Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: J.Enter - 09.03.08 - klo:18:39
-
Heips,
Tässä on muutto uuteen taloon edessä kolmen viikon sisään ja sisällä puhisee V 10,5. Vaikka insinjööri en olekaan, kovasti tuo pumpun säätäminen kiinnostaa ja aika moneen kertaan olen Tämänkin foorumin viestit lukenut.
Joku viisaampi nyt siis minua ohjatkoon eteen päin... Monessa vietissä puhuraan ylä- ja alaeroista varaajan lämpöjen suhteen. Ovatko nämä asetukset nyt sen "kuuluisan" huoltokoodin takana. En ainakaan omasta 201-karvalakki säätimestä niitä löydä (muuta kuin sen sähkövastuksen erot).
Jokainen pumppu on varmasti säätöjen osalta oma yksilönsä, mutta silti kiinnostaisi tietää millaiset asetukset olisivat tehdasasetusten ohella "ne parhaimmat" pidemmässä ajassa. Tarkoituksena kun on aika pitkälti noiden asetusten kanssa enemmän mennä tyylillä "ammu ja unohda" kuin "säädä päivittäin".
Muuten ihan sivuhuomautuksena... Tuo Ouman Trends näyttää aika vahvasti samalta kuin jo edesmenneen taloautomaatiofirman HomeSoftin vastaavat käppyrät. Onko kukaan huomannut samaa?
Kiitos ja anteeksi (siis tästä "for dummies"- tyylisestä kysymyspatterista).
-
Moro,
Asetusarvojen kautta (huoltokoodi lukee pumpun sisällä - ainakin meillä 1324) pääsee tosiaan säätämään vaikka itsensä pihalle ;D
Ylämin, AlaMin , erot jne ovat kätevimmin huoltotila "Maalämmitys" valikossa
Kerrohan kokemusksia sitten kun niitä kertyy. Meilläkin V10.5 ollut ajossa 7/2007 lähtien ja parametrejä kokeiltu laidasta laitaan sekä tuijotettu Trendin käyriä vaikutusten seuraamiseksi. :o
Siihen puuhaan on arvokasta tietoa täältä foorumilta tullut paljon. Kannattaa seurailla
-Ville
JKL mlk
-
No niin...
Nyt on päästy muuttamaan ja pumppu sen kun raksuttaa... Tosin muutamia mietteitä on mielessä.
Foorumilla on puhuttu paljon tuosta pätkäkäynnistä ja sen ongelmallisuudesta. Meillä melkein tuntuisi olevan toisin päin. Pumppu pärähtelee käyntiin harvakseltaan, mutta sitten saattaa olla päällä hieman pidempiä aikoja (ei nyt sentään tunteja, vielä en ole koskaan onnistunut tarkkaan kellottamaan noita käyntijaksoja ja trendsiä en vielä ole ehtinyt virittämään).
Siinä amatööriä hieman alkaa huimaamaan, kun huomaan teknisen tilan vielä eristämättä olevien maapiirin putkien alkavan jäätää... Eli lämpöä ainakin nesteestä kyllä saadaan, mutta hieman huolettaa tässä tapauksessa tuon porakaivon kunto. Mahtaako kaivosta saada tarpeeksi energiaa tosi kovilla pakkasilla?
Sitten on vielä semmoinen pieni asia... Putkarit ilmasivat hieman huonosti maapiiriin ja sinne jäi takaisiniskuventtiilin taakse pikkuisen ilmaa (eli lorisee paluuputkessa). Sanoivat ponneekkaasti, että se ei haittaa (koska ilmaavat piirin uudelleen kun tulevat tekemään kesällä jäähdytystä), mutta itseäni asia hieman mietityttää... Ja kommenttia tähänkin kaipaan.
Kiitos jo etukäteen kommenteista.
T-Aloitteleva MLP-mies
-
Samat neuvot taas kerran ???
Laitat maapiirin meno- ja paluuputkeen digitaalisen lämpötilamittarin anturin vaikka teipillä kiinni ja eristettä päälle (vaikka kangasrätti). Mikäli paluuputki on kovasti kylmä (<-1) ja tulo vastaavasti reippaasti plussan puolella niin voi olla että sulla on mutasihti tukossa (onko putsattu?).
Tuo lorina ei todellakaan ole suotavaa...tekee just saman ilmiön kuin tukossa oleva mutasihti :-/
Jos teknisessä tilassa on kosteutta ja maapiirin putki on eristämättä niin pakkasen puolella olevaan putkeen kondensoituu ja jäätyy ilmankosteutta, joka sinänsä on normaalia.
HUOM! Jos et vielä laittanut niin nyt on korkea aika laittaa tietosi tiedonkeruuketjuun: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.0
Jani
-
Moro
Lämpöpumpun säätäminen riippuu suuresti lämmitettävästä talosta ja lämpimän veden käyttötottumuksista.
Parhaan hyötysuhteen saat, kun käytät lämpöpumppua mahdollisimman matalissa lämpötiloissa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa lämpimän veden riittävyyden kanssa.
Sinulla on ilmeisesti lattialämmitys (uusi talo). Suosittelen ajamaan varaajan alaosaa "kelluvalla" lämpötilansäädöllä. Aseta "Ala_min" 30C ja "Ala_ero" 6C. Tällöin lämpöpumppu käynnistyy alaosan lämpötilan laskiessa menovesi -1C ja pysähtyy menovesi +5C. Alaeroa voi kasvattaa lisääkin mutta tällöin on vaarana, että säätöventtiili avautuu niin paljon , että aletaan ottaan vettä lämmityspiiriin myös varaajan yläosasta (=ei hyvä).
Varaajan yläosan asetusarvot riippuvat lämpimän veden tarpeesta. Ellei ole poreammetta ja jos lämmintä vettä ei loroteta holtittomasti kannattaa aloittaa matalilla yläosan lämpötiloilla. Aseta "Ylä_min" 50C ja "Ylä_ero" 6C. Tällöin pumppu käynnistyy kun yläosan lämpötila laskee 50-3C (=47C) ja pysähtyy kun lämpötila on 50+3C (=53C). Ellei lämmin vesi riitä, niin nosta "Ylä_minimiä" kunnes lämmin vesi riittää.
Sinullahan on porakaivo? Kuinka syvä - aktiivisyvyys? Paluuputken huurtuminen johtunee siitä, että uuden talon energiankulutus on normaalia suurempi johtuen esim rakenteiden kuivattamisesta ja ehkä keskeneräisistä rakennusvaiheista (=muutetaan puolivalmiiseen taloon _ nimimerkki "kokemusta on"). Kuinka monta tuntia lämpöpumppu käy vuorokaudessa nykykeleillä?
"Takaiskuventtiilin taka jäänyt ilmaa" Miksi maapiirissä ylipäätään on takaiskuventtiili? Ei ole mitään prosessiteknistä tarvetta. Ellei ilmaa ole tolkuttomasti, se kyllä vähitellen liukenee keruunesteeseen ja poistuu paisunta-astian kautta pois.
ATS
-
Vastaan vain tuohon takaiskuventtiili-kysymykseen.
On sillä kyllä funktio, mikä ilmeneeyhdestä edellä olevasta postauksesta.
Tulevat kuulemma asentamaan jäähdytyksen. Jos jäähdytykseen käytetään maapiirin nestettä, nii takaiskuventtiiliä tarvitaan, että saadaan neste kulkemaan oikeata kautta, mikäli lämpöpumpun maapiirin pumppu ei ole käynnissä.
-
Moro
Lämpöpumpun säätäminen riippuu suuresti lämmitettävästä talosta ja lämpimän veden käyttötottumuksista.
Näinhän se on... Tuossa täytyy hieman ottaa kirvestä käyttöön ja venäläistyylisesti ilmeisesti kovistella putkareita hieman holtittimasta työstä. TÄytyy kokeilla noita säätöjä (nyt ollut ylälämpö 48 jal aa 40, tuosta erosta en ole niin varma en siihen ole koskenut). Näillä säädöillä on ainakin ihan hyvin lämpöä piisannut. Noita käyntiaikoja olen koittanut haarukoida ja pidemmällä aikavälillä (siitä kun pumppu laitettiin pyörimään tähän hetkeen saakka) käyntiä on ollut suunnilleen 30 % ajasta. Tosin tässä on huomattavaa, että muutimme taloon vasta pari viikkoa sitten ja lämpimän veden kulutus ennen tätä hetkeä on ollut käytännössä olematonta. Päivittäistä seuraamista en ole ehtinyt vielä aloittaa. Aloitan sen nyt.
Kaivoa minulla on tuossa pihassa 178 metriä ja aktiivivesisyvyys pitäisi olla vähintään 170 metriä (näin porarit väittivät, itse en päässyt toteamaan).
Tässähän tätä taas tulikin... Kiitos jo etukäteen kaikille miestä mäessa auttaneille!
-
Itse itselleni vastaten... Edellisen vuorokauden aikana pumppu jylläsi sellaiset 5 tuntia. Lämpötila näillä leveysasteilla oli keskimäärin jotain 4-5 välissä.
Sellainen asia tuli tässä mieleen vielä, että onko tavallista, että ylälämpötila ja alalämpötila ovat käynnin loppuvaiheessa hyvin lähellä toisiaan, vaikka asetuksissa on eroa melkein 20 astetta (alalämpö 30 ja ylälämpö 48)? Eli esimerkiksi alalämpö 42 ja ylälämpö 43.
Vai pitääkö alkaa olla tehtaan suuntaan yhteydessä?
-
Moro,
Alaosan nopea lämmönnousu pysäyttää kompuran eikä yläosa ehdi mukaan "riittävästi". Tätä on ihmetelty ja analysoitu V-sarjalaisissa. Seppaant on löytänyt joitain teknisiä syitä näiden uusien V-sarjalaisten murheisiin (lastentauteihin).
Itselläni yläMin on 53 ja ala muistaakseni 40 ja aika lähelle yläosaa se alaosan lämpö ehtii käynnin aikana kunnes raja tulee.
Vaihteleeko yläosan lämmöt millaisissa rajoissa ?
-Ville
-
Taas on hieman aikaa pumppua kytätty... Olen koittanut nostella ja laskea lämpötiloja ja havainnoida sitten muutoksia. Vaan kyllä tässä kovasti näyttää siltä, että pumppu lämmittää aika hyvin koko varaajan samaan lämpötilaan ensin (käynnin loppuessa eroa vain muutamia asteita ala ja ylälämmön osalta).
Osaavatko muut uuden V-sarjalaisen omaavat kommentoida tähän jotain "kikkaa" millä pumpun saisi uskomaan noita kahta rajaa paremmin?
-
Vaan kyllä tässä kovasti näyttää siltä, että pumppu lämmittää aika hyvin koko varaajan samaan lämpötilaan ensin (käynnin loppuessa eroa vain muutamia asteita ala ja ylälämmön osalta).
Minä arvelen, että sinulla on tulistinlinja "säätö"-venttiili liian paljon auki. Venttiilihän on konehuoneen vasemmalla puolella olevan kannen alla, tilassa missä ovat myös lataus- ja tulistuspumppu. Toinen putki ylhäältäpäin varaajan puoleisessa päässä.
Perusasento tälle rimpulalle palloventtiilille on n. puoliksi auki (50%).
Ennen kuin muutat venttiilin asentoa liimaa kahvan alle venttiilin runkoon esim pala pahvia, johon voit merkitä venttiilin asennon ja muutosten jälkeen voit mahdollisesti palata entiseen asentoon.
Ennen kuin alat säätää tulee tietää tulistimelta varaajalle menevän veden lämpötila. Kaiva digitaalisen ulko / sisälämpömittarin varsinainen anturi suojakuorestaan, eristä paljaat johtimet esim. uittamalla anturi epoksissa. Teippaa anturi putken pinnalle ja lämpöeristä hyvin.
Säädön periaate on:
Lämpöpumpun käynnistyttyä pitää tulistimelta tulevan veden lämpötilan olla parin kolmen minuutin kuluttua n.10C korkeampi kuin mikä on yläosan pysäytysraja.
Tämä 10C korkeampi lämpötila johtuu siitä, että putki varaajan yläosaan kulkee varaajan ala- ja yläosan vesitilan kautta. Mittausteni mukaan V-7:ssä putkessa menevän veden lämpötila laskee 8 -10C. V-10,5:ssähän on luonnollisesti suurempi tulistinteho ja virtaus ja näin ollen lämpötilan putoaminen jonkin verran pienempi.
Onhan selvää, että varaajan yläosaan ei kannata ajaa kylmempää vettä kuin mikä on yläosan pysäytysraja.
Jos yläosaan ajetaan pitkän aikaa pysäytysrajaa kylmenpää vettä, on selvää, että pysäytysraja saavutetaan vasta kun koko varaaja niin ala- kuin yläosakin ovat lähes tasalämpöiset.
ATS
-
Lisäys edelliseen:
Ennen kuin alat säätää tulistusta, laita asetusarvoiksi aiemmassa viestissäni ehdottamani arvot.
ATS
-
Laitetaan kokeiluun... Palaan tuloksilla viikonlopun jälkeen.
-
Nyt on pumppu muutaman hetken raksuttanut... Tuo mainittu tulistinventtiili on nyt kuristettu siten, että varaajan suuntaan menee 56-61 asteista tavaraa.
Mutta siitäkin huolimatta ylävaraaja jäähtyy ja alavaraaja lämpenee käynnin alkuvaiheessa (eli lämpötilat lähestyvät toisiaan).
Säädöt ovat nuo edellä mainitut noiden lämpötilojen suhteen. Voiko olla niin, että olen kuristanut tuota venttiiliä jo liikaakin vai missä menee mies metsään...
-
Tuo mainittu tulistinventtiili on nyt kuristettu siten, että varaajan suuntaan menee 56-61 asteista tavaraa.
Ensinnäkin L-Ässä suurine varaajineen on sen verran hidasliikkeinen, että johtopäätöksiä kannattaa tehdä vasta muutaman käyntijakson jälkeen, joiden aikana ei saisi käyttää lämmintä vettä, koska se sekoittaa aina varaajan lämpötasapainoa.
Jos sinulla on ylä_min 50C ja ylä_ero 6C, on tällöin yläosan pysäytysraja 53C. Kun varaajan suuntaan menee 56-61C vettä, ja jos vesi jäähtyy 8C ennenkuin se pääsee varaajan yläosaan, on se sinne päästyään vasta 48-53C eli vielä alle yläosan pysäytysrajan.
Kurista venttiiliä vielä lisää siten, että lämpötila nousee 4-5C verran. Mikä oli venttiilin asento ennen kuin aloit säätää ja mikä seon nyt?
Eihän se varaajan vesitilassa kulkevasta putkesta hävinnyt lämpö hukassa ole, se on vain väärässä paikassa.
ATS
-
Lisää on kuristettu... Nyt menee sellaista 66 asteista tavaraa sisällä.
Venttiili on tällä hetkellä minun näkemyksen mukaan semmoiset maksimissaan 1/3 auki. Kun lähdin tätä operaatiota tekemään, niin se oli noin puolessa välissä.
-
Itse itselleni taas vastaten... Nyt tämä "haaste" on mennyt sille asteelle, että alaosa lämpenee nopeammin kuin yläosa, eli tapahtuu kompressorin pysähtyminen.
Voisiko tässä olla mitenkään kyseessä anturivirhe? Eli joko ala tai ylävaraajan lämpötilaa mittaava anturi olisi huonosti/rikki? Ainakin tuo alavaraajan lämpötilaa mittaava anturi näyttäisi olevan aika "purkkaviritysmäisesti" kiinni... Vähän jotain valkoista mömmöä tuubissa ja piuha siellä...
-
alaosa lämpenee nopeammin kuin yläosa
Näinhän sen pitää teoriassakin olla. Oletetaan, että tulistimen teho on 20% kokonaistehosta, niin tällöin V10,5:llä on lauhduttimen teho n. 8,4 kW ja tulistimen teho n. 2,1 kW. Edelleen oletetaan, että talon lämmittämiseen menee 3,0 kW, tällöin jää varaajan alaosan 280 litran vesimäärän lämmittämiseen 6,4 kW:n teho.
Tällä teholla varaajan alaosa lämpiää keskimäärin 16,5C tunnissa. Latauspumppu kierrättää alaosan veden kerran n. 10 minuutissa.
Tulistimen 2,1 kW:n teholla lämpiää teoriassa varaajan yläosan 140 litraa keskimäärin 12,8C tunnissa.
Jos tulistinpiirissä lämpötilaero on 20C, on virtaus 2,1 kW:n teholla 1,5 l/min. varaajan yläosan 140 litran vesimäärä kiertää kerran n. 1,5 tunnissa.
Varaajan yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on n. 80 litraa vettä. Varaajan yläosaan ajetun veden saavuttaessa anturin tason on se jo n. 50 min "vanhaa".
Varsinkin varaajan yläosassa on suuret aikaviiveet ja siitä syystä sen käyttäytyminen näyttää joskus oudolta.
ATS
-
Hyvät teoriat, jotka kyllä periaatteessa rauhoittivat...
Mutta silti.. ei kai varaaja kuulu lämmetä täysin tasaisesti (kuten nyt tapahtuu)? Tai sitten olen ymmärtänyt jotain ihan väärin?
-
Mutta silti.. ei kai varaaja kuulu lämmetä täysin tasaisesti (kuten nyt tapahtuu)? Tai sitten olen ymmärtänyt jotain ihan väärin?
Kyllä ehdottamillani asetusarvoilla pitäisi yläosan olla selvästi lämpimämpi kuin alaosan. Laitahan numeroarvoja käyntijakson alusta keskivaiheilta ja lopusta (kaikki mittaukset)
Katso yksityisviestini!
ATS
-
Saitko J.Enter lämpeämään yläosan nopeammin? Jos sait, niin millä virityksillä?
Minä olen pähkäillyt näiden samojen "ongelmien" kanssa. Pumppuna LÄ V13. Ylä- ja alaosa ovat käyntijäkson lopussa lähes samoissa lukemissa.
-
Laitappa latauspumpun kiertoa pienemmälle, siinä se ongelma mahtaa olla...
-
Minä olen pähkäillyt näiden samojen "ongelmien" kanssa. Pumppuna LÄ V13. Ylä- ja alaosa ovat käyntijäkson lopussa lähes samoissa lukemissa.
Näin kesäaikaan kun varsinainen lämmitystarve on pieni, pääasiallinen syy siihen, että ylä ja alaosan lämpötilat ovat lähellä toisiaan käyntijakson lopussa on seuraava.
Alaosan tilavuus on 67% koko tilavuudesta ja lauhdutin (lataus) piirin teho on n. 80% lämpöpumpun kokonaistehosta. Ja nyt kun alaosasta ei oteta tehoa lämmitykseen on ilmeistä, että sen lämpötila nousee korkeaksi, koska sinne tungetaan enemmän tehoa kuin mitä sieltä otetaan.
Lämmityskaudella, kun alaosaa kuormitetaan enemmän, ja lämpöpumppu käy alaosan ohjaamana pitäisi ala- ja yläosan välillä olla selvä lämpötilaero.
Se millä ulkoilman lämpötilalla tämä tapahtuu riippuu pumpun asetusarvoista, talon lämmitystarpeesta ja lämpimän veden kulutuksesta. Minulla tämä raja-arvo oli n. -7C ja säätöjen ja parin muutoksen jälkeen sain sen nouseen arvoon +10C.
ATS
-
Näin kesäaikaan kun varsinainen lämmitystarve on pieni, pääasiallinen syy siihen, että ylä ja alaosan lämpötilat ovat lähellä toisiaan käyntijakson lopussa on seuraava.
Alaosan tilavuus on 67% koko tilavuudesta ja lauhdutin (lataus) piirin teho on n. 80% lämpöpumpun kokonaistehosta. Ja nyt kun alaosasta ei oteta tehoa lämmitykseen on ilmeistä, että sen lämpötila nousee korkeaksi, koska sinne tungetaan enemmän tehoa kuin mitä sieltä otetaan.
Lämmityskaudella, kun alaosaa kuormitetaan enemmän, ja lämpöpumppu käy alaosan ohjaamana pitäisi ala- ja yläosan välillä olla selvä lämpötilaero.
Se millä ulkoilman lämpötilalla tämä tapahtuu riippuu pumpun asetusarvoista, talon lämmitystarpeesta ja lämpimän veden kulutuksesta. Minulla tämä raja-arvo oli n. -7C ja säätöjen ja parin muutoksen jälkeen sain sen nouseen arvoon +10C.
ATS
Kiitoksia seeppant selvennyksestä.
Juuri tuollatavalla minulla on pumppu nyt toiminutkin (käynnistetty 9/07), eli lämmityskaudella ala- ja yläosan erot ovat olleet selkeämmät, mutta nyt lämpimillä keleillä erot ovat kaventuneet lähes olemattomaksi. Tämän takia olenkin koittanut lueskella tätä foorumia ja etsiä ratkaisua siihen että miten saisin optimoitua pumppua kesäkaudeksi siten että pumpun tuottama teho kohdistuisi pääasiassa varaajan yläosaan. Auttaako tähän esim. tuossa aiemmin mainittu tulistinventtiilin kuristaminen tai sitten tuo kiilepin mainitsema latauspumpun kierron pienentäminen?
Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin, kun minusta näin kesäaikaan ei kyllä kannattaisi tuhlata energiaa tuon alaosan lämmittämiseen? ???
-
Lämmityskaudella, kun alaosaa kuormitetaan enemmän, ja lämpöpumppu käy alaosan ohjaamana pitäisi ala- ja yläosan välillä olla selvä lämpötilaero.
Pitäisi olla se toinen käyttövesikierukka säiliön alaosassa kuormittamassa lämpöä pois sieltäkin.
Muutamissa pumpuissa sellainen on.
Esim. Geopro SH -pumpuissa on tankin alemmassakin osassa käyttövesikierukka.
Kylmä vesi menee ensinnä sen läpi ja ottaa tankin alaosastakin lämpöä ja sitten se sama vesi menee vielä toisenkin kierukan läpi,
joka taasen on säiliön yläosassa ja jossa on tankin kuumin sisältö, se tulistimelta tullut vesi.
Alaosan lämpötila on kesäkäytössä noin 30-40 astetta ja ylimmässä osassa, tulistusosassa lämpötila on noin 60-65 astetta.
Yläkierukassa kerätään käyttöveden lämpötilaan se viimeinen silaus, elikkä vesi "tulistetaan" sillä yläkierukalla.
Alakierukan avulla saadaan pumpulle vähän parempi COP -arvo varsinkin kesäkäytössä.
Lisäksi kuumavesi riittää paremmin, kun varaajan koko sisältö on käytettävissä käyttöveden lämmittämiseen.
Tuttuja juttuja foorumilaisille, vanhoille kokeneille konnille!
Täällä liikkuu kuitenkin paljon lukijoita, joille nämä jutut ovat uusia.
Siksi tämä "viisastelu".
-
Pitäisi olla se toinen käyttövesikierukka säiliön alaosassa kuormittamassa lämpöä pois sieltäkin.
Mutta eikös tuossa uudessa Lämpöässän V-mallissa ole juuri tuollainen kaksiosainen käyttövesi kierukka?
Ainakin tässä puhutaan kaksiosaisesta kierukasta:
http://www.aijaa.com/v.php?i=2174775.jpg
-
Pitäisi olla se toinen käyttövesikierukka säiliön alaosassa kuormittamassa lämpöä pois sieltäkin.
Muutamissa pumpuissa sellainen on.
Esim. Geopro SH -pumpuissa on tankin alemmassakin osassa käyttövesikierukka.
Kylmä vesi menee ensinnä sen läpi ja ottaa tankin alaosastakin lämpöä ja sitten se sama vesi menee vielä toisenkin kierukan läpi,
joka taasen on säiliön yläosassa ja jossa on tankin kuumin sisältö, se tulistimelta tullut vesi.
Alaosan lämpötila on kesäkäytössä noin 30-40 astetta ja ylimmässä osassa, tulistusosassa lämpötila on noin 60-65 astetta.
Yläkierukassa kerätään käyttöveden lämpötilaan se viimeinen silaus, elikkä vesi "tulistetaan" sillä yläkierukalla.
Alakierukan avulla saadaan pumpulle vähän parempi COP -arvo varsinkin kesäkäytössä.
Lisäksi kuumavesi riittää paremmin, kun varaajan koko sisältö on käytettävissä käyttöveden lämmittämiseen.
Tuttuja juttuja foorumilaisille, vanhoille kokeneille konnille!
Täällä liikkuu kuitenkin paljon lukijoita, joille nämä jutut ovat uusia.
Siksi tämä "viisastelu".
En tiedä onko pumppukohtaisista säädöistä kiinni, mutta ainakin JariA:n Geopron varaajan alaosa näyttäisi olevan enemmänki 40-50 asteen välillä kuin 30-40 asteen välillä:
http://mlp.jaria.net/
Vai onko tuo M10 anturi varaajan alaosan yläreunassa, kun käyntijakson aikana alaosan M10 ja keskiosan M4 lämpötilat käytännössä samat?
-Peca-
-
Mutta eikös tuossa uudessa Lämpöässän V-mallissa ole juuri tuollainen kaksiosainen käyttövesi kierukka?
Näinhän tämä on
Varaajan ala- ja yläosan lämpötiloista riippuen otetaan lämpimän veden lämmittämiseen suuruusluokaltaan 2/3 alaosasta ja 1/3 yläosasta.
ATS
-
En tiedä onko pumppukohtaisista säädöistä kiinni, mutta ainakin JariA:n Geopron varaajan alaosa näyttäisi olevan enemmänki 40-50 asteen välillä kuin 30-40 asteen välillä:
Vai onko tuo M10 anturi varaajan alaosan yläreunassa, kun käyntijakson aikana alaosan M10 ja keskiosan M4 lämpötilat käytännössä samat?
Itselläni on jatkuvasti yläanturin ja ala-anturin välillä 20 asteen ero. Alhaalta tulee sellaista 30-32 asteen vettä ja ylhäällä on 50-> vettä. Minulla vesi kerrostui kunnolla vasta laskettuani lauhdepumpun kierroksia.
Se Geopron ala-anturi on paluuputken yläpuolella. Hieman mennee offtopicciin mutta menkööt.
-
En tiedä onko pumppukohtaisista säädöistä kiinni, mutta ainakin JariA:n Geopron varaajan alaosa näyttäisi olevan enemmänki 40-50 asteen välillä kuin 30-40 asteen välillä:
http://mlp.jaria.net/
Vai onko tuo M10 anturi varaajan alaosan yläreunassa, kun käyntijakson aikana alaosan M10 ja keskiosan M4 lämpötilat käytännössä samat?
-Peca-
Juu, kysymys on Geopro Sh pumpusta ja SHB500 varaajasta. Varaajan alaosan lämpötilat pysyvät korkealla siksi, että lattiakiertoon ei mene lämmintä vettä laisinkaan. Mutta asetukset ovat talvisäädöillä siten, että pumppu pyrkii lämmittämään koko varaajan lämpimäksi. Täytyypä muuttaa asetuksia: kasvattaa yläeroa ja pienentää alaeroa.
JariA
-
Mistä Marqu sai kuvan?
Mutta eikös tuossa uudessa Lämpöässän V-mallissa ole juuri tuollainen kaksiosainen käyttövesi kierukka?
Ainakin tässä puhutaan kaksiosaisesta kierukasta:
http://www.aijaa.com/v.php?i=2174775.jpg
Se selittä meidän veden lämmitysongelman.
Yläosan lämmöt laskevat rajusti ja LKV lämpötila putoa alaosan alle suihkun aikana. Lyhytaikainen hanan avaminen jäähdyttä pelkä yläosa.
Tuon takiako jouduin lähtemään osatehotoimintaan, jossa SV käyttö sallitaan...?
Kuvan mukan liitynnät on aivan toisen päin kun V-mallin käyttöohjessa sivulla 8. Jos niin, "onnittelen" V mallin omistajaat tulevan muutostyön johdosta.
Lähden tänään tarkistelemaan kierukan liitosputkien syyvydet. Kytkentä tehty niin kuin ohjessa sanottu. >:(
Muita varaajan piirustuksia ei ole, kaikki oppii kantapään kautta..
Mitäs tehdäs ajattelee asiasta?/^%&"#!!! :o
(http://mydisk.wippiespace.com/trend_files/trendvedenriit.jpg)
Palan asian..
-
Mistä Marqu sai kuvan?
Tuo kuva on otettu eräästä power point esityksestä, jonka sain joskus kaverilta sähköpostilla. Se oli sellainen uusien V-mallien esittelymateriaali.
-
Marqu:lle
Olisiko 2007v uudet mallit kuvattuna vai "tulevaisuuden näkymät" ..? ts. Miltä ajalta?
-
Tarkistus osoittautunut ohjeiden merkinnat oikeaksi
Kylmäliitosputki on pidempi suoralta osalta, sisään mennyt 1,5 m vetojousi. kuuman veden putkessa on taas 20 senttia syvyttä. Niin kuin pitäisi olla. OK
Poikkeahan se markinointimaterialia selkeasti
190cm korkeudella ei päästy pohjalle asti. Mahdollisesti on tosiuusissa pumpuissa on sellainen kierukka.
Meidän on viime vuona marraskussa toimitettu V10.5
Mutta kuten näkyvissä trendissa vettä riittää vain 12 minutiksi normalille termostaatiselle suihkuhanalle, huolimatta että kompressorin käynissä ja lämmöt olivat miltei huipulla, lisäsähköllä mennään toistaiseksi (BTW veden virtaus on noin 10 l minutissa) luvattu 340 l kuumaa vettä, tulos on 120 l ???
Että sille.
-
Voinen taas palailla tähän aloittamaani ketjuun... Tänään kävi Ässän mies katsomassa konetta ja vaihtoi koko kompuran. Ottivat sen tutkimuksia varten tehtaalle pyörimään.
Nyt sitten ihmetellään uutta kompuraa ja sen toimintaa hetken aikaa. Palailen löydöksien kera tänne kunhan vain kerkiän. Ensi vaikutelma on ainakin kompuran äänen osalta se, että ihan kuin olisi hiljaisempi. Mutta lisää tulossa kunhan vain saan dataa vihkooni minulla kun tuota Oumanin Trendiä ei ole vieläkään koneeseen laitettu.
-
Tänään kävi Ässän mies katsomassa konetta ja vaihtoi koko kompuran. Ottivat sen tutkimuksia varten tehtaalle pyörimään.
Miksi vaihtoivat???????
ATS
-
Eivät keksineet mikä siinä mättää, niin päättivät ottaa sen testipenkkiin pyörimään. Nyt näin vuorokauden kokemukselle ainakin näyttäisi siltä, että uusi kompura tulistaa paremmin, eli lämmöt nousevat nopeammin. Tosin kyllä se ala-varaaja edelleen pysyttelee aika hyvin sen ylävaraajan kanssa kimpassa lämpöjen suhteen. Tosin nyt voi kyllä olla jo syy siinä, että lämmitykset ovat pois päältä ja pumppu lämpiää sisältä päin (= kuinka luotettavat ovat mittaustulokset). Mutta seuraillaan...
-
Itsellä 2007-vuoden V13 piirtää tällaista käppyrää:
(http://www.aijaa.com/img/b/00273/3575996.jpg)
Asetukset:
Ylämin: 55
Yläero: 6
Alamin: 35
Alaero: 6
Silmään pisti tuo ylälämmön notkahdus, kun pumppu lähtee käyntiin.
Auttaako juuri tähän tuo tulistinpiirin säätö?
Kokeilin aikaisemmin alaminimillä 30°C, mutta silloin varaajan ylälämpö notkahti vielä enemmän ja pumppu kävi 1,5h ennenkuin saavutti varaajan yläosan pysäytysrajan.
Nykyisillä arvoilla näyttäisi käyvän 1h ja pitävän taukoa 3h.
-
Silmään pisti tuo ylälämmön notkahdus, kun pumppu lähtee käyntiin.
Auttaako juuri tähän tuo tulistinpiirin säätö?
Jos pumppusi on tätä uutta V-mallia, niin tulistinpiiriä pitää säätää.
Lue tämä koko viestiketju. Sieltä löytyy ohjeita perusteluineen tulistinpiirin säätämiseksi.
Ennen säätötoimenpiteitä viritä lämpömittaukset tulistinpiirin sekä meno- että paluuputkeen.
Säädön periaate:
Tulistimelta ylävaraajaan menevän veden lämpötila pitää olla kompressorin käynnistymisestä parin minuutin kuluttua vähintään 5-8C ylävaraajan pysäytysrajaa korkeampi.
(Tämä pätee vain uuteen V-malliin)
ATS
-
Hienoa käppyrää PeteK!
Mukavasti näyttäis pysyvän varaajassa lämmöt noin kolmatta tuntia ennenkuin lähtee uudelleen käyntiin.
Kunpa pääsis Karhullakin samaan...
-
Hieman lisäkuvaa säädöistä:
(http://www.aijaa.com/img/b/00071/3638809.jpg)
Tulistinpiirin venttiili oli tehdasasetuksena täysin auki.
Virittelin lämpömittarin ja kuristin sen verran, että lämpötila nousi ~60°C, kun pumppu on pyörinyt noin 5min. Enempää en uskaltanut kuristaa. Nyt venttiili auki noin 1/3.
Parametrit:
Ylämin: 50
Yläero: 6
Alamin: 35
Alaero: 6
Yläosan lämpö nousee vain joka toisella kerralla yli tuon pysäytysrajan 53°C ennen alaosan nousemista yli pysäytysrajan.
Alla kuvaa, kun nostin alaminimin 40°C:een. Nyt näyttäisi pumppu ohjautuvan kokoajan varaajan alaosan mukaan.
(http://www.aijaa.com/img/b/00445/3638837.jpg)
Tässä vielä kuvaa, kun laskin latauspumpun nopeuden 3 -> 2
Näyttäisi olevan vielä rauhallisempi tuo yläosan lämpötilan muutos.
Tällaista tällä kertaa.
(http://www.aijaa.com/img/b/00488/3638856.jpg)
-
Yläosan lämpö nousee vain joka toisella kerralla yli tuon pysäytysrajan 53°C ennen alaosan nousemista yli pysäytysrajan.
Alla kuvaa, kun nostin alaminimin 40°C:een. Nyt näyttäisi pumppu ohjautuvan kokoajan varaajan alaosan mukaan.
Näinhän nämä V-mallit tyypillisesti tekevät.
Hyvän hyötysuhteen kannalta pitäisi alaosa saada käyrän ohjaamaksi.
Aseta Ala min 30C
Käyrä pyytää nyt n.33C
Nyt alaosan pitäisi käydä välillä 32C - 38C.
Nykyisellä Ala min 40C alaosa käy 40C - 46C. Keskimäärin 8C lämpimämpänä kuin matalin mahdollinen. Tämä vaikuttaa jo selvästi hyötysuhteeseen.
Ainakin V-7.0:ssa jos latauspumppu on lll-asennossa on virtaus niin suuri, että se sekottaa ja jäähdyttää selvästi ylävaraajan alaosaa. Minulla toimii parhaiten, jos latauspumppu on l-asennossa.
Pudota Ala min 30C:een ja säädä sen jälkeen tulistusta. Tämä 60C 5min jälkeen on ehkä vähän alakanttiin.
Ja laita uusia trendejä, koska niistä toiminta selviää parhaiten.
ATS
-
Näinhän nämä V-mallit tyypillisesti tekevät.
Hyvän hyötysuhteen kannalta pitäisi alaosa saada käyrän ohjaamaksi.
Aseta Ala min 30C
ATS
Kuinka korkeaksi tuon tulistuspiirin lämmön uskaltaa nostaa? Nykyisellä venttiilin asennolla piirin lämpö nousee yli 70°C:een, jos pumppu käy pitkään (esim. suihkun aikana).
Mites kun tuon alaminimin laskee noin matalalle, niin riittääkö käyttövedessä enää potkua käydä suihkussa.
Jos oletetaan, että menen suihkuun juuri kun pumppu on lepovaiheen lopussa. Kun varaajan ylälämpö on 53°C ja alalämpö 32°C, niin riittääkö tuosta lämmintä vettä kovin monelle pesijälle?
Täytyy kokeilla ja ihmetellä...
-
Kuinka korkeaksi tuon tulistuspiirin lämmön uskaltaa nostaa? Nykyisellä venttiilin asennolla piirin lämpö nousee yli 70°C:een, jos pumppu käy pitkään (esim. suihkun aikana).
Mites kun tuon alaminimin laskee noin matalalle, niin riittääkö käyttövedessä enää potkua käydä suihkussa.
Jos oletetaan, että menen suihkuun juuri kun pumppu on lepovaiheen lopussa. Kun varaajan ylälämpö on 53°C ja alalämpö 32°C, niin riittääkö tuosta lämmintä vettä kovin monelle pesijälle?
Täytyy kokeilla ja ihmetellä...
70C ei ole mitenkään paha. Mutta jos mittarisi asteikko loppuu siihen, niin kannattaa pitää max lämpötila siinä. Tulistetun veden lämpötila on verrannollinen alaosan lämpötilaan. Samalla venttiilin asennolla saadaan korkealla alaosan lämpötilalla kuumempaa tulistettua vettä kuin matalalla alaosan lämpötilalla.
Matalalla alaosan lämpötilalla on käyttöveden reservi pienempi. Riittävyys selviää kokeilemalla kuuntelemalla pesuhuoneesta tulevia kommentteja.
ATS
-
Hieman lisäkuvaa säädöistä:
(http://www.aijaa.com/img/b/00071/3638809.jpg)
Tulistinpiirin venttiili oli tehdasasetuksena täysin auki.
Virittelin lämpömittarin ja kuristin sen verran, että lämpötila nousi ~60°C, kun pumppu on pyörinyt noin 5min. Enempää en uskaltanut kuristaa. Nyt venttiili auki noin 1/3.
Parametrit:
Ylämin: 50
Yläero: 6
Alamin: 35
Alaero: 6
Yläosan lämpö nousee vain joka toisella kerralla yli tuon pysäytysrajan 53°C ennen alaosan nousemista yli pysäytysrajan.
Alla kuvaa, kun nostin alaminimin 40°C:een. Nyt näyttäisi pumppu ohjautuvan kokoajan varaajan alaosan mukaan.
(http://www.aijaa.com/img/b/00445/3638837.jpg)
Tässä vielä kuvaa, kun laskin latauspumpun nopeuden 3 -> 2
Näyttäisi olevan vielä rauhallisempi tuo yläosan lämpötilan muutos.
Tällaista tällä kertaa.
(http://www.aijaa.com/img/b/00488/3638856.jpg)
.... eli voimaa / täystehomitoitus, kun noin vartin kerralla käy talvipakkasella
Toisaalta pääasia, että lämpö riittää. Ehkä vähempikin teho riittäisi ?
Laitappa seuraaviin kuvaajiin näkyviin kuumakaasun lämmöt vielä, jos onnistuu, niin näkyy tulistuspoweria.
-
Pumppu on ylimitoitettu pelkälle talolle. Pumppuun on tarkoitus kytkeä autotalli tulevaisuudessa. Enää puuttuu vain se autotalli...
Otanpa seuraaviin kuviin kuumakaasun mukaan.
Asiasta toiseen.
Lattialämmitysjärjestelmänä WehoFloor, jossa on jakotukilla jokaiselle piirille virtausmittarit. Lattialämmityssuunnitelmissa on kerrottu jokaisen lattiapiirin virtaamat, jotka olen nyt säätänyt ohjeiden mukaan. Ongelma on se, että kokonaisvirtaamasta tulee niin iso, että LJ1-pumppu pitää olla 3-asennossa, jotta nuo suunnitelman virtaamat saavutetaan. Lämpö pysyy kyllä tasaisesti ~23,5-24 asteessa joka huoneessa noilla säädöillä. LJ1-piirin paluun lämpötila on noin 3 astetta matalampi kuin lähtö. Onko tuosta pumpun pidosta maksimilla muuta haittaa, kuin isompi sähkönkulutus?