjussa, käy noita asioita läpi (vaikka tässä olikin wanha V-malli):http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0)
-
Siksi epäilin LV-menovedeksi kun on niin tasainen käyrä. On siis hyvin toteutettu varaaja, riittävästi tilavuutta tulistusvedelle ja ehkä eristettykin paremmin kuin nämä Vs:t ym. Siis toimii helkkarin hyvin, ei se ilman tulistusta noin lämmin olisi. Tosin jos tulistuksen venttiili olisi ajan saatossa mennyt tukkoon, tai kierto on enää pientä.
Ja tässähän on toinen tasainen ylävaraajan lämpötila vastaavasta koneesta: http://aijaa.com/IqnLy0
Onko nyt riittävän hyvä resoluutio kuvassa.... ?
On, eli sinulla taitaa olla ala_min 32 ja ero 6. laske ihmeessä ala_min 30 ja nosta alaeroa muutama pykälä arvoon 8 niin saat vähän pidemmän käyntijakson.
Vaikuttaako tämä muutos sisälämpötilaan pienentävästi?
Eihän tuo sisälämpötilaa muuta, ainoastaan varaajan lämpötilaa, todennäköisesti myös ylävaraajan, eli lämpimän veden määrä saattaa aavistuksen vähentyä.
-
[size=78%] [/size]
Eihän tuo sisälämpötilaa muuta, ainoastaan varaajan lämpötilaa, todennäköisesti myös ylävaraajan, eli lämpimän veden määrä saattaa aavistuksen vähentyä.
Eikä se taida edes juuri pienentyä jos nostaa alaeroa hivenen, esim 2 astetta :). Tällä ajan takaa ihan sitä, että nyt kun käy alavaraajan mukaan niin normaali käyntijakso on noin 15min, saisi tätä aikaa nostettua.
-
No empä saakaan tämän hetkisiä asetusarvoja tänne, kun tuo 203GT näyttö sekosi lopullisesti....
On jo jonkun aikaa kirjaimet hyppineet ja nyt, menee koko näyttö pimeäksi kun yrittää tarkistaa asetusarvoja.... Eli soitanpa huomenna huoltoon...
Ja joku mainitsi tuosta vuosikulutuksesta ja sen olenkin jo saanut tiputettua noin. 18 000kwh:n
-
Jos tuo olisi minun TREND-käyräni niin laittaisin kyllä Opation-modauksen, vaikka vaan muutaman asteen asetuksella. Kun kerran varaajassa on tilavuutta niin ei ole noin lyhyissä käyntijaksoissa mitään mieltä kun asiaan voi vaikuttaa 80cm johdon pätkällä :-\
-
Asetusarvot mitä pystyin katsomaan tällä hetkellä...
Varaaja ylämin 49
Varaaja yläero 4
Sähköv.yläero 10
Varaaja alamin 32 --> Pudotin nyt 30
Varaaja alaero 7 --> Nostin 8
Ja tosiaan, kun yritän katsoa säätökäyrien asetuksia niin näyttö menee ensin sekaisin ja sitten kokonaan tyhjäksi... ::)
L1 = Talo+Autotalli
-20 34
0 29
+20 23
L2 = Märkätilat
-20 34
0 30
+20 24
Ps. Ja näköjään lattiapiirien pumput on 1 teholla...
-
Käyrää siis alaspäin ja KV-pumppuihin lisää kierroksia. Ihmettelitkö niitä autotallin ovia ja luitko tuosta linkkaamastani ketjusta toisen Novoferm ovien omistajan kokemuksia?
-
Käyrää siis alaspäin ja KV-pumppuihin lisää kierroksia. Ihmettelitkö niitä autotallin ovia ja luitko tuosta linkkaamastani ketjusta toisen Novoferm ovien omistajan kokemuksia?
Autotallin ovien reunat ja yläosat on ulkopuolelta eristetty 50mm Finnfoam levyllä, jonka päälle on laitettu rapattu kivilevy ja ovet ovat
kohtuullisen hyvin säädetty.
Autotallissa ei ole erillistä ilmanvaihtokonetta vaan sen ilmanvaihto toimii painovoimaisesti.
Autotallin jakotukissa on kaikki venttiilit täysin auki ja ihan tietoisesti, että koirilla riittää kopeissa lämmintä.
Lisäksi olen kuullut muutamasta tapauksesta, kun kovilla pakkasilla on lattialämmitysputket jäätyneet autotallissa liian pienen kierron takia... ::)
-
Vuorokautinen mittaus trendi uusilla säädöillä ja kv-pumput 3:sella.
Säätökäyrän arvoja pudotettu myös alaspäin.
(http://i27.photobucket.com/albums/c185/TOPPAHOUSU/Vrk_Mittaus1_zps7b212e7a.png)
-
V13 pumppu ja en saa alalämpöjä ales. Käyntijakson päätteeksi alalämpö on suurempi kuin ylälämpö.
Laitoin kokeeksi alaeron 7 ja ylä ero 4. Ala min 30 ja ylä min nyt 50. Varaajassa on alalämpö 54 ja ylälämpö 51. Jokunen aika sitten pumppu pysähty. Ulkolämpö on nollassa ja patteille menee 37 ja lattiaan 25.
https://db.tt/k6OxrQd2 (https://db.tt/k6OxrQd2)
Mikä noista mikäkin? Kiinnostaisi tulistinputken lämpöä mitata?
-
Lämpöpumppusi käy nyt ylävaraajan ohjaamana. Alenna hieman ylämin. arvoa esim 47°C, niin käynnin pitäisi muuttua alavaraajan ohjaamaksi. Mikäli lämmin vesi ei riitä, nosta alamin. arvoa pikkasen ja seuraile säätöjen vaikutusta. Luultavasti lämmitystarve on vielä niin vähäinen, että tulistusenergiaa ei tule vielä riittävästi varaajan yläosaan. Tilanteen pitäisi muuttua, kunhan kelit viilenevät.
-
Ok. Pitääpä laskea yläminimiä. Pumppu on pyöriny jo useemman vuoden ja en oikeestaan ole seurannut muuta kuin kulutusta, kompuran tunteja ja maapiirin lämpötiloja. Elokuun lopulla tuli ongelma kun en saanu lattiaan menemään alle 25C vettä vaikka shuntti oli kiinni ja siitä syystä aloin tarkemmin katselemaan noita arvoja.
-
V13 pumppu ja en saa alalämpöjä ales. Käyntijakson päätteeksi alalämpö on suurempi kuin ylälämpö.
Laitoin kokeeksi alaeron 7 ja ylä ero 4. Ala min 30 ja ylä min nyt 50. Varaajassa on alalämpö 54 ja ylälämpö 51. Jokunen aika sitten pumppu pysähty. Ulkolämpö on nollassa ja patteille menee 37 ja lattiaan 25.
https://db.tt/k6OxrQd2 (https://db.tt/k6OxrQd2)
Mikä noista mikäkin? Kiinnostaisi tulistinputken lämpöä mitata?
Jäsen seppaantin piirtämä kaavio. Eli tuossa sinun kuvassa vasemmalla ylhäällä alaspäin, latauspumppu, tulistinputki, tulistinpumppu, latausputki. Joten tuo toiseksi ylin putki vasemmalla on paikka mittaukselle. Minun v9:ssa pitää ainakin kaavio paikkansa.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4313.0;attach=139;image)
-
Kiitos tiedoista, tämä selventikin paljon toimintaperiaatetta. Pitääpäs väkerrellä lämpömittari tulistimen putkeen.
-
Tulistuksen säädön perusperiaate on se, että ylävaraajaan menevän veden lämpötila tulee muutama minuutti kompressorin käynnistymisen jälkeen olla selvästi korkeampi kuin ylävaraajan pysäytysraja.
Jos Ylämin = 47C ja Yläero = 4C
On tällöin pysäytysraja 49C.
Tulistinputken lämpötila tulee olla muutaman minuutin kuluttua kompressorin käynnistymisestä vähintään n. 55C.
ATS
-
Nopeasti 49C nousi tulistin putken lämpö parin minuutin päästä käynnistyksestä ja siitä hyvin hiljalleen nousee.
Pumppu nyt about 5min käyny ja kuumakaasu 81C
Edit. Otin säätökokeilun ja vajaan kierroksen kiinni päin tulistin lämmöt nousi miltei 69C. Jätin sen puoli kierrosta kiinni alkuperäisestä, kun tuolla lähti lämpö putoomaan alaspäin. Joku kymmenen min. kerkes käydä säädön aikana. Kuumakaasu tais olla n. 88C tässä vaiheessa. Pitää seurata uudelleen, kunhan varaaja jäähtyy.
Käänsin aluksi aukipäin, mutta kiinnihän sitä pitää laittaa jotta kuristaa virtausta. Kiertopumppu on III:lla. Olisiko syytä pudottaa pienemmälle ja sitten säätää lämpö kohdilleen?
-
Luin tuolta toisesta topikista että tulistinventtiili olisi muilla n. 1-1,5 kierrosta auki. Mulla oli tehtaan (tai asentajan) jäljilta vajaa kolme kierrosta auki.
Päivällä hieman säätelin ja tulistusputken lämpötila nousi muutamassa minuutissa reiluun 54C ja tällöin venttili oli n. 2 kierrosta auki. Katoin nyt maksimilämmön, niin tulistinputkessa on korkein lämpö ollu 70C sen jälkeen kun pumppu on käyny omiaan. Kierto on edelleen III:lla.
Onko liian "kuumasta" tulistuksesta haittaa? Eli mihin asti se saa ja kannattaa nousta, vai nouseeko edes tuon 70C yli?
-
Tulistimen kiertopumpulle riitttänee I-asento.
-
Onko liian "kuumasta" tulistuksesta haittaa? Eli mihin asti se saa ja kannattaa nousta, vai nouseeko edes tuon 70C yli?
Kuumakaasun lämpötilan pysyessä vakiona, tulistimen teho pienenee tulistetun veden lämpötilan kasvaessa.
Tästä syystä ei ole mielekästä ajaa liian suurilla tulistuslämpötiloilla.
Tulistetun veden lämpötila ei voi nousta korkeammaksi kuin kuumakaasun lämpötila.
On edullista ajaa mahdollisimman "kylmällä" tulistetun veden lämpötilalla mutta lämpötilan tulee kuitenkin olla selvästi, n. 5 - 10C, korkeampi kuin ylävaraajan pysäytyslämpötila, Ylämin+yläero/2.
ATS
-
Viimeinkin saa käppyrää luettua Oumannista.
Alkupätkä kuvassa oli vanhoilla säädöillä joilla menty nyt syksystä lähtien. Arvoja muutin eilen aamulla vaille yhdeksän, kun laitoin alamin. eron 10:een ja hieman nostin yläminiä sekä yläeroa. Nyt on pidempi käyntijakso, mutta haukkaa ylävaraajasta lämpöä kun yläkäyrä noin notkahtaa. Ihmettyttää kun käyntijaksot ei ole tasaisia, välillä pitkä ja sitten lyhyt jonka perään heti pitkä. Tuon takia kokeilin eri arvoja, mutta sama homma. Pari jaksoa oli tasaisempi, jonka jälkeen käyrä samanlaista kuin aiemmin. Lämmintä vettä on kerran käytetty enemmän tuolla kuvan jaksolla (oisko ollu klo 18-20 välillä 2,5 hlöä suihkussa).
Minnekä suuntaan arvoja lähtisi muuttamaan? Jos haluaa mahdollisimman vähällä kulutuksella mennä, käsittääkseni pidempi käynti- ja lepojakso olisi hyvä. Vai pitäisikö pyrkiä ennemmin siihen, että varaaja (etenkin ylä) olisi mahdollisimman tasalämpöinen koko ajan?
Keruupiiri on maassa, jos sillä on vaikutusta asiaan. Järkeilisin, että pitkä käyntijakso viilentää maaliuoksen lämpötilaa käyntijakson lopulla ja huonontaa coppia. Eli jos käyntijaksot ois lyhyitä ja lepotaukoja usein, niin maasta johtuisi tasaisemmin lämpöä keruupiiriin, sitten taas pumppu käynnistyisi useimmin ja sitä kautta särkyisi aiemmin (?).
(http://i9.aijaa.com/b/00089/13587710.jpg?88687e942b533de79afc710b85585c86b5aa1dbed72040c5ba34e83f9f622c3c1a4a21e9a23f32c7ae23a5c5dcba6b23)
-
Tämä on nyt näille välikeleille tyypillistä sekakäyntiä.
Käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy välillä alaosan välillä yläosan ohjaamana.
Ilmojen kylmetessä käynti vaihtuu puhtaasti alaosan ohjaamaksi, tämä on hyötysuhteen kannalta hyvä mutta vastaavasti käyntiajat ja -jaksot lyhenevät.
Vakiokysymys:
Onko käyttöveden kiertoa?
Yläosan lämpötilan (Ylä-min) pudottaminen jouduttaisi siirtymistä alaosaohjaukseen.
Tulistus näyttäisi toimivan hyvin.
ATS
-
Ei ole lämpimän veden kiertoa.
-
Arvoja muutin eilen aamulla vaille yhdeksän, kun laitoin alamin. eron 10:een ja hieman nostin yläminiä sekä yläeroa. Nyt on pidempi käyntijakso, mutta haukkaa ylävaraajasta lämpöä kun yläkäyrä noin notkahtaa.
Ala-ero 10C aiheuttanee sen, että seis jakson lopulla 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta.
Tämä näkyy ylävaraajan lämpötilan jyrkkänä laskuna seis jakson lopulla.
Pienennä ala-eroa reilusti esim --> 5C:een ja seuraa ylävaraajan lämpötilan käyttäytymistä.
Jos tuota loppuvaiheen notkahdusta ei tule, nosta ala-eroa aste kerrallaan kunnes taas notkahtaa ja sitten ala-eroa aste pienemmäksi.
Sen milloin 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta voi todeta myös tunnustelemalla käsikopelolla ylävaraajasta 4-tieventtiilille menevän putken lämpötilaa.
Laitahan tänne vielä kaikki asetusarvot.
ATS
-
Ylämin. 47
Yläero 5
Alamin 30
Alaero 10
Nuo oli viime kerralla. Äsken pudotin alamin. 5
Tuossa käyrää, illalla parissa otteessa enemmän käytetty lämmintä vettä.
(http://i7.aijaa.com/b/00247/13590181.jpg?038c8944173136101be584548d3ed61dfc8377803b2944a2226b3d3c76f2745023709bfc5d3449bf8f7e820e5c8e94a7)
Edit:
Nyt on tosi lyhyitä käyntijaksot ja lepojaksot, edelleen niiaa ylävaraajan lämpö hieman. Lisäsin keruutietoon maaliuksen lämpötilan, niin katselen kuinka käyttäytyy käyntijakson mukaan. Pitääpä seurailla tilannetta ja muutella arvoja päivittäin, niin eiköhän tuossa joku keskiarvo löydy.
Harmittaa kun varoventtiilikin alko tippasemaan. Testasin sen toiminnan nupista kääntämällä, niin pari paivää on tippassu. Reilu pari litraa tuli ekana päivänä ja nyt on hiipunu, josko tuo loppuis. :-X
Ei viittis uuttakaan varoa vaihtaa nyt lämmityskaudella, kun aikoinaan jäi sulku laittamatta varoventtiilille. Ens kesänä on tarkotus siirtää paisuntasäiliön paikaa hieman, niin samalla jos laittais uuden varon sulun kera.
Edit 2
Ei näköjään saa liuospiiristä tietoa kun nollaa näyttää koko ajan.
-
Omasta kokemuksesta tiedän patterilämmityksellä V15-201 koneella, että Ouman osaa lepojakson lopulla niiata lämpökäyrää vielä 8 asteen alaerolla tyhjentämättä tulistinvaraajan reserviä 4-tie venttiilin kautta. Kevät/kesä/syksy ajan ajan alaero 10:llä ja alaminimi 34 tai 0...+5 ulkoilmalla nostan 36 asteessa (tällöin alavaraajan ohjauksessa käy väliä 34...44 tai 36...46, yläminimi ympäri vuoden 45 asteessa ja yläero 6 (rajat siis 42...48C)).
Yöpakkasten alettua muutan alaeron 8 asteeseen, muuna aikana rajoitan maksimirajalla 4-tie ventiilin toimintaa rajaamalla, että käyrää ei aliteta enempää kuin kuin 3 astetta, jotta kertynyttä tulistin lämpöä ei romauteta lepojakson lopulla (maksimiraja siis +3 astetta alaminimistä siis 37 tai 39 astetta). Nytkin +1 asteen ulkoilman lämpötilassa ylävaraajan lämmöt nousseet 57 asteeseen päivän aikana, kun käyttövettä ei ole kulutettu. Kun yöpakkaset alkavat muutan alaeron 8 asteeseen ja nostan maksimirajan talviarvoonsa 45 astetta, jolla pärjätty kolme edellistä talvea.
Ouman:n oma ohjelma lämmittää alavaraajan aina +5 astetta yli käyrän käyntijakson lopuksi ja käynnistyy uudelleen kun menovesi-infon laskeman käyrän arvo alittuu 3 asteella tai alaminimi alitetaan. Lokakuussa käyntiä 172 tuntia ja 456 käynnistystä, josta saadaan keskimääräiseksi käyntiajaksi 23 minuuttia, vuoden alusta lokakuun loppuun 1388 tuntia ja 3408 käynnistystä, sähköä mlp kuluttanut kaikkinensa 7797 kWh, kaivossa aktiivista syvyyttä 245 metriä, paikkana Espoo.
Onnistuneesti sijoitettu sisälämpötilan anturi huolehtii tasaisesta sisälämpötilasta tiilitalossa, jonka säädin huomoi kiitettävästi käyrän hienosäädössä ja huonelämpötila poikkeaa alle 0,5 astetta asetetusta arvosta 22,2C lämmityskauden aikana (huoneanturin prioriteetti käytännössä ohjaa lopullista menoveden lämpötilaa suoraan ja ennakoi muutokset todella hyvin, poikkeama asetettuun ulkolämpötilakäyrään saattaa olla jopa 4 astetta suuntaan tai toiseen tilanteen mukaan).
-
Joko nyt näyttää käyrä paremmalle ja mihin suuntaan kannataisi viedä?
Ylävaraaja ei notkahda enää useilla asteilla ja käyntijaksot suhtellisen tasaisia/lyhyitä. Lepojaksokin näyttää olevan kohtuullinen.
Ylämin 47 ero 5
Alamin 38 ero 8
Pudotin yläeron 4 hetki sitten. Katson huomenna onko vaikutusta. Pari päivää sitten laitoin tulistinpumpun II-asentoon(oli I) ja avasin venttiiliä hieman. Järkeilin, että enemmän saan vettä kiertämään ja tulistin "lauhtuu" paremmin, jos nopeemmin vesi kiertää. Liekö aivan mettässä ajatus? Aikasemmin syksyn säätöjen jälkeen parissa minuutissa 52-53C tulistinputki. Nyt nousee hieman verkkaisemmin. Aiemmin oli tulistin maksimilämpö n. 68-70 käyntijakson lopussa (korkein jää mittarin muistiin) ja nyt tänään katoin, niin 63C oli maksimi ollut.
Ulkolämpöhidastus on tehtaan jäljiltä 2 ja ei ole huoneanturia käytössä (johdon vedin valmiiksi, josko joskus laittaisi). Ei ole varaavaa laattaa lattiassa, vaan lämmönluovutuslevyillä lattialämmitys (pienellä alalla kipsivalu, n. 3neliöö), kellariin tulee joskus lattiavalulla lattialämmitys.
Oisko syytä pudottaa nollille tuo ulkohidastus?
(http://i7.aijaa.com/b/00505/13592971.jpg?c1698d3bc4404497158f9faf613797806e554803ed287ca88eafff52d61de73abe9e4be28a1052564dd2f4728aa72e3f)
-
Joko nyt näyttää käyrä paremmalle ja mihin suuntaan kannataisi viedä?
Ylävaraaja ei notkahda enää useilla asteilla ja käyntijaksot suhtellisen tasaisia/lyhyitä. Lepojaksokin näyttää olevan kohtuullinen.
Ylämin 47 ero 5
Alamin 38 ero 8
Pudotin yläeron 4 hetki sitten. Katson huomenna onko vaikutusta. Pari päivää sitten laitoin tulistinpumpun II-asentoon(oli I) ja avasin venttiiliä hieman. Järkeilin, että enemmän saan vettä kiertämään ja tulistin "lauhtuu" paremmin, jos nopeemmin vesi kiertää. Liekö aivan mettässä ajatus? Aikasemmin syksyn säätöjen jälkeen parissa minuutissa 52-53C tulistinputki. Nyt nousee hieman verkkaisemmin. Aiemmin oli tulistin maksimilämpö n. 68-70 käyntijakson lopussa (korkein jää mittarin muistiin) ja nyt tänään katoin, niin 63C oli maksimi ollut.
Onko sinulla jokin perusteltu syy miksi ala-min on näin korkea kuin 38C?
Viimeisen kuvan mukaan kone käy kylläkin alaosan ohjaamana mutta COP:ia ajatellen tarpeettoman kuumana.
Käynnistyy ala-min 38C ohjaamana ja pysähtyy ala-min + alaero 8C = 46C.
Yleensä näitä L-Ässän V-malleja ajetaan ala-min arvolla 30C, pienin arvo mihin Oumannissa ala-min voidaan säätää.
Ala-min 30C arvolla käyrä ohjaa koneen käyntiä lämmityskaudella ja sinullakin kuvan mukaan kun ulkolämpötila laskee nollan vaiheille.
Pysähtyy kun käyrän määrittämä menoveden (L1) lämpötila ylitetään 5C, tämä arvo on kiinteä eikä sitä voi muuttaa.
Käynnistyy kun pysähtymislämpötila alitetaan ala-eron verran = käyrä + 5C - ala-ero.
Jos lasket ala-min 30C:een, niin tarkkaile ylävaraajaa, jos notkahtaa niin ala-eroa aste kerralla pienemmäksi.
Tulistuksen säädön järkeilit oikein.
Mutta meneeköhän vesi ylävaraajaan nyt liian viileänä.
Tulistetun veden putki menee ala- ja ylävaraajan vesitilan läpi ylävaraajan yläosaan.
Etenkin alavaraajan viileä vesi jäähdyttää tehokkaasti tulistettua vettä, mittausteni mukaan omassa V-7.0:ssa tämä jäähtyminen oli muistaakseni 5 - 7C. Ei tämä lämpö hukassa ole se on vain väärässä paikassa.
Tämä jäähtyminen tulee ottaa huomioon säädettäessä tulistetun veden lämpötilaa.
ATS
-
Täytyy vielä sanoa muistaessani että sellaiseenkin uuteen V-malliin olen törmännyt, jossa asentaja? oli jättänyt maapiirin pumpun päälle 24/7. Oli yllättävän vaikea (kun en ko. mallia omista) tunnistaa edes maapiirin pumpun ääntä. Eli se kannattaa tarkistaa. Joku nappi siellä on pakkoajoa varten.
-
Alamin oli viime vuodet 30 ja ero 10:ssä. Syksyllä muistaaksi pudotin alaeroa hieman pienemmäksi. Nyt tällä viikolla nostin alarajan korkeammaksi, kun säätöjä oon hakenu. Muutama postaus aikaisemmin on käyrää ko asetuksella, eli alamin 30 ja ero 8(?) ja nostettu 10 kesken mittauksen ( http://i9.aijaa.com/b/00089/13587710.jpg?88687e942b533de79afc710b85585c86b5aa1dbed72040c5ba34e83f9f622c3c1a4a21e9a23f32c7ae23a5c5dcba6b23 (http://i9.aijaa.com/b/00089/13587710.jpg?88687e942b533de79afc710b85585c86b5aa1dbed72040c5ba34e83f9f622c3c1a4a21e9a23f32c7ae23a5c5dcba6b23) )
Maaliuospiiri toimii oikein.
-
Ala-ero 8C on liian suuri. Nelitieventtiili ottaa ylävaraajasta seis jakson lopulla ja ylävaraajan lämpötila romahtaa.
Laita ala-min --> 30C
Pienennä ala-eroa 8C:sta alaspäin aste kerrallaan kunnes ylävaraajan lämpötila ei enää romahda.
Katsotaan tulistuksen säätöä näiden muutosten jälkeen.
ATS
-
Ylämin. 47
Yläero 5
Alamin 30
Alaero 10
Nuo oli viime kerralla. Äsken pudotin alamin. 5
Tuossa käyrää, illalla parissa otteessa enemmän käytetty lämmintä vettä.
(http://i7.aijaa.com/b/00247/13590181.jpg?038c8944173136101be584548d3ed61dfc8377803b2944a2226b3d3c76f2745023709bfc5d3449bf8f7e820e5c8e94a7)
Edit:
Nyt on tosi lyhyitä käyntijaksot ja lepojaksot, edelleen niiaa ylävaraajan lämpö hieman. Lisäsin keruutietoon maaliuksen lämpötilan, niin katselen kuinka käyttäytyy käyntijakson mukaan. Pitääpä seurailla tilannetta ja muutella arvoja päivittäin, niin eiköhän tuossa joku keskiarvo löydy.
Harmittaa kun varoventtiilikin alko tippasemaan. Testasin sen toiminnan nupista kääntämällä, niin pari paivää on tippassu. Reilu pari litraa tuli ekana päivänä ja nyt on hiipunu, josko tuo loppuis. :-X
Ei viittis uuttakaan varoa vaihtaa nyt lämmityskaudella, kun aikoinaan jäi sulku laittamatta varoventtiilille. Ens kesänä on tarkotus siirtää paisuntasäiliön paikaa hieman, niin samalla jos laittais uuden varon sulun kera.
Edit 2
Ei näköjään saa liuospiiristä tietoa kun nollaa näyttää koko ajan.
Tuo varoventtiili olisi syytä vaihtaa nopeasti.
Sieltä ei paljoo vettä tule kun otat paineet pois ensin.
Alkaa vuotamaan yhä enemmän mitä lämpimpää vettä järjestelmässä on.
Itsellä vuoto yltyi muutamassa päivässä niin ettei ollut minkäänlaista painetta lämmityspiirissä.
Ei kannata mennä sorkkimaan yhtään enempää kuin on pakko vaikka ohje sanoo että pitäisi
testailla toimintaa silloin tällöin.
-
Tuo varoventtiili olisi syytä vaihtaa nopeasti.
Sieltä ei paljoo vettä tule kun otat paineet pois ensin.
Alkaa vuotamaan yhä enemmän mitä lämpimpää vettä järjestelmässä on.
Itsellä vuoto yltyi muutamassa päivässä niin ettei ollut minkäänlaista painetta lämmityspiirissä.
Ei kannata mennä sorkkimaan yhtään enempää kuin on pakko vaikka ohje sanoo että pitäisi
testailla toimintaa silloin tällöin.
Jos varoa haluaa testailla, pitää nuppia kiertää koko kierros niin että se sulkeutuu "napsahtamalla".
Jos nuppia kiertää vain sen verran, että varo vain hieman raottuu, on suurempi mahdollisuus että se jää vuotamaan.
ATS
-
Tippasu on kokonaan loppunu. Vaihdan kesällä kun muutenkin muutoksia putkistoon teen.
Ylävaraaja notkahtaa edelleen samalla tavalla kuin suuremmalla alaerolla. Alaero oli 5 ja notkahtaa vielä, joku hetki sitten pudotin neljään eron.
Edit.
Laitan maanantaina viimesimmän trendin, kunhan saa vuorokaudelta käppyrää ja töistä kotiudun.
-
Tippasu on kokonaan loppunu. Vaihdan kesällä kun muutenkin muutoksia putkistoon teen.
Ylävaraaja notkahtaa edelleen samalla tavalla kuin suuremmalla alaerolla. Alaero oli 5 ja notkahtaa vielä, joku hetki sitten pudotin neljään eron.
Laita vain tänne lisää niitä trendejä.
-
Siinäpä viime käyrä.
Ylämin 47, ero 4
Alamin 30, ero 4
Lämmityspiirien pumput on olleet II-asennossa. Patterin paluu tuntuu käteen viileemmälle, tarkkaa eroa menon/tulon välillä en tiedä. Onko haitaksi, jos paluuvesi on liian "kylmää", eli lauhtuu liikaa?
Joskus alussa pidin ykkösellä patterikiertoa, taisin muuttaa kakkoselle että parjää pikkusen pienemmällä lämmöllä. III:lla kohisee patteriventtiilit.
(http://i3.aijaa.com/b/00762/13597326.jpg?281fd6bc2b9cf74e0b08309e7c9819c3c3ed24e9d5255ac6c4afa0e23aee25f05b068dfefed5c0f5437413c76bfc69d5)
-
Siinäpä viime käyrä.
Ylämin 47, ero 4
Alamin 30, ero 4
Alaero 4C on liian pieni, seurauksena
Lyhyet käyntiajat sekä se että ylävaraaja ei ehdi lämmitä paljoakaan näin lyhyen käyntiajan aikana.
Minusta näyttää siltä, että ala-min on edelleen 38C, tarkista.
Nosta alaero 7C:een ja seuraa ylävaraajan käyttäytymistä, romahtaako lämpötila.
Ellei ala-min ollut 30C niin muuta se 30C:een.
ATS
-
Alamin on ollu 30 jo usemman päivän. Tarkistin juuri.
Seurataan tilannetta.
-
Onko nuo L1 ja L2 anturit väärinpäin? Jos kokeilis vaihtaa niitten paikkaa keskenään?
-
Kyllä ne oikein päin on. Rupeis lattia tuntumaan lämpimältä jalkapohjaan, jos ois väärin päin ja yläkerrassa tulis vilu jos noilla lämpötiloilla vettä ajetaan piireihin... Jos ois anturit väärinpäin, niin sitten on myös putkikytkennät. Korkeempi (takimmainen pumppu) L1 patteripiiri ja matalampi (etu/oven puolella) L2 lattiaan.
Nostin alaeron 7.
"Buuttautuuko" tuo ohjaus jos sen sammuttaa? Jos joo, niin missä ajassa?
Vaikuttaako nuo muut asetusarvot käytökseen? L1 puolella maksimi on 55 ja min 20, L2 maksimi 45 ja min 15. En muista olenko joskus noita muuttanut, vai onko tehtaan jäljiltä.
-
Kyllä ne oikein päin on. Rupeis lattia tuntumaan lämpimältä jalkapohjaan, jos ois väärin päin ja yläkerrassa tulis vilu jos noilla lämpötiloilla vettä ajetaan piireihin... Jos ois anturit väärinpäin, niin sitten on myös putkikytkennät. Korkeempi (takimmainen pumppu) L1 patteripiiri ja matalampi (etu/oven puolella) L2 lattiaan.
Nostin alaeron 7.
Joo, en huomannut että teillä on patterilämmitys L1:ssä. Meillä on molemmat piirit lattiassa ja L2 pesutiloissa korkeammalla lämmöllä. Tuo Oumannin ohjaus on tässä se joka aiheuttaa harmaita hiuksia: Kompressori käyntikäsky annetaan kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) laskee alle [”VaraajaYläMin" - ("VaraajaYläEro"/2")] tai
- varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5°C - VaraajaAlaEro "] tai
- varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle asetusarvon “VaraajaAlaMin"
Jos ymmärsin oikein niin:
- Jos L1 lämpötila on 37° ja alaero 7° niin kompressori käynnistyy alavaraajan lämmöllä 35°C (37 + 5 - 7 = 35)
tai
- jos L1 lämpötila on 37° ja alaero 4° niin kompressori käynnistyy alavaraajan lämmöllä 38°C (37 + 5 - 4 = 38)
-
Minusta näyttää siltä, että ala-min on edelleen 38C, tarkista
Tässä minulla kävi pieni ajatusvirhe.
Tuo n. 38C:ssa käynnistyminen johtui pienestä 4C ala-erosta.
L1 meno + 5C - ala-ero --> 37C + 5C - 4C = 38C
Ala-erolla 7C pitäisi käynnistyä 37C + 5C - 7C = 35C, eli käynnistyy pari astetta L1 menoveden lämpötilan alapuolella.
Tämä on siinä rajoilla, että alkaako 4-tieventtiili ottamaan vettä ylävaraajasta.
Buuttautuuko" tuo ohjaus jos sen sammuttaa? Jos joo, niin missä ajassa?
Vaikuttaako nuo muut asetusarvot käytökseen? L1 puolella maksimi on 55 ja min 20, L2 maksimi 45 ja min 15. En muista olenko joskus noita muuttanut, vai onko tehtaan jäljiltä.
Noiden muiden asetusarvojen ei pitäisi vaikuttaa tässä tilanteessa.
Minulla ei ainakaan ole buuttautunut vielä parin tunnin sähkökatkoksessa.
ATS
Mikko oli pari minuuttia vikkelämpi vastauksessaan, mutta samaan lopputulemaan päädyttiin.
-
Alaero on nyt ollut 7.
(http://i9.aijaa.com/b/00073/13598918.jpg?7157c849a2be76fb255089813abd803da6e1cfadfb2b7aac3e04339040b3a1412ccfb6ba3edf49528c133476664d0315)
-
Nyt käynnistyy alaosan ohjaamana pari astetta L1 menolämpötilan alapuolella, tämä hyvä.
Kuuman veden tuotanto, tulistus, huonohko ja tästä johtuu, että pysähtyy joka toisella keralla yläosan ohjaamana, tämä huono.
Nyt pitäisi paneutua tulistuksen toimintaan.
Tätä kun olen aiemminkin ehdottanut, ovat useimmat heittäneet hanskat naulaan.
Nyt pitäisi saada yhden käyntijakson ajalta tulistetun veden lämpötilat minuutin välein.
Jollet saa niitä sähköisessä muodossa, pitää sinun istua pumpun vieressä ja käsin kirjata lukemat.
Ja kelloaika sama kuin Ouman trendissä jotta tulistuksen lämpötilat voi yhdistää pumpun muihin lämpötila-arvoihin.
Onko mahdollisuutta saada Ouman trendin arvot numeromuodossa?
ATS
-
Saako ne trendin tiedot jostain näkyviin numeroina, vai mitä tarkoitit?
Pitää viikonloppuna paneutua tuohon tulistukseen.
-
Hoksasin mistä saa tekstinä nuo arvot trendistä, enpä oo aikasemmin kiinnittäny huomiota noihin muihin "nappeihin". :)
Tulistusta laitoin "kovemmalle", suunnilleen samoihin mitä oli joku aika sitten. Nyt rupee parin minuutin päästä tulemaan 51C vettä, luulisin että putkessa kulkeva vesi on ainakin asteen-pari kuumempaa sillä hetkellä, johtuen viiveestä/johtumisesta anturiin (tavallinen ulkolämpömittarin anturi).
Minkälainen vastus/anturi sähkökaupasta pitää ostaa, jos haluan vielä yhden mittauspisteen lisää? Mielellään tarkka tyyppi/malli, kun en näistä niin ymmärrä. Suunnittelin, jos olisi mahdollisesti saman tyylinen kuin piirien menoputkissa olevat anturit. Niin voisin vaihtaa tarpeen mukaan mitattavaa paikkaa (oikeesti haluisin sen maapiirin tuloon, mutta välillä voisi myös tuota tulistinta katsella ja saisi käyrän muoden rinnalle)
Pumpun käynnistystä odotellessa kiinnitin huomiota L1-piirin venttiiliin. Jos käsitin oikein tuon venttiilin toiminnan, niin kiertopumpun alla on haara varaajaan sisään ja toinen pää menee venttiilille (paluu), sitten ventiilin toisella puolella oleva putki hörppii ylävaraajasta vettä kiertoon ja venttiilin alle tulevasta putkesta tulee alavaraajan vesi kiertoon. Säätömoottorin asteikko näytti 2-3 paikkeilla koko ajan, mutta molemmat "tuloputket" oli suunnilleen samanlämpöisiä (ainakin ennen pumpun käynnistystä, pitää kopeloida myöhemmin uudelleen). Luulisi loogisesti että tuo venttiili ottaa kuuman puolen vettä suurimmalla numerolla, eikä tuolla 2-3 paikkeilla, eli "viisari" ois ihan ihan päinvastaisessa suunnassa?
Edit. Paluuyhteet ennen venttiiliä oli selvästi viileempiä molemmat, suunnilleen saman lämpöisiä.
Edit2. Kävin ajamassa käsin venttilin toiseen reunaan, niin rupes ylempi tuloputki selvästi kuumenemaan. Mutta miksi ne tuntuu samanlämpöisille siinä 2-3 välissä.Venttili rikki? ???
-
Pumpun käynnistystä odotellessa kiinnitin huomiota L1-piirin venttiiliin. Jos käsitin oikein tuon venttiilin toiminnan, niin kiertopumpun alla on haara varaajaan sisään ja toinen pää menee venttiilille (paluu), sitten ventiilin toisella puolella oleva putki hörppii ylävaraajasta vettä kiertoon ja venttiilin alle tulevasta putkesta tulee alavaraajan vesi kiertoon. Säätömoottorin asteikko näytti 2-3 paikkeilla koko ajan, mutta molemmat "tuloputket" oli suunnilleen samanlämpöisiä (ainakin ennen pumpun käynnistystä, pitää kopeloida myöhemmin uudelleen). Luulisi loogisesti että tuo venttiili ottaa kuuman puolen vettä suurimmalla numerolla, eikä tuolla 2-3 paikkeilla, eli "viisari" ois ihan ihan päinvastaisessa suunnassa?
Edit. Paluuyhteet ennen venttiiliä oli selvästi viileempiä molemmat, suunnilleen saman lämpöisiä.
Edit2. Kävin ajamassa käsin venttilin toiseen reunaan, niin rupes ylempi tuloputki selvästi kuumenemaan. Mutta miksi ne tuntuu samanlämpöisille siinä 2-3 välissä.Venttili rikki
Ylempänä viestissä No 45 on piirtämäni V-mallin kytkentäkuva. Siitä näkee kuinka L1-piirin 4-tievnttiili on kytketty.
Ei se venttiili rikki ole, lämpö vain siirtyy johtumalla tuohon ylävaraajasta tulevaan putkeen ja putken lämpötila edustaa ylävaraajan alaosan lämpötilaa.
Minulla otto ylävaraajasta alkaa noin venttiilin asennolla 7.
ATS
-
Tässä se kuva uudelleen:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4313.0;attach=139;image)
-
Mikähän aivopieru iskeny. Kun syksyllä tuon kuvan näin, sekä tulistinta säätänyt, yms.
Niin sittemmin, tai jo silloin olen mieltänyt tulistimen pumpuksi sen ylimmäisen. Eli latauspumpun säätöä olen "säädellyt", luullen sitä tulistimen pumpuksi. Minun V13:ssa ei ole tulistimen pumpussa nopeuden säätöä lainkaan. No ei siinä mitään.
Tilasin Oumanin TMS lämpötila-anturin, reilu pari kymppiä maksaa kahden metrin johdolla. Tuon laitan tyhjään oumannin mittauspisteeseen, niin saan trendiin tulistinputken käyrää. Huomattavasti helpompi kuin paperille kerätä lukemat kelloa tuijotellen. Hopeatahnaa meinasin väliin laittaa, kun ei piitahnaa ollu tähän hätään saatavilla. Varmasti ajaa saman asian, vaikka onkin kalliimpaa. Kunhan tulistuksen saa kohdilleen, niin tuota voi käyttää liuospiirin putkessa myös ja saaden käyrää näytölle.
Eli tämän tilasin ja maanantaina pitäis olla perillä.
(http://onninen.procus.fi/documents/tn800/12870/4/0/4%20360%20525_Ouman_TMS.jpg)
-
No niin, nyt on tulistinputken mittaus myös trendissä. Eli "mit6" käyrä.
Jouduin laittamaan anturin tulistinventiilin oikealle puolelle, kun varaajan puolella on venttiilin ja seinän välissä putkea kovin lyhyelti esillä. Ulkolämpömittarin anturi on venttiilin varaajan puolella ja näyttää kymmenykselleen samoja lukuja kuin trendistä katsottuna tämä toinen anturi. Laitoin piitahnaa myös tähän ulkomittarin anturiin ja eristin paremmin kun viimeksi.
Siinä viimeinen käyrä.
Ylämin 47
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6
Nuo asetukset ollu viime aikoina. Tulistimen anturin laitoin kiinni ennen viime käyntijaksoa.
Edelleen ylävaraaja kyykkää noilla lyhyillä käynti-/lepojaksoilla. Kun pitkä käyntijakso tulee, niin sitten kestää ylävaraajassa lämmöt kun alapuoli kuumenee enemmän.
(http://i7.aijaa.com/b/00013/13606884.jpg?bc4812ef212e0c49c8e57daa6f48dab460f7a340c7f3c4cd7e85200747e965b019023492d4735093a62b53813b97d290)
Tuossa käyrää tarkemmin viime käynnistä.
(http://i5.aijaa.com/b/00658/13606893.jpg?817adcf117c8d032427d4a22ec7d97a6d73cb3ed2323cafd3a9c91cbdb738af8bad0a2cb176c9eef2ee8749e3eb64210)
Tuonnehan voisi ohjaukseen joku viisaampi koodata, tms. että tulistimen pumppu pyörittää hetken vielä sen jälkeen kun kompura sammuu. Sais viimeiset mehut kuumakaasun lämmöstä käyttöön. Vaikka siihen tilaanhan ne lämmöt haihtuu missä pumppu on, eli tuleehan ne käyttöön joka tapauksessa. Pumppu on kellarissa, tilassa jossa ei muuta lämmitystä. Pumpun hukkalämmöllä kestää talvellakin reilusti plussan puolella, oisko 5-10C (ei oo ikinä tullu mitattua/katottua)
-
Tuonnehan voisi ohjaukseen joku viisaampi koodata, tms. että tulistimen pumppu pyörittää hetken vielä sen jälkeen kun kompura sammuu. Sais viimeiset mehut kuumakaasun lämmöstä käyttöön.
Se lämmönvaihtimeen ja menoputkeen jäävä vesimäärä on niin kovasti pieni, muutama litra, sitä tuskin kannattaa lähteä keräämään..
-
Nuo asetukset ollu viime aikoina. Tulistimen anturin laitoin kiinni ennen viime käyntijaksoa.
Edelleen ylävaraaja kyykkää noilla lyhyillä käynti-/lepojaksoilla. Kun pitkä käyntijakso tulee, niin sitten kestää ylävaraajassa lämmöt kun alapuoli kuumenee enemmän.
No nythän on hyvä säätää tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välistä virtausta kun voi trendistä seurata vaikutusta.
Jos hidastat virtausta niin ylävaraajaan menee kuumempaa vettä ja päinvastoin.
Toi ylävaraajan lämpöjen kyykkääminen käynnistyksessä saattaa korjautua hitaammalla tulistinvaihtimen virtauksella
-
Hienoa nyt tulistuksen säätö on paljon helpompaa.
Minä kuristaisin hieman virtausta, siten että tuollaisen varttitunnin käynnin jälkeen lämpötila olisi vähän yli 60C.
Ala-erona voisi kokeilla 7C.
Mutta älä tee kahta muutosta yhdellä kertaa, vähintään päivä väliä.
Laita joka tapauksessa trendiä jotta nähdään tulistuksen käyttäytyminen useammalla käyntikerralla.
ATS
-
Arvot on samat kuin aiemmin käytössä olleet. Tulistinventtiiliä pariin otteeseen käänsin.
Kuristin tulistinta eilen illalla 22 jälkeen ja sillä mennään nyt. Lyhempiä jaksoja näyttää nyt käyvän.
Kokeilin eilen päivällä avata tulistinta puoli kierrosta (ja sit illalla pistin kierroksen kiinni, eli aikaisempaan lähtökohtaan nähden on nyt puoli kierrosta kiinni päin).
Tuossa parin viime käynnin käyrät:
(http://i1.aijaa.com/b/00976/13608299.jpg?625278129c190f06d75c4cc8ec38cfdaff0cdb70154215515dfb3388d168866d70ed2946234ca507bb9a938d9ee06c17)
Tuossa pitempi jakso (onneksi sain kuvan kopioitua, kun läppäri kyykkäs hetki sen jälkeen...)
(http://i6.aijaa.com/b/00464/13608295.jpg?52ea2451c7f185ae722e23986a2c0a49aca597c3bedbe16c869718e10524ffae20ab65e5f6dc0371792612ae555d4d4b)
-
Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kuva.jpg)
-
Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.
Renoo, huomaa, että Moksun trendi on kahdelta vuorokaudelta, joten pumppu käy siis 14-15 krt vuorokaudessa.
-
Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.
Renoo, huomaa, että Moksun trendi on kahdelta vuorokaudelta, joten pumppu käy siis 14-15 krt vuorokaudessa.
Kas niin olikin.
-
Nyt tällä pikku pakkasella kone käy nippa nappa alaosan ohjaamana. Tämä hyvä.
Käyntiaikaa voisi yrittää kasvattaa lisäämällä ala-eroa yhdellä asteella tai niin paljon kunnes yläosan lämpötila romahtaa 4-tieventtiilin alkaessa ottamaan yläosasta.
Paljonko on LJ1:n menon ja paluun lämpötilaero?
ATS
-
Nappaan alaeron 7:ään kunhan duunista kotiudun.
En ole mitannu eroa paluupuolelle, mutta käteen tuntuu lämpöero selvästi. Pitää joku päivä laittaa tuo tulistimessa oleva anturi L1 paluu putkeen kiinni.
-
Nappaan alaeron 7:ään kunhan duunista kotiudun.
Eilen 22 jälkeen muutin alaeron 7.
(http://i4.aijaa.com/b/00878/13609541.jpg?1a2486b497b951291090d5eac6916a1e4336cc41d97454683d8ad733d5b0214fd1f8885ef1b16b372c32bbfaf022aba0)
-
Ei vielä romahda yläosa --> aste lisää Ala-eroon
Näyttäisi, että käyntijakso on hieman pidentynyt.
Eli haet nyt sen ala-eron arvon, jolla ylävaraaja kyykkää.
Sen jälkeen paneudutaan uudestaan tulistuksen säätöön, koska se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
ATS
-
Taitaa olla 8 liikaa alaerossa?
Käyntijakso on pitempi, onko jo liiankin pitkä?
(http://i10.aijaa.com/b/00092/13612417.jpg?7035f97e7eb26f76524a58e0fc56bf45906d2567fee24c899d5cd828f032991a39c07e1c880b69995d663c37c930d975)
-
Taitaa olla 8 liikaa alaerossa?
Käyntijakso on pitempi, onko jo liiankin pitkä?
Minun mielestä ala-ero 8C ei ole liikaa.
Käyntijaksot ovat pidempiä ja se johtuu taas siitä että kone pysähtyy pääsääntöisesti yläosan ohjaamana 47+4/2 = 49C.
Lyhyehkön käynnin jälkeen ylävaraaja jäähtyy melko nopeasti mutta pitkän käynnin jälkeen huomattavasti hitaammin.
Lyhyen käynnin jälkeen alaosa jää huomattavasti kylmemmäksi kuin pitkän käynnin jälkeen.
On mahdollista, että alaosan virtaukset vaikuttaa ylävaraajan lämpötilaan, kylmä alaosa enemmän kuin lämmin.
Minä tein vuosia sitten sellaisen havainnon, että mitä suuremmalla teholla LJ1 kiertovesipumppu oli niin sitä nopeammin ylävaraaja jäähtyi (LJ2:ta minulla ei olekaan).
Millä tehoilla ovat kiertovesipumput?
Kokeile laittaa kumpikin minimiteholle ja katso onko vaikutusta yläosan jäähtymisnopeuteen.
ATS
-
Kakkosasennossa on molemmat pumput. Käännän huomenna nuo ykköselle.
-
Käyntijaksot tasoittui hieman, kun molemmat lämmönjakopumput on ykkösellä. Mutta ylävaraaja viilenee samaan tapaan kuin aiemminkin.
(http://i2.aijaa.com/b/00037/13614702.jpg?3266fa2062503c923cd025dc7cd353a5e34a1d0627454e8b4ebdf410e54d0c8e9c2fcdffbdcc31df59c068c88f899b8b)
-
Käyntijaksot tasoittui hieman, kun molemmat lämmönjakopumput on ykkösellä. Mutta ylävaraaja viilenee samaan tapaan kuin aiemminkin.
Siltähän tuo näyttää.
Eipä tässä enää taida paljoa olla tehtävissä.
Pumppu käy näillä välikeleillä L-Ässän V-malleille tyypillistä sekakäyntiä, käynnistyy alavaraajan ohjaamana ja pysähtyy ylävaraajan ohjaamana.
Nyt pitää odottaa vain pakkasia
Tai sitten voisi vielä kokeilla kuristaa lisää tulistimen virtausta eli ajaa kuumempaa vettä ylävaraajaan.
ATS
-
Nyt menee pitkän käyntijakson lopulla miltein 70 asteista. Arvaakohan tuota vielä tulistaa? Muistaakseni 1.5 kierrosta on venttiili auki.
Laitoin latauspumpun ykköselle, nyt suht tasaisia tolppia trendissä.
N. 13 käyntikertaa ollu 24h aikana.
(http://i3.aijaa.com/b/00231/13615369.jpg?456c08a024021da939d3672bc91eb719b650c86cd91e65bdabe41a0d8a014b015062b9d4f42c0701127fb9c1d27fc89e)
-
Aika hyvä näin. Eipä tuota tuon paremmin taida saada näillä välikeleillä käymään.
Nyt kun sinulla on tulistetun veden lämpötila trendillä kannattaisi kokeilla vielä tulistuksen säätöä "laidasta laitaan".
Nyt lämpötila on käynnin alussa n. 55C.
Voisi kokeilla että lämpötila on reilusti pienempi esim 47 - 50 C
Ja toinen kokeilu että lähtölämpötila on 60 - 63 C
ATS
-
Toissapäivänä käänsin venttiilä jonkin verran auki päin. Oisko ollu kierroksen verran aikaisempaan verrattuna.
Tulos:
(http://i8.aijaa.com/b/00921/13619079.jpg?111d1d668ea2af15f43406737d41ebe4723ea7e41c0fcc45dc866fa89408c98122a687092201679735ef3d8b751f68fc)
Eilen laitoin kiinni päin. Oisko kolme varttia siihen aikaisempaan lähtökohtaan (eli näiden trendien muutos venttiilissä n. kierros ja kolme varttia). En uskaltanu enempää laittaa kiinni, että jäi varaa vielä, oisko ollu kolme varttia vielä, ennen kun menee täysin kiinni. Taidan pikkusen avata, ettei noin kuumalla tulista, kun pitkällä käyntijaksolla menee reilusti yli 70C.
Molemmat muutokset tehty n. kello 14 jälkeen, näkeehän tuon noista käyristäkin selvästi.
(http://i8.aijaa.com/b/00603/13619100.jpg?83d61e27330fe8500523870d1f6307b93b4d654d4e029978af11542002c6b8c33943f346ea2f6ec4cf6a5a09c01bb133)
-
Tulistetun veden alkulämpötila ollessa alle 50C, käy kone "huonosti".
Alkulämpötilan ollessa n. 55 - 58C on käynti samanlaista.
Näyttäisi, että alkulämpötila n. 55C on paras vaihtoehto.
Jos sinä itse tai joku muu keksii jotain vielä niin kertokaa.
Palaile asiaan viimeistään kun tulee pakkasilmoja.
ATS
-
Voisitko vielä tehdä yhden pienen kokeen?
Vaihda lataus(lauhdutin)pumppu 1-teholle
Ja muutaman käyntikerran jälkeen 3-teholle.
Sitten trendi tänne missä näkyy molemmat tilanteet.
ATS
-
Ok. Pitää lähipäivinä kokeilla.
-
Trendin alkupätkä on latauspumppu II-asennossa, n. klo 23 laitoin I-asentoon ja aamulla vaille 8 laitoin III:lle.
(http://i4.aijaa.com/b/00668/13627793.jpg?b4da57d699b48d0d4126be9929d873c8d84e2240d861b1eb8cd73f3864b0a3c95bc954722a8194ae9369c5ffd4db1531)
Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.
-
Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.
Ilmeisesti nopeampi kierto antaa teoriassa hieman paremman hyötysuhteen, koska tällöin on lauhduttimen lämpötila matalampi. Edellyttäen kuitenkin, että kone käy alaosan ohjaamana.
Hitaamman kierron (1) aikana näyttäisi, että pumppu käy juuri ja juuri alaosan ohjaamana.
Nopeamman kierron (3) aikana ainakin yllä olevassa trendissä käynti oli epämääräistä sekakäyntiä. Tämä johtunee siitä että jakson aikana on käytetty käyttövettä.
On sanottu, että kylmäaine R407C:llä on optimi lämpötilaero lauhduttimen yli n. 6C. Mikähän sinulla mahtaa olla Dt lauhduttimen yli latauspumpun eri nopeuksilla?
ATS
-
Alla olevasta kuvasta selviää, kuinka toimii minun V 7.0 vm. 2007.
Kuten trendeistä näkyy elävät sekä alavaraaja että ylävaraaja kumpikin omaa elämäänsä.
Alkuperäisellä tehdaskonstruktiolla siirtyi pumppu puhtaasti alavaraajan ohjaukseen vasta n. -10C pakkasella.
Tehtyäni muutaman muutoksen on vastaava siirtymislämpötila alavaraajaohjaukseen nykyään ulkolämpötilan ollessa n. +8C.
Muutokset:
1) LJ1 paluuputki siirretty LJ2 paluuyhteeseen.
LJ1 paluuputki kulkee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajan vettä. Ei se lämpö hukkaan mene, se menee vaan väärään paikkaan. (Minulla on käytössä vain LJ1)
2) Tulistimelta ylävaraajaan menevä putki kulkee sekä ala- että ylävaraajan vesitilan kautta.
Asensin uuden putken ulkokautta ja aurinkoyhteestä varaajan päältä sisään.
Koska tulistetun veden virtaus V 7.0:ssä on vain n. 1,8 l/min ehtii se jäähtyä useita asteita virratessaan ala- ja ylävaraajassa olevan viileän veden kautta. Mittausteni mukaan näillä välikeleillä milloin ala- ja ylävaraaja olivat kylmimmillään oli jäähtymä jopa lähemmäs 10C.
Ei tämäkään lämpö hukassa ollut se oli vaan taas väärässä paikassa.
3) Tulistinputkessa olevan kiinteän säätöventtiilin tilalle rakentelin omavoimaisen termostaattisen säätäjän.
Tämä säätäjä ei kuitenkaan ole kovin tarkka mutta pitää lämpötilan kuitenkin muutaman asteen tarkkuudella haluttuna. Tärkeämpää on kuitenkin se, että haluttu lämpötila saavutetaan hieman alta minuutin kompressorin käynnistymisestä.
ATS
-
Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.
Ilmeisesti nopeampi kierto antaa teoriassa hieman paremman hyötysuhteen, koska tällöin on lauhduttimen lämpötila matalampi. Edellyttäen kuitenkin, että kone käy alaosan ohjaamana.
Hitaamman kierron (1) aikana näyttäisi, että pumppu käy juuri ja juuri alaosan ohjaamana.
Nopeamman kierron (3) aikana ainakin yllä olevassa trendissä käynti oli epämääräistä sekakäyntiä. Tämä johtunee siitä että jakson aikana on käytetty käyttövettä.
On sanottu, että kylmäaine R407C:llä on optimi lämpötilaero lauhduttimen yli n. 6C. Mikähän sinulla mahtaa olla Dt lauhduttimen yli latauspumpun eri nopeuksilla?
ATS
Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa? On nuo termit hakusessa.
Pitää kattoo jos sais töistä lainaan mittarin jolla voisi kattoo noita lämpötiloja putken pinnasta ja näkis suoraan eron, niin ei tarviis vaihdella lisäanturin paikkaa.
-
Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa?
Sitä juuri.
ATS
-
Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa?
Sitä juuri.
ATS
Ja tuon voi mitata esimerkiksi näistä paikoista mistä minä mittaan, minulla V9.
(http://www.sarvi.fi/ouman/lauhdutin2.jpg)
Ja tässä omaa mittaustani, kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg)
-
kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.
Miksikähän lauhduttimen dt laskee yhden asteen verran ?
Tuleeko ylävaraajasta kuumempaa alavaraajaan ylemmmän anturin kohdille?
Tuollainen 1 asteen dt:n aleneminen tarkoittaisi 1,75kwh:n tehon laskua jos lauhduttimen virtaus olisi koko käyntijakson ajan vakio, esim 1500l/h?
http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg
-
kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.
Miksikähän lauhduttimen dt laskee yhden asteen verran ?
Tuleeko ylävaraajasta kuumempaa alavaraajaan ylemmmän anturin kohdille?
Tuollainen 1 asteen dt:n aleneminen tarkoittaisi 1,75kwh:n tehon laskua jos lauhduttimen virtaus olisi koko käyntijakson ajan vakio, esim 1500l/h?
http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg (http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg)
En tiedä.
Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun. Alla olevassa punainen käyrä. Tässä kuvassa myös näkyy tuo lauhduttimen meno ja paluu omina käyrinään, harmaa ja ruskea tuolla reilussa 30:ssä.
(http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg)
-
Näin käyttäytyy minulla V 7.0:ssa lauhduttimen Dt
35 min käyntijaksolla vasta lopussa putoaa Dt n. 0,3 C, siinä vaiheessa kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila alkaa nousta jyrkemmin.
ATS
-
Näin käyttäytyy minulla V 7.0:ssa lauhduttimen Dt
35 min käyntijaksolla vasta lopussa putoaa Dt n. 0,3 C, siinä vaiheessa kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila alkaa nousta jyrkemmin.
ATS
Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?
-
"Peki"
Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?
Nyt en oikein ymmärtänyt.
Tarkennahan vähän kysymystäsi.
ATS
-
"Peki"
Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?
Nyt en oikein ymmärtänyt.
Tarkennahan vähän kysymystäsi.
ATS
Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?
-
Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?
Tähän en osaa vastata, koska omassa tulistinpumpussani Ouman säätää pattereille käyrän mukaisen tasaisen menoveden lämpötilan.
Tosin minulla on Oumannissa sen verran kalppia, että menoveden lämpötila vaihtelee pyynnin kahta puolen +/- 0,4 C.
ATS
-
Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?
Meillä näyttää patterien menoveden lämpö vaihtelevan näillä keleillä 4-5 astetta käynti/taukojakson aikana mutta huonelämpötilassa ei tunnu vaihtelua eikä huonelämpötilatrendissä näy vaihtelua
Käyntijakson alussa menoveden lämpö laskee n 2,5 astetta alle Oumanin pyyntilämpötilan ja käyntijakson lopussa menoveden lämpö on n 2,5astetta korkeampi kuin Oumanin pyynti.
-
Renoo
Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun.
Onko Renoolla millaiset keruuputket lämpökaivossa?
Esim joku turbokollektori tai 3-4 putkinen keräinsysteemi?
Logtemp trendin mukaan kaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila näyttäisi varsin korkealta(?)
Voisiko tuo johtua keruuputkien seinämien paremmasta lämmönjohtavuudesta?
http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg
-
Renoo
Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun.
Onko Renoolla millaiset keruuputket lämpökaivossa?
Esim joku turbokollektori tai 3-4 putkinen keräinsysteemi?
Logtemp trendin mukaan kaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila näyttäisi varsin korkealta(?)
Voisiko tuo johtua keruuputkien seinämien paremmasta lämmönjohtavuudesta?
http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg (http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg)
Ihan normaalit keruuputket, 2 putkinen.
1-wire anturi piitahnalla kupariputkessa, aiheuttanee vähän mittavirhettä, kuinka paljon, en tiedä. Eristetty Armaflexillä kyllä reilusti.
-
Meillä näyttää patterien menoveden lämpö vaihtelevan näillä keleillä 4-5 astetta käynti/taukojakson aikana mutta huonelämpötilassa ei tunnu vaihtelua eikä huonelämpötilatrendissä näy vaihtelua.
Meillä menolämpötila vaihtelee 13 astetta ja tulo 10 astetta näillä keleillä (-2 astetta) kun pumppu käynnistyy -120 asteminuutin kohdalla. Kyllä varmaan dataloggerilla saisi näkyviin jotain huojuntaa mutta ei sitä itse huomaa.
-
Jos patteritalo on kivirakenteinen, toimii sen kivirakenne lämmönvaraajana, joka tasaa huonelämpötilaa hyvin.
Puurakenteisen talon lämmönvarauskyky on on huomattavasi vaatimattomampi.
Tästä syystä lämpöpatterien jaksottainen lämpeneminen ja jäähtyminen tuntuvat ihan eri tavalla noissa kahdessa talotyypissä.
Meidän taloudessa on asiasta kokemusperäistä tietoa.
Olin ulkomaan matkalla ja talon silloinen öljypoltin teki lakon. Ulkona oli lähes 20 astetta pakkasta. Ei vaimo eikä naapuri saaneet poltinta starttaamaan uudelleen.
Lämmitys oli poissa noin 2 -vuorokautta. Täyskivitalossa lämpötila laski kuitenkin vain + 22 :sta +18 C lämpötilaan. Käyttövesi loppui.
Kivitalossa tuskin havaitsee sitä, että varaajaton vaihtoventtiilipumppu pitää parin tunnin paussin.
Putket kylläkin saattavat napsua kohtalaisesti.
-
Täällä myös yritin jäähdyttää taloa, mutta eihän se niin vaan onnistunutkaan. Ajatus oli vähän laskea lämpöä ja tehdä sitten takkaan valkea, mutta jäi sitten tulet kokonaan tekemättä. Päivällä oli pakkasta -8 ja pyynti 43C. Laskin pyynnin 34-35 ja pakkanen vaihteli tänään -6-8. On lämpötila vähän laskenut mutta ei kovin huomattavasti 20.2C on vieläkin. Lämpötila oli varmaan aluksi 21.5. Nyt joutui käydä lisäämässä pyyntilämpötilaa että ei jäähdy aivan liikaa. Taisi se olla 10 tuntia pienemmällä pyynnillä, mutta aluksi oli tietysti puskurivaraajassa kuumempaa vettä hetkeksi aikaa. Se tuossa jäähdyttämisessä on pulmana että nyt pitääkin lämmittää paljon reilummin että pääsee alkulämpöihin.
Talo ei ole edes kivirakenteinen vaan puurunko 12.5cm villaa ja tiili. Kaksoisbetonilaatta, välissä hiekkaa ja 5cm styroks. Puhallusvillaa on nyt suht reilusti yläpohjassa. Suurin osa patteriputkista menee lattian alla hiekassa.
-
Täällä myös yritin jäähdyttää taloa, mutta eihän se niin vaan onnistunutkaan. Ajatus oli vähän laskea lämpöä ja tehdä sitten takkaan valkea, mutta jäi sitten tulet kokonaan tekemättä. Päivällä oli pakkasta -8 ja pyynti 43C. Laskin pyynnin 34-35 ja pakkanen vaihteli tänään -6-8. On lämpötila vähän laskenut mutta ei kovin huomattavasti 20.2C on vieläkin. Lämpötila oli varmaan aluksi 21.5. Nyt joutui käydä lisäämässä pyyntilämpötilaa että ei jäähdy aivan liikaa. Taisi se olla 10 tuntia pienemmällä pyynnillä, mutta aluksi oli tietysti puskurivaraajassa kuumempaa vettä hetkeksi aikaa. Se tuossa jäähdyttämisessä on pulmana että nyt pitääkin lämmittää paljon reilummin että pääsee alkulämpöihin.
Talo ei ole edes kivirakenteinen vaan puurunko 12.5cm villaa ja tiili. Kaksoisbetonilaatta, välissä hiekkaa ja 5cm styroks. Puhallusvillaa on nyt suht reilusti yläpohjassa. Suurin osa patteriputkista menee lattian alla hiekassa.
Suurinpiirtein samanlainen rakenne täälläkin ja talo samaa ikäluokkaa. Mutta massat on joka tapauksessa niin isoja että talo ei reagoi pieneen lämmitystehomuutokseen kuten moottoripyörä kaasukahvan vääntämiseen. Pikemminkin kuin ylikuormattu tukkirekka ylämäessä. Jos siis nostaa esim. lämpökäyrää asteella niin helposti joutuu puoli vuorokautta odottamaan ennen kuin vaikutuksen huomaa.
Kun tuota keittiön pöydällä olevaa lämpömittaria seurasin niin luokkaa 0,2-0,3 astetta näyttää lämpötila seilaavan pumpun käynnin mukaan. Paljon enemmän vaikuttaa tiskikone, ruuan haudutus uunissa jne.
-
Noin 7 pakkasasteen jälkeen lähti ylävaraajan lämmöt nousemaan selvästi. En ole saanut seurattua lämpötilaeroa lämmönvaihtimen putkissa, vaatis toisen lisäanturin lisää, että saisin trendiin käyrää.
(http://i5.aijaa.com/b/00518/13636463.jpg?c58ef1867641377982b312f1f34de2c47d17775086b0bfcb361e49ccb6453ef244f8135a05761c99e76fc89d2b5ddf3c)
-
Noin 7 pakkasasteen jälkeen lähti ylävaraajan lämmöt nousemaan selvästi
Tätähän vähän epäiltiinkin, että ylävaraaja alkaa elää "omaa elämäänsä" pakkasen kiristyessä.
Mutta tämä lämpötilaraja pitäisi mieluummin olla +7C kuin -7C.
Onko kuumavesilinjassa sekoitusventtiiliä, joka ottaa kuuman veden sekaan kylmää vettä rajoittaen kuuman veden lämpötilan halutuksi?
-
On sekoitusventtiili. Tämän tyyppinen (liekö ollu jopa sama malli peräti):
http://www.taloon.com/kuvat/k/oras/syottosekoitusventtiili_oras_4200.jpg
-
Minua edelleen askarruttaa tuo ylävaraajan nopeahko jäähtyminen, n. 3,3C/h, lyhyen käyntijakson jälkeen.
Pitkän käyntijakson jälkeen, milloin kone pysähtyy vasta ylävaraajan ohjaamana pysyy ylävaraajan lämpötila lähes vakiona parin tunnin ajan.
Tässä tilanteessa kompressorin pysähtyessä näyttävät sekä ala- että ylävaraajan lämpötilat samaa lukemaa.
Olisiko mahdollista, että käyttövesikierukassa tapahtuisi sekoitusventtiilin kautta jonkinlaista luonnonkiertoa, mikä siirtäisi lämpöä ylävaraajasta alavaraajaan?
Onko putkiston ja sekoittajan asennuksessa oheisen kuvan mukainen vähintään 300mm lämpösulku?
ATS
-
Venttili on lämpöpumpun vieressä, joten kierukalta tulee matkaa varmaan 600mm kaikkine mutkineen.