Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: arska - 09.01.07 - klo:21:43
-
Olen ajatellut asentaa ns.pehmokäynnistimen S 15 malliin koska kun kompura hörähtää käyntiin niin valot vilahtavat ja sen kompuran käynnistys tuntuu ainakin tosi rajulta kun se rytkästään nopeasti käyntiin ja olettaisin että ko.laite ::) kenties tuo myös elinikää kompuralle...vai olenko oikeassa kertokaa mielipiteitä kannattaako tuhlata rahaa moiseen(n.300e) Kiitos
-
Lienee erittäin epätodennäköistä että se investointi maksaisi itseään takaisin.
Mutta saahan sitä asennuttaa mitä lystättää. Ainakin melkein.
Itsekin olen miettinyt että ei moinen pehmo haitaksi ainakaan olisi.
-
Kai moisen vois jostain käytettynä halvemmalla löytää, iipeistä nyt ainakin.
Itsellä olis tarve taajuusmuuttajalle järkevään hintaa. Pesutilojen 3~ viemäripumppu resonoi rakenteisiin kertaluokkaa vitusti ja käy kerrallaan noin 5 sekuntia, joten vähemmätkin kierrokset oletettavasti riittäis mainiosti.
-
Onkos kukaan viritellyt tuollaista? Mahtuuko sen asentamaan laitteen sisälle (tuskin?) vai joutuuko sen virittelemään ulkopuolelle? Ikinä en ole elävänä nähnyt tuollaista niin etten yhtään ymmärrä minkä kokoisesta laitteesta on kyse.
Alkaa pikku hiljaa häiritä, kun ADSL-modeemi pätkii aina kun pumppu hyrähtää käyntiin tai sammuu. Modeemille voisi vielä harkita pientä upsia, mutta kun digiboksejakin tuo häiritsee eikä varmaan laitteelle itselleenkään olisi pehmo pahasta. Lisäksi tuo voisi auttaa jopa paineen katoamiseen maapiiristä, kun se poistaisi paineiskuja?
Pumppu V9 vm. -02.
-
Ainakin lämpöässässä on paikka pehmolle pumpun sisällä. Voi tilatessaan siihen optiona ottaa, mikäli haluaa. Pehmon voi sijoittaa myös ml-pumpun ulkopuolelle, tosin vaatii kompressorin kontaktorilta tilatiedon, että osaa kytkeytyä päälle kun pumppu laitetaan päälle ja tietenkin kaapelointi kompressorille pehmon kautta. Riippuu tietenkin kompuran koosta, mutta aika pieniä on esim.Siemensin pehmot.
11 kW moottorille vähän nyrkkiä isompi.
-
Tässä ABB -Strömbergin pehmokäynnistinopas, (http://library.abb.com/GLOBAL/SCOT/SCOT209.nsf/VerityDisplay/6DE96A2197B01677C125725F00468D4A/$File/Pehmokaynnistinopas%202007%20FI.pdf)joka on PDF -muodossa.
Hyvää yleistietoa pehmokäynnistimestä. Oppaassa 96 -sivua.
-
Kyllähän pehmosta hyötyä on. Varmasti rasittaa vähemmän kompuraa käynnistyessä, eli kompuran ikä pitenee hyvin suurella todennäköisyydellä. Lisäksi käynnistysvirta pienenee ja näin ollen sähkönkulutus vähenee. Säästöt voivat olla kyllä marginaalisia mutta mene ja tiedä, voihan tuossa olla pitemmällä ajalla rahallistakin merkitystä.
Uusissa Lämpöässissä on kai vakiona pehmokäynnistin ja taajuusmuuttajat ovat varmaan yleistymässä. Taajuusmuuttaja on vain vielä niin kallis, että takaisinmaksuaika voi olla pitkä.
Yksi seikka mikä tekee taajuusmuuttajasta vähemmän hyödyllisen mlp käytössä, on kierukka -kompressorin vaatima voitelu. Kompura ei saavuta vaadittua voitelutasoa jos käynnistysramppi on liian pitkä, ts. kompressori täytyy käynnistää erittäin nopeasti täyteen nopeuteen jotta voitelu pelaa. Tämä seikka puoltaa selvästi pehmokäynnistintä joka on selvästi edullisempi kuin tajuusmuuttaja. Taajuusmuuttajallahan pystyttäisiin eliminoimaan käynnistysvirtapiikki kokonaan pois mutta tuo em. voiteluvaatimus ei anna tähän mahdollisuutta.
-
Muuten hyvää perusasiaa pehmoista,mutta pysykää ABB:n pehmoista kaukana.
Tässä ABB -Strömbergin pehmokäynnistinopas, (http://library.abb.com/GLOBAL/SCOT/SCOT209.nsf/VerityDisplay/6DE96A2197B01677C125725F00468D4A/$File/Pehmokaynnistinopas%202007%20FI.pdf)joka on PDF -muodossa.
Hyvää yleistietoa pehmokäynnistimestä. Oppaassa 96 -sivua.
-
Voihan tuon ramppiajan säätää (nopeimillaan muutama sekunti) eli ei sulje tuon takia tamua pois. Pienillä moottorikoolla tamun ja pehmon hintaero muutamia satasia, joten tamu olisi parempi vaihtoehto.
Kyllähän pehmosta hyötyä on. Varmasti rasittaa vähemmän kompuraa käynnistyessä, eli kompuran ikä pitenee hyvin suurella todennäköisyydellä. Lisäksi käynnistysvirta pienenee ja näin ollen sähkönkulutus vähenee. Säästöt voivat olla kyllä marginaalisia mutta mene ja tiedä, voihan tuossa olla pitemmällä ajalla rahallistakin merkitystä.
Uusissa Lämpöässissä on kai vakiona pehmokäynnistin ja taajuusmuuttajat ovat varmaan yleistymässä. Taajuusmuuttaja on vain vielä niin kallis, että takaisinmaksuaika voi olla pitkä.
Yksi seikka mikä tekee taajuusmuuttajasta vähemmän hyödyllisen mlp käytössä, on kierukka -kompressorin vaatima voitelu. Kompura ei saavuta vaadittua voitelutasoa jos käynnistysramppi on liian pitkä, ts. kompressori täytyy käynnistää erittäin nopeasti täyteen nopeuteen jotta voitelu pelaa. Tämä seikka puoltaa selvästi pehmokäynnistintä joka on selvästi edullisempi kuin tajuusmuuttaja. Taajuusmuuttajallahan pystyttäisiin eliminoimaan käynnistysvirtapiikki kokonaan pois mutta tuo em. voiteluvaatimus ei anna tähän mahdollisuutta.
-
Voihan tuon ramppiajan säätää (nopeimillaan muutama sekunti) eli ei sulje tuon takia tamua pois. Pienillä moottorikoolla tamun ja pehmon hintaero muutamia satasia, joten tamu olisi parempi vaihtoehto.
Olettamukseni on että taajuusm. on merkittävästi arvokkaampi vaihtoehto kuin pehmo ja jos tarkoitus on ainoastaan saada erittäin lyhyt ramppi, niin silloin riittäisi pehmo. Eri asia olisi jos kompuran tehoa pystyisi säätämään taajuusmuuttajalla jolloin se optimoisi tehon tarpeen ja näinollen myös maksaisi itseään takaisin. Tämä vaatisi kuitenkin hieman automatiikkaa.
-
Tuota monesti tullut mietittyä, että millä takaisinkytkennöillä varustettuna tamu pitäisi olla liitettynä ml-pumppuun, jotta siitä tulisi käyttökelpoinen muussakin mielessä kuin käynnistyksessä. Ilmeisesti tamulla varustettu ml-pumppu kuitenkin jo kehitetty ? vai onko niin, että ml-pumppu käytössä ei tamusta suurtakaan apua ole ?
Olettamukseni on että taajuusm. on merkittävästi arvokkaampi vaihtoehto kuin pehmo ja jos tarkoitus on ainoastaan saada erittäin lyhyt ramppi, niin silloin riittäisi pehmo. Eri asia olisi jos kompuran tehoa pystyisi säätämään taajuusmuuttajalla jolloin se optimoisi tehon tarpeen ja näinollen myös maksaisi itseään takaisin. Tämä vaatisi kuitenkin hieman automatiikkaa.
-
Tulee heti mieleen yksi varsin helppo ratkaisu, jonka voi toteuttaa pumpun ohjainprosessorin ohjelmaan kajoamatta.
Laitetaan ulkoläpötila-anturin tieto ohjaamaan tamua. Kovalla pakkasella lisää kierroksia.
Tämä ei tietenkään tunne käyttövesitarvetta,
joten lisäksi varaajan lämpötila-anturi rinnalle piiskaamaan kompuraa, jos vesi viilenee varaajassa.
Analoginen vertailupiiri valitsee sen viestin, joka kaipaa enemmän lisätehoa.
Editoin :
Anturi ei sinänsä riitä siihen ohjaukseen.
Tarvitaan tietenkin operaatiovahvistimet tekemään taajuusmuuttajalle jänniteohjausviestit,
joilla ohjataan tamun antamaa jaksolukua ja siten kompuran käyntinopeutta.
En osaa sanoa, millä alueella taajuus saisi vaihdella, ehkä noin 30-60 Hz.?
Muutoin pumpun oma säädin hoitaa edelleenkin pumpun kaikki toiminnot.