Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: tikma - 09.04.09 - klo:19:51
-
Oheisessa linkissä mielenkiintoista luettavaa, ittiä kiinnosti lähinnä kesäajan hyöstysuhteen parantaminen. Dippatyön mukaan hyötysuhde paranee, kun alaosankin lämpö nostetaan +55C kesäksi, kun lämmitystä ei tarvita...
http://www.lampoassa.fi/tutkimustuloksia.html
-
Oheisessa linkissä mielenkiintoista luettavaa, ittiä kiinnosti lähinnä kesäajan hyöstysuhteen parantaminen. Dippatyön mukaan hyötysuhde paranee, kun alaosankin lämpö nostetaan +55C kesäksi, kun lämmitystä ei tarvita...
http://www.lampoassa.fi/tutkimustuloksia.html
Hehehhheehhhh
Omistajan tyttären dippis....tuo tiivistelmä... ihan parasta huumoria!
-
Omistajan tytär ja firmassa töissä. Anyway, se on virallisesti hyväksytty dippatyö, niin ei se ihan huuhaata voi olla.
-
Luin tuon tiivistelmänkin oikein ajatuksella. On muuten yllättävän pieni ero sähkönkulutuksessa täystehon ja osatehon välillä. Prosenteissa se on saatu näyttämään hienolta, mutta kun vertaa vuosikulutuseroa kilowattitunneissa sekä hintoja vaihtoventtiilikoneiden ja tulistuskoneiden välillä, niin alkaa olla vaihtoventtiilikone kova sana. Jotenki se sähkövastus kuulostaa kamalalta korvaan, mutta ei se Lapualaisten mainoksenkaan mukaan niin paha ookkaan. Tutkittua tietoa ;D
-
On tuossa tutkimuksessä hyötysuhteen osalta oikea näkemys,on meinaan tullut kokeiltua kesäaikana lämmittää käyttövesi vastuksella,10kwh/vrk ja maalämpökoneella nostamalla alavaraajan lämpöä,kulutus 5kwh/vrk.
Lisäksi tuossa tutkimuksessa esitetään asiat pumpun toimintaperiaatteista ja eri asioiden vaikutuksista selkokielellä että isomman osan jopa meikäläinenkin ymmärtää .
Todella hyvä infopaketti :)
-
On tuossa tutkimuksessä hyötysuhteen osalta oikea näkemys,on meinaan tullut kokeiltua kesäaikana lämmittää käyttövesi vastuksella,10kwh/vrk ja maalämpökoneella nostamalla alavaraajan lämpöä,kulutus 5kwh/vrk.
´
Ei mikään lämpöpumppu lämmitä käyttövettä sähkövastuksella on sitten osa- tai täysteho.
Ei kesällä, eikä talvella!
Esim. jos talon max tehontarve on 8kW,
Silloin:
Täysteho on 8kW
osateho 7kW
Yksi suihku kuluttaa 25kW !!!
-
Joo,tulipas epäselvästi asia ilmaistua ..
Tarkoitin tuolla kulutusvertailulla että kerran kokeilumielessä pumppu seisoi viikon kesäaikana ja käyttövesi lämmitettiin pelkästään sähkövastuksella niin sähköä kului n 10kwh/vrk.
Toisessa tilanteessa vain lämpöpumppu oli käytössä ja nostin alavaraajan (lauhdutus)lämmön +50 asteeseen ja käyttövesi otettiin ko varaajan kierukasta niin sähköä meni n 5kwh/vrk.
Tätä käyttöveden valmistustapaa on sittemmin käytetty kesäisin
Luultavasti tuota korkeamman lauhtumislämmön heikentämää hyötysuhdetta parantaa jonkin verran kesäaikana pintaputkistossa maaliuospiirin korkeampi lämpötila,keskimäärin +8 asteen tienoilla
-
Tuos dippatyös oli myös testattu maapiiriä eri lämmöillä. Oli melko suuri ero hyötysuhteessa maapiirin ollessa 0C tai 10C.
-
LÄ oli saanut Di-työstä sen tuloksen kuin oli halunnut...mitenkäs muutenkaan. Olisko kuitenkin yleisen mielenkiinnon kannalta tälläisessa työssä kannattanut laittaa vertailuksi myös perinteinen ruotsalainen kone jossa legionella toiminto päälle kerran viikossa.... ja sitten investointi ja käyttökustannukset vaikka 20...30 vuoden takaisinmaksuajalla? Eli maksaako sittenkään tämä suomalainen itseään ikinä takaisin... ;)
Täystehosta ja eri kylmäaineista on kohtuullisen turha kiistellä ;D
-
Tässä oma vertailu tähän tutkimukseen sovellettuna kun otin aikoinaan talooni maalämmön.
Jos osateho vie vuodessa 2180 kWhta enemmän. eli rahssa pyöreät 220€ per vuosi.
Silloin kun tulivat tarjoukset pumpuista niin hintaerot olivat luokkaa
n 3000 -4000 € osatehoiset eduksi.
Eli tässä meidän tapauksessa kerkiää tuo IVT pumppu käymään lähes 15-20 vuotta ennenkuin se on menee +-0 tilanteeseen hinnassa esim täystehopumpppuun verrattuna. ja se mitä tänäpäivänä esim LS:n sivuila tarjotaan tämä kokoiseen taloon V13 pumppu olis varmaankin erot ollet vielä suuremmat.
VAi onko tämä minun "tutkimukseni" ihan hakoteillä? :P
-
LÄ oli saanut Di-työstä sen tuloksen kuin oli halunnut...mitenkäs muutenkaan. Olisko kuitenkin yleisen mielenkiinnon kannalta tälläisessa työssä kannattanut laittaa vertailuksi myös perinteinen ruotsalainen kone jossa legionella toiminto päälle kerran viikossa.... ja sitten investointi ja käyttökustannukset vaikka 20...30 vuoden takaisinmaksuajalla? Eli maksaako sittenkään tämä suomalainen itseään ikinä takaisin... ;)
Täystehosta ja eri kylmäaineista on kohtuullisen turha kiistellä ;D
Lueppas dippityö tarkemmin, tässähän oli osatehokoneetkin mukana. Ei toki kuvailemallasi tavalla, mutta siten kumminkin että siitä selviää kuinka pieni täystehon ja osatehon kulutusero loppujen lopuksi on.
-
Tässä oma vertailu tähän tutkimukseen sovellettuna kun otin aikoinaan talooni maalämmön.
Jos osateho vie vuodessa 2180 kWhta enemmän. eli rahssa pyöreät 220€ per vuosi.
Silloin kun tulivat tarjoukset pumpuista niin hintaerot olivat luokkaa
n 3000 -4000 € osatehoiset eduksi.
Eli tässä meidän tapauksessa kerkiää tuo IVT pumppu käymään lähes 15-20 vuotta ennenkuin se on menee +-0 tilanteeseen hinnassa esim täystehopumpppuun verrattuna. ja se mitä tänäpäivänä esim LS:n sivuila tarjotaan tämä kokoiseen taloon V13 pumppu olis varmaankin erot ollet vielä suuremmat.
VAi onko tämä minun "tutkimukseni" ihan hakoteillä? :P
Juuri tätä tarkoitin. Jos lukee Lämpöässä tiivistelmää, niinkuin Lässä haluaa, niin täysteho on ainut oikea valinta. Mutta kun lukee ajatuksella, niin siitä selviää, että yleensäkin maalämpöpumppu säästää ihan pahissti verrattuna suorasähköön. Prosenteissa täysteho on hieno verrattuna osatehoon, mutta se rahallinen vuosisäästö on "vain" n. 200€. Toisaalta se on paljon rahaa, mutta osateho-täysteho hankintahinnoissa on niin julma ero, että ei sitä joka viidettä vuotta saa täysteholla ilmaiseksi, vaikka mainos niin väittääkin. Ja jos laskee vielä korot, kun pumppu kuitenkin aika usein hankitaan lainarahalla, niin taitaa mennä tuo 200€ vuodessa jo korkoihin...
-
Edelleen koko juttu on täysin kusetusta!
Kolme vertailukohtaa kopioituna alla tiivistelmästä:
1. LÄMPÖÄSSÄ, Täydellisesti täystehoinen
tulistuksenpoistojärjestelmä
2. Lämmityksen osalta täysteho, mutta
käyttöveden loppukuumennus vastuksella
3. Osateho (60%), lisälämmitys ja käyttöveden
loppukuumennus vastuksella
numero 2 ja 3 tapauksen pumppua ei ole käytännössä olemassakaan!
AINOA pumppu markkinoilla missä loppukuumennus tehdään (tarvittaessa) vastuksella on lämpöässän oma S-malli eli CTC.
MISSÄÄN muussa niin EI tehdä!
Edelleen tarkoituksenhakuista on käyttää noissa pumpuissa mitoitusta 60% eikä 80-90% niinkuin nykyään on käytäntö.
Lisäksi täysin typerää tekstiä "täydellisesti täystehoinen" viljellään joka paikassa, mikä on oikeastaan loppukäyttäjän ali-arviointia!
-
Edelleen koko juttu on täysin kusetusta!
Kolme vertailukohtaa kopioituna alla tiivistelmästä:
1. LÄMPÖÄSSÄ, Täydellisesti täystehoinen
tulistuksenpoistojärjestelmä
2. Lämmityksen osalta täysteho, mutta
käyttöveden loppukuumennus vastuksella
3. Osateho (60%), lisälämmitys ja käyttöveden
loppukuumennus vastuksella
numero 2 ja 3 tapauksen pumppua ei ole käytännössä olemassakaan!
AINOA pumppu markkinoilla missä loppukuumennus tehdään (tarvittaessa) vastuksella on lämpöässän oma S-malli eli CTC.
MISSÄÄN muussa niin EI tehdä!
Edelleen tarkoituksenhakuista on käyttää noissa pumpuissa mitoitusta 60% eikä 80-90% niinkuin nykyään on käytäntö.
Lisäksi täysin typerää tekstiä "täydellisesti täystehoinen" viljellään joka paikassa, mikä on oikeastaan loppukäyttäjän ali-arviointia!
Mit vit? Jos ruåtsalaisvalmisteinen pumppu kuumentaa kompuralla veten noin +50 asteeseen ja hanasta tulee kumminkin noin +55 asteista vettä, niin väitätkö että se loppu +5 astetta lämpenee putkiston aiheuttamasta kitkasta?
-
Ruotsalaiset kuumentaa 58C asteeseen!
Tosin todellinen tarve on n. 50-52C. Mitä useimmat käyttää.
Esim. näissä pumpuissa ei loppukuumennusta tehdä vastuksella:
- Thermia
- Nibe
- IVT
- Geopro
- Karhu
- Viessmann
- Vaillant
Ainoa missä tehdään on:
Lämpöä-ässä S- malli eli CTC
Eli kusetusta!
-
Ruotsalaiset kuumentaa 58C asteeseen!
Tosin todellinen tarve on n. 50-52C. Mitä useimmat käyttää.
Esim. näissä pumpuissa ei loppukuumennusta tehdä vastuksella:
- Thermia
- Nibe
- IVT
- Geopro
- Karhu
- Viessmann
- Vaillant
Ainoa missä tehdään on:
Lämpöä-ässä S- malli eli CTC
Eli kusetusta!
No mihin ihmeeseen sitä sähkövastusta osatehopumpuissa sitten tarvitaan? Hyppääkö osatehokoneissa se puuttuva lämpö naapurista talon lämmitysverkostoon kylmillä keleilä vai riehuuko legiponellabakteerit sen verran lujaa, että niiden hukkalämmölä lämmitetään loput talosta?
Mikäli oon yhtään oikein näihin pumppuihin tutustunut, niiin osatehoiset lämmittävät niin kauan kopuralla kun pystyvät ja kun ei potku enää piisaa, niin otetaan avuksi sähkövastus. Ja useinmiten legionellakuumennus tehdään vastuksella (mikäli sitä kuumennusta tarvitaan). Monella valmistajalla voi pumpun sääätää siten, että yläosa varaajasta kuumennetaan kompuralla noin 50-asteiseksi ja sitten vähän vielä lisää sähkövastuksella, ettei kompurasta tarvi reipiä ihan kaikkea irti ja saa kumminkin riittävästi riittävän kuumaa vettä. Hyvin pitkälle osatehoisellakin pärjää ilman sähkövastusta, mutta erittäin kylmillä keleillä ja/tai suuren käyttövedenkulutuksen aikana sitä vastusta käytetään, vai oonko ihan väärässä?
-
Nyt olet jäljillä.
On kaksi eri asiaa: lämmitys ja käyttövesi.
Osatehoisessa niillä kaikista kovimmilla pakkasilla tuetaan kompuran tehoa sähkövastuksella.
Mutta mitään käyttöveden loppu kuumennusta ei ole!
Ja jos mitoitus on 80% max lämmitystehosta on se energiaosuutena luokkaa 99,5%.
Edelleen osa ja täysteholla ei ole käytännössä mitään merkitysta kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa vaan varaaja tilavuudella.
Minun pumppu on mitoitettu juurikin tuolla 80% teholla ja viiteen vuoteen vastus on ollut päällä tasan yhden TUNNIN! Varaajani on 500 litrainen.
Edelleen tuo Lämpöässän tiivistelmä on täysin tarkoituksenhakuista loppukäyttäjän kusetusta!
-
Nyt olet jäljillä.
On kaksi eri asiaa: lämmitys ja käyttövesi.
Osatehoisessa niillä kaikista kovimmilla pakkasilla tuetaan kompuran tehoa sähkövastuksella.
Mutta mitään käyttöveden loppu kuumennusta ei ole!
Ja jos mitoitus on 80% max lämmitystehosta on se energiaosuutena luokkaa 99,5%.
Edelleen osa ja täysteholla ei ole käytännössä mitään merkitysta kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa vaan varaaja tilavuudella.
Minun pumppu on mitoitettu juurikin tuolla 80% teholla ja viiteen vuoteen vastus on ollut päällä tasan yhden TUNNIN! Varaajani on 500 litrainen.
Edelleen tuo Lämpöässän tiivistelmä on täysin tarkoituksenhakuista loppukäyttäjän kusetusta!
Olen samoilla linjoilla edellisen kommentin kanssa jos tarkastellaan KV-tekoa vaihtoventtiilikoneen toiminnan kannalta ja normi KV-kulutuksella sekä pumpun omalla varaajalla 160L - 180 L.(Nibe, Thermia)
Lisäksi mielestäni OSA/TÄYSI tehon hintaeroksi voidaan laskea max yhteensä n.2200e jos lämpö kerätään porakaivosta. Hinta ero muodostuu ensinnäkin että valittaa pienipumppu esim. nibe 1240-8 ja isopumppu 1240-12, pumppujen hintaeroksi tulee ovh listan mukaan n.1000 e, vastaavat kaivot pohjoisessa 180m ja 220m näiden ero n. 1200e a´30e/m.
Jos teholuokkien ero on vain 1 eli 8 ja 10 silloin kokopotin ero hankinta vaiheessa n.1000e. nämä siis listahintoja.
Käytännön kaupassa tämä ero pienenee entisestään.
-
Nii että mitä :-? eikös se kaivon koko määritellä lämmitettävän pintalan mukaan eikä pumpun mukaan? Ainkin maapiiri määriteltiin noin.
-
Luvun 6 tulosten mukaan lämpökerroin huononee, kun lauhtumislämpötilaa nostetaan
ja tällöin sähköenergiankulutus suhteessa tarvittavaan lämpömäärään kasvaa. Toisaalta
menoveden lämpötilassa 35 ºC joudutaan käyttämään kesäaikana apuna vastusta, mikä
suurentaa sähkönkulutusta. Nostettaessa lauhtumislämpötilaa tulistuksen riittävyyden takaamiseksi,
nostetaan tulistusta lämpökertoimen kustannuksella. Samalla kuitenkin vastuksen
osuus pienenee, mikä pienentää kokonaissähkönkulutusta
;D ;D Onneksi vaihtoventtiili koneessa ei tarvitse tuota käyttövettä hilata 35 ºC sähköllä ylöspäin
Jokseenkin koomista luettavaa :D
-
Nii että mitä :-? eikös se kaivon koko määritellä lämmitettävän pintalan mukaan eikä pumpun mukaan? Ainkin maapiiri määriteltiin noin.
Kyllä se juuri niin on kuin sanot. Tuo oli karkea esimerkki joka on aika suuntaa antava pumpun ja kaivon suhteesta.
Tarkassa lopullisessa laskelmassa varmaan peilataan kaivon vuosituottoennustetta oletetulla cop-arvolla, tarvittavaan energiamäärään joka talon oletetaan tarvitsevan.
-
Yksi suihku kuluttaa 25kW !!!
Mikäs tossa oli asiasisältö?
-
Hahmottelin asiaa täysteho vs. osateho
Monasti täystehosta annetaan mielikuva, kuten tässä lämpöässän "tutkimuksessa", että siitä riittää enemmän lämmintä käyttövettä. Käytännössähän näin ei ole.
Eli jos esim 8kW on täystehoinen on silloin esim 7kW osatehoinen ja jos yksi suihku kuluttaa 25kW:n tehon, niin täystehoisuuden hyöty on marginaalinen eli ainoa mikä auttaa on tarpeeksi iso säiliö.
-
Luvun 6 tulosten mukaan lämpökerroin huononee, kun lauhtumislämpötilaa nostetaan
ja tällöin sähköenergiankulutus suhteessa tarvittavaan lämpömäärään kasvaa. Toisaalta
menoveden lämpötilassa 35 ºC joudutaan käyttämään kesäaikana apuna vastusta, mikä
suurentaa sähkönkulutusta. Nostettaessa lauhtumislämpötilaa tulistuksen riittävyyden takaamiseksi,
nostetaan tulistusta lämpökertoimen kustannuksella. Samalla kuitenkin vastuksen
osuus pienenee, mikä pienentää kokonaissähkönkulutusta
;D ;D Onneksi vaihtoventtiili koneessa ei tarvitse tuota käyttövettä hilata 35 ºC sähköllä ylöspäin
Jokseenkin koomista luettavaa :D
Mitäs koomista tässä on? Sehän on ihan sama, että teetkö varaajan täyteen +35C vettä vaihtoventtiilikoneella vai tulistuspumpulla, niin jos sitä ei pumpulla nosteta korkeammalle, niin siihen on käytettävä sähkövastusta tai jotain muuta lämmönlähdettä, mikäli sen haluaa korkeammaksi. Pumpulla (sekä osa- että täysteho) on mahdollista nostaa lämpötila huomattavsti korkeammallekin, tässä kohdassa on vain tutkittu pumpun lämpökerrointa ja kokonaissähkön kulutusta, mikäli pumpulla nostetaan veden lämpötila vain ja ainoastaan +35 asteeseen ja hoidetaan siitä ylöspäin vastuksella. Kun lukee vähän enemmän, niin selviää, että siellä on testattu kokonaissähkön kulutus myös silloin, kun pumpulla on tuotettu +45 asteista vettä ja vielä kerran, kun pumpulla on tuotettu +55 asteista vettä.
Kun tästä dippatyöstä poimii vain palan sieltä ja toisen täältä, niin saa koko maapumpputouhusta melko koomisen kuvan. Esim alla asiayhteydestään irroitettu lause on vähänkin lämpöpumpputekniikastata tietävän mielestä puppua, mutta kun lukee koko dippatyön, mistä ao. lause on irroitettu, niin ymmärtää että mitä milläkin tarkoitetaan.
Osatehoisessa järjestelmässä vastus
kattaa jo huomattavan osan kokonaissähköenergiankulutuksesta kaikissa lämpötilatasoissa.
Tämän täytyy olla totta, koska se on mainittu hyväksytyssä dippatyössä ;) Pitää ottaa järki käteen, kun lukee yli 100 sivuista tutkimustulosta ja lainaa sieltä vain pieniä osia. Asioita on melko helppo vääristellä...
-
Miksi yleensä aina väitetään, että vaihtoventtiilikone on automaattisesti osateho ja tulistuspumppu on automaattisesti täysteho? Voihan se olla toistepäinkin, vaihtoventtiilikoneen voi mitoittaa täystehoiseksi ja tulistuspumpun alitehoiseksi, jolloin sitäkin voidaan avittaa sähkövastuksella tai jollain ihan muulla. Muutenkin tällä osa-täys-vaihto-tulistus-väittelyllä on melko koomisia piirteitä tätä foorumia selatessa :)
Itte alan olla sillä kannalla, että mitoitan tulistuspumpun hivenen osatehoiseksi, niin siitä saa parahiten kaiken hyödyn irti. Puuttuvaa tehoa en tule kattamaan sähkövastuksella, vaan takalla/puuhellalla/puukiukaalla.
-
Miksi yleensä aina väitetään, että vaihtoventtiilikone on automaattisesti osateho ja tulistuspumppu on automaattisesti täysteho? Voihan se olla toistepäinkin, vaihtoventtiilikoneen voi mitoittaa täystehoiseksi ja tulistuspumpun alitehoiseksi, jolloin sitäkin voidaan avittaa sähkövastuksella tai jollain ihan muulla. Muutenkin tällä osa-täys-vaihto-tulistus-väittelyllä on melko koomisia piirteitä tätä foorumia selatessa :)
Itte alan olla sillä kannalla, että mitoitan tulistuspumpun hivenen osatehoiseksi, niin siitä saa parahiten kaiken hyödyn irti. Puuttuvaa tehoa en tule kattamaan sähkövastuksella, vaan takalla/puuhellalla/puukiukaalla.
Tuohon edelliseen viestiisi tässä ketjussa:
On taidettu ottaa oppia Mediasta kun irrotetaan asiayhteydestä, niin saadaan näyttämään vaikka miltä.
Eikös mm Geopro muuten juuri ohjeista omaa SH:taan juuri suunnittelemaan alitehoiseksi, ehkä juuri siksi käyttövesipuoli pysyy kunnossa tulistuksella pidemmän ajan vuodesta ja automaattinen tulistus hoitaa optimoinnin.
Lainattua SH:n vanhasta imuroimastamani esitteestä "Paras tulistusenergiahyöty saadaan, kun SH-mallissa on 60-70 %:n mukainen mitoitus."
Nykyiset sivut ovat muuttuneet ja esitteet myös, enkä tätä sieltä uusilta sivuilta löytänyt, mutta ei se SH miksikään ole muuttunut tuo lienee edelleen heidän "mottonsa". Tämäkin oli nyt irroitettu osasta teksitiä joten ei siitä muuta kannata "vääntää", eli se voidaan myös "täystehollistaa".
Hups taisi melkein mennä markkinoinnin puolelelle ;)
Jos vaihtoventtiilikoneen "täysteho" mitoittaa tai jopa ylimitoittaa niin (olen ollut ymmärtävinäni) lämmityksestä tulee aika heijaava jos piirissä ei ole varaajaa, eli em koneella saa "paremman" lämmityksen alitehoisena, varsinkin pattereilla, lattialämmityksessä on "varaaja" siinä lattiassa.
-
Asioissa on monta puolta...
Muutamia mietteitä:
- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?
......
-
Asioissa on monta puolta...
Muutamia mietteitä:
- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?
......
-Näyttää olevan melko pitkä takaisinmaksuaika verrattuna vaihtoventtiilikoneisiin. Näillä sähkön hinoilla noin 20 vuotta, toki luvassa on korotuksia ainakin sähköveroon, joten eiköhän se takaisinmaksuaika siitä pikkuhiljaa tipahda.
-Lattialämmityksen varastoima energia on tasaisissa oloissa hyvä, mutta keväällä ja syksyllä ulkolämpötilan nopeasti muuttuessa vaikeasti hallittavissa
-Yleensä yksinkertainen on parempi, mutta joskus liian yksinkertainen tulee lopulta kalliimmiksi
-Maaläpöpumpun tuottamaa lämpöä ei todellakaan kannata nostaa tarvittavaa korkeammalle ja shuntata siitä matalammalle, COP kärsii.
-Isossa varaajassa piisaa virtaa, mutta kun se virta loppuu, kestää kauan, ennekuin sitä on taas saatavilla.
-
Asioissa on monta puolta...
Muutamia mietteitä:
- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?
......
-Näyttää olevan melko pitkä takaisinmaksuaika verrattuna vaihtoventtiilikoneisiin. Näillä sähkön hinoilla noin 20 vuotta, toki luvassa on korotuksia ainakin sähköveroon, joten eiköhän se takaisinmaksuaika siitä pikkuhiljaa tipahda.
-Lattialämmityksen varastoima energia on tasaisissa oloissa hyvä, mutta keväällä ja syksyllä ulkolämpötilan nopeasti muuttuessa vaikeasti hallittavissa
-Yleensä yksinkertainen on parempi, mutta joskus liian yksinkertainen tulee lopulta kalliimmiksi
-Maaläpöpumpun tuottamaa lämpöä ei todellakaan kannata nostaa tarvittavaa korkeammalle ja shuntata siitä matalammalle, COP kärsii.
-Isossa varaajassa piisaa virtaa, mutta kun se virta loppuu, kestää kauan, ennekuin sitä on taas saatavilla.
- Lattialämmityksen hallinta on käytännössä ihan sama miten lämpö tehdään.
- Lämpöpupussa yksinkertainen on oikeasti parasta!
Varaajan koko on ihan sama kun se loppuu niin se loppuu :D
-
Tarkoitin kyllä tuossa, että menoveden ollessa 35ºC (tai 35-55ºC) voidaan vaihtoventtiilikoneessa käyttöveden lämmitys hoitaa täysin kompressorilla eikä sähkövastukella juuri tuon vaihtoventtilin avulla.
Oli sitten kyseessä osa- tai täysteho mitoitus.
Kyllähän se on koominen tilanne jos lauhduttimen lämpötilassa 35 °C, käyttöveden loppukuumennuksen osuus sähkövastuksella on 52 %. Itse en kehtaisi tuollaista vaihtoehtoa edes maalämmöksi kutsua.
Tillanehan on aivan toinen 55°C lautimislämpötilassa, jolloin tuon sähkövastuksen osuus on mitätön. Mutta tuolla lauhtumislämpötilalla on jo COP vuositasolla huono.
-
Jos nyt olisi suihkussa vaikkapa 15 min, varmaan yhdelle riittää, vettä kuluisi 7 L/min, 7 x 15 = 105 litraa.
Lämmitetään se 105 litraa +5 - 35 asteeseen, taitaa kulua 30 x 4,2 kJ / litra yhteensä 105 litraa 35 asteeseen 13200 kJ,
3,7 kWh. 25 kWh:lla saisi siis olla yli 1,5 tuntia tuollaisessa suihkussa, mutta jos poreammeen.......
Jos meni väärin niin korjatkaa.
Ja toisaalta on sekin edullisempaa tehdä 55 asteista vettä kertoimella n. 2,2 - 2,5 kuin kertoimella yksi minkä vastuksilla saa. Ja tuon tekevät nuo ruåttalaispumput automaattisesti, lisäksi kuumentavat sähköllä esim. kerran kahdessa viikossa 65 asteeseen legionellavaaran välttämiseksi.
-
Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh (huom. Energiaa)
P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW
Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !
-
Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh (huom. Energiaa)
P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW
Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !
Nimenomaan!
Ja näin ollen on ihan sama onko kompura mitoitettu täydelle teholle 8kW tai osateholle 7kW, jos talon max. lämmitystehontarve on 8kW.
Ei kai muuten kukaan oikeesti tapa "legionellalaisia" kahdesti viikossa, kun niitä oikeesti ei ole laisinkaan tavattu koko pohjoismaissa säiliörakenteessa!
-
Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh (huom. Energiaa)
P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW
Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !
Nimenomaan!
Ja näin ollen on ihan sama onko kompura mitoitettu täydelle teholle 8kW tai osateholle 7kW, jos talon max. lämmitystehontarve on 8kW.
Ei kai muuten kukaan oikeesti tapa "legionellalaisia" kahdesti viikossa, kun niitä oikeesti ei ole laisinkaan tavattu koko pohjoismaissa säiliörakenteessa!
Tommonen tieto: 25kW teho tarvitaan suihkuun; on osaston "Hyvä tietää" kamaa, tietääkseni mikään pumppu ei tee LV:tä "online" eli lennossa. Jokaisessa pumpussa se otetaan jostain varastosta.
On tuossa nyt merkittävä ero 7...8kw, 6-7h aikana tehdään toisella yhden suihkun verran enempi lämmintä vettä. ;)
-
Se on faktatieto. Joka tarkoittaa, että kun se säiliön vesi loppuu niin aivan sama onko pumppu täys- vai osatehoinen.
Sen vesimäärän lämmittämiseen kuluu tasan sama määrä energiaa molemmissa tapauksissa.
6-7 tunnin aikana kuivuu jo shampoo tukkaan ;D
-
Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa. Kyllä tässä osatehokeskustelussa unohtuu se että mitä tehokkaampi pumppu tai suurempi säiliö, niin sitä viileämpänä käyttöveden voi pitää (legionella tiettyhuomioiden).
Ihmetellä täytyy ettei Ruotsalaiset ole lanseerannut 300-400 litraisella integroidulla varaajalla varustettua pumppua.
Jos ei ole ammetta tai/ja suurperhettä, niin eihän Niben voittanutta ole panos/tuotossuhteessa. Osatehoiseksi mitoitetulla Nibellä ei paljoa juhlita kun amme on täytetty ja pitäisi päästä vielä lämpimään suihkuun. Miksi ihmeessä siitä ei tehdä esim. 350 litran varaajalla varustettua mallia (vrt. LÄ:n V-malli)? Moni ei innostu erillisvaraajista.
Jani
-
Se on faktatieto. Joka tarkoittaa, että kun se säiliön vesi loppuu niin aivan sama onko pumppu täys- vai osatehoinen.
Sen vesimäärän lämmittämiseen kuluu tasan sama määrä energiaa molemmissa tapauksissa.
6-7 tunnin aikana kuivuu jo shampoo tukkaan ;D
Jos se säiliö on tyhjä, niin kumpi saa sinne aikaisemmin lämmintä vettä?
-
Onko sillä jotain merkitysta tuleeko sitä lämmintä vettä säiliön kerran tyhjettyä tunnin vai tunnin ja 5 minuutin päästä.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
-
Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa.
Jani
Selitätkö tarkemmin... Tarkoittanet että kompressorin teho on noin 25-30kW, niin se voi tehdä vettä "on-line" kaksi viikkoa. Vai?
-
Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa.
Jani
Selitätkö tarkemmin... Tarkoittanet että kompressorin teho on noin 25-30kW, niin se voi tehdä vettä "on-line" kaksi viikkoa. Vai?
Tarkoittaa sitä että tämän pumpun teho on 0/35 astetta tuotolla 20kW. Ja sen verran se vie lämmittää 600litraa tunnissa 5 asteista vesijohtovettä 35 asteiseksi. Tosin tuolta kaivosta ole saanut ikinä 0-asteista liuosta, vaan aina lämpimämpää.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
No ei, myös isolla kompuralla pärjää. Ero vielä korostuu kun talon lämmitystarve on suuri, ainakin tulistuspumpuissa. Vaihtoventtiilikone antaa vissiin vaan kämpän "viilentyä".
Käytä laskuria niin ei tarvitse ihmetellä: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/veden%20l%e4mmitys.xls
Hyvähän se on olla vähän reserviä ettei tarvitse jännittää ;D
Jani
-
Onko sillä jotain merkitysta tuleeko sitä lämmintä vettä säiliön kerran tyhjettyä tunnin vai tunnin ja 5 minuutin päästä.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
Faktat faktoina ero tarkemmin: tunti/tunti+8min34s.
Tuohan on nyt kaikenkaikkiaan ihan tuulesta temmattu että se säiliö tyhjenisi. ;)
-
Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa.
Jani
Selitätkö tarkemmin... Tarkoittanet että kompressorin teho on noin 25-30kW, niin se voi tehdä vettä "on-line" kaksi viikkoa. Vai?
Tarkoittaa sitä että tämän pumpun teho on 0/35 astetta tuotolla 20kW. Ja sen verran se vie lämmittää 600litraa tunnissa 5 asteista vesijohtovettä 35 asteiseksi. Tosin tuolta kaivosta ole saanut ikinä 0-asteista liuosta, vaan aina lämpimämpää.
Eli tuollaiseen 8kW:n lämmitystehontarpeen talon tulisi laittaa 20-25 kW Lämpöpumppu ??? :D :D Eikö helpompi ja parempi tapa ole mitoittaa isompi säiliö kuin ylisuuri kompura joka pätkii, maksaa paljon jne.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
No ei, myös isolla kompuralla pärjää. Ero vielä korostuu kun talon lämmitystarve on suuri, ainakin tulistuspumpuissa. Vaihtoventtiilikone antaa vissiin vaan kämpän "viilentyä".
Käytä laskuria niin ei tarvitse ihmetellä: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/veden%20l%e4mmitys.xls
Hyvähän se on olla vähän reserviä ettei tarvitse jännittää ;D
Jani
Ei tarvii laskuria. Reservi tuosta ideasta kyllä löytyy tai sitten talon tulee olla 350-400 neliöinen :P
Isokone + pieni säiliö ei onnistu.
-
Onko sillä jotain merkitysta tuleeko sitä lämmintä vettä säiliön kerran tyhjettyä tunnin vai tunnin ja 5 minuutin päästä.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
Faktat faktoina ero tarkemmin: tunti/tunti+8min34s.
Tuohan on nyt kaikenkaikkiaan ihan tuulesta temmattu että se säiliö tyhjenisi. ;)
Kappas vaan, laskin pienessä punaviinissä päässäkin noin lähelle ;)
Kyllä se vaan tuppaa joskus tyhjenemään. ;D
Siksi Lämpöässän uusissa V-malleissa nostetaan alaosan minimilämpötilaa kesällä yli 40C:een.
Katos Jotta saarahan täyrel tehol tulistusta ;)
-
Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh (huom. Energiaa)
P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW
Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !
Väittäisin, että joku mättää tässä kaavassa. Tuolla kaavalla tulos on ihan sama, että ootko suihkussa vartin vai koko tunnin. Jos 7 hlö suihkuttelee vartin, niin tuolla kaavalla siihen menisi 8kW pumpun tehot vuorokauden ajalta...
EDIT Luin/ymmärsin väärin. Eli siis yksi vartin suihku vie energiaa 6,9kWh. Ja jos se 12 litraa minuutissa kuumavesivirtaama lämmitetään onlinenä, niin lämmittimen teho pitäis olla 27kW. Ymmärsinkö nyt oikein?
-
Jep.
-
Onko sillä jotain merkitysta tuleeko sitä lämmintä vettä säiliön kerran tyhjettyä tunnin vai tunnin ja 5 minuutin päästä.
Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.
Faktat faktoina ero tarkemmin: tunti/tunti+8min34s.
Tuohan on nyt kaikenkaikkiaan ihan tuulesta temmattu että se säiliö tyhjenisi. ;)
Kappas vaan, laskin pienessä punaviinissä päässäkin noin lähelle ;)
Kyllä se vaan tuppaa joskus tyhjenemään. ;D
Siksi Lämpöässän uusissa V-malleissa nostetaan alaosan minimilämpötilaa kesällä yli 40C:een.
Katos Jotta saarahan täyrel tehol tulistusta ;)
40C tarkottaa tyhjää, vai!? Eipä taida ihan tarkottaa...
40C on edullisempaa tehdä käyttövettä kuin 50C, siehen tarkotukseenhan se menee kesällä.
-
Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh (huom. Energiaa)
P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW
Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !
Nimenomaan!
Ja näin ollen on ihan sama onko kompura mitoitettu täydelle teholle 8kW tai osateholle 7kW, jos talon max. lämmitystehontarve on 8kW.
Ei kai muuten kukaan oikeesti tapa "legionellalaisia" kahdesti viikossa, kun niitä oikeesti ei ole laisinkaan tavattu koko pohjoismaissa säiliörakenteessa!
Kyllä sitä legionellabakteeria näköjään esiintyy Suomessakin.
http://www.metsateollisuus.fi/INFOKORTIT/LEGIONELLAVIIHTYYKAIKKIALLA/Sivut/default.aspx
Suomessa havaitaan vuosittain muutama legioonalaistautitapaus. Todennäköisesti tautitapauksia on kuitenkin enemmän, arviolta 100-200 vuosittain, mutta legionelloosia ei osata erottaa muista keuhkokuumeista. Suomessa on todettu yksi legionellojen aiheuttama epidemia vuonna 1995, jolloin neljä ihmistä sairastui legioonalaistautiin sairaalassa ja kaksi heistä menehtyi.
Nykyisin mahdollisuudet ja menetelmät legionellojen havaitsemiseksi ovat parantuneet. Suomessa lähes kolmannes tutkituista lämpimän talouskäyttöveden järjestelmistä ja puolet jäähdytysvesijärjestelmistä sisältää viljeltäviä legionellabakteereja.
Legionellat saattavat päästä ilmaan ilmastusaltaiden, bioreaktoreiden, jäähdytystornien, ilmankostuttimien aerosolipitoisen ilmavirran mukana sekä puhdistusten yhteydessä. Bakteerit voivat levitä myös lämmin- ja kylmävesijärjestelmiin liitettyjen suihkujen kautta.
-
Onhan sitä suomessa, tottakai. Ei kai sitä kukaan kiellä!
Yleisimpiä paikkoja on esim. tavaratalojen vihannestiskien/huoneiden ilman vesisumutusjärjetelmät.
Mutta säiliörakenteessa se on todella harvinainen. Niitä kuitenkin on olemassa putkistorakenteissa.
Jos haluaa sen säiliön käyttää kuumana niin ihan se on oma päätös. Mutta kaksi kertaa viikossa on liioittelua.
Ainakin kannattaa laittaa se kuumennus ennen Saunahetkeä, jolloin sen energia saa myös käytettyä hyväksi.
Eli kuolleita legionellaisia sataa niskaa ;)
Ja jos palataan Offtopicin jälkeen takaisin otsikkoon.
Lämpöässän tiivistelmä dippityöstä on kusetusta, koska mitään käyttöveden "loppu"kuumennusta ei ole kuin heidän omassa pumppumallissa. ;D
-
Lämpöässän tiivistelmä dippityöstä on kusetusta, koska mitään käyttöveden "loppu"kuumennusta ei ole kuin heidän omassa pumppumallissa.
Ja osateho-kokoteho-Suomi-Ruåtsi-vaihtoventtiili-tulistus-isovaraaja-pikkuvaraaja -taistelu jatkuu ;D
Oletan, että tuolla "loppukuumennuksella" ei tarkoiteta sitä 25kW onlinekuumennusta, vaan sitä, että joskus joillakin pumpputyypeillä ja/tai tehomitoituksilla joudutaan käyttää sahkövastusta pumpun apuna, että saadaan varaajan yläosan lämpötila nousemaan yli 55 asteen.
-
Lämpöässän tiivistelmä dippityöstä on kusetusta, koska mitään käyttöveden "loppu"kuumennusta ei ole kuin heidän omassa pumppumallissa.
Ja osateho-kokoteho-Suomi-Ruåtsi-vaihtoventtiili-tulistus-isovaraaja-pikkuvaraaja -taistelu jatkuu ;D
Oletan, että tuolla "loppukuumennuksella" ei tarkoiteta sitä 25kW onlinekuumennusta, vaan sitä, että joskus joillakin pumpputyypeillä ja/tai tehomitoituksilla joudutaan käyttää sahkövastusta pumpun apuna, että saadaan varaajan yläosan lämpötila nousemaan yli 55 asteen.
Joo se on eri asia. Mutta kun loppukuumennusta ei missän mallissa ole, kuin lämpöässä omassa mallissa.
Parhaimmillaan vaihtoventtiilikoneella tehdään +65 astetta ja ihan uusin tekniikka R410 kylmäaineella Ilma-vesilämpöpumppu puolella tekee +75C vettä.
Itsellä on tulistuskone, mutta siinäkin varaajan pyyntönä on +52C astetta, koska kaikki siitä ylöspäin on minulla turhaa.
Säiliöni on 500 litraa, mutta seuraavaan taloon se on 700-800 litraa, jolla saan lämpötiloja edelleen alaspäin. Silloin ehkä pärjään jopa +48C varaajan lämpötilalla.
Tämä on tälläistä hifistelyä. Mutta kiva tietää kun kompura tekee pienillä painetasoilla ja hyvällä COP:lla mukavasti ja pitäikäisesti hyristen matalaa lämpötilaa.
-
Missä Lämpöässän mallissa "loppukuumennus" suoritetaan sähkövastuksella?
-
Missä Lämpöässän mallissa "loppukuumennus" suoritetaan sähkövastuksella?
Ei vissiin millään? Tai sitten tällä CTC:n valmistamalla C-mallilla?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2078.0
Jani
-
Tuo C-malli on nettisivujen mukaan samanlainen, kun muutkin ei-tulistus-pumput, että vastusta käytetään vain silloin, kun pumpun tehot ei piisaa (tai halutaan tappaa legionellat tai halutaan kuumempaa käyttövettä). Pumpulla pitäis saada sama +55C kun muillakin pumpullla.
-
Missä Lämpöässän mallissa "loppukuumennus" suoritetaan sähkövastuksella?
Ei kyllä missään...niinku oletusarvoisesti.
Tai toisaalta pumpussa kuin pumpussa jos vaan asetukset siihen jamaan laittaa...siis käytetetään vastusta lämmitykseen.
Täällä pitää lukea aina silloin tällöin "rivien välistä", vaatii vähän silmää.
-
Taitaa tuo Tero sitten kirjoitella "vähän" provomielessä...
-
Tuo C-malli on nettisivujen mukaan samanlainen, kun muutkin ei-tulistus-pumput, että vastusta käytetään vain silloin, kun pumpun tehot ei piisaa (tai halutaan tappaa legionellat tai halutaan kuumempaa käyttövettä). Pumpulla pitäis saada sama +55C kun muillakin pumpullla.
Siinä ei ole vaihtoventtiiliä, eli siinä suhteessa se eroaa "ruotti-pumpuista". Se ei ole muuten ollenkaan hassumpi vaihtoehto tuon varaajakokoluokan pumpuksi.
-
Taitaa tuo Tero sitten kirjoitella "vähän" provomielessä...
Minulla ei ole mitään syytä "provoilla". Omistan itse kotimaisen tulistuspumpun ja olen tässäkin palstalla ollut jopa sitä vastaan!
Kyseenalaistan sen edelleen määrätyissä tilanteissa.
Mielestäni tuo L-Ässän Täydellinen täysteho vs. käyttöveden jälkikuumennus sähköllä on ihan potaskaa, koska kukaan ei niin tee.
Edelleen lämpöpumppu toimii aina paremmin mitä alhaisempi lauhtumispaine. Jotta saadaan se aikaiseksi niin varaajan lämpötila on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena. Toisaalta pitkä käyntijakso pidentää kompuran käyttöikää lisäksi kiinnittämällä huomio kylmäkoneikon rakenteeseen esim. imukaasun tulistus, riittävän iso nestevaraaja ym.
Jotta saadaan yhdistelmä alhainen lämpötila + riittävästi käyttövettä + pitkä käyntijakso, niin varaajan tulee olla iso ja lämmönsiirtopinta-alan käyttöveteen iso jotta energia siirtyy ja suihkusta saadaan sitä 38C vettä.
Toisaalta oma lukunsa on emännän tiskaus, koska rasva ei irtoa liian haaleassa vedessä ;D
Aikani asioita mietittyäni omaan seuraavaan taloon tulee 80-100% mitoituksella varustettu vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumppu paluuvesi ohjauksella isolla noin 700-800 litran varaajalla.
Keruupiirin kierrätän jollain muotoa varaajan alaosan tai poistoilman kautta. Sitä tosin en vielä 100% ratkaissut.
Aurinkokierukan voisin varaajaan laittaa. Tosin se lienee (on) turha.
Siinä voisi jotain tulevaisuudessa kierrätellä.
Edit: asioita + noin 20 kiroitusvirhettä
-
Keruupiiriä ei varmaan kannata kierrättää varaajan kautta. Vaikka teho lisääntyy, niin tuskin se kumminkaan mikään ikiliikkujakaan on (paitsi jos lämmittää varaajaa pumpun lisäksi jollain auringolla, tuulella tai ilmaisella puulla). Mutta sellainen itsetehty aurinkopaneeli tjms halpa systeemi ja siitä shuntilla +20-asteinen liuos pumpulle, niin luulisi COPpien parantuva radikaalisti.
-
Niinpäs pitäisi laskea paljonko energiaa se ottaa varaajan alaosasta tai esim. lattialämmityksen paluusta. Tuo energiahan tehdään käyttökertoimella. Samalla selviää paljonko sen lämpötila nousee ja siitä saadaan uusi COP.
Auringon voi unohtaa. Se kun ei paista kun energiaa tarvitaan.
Poistoilmakin on turhan viileää LTO:n jälkeen.
Yleensä näissä jutuissa tulee 110% vastaan investoinnin kannattamattomuus ;D
-
Täähän levis ku jokisen eväät, niiku vähän aina, mut se on elämän rikkaus et ihmisillä on omat mielipiteet . :D.
-
Keruupiiriä ei varmaan kannata kierrättää varaajan kautta. Vaikka teho lisääntyy, niin tuskin se kumminkaan mikään ikiliikkujakaan on (paitsi jos lämmittää varaajaa pumpun lisäksi jollain auringolla, tuulella tai ilmaisella puulla). Mutta sellainen itsetehty aurinkopaneeli tjms halpa systeemi ja siitä shuntilla +20-asteinen liuos pumpulle, niin luulisi COPpien parantuva radikaalisti.
Jep, kannattaa muistaa se, mikä se nyt oli?, se energian häviämättömyyden laki...ei sitä tosiaan noin vaan jostain tupsaha, kyllä se jostain on aina pois. Auringosta sitä (täältä maasta katsoen) tupsahtelee, ainut siinä on noiden vehkeiden hinnat täällä maassa mitä Suomeksi kutsutaan.
-
Jopas levisi kuin Jokisen eväät.
Ei ole monessakaan puheenvuorossa puututtu itse asiaan eli varsinaiseen Di-työhön.
Kuka seuraavista tunnustaa lukeneensa koko Di-työn kannesta kanteen eikä vaan pelkästään tiivistelmän.
Tikma, Tero, Matias, Koti Enossa, Raid, Commo73, niperox, Roori, Rauski, Sailor?
Tämä diplomityö on esiselvitys tulistuksenpoistoa hyödyntävän pientalomaalämpöpumpun
tuotekehityshankkeelle.
Työn päämääränä on löytää energiatehokkaimmat
yleisesti hyväksyttävät kylmäaineet ja parhaat toiminta-arvot täystehoiseen
tulistuksenpoistoa hyödyntävään maalämpöpumppuun, jolla lämmitetään sekä rakennusta
että käyttövettä.
Jos lukisitte edes johdannon, niin tietäisitte mitä Di-työssä käsitellään ja kommentoisitte siinä käsiteltyjä aiheita. Hyi hävetkää tekstejänne.
Näin hyvää ja selväkielistä lämpöpumppujen toimintaperiaatteita käsittelevää yleisselvitystä en ole vielä nähnyt missään ja varsinaisen Di-työn aiheeseen on paneuduttu ansiokkaasti ja esitetty ratkaisumallit selkeästi.
Kun luette tämän Di-työn tiedätte paljon enemmän ettekä vain luule tietävänne.
Yksi parhaista Di-töistä minkä olen koskaan lukenut.
ATS
-
Jopas levisi kuin Jokisen eväät.
Ei ole monessakaan puheenvuorossa puututtu itse asiaan eli varsinaiseen Di-työhön.
Kuka seuraavista tunnustaa lukeneensa koko Di-työn kannesta kanteen eikä vaan pelkästään tiivistelmän.
Tikma, Tero, Matias, Koti Enossa, Raid, Commo73, niperox, Roori, Rauski, Sailor?
Tämä diplomityö on esiselvitys tulistuksenpoistoa hyödyntävän pientalomaalämpöpumpun
tuotekehityshankkeelle.
Työn päämääränä on löytää energiatehokkaimmat
yleisesti hyväksyttävät kylmäaineet ja parhaat toiminta-arvot täystehoiseen
tulistuksenpoistoa hyödyntävään maalämpöpumppuun, jolla lämmitetään sekä rakennusta
että käyttövettä.
Jos lukisitte edes johdannon, niin tietäisitte mitä Di-työssä käsitellään ja kommentoisitte siinä käsiteltyjä aiheita. Hyi hävetkää tekstejänne.
Näin hyvää ja selväkielistä lämpöpumppujen toimintaperiaatteita käsittelevää yleisselvitystä en ole vielä nähnyt missään ja varsinaisen Di-työn aiheeseen on paneuduttu ansiokkaasti ja esitetty ratkaisumallit selkeästi.
Kun luette tämän Di-työn tiedätte paljon enemmän ettekä vain luule tietävänne.
Yksi parhaista Di-töistä minkä olen koskaan lukenut.
ATS
Ihan hyvä nuijankopautus pöytään, siis kehotus "asiaan" eli otsikon mukaisiin teksteihin.
Eipä silti ei hävetä yhtään .... omat kommentit enemmänkin kommentin kommentteja ;)
Luin ja harpoin tuon läpi kannesta kanteen sillee hyvinkin nopeella tahdilla ettei sen asiasisältöihin voi ottaa kantaa.
Se tossa niinku tarttui päällimäisenä mieleen että vertaillaan eri kylmäaineita, niissä kohdissa tuli itse pysähdeltyä enemmän.
Kyllähän siinä oli asiaan perehdytty ja paljon nähty vaivaa, ja pitää siinä olla kaikki piirinsuurtein olla kohillaan kun dippatyö kerran on.
-
jos taas heittäis väliin ;D
Paljon asiaa mahtuu ao. työhön ei siinä mitään. Mutta mitä uutta työssä oikein on? Selvä perusvirhe ja kantava ajatus taustalla on mielestäni kuitenkin koko ajan se että kuten esim. sivulla 84 todetaan syvään rintaääneen...
Lainaus:
" Tulosten mukaan tulistusjärjestelmä oli kaikissa tarkastelluissa tilanteissa energiatehokkain ja tulistuksen hyödyntäminen näytti ERITTÄIN KANNATTAVALTA."
Vaikka kuinka noita tarjouksia ja hyötyjä on tullut tarkasteltua niin en saa millään tulistuksen lisäkustannuksia takaisin... ei edes korkoja siitä. Eli ollaan taas peruskysymyksen äärellä. :) Osin varmaan em. syystä tämäkin tutkmus on tehty...ja se olis ollut syytä mainita. Silloinhan oltais puhtain jauhoin liikkeellä.
-
Lainaus:
" Tulosten mukaan tulistusjärjestelmä oli kaikissa tarkastelluissa tilanteissa energiatehokkain ja tulistuksen hyödyntäminen näytti ERITTÄIN KANNATTAVALTA."
Vaikka kuinka noita tarjouksia ja hyötyjä on tullut tarkasteltua niin en saa millään tulistuksen lisäkustannuksia takaisin... ei edes korkoja siitä.
Tuo on laitteiston hankintaa ja hintaa arvioivan kuluttajan kannalta järkevä ja johdonmukainen ajatus. Kuluttajan peruskysymys koskee sitä, millainen laite on kustannustehokkain.
Tutkijan peruskysymys ilmenee tutkielman otsikosta "kylmäaineen vaikutus pientalolämpöpumpun energiatehokkuuteen". Tutkimuksessa ei ole millään tavalla arvioitu kannattavuutta laitteiden hankinta- ja käyttöhintojen kannata. Tutkimus on tehty ja sen tulokset saatu yksinomaan laskennallisesti. Nämä ovat tutkimuksessa tehtyjä rajauksia ja jos lukija etsii vastauksia joihinkin muihin kysymyksiin, niin hän lukee väärää tutkimusta.
Jos valitun tutkimusasetelman puitteissa saadaan tulistusjärjestelmän ja muiden järjestelmien laskennallisen energiatehokkuuden eroksi 10 - 20 %, niin mielestäni on perusteltua sanoa että ero on merkittävä ja että tulistuksen hyödyntäminen näyttää erittäin kannattavalta. Kukapa ei olisi ilahtunut 10 - 20 % pienemmästä lämmitysenergian kulutuksesta?
On myös päivänselvää, että kun tuo ero muutetaan sähkölaskussa näkyväksi energianhinnaksi, niin laitteiden hankintahintaan nähden taloudellinen säästö on vähäinen.
Tutkielman yksi ongelmallinen puoli on se, ettei siinä perustella, miksi vertailuun on valittu juuri sellaiset järjestelmät kuin on valittu ja miksi tutkimusasetelma on muotoiltu juuri tuollaiseksi. Lukija ei siis voi tietää tätä.
Kuten tässä viestiketjussa on useaan otteeseen ponnekkaasti tuotu esille, vertailussa käytettävät järjestelmät ovat nykyisin markkinoilla oleviin järjestelmiin nähden sillä tavoin vieraita, että saatuja tuloksia eri mallisten pumppujen energiatehokkuuden suhteen on vaikea pitää pumpun hankintaa harkitsevan kuluttajan kannalta relevantteina. Tässä suhteessa tulokset ovat epäkiinnostavia.
Siitä, että lukijalle ei kerrota riittävästi perusteluja tehdyille valinnoille, ei kuitenkaan ole välttämätöntä tehdä heti sellaista johtopäätöstä, että valinnan perusteena olisi ollut tarkoitushakuinen tulosten manipulointi. Jos asia lukijaa vaivaa, niin todennäköisesti tutkija on kysyttäessä valmis kertomaan tekemistään ratkaisuista.
-
jos taas heittäis väliin ;D
Paljon asiaa mahtuu ao. työhön ei siinä mitään. Mutta mitä uutta työssä oikein on? Selvä perusvirhe ja kantava ajatus taustalla on mielestäni kuitenkin koko ajan se että kuten esim. sivulla 84 todetaan syvään rintaääneen...
Lainaus:
" Tulosten mukaan tulistusjärjestelmä oli kaikissa tarkastelluissa tilanteissa energiatehokkain ja tulistuksen hyödyntäminen näytti ERITTÄIN KANNATTAVALTA."
Vaikka kuinka noita tarjouksia ja hyötyjä on tullut tarkasteltua niin en saa millään tulistuksen lisäkustannuksia takaisin... ei edes korkoja siitä. Eli ollaan taas peruskysymyksen äärellä. :) Osin varmaan em. syystä tämäkin tutkmus on tehty...ja se olis ollut syytä mainita. Silloinhan oltais puhtain jauhoin liikkeellä.
Perun puheeni. DI-työssä tosiaan osatehoisessa EI OLE tulistuksen poistoa.
Ehkä tässä helposti menee sekaisin se, että vertailua ei tehdä vaihtoventtiilikoneiden ja tulistuspumppujen välillä vaan nimenomaan pelkästään tulistuspumppujen kesken. Osa- ja täystehoisen tulistuspumpun hinnanero ei käytännössä ole kuin muutamia satasia. Usein on kyse siitä, että valitaan kahden vierekkäisen tehon pumpuista esim. 8kW vai 10kW pumppu. Valmistajien hinnastoistahan nämä käy selville.
Se, että miksi ruotsalaisten pumput on niin paljon halvempia ja kannattaako niitä ostaa on tyystin eri kysymys, johon mietitään vastaukset muilla perusteilla kuin mitä on käytetty tässä dippatyössä.
-Markku-
-
Jopas levisi kuin Jokisen eväät.
Ei ole monessakaan puheenvuorossa puututtu itse asiaan eli varsinaiseen Di-työhön.
Kuka seuraavista tunnustaa lukeneensa koko Di-työn kannesta kanteen eikä vaan pelkästään tiivistelmän.
Tikma, Tero, Matias, Koti Enossa, Raid, Commo73, niperox, Roori, Rauski, Sailor?
Tämä diplomityö on esiselvitys tulistuksenpoistoa hyödyntävän pientalomaalämpöpumpun
tuotekehityshankkeelle.
Työn päämääränä on löytää energiatehokkaimmat
yleisesti hyväksyttävät kylmäaineet ja parhaat toiminta-arvot täystehoiseen
tulistuksenpoistoa hyödyntävään maalämpöpumppuun, jolla lämmitetään sekä rakennusta
että käyttövettä.
Jos lukisitte edes johdannon, niin tietäisitte mitä Di-työssä käsitellään ja kommentoisitte siinä käsiteltyjä aiheita. Hyi hävetkää tekstejänne.
Näin hyvää ja selväkielistä lämpöpumppujen toimintaperiaatteita käsittelevää yleisselvitystä en ole vielä nähnyt missään ja varsinaisen Di-työn aiheeseen on paneuduttu ansiokkaasti ja esitetty ratkaisumallit selkeästi.
Kun luette tämän Di-työn tiedätte paljon enemmän ettekä vain luule tietävänne.
Yksi parhaista Di-töistä minkä olen koskaan lukenut.
ATS
Mä oon lukenut dippatyön moneen kertaan lävitte. Ja oon kyllä sitä mieltä, että siinä on aivan pahissti hyvää ja järkevää asiaa. Varsinkin se osa, jossa tutkitaan energiankulutusta eri lämpötiloissa on kaikille vähänkään lämpöpumpuista kiinnostuneille erittäin rahanarvoista tietoa. Tiivistelmän luin vasta sitten, kun siitä alkas tulla negatiivista kommenttia. Mielestäni en ole kertaakaan moittinut dippatyötä? Itsehän sen linkin esille laitoin ja koitin vähän kehuakin...
-
Lueskelin sitten sitä itse työtä.
Eikä se siitä mihinkään muutu.
Alla lainaus diplomityöstä:
*******************************************
Työssä tarkastellaan kolmea tai neljää kytkentää, riippuen tarkasteltavan kylmäaineen
ominaisuuksista. imukaasuvaihdin (tapaus b) lisätään tulistuksenpoistojärjestelmään
tarvittaessa. Jos kylmäaine tulistuu huonosti, imukaasuvaihtimella pyritään saamaan
enemmän energiaa käyttöveden loppulämmitykseen. imukaasuvaihdinta ei kannata
laittaa, jos kuumakaasun lämpötila nousee hyvin korkeaksi jo perustapauksessa
(a). Kytkennät ovat:
a. täystehoinen tulistuksenpoistojärjestelmä
b. täystehoinen tulistuksenpoistojärjestelmä imukaasuvaihtimella
c. täysitehoinen lämmitys keskuslämmityksen osalta, mutta käyttöveden loppukuumennus
vastuksella
d. osateho 60 %, jolloin lisälämmitys ja loppukuumennus tuotetaan vastuksella.
Osatehomitoituksessa lämpöpumppu on mitoitettu teholle 60 % maksimitehontarpeesta
10,5 kW, jolloin mitoitusteho [ch934]mit on 6,3 kW.
************************************************
Edelleen kysyn:
Missä pumpussa käyttövedenloppukuumennus tehdään vastuksella?
Miksi osatehomitoitus on 60% eikä esim 80-90%?
Esimerkiksi alla olevissa lämpöpumpuissa ei mitään käyttöveden loppukuumennusta:
NIBE
Thermia
IVT
Geopro
Vaillant
ja tietämykseni mukaan yo. pumput edustavat noin 65-75% Suomessa vuosittain myydyistä pumpuista. mm. Näissä pumpuissa kompura tekee lämpöisen käyttöveden loppuun asti.
Lainaus
******************************************
Yksiosaisessa
varaajassa loppukuumennus tehdään myös säätötilanteessa sähköllä. Käyttöveden
lämmitystarpeen osuus tulistuksenpoistojärjestelmän ylävaraajassa, eli tulistimella
lämmitettävä osuus, on sama, kuin yksiosaisen varaajan tapauksessa (c ja d) vastuksella
lämmitettävä osuus.
*******************************************
Missä nykyajan lämpöpumpussa on yksiosainen varaaja?
Aika outo lähtö-asetanta tutkimukselle?
Ps. Kylmäaine vertailu on mielenkiintoista.
-
Aika outo lähtö-asetanta tutkimukselle?
Vertailuasetelmaa ei tutkimuksessa perustella ja se tuottaa pumpun ostopäätösten tekemisen kannalta hyödytöntä tietoa.
Olisiko joku valmis miettimään sitä, millainen asetelma olisi parempi? Mitä pitäisi tutkia ja miten?
-
Lueskelin sitten sitä itse työtä.
Eikä se siitä mihinkään muutu.
Edelleen kysyn:
Missä pumpussa käyttövedenloppukuumennus tehdään vastuksella?
Miksi osatehomitoitus on 60% eikä esim 80-90%?
Esimerkiksi alla olevissa lämpöpumpuissa ei mitään käyttöveden loppukuumennusta:
NIBE
Thermia
IVT
Geopro
Vaillant
ja tietämykseni mukaan yo. pumput edustavat noin 65-75% Suomessa vuosittain myydyistä pumpuista. mm. Näissä pumpuissa kompura tekee lämpöisen käyttöveden loppuun asti.
Missä nykyajan lämpöpumpussa on yksiosainen varaaja?
Aika outo lähtö-asetanta tutkimukselle?
Ps. Kylmäaine vertailu on mielenkiintoista.
Jos pumppu mitoitetaan täystehona lämmitykselle ja loput tarvittaessa vastuksella, niin mitoitus on melko lähelle 80% osatehomitoitusta. Ja edelleenkin väittäisin, että tuo lopukuumennus vastuksella tarkoittaa sitä, että jos pumpun teho ei piisaa, niin käytetään vastusta. Vastusta ei ole mitään järkeä käyttää, mikäli pumpussa on vielä tehoreserviä jäljellä, en tiedä kenenkään valmistajankaan sitä suosittelevan (paitsi pumpun käyttönoton ja legionellakuumennuksen aikana)
Listaamasi pumput ovat juurikin sellaisia, että pumpun tehon loppuessa käyttöön otetaan vastus. Jos kovilla pakkasilla pumppu ei yksinkertaisesti osatehomitoituksesta johtuen (ei käytettävästä tekniikasta johtuen) pysty nostamaan käyttövesivaraajan lämpötilaa riittävän korkealle ja lämmittämään samanaikaisesti taloa, niin voidaan mielestäni sanoa, että loppukuumennus suoritetaan vastuksella, kun sitä käytetään pumpun rinnalla. Jos vastusta ei jouduta ikinä käyttää, niin pumppu on silloin täystehomitoitettu, oli se sitten vaihtoventtiilikone, tulistuskone tai jotain siitä väliltä.
Ainakin Niben pumput toimii niin, että pumppu lämmittää vuorotellen käyttövesivaraaja ja lämmitysverkostossa kiertävää vettä. Käyttöveden lämmitykselle annetaan maksimiaikaraja, jonka jälkeen pumpppu siirtyy taas lämmittämään taloa. Mikäli käyttövesivaraajan lämpötila ei kerkiä nousta tänä aikana tarvittavan korkealle, pumppu ottaa käyttöön vastuksen ja "loppukuumentaa" käyttövesivaraajan ja lämmitysveden vastuksen avulla. Tällöin pumppu on niin sanotusti osatehomitoitettu. Nibessä vastus on lauhduttimen jälkeen, joten se vastus loppukuumentaa veden, ei esilämmitä sitä :)
Eikös nuossa vaihtoventtiilikoneissa juurikin ole yksiosainen varaaja, kun varaaja on pelkästään kuumaa käyttövettä varten? Teoriassa tulistinvehkeillä saadaan jopa +95 asteista vettä varaajan yläosaan. Jos ilman tulistinta joku jostain kumman syystä haluaa yhtä kuumaa vettä se joudutaan kuumentaa vastuksella. Ilman tulistinta pumppu tuottaa maksimissaan +65 asteista vettä.
Mielestäsi outo lähtöasetanta tutkimukselle johtunee siitä, että tutkimus on tehty nimenomaan Lämpöässän tuotekehitystä varten. Sitä ei ole tehty mollaamaan muita valmistajia tai muita tekniikoita vaan kehittämään tulistintekniikkaa.
-
[
1. Jos pumppu mitoitetaan täystehona lämmitykselle ja loput tarvittaessa vastuksella, niin mitoitus on melko lähelle 80% osatehomitoitusta. Ja edelleenkin väittäisin, että tuo lopukuumennus vastuksella tarkoittaa sitä, että jos pumpun teho ei piisaa, niin käytetään vastusta. Vastusta ei ole mitään järkeä käyttää, mikäli pumpussa on vielä tehoreserviä jäljellä, en tiedä kenenkään valmistajankaan sitä suosittelevan (paitsi pumpun käyttönoton ja legionellakuumennuksen aikana)
2. Listaamasi pumput ovat juurikin sellaisia, että pumpun tehon loppuessa käyttöön otetaan vastus. Jos kovilla pakkasilla pumppu ei yksinkertaisesti osatehomitoituksesta johtuen (ei käytettävästä tekniikasta johtuen) pysty nostamaan käyttövesivaraajan lämpötilaa riittävän korkealle ja lämmittämään samanaikaisesti taloa, niin voidaan mielestäni sanoa, että loppukuumennus suoritetaan vastuksella, kun sitä käytetään pumpun rinnalla. Jos vastusta ei jouduta ikinä käyttää, niin pumppu on silloin täystehomitoitettu, oli se sitten vaihtoventtiilikone, tulistuskone tai jotain siitä väliltä.
3. Ainakin Niben pumput toimii niin, että pumppu lämmittää vuorotellen käyttövesivaraaja ja lämmitysverkostossa kiertävää vettä. Käyttöveden lämmitykselle annetaan maksimiaikaraja, jonka jälkeen pumpppu siirtyy taas lämmittämään taloa. Mikäli käyttövesivaraajan lämpötila ei kerkiä nousta tänä aikana tarvittavan korkealle, pumppu ottaa käyttöön vastuksen ja "loppukuumentaa" käyttövesivaraajan ja lämmitysveden vastuksen avulla. Tällöin pumppu on niin sanotusti osatehomitoitettu. Nibessä vastus on lauhduttimen jälkeen, joten se vastus loppukuumentaa veden, ei esilämmitä sitä :)
4. Eikös nuossa vaihtoventtiilikoneissa juurikin ole yksiosainen varaaja, kun varaaja on pelkästään kuumaa käyttövettä varten? Teoriassa tulistinvehkeillä saadaan jopa +95 asteista vettä varaajan yläosaan. Jos ilman tulistinta joku jostain kumman syystä haluaa yhtä kuumaa vettä se joudutaan kuumentaa vastuksella. Ilman tulistinta pumppu tuottaa maksimissaan +65 asteista vettä.
5. Mielestäsi outo lähtöasetanta tutkimukselle johtunee siitä, että tutkimus on tehty nimenomaan Lämpöässän tuotekehitystä varten. Sitä ei ole tehty mollaamaan muita valmistajia tai muita tekniikoita vaan kehittämään tulistintekniikkaa.
1. Pumppu mitoitetaan aina vain lämmitystehontarpeen mukaan.
Työssä lukee käyttöveden loppukuumennus
2. Lämpötila ja teho on kaksi eri asiaa.
3. Ei Nibe toimi näin vaan, muistaakseni 45 min käyttövesilämmitysjakson jälkeen vaihtoventtiili siirtyy lämmittämään taloa, jotta se ei jäähdy. Sen jälkeen mikään ei jää lämmittämään käyttövettä.
Huom. tulistus ei tuo lisää tehoa.
4. Varaajassa on kaksi osaa ulko- ja sisävaippa. Niinpä jos joku tarvitsee 95 asteista vettä ;D
5. Jos se on tehty vain tuotekehitykseen, niin lopputulemasta ja varsinkin tiivistelmästä saa aivan eri kuvan
Kone ei anna kirj. enemp
-
2. Jos ei ole riittävästi tehoa, niin ei ole myöskään riittävän korkeaa lämpötilaa.
3. Nibe 1240:n käyttöohjeesta:
Käyttövettä tarvittaessa lämpöpumppu priorisoi sen
tuotannon ja alkaa lämmittää käyttövettä maksimiteholla.
Silloin ei siirretä lämpöä lämpöjohtoverkkoon.
Käyttöveden lämmityksen pisintä aikaa voidaan säätää
valikossa 1.3. Sen jälkeen lämpöä tuotetaan jäljellä
olevan jakson aikana, jota voidaan säätää valikossa
1.2, ennen kuin käyttövettä voidaan lämmittää mahdollisesti
vielä lisää.
Jos sähkövastus on kytketty lämmöntuotantoon ennen
käyttövesilämmitystä, sen tehoporras 1 toimii käyttövesilämmityksen
aikana. Käyttövesilämmitys käynnistyy,
kun käyttövesianturin arvo on laskenut asetettuun
käynnistyslämpötilaan (25 – 55 °C), säädetään
valikossa 1.4. Käyttövesilämmitys pysähtyy, kun
käyttövesianturin (88) arvo on saavutettu
(30 – 60 °C), säädetään valikossa 1.5. Vedenlämmitys
on lisäksi mahdollista silloin kun lämpöpumppu on
saavuttanut lämmöntuotannon katkaisupisteen ja
käyttöveden lämpötila on alle 2 °C yli käyttöveden
lämmityksen käynnistyspisteen. Näin minimoidaan
käynnistyskerrat.
4. Sisävaipassa on puhdas kuuma käyttövesi ja ulkovaipassa vesi, mikä kiertää lauhduttimessa. Eli käytännössä yksiosainen varaaja. Ei siis siten, että varaajan yläosaa käytetään KV-kuumennukseen ja alaosaa talon lämmittämiseen. Ulkovaippaa käytetään vain ja ainoastaan KV:n lämmittämiseen ja sisävaippaa KV:n varastoimiseen. Ns kehittyneemmissä varaajissa sisävaippa on korvattu kierukalla. Sisävaipassa ei ole vastuksia vaan ne ovat ulkovaipassa.
5. Tiivistelmä on myyntimiesten poimintoja muuten hyvästä dippatyöstä.
-
2. Jos ei ole riittävästi tehoa, niin ei ole myöskään riittävän korkeaa lämpötilaa.
3. Nibe 1240:n käyttöohjeesta:
Käyttövettä tarvittaessa lämpöpumppu priorisoi sen
tuotannon ja alkaa lämmittää käyttövettä maksimiteholla.
Silloin ei siirretä lämpöä lämpöjohtoverkkoon.
Käyttöveden lämmityksen pisintä aikaa voidaan säätää
valikossa 1.3. Sen jälkeen lämpöä tuotetaan jäljellä
olevan jakson aikana, jota voidaan säätää valikossa
1.2, ennen kuin käyttövettä voidaan lämmittää mahdollisesti
vielä lisää.
Jos sähkövastus on kytketty lämmöntuotantoon ennen
käyttövesilämmitystä, sen tehoporras 1 toimii käyttövesilämmityksen
aikana. Käyttövesilämmitys käynnistyy,
kun käyttövesianturin arvo on laskenut asetettuun
käynnistyslämpötilaan (25 – 55 °C), säädetään
valikossa 1.4. Käyttövesilämmitys pysähtyy, kun
käyttövesianturin (88) arvo on saavutettu
(30 – 60 °C), säädetään valikossa 1.5. Vedenlämmitys
on lisäksi mahdollista silloin kun lämpöpumppu on
saavuttanut lämmöntuotannon katkaisupisteen ja
käyttöveden lämpötila on alle 2 °C yli käyttöveden
lämmityksen käynnistyspisteen. Näin minimoidaan
käynnistyskerrat.
4. Sisävaipassa on puhdas kuuma käyttövesi ja ulkovaipassa vesi, mikä kiertää lauhduttimessa. Eli käytännössä yksiosainen varaaja. Ei siis siten, että varaajan yläosaa käytetään KV-kuumennukseen ja alaosaa talon lämmittämiseen. Ulkovaippaa käytetään vain ja ainoastaan KV:n lämmittämiseen ja sisävaippaa KV:n varastoimiseen. Ns kehittyneemmissä varaajissa sisävaippa on korvattu kierukalla. Sisävaipassa ei ole vastuksia vaan ne ovat ulkovaipassa.
5. Tiivistelmä on myyntimiesten poimintoja muuten hyvästä dippatyöstä.
2. Edelleen lämpötila ja teho on eri asia.
- Saat esim 500W:n teholla litran vettä kiehumaan, eikö?
3. Kun varaajan lämpötila laskee, niin kompura käynnistyy. Kun se laskee vielä lisää, jos käyttöveden tave on erityisen suuri otetaan avuksi vastus, jos se on sallittu, Noinniinkuin lyhkäisesti. Ihan sama kuin tulistuspumpussa, jos vastus on sallittu.
Ja kaikki yllä nimen omaan jos.
4. Miksi pidät "kierukkavaraajaa" kehittyneempänä?
5. Niinpä! Lueppa uudestaan mitä kirjoitan ekassa viestissäni tässä topicissa.
-
Tuota noin,mites se oikein menee jos on tulistinpumppu ja kovien pakkasten aikaan lämmönkulutus olisi sitäluokkaa että lauhdutin ei pysty tarvittavaa lämpöä tuottamaan ja lauhdutinkierron lämpö alkaa laskea kun kulutus on suurempi kuin tuotto.
Miten tässä tilanteessa tulistinvaihtimen lämpö menee,laskeeko se samassa suhteessa kuin lauhduttimen lämpö vai pysyykö kompressorilta tulevan kuumakaasun lämpö muuttumattomana?
-
Kompuralta lähtevän kuumakaasun lämpö pysyy likimain vakiona, mutta varaajan veten lämpötila yksinkertaisesti vain laskee, jos siitä imetään enemmän energiaa, mitä siihen lämmönvaihtimissa pystytään varata. Dippatyön mukaan Lässän tulistimelta lähtevän veden lämpötila on suoraan verrannollinen sinne pumpattavaan veden lämpötilaan. Jos varaajan alaosan lämpötila laskee, laskee ennemmin tai myöhemmin myös yläosan lämpö. Geoprossa tulistimelta lähtevän veden lämpötilan pitäis olla likimain vakio, mutta kyllä sekin lopulta hyytyy, jos varaajasta imetään enemmän energiaa mitä sinne syötetään.
-
Oikein!
Tosin Geoprossa veden massavirtaa tulistimen yli pienennetään ja pienennetään mitä kylmempää vettä lauhduttimelta saadaan, jotta asetusarvon mukainen lämpötila toteutuu. Jos mitoitus on mennyt todella persiilleen, niin kaatuuhan tuokin :D
-
Pidän sellaista varaajaa, jossa kuuma käyttövesi lämmitetään kierukassa, kehittyneenpänä, koska tällöin vettä ei tarvi makoottaa kuumana tai haloisena montaa päivää. Tämä juuri sen mahdollisen legionellabakteerin takia. Muutenkin väittäisin, että vesi vaihtuu varmemmin kierukan sisällä mitä isossa säiliössä. Olettaisin, että vesi säilyy kylmänä paremmin mitä lämpöisenä.
-
Aika outo lähtö-asetanta tutkimukselle?
Vertailuasetelmaa ei tutkimuksessa perustella ja se tuottaa pumpun ostopäätösten tekemisen kannalta hyödytöntä tietoa.
Olisiko joku valmis miettimään sitä, millainen asetelma olisi parempi? Mitä pitäisi tutkia ja miten?
Kaiketi se paras tapa on verrata kustannuksia tietyn aikajakson esim 20 vuotta yli. Eri kustannuserien muutosten arvaaminen tulevaisuuteen on jokseenkin turhaa joten lähtöarvoina voisi olla tämän päivän hintatasot
-sähköenergia
-laitehinnat (tarjoushinnat markkinoilta)
-arvioidut ylläpitokulut
Jos sitten vertaa ILP vs. MLP niin siinä on jonkin verran enemmän arvioitava kokonaisuutta ja arvostusasioita. ILP kuormittaa sähköverkkoa kylmimpänä talviaikana huonon hyötysuhteensa takia ja siten vaikuttaa valtakunnan sähkötaseeseen joka taas mahdollisesti nostaa sähkön hintaa. Mutta kuten nyt laman ollessä käsissä näyttää tuo sähkön hinta olevan ...ainakin tukkusähkön osalta ihan kohtuullinen. Sähköyhtiöt takovat voittoja mutta toisaalta niillä on muutaman tulevan vuoden aikana kalliita projekteja edessä, mm. etäluettavat mittarit. 80% talouksista pitäisi olla varustettu moisilla jo 2013.
Hieman jos tässä koko tästä ketjusta kommentoin... niin kokonaisuutena kuitenkin ja pääosin hyvin tervetullut DI-työ ja antoisaa ajatusten vaihtoa näkyvissä :D Aika usein nämä opinnäytetyöt antavat tekijälle itselleen paljon enemmän kuin yritykselle. Niin nähdäkseni tälläkin kertaa. "Ei mitään uutta länsirintamalla"
-
Tero on moneen kertaan ihmetellyt tuota veden loppukuumentamista vastuksella ja pumpun osatehomitoitusta siten, että se on lämmitykseen täysteho, muuta kv vastuksella. Nyt löytyi ehkä lähde tällaiselle tekstille. Sulpun sivuilla sanotaan seuraavaa:
Kotimaiset lämpöpumppuvalmistajat käyttävät yleisesti höyrynjäähdytin-lämmönsiirrintä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen, kun ulkomaiset valmistajat puolestaan loppukuumentavat (priimaavat) käyttöveden sähkövastuksella
Mitoittaminen mahdollisimman korkeaan höyrystyslämpötilaan ( 0 - +3 ºC) ja vastaavasti alhaiseen lauhtumislämpötilaan (+35 - +40 ºC) parantaa merkittävästi lämpöpumpun hyötysuhdetta. Käyttöveden loppukuumennus (priimaus) suoritetaan erillisessä varaajassa sähkövastuksella.
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=77