Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: saimaanranta - 18.03.11 - klo:15:48
-
Uutena jäsenenä tiedon hakusessa. Ok-talo Taipalsaari.
Talossani lattialämmitys vesikierrolla. 120 m2+autotalli 25 m2. LTO-kone sähköpatterilla, Kv-kiertopumpulla. Rakennettu -93, Jukka-talon paketti. Nyt öljyllä lämmitetään, menee n.1500 L vuodessa. Ajatuksena vaihtaa maalämpöön. Tarjouksia tullut muutama. Paketit 13000-18500 €. IVT ylivoimaisesti kallein. Koneet 6-8 KW, porareiät 130-160 m. Itse olen 8 KW ja 160m kannalla. Naapurissa on kyseinen paketti.Kävin vakoilemassa, on toiminut kuulemma hienosti. Miten on puskurisäiliön tarve? Ja käyttöveden kierron järjestely, onko hankala toteuttaa?
-
Neliöille laittaisin 8kW mutta kulutukselle ehdottomasti 6kW. Onko tuossa puita mukana? Ellei niin 6kW+130m ja silloin et tarvitse puskurivaraajaa. 8kW on liian iso jos kulutus on tuollainen ja tarvii silloin puskurivaraajaa ja hieman erilaiset säädöt.
Käyttövedenkierto pitää ajastaa käymään mahdollisimman vähän ja kierrossa ei sitten ole 55 asteinen paluu lpt kuten ei ole kyllä esim. kaukolämmölläkään eikä varmaan ole nytkään öljyllä. Määräysten mukaan tuo pitäisi olla.
-
Takka ja leivinuuni on lähes keskellä taloa. Puita palaa n.3 M3 vuodessa. Thermian edustaja ehdottikin 8 kW koneelle varaajaa. Ehdokkaana oleva 6kW kone ottaisi sähkövastukset mukaan n.25 C pakkasilla, ainakin lämpölaskelmissa. Sähkön hinta on taas nousussa täällä päin....
Hintaerohan koneilla on aika pieni. Miten pitkässä juoksussa, jos on liian iso kone? Käy lyhyen aikaa ja seisoo... Kompura ei kai tykkää siitä.
Nyt on 3x25 A pääsulakkeet , riittävät koneelle? Sähkökiuas on 6kW, jos on päällä kattilan vastukset pelistä pois. Sama systeemi maalämmöllä tehtävä?
Onneksi on riittävät eristeet seinät 200 mm, yläpohja 350 mm, laatta 150/100 ;)
LV meno/paluu 35/28 C. oli -30C pakkasilla. Käyttöveden riittävyys? 4 henkeä taloudessa + satunnaisesti enemmän.
Thermia diplomat/ optium hyötysuhde erot/ kestävyys ?
-
No niin ! Alkaa olla karsinta kierros loppusuoralla. Enää kolme ehdokasta jäljellä ja vertailu hinnat tonnin sisällä ! Thermia Diplomat 8. Lämpöässä V-9 ja Danfoss DHP-H8. Ei noista oikein huonoja ole yksikään ja ovat kaiketi laatu kamaa. Takuutkin pitkiä, eikä taida olla ns.lastentauteja. Miten on jatkossa laitteiden erot säädettävyydessä ? Että osaa tälläinen maallikkokin säätää koneen hyvään iskuun pitkään juoksuun. Kaikkiin laskettu 155 m porakaivoa. Vai pitääkö vaan kortilla katsoa mikä valitaan ? Tehoa on riittävästi, mutta varaudun ottamaan nyt kylmänä varastona olevan tilan 7m2 käyttöön, on laitehuoneen vieressä.
-
No tuo säätö noissa Thermiassa/Danfossissa on parin minuutin näppäily ja asiakas hakee sopivan huoneasetuksen plussaa/miinusta painellen. Asentaja varmasti hallitsee sen perussäädön tekemisen ja apujahan löytyy täältä foorumiltakin tarvittaessa joka merkkiin.
Valintaan en viitsi kommentoida mitään muuta kuin että mieti rauhassa ja ota se mikä SINUSTA parhaalta tuntuu.
-
Tänään vielä kävi edustaja katsomassa kohteen ja suunnitellut asiat. Aikamme "juteltua" oli päätöksen aika. Omat puntaroinnit ja muilta saadut kokemukset osuivat yksiin. Meille tulee Thermia Diplomat 8 Kw ja 155 m kaivoa. Huh kyllä on asiaa veivattu. Jospa ennen juhannusta onnistuisi poraus, kun tuntuu olevan ruuhkaa. Onpahan aikaa siivota tila noesta ja pintojakin uudistaa maalilla. ;D
-
Virran syötöstä kysymys. Onko etua laittaa kaksi erillistä syöttöä laitteelle? Vastuksille omat ja pumpulle omat? Toimintavarmuus paraneeko vikatilanteissa, vai onko turhaa haaskausta... Viikolla 22 pitäisi alkaa asennustyöt, porausta odotellaan jo aikaisemmin... :D
-
Toimintavarmuus ei merkittävästi parane siitä onko yksi vai kaksi erillistä syöttöä. Tuskin se yksi kaapeli normaali kotiasutuksessa vauriooituu ja jos pääsulakkeet/-kytkin kärähtää, niin pimeänä se on ryhmäkeskuskin. Laivahommiin tottunut tekee tietty kaikki kahdennetusti.
Kerro myöhemmin miten kaapelointi tehtiin, koska mulla on taannoiselta "pakinkantoajalta" aika merkillisiä ratkaisuja takana mihin en itse päässyt vaikuttamaan mitenkään. S1 ja e3 urakointioikeudet sentään on, joten pitääkö tässä vielä mennä koulun penkille uudestaan opettelemaan uusia tuulia?
-
Virran syötöstä kysymys. Onko etua laittaa kaksi erillistä syöttöä laitteelle? Vastuksille omat ja pumpulle omat? Toimintavarmuus paraneeko vikatilanteissa, vai onko turhaa haaskausta... Viikolla 22 pitäisi alkaa asennustyöt, porausta odotellaan jo aikaisemmin... :D
Yhdellä syötöllä on selkeintä ja turvallisinta.Kahden 3-vaihe syötön käyttö yhdessä kojeessa voi häiriötilanteessa aiheuttaa sekaannuksia ja jopa vaaratilanteita joita ei yhden syötön järjestelmissä ole.
Esim lämpöpumpun ohjausjännite otetaan vain toisesta syötöstä ja jos tästä syötöstä katkeaa sähkö niin ei siellä lämpöpumpussa toimi mikään.Vaikka olisi toisessa syötössä normaali jännite mutta ohjausjännitteen puuttuessa siitä ei ole mitään hyötyä.
Yleensä yksi 3X16A:n syöttö(5X2,5S) riittää.
-
Thermia 8 suosittaa 9kW:n vastuksilla 20A "patruunoita" mihin sopisi 4mm2 kaapeli. Mutta kun tuota nelosta ei oikein löydy, niin näkyy käytettävän 6mm2 mikä on jo aika jöötiä ja vaatii riviliittimien vaihtoa. Mulla homma on hoidettu kahdella 5x2.5S MMJ:llä rinnan kytkettynä yhteen 3-v ryhmään 20A varokkeilla.
Yhdessä saneerauskohteessa näin sähköt otettavan 3-v pistorasian syötöstä jakorasialla siten, että 3v pistorasia jäi vielä käyttöön.
-
Thermia 8 suosittaa 9kW:n vastuksilla 20A "patruunoita" mihin sopisi 4mm2 kaapeli. Mutta kun tuota nelosta ei oikein löydy, niin näkyy käytettävän 6mm2 mikä on jo aika jöötiä ja vaatii riviliittimien vaihtoa. Mulla homma on hoidettu kahdella 5x2.5S MMJ:llä rinnan kytkettynä yhteen 3-v ryhmään 20A varokkeilla.
Yhdessä saneerauskohteessa näin sähköt otettavan 3-v pistorasian syötöstä jakorasialla siten, että 3v pistorasia jäi vielä käyttöön.
oops...20A paukut ja 2.5 neliön kaapli perässä...onkos tuo nyt oikein kelpo ratkaisu, vai mikä erikoissääntö tuohon puree?
-
2 kertaa 5x2.5S rinnan = 5mm2
Edit: SFS6000 523.7 Rinnankytketyt johtimet.
-
Toimintavarmuutta ei sitten voi parantaa kaapelointia lisäämällä. No tyydyttävä "vakio" asennukseen. Säästäähän siiinä muutaman euron, sijoittaa vaikka puskurisäiliöön?
-
Juuri näin kotitalouksissa, teollisuudessa voi tulla kahdentaminen kysymykseen. Vedetäänkö sulle syöttö irtojohtimina putkeen vai pintavetona MMJ:llä?
Itse itselleni olen miettinyt ja meinaan nyt kesällä asentaakin verkonvaihtokytkimen, jotta saan sähkökatkon sattuessa aggregaatin syöttämään sähköä. Sillä saa mun mielestä parhaan "robustisuuden" systeemiin. Vettä mä saankin tarvittaessa pumpulla joesta mikäli totaalinen black out joskus tulee :D
-
Juuri näin kotitalouksissa, teollisuudessa voi tulla kahdentaminen kysymykseen
Käytännössä kuormitusvirta pitää olla 250A tai suurempi kun ennenkuin tuplasyötöstä on mitään hyötyä.
-
Pintavetona tulee kaapelointi. Viikonloppuna sähkäri tulee tekemään homman. Samalla käyttöveden kiertopumpulle ajastinkello. Mietin vieläkin pyyhekuivaimen pois ottoa (kytketty kv-kiertoon) onko se tarpeellista? Tosin ajastetun käytön aikana ei lämpene :(
-
Jos pyyhekyivain tai "rättipatteri" sijaitsee lattialämmitetyssä tilassa ja vielä ajastimen varassa, niin jättäisin sen kytkemättä. Jos oikein kova kuivaustarve on, niin sitten laittaisin sähkötoimisen patterin mikä on nopea ja helppo kytkeä irti tarpeen mukaan.
Kerro viikonlopun jälkeen kaapelin koko tai koot ja kytkentä systeemi, koska minua alkaa kiinnostaa tämä kohta enemänkin. Jos sähkäri tekisi vaikka jonkun skitsin ruutupaperille minkä voisi skannata tänne? En tee lämpöpumppuhommia juuri ollenkaan, mutta sähkärinä yleensä jonkinlainen optimointi kiinnostaa kuitenkin.
-
Kaapelina 5x6 mm2 mmj, veto katon kautta taululta tulevan pumpun lähelle. Sähkökeskukseen 3x20A varokkeet. Turvakytkin myös tulee pumpun sivuun, asennus MLP-urakassa. On reilun kokoinen, on helpompi piuhat asennella. Ei tarvii enää kauan odotella, pari viikkoa ja laitteet toiminnassa ;D
-
Reikä porattuna, maaporausta tuli 12m ja kalliota 144m. Kaikkiaan meni porareilta aikaa 8 tuntia. Vettäkin löytyi kohtuullisesti, nyt on siivottavaa pihalla :( No eipä ollut kuiva kaivo ! Ensi viikolla laite asennukset käyntiin ja öljykattila lähtee kiertoon.
-
Pumppu asennus eilen. Porakaivoon putket asennettu, kytkennät tänään koneeseen kiinni. Vuorokausi menty sähkön varassa, kaikki pelannut ok. Eiköhän tänään saada kone pelittämään maalämmöllä. Jäähdytyspiiriä varten asentaja ehdotteli laittamaan samalla valmiudet maapiiriin? Ei taida olla iso kustannus tässä vaiheessa. Porakaivossa vesi oli vajaassa kymmenessä metrissä, kun laskivat putket. Taisi mennä nappiin reikä.
-
No niin nyt on talo maalämmöllä toimiva :D Meni kaikinpuolin jouhevasti hommat. Pumppu lämmitellyt käyttövettä harvakseen, tauot yli tunnin ja käyntiä n.10 min. Saunominen hieman lyhensi taukoa n. 50 minuuttiin. Ei vaikuta pahalta? Käyttöveden kiertopumpulle ajastin paikoilleen, niin alkaa olla laitteisto paketissa. No pihalla sitten riittääkin puuhaa 8-)
-
Onneksi olkoon.
Millaisella ajastuksella aiot sitä lämpimän käyttäveden kiertopumppua säätää; käynnin / tauon suhde?
-
Aluksi kokeilen miten toimii 1/2 tunnin jaksotus 5 min käynti. Yö aika 22-06 kokonaan kierto pois. Jos näyttää ettei toimi, eikun muuttamaan arvoja. Eipä tuota koneen käyntiä nytkään näytä pahemmin lisäävän. Ei tuota pätkäkäynniksi voi sanoa? 1.5 tuntia huilaa ja 10 min käy. ;)
-
Pumppu käynyt 2 viikkoa, käyttövettä lämmittäen 1t/vrk. Käy n.15min kerrallaan, kv-alalämpö 43 C. Halpaa on veden lämmittäminen vrt. entiseen systeemiin. 30 snt/ 1.5 eur ;D
-
No niin nyt on talo maalämmöllä toimiva :D Meni kaikinpuolin jouhevasti hommat. Pumppu lämmitellyt käyttövettä harvakseen, tauot yli tunnin ja käyntiä n.10 min. Saunominen hieman lyhensi taukoa n. 50 minuuttiin. Ei vaikuta pahalta? Käyttöveden kiertopumpulle ajastin paikoilleen, niin alkaa olla laitteisto paketissa. No pihalla sitten riittääkin puuhaa 8-)
Miksi kone käy tunnin välein käyttövettä? Kuluuko sitä kokoajan? Minulla lämmittää kerran päivässä jos ei ole käyttöä, jos silloinkaan.
-
No niin nyt on talo maalämmöllä toimiva :D Meni kaikinpuolin jouhevasti hommat. Pumppu lämmitellyt käyttövettä harvakseen, tauot yli tunnin ja käyntiä n.10 min. Saunominen hieman lyhensi taukoa n. 50 minuuttiin. Ei vaikuta pahalta? Käyttöveden kiertopumpulle ajastin paikoilleen, niin alkaa olla laitteisto paketissa. No pihalla sitten riittääkin puuhaa 8-)
Miksi kone käy tunnin välein käyttövettä? Kuluuko sitä kokoajan? Minulla lämmittää kerran päivässä jos ei ole käyttöä, jos silloinkaan.
Vastaus on tuossa lainauksessasi, eli käyttöveden kierto. Se aiheuttaa edellä mainittua. Tuossa vaiheessa ei ollut ajastintakaan käytössä.
-
3 kk mlp käynyt. Vertailuna edellisen vuoden sähkön kulutus kesä-elokuu. Silloin oli käytössä öljylämmitys. Sähkön kulutus pysynyt lähes samana 1400 kwh/1490 kwh. Mlp aikana nousua tuo 90 kwh. Kesät olleet samanlaisia, eikä muutakaan muutoksia ollut. Pumpulla käyntitunnit 86,josta 85 on veden lämmitystä. Elokuun alussa lisätty oma mittari pumpulle. Pääsee seuraamaan sähkön kulutusta, kunhan säät viilenee :)
-
Elokuussa mlp kulutti 115 kwh, syyskuu 151 kwh. Lokakuu näyttää menevän n.230 kwh tuntumaan. Nyt lämmitystä kun on,pumppu käy n.35 min ja huilaa 1.5 tuntia. Käyrä 27 ja min. 22c. Integraali -67, käyttövesi käynnistys 42c. KV- anturan vaikutus 65%. Käyttöveden kiertopumpun ajastuksen hienosäätö pudotti käynnistys tiheyttä mukavasti. Kun vertailee vanhoja sähkön kulutuksia tilastoista, huomaa selvästi kun öljykattila on tehnyt työtä. Vei sähköä aika lailla ja öljyä. Viime talvena kylmin jakso 2 kk ja 700 L. Nyt odotellaan miten mlp, kun lupailevat lähes samanlaista talvea ;)
-
Lokakuun kulutus 245 kwh. kone kävi 94 tuntia, josta käyttövettä 33 tuntia. Asetuksia rukkasin hieman. Käyrä 26, min 22 C, integraali 80, kv-käynnistys 41 c. Kv-anturan vaikutus 60%. näillä mennään taas jakso pakkasia odotellen. Lokakuun keskilämpö 6.8 c, lämmintä on. Kaivokin pysynyt lämpimänä, +6c tulolämpö. Paluu +2c.
-
Aika pienellä meni Sinulla.
Meillä Diplomat 8 Duo & 200 UKV puskurivaraajana.
Kulutus lokakuussa;
Mlp:n käyttöaika 181 h, josta käyttövettä 38 h...sähköä 383 kWh ( ~ 12 kWh / päivä ).
Lämpökäyrä1 34 ( min 24 ) ja lämpökäyrä2 27 ( min 24 )
Talon ja käyttöveden lämmitykseen meni siis lokakuussa 40 €. 8-)
-
Meillä meni lokakuussa 584kWh. Pumppu kävi 201h ja käyttövettä tehtiin 38h.
12kW ja ~260m2 ~4v vanha lattialämmitystalo tässä Oulun alapuolella.
-
Lokakuussa kulutti mlp 437 kWh, käyntitunteja 137. Prosentit käyttövesi/patterit on tilanteessa 21/79, mutta se ei kuvanne lokakuun tilannetta, vaan kompuutteri ilmeisesti laskee suhdetta kumulatiivisesti koneen käynnistyshetkestä, alkaen kesäkuusta 2007.
IVTC9, talo 210 m2 / 545 m3 sisämitoin laskettuna, 2 asukasta. Patterilämmitys, suunnittelu ja rakennustapa mallia 1976-78. Huippuimuri, ei LTO:a.
-
Lokakuussa kulutti mlp 437 kWh, käyntitunteja 137. Prosentit käyttövesi/patterit on tilanteessa 21/79, mutta se ei kuvanne lokakuun tilannetta, vaan kompuutteri ilmeisesti laskee suhdetta kumulatiivisesti koneen käynnistyshetkestä, alkaen kesäkuusta 2007.
IVTC9, talo 210 m2 / 545 m3 sisämitoin laskettuna, 2 asukasta. Patterilämmitys, suunnittelu ja rakennustapa mallia 1976-78. Huippuimuri, ei LTO:a.
Anteeksi vaan, eksyinkin eri osastolle kuin oli tarkoitus!
-
Aika pienellä kululla menee. Kokeilin lämpökäyrää eri asetuksilla, ja vaikutuksen huomasi. 28 käyrällä tupa lämpeni liikaa ja pumpun kulutus nousi 12 kwh/ vrk. Asteluvulla -70 näyttäisi toimivan jouhevasti. Kun kokeilin -90, tauot pitenivät ja käynti jakso myös. Vuorokauden kulutus kasvoi myös suuremmaksi ? Eli ei kannata venyttää asteluvulla? Käyttövesi kyllä pysyi lämpimänä.
-
Ensimmäinen pakkas päivä. Aamulla -2c. Pumppu ei lisännyt kulutusta kuin aavistuksen. 0,32/kwh/t nousi 0,42 kwh/t . Tein Excelliin taulukon, johon kirjaan päivittäiset kulutukset jaettuna tarkastusjakson tunneilla. Samoin kirjaan lämpötilan taulukkoon. Näkyy graafisesti miten muuttuu kulutus lämpötilaan nähden. Pientä tilasto näpertelyä.... ;D
-
. Käyrä 26, min 23 C, integraali 80, kv-käynnistys 41 c. Kv-anturan vaikutus 65%. näillä mennään. Lämmityksen kv pumppu 2-nopeudella. Menovesi +32c, paluu +25c.. nyt lämmitysjakson pituus 24 min ja huilia +1 tunti. Näillä säädöillä meni 10 kwh vuorokaudessa, ei paha ;D
Aamulla -8.6c ulkona, illalla -3c klo 23. Jokohan talvi tulee....
-
Tervehdys Saimaanranta. Kovasti kiinnostaa tuo kulutus verrattuna omaan pumppuun ja taloon.
Talomme on 2008 valmistunut puurunkoinen ja -verhoiltu Kastelli. Neliömäärät ja eristepaksuudet aika lailla vastaavat kuin teidän Jukka-talossa. Paljonko teillä poltetaan nyt näillä pakkasilla tuota puuta ja paljonko teillä on sisälämpötila? Entä tuo huonekorkeus eli paljonko on lämmitettäviä kuutioita? Ja vielä yksi kysymys: paljonko teillä on asujia talossa?
Meillä pumpun kulutus on ollut kolmen viimeisen päivän aikana keskimäärin 12 kWh/vrk, eikä meillä ole käytössä lämpimän käyttöveden kiertoa. Hullunkierto ja sen kiertovesipumppu kyllä on jatkuvasti päällä ilmavaihtokoneen vesipatterin lämmitykseen. Tuo 48 neliötä autotallin/varaston osalta on vielä käyttöönottamatta maalämmityksen piiriin.
Pumpun kulutus marraskuussa ollut 20 päivän aikana tasan 200 kWh.
Kun kyselin parhaan hyötysuhteen asetuksista, kertoi sami68, että integraalia ainakin kannattaa suurentaa sihen asti, ettei lämpötila sisällä vielä heilahtele. Se onkin nyt -160. Ilmeisesti olisi vieläkin varaa nostaa sitä. Siis käyrä 27, min 22 C, integraali -160, kv-anturin vaikutus 65%
-
Asujia on 4 ja huonekorkeus 2.60m, 380 m3 lämmitettävää. Sisällä on 21c lämpöä nytkin. Viime vuorokausi kylmä, illalla klo 21 -11c, tänä aamuna -7c. Vuorokauden kulutus su klo 8 ma klo 8 oli 13.5 kwh. Marraskuun keskiarvo tähän mennessä 9.5 kwh/vrk. Olen tehnyt kokeiluja pumpun säätöihin, joillakin asetuksilla menty metsään. Nyt kun lämmitys tarvetta, lämmityksen kv pumppu 3-nopeudelle. Ei riitä teho kiertoon. Aikaisemmin oli grunforsin 25-80 pumppu öljy aikaan, nyt diplomatissa 25-60. Lämmitys putkisto on Nereuksen 19 mm putkea, laitettu koko rakennukseen n.700m.
Takkaa tai leivinuunia lämmitellään kerran viikossa, pakkasten aikana. Puita menee + pari mottia talven aikana. Marraskuu 1-22 p 203 kwh. Pumpun omasta mittarista.
-
Tuossa asujien määrässä voisikin olla yksi syy eroon. Täällä on puolet ajasta vain yksi ja noin puolet ajasta 2 henkilöä. Ehkä 10 % ajasta on sitten 3-4 henkilöä. Muistan lukeneeni jostakin, että ihmisestä hohkaava energia vastaisi ainakin 200-300 W lämmöntuottoa.
Lämpötila on keskimäärin 21c. Puita ei polteta kuin tunnelmointiin eli aika harvakseltaan ehkä pari kertaa kuussa. Kuutioita tällä hetkellä lämmitettävänä tasan 300 m3.
-
Kokeilua integraatio arvolla-100, nosti sähkön kulutusta selkeästi, vaikka ulkona kelit lämpeni. Käyntijakso piteni 40 minuuttiin ja lepojakso 70 minuuttiin. Ulkona -0c, kyllä kelit vaihtelee. Ei tasaisia jaksoja kunnon seurantaan, kun lattialämmityksessä liikkeet tulee viiveellä. Laskin lämmitysputkiston vesitilavuudeksi 163 litraa ja betonilaatan vahvuus 100 mm.
-
Mihinkähän tuo perustuu, että kun kasvatat integraalia, niin kulutus nousee (kuinka paljon se kulutus muuten lisääntyi)? Vai liittyiköhän tuo aikaisempi (samin) suositus integraalin kasvattamisesta vain tuohon pätkäkäynnin estämiseen.
Kuitenkin oletuksena G2:ssa on integraali -150 ja sen noinkin korkea lukema ilmeisesti liittyy tuohon HGW-tekniikkaan. Se tässä askarruttaa vain, että voisinko säästää kulutuksessa, jos lasken sitä integraaliarvoa toiseen suuntaan, mutta sitten pätkäkäynnin kustannuksella.
Meillä muuten laatan paksuus on 80 mm eli voisiko ajatella, että sinulla 100 mm lattialaatassa energiaa varaava massa on suurempi, joten säästöä tulee sitäkin kautta.
-
Pumpun sähkön kulutus nousi 0.6 kwh vuorokaudessa. Eihän se paljon ole.. Voi olla että laatan paksuus ja putkistolla (700m/ 16mm) vaikuttavat asiaa. Kaivon lämpö 6,3 asteesta laski 5 asteeseen jakson loppuvaiheessa . Nyt kun ulkolämmöt heittelevät nopsaan, ei meinaa lämmön säätö ehtiä perässä. Viiveellä ylös/alas sahaa. Pitäisi olla ennustaja eukko laitehuonessa konetta viilaamassa >:( Pitänee kokeilla joskus integraaliarvolla -160 mitä tapahtuu.....
-
Nyt näyttäisi olevan tulossa tasaiset kelit ulkona, joten laitoin integraali arvoksi -120. Katsotaan mitä tapahtuu. Huomenna ollaan taas viisaampia. Tilasto nikkarointia :P
-
Nikkarointia integraaliarvolla.
-80 käyntijakso 24 min tauko 50 min
-100 30 min 60 min
-120 32min 80min
Pitkällä tauolla huomasi jo lievää jäähtymistä lattioissa. Ei vielä tuohon käyntijakson pituuteen pahemmin vaikuttanut. Tosin ulkona lähes nolla kelit. Sen huomasi että kaivosta tuleva neste oli hiukan lämpöisempää (+4,9c/+4,5c), kuin lyhyemmän tauon aikana. Ilmeisesti lämpö kalliosta ehtii paremmin siirtyä keruuputkistoon? Pitäisköhän kuitenkin asentaa lisäsäiliö pumpun jatkoksi? Saisi lämmitysverkoston nestemäärää lisättyä vaikkapa tuplattua? Nyt n. 160l.
-
Marraskuussa pumppu haukkasi sähköä 308 kwh. Aika vähällä mentiin, vaikka tuli eri asetuksia kokeiltua. Lokakuuhun verratuna +55 kwh lisääntyi kulutus. Nyt mennään -90 integraatiolla ja min lämpö +24c. Kuukauden keskilämpö ulkona oli +2c, lokakuu +6,8c.
Pumppu vienyt syys-,loka-,marraskuussa 712 kwh. Rahana 89 € lämmitykseen ;D Öljyksi muutettuna 80 litraa, jolla olisi menty ehkä kolme viikkoa....
Arvioitu vuosikulutuskin 3600 kwh näyttää alittuvan, jos ei aivan hirveä talvi tule.
-
Marraskuussa pumppu haukkasi sähköä 308 kwh. Aika vähällä mentiin, vaikka tuli eri asetuksia kokeiltua. Lokakuuhun verratuna +55 kwh lisääntyi kulutus. Nyt mennään -90 integraatiolla ja min lämpö +24c. Kuukauden keskilämpö ulkona oli +2c, lokakuu +6,8c.
Pumppu vienyt syys-,loka-,marraskuussa 712 kwh. Rahana 89 € lämmitykseen ;D Öljyksi muutettuna 80 litraa, jolla olisi menty ehkä kolme viikkoa....
Arvioitu vuosikulutuskin 3600 kwh näyttää alittuvan, jos ei aivan hirveä talvi tule.
Joulukuun kulutus 366 kwh. Tunteja 159, joista 40 oli käyttöveden lämmitystä. Keskilämpötilakin plussan puolella 0,7c.
-
Moikka jälleen!
Mielenkiintoista edelleen vertailla noita kulutuslukemia. Meillä oli joulukuun kulutus 379 kWh. Ja mikä erityisesti mietityttävää, tunnit 196, joista käyttövettä vain 16 tuntia, koska lämpimän KV:n kiertoa ei ole. Keskilämpötila + 0,8 astetta.
Mistähän tuo ero käyttötunneissa nyt oikein voisi aiheutua? :( Sama 27 käyrä edelleen käytössä, integraali -158 (G2:n oletus -150), kaikki huonetermostaatit auki. Takkaa lämmitetty kylläkin vain 2 kertaa joulukuussa. Käyntiajat tuossa 0 asteen tietämissä n. 27 min ja puolitoista tuntia huilia. Ei ymmärrä :-/
-
Integraali asetuksena -100 ja käyrä 26 minimi 24. Tuo käyttöveden kierto, joka minulla on, näkyy kyllä varmasti kv tunneissa. Mutta sekin ajastettuna, eikä oikein haluja luopua. Kiertopumpussakaan ei ole nopeuden säätöä, jolla säätäisi tehoa. Vaihto säädettävään malliin voisi auttaa?
Mlp käyntijakso 28min ja taukoa 80-90 min. Kokeilin itsekin 27 käyrällä, mutta oli liikaa. Lämmityspiirin sihdin putsaus itselläni on tehtävä aika usein. Näkyy lähtevän moskaa kierrosta, joka taas vaikuttaa kiertoon. Olisi pitänyt kesällä laskea verkosto tyhjäksi ja huuhtoa kunnolla puhtaaksi öljykattilan jäljiltä.
Mutta kaiken kaikkiaan täytyy olla tyytyväinen. 7 kk aikana pumppu vienyt 1353 kwh, rahana 165 euroa. Käyttötunteja tullut 501, joista käyttövettä 213.
-
Mistähän tuo ero käyttötunneissa nyt oikein voisi aiheutua
Meillä lämpiää leivinuuni pari kertaa viikossa talvisin, kun tuo vaimo haluaa tehdä uunilla ruokaa ja paistella pullat yms ;). Uuni on aikamoinen kivikasa, joka kestää pari päivää lämpöisenä. Vaikuttaa varmasti lämmityskuluihin.
Nyt kun pari päivää ollut tasaiset -6-8c pakkaskelit, pumppu käy 25 min ja huilaa 70 min. Vrk kulutus 13,5 kwh.
Joulukuun kv-tunteihin tuli ylimääräisiä tunteja tuon vaihtovenan vian takia, josta juttua toisaalla.
-
Mistähän tuo ero käyttötunneissa nyt oikein voisi aiheutua
Nyt kun pari päivää ollut tasaiset -6-8c pakkaskelit, pumppu käy 25 min ja huilaa 70 min. Vrk kulutus 13,5 kwh.
Joulukuun kv-tunteihin tuli ylimääräisiä tunteja tuon vaihtovenan vian takia, josta juttua toisaalla.
Kyllähän tuo sun joulukuun lukema on ennemminkin poikkeava kuin nyt tammikuun alku.
Millä ihmeellä pystyt vedättämään huiliaikaa pariin tuntiin?
Mulla käy pikkupakkasella (-2 -3) noin 35 min ja huilaa 80 min.
Asteminuutit -120
Mielenkiinnolla kuulisin perusteet noin alkaiselle kulutukselle,
onko yläkerta mlp lämmityksessä jne?
-
Talo on 1-tasossa ja kaikki lämmitettävät tilat lattialämmityksen piirissä. Ei mitään ihmeellisiä rakenteita, suorakaiteen muotoinen talo. Energiatehokkuus ilmeisesti hyvällä tasolla ja takka/leivinuuni keskellä taloa. Lämpö pääsee leviämään tasaisesti kaikkialle.
Kannattaa käyttää lisälämmön lähteenä kun mahdollisuus siihen.
Käyntijakso 26min, tauko 90min,-100 integraalilla. Ulkona-4,3c, juuri tarkistettua tietoa. Pumppu toimii lämmitystä enemmän tarvittaessa tasaisemmin, kuin nollakeleillä ulkolämmön heitellessä.
-
Talo on 1-tasossa ja kaikki lämmitettävät tilat lattialämmityksen piirissä. Ei mitään ihmeellisiä rakenteita, suorakaiteen muotoinen talo. Energiatehokkuus ilmeisesti hyvällä tasolla ja takka/leivinuuni keskellä taloa. Lämpö pääsee leviämään tasaisesti kaikkialle.
Kannattaa käyttää lisälämmön lähteenä kun mahdollisuus siihen.
Eli ainakin sinun kohdalla tulipesän ahkeralla lämmittämisellä on
merkitystä mlp:n energiankulutukseen.
Asiasta on keskusteltu Niben palstalla omassa ketjussa.
Pelkällä huoneen lämpiämisellä ei takasta kait juurikaan hyötyä, varsinkaan jos ei ole huonetermostaatteja käytössä katkomassa virtauksia.
Ja ne termostaatithan on monen taholta manattu alimpaan helv..iin!
Takkaa tulee siis lämmittää niin paljon että lämpö johtuu betoniin saakka, ja sitä kautta vähentää pumpun pumppausaikaa?
-
http://aijaa.com/008459285953.png (http://aijaa.com/008459285953.png)
Joulukuun tilasto käppyrää pumpun kulutuksesta. Käyrän nosto ja vaihtoventtiili vika näkyy selkeästi piikkinä.
-
http://aijaa.com/008459285953.png (http://aijaa.com/008459285953.png)
Joulukuun tilasto käppyrää pumpun kulutuksesta. Käyrän nosto ja vaihtoventtiili vika näkyy selkeästi piikkinä.
Olisko sulla joulukuulta tuon näköistä käppyrää niin näkis vähän tarkemmin noita lämpötiljoa?
http://aijaa.com/008229278305.jpg
-
Olisko sulla joulukuulta tuon näköistä käppyrää niin näkis vähän tarkemmin noita lämpötiljoa?Ei ole koneessa mitään thermlink tms laitteita. Manuaalista kirjaamista päivittäin. Olen kyllä miettinyt systeemin laittamista...
-
(http://i10.aijaa.com/b/00413/9299185.png) (http://aijaa.com/004139299185)
Tänään tehtyä lämmitysjakson tietoa. Kommentteja otetaan vastaa. Näillä keleillä ei käy kuin tuo 20 min ja huilia tulee 90 min.
-
Tänään tehtyä lämmitysjakson tietoa. Kommentteja otetaan vastaa. Näillä keleillä ei käy kuin tuo 20 min ja huilia tulee 90 min.
On kyllä todella lämmin keruuneste. Tässä lukuja mun pumpulta. Minuutin kohdalla tulo kaivosta 4, meno/paluu 25/20, kuumakaasu 42. 6 min kohdalla kaivosta 4, meno/paluu 26/21, kuumakaasu 55. 8min 4, 26/21, kuumakaasu 56. 15min 3, 27/22 kuumakaasu 57, 19min 3, 27/22 kuumakaasu 58.
Ilmoittaako Thermia keruunesteen lämpötilan kymmenyksen tarkkuudella? Ymmärsin, että DHP-H olisi sama pumppu, mutta itse en ole ainakaan kymmenyksiä saanut näkyviin. Jos taas mittaat omalla mittarilla niin onko lukema putken päältä vai anturitaskusta? Todella korkea tuo litkun lämpötila jos on anturitaskusta mitattu.
Vähän rasittava tuo yhden asteen resoluutio siinäkin mielessä, että käyrä on myös sillä tarkkuudella. Tästä aiheutuu mun säädöillä se, että pyynti on 24 välillä +2- -6. Tuo taas johtuu loivasta käyrästä (24). Lämmöt pysyy kyllä tasaisina kun on tuota varaavaa massaa tasaamassa.
-
Mulla on kanssa Saimaanrannan kanssa kaivon nesteet samaa luokkaa
168m kaivossa.
Muuten sulla pumppu käy todella kylmänä?
-
Tänään tehtyä lämmitysjakson tietoa. Kommentteja otetaan vastaa. Näillä keleillä ei käy kuin tuo 20 min ja huilia tulee 90 min.
On kyllä todella lämmin keruuneste. Tässä lukuja mun pumpulta. Minuutin kohdalla tulo kaivosta 4, meno/paluu 25/20, kuumakaasu 42. 6 min kohdalla kaivosta 4, meno/paluu 26/21, kuumakaasu 55. 8min 4, 26/21, kuumakaasu 56. 15min 3, 27/22 kuumakaasu 57, 19min 3, 27/22 kuumakaasu 58.
Ilmoittaako Thermia keruunesteen lämpötilan kymmenyksen tarkkuudella? Ymmärsin, että DHP-H olisi sama pumppu, mutta itse en ole ainakaan kymmenyksiä saanut näkyviin. Jos taas mittaat omalla mittarilla niin onko lukema putken päältä vai anturitaskusta? Todella korkea tuo litkun lämpötila jos on anturitaskusta mitattu.
Vähän rasittava tuo yhden asteen resoluutio siinäkin mielessä, että käyrä on myös sillä tarkkuudella. Tästä aiheutuu mun säädöillä se, että pyynti on 24 välillä +2- -6. Tuo taas johtuu loivasta käyrästä (24). Lämmöt pysyy kyllä tasaisina kun on tuota varaavaa massaa tasaamassa.
Thermiassa (Diplomat 8 TWS) keruuliuoksen lämpötila asteen tarkkuudella.
Täällä Kainuussa keruuliuoksen lämpötila eilen 3 astetta lämmityssyklin alussa. Lämmitti 23 minuuttia käyrällä 26 (pyynti oli 29). Integraali 100. Keruuliuoksen lämpötila putosi 1 asteeseen syklin lopussa.
Pakkasta -3 astetta....
Lämmitettävää alaa 144m2 + varastot 5m2 + autotalli 20m2...
-
Mulla on kanssa Saimaanrannan kanssa kaivon nesteet samaa luokkaa
168m kaivossa.
Muuten sulla pumppu käy todella kylmänä?
Kaippa mulla on vaan melko kylmä kaivo sitten. Pitäisi varmaan taas pitkästä aikaa nostaa vesiautomaatilla kaivosta (mulla letku on kaivossa myös talvella ja tulee sieltä eristetyssä kanaalissa tekniseen tilaan) vettä ja mitata sen lämpötila. Kaivolta tuleva keruuneste max. 4,93C seurantavälillä 29.12-04.01 (jatkuva kierto). Näin siis jäteilman LTO:n kanssa.
Pumppu tosiaan käy kylmänä kun ei ~20C huonelämpötilaan tuon enempää näytä tarvitsevan. Tästä johtuen MLP käy erittäin hyvällä hyötysuhteella (pollucom odottaa laatikossa, sitten tarkempaa tietoa). Pintalämpömittarilla mittaillen hyvin tasalämpöistä näkyy olevan. Ulkoseinien sisäpinta (betoni) on reilu 19C, lattiat 20-23C, väliseinät reilu 19C, ikkunoiden karmit 17C jne. IV ilmoittaa poistoilman lämpötilaksi 19C ja kun raksalla on tehnyt hetken hommia niin ilman lämpötila nousee siihen 20C lukemaan. Eli 19C kun siellä ei ole ketään paikalla, ei valoja jne. ja 20C kun olen hommissa. Luulisin, että menee jonnekin 21-22C paikkeille näillä säädöillä kun tuodaan viihde-elektroniikka sun muut lämpökuormat taloon.
-
Vähän rasittava tuo yhden asteen resoluutio siinäkin mielessä, että käyrä on myös sillä tarkkuudella. Tästä aiheutuu mun säädöillä se, että pyynti on 24 välillä +2- -6. Tuo taas johtuu loivasta käyrästä (24). Lämmöt pysyy kyllä tasaisina kun on tuota varaavaa massaa tasaamassa.
Paljonko Xargolla on huoneasetus? Minulla on tuo sama käyrä käytössä(tai 23), mutta huoneasetus 22. Tuosta tulee loiva käyrä ja kovemmilla pakkasilla tekee meillä mieli nostaa käyrää ->24 tai nakata puita takkaan.
-
Paljonko Xargolla on huoneasetus? Minulla on tuo sama käyrä käytössä(tai 23), mutta huoneasetus 22. Tuosta tulee loiva käyrä ja kovemmilla pakkasilla tekee meillä mieli nostaa käyrää ->24 tai nakata puita takkaan.
Huoneasetus on 20. Alle 24 käyrää en ole kokeillut. 25 tuntui olevan jo liikaa. Kovia pakkasia talo ei sitten olekaan pumpun kanssa vielä nähnyt. Niitä odotellessa...
-
Mittaus omasta mittarista. Asensin anturan mutasihdin kierretulpan ja kotelon väliin, tietysti piitahnaa väliin. On napakasti paikoillaan. Kokeilin myös suoraan keruuputken päältä, mutta reagoi tulpan päältä nopeammin ja helpompi asentaa.
Peki Eikös pumpun pitäisikin käydäkin kylmänä?
Nopeaan tahtiin menee integraaliluku nollaan, vai kuinka?
Olispa kunnon pakkaset, niin näkisi miten sitten käyttäytyy ;)
-
Huoneasetus on 20. Alle 24 käyrää en ole kokeillut. 25 tuntui olevan jo liikaa. Kovia pakkasia talo ei sitten olekaan pumpun kanssa vielä nähnyt. Niitä odotellessa...
Kun puhutte noista käyrän arvoista esim 24 tai 25, niin
ilmeisesti tarkoitatte pyyntilämpötilaa joka määräytyy mitä lämpökäyrää käytetään, sen mahdollisista korjauksista sekä ulkolämpötilasta?
Tuo lukuhan ei ole vakio. Vai oletteko säätäneet jotenkin pyyntilämmön vakioksi?
Vai puhutaanko tässä tilanteesta kun ulkona on 0-keli :-/
-
Mittaus omasta mittarista. Asensin anturan mutasihdin kierretulpan ja kotelon väliin, tietysti piitahnaa väliin. On napakasti paikoillaan. Kokeilin myös suoraan keruuputken päältä, mutta reagoi tulpan päältä nopeammin ja helpompi asentaa.
Peki Eikös pumpun pitäisikin käydäkin kylmänä?
Nopeaan tahtiin menee integraaliluku nollaan, vai kuinka?
Olispa kunnon pakkaset, niin näkisi miten sitten käyttäytyy ;)
Joo joo, mahdollisimman alhaiset lämmöt pumpussa tekee hyötysuhteelle hyvää.
Sulla on aika onnistunut mitoitus tuossa pumpussa/ talossa. Integraali laskee aika hätäisesti koska pumppu on ehkä hieman iso neliöihin nähden. Vesi ei ehdi luovuttaa ihan sitä energiaa laattaan, mutta nämä on ihan makuasioita.
Mulla käyntiajat 30-50 min ja huilia 2-3h. Wattson osiossa näkee aika hyvin meikäläisen käynti/huiliajat.
Mulla tuo integraali ilmoitetaan lämpökäyrän kytkentä erotuksena joka on ollut viimeisen vuoden 3.7 c. Jotenkin helpompi IVT:ssä tuo luku hahmottaa suoraan asteissa.
-
Kun puhutte noista käyrän arvoista esim 24 tai 25, niin
ilmeisesti tarkoitatte pyyntilämpötilaa joka määräytyy mitä lämpökäyrää käytetään, sen mahdollisista korjauksista sekä ulkolämpötilasta?
Tuo lukuhan ei ole vakio. Vai oletteko säätäneet jotenkin pyyntilämmön vakioksi?
Vai puhutaanko tässä tilanteesta kun ulkona on 0-keli :-/
Juu ainakin Thermiassa ja Danfossissa (sama pumppu) käyrä määritetään menoveden lämpötilan nollassa asteessa mukaan kun huoneasetus on 20. Jokainen huoneasetuksen asteen nousu nostaa sitten käyrää kokonaisuudessaan kolme astetta. Jos multa kysytään niin mieluummin määrittäisin kulmakertoimen mukaan...
-
Sulla on aika onnistunut mitoitus tuossa pumpussa/ talossa. Integraali laskee aika hätäisesti koska pumppu on ehkä hieman iso neliöihin nähden. Vesi ei ehdi luovuttaa ihan sitä energiaa laattaan, mutta nämä on ihan makuasioita.
Pieni ylimitoitus oli kyllä tiedossa suunnittelu vaiheessa, jos alkaa näyttää pahalta on tilaa laittaa puskurisäiliö viereen.
Pitänee uusia kellotus kunnon pakkaskelillä, näkee onko eroa käyttäytymisessä.
-
Mittaus omasta mittarista. Asensin anturan mutasihdin kierretulpan ja kotelon väliin, tietysti piitahnaa väliin. On napakasti paikoillaan. Kokeilin myös suoraan keruuputken päältä, mutta reagoi tulpan päältä nopeammin ja helpompi asentaa.
Mainio idea laittaa anturi mutasihdin yhteyteen. Siellähän se on eristettynä valmiiksi. Tuli tuosta mieleen, että voisi tehdä mutasihtiin mittatilaus kannen, jossa olisi anturitasku niin saisi vielä paremmin kontaktin.
Mitä olen kupariputken päältä 1-wire antureilla mittaillut lattialämmityksen meno/paluu lämpötiloja niin meno näyttää kyllä käyntijakson aikana aivan väärin tai sitten MLP:ssa on jotain pahasti pielessä. Lukemat ovat siis n. 3K alakanttiin MLP:n omaan menoanturiin verraten. 1-wire anturit näyttävät kuitenkin samaa lämpötilaa jos laittaa vierekkäin samaan putkeen. Eli ongelmana ymmärtääkseni se, että kupariputken lämpötila ei ole sama kuin siinä virtaavan nesteen, koska virtaus ei ole turbulenttiä. Eli toisinsanoen kupariputken lämpötilaan vaikuttaa huonelämpötila. Tästä syystä yritän suosia anturitaskuja.
Näyttääkö sulla toi oma mittaus samoja lukemia kuin MLP:n oma anturi?
-
Mlp pumpun näyttöä korjasin nostamalla +1c. Eli näytti asteen liian vähän. Nyt kun mittapiste on myös edenpänä, ei pumpusta johtuvat lämmöt vaivaa niin paljon. Lämmityksen paluuputkeen jäi remontissa viisarimittarin paikalleen. Siitä kun vertailee arvoja Mlp näyttöön, ei tiedä kumpaa uskoisi...Viisari näyttää 22c, mlp 24c.
Mutta tärkeintähän on talon sisälämpö, eikö? Huoneasetus 20 antaa nyt +21c .
Vaimo alkaa katselemaan kieroon,kun poistun laitehuoneeseen vihkot kourassa. Ei ymmärrä tulevista taulukoista mitään ja mutisee jotain höperö hommista.. ;D
-
http://aijaa.com/006079323962.jpg (http://aijaa.com/006079323962)
Tänään -13c pakkasta klo 8. Mittausjakson aikana -12c ja kello 18 taas -13,5c. Taukojakso ennen käynnistystä 40 min. Lämmitysjakso 27 min. Sähköä meni 0,8 kw. Ei näköjään vielä näillä pakkasilla tuo käyntijakso pitene. Kokeeksi ajoin iltapäivällä -120 integraalilla. Jakso piteni 3 min, tauko 6 min.
-
Otinpahan minäkin tarkat lukemat klo 19:30 alkaneelta käyntijaksolta ylös kun oli samanlainen pakkanen -13c. Siinä mielessä pitäisi olla vertailukelpoisia lukemia:
Käyrä 27, integraali -160, taukojakso ennen käynnistystä 48 min ja lämmitysjakso 34 minuuttia. Jakson lopussa keruupiirin paluu +2C ja meno -2C. Sähköä meni 1,1 kWh.
Nyt on kyllä pakko testata muuttamalla tuo integraali - 140:een. Katsotaanpa tilanne uudestaan myöhemmin tänään. Eli kulutuksen pitäisi pienentyä, mutta käynnistystiheyden nousta... Paljonko sinulla nuo keruupiirin lämpötilat olivat jakson lopussa?
-
Lämmitysjakson alussa kaivo +4,9c. 10 min kohdalla +5,2c. Sen jälkeen tasaisesti laski loppulukemaan +3,7c, kun pumppu sammui. Nämä mittarista.
Pumpun oma näyttö Alussa +5/+1 keskivaiheilla +4/+1 ja lopussa +4/0c.
Laskin ajankuluksi miten integraali menee. Lämmitys vaiheessa -110/27 min antaa 4,07 astetta minuutissa. Tauon aikana -110/40 min on 2,75 astetta minuutissa.
Käyrä on 26, min 24. Ei tarvetta nostaa.
-
Vertailun vuoksi voisimme ajaa yhden lämmityssyklin samoilla arvoilla.
Paljonko sun integraali esim 100 vastaa laatan hystereesiä?
-
Paljonko sun integraali esim 100 vastaa laatan hystereesiä?
-100 kohta rajalla, muuttui 3-asteesta 4-asteeseen. Sama ilmiö -80 kohdalla, muuttui 4.sta 5- asteeseen.
Jos nyt ymmärsin mitä tarkoitit...Nämä lämmitys syklissä .
Eilen iltap/tämä aamu , kokeilu -130 integraalilla -6c kelillä. käynti 32 min, tauko 90 min. Seuraava käynnistys jo tunnin kuluttua. Taisi hystereesi käynnistää pumpun. Näin tänään aamulla. Tilasin huoneanturan, jolla saa hiukan tasattua tuota pumpun toimintaa, kun polttaa uuneissa puita. Liikkeestä tilattuna 130€, asennus omin voimin. Onneksi suvussa sähkäreitä...
(http://i5.aijaa.com/t/00192/9333455.t.jpg) (http://aijaa.com/001929333455)
onko tuosta mitään apua?
-
Älä vaan päästä sitä laattaa jäähtymään missään nimessä sillä huonetermarilla, tai edes osaa siitä. Vesi nimittäin kummasti käy siinä kohtaa laattaa ikään kuin jäähyllä ja tulee vilu. Kokemusta on.
Sulla on tosi hyvä tuo kaivon lämpötila.
Mulla noin tunnin jaksot ja kaivosta n. 2c lopussa.
Tosin ei näytä enää tuosta tippuvankaan.
-
Kaikkea pitää kokeilla... Ainakin esitteessä sai sen käsityksen, että antura nuuskii sisälämpöä ja tarvittaessa lisää/vähentää menoveden lämpötilaa. Lisäksi jyrkkyyttä pystyy säätämään . Lisänä taas yksi sisä/ulko mittari olohuoneeseen ;D Ja joku pumpun hälytyskin tulee ruutuun...
Kaivoin tuossa lattialämmitys kuvat/laskelmat esille. Nereus oli laskenut lämmitys tarpeeksi 40c menovedellä 6700 wattia. Laskelma on saksankielinen ja numeroita ja saksalaiseen tarkasti esitetty.
-
Mulla nuo huonetermarit on tyypiltää on off ja niillä ei tee mitään laatassa. Yläkerran lattiassa nuokin käy mutta on tarkoitus sielläkin palata käsisäätöihin.
Mittaappa vaikka huomenna paljonko sulla pumppu käy.
-
http://aijaa.com/007989341283
Tämän päivän käyntijakso. Aamulla -5c, iltapäivällä meni nollaan.
Eipä paljon lämpöä ladannut, meni nopsaan integraali nollille.
Jos tuosta mitään irti saa. Ainakin kaivo on lämmin, ei tippunut kimppa ajossakaan alle 4,1c.
Näytössa keruupiiri meno/paluu 4/1c.
7c ero m/p lämmityspuolella kv-pumpun 2-nopeudella.
-
kyllä on saimaanrannalla mahti kaivo. kateellisena kommentoin +1/-2 järvestä. mutta tekninen kysymys : onko kellään Thermiassa sitä 2. kkos sunttauksen lisäkorttia ? saisko siitä jotain apuja varajan kanssa pelleillessä ? mua jurputtaa tuo MLP:n oma kiertovesipumpun jatkuva "sekoittaminen", mutta miten parametroida se (voiko edes) ja miten siinä tapauksessa menoveden lämpötilamittaus pitäisi järjestää.. ?
-
Saimaanranta, eikö siinä pumpussasi ole tuntilaskuria?
-
Kyllä on. Näyttää täysinä tunteina. Kone pyörinyt 1.6 2011 alkaen 573 tuntia, josta käyttövesi 225 tuntia. Sähköä vienyt 1534 kwh.
-
aloitteleva läträäjä
kyllä on saimaanrannalla mahti kaivo
Poratessa tuli 70m ja 110m kohdilla kunnolla vettä. Piti porarien nostaa vehkeitä ja puhaltaa vettä pois muutamia kuutioita. Takapihalla pieni järvi. 100-110 m kohdilla liete/vesi oli sinivihreää ja muuttui sen jälkeen tumman harmaaksi.
-
Mulla vastaava tuntilukema on 968h tähän päivään.
-
Toukokuun puolivälissä käynnistetyssä mlp:ssa tunteja 1111, josta käyttövedelle 296.
Öljyä kului aikaisemmin 2000 - 2200 litraa vuodessa.
-
Kyllä on. Näyttää täysinä tunteina. Kone pyörinyt 1.6 2011 alkaen 573 tuntia, josta käyttövesi 225 tuntia. Sähköä vienyt 1534 kwh.
Vertailulukuna kulutus 1.6.2011 - 12.1.2012: 1579 kWh.
Kun en ole seurannut tuntimääriä säännöllisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana, on ajalla 26.1.2011 - 12.1.2012 kokonaistuntimäärä 1513 tuntia, joista käyttöveden tekoa 281 tuntia.
-
Yksi esimerkki Etelä-Pohjanmaalta.
Yksikerroksinen OKT, Rv. – 94, vesikeskuslämmitys patterikierrolla +pesuhuoneen lattialämmitys (muoviputket). Normi eristeet. Patteritermostaatit täysin auki.
-Kokonaispinta-ala 151 neliötä (4 huonetta +oh+k+khh+s)
-Lämmitettävä asuinpinta-ala noin 120 neliötä + lämmin varasto (1 patteri) 31 neliötä
-Kuutioita 450
-LTO: ParmAir EX
-2 aikuista ja kaksi lasta (alle 10v)
lämmönlähteenä oli 6kw Nova Topp kattila ja 1500l motoplast öljysäiliö.
Vesivaraajaa ei ollut, kattilassa oli 160l vesitila
- Öljyn kulutus oli noin n.2000l/v
- Sähkön kulutus n. 5000-5500kwh/v
- Veden kulutus n. 160 kuutiota/v
Pumpun tiedot: Thermia optimum 6kw, kaivoa 130 (aktiivisyvyys 128m), ei lisävaraajia tms.
Pumpun asetukset nyt: Huone 21, käyrä 36, min 20, max 55, lpö pois 22, alentaminen 2 astetta.
Käyttövesi: 45, kv aika 25, lämmitys aika 15, h-kuum 20D, h-kuum aika 1h, raja 60, kv ant. vaikutus 70 %.
A1 integraali -105, Hystereesi 10. max paluu 55, käynn.väli 15, shunttiaika 60S
A2 integraali -700, Hystereesi 20, kv pois 60, viive 30M
Sähköä mennyt nyt 3kk aikana (asennuksesta) 1685kwh eli reipas 18kwh/vrk
Pumppu on käynyt nyt 994h, käyttövettä tehty 192h, lisä1 3h ja lisä 2 2h
-
Tuli taas merkattua ylös lämmitysjakson tietoa. Pumppu kävi 33 min ja sähköä meni 0,9 kw. Integraalilla -130, käyrällä 27. Meno/paluu 32/27 jakson lopulla, kv-pumppu 3-nopeudella. Keruupiirin tulo(kaivo) jakson alussa 6,1c ja lopussa 3,8c. Ulkona -3,4c. Lepojakso ennen lämmitystä 70 min.
Tammikuussa tähän päivään 224 kwh pumppu vienyt sähköä. Lauhaa on ollut.......
-
Minulla hieman "ongelmia" huonelämpöjen kanssa. Tipahtaa 19.8 asteeseen helposti ja keikkuu siinä 20-20.5 korvilla uskollisesti. Tuntuu hieman viileältä. Saisi olla kuitenkin jotain 21 astetta. Riippuu tietty mihin on tottunut. Säädin nyt huone arvon 20 ja käyrän 40, katsotaan mitä tapahtuu. Ilmeisesti kuitenkin parempi säädellä käyrää kun huonearvoa?
-
Ilmeisesti kuitenkin parempi säädellä käyrää kun huonearvoa?
Jos lämpötila ei pysy tasaisena eri keleillä -> säädä lämpökäyrää sopivaksi. Muuten jos liian kylmä tai kuuma -> säädä huonearvoa
-
Tuli taas merkattua ylös lämmitysjakson tietoa. Pumppu kävi 33 min ja sähköä meni 0,9 kw. Integraalilla -130, käyrällä 27. Meno/paluu 32/27 jakson lopulla, kv-pumppu 3-nopeudella. Keruupiirin tulo(kaivo) jakson alussa 6,1c ja lopussa 3,8c. Ulkona -3,4c. Lepojakso ennen lämmitystä 70 min.
Tammikuussa tähän päivään 224 kwh pumppu vienyt sähköä. Lauhaa on ollut.......
Tässä mun yksi lämmityskäynti.
Pumppu kävi 37 min, meno/ paluu 37/31.1 ulkona 1.5 pakkasta. Kv pumpun laitoin kanssa kolmoselle. Kaivon lämmöt 10 min 4.8/1.8 20 min 3.9/0.9 30 min 3.5/0.7
Taukoa piti 77min ja aloitti lämmityksen taas. Mun arvoissa on leikattu pois noista tiedoista kv ajo, joka kesti noin 12 min.
Äskeinen lämmityskäynti keski vain 34min. Kv lämmitys on estetty yöllä. Alkaa näköjään lopulliset säädöt löytyä :)
Lisäys:
Laatan DT on 3.2 ja sisällä lämmöt 22.9 illalla ja töistä tullessa noin asteen vähemmän.
-
Ilmeisesti kuitenkin parempi säädellä käyrää kun huonearvoa?
Jos lämpötila ei pysy tasaisena eri keleillä -> säädä lämpökäyrää sopivaksi. Muuten jos liian kylmä tai kuuma -> säädä huonearvoa
Katselin tuota ohjetta ja siellä kerrotaan että "Energia- ja kustannustehokkain asetus saadaan muuttamalla KÄYRÄ-arvoa niin, että sisälämpötila pysyy tasaisena
ja vakiona mahdollisimman harvoilla käynnistyksillä ja pitkillä käyttöajoilla. Tilapäistä lämmön nostamista tai
laskemista varten säädetään sen sijaan HUONE-arvoa" ja "Pysyvä
sisälämpötilan nosto tai lasku tehdään säätämällä lämpökäyrää."
Eli voisiko ajatella että jos meillä käyrä olisikin esim. 35 ja huone 22? ja se ehkä nostaisi kämpän lämmöt 21 asteeseen. Jotenkin tuossa ohjeessa jää jumiin tuohon energia- ja kustannustehokkuus lauseeseen kun siinä puhutaan samalla käyrän säädöstä parempana vaihtoehtona...
-
Viime vuoden sähkönkulutus 11616 kWh (pumpulla ei ole omaa kWh-mittaria), alimmillaan (muutama vuosi taaksepäin) oli 10500 kWh
Laittelin ylös pumpun käyntiaikoja:
- 17.11.2011 - 17.12.2011 klo 18.00 309h lämmitys, käyttövesi 48h
- 17.12.2011 - 17.1.2012 klo 18.00 340h lämmitys, käyttövesi 57h
Kaikkiaan pumppu käynyt 17.1.2012 mennessä 13772h, käyttövesi 2635h.
Viisaathan voisi vastata onko tuo 13772h pumpun käymä kokonaisaika(lämmitys+käyttövesi) vai pitääkö vielä lisätä tuo käyttövesiaika (2635h), jotta saadaan todellinen kok. aika?
-
Sopivasti tasaista keliä,noin -4,5c muutama päivä. Käyrän nosto 26-27 nosti vrk kulutusta 2.4 kw (18%). Sisällä talossa lämmöt nousi 20.5- 21.5c. Tasaisella menolla tekisi kuukaudessa n.72 kw, rahana vajaa 10 euroa.
Käyrän nostolla käyntijaksoon lisää n. 6min. Tauko pysyi suht samana.
Pientä hakemista tuon 21c sisälämmön saamiseksi. Jospa asennettavalla huoneanturilla saadaan pientä apua hifistelyyn ;)
Käyttöaste 25,69 % menevä kk, on varaa sään viilentyä....
-
Hese
Thermiassa kokonaisajassa on mukana kv-tunnit.
-
Peki
Tässä mun yksi lämmityskäynti.
Pumppu kävi 37 min, meno/ paluu 37/31.1 ulkona 1.5 pakkasta
Aika lämmintä vettä menee sulla laattaan noin lauhalla kelillä? Täällä menisi n.31 asteista. Eikös sinulla ole lattialämmitys koko talossa?
-
Eli voisiko ajatella että jos meillä käyrä olisikin esim. 35 ja huone 22? ja se ehkä nostaisi kämpän lämmöt 21 asteeseen. Jotenkin tuossa ohjeessa jää jumiin tuohon energia- ja kustannustehokkuus lauseeseen kun siinä puhutaan samalla käyrän säädöstä parempana vaihtoehtona...
Käyrä on kohdillaan kun lämpötila on tasainen kelillä kuin kelillä. Huonearvo on siirros, eli siirtää käyrää 3 astetta haluttuun suuntaan.
-
Peki
Tässä mun yksi lämmityskäynti.
Pumppu kävi 37 min, meno/ paluu 37/31.1 ulkona 1.5 pakkasta
Aika lämmintä vettä menee sulla laattaan noin lauhalla kelillä? Täällä menisi n.31 asteista. Eikös sinulla ole lattialämmitys koko talossa?
Joo lattialämmitys on. Yläkerta rossipohjainen, lattialämmitys lämmönluovutuslevyillä.(Käyrä nyt 1.8, mutta varmaan eri lailla esitetty eri merkeillä)
Esimerkin lämmitysjakso oli tälläinen. Pumppu käynnistyi 28c ja pysähtyi 31.2c lämmöissä. Saavuuttaakseen tuon 31.2 asteen paluussa lämmön lauhduttimelta on lähdettävä noin 6c lämpöisempänä vesi kuin katkaisulämpötila. Sulla se toimii varmaan samalla tavalla jos sulla on vaihtarikone. Mulla on tuo hullunkierto "laimentamassa" laattaan lähtevää vettä noin 2,5c yli pyynnin. (Lauhduttimen optimilämpötila on noin 6c, jota ei varmaan voi sellaisenaan ajaa laattaan, koska tulolämmöt lauhduttimelle nousisi liikaa ja liian äkkiä. Tällä varmaan haetaan pitempää käyntijaksoa koska tuo laatta lämpenee hitaasti ja vesimäärä kierrossa ei ole kummoinen.
-
Saimaanranta, mistä sulla mitataan laatan tulo- ja menolämmöt?
Mulla anturat lauhduttimen jälkeen pumpun sisällä ja tulomittaus on paluuputkessa koneen ulkopuolella.
-
Saimaanranta, mistä sulla mitataan laatan tulo- ja menolämmöt
Koneen sisällä anturat ovat jossain...
-
Reilu vuorokausi menty nyt 40 käyrällä ja 20 huonearvolla. Ei vaikutusta sisälämpöihin. Nyt koneessa 22 huonearvo ja 36 käyrä. A1 Integraali -100. Jälleen seurantaa. Taitaa olla järkevää varmaan nyt katsoa pidempi jakso...sekä säädellä maltillisemmin :)
-
Nyt huoneantura asennettu. Vuorokauden käytön jälkeen on hyvä laite tasaamaan sisälämpöä. Tuli pumpulle pitkä huili 3 tuntia, kun laite kytkettiin. Hieman ylilämpöä talossa.... Laite kalibroitiin ja huonelämpö asetettiin 21.5c. Pumpun näyttöön tuli huonelämpö näkyviin asteen kymmenyksen tarkkuudella.
Käyntijaksot nyt aamulla 36 min ja tauko 76 min. Käyrällä 26, min 25c,integral-120. ulkona -5c.
-
No ni, nyt on ensimmäisiä oikein kunnon pakkaskelejä täällä päin. -17 astetta nyt. Huoneasetus 22, käyrä 35, integraali -100 ja A2 integraali -800. Vielä ei olla hätyytelty A2 integraali arvoa lähellekkään. Eli lisävastuksia ei ole tarvittu. Hienosti menee :)
edit: Pakkanen kävi yöllä -22 ja nyt on -20. Lisävastuksilla ei käyty.
-
Tulihan nuo pakkaskelit..Ei riittänyt käyrä 26 -14c pakkasiin. Meni talo viileäksi ja lämpöjen nosto takaisin mukavaksi kesti pitkään.... Tuli piikki vrk kulutukseen, pumppu kävi n.40 min jaksoja ja huilasi n.28 min. Kaivon lämpö meni +2.5c minimissään vuorokauden aikana. Käyrällä 27 mennään kohti tulevia pakkasia,mitä on luvattu. Huoneanturalla korjaus menoveden lämpöön +/-2c. Näyttäisi laite toimivan ok. Asennusvaiheessa tuli näpyteltyä korjausasteeksi 1, ei ihme ettei oikein lämmönnousu pelannut. Taas opittiin uutta. :-?
-
Katkaiseeko tuo huonetermari kierron kokonaan vai pikkuhiljaa kuten pitäisi?
-
Ei katkaise kerralla, vaan pudottaa tai nostaa menoveden lämpötilaa halutun suuruisesti.Muutos näkyy koneen näytössä menoveden pyynnin muuttumisena. Nyt meni 23 kw vuorokaudessa,kone käy 46 min ja huilaa puolisen tuntia. Pakkasta yöllä -21.6c, ilta/aamu -20c.
Tähän asti tammikuussa kone ottanut 400 kw tunteja 188,josta käyttövettä 26 tuntia. Äkkiä laskien 400/188=2.13 kw/t. Käyttöveden kun huomioi, lämmitys menee suht hyvällä copilla.....
-
Tähän asti tammikuussa kone ottanut 400 kw tunteja 188,josta käyttövettä 26 tuntia. Äkkiä laskien 400/188=2.13 kw/t. Käyttöveden kun huomioi, lämmitys menee suht hyvällä copilla.....
Tarkoitat varmaan 400kWh/188h = 2,13kW eli MLP:n (+kiertovesipumppujen?) ottoteho. COPpia varten pitäisi tietää vielä antoteho. Itse olen laskeskellut joitain arvioita talon laskennallisen lämmitystarpeen mukaan, mutta siinä on aika iso virhemarginaali. Pollucomilla hoituu sitten jatkossa kunhan putkari tulisi asentamaan.
2,13kW on ihan normaali ottoteho 8kW pumpulle. Jos oletetaan, että antoteho on tuo 8kW niin COP olisi 3,76.
-
eikö antoteho ole diplomat 8 luokkaa 7.5kw. minulla kyseinen pumppu ja oman ml mittarin mukaan 4,5kk cop olisi sen perusteella 3,5
-
eikö antoteho ole diplomat 8 luokkaa 7.5kw. minulla kyseinen pumppu ja oman ml mittarin mukaan 4,5kk cop olisi sen perusteella 3,5
Joo ja riippuu kovasti, minkä lämpöistä vettä tehdään. DHP-H8, joka taitaa olla sama pumppu, lupaa teknisissä tiedoissa antotehoksi 7,2kW kun tehdään 45C vettä 0C keruulla. Sitten taas esim. omassa tapauksessa kun tehdään 28C vettä (paluu 21-23) niin antoteho on varmastikin suurempi. Ottoteho laskee myös kun tehdään viileää vettä (mulla luokkaa 1,8kW). Siksipä en luottaisi ihan täysillä noihin ilmoitettuihin nominaaliarvoihin ja samasta syystä tuo Pollucom odottaakin asennusta.
-
Menovesi näillä keleillä 32c lattiaan ja paluu 27c. Kw-lukemissa kaikki pumpun ottamat virrat. Käyttöveden lämmityshän ottaa enemmän tehoa. Lämmitys jakson aikana näyttäisi menevän 1.8 kw tunnissa.
Helmikuu alkoi -26c pakkasilla! Pumppu käy 50 min ja huilaa 40 min. Menovesi 35c ja paluu 29c. Pyynti 32c. Viime vuorokausi vei 23 kw.
Tammikuu meni pumpulta 486 kwh kulutuksella. Keskilämpötila -7.4c.
Arviona oli 460 kwh syksyllä laadittuna. Eli aika yksiin meni....
-
No ni, nyt on ensimmäisiä oikein kunnon pakkaskelejä täällä päin. -17 astetta nyt. Huoneasetus 22, käyrä 35, integraali -100 ja A2 integraali -800. Vielä ei olla hätyytelty A2 integraali arvoa lähellekkään. Eli lisävastuksia ei ole tarvittu. Hienosti menee :)
edit: Pakkanen kävi yöllä -22 ja nyt on -20. Lisävastuksilla ei käyty.
Kävipä onnettomasti, en ole ollenkaan huomannut katsoa nyt kovemmilla pakkasilla LTO lämpömittaria, ja eilen katsoin. Laite puhalsi 8-9 asteista ilmaa kämppään kun jälkilämmitys ei ollut päällä. Nyt puhaltaa noin 20-21 asteista. Ei ihme että piti huonearvoa nostaa ja kämpässä ei tahtonut lämmöt pysyä kunnossa. Nyt käyrä 35 ja huoneasetus laskettu 21, nyt lämmöt pysyy siinä aika hyvin 21 asteessa. Hups :-[
-
Rapiat pakkaskelit jatkuu -27c mittarissa. Pumppu käy 60 min ja huilaa 30 min.Integraali-130. Meno/paluu lämmitykseen 36/31c, pyynti 33c. Paineputki 67c, kaivo +1.4c lämmitysjakson loppupuolella.
Vuorokaudessa meni 29 kw. Toissapäiväisen uunin tuoma lisälämpö käytetty. Eikun uutta pökköä pesään.... :P
-
Juu, pakkaskelit jatkuu. Aamuyöstä -32 astetta ja nyt 30 astetta. Allekirjoituksesta löytyy tietoa pumpusta joten en niitä nyt tähän jaksa kirjoitella, mutta hienosti pelaa MLP. Ei ole vielä tarvittu edes lisävastuksia näilläkään pakkasilla. Patteriverkoston meno on pyörinyt siinä 50-56 korvilla ja paluu 38-46 astetta. Kaivon lämmöt pysynyt lähes koko ajan 1/-2. Huonelämmöt pysyttelee aika tarkasti 21 asteessa. Takkaa ei olla lämmitetty. LTO nyt säädöissä kanssa, puhaltelee 18-20 asteista ilmaa huoneihin. LTO:ssa 600w lämpövastus, joten mielenkiintoista nähdä paljonko se nyt aiheuttaa "lisäkustannuksia" vaikka ei se ihan koko aikaa päällä olekkaan. Pitänee hommata siihen oma kulutusmittari ihan mielenkiinnosta.
-
JKT
Aika hyvin jaksaa 6kw kone lämmittää nuokin neliöt ja vielä patteritalo. Oletko seuraillut käyntijaksoja, vieläkö kone huilailee vai onko käynti jatkuvaa?
Takalla saat hiukan koneen kuormitusta tasattua tarvittaessa......
-
JKT
Aika hyvin jaksaa 6kw kone lämmittää nuokin neliöt ja vielä patteritalo. Oletko seuraillut käyntijaksoja, vieläkö kone huilailee vai onko käynti jatkuvaa?
Takalla saat hiukan koneen kuormitusta tasattua tarvittaessa......
En ole seuraillut niin että vieressä seisoskelisin mutta teknisentilan oven saranat menee luultavasti vaihtoon kesään mennessä :)
Kyllä se lepäilee, ei se ihan koko aikaa käy. Pitääkin tässä vähän seisoskella vieressä niin sais tuntumaa.
EDIT1: Käy se lähes koko ajan. Viimeinen vuorokausi niin että 24h:ssa käynyt 23h
EDIT2: Lisälämpötunteja oli nyt eilen illan ja viime yönaikana (2-3.2.12) tullut 1h (lisälämpö 1). Pakkanen taas -32 koko yön.
-
JKT kirjoitti
LTO:ssa 600w lämpövastus, joten mielenkiintoista nähdä paljonko se nyt aiheuttaa "lisäkustannuksia" vaikka ei se ihan koko aikaa päällä olekkaan.
Tuota mittasin ennen joulua pikkupakkasilla. Deekaxin 270 kone ja 500w lämmitysvastus, puhallinmoottorit 130ja 100 wattiset. Vastus mukana otti 2-nopeudella 680w/h. Vuorokaudessa meni yli 6kw. Pitänee mitata nyt kun on pakkasia reilusti, mitä iv-kone ottaa nyt sähköä...
Aamulla -29,2c, Pumppu käy 60 min ja huilaa 30 min.
Autotalli joka samassa rakennuksessa, pysyy +13c lämmössä. Ottanee melkoisen potin energiasta. Tallin seinissä 125mm eristeet, yläpohjassa 200 mm. Pariovet ovat per....stä, taitaa olla seuraava remontin kohde.
Tänään 5.2 aamulla -33,2c ulkona. Nyt menty 4 vrk -27c keskiarvolla...
Pumppu hyrisee 90 min ja huilaa 28 min. kaivosta tulo min 1.1c, elpyy +2.7c tauon aikana. Sähköä meni 28,5 kw/24t. Eipä ole pätkäkäyntiä ainakaan nyt. Käyttöaste jossain 65% hujakoilla äkkiä laskien. Meno pyynti 34c.
Huomenna taitaa lauhtua hiukan siedettävämpiin lukemiin :P
-
JKT kirjoitti
LTO:ssa 600w lämpövastus, joten mielenkiintoista nähdä paljonko se nyt aiheuttaa "lisäkustannuksia" vaikka ei se ihan koko aikaa päällä olekkaan.
Tuota mittasin ennen joulua pikkupakkasilla. Deekaxin 270 kone ja 500w lämmitysvastus, puhallinmoottorit 130ja 100 wattiset. Vastus mukana otti 2-nopeudella 680w/h. Vuorokaudessa meni yli 6kw. Pitänee mitata nyt kun on pakkasia reilusti, mitä iv-kone ottaa nyt sähköä...
Aamulla -29,2c, Pumppu käy 60 min ja huilaa 30 min.
Autotalli joka samassa rakennuksessa, pysyy +13c lämmössä. Ottanee melkoisen potin energiasta. Tallin seinissä 125mm eristeet, yläpohjassa 200 mm. Pariovet ovat per....stä, taitaa olla seuraava remontin kohde.
Tänään 5.2 aamulla -33,2c ulkona. Nyt menty 4 vrk -27c keskiarvolla...
Pumppu hyrisee 90 min ja huilaa 28 min. kaivosta tulo min 1.1c, elpyy +2.7c tauon aikana. Sähköä meni 28,5 kw/24t. Eipä ole pätkäkäyntiä ainakaan nyt. Käyttöaste jossain 65% hujakoilla äkkiä laskien. Meno pyynti 34c.
Huomenna taitaa lauhtua hiukan siedettävämpiin lukemiin :P
Paljonkohan sulla mahtaa olla kokonaiskulutus esim viime viikolta?
-
Minulla seuraavia arvoja.
30.1 klo: 07 -5.2 klo: 23 ajalla
Pelkän mlp sähkönkulutus oli 287.2kwh pumppu tais käydä lähes kokoajan
Pakkasta oli koko jakson aikana 20-32 astetta koko ajan.
-
Peki
Paljonkohan sulla mahtaa olla kokonaiskulutus esim viime viikolta?
30.1-5.2 välillä meni 170 kwh. Taitaa mennä arvio kulutus helmikuulta hiukan yli(500kwh) jos ei ala säät lämpenemään.Nytkin -18c, helmikuun keskiarvo -22.3c.......
Nämä ovat pumpun kulutukset. Koko talon lukemat käytävä kurkkaamassa konehuoneesta......
-
Yhteenvetona voinee todeta että patterilämmitystalo vie aina enemmän sähköä, koska pattereihin pitää olla lämpöisempää vettä. Ymmärsinkö oikein? Toki kokonaisuus vaikuttaa myös, mutta jos on lähes saman kokoiset talot ja pumppu sama, erona vain patteri vs lattialämmitys niin voidaan ko. johtopäätös vetää.
-
Helmikuun kulutus 557 kwh pumpulla. Talon muu sähkö 620 kwh. Keskilämpötila -12,7c. Pumpun keskikulutuksella 19,21 kwh/vrk lämmityskulut 2,60€ vuorokaudessa.
Tunteja pumpulle 269, josta käyttövettä 26 tuntia. Käyntisuhde 38,6 %.
-
Täällä Helmikuun kokonaiskulutus 930,6kWh, josta MLP haukkasi 665,5kWh. Mukana on myös jonkinverran vastustestailua.
Keskilämpötila näkyy olleen läheisen sääaseman mukaan -7,9C. Lämmitystarveluvun ja tasauslaskelman mukaan laskettu teoreettinen kulutus talolle Helmikuulta 2370kWh. Eli jos ajatellaan, että tuon verran olisi mennyt suoralla sähköllä niin MLP:n COPiksi tulisi 3,56. Todellisuudessa talo varmaan kuluttaa vähän enemmän kuin laskelmien mukaan ja COP on vastaavasti hieman parempi. Ihan kivasti kuitenkin näkyy olevan balanssissa.
-
(http://i1.aijaa.com/b/00794/9776559.jpg) (http://aijaa.com/007949776559)
Alkaa kevät näkyä kulutuksessa. Kaivosta nousee +5,8c lämpöistä litkua, eikä laske alle +3,5 c lä+kv kimppa käyntijakson aikana. Lämmityksen meno/paluu 32,0c/ 25,6c. Tuolla tomppelin laittamalla laskurilla tuli virtaukseksi 0,28 l/s.Pumpun tehoksi laitoin 7.51 kw. Sähköä meni 0,7 kw/ 25 min.Paineputki 63c max. Cop lukemaksi tulee 4,4..
Käyttövesi jaksossa 0,7 kw/ 15 min. Paineputki +97c max.
Lukemat otettu 11.3 aamulla, ulkona -2c.
Lämmitys kiertopumppu täysillä ja meno/paluu dt 6,4c. Tuo virtauksen nostaminen jakopiireissä olisi pitänyt tehdä jo syksyllä, innostus muuttamiseen lähti Pekin tekemän testin pohjalta. Avasin säätöjä oletuksesta puoli kierrosta lisää. Näillä mennään kesää kohti. Integraali arvona -160, tauot luokkaa 100-120 min.
-
Kiva kuulla :D
Hämmentävän lämmin kaivo, täällä ovat hiukka kohmeessa.
Minua on peloteltu kauhukertomuksilla umpijäisestä kaivosta jossa jäätymisestä johtuva paine nostaa putkien yläpäätä kymmeniä senttejä :o
Haaveissa on saada koulun pihaan kaivo jota surutta jäädyttää ja josa testata erilaisia putkimateriaaleja.s
-
Joo tuo kaivo on pysynyt kaiken aikaa plussan puolella, ei ole miinus lukemia näkynyt. Viime kesänä hieman hirvitti kun porauksessa tuli maaosuutta ensin 8m ja kallion alku osuus oli rosoista. Porarit putkittivat varmuuden vuoksi, ettei tule ongelmia myöhemmin.. Meni putkea kaikkiaan 17m. Taisi sattua onneksi pari vesisuontakin kallioon, takapihalle tuli järvi porauksen aikaan. Oli naapurin puutarhakin vaarassa saada oman osuuden, piti rakennella vesiesteitä raja aitaan... Jännän sinivihreää kuraa nousi 100-110 m syvyydestä. Mitähän kivilajia voisi olla? Muutoin oli tasaisen harmaata mössöä.
Ajatus jäätymisestä putkiosuudelta tuli talven tullessa. Onneksi huoli oli aiheeton. Eristin kaivon ympäristöä ja putkikanaalia finnfoamilla reilusti. Ilmeisesti kannatti?
-
Jännän sinivihreää kuraa nousi 100-110 m syvyydestä. Mitähän kivilajia voisi olla? Muutoin oli tasaisen harmaata mössöä. ?
Saattaisi viitata kuparin yhdisteisiin ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Dioptaasi ), .. pH, happamuusaste voi muuttaa niiden väriä.
Toinen mahdollisuus voisi olla kuparin ja rikin yhdiste, kuparisulfaatti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuparisulfaatti
Tämän esiintyminen luonnossa on kaiketi epätodennäköistä.
Porausjätteessä nuo eivät kuitenkaan ole puhtaana, vaan sekoittuneena muuhun kiviainespölyyn.
Tulos voi olla huomattavasti harmaamman sävyistä, kuin noiden linkkien kuvissa.
-
Paree olla ihan hiljaa, Outokumpu voi tuoda pian vermeensä paikalle. :)
-
Tuon dioptaasin väri on lähempänä jätteen väriä. Takapihalle tullut pieni järvikin oli sinivihreä hetken aikaa. Porareitakin väri kiinnosti, harmi kun ei tullut otettua näytteitä talteen.
Kyllähän täällä on lennellyt malmin etsintä koneita, viimeiksi muutama vuosi sitten. Tässä lähellä on vanha Telkkälän kaivos, josta kaivettiin jotain malmia 70-luvulla ja uudestaan 80-luvulla. Sen jälkeen kaivos on täyttynyt vedellä ja suljettu.Malmi ajettiin rekoilla 70-luvulla Virtasalmelle, oli melkoinen rumba paikallisella soratiellä keväällä ja syksyllä. Muutama rekka meni tien luiskaankin, kun oli savinen tie hiukan liukas ja reunat petti. 80-luvulla malmi roudattiin laivalle jalostettavaksi eteenpäin.
Onkohan tehtävä kaivos valtaus tontille, tiedä minkä päällä talo on ;D
Nyt pumpun kulutus vakiintunut 12,5 kw/vrk tasolle, vaikka ulkona vaihtelua -2,4c...-8,4c aamu pakkasissa. Ilmeisesti muutoksella sain laattaan menemään enemmän energiaa suuremmalla virtauksella ja matalammalla menoveden lämmöllä?
-
(http://i7.aijaa.com/b/00855/9874146.jpg) (http://aijaa.com/008559874146)
Kaivon päällä metrisen lumikasan otin pois viikko sitten. Sattui jakson aikana pakkasiakin olemaan aamusta. Kaivosta tulevan nesteen lämpö notkahtanut hiukan alaspäin parhaista lukemista, eli lumi eristi hyvin.
Ohessa kuva tehdyistä mittauksista. Paisuntav. ja höyrystimen väliin laitoin anturan, näkyy seuraavan keruunesteen lämpöä samaan tahtiin.
Tuossa lopussa -3,5c kohdalla lukema vaihteli -3,1c...-3,6c välillä puolisen minuuttia ?
+2c ulkona, lämmitysjaksot n.30 min, taukoa +2 tuntia.
Tänään käyttövettä tehtäessä tuli hiukan erillainen käppyrä. Paisuntav-höyrystimen putkessa lämmöt pysyivät kaiken aikaa plussan puolella. Kaivon nesteen lämmöissäkään ei suuria eroja vrt. eiliseen.
(http://i10.aijaa.com/b/00958/9883673.jpg) (http://aijaa.com/009589883673)
-
Maaliskuu meni 411 kwh kulutuksella pumpun osalta. Tunteja 187,josta käyttöveden osuus 33 tuntia. Käyntisuhde 25,13%. Lämmitystarveluku laskettuna 4,82. (411 kwh/145m2/588LTL*1000).Kk keskilämpö -4,4c.
-
Tasan 6kk (tunnilleen) takana maalämpöä. Mittarissa seuraavia lukemia.
Kokonais sähkönkulutus MLP = 3869.7kwh
Käyntiaika 2262h josta käyttövettä tehty 364h
1 vastus ollut päällä 11h
2 vastus ollut päällä 4h
jos laskee sähkön hinnaksi kuluineen MLP osalta 0.12 senttiä/kwh saadaan puolenvuoden kustannuksiksi pyöreästi 465 euroa
Nyt kun lämmityskausi alkaa olla ohi, niin arviona on että vuosikustannukset jää mukavasti alle 800e/v
Jos vertaa entiseen (öljy) niin kustannukset silloin oli noin 2200-2300e/v niin ei voi olla kun tyytyväinen! :)
Kaiken kukkuraksi thermia pelaa moitteetta!
-
JKT
Pumpun asetukset nyt:
Huone 21, käyrä 36, min 20, max 55, lpö pois 22, alentaminen 2 astetta.
Käyttövesi: 45, kv aika 20, lämmitys aika 20, h-kuum 20D, h-kuum aika 1h, raja 60, kv ant. vaikutus 70 %.
A1 integraali -100, Hystereesi 10. max paluu 55, käynn.väli 15, shunttiaika 60S
A2 integraali -830, Hystereesi 20, kv pois 60, viive 30M
Tuota käyttöveden 45c rajaa voisi laskea parilla asteella. Sulla on pumpun käyntisuhde ollut 52% tienoilla, ei ole pätkäkäynnistä pelkoa.
Arjen säästöä tulee ;)
-
Joo ei ole pätkäkäyntiä ollut. Olen samaa miettinyt että käyttövedenrajaa voisi laskea vähän. Kyllä, arjen säästöä tulee kivasti! Nyt kun nuo verolaputkin putkahti niin vois värkkäillä tuon kotitalousvähennyksen viimevuodelta pumpunasennuksesta yms. :)
-
Oisko se pätkäkäynti erimerkkisten pumppujen ominaisuus ;D
-
Huhtikuussa pumppu 304 kwh,tunteja 127 josta käyttövettä 29t. Käyntisuhde 17,64%, kuukauden keskilämpö +0,8c. 11 kk aikana pumppu vienyt 3111kwh, talon muu sähkön kulutus 5500 kwh. Vielä kuukausi ja on vuosi paketissa. Lämmöntarveluku 4,70(304/145/446*1000) 8-)
-
Oisko se pätkäkäynti erimerkkisten pumppujen ominaisuus ;D
Kyllä se johtuu epäonnistuneesta sovituksesta lämpöpumpun ja lämmitysjärjestelmäm välillä.Enimmäkseen on korjattavissa. ;)
-
Toukokuussa mlp vei 167 kwh, käyttötunnit 52, josta puolet käyttöveden lämmitystä. Kuukauden keskilämpö hiukan yli 8c, joten koleaa oli.
Vuosi takana (1.6-2011-31.5.2012) maalämpöä, josta yhteenvetona.
Käyttötunteja 1372 josta käyttöveteen 357 tuntia. Tuntia kohden meni 2,39 kwh. Vuoden käyntisuhde 15,66%. Lämpötila aamulla keskiarvo +5,6c. Lämmin kesä ja lyhyt pakkaskausi talvella näkyy.
Pumpun sähköt, sis kiertopumput 3277 kwh
Talon muut sähkölaitteet 5910 kwh
Yhteensä meni 9187kwh
Vettä kulutettu 73 kuutiota, joka on hieman laskenut ed. vuodesta.
Pumpun käyttämä sähkö kulut 413 euroa vuodessa, joten säästöksi öljyaikaan verrattuna ~1400 euroa.
Roskasihti lämmitysverkossa vaatii puhdistusta lähes kuukausittain, verkoston huuhtelu ennen asennuksia olisi pitänyt tehdä......
Keruupuolella ei ollut mitään ongelmia, kuten ei muutoinkaan laitteistossa. Vähällä huolenpidolla pääsee öljyyn verrattuna.
Tyytyväinen on hameväkikin, kun ei ole nokea joka paikassa, eikä kuuma vesi loppunut suihkujen aikana ;D
Vastuskäyttöä 1 tunti vuoden aikana, legionellaa... Puita poltettu leivinuunissa/ takassa 2 pinokuutiota.
-
Hei
Hienosti näyttää pumppu pelittävän :)
Arvioitu kokonaishyötysuhde näyttäisi olevan COP 3,14, elikkä valmistajan ilmoittama antoteho 7,51Kw/ ottoteho 2,39Kw. Lämmityksen hyötysuhde on varmasti ihan hyvä, koska jopa neljäsosa ollut käyttöveden tekoa, jossa COP on huono.
-
Tyytyväinen on hameväkikin, kun ei ole nokea joka paikassa, eikä kuuma vesi loppunut suihkujen aikana ;D
Vastuskäyttöä 1 tunti vuoden aikana, legionellaa... Puita poltettu leivinuunissa/ takassa 2 pinokuutiota.
Nopealla selaamisella en löytänyt mainintaa talon henkilöluvusta, minkälainen orkesteri siellä asustaa?
-
Minä+vaimo, 20v neiti ja 13v miehen alku. Eli neljä henkeä asustelee.
Lämmitys kaudella cop menee nelosen tuntumaan, menovesi lattiaan maksimissaan talvella taisi olla 34c tuntumassa -33c pakkasilla. Pumpussa kyllä teho riittää ja lämpökaivossa ei jäätymisongelmia ilmennyt.
Taisi tulla onnistunut saneeraus kaikin puolin :D
Ohessa vuoden toteutuneet mlp- kulutus ja arvio kaavio.
(http://i3.aijaa.com/b/00247/10316657.jpg) (http://aijaa.com/0024710316657)
-
Uusi vuosijakso alkanut. Väliaika tietoa menneeltä 3 kk ajalta.
Mlp kulutus:kesäkuu 118,5 kwh, heinäkuu 66,5 kwh, elokuu 109 kwh. Syyskuu näyttäisi menevän 140 kwh tuntumaan.
Muut sähkölaitteet: 371, 300, 456 kwh.
Heinäkuussa oltiin reilut 2 viikkoa lomamatkalla, näkyy arvoissa.
Vuosikulutukseen 3277 kwh lisätietoa:
Kulutus jaettuna lämmitys neliöille (145) tekee 62w/m2/vrk. Sama lämmityskuutioihin (370) laskettuna 24w/m3/vrk.
-
No niin... vajaa 2 viikkoa ja vuosi on takana maalämpöä. eli 17.10 tulee vuosi täyteen. Laitan sitten paremmin tietoa, mutta nyt pumppu on vienyt sähköä reilu 5200kwh ja käyttötunteja on reilu 3000 kaiken kaikkiaan. eli aika mukavasti menee....:)
Muu sähkönkulutus (käyttösähkö) on vähän alle 5000kwh, eli kokonais kulutukseksi kaiken kaikkiaan tulee noin 10000kwh.
Mutta tosiaan tarkat lukemat myöhemmin...
-
Tuli taas tehtyä pientä mittailua..
9.10 lämmitysjaksolla sähköä 1.78 kwh. Lj meno 31,0c, paluu 24,7c. Dt 6,3k. Keruuneste 5,8c. Kiertopumppu 3-nopeudella (0,32l/s). Näillä tulee tehoksi 8,43 kw. Cop 4.73. kaivosta otti 6,65 kw (45,5w/m). Ulkona +6c.
12.10. Sähköä 1,76 kwh. Lj meno 31,7c, paluu 24,5c. Dt 7,2k. Kiertopumppu 2-nopeudella (0,28l/s).Keruuneste 5,8c. Teho 8,43 kw. Cop 4,79. Kaivosta 6,67 kw(46w/m). Ulkona +5,0c.
Mittaukset tehty jaksojen viimeisen 5 minuutin aikana. Asetuksissa käyrä 25, min 22,integral -180. Keruupumppu 3-nopeudella.
Koko lämmitysjakson pituuksissa eroa muutama minuutti(25/28), pienemmällä virtauksella käynti pitempi. Muuten aika tasaista, mutta dt ero selkeä. Odotellaa pakkasia......
-
1 vuoden kulutuslukemat (17.10.2011–17.10.1012)
MLP Sähkönkulutus (Oma kWh mittari): 5339.4kwh/v
Käyttövesi: 679h ja talonlämmitys 2445h: Käyttötunnit yht.: 3124h/v
Lisävastus 1: 16h/v
Lisävastus 2: 8h/v
Talon muu käyttösähkö: 4946.6kwh/v
Sähkönkulutus yhteensä:
MLP ja käyttösähkö = 10286kwh/v
Sähkön hinta perusmaksuineen ja siirtomaksuineen (mlp + käyttösähkö) = n. 1337,2e/v
Öljyn hinta tänä päivänä noin 1.17e (hinta: Teboil, neste)
Sähkönhinta tänä päivänä on noin 0.13e kWh (tässä laskettuna siirtomaksu ja perusmaksu mukaan)
Ennen meni öljyä vuodessa noin 2200l joka maksaa tänä päivänä noin 2574e/v
Nyt maalämmöllä kustannus on noin 694e/v
Lämmityskustannukset ovat laskeneet ensimmäisenä vuonna 1879e!! :)
COP pyörii siinä 3 pinnassa...
-
Saimaanranta, mikä pumppu sulla on lauhduttimella?
Mittaappa vielä lepojaksot :)
-
JKT noissa käyttötunneissa on käyttövesi mukana eli vähennyshommiin..
-
Peki
kiertopumppu 25-60 grunfors.
Lepojakson virrankulutustako vai muuta ? kiertopumppu ottaa 60w/t. Viritellään mittarit asemiin.....Eka pakkas yö täällä -2,2c. Meni pumpulle 9,2 kwt sähköä vuorokauden aikana...
Ei se mitään verrattuna naapuriin. On sähkölämmitteinen talo ja kaveri sai tasauslaskun 1500 euroa! Pikkuisen kirosi....On mennyt hiukkasen kulutus yli arvion :D. 2008 rakennettu kahdessa kerroksessa ja varasto/autovaja , kaikissa piuhat laatassa lämpöä tekemässä.....
Edit: Kiertopumpun tehot 45/60/75w eri nopeuksilla. Kokeilu 2-nop. alkanut, käyttövesi moodissa: kesto 19 min, paineputki 96c, meno 60c,paluu 55c. Arvot pumpun pysähtyessä.
Lämmitysjakson tuloksia myöhemmin...
-
Mulla eilen kuluennätys 17kwh. Tosin on kaikki kotona, paitsi mulla :)
Tarkoitin että mittaappa pumpun huilijaksot lauhdutin ykkösellä ja kakkosella.
-
JKT noissa käyttötunneissa on käyttövesi mukana eli vähennyshommiin..
Totta, pelkän lämmityksen COP on jotain lähempänä 2.5, kokonais COP on tuo noin 3, jos sitä nyt voi edes ilmoittaa noin...
EDIT: Tuossa Raksaajan kirjoituksesta hokasin, että tuo COP voi laskea myös öljynkulutuksesta.
Eli:
2200l*10kwh/l*0,8= n. 17600
COP 17600kwh/ 5339kwh = 3,3
eli silloin tuo aikaisemmin ilmoittamani 3 on kokonais COP entiseen öljynkulutukseen verrattuna.... :)
Lähde: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1900.msg19350#msg19350
-
Marraskuussa mlp-pumppu sähköä 315 kwh. Vrk keskikulutus 10,5 kw. Keskilämpötila +1,2c. Tunteja 139, joista kv:tä 27 t. Käyntisuhde 19,3 %. Vuosi sitten meni 308 kwh, keskilämmöllä +1,9c.
Joulukuu alkoi -10c pakkasilla, maassa lunta vain muutama sentti. Lisänä kunnon tuulet, taitaa tulla talvi sittenkin....
-
Tervehdys saimaanranta pitkästä aikaa!
Laitanpa vertailutietona meidän pumpun tietoja marraskuulta. Keväällä oli jotakin hässäkkää tuon pumpun kulutuksen kanssa eikä ongelma koskaan oikein selvinnyt, mutta nyt syksyllä homma tuntuu "normalisoituneen". Keväällä selvittelyä hankaloitti liian epäsäännöllisesti otetut mittausarvot. Nyt on sitten dataa joka päivältä ja vielä noin 30 minuutin tarkkuudella samaan aikaan puolen yön maissa hiukan ennen vuorokauden vaihtumista.
Käyrä ollut koko ajan 26. Marraskuussa mlp-pumppu vei täällä sähköä 316 kwh. Vrk keskikulutus 10,53 kw. Keskilämpötila +1,9c. Tunteja 153, joista kv:tä 17 t. Käyntisuhde 21,3 %. Vuosi sitten meni tasan sama lukema 316 kwh keskilämmöllä +3,5c, tunteja silloin 157, joista kv:tä 25 t.
Aivan samoin täällä Pirkanmaalla joulukuu alkoi -10c pakkasilla, maassa lunta kuitenkin 10-15 senttiä ja koko ajan tulee lisää. Ja aivan samoin lisänä kunnon tuulet, luvattu maanantai-aamuksi jo 22 astetta pakkasta....??? Nopea lämmönpudotus kovan myrskyn kanssa tuntui ja lämmöt sisällä nitkahtivat 19-20 asteeseen. Muutin käyrää pykälällä nyt 27:ään kun on luvattu melko kovia pakkasiakin. Takkaa ei ole poltettu marraskuussa kuin 4-5 pesällistä.
-
Joulukuussa pumpun sähköt 557 kwh. Ulkona -10,2c keskilämpötila. tuli pidettyä pumpun säädöt testi mielessä korkeammalla. Käyrä 27 norm. 26. Pumpun huonearvo 21, norm. 20. Huoneanturassa vakio 20,5c pyynti. Sisälämpö nousi reilun asteen norm. lukemasta 21.6c lukemaa 22.8c. Tuossa pakkasjakson aikana yli +23c sisälämpö tasaisesti. Säätilan nopea muuttuminen tuli loivempana muutoksena, ilmeisesti laatassa puskurina ylilämpöä. Tuo ylilämmitys vei n. 40 kwh enemmän kuin normaali asetuksilla olisi arviona mennyt. Rahana maksoi reilun vitosen, halpaa mukavuutta ;)
Uusi vuosi alkaa lauhana vesi sateisena.....
Vuosijakso 1.1-31.12.2012 Mlp 3472 kwh sis.kiertopumput. Talon muu sähkö 6193 kwh. Vettä kulutettu 68,5 M3. Pumpun käyntitunnit 1484, josta käyttövettä 305. Kv osuus 20,6%. Pumpun kwh/ tunneilla antaa lukemaksi 2,34 kw/t. Tuo käyttöveden osuus on laskenut 1-käynti vuoden 26% arvosta selkeästi. Nyt näkyy kv-kiertoon tehdyt muutokset verrattuna eka vuosijaksoon, jossa osittain ei ajastusta ollut ja kellokin muutettu matkan varrella.
Joulukuun lämmitystarveluku 837. Kuukausi oli pitkänajan keskiarvoa -5,3c, lähes tuplasti viileämpi täällä Etelä-Karjalassa.
-
Joulukuussa pumpun sähköt 557 kwh.
...
Vuosijakso 1.1-31.12.2012 Mlp 3472 kwh sis.kiertopumput. Talon muu sähkö 6193 kwh. Vettä kulutettu 68,5 M3. Pumpun käyntitunnit 1484, josta käyttövettä 305. Kv osuus 20,6%. Pumpun kwh/ tunneilla antaa lukemaksi 2,34 kw/t. Tuo käyttöveden osuus on laskenut 1-käynti vuoden 26% arvosta selkeästi.
Täytyy olla tosi hyvin eristetty talo, kun pumpun koko vuoden kulutus vain 3472 kWh!
Jos kokonais COP olisi 3,5 olisi talon + käyttöveden lämpöenergiantarve vain 12.152 kWh/vuosi!!
Vettä kulutettu 68,5 m3. Vettäkin kulutatte tosi vähän!
-
Kyllä tuo veden kulutuksen laskun on itsekin huomioinut maalämpö aikaan. Yksi syy varmaankin paineenrajoitus venttiilin asentaminen. Aikaisemmin ei ollut, verkostopaine (9bar)tuli käyttölaitteille asti :o Astianpesukone taisi kärsiä siitä eniten, pari kertaa venttiili halki koneesta... Lisäksi on suihkussakin mennyt turhaan vettä,kun jotkut kääntää nupit kaakkoon( tuo hameväki). Lisäksi vesimaksu 5,5 euroa kuutio, saanut hillitsemään turhaa lotraamista, kun siitä joskus huomauttelee....
Talo on pakettitalo (Jukka-talo) itse kasattu ja ullakolla 350 mm eristettä,seinissä 200 mm. Iv-kone ristivirta tyyppinen, tosin alkuperäistä osaa taitaa olla enää kuoret ja kenno. Juttua koneesta ilmanvaihto osiossa.
Pumpun käyttöaste jäi alle 17% vuositasolla, keskilämpötilalla +3,8c. Tuo kaivokin taitaa auttaa asiassa, keruuneste pysyy reilusti plussan puolella ja pumpusta tehoa paremmin. Lämmönjaossa ei mitään ihmeellisyyksiä. Nollakelillä meno 30,5c/paluu 24c.Käyntijakso 28min taukoa 100 min. -25c pakkasissa meno 34c/paluu 27,5c.Käyntiä 50min taukoa 50 min.
Öljyaikaan paloi n. 1400-1500 litraa löpöä vuodessa. Ei sekään paha ollut, mutta kuitenkin......
13.1. tuli tehtyä pientä mittausta laitehuoneessa vaihteeksi. Ulkona -13,5c, talossa sisällä +21,3c, lattian pinnassa (parketti) +23,5c. Käyntijakso 30 min, sähköä meni 0,9 kw. Lj meno 35,1c, paluu 28,7c jakson lopulla. Paineputki +63c lopussa. Asteminuutit menivät tasaisesti 4°/min vauhdilla , viimeiset n.7min meni 6°/min loppu pysäykseen. Käyrä 26, Minimi 24. Huoneanturalla huonekerroin 2 käytössä.
Tammikuun 1-14 pv pumppu haukannut 179 kwh, ulkolämpötila ka -5,4c.
-
Tammikuu meni 477 kwh kulutuksella pumpulta. Keskilämpötila ulkona -7,7c. Tunnit 231, jossa käyttövesi 30 t mukana. Lämmöntarveluku 762 läheisen sääaseman tiedoista. Pumppu kävi 31 % käyntisuhteella. Kilowatit kun jakaa tunneilla tulee 2.07 kw/t.
Liitteenä taulukko pumpun kulutuksesta. Varsin tasaisesti menee, paitsi tuo joulukuu -12. Tuli vähän kokeiltua eri asetuksia huoneanturalla ja kylmäkin oli ulkona.....
-
Helmikuun keskilämpötila -3,9c. Lämpimästä kelistä johtuen pumppu haukkasi vain 382 kwh sähköä. Vuorokauden keskikulutus 13,65 kwh. Käyntitunteja 183, josta käyttöveteen 28 tuntia. Lämmitystarveluku 585 sääasemalta. Kuukauden aikana saunottu 9 krt ja uunia lämmitetty 6 krt. Käyntisuhde 27,2%. Kulutuksen kun jakaa käyntitunneilla tulee 2,089 kw/t, sisältää kiertopumput.
Kaivosta nousee parhaimmillaan +5,8c lämpöistä litkua, kohtahan alkaa kevätkin painamaan päälle....
-
Joulukuussa pumpun sähköt 557 kwh.
...
Vuosijakso 1.1-31.12.2012 Mlp 3472 kwh sis.kiertopumput. Talon muu sähkö 6193 kwh. Vettä kulutettu 68,5 M3. Pumpun käyntitunnit 1484, josta käyttövettä 305. Kv osuus 20,6%. Pumpun kwh/ tunneilla antaa lukemaksi 2,34 kw/t. Tuo käyttöveden osuus on laskenut 1-käynti vuoden 26% arvosta selkeästi.
Täytyy olla tosi hyvin eristetty talo, kun pumpun koko vuoden kulutus vain 3472 kWh!
Jos kokonais COP olisi 3,5 olisi talon + käyttöveden lämpöenergiantarve vain 12.152 kWh/vuosi!!
Vettä kulutettu 68,5 m3. Vettäkin kulutatte tosi vähän!
joo käsittämättömän vähän menee. Mulle on laskettu noin 16000 kWh talon lämmitys ja käyttöveden energiantarpeeksi. Saimaanrannalla muistaakseni 90 luvulla rakennettu talo? Mutta hyvähän se et vähän menee :D
-
Toukokuun lopussa 2-vuotta maalämpöä. Tasaisesti meni kulutukset, eka vuosi 3278 kwh ja toinen vuosi 3259 kwh. Tunnit meni hieman eri tahtiin. Eka vuosi 1372 t/josta käyttöveteen 357 tuntia. Toinen vuosi 1396 t/ käyttövesi 305 tuntia. Käyttövesi tuntien pudotus 52 tuntia vuositasolla, johtunee tehdystä käyttöveden kierron ajastuksen säädöistä.... Lisäksi pumpun osaltakin hienosäätöä käyttöveden asetuksiin. Ei voi olla kuin tyytyväinen menneisiin vuosiin. Lämpökaivokin pysynyt plussan puolella pakkas jaksoillakin. Pumpun mitoitus meni hieman ylitehon puolelle, olisi ilmeisesti 6kw tehoinenkin riittänyt. Toisaalta eipä ole lämpimän veden riittävyydestä ollut sanomista..... :)
-
Toukokuun lopussa 2-vuotta maalämpöä. Tasaisesti meni kulutukset, eka vuosi 3278 kwh ja toinen vuosi 3259 kwh. Tunnit meni hieman eri tahtiin. Eka vuosi 1372 t/josta käyttöveteen 357 tuntia. Toinen vuosi 1396 t/ käyttövesi 305 tuntia. Käyttövesi tuntien pudotus 52 tuntia vuositasolla, johtunee tehdystä käyttöveden kierron ajastuksen säädöistä.... Lisäksi pumpun osaltakin hienosäätöä käyttöveden asetuksiin. Ei voi olla kuin tyytyväinen menneisiin vuosiin. Lämpökaivokin pysynyt plussan puolella pakkas jaksoillakin. Pumpun mitoitus meni hieman ylitehon puolelle, olisi ilmeisesti 6kw tehoinenkin riittänyt. Toisaalta eipä ole lämpimän veden riittävyydestä ollut sanomista..... :)
Kuulostaa tosi onnistuneelta remontilta, vaikka lähtökulutuskin oli jo niin pieni...on tulossa pitkäikäiset vermeet jos vain olet pätkäkäynnin saanut torjuttua.
Mitens on kuinka monta starttii on tullut 2v:ssa?
-
Tuohon starttien määrään kun thermia ei kerro suoraan, niin menee laskemiseksi.... Talvella pakkasien aikaan n. 12-18 starttia vrk, usein meni kv-jakso kimppana lämmityksen kanssa. kesällä tulee 2-3 starttia vrk, kun lämmittää käyttöveden. Keväällä ja syksyllä vähenee käynnistys kerrat varmaankin alle 10 krt/vrk. Lämmitysjakso menee n.24 minuutissa -10c kelissä, ja huilaa yli tunnin. Kokeilut eri kiertopumpun nopeuksilla ja pumpun asetuksilla, ei hirveästi aikaa muuttanut. Ainut voisi olla puskurisäiliön asennus vielä laitteistoon jatkoksi, tai talon suurentaminen.... :'(
-
Vuositilastoa menneeltä vuodelta. Jakso 1.1-31.12.2013. Maalämpöpumppuun sähköä meni 2962 kwh. Muut sähkölaitteet 5817 kwh, kaikki sähkö yhteensä 8779 kwh. Vettä kulutettiin 72 kuutiota, jossa tapahtui nousua.... Mlp käyntitunteja 1268 tuntia, josta käyttöveden lämmittämiseen meni 324 tuntia.
Lämmin vuosi näkyy kulutus lukemissa, vuoden keskilämpötilassa reilu asteen nousu vrt. edelliseen vuoteen. Lompakko tykkää tuosta, mutta talvilajien harrastus ei :'(.
Laitteisto toiminut ilman murheita, keruunesteen lämpö näytti 40 min käynnin jälkeen +3,7c lukemaa. Lunta saisi tulla suojaksi, jos alkaa pakkaskausi jossain vaiheessa talvea.....
-
Tervehdys Saimaanranta pitkästä aikaa ja hyvää uutta vuotta!
Aikaisemmin vertailtiin kanssasi pumppujen kulutustietoja ja ne kulkivat melko lailla samanlaisia polkuja, joten laitanpa vertailutiedoksi tähän minäkin talon ja pumpun kulutustietoja viime vuodelta eli:
1.1-31.12.2013 maalämpöpumpun sähkönkulutus 3486 kwh. Tämä sisältää myös kiertovesipumppujen ja hullunkiertopumpun kulutuksen. Muu sähkönkulutus talossa 4938 kwh, eli kaikki sähkö yhteensä 8424 kwh.
Lämpötila talossa keskimäärin 21-22 astetta. Puita polteltu vuoden aikana ehkä kymmenkunta pesällistä.
Vettä kulutettiin 85 kuutiota. Maalämpöpumpun käyntitunnit 1781, josta käyttöveden lämmittämiseen meni 205 tuntia.
Tuo G2 lisää siis kokonaiskäyntitunteja kun se tekee lämmityskaudella HGW:n avulla käyttövettä talonlämmittämisen ohessa. Toisaalta käyttöveden tekemiseen tehdyt tunnit pienenevät reilusti.
22.marraskuuta kytkettiin lämmitysjärjestelmään mukaan autokatoksesta talliksi muuttunut osa, joten saatiin sitä MLP:llä lämmitettävää lisätilaa tuo 48 m2. Kulutus ja käyttötunnit lisääntyivät reilusti ja varsinkin näin alussa kosteiden rakenteiden kuivuminen tuo varmasti extrakulutusta. Lisäksi yläpohjan levyvillojen päälle tuleva puhallusvilla puuttuu vielä eristyksistä. Tallissa lämpötilana olisi tarkoitus pitää n. 15-16 astetta, mutta nyt aluksi rakenteita on kuivateltu 17-18 asteen lämmöillä.