Maalämpöfoorumi
Yleistä => Uutiset => Aiheen aloitti: Pumppupete - 10.10.12 - klo:13:11
-
On tänään julkaistu uusimmassa TM:ssä
-
Siis testi on TM 18/E numerossa.
-tehtiin EN14511-2 speksin mukaan
-Pelkästään v-venttiili koneita, 'yllättäen' erot jäivät aika pieniksi - käytännössä merkityksettömiksi.
-
-Pelkästään v-venttiili koneita, yllättäen erot jäivät aika pieniksi - käytännössä merkityksettömiksi.
Mielestäni tuossa ei ole mitään yllättävää, ei niitä eroja ole ennenkään ollut. Tekniikalleen niin identtisiä ja yksinkertaisia kaikki keskenään. Joku koittaa erottua joukosta värinäytöllä, toinen datankeruuominaisuudella, kolmas energialaskimella, jne.
Vieläkään kukaan tulistuspumpun valmistaja ei uskaltanut asettua viivalle... ;)
-
VERTAILU:
MAALÄMPÖPUMPUT
- Alpha Innotec WZ S81H
- IVT Premiumline EQ C8 RF
- Oilon Geocube 700 1S
- Vaillant Geo Therm Plus VWS 102/3
- Viessmann Vitocal 333-G
- Wolf BWS-1-08 CEW-1-200
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto?HaeNumero2=true&year=0&number=x
-
Vieläkään kukaan tulistuspumpun valmistaja ei uskaltanut asettua viivalle... ;)
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
-
Ruotsista on tulossa isompi testi ulos ihan lähiaikoina ja varmaan osa ei kokenut tarpeelliseksi olla tässä testissä mukana. Mielenkiintoinen vertailla sen testin tuloksia tähän koska esim. IVT mahtaa olla samalla kamppeella mukana..
-
Vieläkään kukaan tulistuspumpun valmistaja ei uskaltanut asettua viivalle... ;)
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
TM olisi pitänyt ostaa nuo markkinajohtajat testiin kun eivät muuten suostuneet. Olisi ollut validimpi testi kaikin puolin. Mutta ehkä niillä oli vain hävittävää?
-
Ruotsista on tulossa isompi testi ulos ihan lähiaikoina ja varmaan osa ei kokenut tarpeelliseksi olla tässä testissä mukana. Mielenkiintoinen vertailla sen testin tuloksia tähän koska esim. IVT mahtaa olla samalla kamppeella mukana..
Onko tietoja joko tuon testin myötä nähtäisiin tulistuspumpuistakin jotain ulkopuolisen tahon mittaamaan dataa? Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon paremmalla COP:lla ne käyttövettä lämmittävät.
-
Vieläkään kukaan tulistuspumpun valmistaja ei uskaltanut asettua viivalle... ;)
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
Tuotakin ihmettelin. Erikoista, että useat kotimaiset vaihtoehdot ja markkinajohtajat jäävät/jätetään vertailun ulkopuolelle.
Vähän niin kuin puhelin- ja rengastesteistä puuttuisi Nokia(n)-tuotteet.
-
Vieläkään kukaan tulistuspumpun valmistaja ei uskaltanut asettua viivalle... ;)
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
Tuotakin ihmettelin. Erikoista, että useat kotimaiset vaihtoehdot ja markkinajohtajat jäävät/jätetään vertailun ulkopuolelle.
Vähän niin kuin puhelin- ja rengastesteistä puuttuisi Nokia(n)-tuotteet.
Tietääkö kukaan onko suomipumppuja pyydetty testiin?
-
Ei kai niitä Mersuja voi Ladojen kanssa samaan testiin laittaa, eihän siinä ole mitään mieltä... :)
-
Veikkaisin että syy miksi tulistinpumppuja ei testissä ollut on niiden soveltumattomuus ko. testin mittausmenetelmiin. Toiseksi lehden mukaan testiin oli pyydetty "jääkaappi-pakastin" malleja. Mitä se sitten tarkoittaakin, pientä kokoa luulisin, jolloin tulistinvaraajalliset ovat ehkä olleet liian isoja tuohon kriteeriin. Tähän testiin olisi tosiaankin kaivannut Nibeä ja Danfossia. Luulisi että näitäkin on pyydetty, mutta liekö sitten jättäneet väliin omasta tahdostaan.
-
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
Thermiaa ei ollut edes kysytty testiin. Ihmettelen ettei markkinajohtaja ja kakkonen ole testissä..
-
Tuskin oli uskalluksesta kiinni, tai mistä me se tiedetään, mutta missä oli ruotsalaiset Nibe ja Thermia/Danfoss...
Thermiaa ei ollut edes kysytty testiin. Ihmettelen ettei markkinajohtaja ja kakkonen ole testissä..
Kaikki oli kutsuttu mukaan, kysyin tätä juuri.
-
Oliko testissä joku taulukko, johon oli piirretty ottoteho/antoteho/COP käyrät. Paljonko tuli COP per aste lisää?
Entä tyhjäkäyntikulutus? Entä KV-pumppujen kulutus?
Jos ei ollut, niin Ruotsin testiä odotellessa.
-
Mikä taho tekee Ruotsin testiä ja koska se on odotettavissa?
-
Oliko testissä joku taulukko, johon oli piirretty ottoteho/antoteho/COP käyrät. Paljonko tuli COP per aste lisää?
Entä tyhjäkäyntikulutus? Entä KV-pumppujen kulutus?
Jos ei ollut, niin Ruotsin testiä odotellessa.
1 aste -> 0.1 COP. Kaikissa laitteissa +5(maapiiritulo) -> 35(lämmitysmeno) COP 4,5. Käyttöveden teko +5 -> 35 2,3-2,8 COP.
-
Oliko testissä joku taulukko, johon oli piirretty ottoteho/antoteho/COP käyrät. Paljonko tuli COP per aste lisää?
Entä tyhjäkäyntikulutus? Entä KV-pumppujen kulutus?
Jos ei ollut, niin Ruotsin testiä odotellessa.
Ei ollut käyrää. Oli vain COP-arvot neljälle eri tilanteelle 5/35, 5/45, 0/55 ja -5/45, sekä lämmitykselle että käyttövedelle. Lisäksi antotehot noille samoille tilanteille.
Käyttövesitesti oli mielestäni hiukan hämäävä, koska kun keruu- sekä menovesilämpötilat olivat nuo samat kuin lämmityksellä, niin COP:t kuitenkin paljon huonommat. Selityksenä tälle on se että käyttövesitesti oli ajettu kesken lämmitysveden tekoa kussakin keruu- ja menovesilämpötiloissa. Kuitenkin COP arvo oli laskettu tuotetun käyttöveden (55C vettä juoksutettiin 2x50 litraa) mukaan, jota tuotettaessa menovesi oli varmasti aivan jotain muuta kuin nuo 35, 45 ja 55.
-
Mukava että saatiin vertailu, mutta missä suomessa olevat myyntisuosikit?
Missä Nibe ja Thermia ja Ässä, eikös Ctc:kin myydä runsaasti?
-
Taitaa olla niin, että minkä tahansa pumpun valitsee, on tehnyt oikean valinnan energian säästämisen suhteen. On sen verran pienet marginaalit hyötysuhteissa.
Pitää vain katsoa kotona, että pumppu toimii oikein/säädöt kohdillaan.
Ainakaan mun kohdalla IVT:n 6k€ kalliimalle tarjoukselle TM:n testi ei tuonut oikeutusta.
-
Oli erikoista että esim. Thermia, Danfoss, Nibe, Lämpöässä, Gebwell, Stiebel, Scanwarm ja moni muu jättäytyi pois vaikka pyydetty? Kertooko tämä jotain laitteiden suorituskyvystä?
Erikoista oli myös Vaillantin kone testissä, joka oli ihan eri teholuokan laite kuin muilla. TM oli pyytänyt sopivinta laitetta taloon noin 8kW huipputeholtaan. Myykö Vaillantti todella yli 10kW tehoista maalämpöpumppua lattialämmitystaloon jonka maximi tehontarve siis 8kW? Ei tuollaista saisi edes ottaa testiin mukaan.
-
Oli erikoista että esim. Thermia, Danfoss, Nibe, Lämpöässä, Gebwell, Stiebel, Scanwarm ja moni muu jättäytyi pois vaikka pyydetty? Kertooko tämä jotain laitteiden suorituskyvystä?
Vai kertooko se siitä kuinka paljon ko. pumppujen edustajat luottavat testauttavan tahon ammattitaitoon mitata/mittauttaa oikeita asioita oikealla tavalla. ::)
Ulkomaisten laitteiden suorityskykyä on jo moneen otteeseen testattu esimerkiksi täällä:
http://institute.ntb.ch/ies/kompetenzbereiche/waermepumpen-testzentrum-wpz.html
Esimerkkituloksia:
http://institute.ntb.ch/fileadmin/Institute/IES/pdf/WPZ%20Bulletin%2002-2009%20DE.pdf
Itse en ole vielä mitään sellaista testiä nähnyt, jossa jokin pumppu olisi ollut suorityskyvyltään merkittävästi muita parempi tai huonompi. Kyllä laitteisto kannattaa valita jollakin toisella perusteella. Jos kuvitellaan, että jokin kone toimisi lattialämmityksessä COP 4-4,5:n sijaan COP 5:llä, niin euromääräinen säästö olisi normaalissa omakotitalossa aika pieni vuositasolla.
-
Olen tainnut joskus toivoa täällä, että Suomessa myytäviä pumppuja käytettäisiin Sveitsin lämpöpumpputestauskeskuksessa testattavana. Eihän ne testit kaikkea kerro vaikkapa laitteiden kestävyydestä, mutta noissa testeissä paljastuvat ainakin todella huonosti suunnitellut ja huonolla hyötysuhteella toimivat koneet. Sveitsiläisissä testituloksissa on kyllä ollut usein selviä eroja mm. COP:ssä ja melutasossa.
Emme tiedä, miten TM pyysi noita laitteita testiin ja mitä lämpöpumppufirmat ajattelivat suostuessaan tai kieltäytyessään.
Joka tapauksessa hyvä, että on sentään joku testi nyt pohjalla. Kompaktit pumput noin 8 kW:n kokoluokassa ovat varmaan suosituin pumppuluokka. Siinä suhteessa testin valita kriteerit ovat asialliset.
Pitkät kestotestit mittaisivat myös pumppujen laatua, mutta pulma on se, että pitkän testin jälkeen markkinoilla olisivat jo uudet mallit ja testin tulokset saattaisivat olla aika merkityksettömiä.
-
Toteampa uudelleen ettei kaikkia ole testiin kysytty. Sanoivat mitä sanoivat..
-
Toteampa uudelleen ettei kaikkia ole testiin kysytty. Sanoivat mitä sanoivat..
Miten tuon noin tarkkaan voit tietää?
-
Toteampa uudelleen ettei kaikkia ole testiin kysytty. Sanoivat mitä sanoivat..
Miten tuon noin tarkkaan voit tietää?
Veikkasin, että Sami on jälleenmyyjänä kysynyt asiaa maahantuojalta.....
-
Toteampa uudelleen ettei kaikkia ole testiin kysytty. Sanoivat mitä sanoivat..
Miten tuon noin tarkkaan voit tietää?
Veikkasin, että Sami on jälleenmyyjänä kysynyt asiaa maahantuojalta....
Ok. Minä puolestaan kysyin TM:ltä :)
-
Tämän tiedon minäkin sain, ei kannata olla niin sinisilmäinen aina maahantuojaa kohtaan. Totta kai he kertovat asian kuten omaksi parhaaksi näkevät.
-
Ei herkkänahkaisille, sisältää tuotesijoittelua ;)
Mutta ihan hyviä pointteja esitetty yleisesti maalämpöpumppuja valitseville.
http://www.lämpötekniikka.fi/documents/TekniikanMaailmanTesti2012.pdf (http://www.lämpötekniikka.fi/documents/TekniikanMaailmanTesti2012.pdf)
-
http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=1
-
http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=1
Kiitos tiedosta! Tuolta (http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2) löytyy testin yhteenveto. Ruotsissa on markkinoilla lähes pelkästään vaihtoventtiilikoneita. Ainoa sikäläinen tulistinpumppu on Thorénin valmistama. Sen kokonaishyötysuhde oli toiseksi huonoin testatuista. Onko sattumaa vai muuta, kuka uskaltaa veikata?
Valitettavasti Suomessa ei ole vielä noin kattavia ja perusteellisia testejä kuin Ruotsin energiaviraston tekemä. Jos olisin oman laitteen paremmuudesta vakuuttunut lämpöpumppuvalmistaja, lähettäisin sen Sveitsiin testattavaksi. Se ei maksa maltaita, ei taida olla monen pumpun hintainen. Puolueettoman Sveitsin puolueettomassa tutkimuslaitoksessa saatu hyvä testitulos olisi aika hyvä myyntivaltti.
-
Kiitos tiedosta! Tuolta (http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2) löytyy testin yhteenveto. Ruotsissa on markkinoilla lähes pelkästään vaihtoventtiilikoneita. Ainoa sikäläinen tulistinpumppu on Thorénin valmistama. Sen kokonaishyötysuhde oli toiseksi huonoin testatuista. Onko sattumaa vai muuta, kuka uskaltaa veikata?
Onko se tulistinpumppu? Joku mystinen ilmanvaihtohässäkkä siihen on ainakin integroitu. Lisäksi näyttää olevan maailmankaikkeuden ensimmäinen pumppu, jossa teho lisääntyy mitä kuumempaa vettä lämmitysjärjestelmään ajetaan. Haiskahtaa pahasti joltain sähkövastusvaihtoventtiilipumpulta.
Ainakin joku käyttöohje puhuu asteminuuteista ja legionella taposta mutta minun kouluruotsilla ei oikein selvitetä mistä on kysymys.
-
Hauskaa, kun suomen TM testissä ei saatu mitään eroja COP lukemissa???
Olisikohan testijärjestely ns. "takaa"
-
Onko se tulistinpumppu? Joku mystinen ilmanvaihtohässäkkä siihen on ainakin integroitu. Lisäksi näyttää olevan maailmankaikkeuden ensimmäinen pumppu, jossa teho lisääntyy mitä kuumempaa vettä lämmitysjärjestelmään ajetaan. Haiskahtaa pahasti joltain sähkövastusvaihtoventtiilipumpulta.
Tuo ilmanvaihtohässäkkä on kaiketi se pannuhuoneen lämmityspatterin korvaaja... Thorenin pumpussa on puhallin jolla siirretään ilmaa "lisälämmönvaihtimen " läpi, tällä voi lämmittää pannuhuonetta tai jotakin muuta tilaa. Onkohan ilmalämmitys suositumpi Ruotsissa kuin meillä? Kyseinen lämpömäärä muuten on laskettu vuotuiseen coppiin mukaan, liekö tuolla lämmönvaihtimella sitten vaihtoehtoinen käyttökin jos ei satu ilmalämmitystä tarvitsemaan.
-
Onko se tulistinpumppu? Joku mystinen ilmanvaihtohässäkkä siihen on ainakin integroitu. Lisäksi näyttää olevan maailmankaikkeuden ensimmäinen pumppu, jossa teho lisääntyy mitä kuumempaa vettä lämmitysjärjestelmään ajetaan. Haiskahtaa pahasti joltain sähkövastusvaihtoventtiilipumpulta.
Tuo ilmanvaihtohässäkkä on kaiketi se pannuhuoneen lämmityspatterin korvaaja... Thorenin pumpussa on puhallin jolla siirretään ilmaa "lisälämmönvaihtimen " läpi, tällä voi lämmittää pannuhuonetta tai jotakin muuta tilaa. Onkohan ilmalämmitys suositumpi Ruotsissa kuin meillä? Kyseinen lämpömäärä muuten on laskettu vuotuiseen coppiin mukaan, liekö tuolla lämmönvaihtimella sitten vaihtoehtoinen käyttökin jos ei satu ilmalämmitystä tarvitsemaan.
Käsittääkseni tuon ilmanvaihtoputken perässä koneessa on alijäähdytin, jolla saadaan kylmäainetta vielä hieman jäähdytettyä, jos kohteessa on sopiva paikka matalalämmölle.
-Peca-
-
Tässä ruåtsalaistestissä oli saatu testatuille lämpöpumpuille varsin heikkoja COP -arvoja lämpimän käyttöveden tuottamisessa:
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productCompareList=1072,1073,1074,1075,1077,1078,1079,1080&PageID=13233
Mukana ei ole yhtään tulistusvaraajapumppua.
COP arvot olivat vain 1,4 - 2,7
Tässä koko litania testattujen lämpöpumppujen käyttöveden tuoton COP -arvoista:
Värmefaktor, COP 1,4 1,7 2,1 2,4 2,4 2,3 1,6 2,7
-
Kun vertaa IVT:n ja Viessmannin COP-arvoja TM:n testiin niin ovat kohtuu lähellä samaa, Ruotsalaisten testissä IVT:n COP oli 2,4 ja TM:n testissä (maapiiri 0 ja lämmin käyttövesi 55) 2,5 ja taas vastaavasti Viessmannin tulokset olivat 2,7 ja 2,6. Ruotsin testissä pumput tekivät varmaan niin kuumaa vettä kaksoismantteliin/varaajaan kun vain pystyivät mittauksen aikana.
-
Tässä linkki Ruotsin energiaviraston 11/2012 vertailutestin yhteenvetotaulukkoon suomenkielisenä versiona, testi aukesi sen avulla ainakin allekirjoittaneelle vähän paremmin kuin ruåtsinkielisistä versioista:
http://solarpower.fi/Pic/Lampopumput/t220912112247.pdf (http://solarpower.fi/Pic/Lampopumput/t220912112247.pdf)
-
Ruotsalaiset näyttävät käyttävän laskelmissaan öljylämmityksen hyötysuhteena 80 % (4300 L = 34300 kWh). Aika monen omissa laskelmissa se on 85% tai parempi.
-
Ruotsalaiset näyttävät käyttävän laskelmissaan öljylämmityksen hyötysuhteena 80 % (4300 L = 34300 kWh). Aika monen omissa laskelmissa se on 85% tai parempi.
Suomessa ympäristöministeriön ohjeissa on tavallisesti 87%.
-
Ruotsalaiset näyttävät käyttävän laskelmissaan öljylämmityksen hyötysuhteena 80 % (4300 L = 34300 kWh). Aika monen omissa laskelmissa se on 85% tai parempi.
Suomessa ympäristöministeriön ohjeissa on tavallisesti 87%.
No tämähän käytännössä tuottaa maalämpöön siirryttäessä usein "positiivisen yllätyksen" kun todellinen hyötysuhde on ollut alle laskennallisen, jolloin vastaavasti mlp:n sähkönkulutus on laskettua pienempi.
-
Hei viisaammat;
viittaan tuohon Ruotsin testiin tuossa edellä;
mites tuo pitäisi ymmärtää että lämpökerroin COP eri lämpötiloissa (maapiiri keruu) +-0 ja -5 ovat vaikka CTC:llä ja Nibellä 3.0 ja 2.7 vs esim. Viessmannin 2.9 ja 2.6 tai Thermian 2.9 ja 2.5 mutta että silti vuotuinen hyötysuhde (SCOP) on testissä toisinpäin eli viimemainituilla pikkuisen parempi [lattialämmitys osiota katselen] ?
-
Uusin TM rakennusmaailma testasi taas pumppuja. Jokainen voi vetää omat johtopäätökset poissaolijoista. Onkohan jollain luurankoja kaapissa?
-
Voisko joku heittää tiivistelmää testistä? Mitkä merkit oli edustettuna jne.
-
Voisko joku heittää tiivistelmää testistä? Mitkä merkit oli edustettuna jne.
Muuta tieto ei ole kuin, että kaikki suomessa myytävät merkit kutsuttu testiin. Lopulta testattu vain nerus ja nilan (PILP) joka varustettu mlp osalla.
-
Onko ostamisen arvonen makasiini jos pelkän mlp testin takia ostaa?
-
Ei mielestäni. Lehden tarkoitus oli kutsua testiin pumput jotka eivät olleet edellisessä testissä. Kuten jo mainittu, lähes kaikki kutsutut merkit kieltäytyivät testistä. Vain kaksi merkkiä ilmestyi testiin. Muilta pumpuilta todella huonoa mainosta.
-
Mitä hyötyä tuostakaan testistä olisi kun ei testata oikeasti merkityksellisiä asioita???
Hyötysuhteet on lähellä toisiaan ja se tiedetään testaamattakin.
Omakotiasujan kannalta merkityksellistä olisi tietää ainakin käyttöveden tuotto. Paljonko 40 asteista tulee ulos kun varaaja on juuri lämmitetty kuumaksi ja kuinka nopeasti hanasta tulee taas vaikka 50 asteista. Tässä nähtäisiin yksi huomattavasti merkityksellisempi asia kuin vaikka tuo kymmenyksen parempi hyötysuhde 0/35 lämpötiloilla.
Yksi iso asia olisi äänitaso kun ensin laitteisto laitetaan pientä pannuhuonetta vastaavaan laatikkoon.
Yksi testi olisi kun soitetaan maahantuojalle ja kerrotaan että tarvitaan toiminnan kannalta välttämätön osa. Esim joku ohjainkortti. Milloin se on tällä ns. asiakkaalla. Samalla tavalla voisi soittaa haluavansa huoltomiehen käymään kun laitteisto ei toimi oikein eikä kylmämies löytänyt vikaa. Näinhän niitä autokorjaamojakin lehdessä testataan.
Lehdenhän on tarkoitus tehdä tällä rahaa, joten testinkin pitäisi antaa jotain uutta esim Ruotsin viimeiseen testiin. Ihan turhaa siis tuossa testi ympäristössä.
-
Erittäin hyviä pointteja tuossa sam68:n viestissä. Pitää osata nähdä metsä puilta. Joidenkin yksittäisten nyanssien tuijottaminen ja hierominen on kokonaisuuden kannalta täysin merkityksetöntä vaikka aina joku tietysti sellaisestakin saa jotain kiksejä. Ihmisillä vaan selvästi tuntuu olevan taipumus harrastaa osaoptimointia.
-
Lisätään vielä löylyä kiukaalle kun nuo testin järjestäjät käy kuitenkin täällä urkkimassa tietoa yms.. ;)
Otetaan yksi suuntaa antava esimerkki miten saataisiin testattua myös tulistinpumput.
Kytketään pumput esim. 10kW jäähdytykseen/kuormitukseen vuorokaudeksi ja samalla lasketaan käyttövettä vuorokauden aikana vaikka viisi henkisen perheen tarpeisiin. Aamulla 200L suihkuvettä, päivällä 50L, iltapäivällä 50L ja illalla 300L. Tämä testi ajetaan 0/55(PATTERI) lämmöillä ja toinen vrk 0/40(LL). Kytkentä niin että varaaja on kooltaan vaikka 700L kaksiosaisena, jolloin tulistuslämpö ajetaan yläosaan ja sen alkulämpötila on vaikka 20 astetta. Tästä saadaan nyt helposti laskettua hyötysuhde ja eroja tulisi varmasti. Toimittajien helppo valita tuon kokoluokan pumppu.
Koska tuo varaajan alkulämpötila ei palvele vaihtoventtiilipumppuja ne voitaisiin testata erikseen ja ne kytkettäisiin samaan kuormaan vaikka 200L puskuripöntöllä.
Sama testi sitten vaikka 1kW kuormalla plus noilla samoilla käyttövesikuormilla, jolloin saataisiin vähän kuvaa vuosihyötysuhteesta. Lämpötilat voisi olla vaikka 5/30. Edelleenkin tuo isompi tulistinvaraaja estää eri tekniikoiden suoran vertailun, mutta antaa kuitenkin hyvin suuntaa..
Vaikka testitulokset olisi lähellä toisiaan tulee se lopullinen ISO ero aina siellä loppukäyttäjän taloudessa. Miten asennusfirma osaa säätää lämmönjaon ja tuoton niin että ollaan lämpöpumpulle optimaalisessa olosuhteessa eli tehdään vain niin lämmintä vettä kuin kulloinkin on tarpeen. Esim termostaattien käyttö saattaa vaikuttaa hyötysuhteeseen todella paljon jos järjestelmää ei ensin ole säädetty ilman niitä.
Toisissa pumpuissa tuo säätö on todella hankala ja toisissa todella helppo. Sitä puoltakin voisi testissä vähän penkoa..
-
Vaikka testitulokset olisi lähellä toisiaan tulee se lopullinen ISO ero aina siellä loppukäyttäjän taloudessa. Miten asennusfirma osaa säätää lämmönjaon ja tuoton niin että ollaan lämpöpumpulle optimaalisessa olosuhteessa eli tehdään vain niin lämmintä vettä kuin kulloinkin on tarpeen.
tuohon "oikealämpöisyyteen" pääsee vain invertteripumpulla, kuten mm. tuo viimeisimmän testin nilani on...
Kurkkasin tuota viimeistä testiä kanssa ja turhalta tosiaan tuntuu tuommonen jo valmiiksi tiedetyn (dokumentoidun) "tarkistustestaus" eli kuten sami68 tuossa mainitsikin oikeaa elämää tulisi testissä pyrkiä mallintamaan. Jopa niin pitkälle kun tuo Nilani asian hoitaa LTO+IV+LKV+Lämmitys, ja vaikka 4 tyyppi olosuhdetta: 90%-kylmä talvipäivä, kevät päivä, kesä ja syksypäivä. Noista sitten vois taulukoida eri painoarvoilla käyrät, josta sitten kukin lukija vois arvioida omaa kohdettaan (osatehoisuutta sun muuta).
-
Nuo SAM68 testaus-vinkithän pitäisi "ilmiantaa" TM:lle seuraavaa ISOA pumppuvertailua varten. Ottaisivat oikean kuluttajankin tarpeet mukaan noihin testeihin. Aika turha oli tuo viimeisin testi edes painoon laittaa!
-
Tulee muistaa, että lämpöpumppuasiat ovat vielä kaikilta osin suht uusia, varsinkin testaus. Testien lapsellinen boikotointi ei ainakaan edesauta testien kehittymistä kuluttajaystävällisempään suuntaan. Edelleen tämä oli vasta toinen kansallinen testi, joka jäikin harmillisen tyngäksi. Siitä oliko testistä mitään hyötyä, on jokaisen lukijan arvioitava se omalta kohdaltaan. Se on totta, että siitä ei ollut ainakaan mitään haittaa. Kumpa vaan muitakin merkkejä olisi osallistunut.
-
Osaatteko kertoa tuosta ruotsin testistä, että mistä johtuu CTC ja Bosch pumppujen suuri lämminvesivaraajan lämpöhukka verrattuna muihin? Minulla on CTC eikä se mielestäni ulkopuolelta juurikaan lämpene. Tuo reipas 1000kWh tuntuu kohtuu suurelta ja jos tietäisi mihin se katoaa niin voisi koittaa tilannetta jotenkin korjata.
-
1000 kWh vuodessa tarkoittaa noin 115w jatkuvaa tehoa. Kun tuo teho jaetaan kokolaitteen ulkokuorelle, niin eipä siinä taida lämpötila montaa astetta ympäristöä lämpimämpi olla. Nibe 1217:lla ruotsalaiset mittasivat häviötehoksi 89w ja syyllinen löytyy helposti ainakin meidän pumpusta. Varaajan eristys on silmämääräisesti aika onneton (1-3cm uretaania). Lisäksi lämmönvaihtimen ja varaajan väliset putket osittain eristämättä.
-
että mistä johtuu CTC ja Bosch pumppujen suuri lämminvesivaraajan lämpöhukka verrattuna muihin?
Ei se lämpöhäviö kyllä suuri ole,tasavrk:n mukaan laskien 2,7kwh/vrk.
Ei taida missään lämpöpumppu tai varaajamerkissä olla sen kummempi.
Esim meillä on 1250l:n varaaja jossa 90mm:n uretaanieristys niin lämpöhäviö on n 7kwh/vrk
Tuo lämpöhäviöhän tulee lämpöpumpun antotehosta joten sen vaikutus sähkönkulutukseen on kolmasosa tuosta.
-
Näyttäisi testin perusteella Viessmannin pumppu olevan paras lattialämmitystaloon testissä mukana olleista.
Sain tarjouksen kauppiaalta jossa oli niben ja viesmannin pumput samaan hintaan, kannattaako siis ottaa Viessmann vai turvautua nibeen?
Käsittääkseni Viesmann on jonkin verran kalliimpi. Mitä on raati mieltä?
-
No mulla on sellainen Viessmannin 300 G malli ja siinä on 390 L käyttövesivaraaja. Huom. ei siis mikään kierukka, vaan käyttövettä sen 390 L. 500 L puskurivaraajassa on lämminvesikierukka, joka esilämmittää käyttöveden ennen tuota varaajaa sellaiseksi n. 35-40°. Sellainen huomio on nyt tullut, että suihkuttelut ei oikein vaikuta mitenkään veden lämpöihin ja saa lasketella sen poreammeenkin täyteen huoletta. Eli tuo ainakin pelaa aivan mainiosti ittellä. käyttövesivaraajan lämpöpyynti on 50°, eikä tee oikein mieli sitä laskea tuosta, kun haluan keittiön hanastakin edes pikkaisen polttavaa vettä, jotta saa rasvat irti helpommin tarvittaessa. Lämpimän veden tuotto näyttää menevän COP 3,2:lla ja se on MIELESTÄNI ihan jees.