Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Jarde - 10.01.11 - klo:22:56
-
Tervehdys kaikille palstalaisille näin uutena jäsenenä!
Tänään tuli autokatokseen uusi 8 kW Thermia G2. Asentajat tulevat keskiviikkona. Lämpökaivon poraajat tulevatkin sitten ensi viikolla. Asuinpaikkana Pirkanmaa. Kaivon aktiivisyvyydeksi on alustavissa laskelmissa laskettu 158 m ja kokonaissyvyydeksi 170 m. Talo on 2008 valmistunut ja neliöitä 120 + varasto 13 ja mahdollinen autokatoksen muutos autotalliksi 36 neliötä vielä lisää. Vesikiertoinen lattialämmitys on päärakennuksessa ja varastoon tulee vesikiertoinen patteri. Mahdollisen tallin lämmitystapa on vielä auki, luultavasti kuitenkin vesikiertolattialämmitys. Varasto ja talli olisivat puolilämmintä tilaa.
Muutamia kysymyksiä tuli mieleen näin ennen ensi-iltaa...
Nyt olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa kaivon syvyyteen. Kuulostaako syvyys ok:lta?
Yksi haaste on viedä päärakennuksessa olevasta teknisestä tilasta lämmitysputket varastoon/autokatokseen läpivientien kautta. Valmiina on kaksi 110 mm läpivientiputkea anturan alta. Kun keruuputki on 76 mm, niin saako kaveriksi ujutettua esim. 26 mm lattialämmitysputkea eristämättömänä sokkelin läpiviennin kohdalla ja täyttää läpivienti jälkikäteen uretaanilla?
Jos haluaisi ottaa pihankasteluveden samaisesta lämpökaivosta, miten asiaan pitäisi varautua? Ja jos kaivo on hiukankaan nihkeävetinen, niin onko se edes mahdollista? Naapuri kertoi, että heidän lämpökaivoon (n. 20 m päässä) vettä tulee, mutta ei mitenkään runsaasti.
Kannattaako laittaa Thermialle omaan sähkönsyöttöön kilowattituntimittari vai saako Thermiasta itsestään tuon kulutustiedon helposti ulos?
Nykyinen 13 kW Tehowatti sähkökattila saa uuden kodin, mutta voiko sen virtamuuntajia hyödyntää kuormituksen tasaajina Thermian asennuksessa?
Kiitos jo etukäteen mahdollisista vastauksista...
-
Nykyinen 13 kW Tehowatti sähkökattila saa uuden kodin, mutta voiko sen virtamuuntajia hyödyntää kuormituksen tasaajina Thermian asennuksessa?
Moros, mulla korvattiin tehowatti nibe 1145:lla ja ainakin niben käyttämät virtamuuntajat/silmukat oli prikulleen samat kuin tehowatin, nibessä tuli virtamuuuntajat mukana eli voitiin ihan siinä paikan päällä verrata ja ei siis sitten vaihdettu niitä muuntajia vaan käytössä edelleen ne tehowatin silmukat ja järkeviä virtalukemia se nibe näyttää
-
Nyt olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa kaivon syvyyteen. Kuulostaako syvyys ok:lta?Kyllä se oikealta kuullostaa ja pitäisi riittää noilla neliöillä uudiskohteessa
Yksi haaste on viedä päärakennuksessa olevasta teknisestä tilasta lämmitysputket varastoon/autokatokseen läpivientien kautta. Valmiina on kaksi 110 mm läpivientiputkea anturan alta. Kun keruuputki on 76 mm, niin saako kaveriksi ujutettua esim. 26 mm lattialämmitysputkea eristämättömänä sokkelin läpiviennin kohdalla ja täyttää läpivienti jälkikäteen uretaanilla?Ei kyllä uskalla etänä vastata miten tuo kannattaa tehdä. Varmaan ne sopii sieltä ja 25mm syöttöputki voisi olla vaihtoehto.
Jos haluaisi ottaa pihankasteluveden samaisesta lämpökaivosta, miten asiaan pitäisi varautua? Ja jos kaivo on hiukankaan nihkeävetinen, niin onko se edes mahdollista? Naapuri kertoi, että heidän lämpökaivoon (n. 20 m päässä) vettä tulee, mutta ei mitenkään runsaasti.8m imuputki 25mm pelmistä ja siihen päähän pohjaventtiili. Nämä paikoilleen ennen tai samalla kuin kaivon vaakaputket liitetään.
Kannattaako laittaa Thermialle omaan sähkönsyöttöön kilowattituntimittari vai saako Thermiasta itsestään tuon kulutustiedon helposti ulos?Tarkan kulutuksen saa vain erillisellä mittarilla. Tuollla myyntiosiossa mainittu mittari mahtuu pumpun sisälle kiskoon.
Nykyinen 13 kW Tehowatti sähkökattila saa uuden kodin, mutta voiko sen virtamuuntajia hyödyntää kuormituksen tasaajina Thermian asennuksessa?Virtamuuntajat joutaa pois.
-
Nykyinen 13 kW Tehowatti sähkökattila saa uuden kodin, mutta voiko sen virtamuuntajia hyödyntää kuormituksen tasaajina Thermian asennuksessa?]Virtamuuntajat joutaa pois.
Kannattaa purkaa nuo virtamuuntajat samalla kun Tehowatti irroitetaan sähköverkosta ja lähettää Tehowatin uuteen kotiin.Jos jostain syystä virtamuuntajat jää paikoilleen keskukseen niin niiden toisiot on oikosuljettava kun niihin muodostuu suurjännite jos ne jää auki Tehowatin purkamisen jälkeen.
-
"Kun keruuputki on 76 mm..."
Keruuputkea ei tarvi eristää siellä sokkelin alla jos se kulkee suojaputkessa, jossa ei ilma liiku.
-
niin tosiaan tehowateille tuntuu olevan ostajia minunkin watti lähti uuteen kotiin, MLP:n asentanut putkifirma sen sinne välitti ja 800€ siitä sain kouraan (viitisen vuotta vanha tehowatti) ja ne niben silmukat meni watin mukana kun tehowatin silmukat jäi sinne minun sähkökaappiin
-
Kiitos vastauksista!
Tulipa vielä lisäkysymyksiä mieleen:
Onko tuo pumppu nyt turhan tehokas tuolle pelkälle päärakennuksen 120 neliölle, ennenkuin varasto ja autokatos kytketään joskus myöhemmin mukaan? Eli onko näin alussa odotettavissa pätkäkäyntiä ja jos on, voiko asialle tehdä jotakin...?
Siitä keruuputkesta. Se on mielestäni sitä valmista keruuputkea, jossa on 40 mm sisäputki, eriste ja aallotettu ulkokuori ( en ole omin silmin nähnyt rakennetta ).
Voiko siitä siis eristysosan ja ulkokuoren jättää pois läpiviennin kohdalla vai voisiko se aiheuttaa jotakin haittaa? Varsinkin, jos läpiviennissä rinnakkain kulkee myös se 25 mm syöttöputki autotallille/varastolle?
Mitä suosittelisitte tuon syöttöputken eristämiseen?
Ja vielä yksi kysymys siitä kasteluveden imuputkesta. Onko mahdollista, että sen kaivon saisi imettyä kuivaksi kesällä kasteluhommissa, jos vaikka sen vedentuotto ei olisikaan kovin hyvä?
Kiitos jälleen, jos pystytte epätietoista valaisemaan!
-
Onko tuo pumppu nyt turhan tehokas tuolle pelkälle päärakennuksen 120 neliölle, ennenkuin varasto ja autokatos kytketään joskus myöhemmin mukaan? Eli onko näin alussa odotettavissa pätkäkäyntiä ja jos on, voiko asialle tehdä jotakin...?
Asetuksista vähän hystereesiä suuremmalle, jota voi laskea sitten kun siihen tulee lisää pinta-alaa perään
Siitä keruuputkesta. Se on mielestäni sitä valmista keruuputkea, jossa on 40 mm sisäputki, eriste ja aallotettu ulkokuori ( en ole omin silmin nähnyt rakennetta ).
Ei meillä ainakaan se missään eristeessä ole siellä suojaputken sisällä. Suojaputkena on joustavaa meltexin hulevesiputkea.
Voiko siitä siis eristysosan ja ulkokuoren jättää pois läpiviennin kohdalla vai voisiko se aiheuttaa jotakin haittaa? Varsinkin, jos läpiviennissä rinnakkain kulkee myös se 25 mm syöttöputki autotallille/varastolle?
Mitä suosittelisitte tuon syöttöputken eristämiseen?
Saisiko keruuputket eristämättömänä samaan suojaputkeen, tällöin saisit sen syöttöputken (tarkoittanet lattialämmitysveden kuljettamista?) kunnolla eristettyä. Se on näistä putkista se, joka hukkaa lämpöä eristämättömänä.
Ja vielä yksi kysymys siitä kasteluveden imuputkesta. Onko mahdollista, että sen kaivon saisi imettyä kuivaksi kesällä kasteluhommissa, jos vaikka sen vedentuotto ei olisikaan kovin hyvä?
Ei, koska maksimi imusyvyys on n.8 metriä. Sitä enempää ei siis voi imeä kaivosta vettä. Jos vesi on syvemmällä kuin 8m niin unohda koko juttu.
-
Kiitos vastauksista!
Tulipa vielä lisäkysymyksiä mieleen:
Onko tuo pumppu nyt turhan tehokas tuolle pelkälle päärakennuksen 120 neliölle, ennenkuin varasto ja autokatos kytketään joskus myöhemmin mukaan? Eli onko näin alussa odotettavissa pätkäkäyntiä ja jos on, voiko asialle tehdä jotakin...?
Kiitos jälleen, jos pystytte epätietoista valaisemaan!
Laita 300L UKV puskuriksi niin se rauhoittaa käyntiä ennen kuin lämmitettävä ala suurenee.
Tuossa UKV 200L hinta nettikaupasta:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5361518
-
Muuten oikein hyvä idea, mutta teknisessä tilassa (1,2*1,6 m) on nippa nappa tilaa vain tuolle Thermian pumpulle ja paisunta-astialle. Tietysti IV-kone, keskuspölynimuri, vesimittari, jakotukki sekä ryhmäkeskus vie oman osansa, joten voin sanoa että täyttä on.
Asennus on edennyt kuitenkin hyvässä tahdissa, tänään pitäisi saada lämmöt päälle ja päästä normaalirytmiin talon lämmittämisessä ja lämpimän veden käytössä. Tietysti vielä vain vastuksien avulla, mutta kuitenkin...
Sähkön syöttöön tuli kilowattituntimittari, joten sitä kulutustakin pääsee heti tarkkailemaan (tietysti sillä erotuksella, että lämpökaivo kytketään pumppuun vasta reilun viikon päästä).
-
Kiitos vastauksista!
Tulipa vielä lisäkysymyksiä mieleen:
Onko tuo pumppu nyt turhan tehokas tuolle pelkälle päärakennuksen 120 neliölle, ennenkuin varasto ja autokatos kytketään joskus myöhemmin mukaan? Eli onko näin alussa odotettavissa pätkäkäyntiä ja jos on, voiko asialle tehdä jotakin...?
Eiköhän tuo pelaa ilman ongelmia. Meillä 108m2 taloa lämmittää 8kW pumppu. Tarpeeksi paljon, kun on lämmönjakopiirejä jatkuvasti auki, niin käyntijaksot pysyy siedettävinä. Meillä tulee käynnistyksiä vuorokaudessa 12-20 kpl, kelistä ja käyttöveden kulutuksesta riippuen. Normaalikäymisjakso noin 10-30 minuuttia. Pumpussa suurinpiirtein tehdasasetukset, lämpökäyrää vain vähän loivennettu.
Eiköhän Thermiakin toimi siinä kuin karvalakki-Nibekin....
Sähkön syöttöön tuli kilowattituntimittari, joten sitä kulutustakin pääsee heti tarkkailemaan (tietysti sillä erotuksella, että lämpökaivo kytketään pumppuun vasta reilun viikon päästä).
Pääset heti vertaamaan sähkövastuksen ja kompuran kulutusta toisiinsa ;)
-
Eiköhän Thermiakin toimi siinä kuin karvalakki-Nibekin....
Tuo on G2, eli ilman vaihtoventtiiliä. Integraalikin on ilmeisesti valmiiksi 150, joten luulisi ettei ihan heti rupea pätkyttelemään.
-
No niin!
Nyt on G2 paikallaan ja tuottanut taloon lämpöä ja käyttövettä melko tarkkaan kaksi vuorokautta. Ulkona aamulla - 22 astetta, päivällä - 16 ja nyt taas jo -21.
Kilowatteja on pyörinyt vinhasti ja noin 50 tunnin päälläolon jälkeen niitä oli kulunut jo 216. Lisälämpö1 28 h ja lisälämpö2 20 h. Voisiko tuota kulutusta muuten millään asetuksilla hillitä, esim. käyttöveden asetusten puolelta, ennenkuin lämpökaivo saadaan toimintaan?
Toivottavasti saadaan lämpökaivo mahdollisimman pian. No torstaina pitäisi porareiden tulla paikalle ja ehkä seuraavalla viikolla saadaan sitten kytkettyä keruuputket järjestelmään ja pumppu hyrräämään.
Huonearvo on 20 astetta ja lämpökäyrä oli aluksi 27, jota sitten nostin asteella 28:aan. Sisällä näyttää olevan n. 20 - 21,5 astetta hiukan paikasta riippuen. Jos haluaa saada lämpöä nostettu Thermian ohjausjärjestelmällä yhdellä asteella sisätiloissa, niin mikä on oikea säätötapa? Myyjä ja asentaja kertoivat, että huonearvo (tällä hetkellä 20 astetta) jätetään rauhaan ja nostetaan käyrää esim. yhdellä (minkä olenkin eilen tehnyt 27 --> 28).
Kurkkasin huoltovalikkoakin, jossa säädettävää tuntuu olevan runsaasti. Päätin jättää kuitenkin sen puolen ainakin toistaiseksi rauhaan, ettei tule tehtyä mitään hämminkiä järjestelmään.
-
Homma on nyt edennyt siihen pisteeseen, että porauskaluston pitäisi olla täällä paikalla ennen puolta päivää tänään. Toivottavasti saadaan lämpökaivo, jossa olisi tuota vedentuottoa sopivasti, niin saataisiin sitä pihankasteluvettä kesällä. Mutta kohtahan se nähdään.
Oletteko käyttäneet tuota porausjätettä maapohjan täyttöön mullan alle vai kiltisti kiikuttaneet tavaran kaatopaikalle? Ja jos olette jättäneet pihaan, pöliseekö kovasti kuivuessaan?
-
Mullan alle vaan ja ei se hirveitä pölise. Toivotaan että homma menee ilman ongelmia. Tämäkään ei ole ihan salettihommaa eli homma saattaa vastustaakkin jos huono säkä käy. Jos maaosuus on pitkä eli yli 20m kannattaa kaivoa syventää hieman ja mahdollisesti eristää pystyputket esim. 5m matkalta.
Edelliseen viestiin kommentti eli lämpökäyrällä pidetään huone lpt samana joka kelillä eli siihen ei kyllä tarvi koskea kun kerran saa sen kohdalleen. 27-28 usein hyvä lattialämmityksellä. Jos huone lpt:tä haluaa nostaa niin sitten huoneasetuksella joka vaikuttaa tietysti joka kelille samanverran.
Huoltovalikkoon ei kannata koskea itse. Pitää tietää mitä tekee. Huippukuumennusväli voi olla esim 28d. Se kannattaa muuttaa ja jos hauaa vastukset "kauemmas" niin lisälämmön integraali esim. 900.
-
Jaahas, kerrankin taisi olla sitä säkää!
Nyt on sitten 115 millimetrin porareikää 171 metriä. Kallio alkoi 3 metristä ja jatkui kiinteänä ihan loppuun saakka. Porareiden mukaan kaikki meni oikein kivuttomasti. Ensimmäinen pieni vesisuoni tuli 45 m kohdalla ja isompi jonkin verran syvemmällä. Teräsputkea laittoivat kaksi kolmen metrin salkoa eli 6 metriä.
Veden tuloa pitää kuulemma odottaa päivä tai pari, jotta näkee kuinka ylös se lopulta nousee. Jos se sinne 6 metriinkin tulee, niin hyvä homma. Saadaan sitä nurmikon kasteluvettä kesällä ja mahdollisesti yksi haara tulevaan autotalliinkin.
Seuraavaksi olisi sitten urakkana kaivaa noiden vaakaputkien vetoa varten 6 metrin oja kaivon ja sokkelin väliin. Teknisen tilan kohdalla sitten odotteleekin nuo 110 mm läpivientiputket anturan alla.
Niistä läpivienneistä vielä kysymys. Onko siis kannattavaa yhdistää keruuputket samaan läpivientisuojaputkeen eristämättöminä ja autotallin/varaston lattialämmityksen meno- ja paluuputki (25 mm) eristettynä toiseen? Vai voiko putkien rinnakkain kulkeminen saada aikaan häiriöitä järjestelmässä?
Ja kannattaako ne autotallin lämpöputket toteuttaa lämpökanaaliputkena (jolloin kanaalista pitäisi kuoria läpiviennin osuudelta 2 metriä ulkokuori ja eristys pois) vai erillisinä eristettyinä putkina perille saakka (n. 8 metriä)? Onko jäätymisvaaraa, niinkuin joku väitti rautakaupassa?
Tulipa taas monta kysymystä...
-
Niistä läpivienneistä vielä kysymys. Onko siis kannattavaa yhdistää keruuputket samaan läpivientisuojaputkeen eristämättöminä ja autotallin/varaston lattialämmityksen meno- ja paluuputki (25 mm) eristettynä toiseen? Vai voiko putkien rinnakkain kulkeminen saada aikaan häiriöitä järjestelmässä?
Ja kannattaako ne autotallin lämpöputket toteuttaa lämpökanaaliputkena (jolloin kanaalista pitäisi kuoria läpiviennin osuudelta 2 metriä ulkokuori ja eristys pois) vai erillisinä eristettyinä putkina perille saakka (n. 8 metriä)? Onko jäätymisvaaraa, niinkuin joku väitti rautakaupassa?.
Ehdottomasti eristetty putki sinne talliin. LR-Pex tai Calpex ja duokin käy.
Kaksi 40mm putkea menee kyllä sinne 110 viemäriin, mutta niiden olisi syytä olla ohutseinämäistä mallia ettei jää välille. Liukua vaan sekaan ja putket tuodaan lämpimästä ja heti paikoilleen. Reikä van putken päähän ja vaikka taljalla veto. Ei häävi homma kyllä tehdä. Eritys ei ole niin kriittinen asia tuossa, mutta jos haluat varmistaa niin uretaania sinne putkeen molemmista päistä ja pitkällä letkulla.
Lämmitysputket omasta putkesta ja kuorit eristeen pois ja laitat tubolit tai armaflex eristeen siihen tilalle. Esim. 13mm. Tähänkin putkeen uretaania ulkopuolelta ainakin.
-
Kiitos vastauksista!
Mittasin lämpökaivon vesitilanteen äsken ja veden pinta oli 4 metrissä. Vaikuttaa aika hyvältä vedentuoton suhteen joten autotallin ja pihankasteluvettäkin taidetaan saada.
Ilmeisesti tuo imuputken pää kannattaa kuitenkin laittaa sinne 8 metrin syvyyteen, vai kuinka?
Olisiko kellään tietoa, mistä tuota Calpex duoa tai pexflexiä saisi nopealla aikataululla (jo huomenna) haettua Pirkanmaalta tai lähistöltä? Jos sitä ei mistään tähän hätään saa, onko mitään yleisempää toimivaa tavaraa tai muuta patenttia, mitä voisi harkita tilalle?
-
Dahl pitää sitä ainakin varastossa. Sellainen missä on vain yksi putki on vielä parempi ratkaisu kuin Duo. Nämä on siis uretaanieristeistä putkea. On mahdollista tehdä myös liitos siinä talon ulkopuolella jos teet nyt vain sen alituksen. Liitoksen kohdalle sitten vain pieni tarkastuskaivo josta näkee liittimet. Piiloon noita ei saa laittaa.
-
Kiitos tiedosta taas!
Onko tuolla n. 8-10 metrin matkalla lämpöhävikillä merkitystä onko duo vai yksiputki Calpexia?
Ja jos miettii sitä liitos vaihto-ehtoa, eli pääsisi halvemmalla ja tulisi läpiviennin normiputkella ja tekisi liitoksen heti sokkelin ulkopuolella, mitä liitosta suosittelisit?
-
No nytpä sitä sitten ollaan ihan käytännössäkin maalämmön käyttäjiä. Tänään saatiin liuospiiri pyörimään tuossa klo 22 aikaan reilu pari tuntia sitten.
Maanantaina urakoitiin kaivanto kaivolta sokkelin juureen ja sitten paikallistettiin läpivientien päät vielä 10 senttiä anturan alapuolella.
Ujutimme keruupiirin putket toiseen läpivientiin, joka olikin melkoinen urakka. Kuorimme putkista parin metrin matkalta suojakuoren ja eristeen pois ja porasimme reiät putkien päihin. Niistä naru läpi ja se ujutettiin ensin läpivienneistä sisään. Sitten vain putkiin ja läpivientiin runsaasti mäntysuopaliuosta ja eikun vetämään. Pari kaveria veti ja yksi työnsi, ja tulihan ne läpi mutta oli kyllä todella ahdasta.
20 mm. lämmitysputkien ympärille ujutettiin Climasnap 15 mm. eriste. Meno ja paluuputki vedettiin myös samalla tavalla yhdessä narun avulla läpiviennistä läpi, mutta huomattavasti helpommin.
Eilen kävivät porausfirman miehet työntämässä keruuputket kaivon pohjalle ja hitsaamassa vaakaputket kaivon keruuputkiin. Lisäksi laittoivat hankkimani 32 mm imuputken pohjaventtileineen 8 metrin syvyyteen maan pinnasta ja kulmaliitoksen kaivon hatun yläpuolelle. Eiköhän sitä vettä ole sieltä sitten kesällä saatavissa.
Tänään sitten pumpun asentaja palasi ja teki täyden päivätyön saadessaan mahtumaan tuohon pikkuruiseen tekniseen tilaan toisenkin paisuntasäiliön, yhteet maaviileälle ja mutasihtimoduulin sulkuineen ym pientä sivaa. Sitten piirin lopullinen täyttö ja nesteiden kierrätystä ulkoisella pumpulla, jotta roskat ja ilmat saatiin liikkeelle.
Ja eikun pumppu käymään...!
Asentajan kanssa käytiin keruupiirin mutasihdin puhdistus läpi ja kuinka ollakaan. Se oli täynnä muovilastuja. Asentajakin totesi, että ei ole nähnyt koskaan noin paljon roskia sihdissä. Täytyy ilmeisesti tehdä toinen tarkistus melko pian uudelleen.
Aika äänetön on kyllä tuo itse maalämpopumppu, mutta keruupiirissä oleva takaiskuventtiili pitää melkoista "röpötystä". Pitää metakkaa aina aluksi kovemmin kun liuospiirin pumppu lähtee pyörimään.
Asentaja totesi, että voi kadota parin päivän sisällä, mutta jos ei niin tulee katsomaan paikan päällle.
Vielä on kaivanto auki ja perjantaina se sitten pitäisi peittää. Sitä ennen pitäisi tulla autotallin vetoa varten Calpexin Unoa 25 metrin pätkä. Harkitsen vielä kovasti, josko sittenkin kuorisin Calpex putket ja vetäisimme ne läpiviennistä tekniseen tilaan suoraan. Näin selviäisimme ilman sokkelin edessä olevia liitoksia ja tarkastuskaivoa.
Kirjoittamisen aikana pumppu on käynnistynyt kahdesti vajaan kahden tunnin aikana ja käynti-aika on ollut n. 40 min/kerta. Tsekkasin pumpun päällä ollessa liuoksen lämpötilat, jotka olivat tulo 4 astetta ja paluu 0 astetta. Ulkona - 17 astetta.
-
Vielä on kaivanto auki ja perjantaina se sitten pitäisi peittää. Sitä ennen pitäisi tulla autotallin vetoa varten Calpexin Unoa 25 metrin pätkä.
Kannattaisko siihen VIELÄ avoinna olevaan kaivantoon tuoda lämmönjakohuoneesta maakaapeli (MCMK 4*1.5+1.5) imupumpun syötöksi. Kesällä ei mene sitten se kastelu heti roikka hommiksi.
-
Eikös se pumppu voisi olla tulevan autotallin puolella sisätiloissa? Vai tuleeko siitä liian pitkä matka? Imuputki asennettiin n. 8 metrin syvyyteen maanpinnasta lukien ja sitten putki jatkuu vaakavetona n. 2-3 metriä autotallin puolelle.
Autotallin yhdysputkeksi valittiin nyt sitten tuo Calpex Uno. Vedimme ulos jo kertaalleen läpivientien kautta ujutetut lattialämmitysputket ja tilalle laitoimme suoja- ja eristekerroksesta kuoritut Calpex Uno putket. Kyllä vähän harmitti ensin kuoria eriste pois (oli muuten todella tiukasti kiinni sisäputkessa) suhtkoht arvokkaasta Calpexista yhteensä 5 metrin matkalta. Toisaalta jäi huoli pois siitä sokkelin vieressä maan alla tehtävästä liitoksesta. Lopuksi peittämään kaivanto umpeen routastyroxien laiton jälkeen.
Minkälaisessa haarukassa nuo keruupiirin meno- ja paluulämpötilat voivat liikkua vai onko se kiinni täysin kaivosta ja sen laadusta/sijainnista?
-
Jaahas!
Hiukan päivitystä edelliseen tilanteeseen. Pumppu on käynyt nyt tänä iltana tasan kaksi viikkoa oikeasti lämpökaivoon kytkettynä ja kulutuslukema suoraan sen omalta kilowattituntimittarilta katsottuna oli 233 kWh. Ensimmäiset kaksi viikkoa pumppu kävi pelkillä vastuksilla ja vastaava kulutuslukema oli 1022 kWh.
Että siinä on sitä vertailulukemaa ensimetreiltä... Pakkasta taisi olla hiukan enemmän sen ensimmäisen vastuksilla toimitun kaksiviikkoisen alussa, mutta suunta ainakin on selvä :)
Keruuliuospiirissä oleva takaiskuventtiilin rapina ei laantunut, joten tällä viikolla asentaja kävi korjaamassa tilanteen ja omien sanojensa mukaan lyhensi venttiilin sisällä olevaa jousta. Ja ääni kyllä hävisi sen siliän tien.
Hiukan olen tutkinut tuota huoltovalikkoa ja löysin sieltä noiden lämpötila-antureiden kalibrointimahdollisuuden. Primexin komposiitti jakotukissa on sisäänrakennettuna sekä menolle että tulolle lämpötila-anturit. Kun niitä vertaa tuon Thermian vastaaviin antureiden lukemiin, on lämpötilan ero molemmissa asteen tai kahden luokkaa. Eli Thermia ilmoittaa tämän verran korkeampia lämpötiloja.
Onko syytä korjata/kalibroida noita Thermian lukemia tuolla asteella tai kahdella? Ja voisiko sen perusteella sitten loiventaa lämpökäyrää? Pidin jonkin aikaa käyrää jopa 29:ssä, mutta pienensin takaisin 28:aan ja taas tuntuu, että olisi hiukan liian viileä.
Ja eilen näin ensimmäistä kertaa G2:n ohjauspaneelissa HGW ilmoituksen. Millä lämpötilan raja-arvoilla HGW käynnistyy?
Mutasihdin olen nyt puhdistanut kaksi kertaa ja myös toisella kerralla tuota muovilastua oli sihdissä. Kuitenkin reilusti vähemmän kuin ensimmäisellä. Tulipa mieleen, että mitä voisi tapahtua, jos tuollaisia lastuja pääsisi liuospumpulle asti...?
-
kun se huoltomies/asentaja seuraavan kerran käy niin kerro että hankkii tällaiset leikkurit:
http://mittarit.net/shop/files/katkaisu3.jpg
Aika perusjuttuja pitäis olla
-
Kyllä hänellä tuollaiset leikkurit olivat. Mistähän muualta nuo muovilastut olisivat voineet joutua piiriin?
Hiukan päivitystä kulutuslukemiin. Tuli sopivasti "pientä" pakkasta, niin pääsee pumppu tositoimiin. Nytkin ulkona - 25,5 astetta. 19 vuorokautta + 3 tuntia ja sähkön kulutus 360 kWh. Pumppu tehnyt töitä oman näyttönsä mukaan 200 tuntia eikä lisälämpövastuksia vielä käytössä.
-
Kyllä hänellä tuollaiset leikkurit olivat. Mistähän muualta nuo muovilastut olisivat voineet joutua piiriin?
Hiukan päivitystä kulutuslukemiin. Tuli sopivasti "pientä" pakkasta, niin pääsee pumppu tositoimiin. Nytkin ulkona - 25,5 astetta. 19 vuorokautta + 3 tuntia ja sähkön kulutus 360 kWh. Pumppu tehnyt töitä oman näyttönsä mukaan 200 tuntia eikä lisälämpövastuksia vielä käytössä.
Juttelin juuri Thermia-kauppiaan kanssa (odotan yhä tarjousta, kts. erillinen postaus) ja hän haluaisi mitoittaa pumpun niin, että jo 15 asteen pakkasella tarvitaan lämmityksessä vastusten apua. Itse taas haluaisin välttää "sähkölämmitystä" viimeiseen asti. Miten tässä nyt kannattaa toimia? ::)
-
Kyllä hänellä tuollaiset leikkurit olivat. Mistähän muualta nuo muovilastut olisivat voineet joutua piiriin?
Hiukan päivitystä kulutuslukemiin. Tuli sopivasti "pientä" pakkasta, niin pääsee pumppu tositoimiin. Nytkin ulkona - 25,5 astetta. 19 vuorokautta + 3 tuntia ja sähkön kulutus 360 kWh. Pumppu tehnyt töitä oman näyttönsä mukaan 200 tuntia eikä lisälämpövastuksia vielä käytössä.
Juttelin juuri Thermia-kauppiaan kanssa (odotan yhä tarjousta, kts. erillinen postaus) ja hän haluaisi mitoittaa pumpun niin, että jo 15 asteen pakkasella tarvitaan lämmityksessä vastusten apua. Itse taas haluaisin välttää "sähkölämmitystä" viimeiseen asti. Miten tässä nyt kannattaa toimia? ::)
Mistä se Thermian-kauppias aikoi tarpeeksi pienen pumpun löytää :)
Keväällä pitäisi aloittaa n. 140 m2 (490 m3) rakennustyömaa kalliomaastoon, U-arvot 0.09/0.16/0.17 (ylä/ala/seinä).
Jos tuo tilavuus on ulkopintojen mukaan laskettu ns.rakennustilavuus, niin Thermian pienimmänkin pitäisi kyllä riittää jonnekin väh. -20c pakkasiin ilman vastuksia. Itse laittaisin, ehkä kuitenkin 8kW:n, hintaero 6kW:n ja 8kW:n välillä on niin pieni.
-
Keväällä pitäisi aloittaa n. 140 m2 (490 m3) rakennustyömaa kalliomaastoon, U-arvot 0.09/0.16/0.17 (ylä/ala/seinä).
Jos tuo tilavuus on ulkopintojen mukaan laskettu ns.rakennustilavuus, niin Thermian pienimmänkin pitäisi kyllä riittää jonnekin väh. -20c pakkasiin ilman vastuksia. Itse laittaisin, ehkä kuitenkin 8kW:n, hintaero 6kW:n ja 8kW:n välillä on niin pieni.[/quote][/quote]
Eikös tuolle talolle riitä 5 kW pumppukin, ellei nyt ihan Inarissa sijaitse...
-
Juttelin juuri Thermia-kauppiaan kanssa (odotan yhä tarjousta, kts. erillinen postaus) ja hän haluaisi mitoittaa pumpun niin, että jo 15 asteen pakkasella tarvitaan lämmityksessä vastusten apua. Itse taas haluaisin välttää "sähkölämmitystä" viimeiseen asti. Miten tässä nyt kannattaa toimia?
6kW pumppu antaa tosiaan tuon ~-15 astetta rajaksi ~120m aktiivikaivolla.
8kW menee täysteholle kun kaivo on ~150m aktiivia.
Ei se myyjä tuota päätä vaan sinä ostajana eli kumman SINÄ noista valitset. Itse ottaisin käyttövedentuoton takia tuon 8kW. Mökki lämpenee yhtälailla molemmilla ja takallahan saa kulutushuippuja tasattua. Vertaa sitten tietysti muiden tarjouksia tuohon isompaan pakettiin, ettei hinnan vuoksi tarjota osateholaitteita.
-
Taisi eiliset viestit hävitä bittitaivaaseen, mutta uusitaanpa kysymys päivitettynä.
Tuo G2:n integraalikäyrä on käynnistänyt pumpun vajaan 17 tunnin aikana 12 kertaa (seurantaväli asetettu 10 minuuttiin),
joista pari kertaa on käyttöveden tekoa. Pakkanen vaihdellut 16 ja 21 asteen välillä.
Onko tuo vielä pätkäkäyntiä vai tuleeko se vastaan kun ilmat joskus tästä lämpenee (huhti-toukokuussa)?
-
Juttelin juuri Thermia-kauppiaan kanssa (odotan yhä tarjousta, kts. erillinen postaus) ja hän haluaisi mitoittaa pumpun niin, että jo 15 asteen pakkasella tarvitaan lämmityksessä vastusten apua. Itse taas haluaisin välttää "sähkölämmitystä" viimeiseen asti. Miten tässä nyt kannattaa toimia?
6kW pumppu antaa tosiaan tuon ~-15 astetta rajaksi ~120m aktiivikaivolla.
8kW menee täysteholle kun kaivo on ~150m aktiivia.
Ei se myyjä tuota päätä vaan sinä ostajana eli kumman SINÄ noista valitset. Itse ottaisin käyttövedentuoton takia tuon 8kW. Mökki lämpenee yhtälailla molemmilla ja takallahan saa kulutushuippuja tasattua. Vertaa sitten tietysti muiden tarjouksia tuohon isompaan pakettiin, ettei hinnan vuoksi tarjota osateholaitteita.
Takan käyttö jää vähiin, koska tuolla ei tulla olemaan jatkuvasti paikalla ("kakkosasunto"). Siksi pumppu saisi mielestäni olla "riittävän tehokas". Myyjä vain oli kovasti 6 kW:n kannalla ja maallikon korvaan se kuulosti pienehköltä (esitteen mukaan tehoa on alle 5 kW). Myyjä myös ehdotti Diplomat-mallia, kun taas itseä kiinnostaisi tietysti "paras" malli (lienee Diplomat Optimum G2?). Mitä mieltä raati on?
-
G2:n edut tulevat parhaiten käyttöön reippaalla käyttövedenkulutuksella ja patterilämmitystalossa. Valinta on taas sinun, mutta pitää olla extraeuroja aika reippaasti että kakkosasuntoon laittaa G2:n. Lisähintaa on aika paljon kuitenkin, mutta onhan se huippulaitekin.
Laita 8kW ja reilu kaivo niin taatusti on huolettomin ratkaisu jos siellä ei olla aina paikalla. Tämä tavallinen käy lähes kuin optimum kun tekee säädöt huolella..
-
Taisi eiliset viestit hävitä bittitaivaaseen, mutta uusitaanpa kysymys päivitettynä.
Tuo G2:n integraalikäyrä on käynnistänyt pumpun vajaan 17 tunnin aikana 12 kertaa (seurantaväli asetettu 10 minuuttiin),
joista pari kertaa on käyttöveden tekoa. Pakkanen vaihdellut 16 ja 21 asteen välillä.
Onko tuo vielä pätkäkäyntiä vai tuleeko se vastaan kun ilmat joskus tästä lämpenee (huhti-toukokuussa)?
Ei ole. Integraali vaan niin isoksi ettei sisälämmössä tunnu. Saat parhaan hyödyn G2:n kuumakaasuvaihtimestakin pitkällä käyntijaksolla. 150 taitaa olla tehdasasetus sille.
-
Kuinka paljon uskaltaa aluksi sitä integraaliarvoa nostaa tuosta tehdasarvosta? Ja ilmeisesti vuorokausi vähintään muutoksen seurantaan...?
-
Kuinka paljon uskaltaa aluksi sitä integraaliarvoa nostaa tuosta tehdasarvosta? Ja ilmeisesti vuorokausi vähintään muutoksen seurantaan...?
Laita vaikka 200 ja kokeile sillä ensin. Ei varmaan sen isompaa kannata laittaa. Tuo toiminta pitää testata vielä eri keleillä, mutta nyt on kyllä hyvät saatökelit menossa.
-
G2:n edut tulevat parhaiten käyttöön reippaalla käyttövedenkulutuksella ja patterilämmitystalossa. Valinta on taas sinun, mutta pitää olla extraeuroja aika reippaasti että kakkosasuntoon laittaa G2:n. Lisähintaa on aika paljon kuitenkin, mutta onhan se huippulaitekin.
Laita 8kW ja reilu kaivo niin taatusti on huolettomin ratkaisu jos siellä ei olla aina paikalla. Tämä tavallinen käy lähes kuin optimum kun tekee säädöt huolella..
Myyjä puhui 1500 euron lisähinnasta G2:lle (mutta tarjouksessa on paljas Diplomat, että en tiedä paljonko hyppy Optimumiin maksaa). Kaverilla oli tapana sanoa, ettei köyhällä ole varaa ostaa kuin parasta.. ;-) Täytyy kysellä hintaa. (Nuo jatkuvat yli 30 asteen pakkasetkin tahtovat kallistaa vaakaa..)
-
Nyt on menty sitten G2:n ja lämpökaivon varassa tammikuun 26. päivästä lähtien ja hyvin on toistaiseksi kaikki toiminut. Kolmannella kerralla mutasihdinkin tarkistuksessa ei ollut enää kuin yksi muovilastu jäänyt saaliiksi.
Loistava helmikuun testikuukausi takana noiden pakkasten ansiosta. Lämmintä on piisannut talossa ja pumpun sähkönkulutus tuosta aloituksesta eiliseen oli 711 kWh. Puhdas helmikuun kulutus oli 618 kWh. Meillä helmikuun keskilämpötila näytti olevan -12,5 astetta.
Tuo legionella kuumennus hiukan mietityttää. Olen katsellut käyttöaikoja ja vastukset näyttävät nollaa tuntia. Kuumennus laitettiin 28 päivän välein tapahtuvaksi. Toissapäivänä huomasin että käyttövesi oli kuumennettu 60 asteeseen kun normaalisti se 58 asteeseen. Vastuksia ei kuitenkaan oltu käytetty. Oliko tuo siis se legionellakuumennus kuumakaasun avulla vai olenko käsittänyt asian aivan väärin?
-
Hei Jarde ym.
Se autotallin lämmitys lattian kautta sulattaa talvella autosta pudonneen lumen ja nostaa auton ruostumisriskiä.Viileä talli on autolle paras. Toteuttaisin sen seinäpatterilla. Lattiaan voisi laittaa putket tulevaisuutta varten, jos käytät tallia verstaana, asuntohuoneena tms. Näitä kannattaa miettiä.
-
Hei Jarde ym.
Se autotallin lämmitys lattian kautta sulattaa talvella autosta pudonneen lumen ja nostaa auton ruostumisriskiä.Viileä talli on autolle paras. Toteuttaisin sen seinäpatterilla. Lattiaan voisi laittaa putket tulevaisuutta varten, jos käytät tallia verstaana, asuntohuoneena tms. Näitä kannattaa miettiä.
Minulla tallissa vesikiertoinen lattialämmitys ja kuivatusta hoidetaan tarpeen vaatiessa ajastin+huippuimurilla.
Nykypäivän hatarat autotallin ovet ja poistoreikä jonnekin ylös hoitanee saman asian...? ::)
-
Isäni osti uuden VW 1600:n 70-luvulla ja samaan aikaan saimme käyttöön autotallin. Auto ruostui ensimmäisen talven jälkeen aika pahaan kuntoon. Tallissa oli seinäpatterit.
Kyllähän se tallin tuuletus on ensisijaisen tärkeää. Voisin jopa kuvitella, että lattialämmitys kuivattaa lattiaa tallissa paremmin, kunhan vain kosteus saadaan poistettua hyvällä ilmanvaihdolla. Riittääkö sitten painovoimainen ilmanvaihto vai vaaditaanko koneellista avustusta tyyliin Hese, onkin lisämietinnän paikka...
-
Näin se on nähtävä, että reilun kuukauden tiiviin maalämpöoppiopiskelun jälkeen palataan lähtöruutuun ja otetaan se mihin alun perinkin olin mieltynyt. Thermia Diplomat Optimum G2 8kW ja n.160m kaivo. Muuten avaimet käteen, mutta mööpelin lupauduin hoitamaan pannuhuoneeseen ja tarvittavat purkutyöt tekemään. Kättelyjä vaille valmiita ollaan, mutta eiköhän sekin vääntö saada tällä viikolla suoritettua valmiiksi.
Thermian eduksi itse luin pitkän takuun, muitten hyvät kokemukset, asiantunteva jälleenmyyjä joka urakoinut maalämmön osalta alueella pitkään suorittaen isojakin urakoita sekä eipä tuo merkki vikalistojen kärkipäässä ainakaan ole...
Edit. nimet paperissa ja muutettiin kaivoa vielä kymppi syvemmäksi joten 8kW/170m ja tärkein... 16,9K€, saa kommentoida.
-
Maaliskuu tuli ja meni ja pumppu on toiminut moitteettomasti. Pumpun kulutuslukema maaliskuussa oli 441,5 kWh. Keskilämpötila oli -2.3 astetta.
-
Meilläkin tuli sitten päätettyä, että otetaan Termari. Tulossa on G2 16Kw ja 2 x 170m reikää. Aika tarkkaan tuli kyllä tukittua eri pumppuja ja ominaisuuksia ennen valintaa. Käyttöveden tuotto vaikutti G2:ssa fiksummalta verattuna kilpailijoihin. Eräänä ehtona meillä oli modulikoko, jotta laitteet mahtuu sisälle. Katsotaan sitten, mikä on tilanne, kun on vehkeet pystyssä ::)
-
Meilläkin tuli sitten päätettyä, että otetaan Termari. Tulossa on G2 16Kw ja 2 x 170m reikää. Aika tarkkaan tuli kyllä tukittua eri pumppuja ja ominaisuuksia ennen valintaa. Käyttöveden tuotto vaikutti G2:ssa fiksummalta verattuna kilpailijoihin. Eräänä ehtona meillä oli modulikoko, jotta laitteet mahtuu sisälle. Katsotaan sitten, mikä on tilanne, kun on vehkeet pystyssä ::)
Onnittelut valinnasta! Huolella näin iso päätös pitää miettiä, ettei kuse homma kintuille.
Tuo se tekis mieli laittaa itsellekkin tähän 10th käyneen tilalle.
-
Jaahas, kesä on tullut!
Huhtikuu ja toukokuukin menivät ja G2:n on edelleen toiminut moitteettomasti. Pumpun kulutuslukema huhtikuussa 303 kWh ja toukokuussa 207 kWh.
Laitanpa tämän saman kysymyksen tällekin puolelle, minkä jo laitoin tuonne lämpökaivo osioon:
Nytpä tuli itsekin hommattua ja laitettua puutarhapumppu helteiden alettua kiinni 8 m syvyyteen upotettuun pohjaventtiilillä varustettuun 32 mm vesiputkeen. Putkea oli vielä vaakatasossakin nelisen metriä ennen pumppuun liittämistä.
Siemenvettä imuputki täyteen ja jännityksellä kytkettiin pumppu päälle. Ja vettähän alkoi tulemaan. Aluksi oikein hyvinkin, mutta noin puolen tunnin nurmikon kastelun jälkeen ääni pumpussa kertoi, että hiukan tulee ilmaa mukaan. Silti vettä tulee koko ajan, mutta katkonaisesti välillä isommalla paineella ja välillä pienemmällä.
Veden tulo ei tyrehtynyt parinkaan tunnin käytön jälkeen kokonaan. Onko apua, että imuputkea työntäisi syvemmälle kaivoon vaikkapa vain pari metriä lisää, että veden tuotto olisi tasaista? Vai onko ratkaisevaa se, kuinka paljon kaivon vesisuonien tuotto on?
Kysyn siksi, että joutuisin kaivamaan lämpökaivon hatun esiin käsin lapiolla (meillä ei ole tarkistuskaivoa), jotten vaurioittaisi putkia ja niiden liitoskohtia. Eli tekisinkö turhaa työtä?
-
Kone tuli just tonttiin ja eilen porattin reikä. 3m pehmeetä jonka jälkeen annatettin mennä huolella. Vettäkin reiästä löytyi tänä aamuna. Tähän mennessä kaikki menny niinku pitääkin, toivottavasti myös jatkossa...
-
Nonni. Projekti onnistuneesti ohitse. 170m ja G2 8kW + 200l puskuri laitettu kohdillensa ja kaikki meni niinkuin pitääkin. Eli koneet pöhisseet nyt vuorokauden "pannuhuoneessa" ja hyvin tuntuisi pyyhkivän. Eipä jäänyt kuin positiivista sanottavaa urakkaan osallistuneiden toiminnasta. KIITOS!
Nyt voisi sitten miettiä maaviileäratkaisua, mistä saisi tietoa sopivista konvektoreista ja hinnoista??
-
...missä päin Suomea sait tätä hyvää palvelua Thermian jälleenmyjältä?
8-)
-
No on täällä muitakin firmoja mainostettu niin mainostetaan nyt sitten omaltakin osalta. Hämeenlinna ja Kantaputki. Homma toimi.
-
Syksy on saapunut ja lämmityskausi startannut!
Laitetaanpas tähän kesäkauden ja syyskuun kulutuslukemat. G2 on edelleen toiminut moitteettomasti. Pumpun kulutuslukemat kesä-, heinä-, elo- ja syyskuulta seuraavat: 107, 84, 100 ja 155 kWh.
Huolimatta lämmityskauden startista nyt on sitten viritelty hyvissä ajoin maaviileä ensi kesän helteitä varten eli Pemcon kattokonvektori, jonka viilennys tehon pitäisi olla 7/12 asteen lämpötiloilla n. 3 kW.
Viilennysärjestelmän putket kytkettiin keruupiirin kaivolta tulevaan paluupuolen jo valmiina oleviin yhteisiin ennen G2:sta ja tähän piiriin tuli siis oma Wilon Smart 25/4 KV-pumppu ja 2-tie venttiili toimilaittella. Putkivedon (eristetty Wirsbo-pex plus suojaputkessa) pituus oli noin 6 metriä. Konvektorin ohjaus kaukosäätimestä ja konvektori taas antaa pumpulle ja toimilaitteelle ohjauksen käynnistyessään.
Ei ole oikein kunnolla päästy testaamaan sattuneesta syystä, mutta sen verran mitattu, että konvektorilta tulee n. 13 asteista ilmaa kun se on käynyt jonkin aikaa. Tästä se ei sitten juurikaan kylmene. G2:n oma keruupiirin pumppu ei käy, mutta jos sen manuaalisesti käynnistää testipuolelta, viilenee konvektorin puhallusilma vielä n. asteella 12:een.
Onko tuo OK, vai pitäisikö tuon puhallusilman olla vieläkin kylmempää? Ja jos pitäisi, niin mistä voisi johtua ettei ole?
-
Näin uutena rakentajana ja talon lämmittäjänä päädyimme Thermia Diplomat 8 malliin, porakaivon syvyydeksi tulossa 151 metriä. Kallio lähellä pintaa(2-4 m).
Oli tarkoitus laittaa viilennystoiminto iv-koneen kautta ja tästä tehtiin lvi suunnitelmat. Nyt kuitenkin aloin perumaan tätä hommaa, lähinnä kondenssi ja iv-koneen kautta tapahtuman viilennyksen teho. Pystyykö viilennyksen vaihtamaan puhallin malliin helposti?
Mitä kommentoisitte asiasta ja kaivon syvyydestä?
Lämpimiä neliöitä on tulossa 112 m2 (yläkertavaraus 50 m2 joka otettava huomioon iv-koneen ym. valinnassa)
-
En osaa sanoa suunnitelmien muuttamisesta, mutta uskoisin, että itse homma on simppeli toteuttaa. Näin vähällä kokemuksella ja palstaa tutkineena sanoisin, että kaivon syvyys ja pumpun teho ovat OK suhteessa tuon talon energiantarpeisiin. Ota vielä laskelmiin mukaan, jos aiot rakentaa lämpimän tallin/varaston, jota lämmittäisit myös maalämmöllä.
-
Päivitetäänpäs tähän lokakuun ja marraskuun kulutuslukemat.
Melko lämmintä on ollut ja kulutus pysynyt kohtuullisena. Jouduin marraskuussa kytkemään varaston sähköpatterin jo päälle, ettei siellä olisi liian kosteaa. Lämpö kuitenkin minimissä eli n. 8-9 C. Josko saisi sitten ensi kesäksi rahaa muuttaa autokatos ja varasto lämpimäksi talliksi, jossa sitten olisi lämmitys tuolla maalämmöllä.
Pumpun kulutuslukemat olivat kuitenkin lokakuussa 276 ja marraskuussa 316. Aika pieni ero, mutta sitä oikein kylmää nyt ei vaan vielä ole tullut. Talon kokonaiskulutus vastaavilta kuukausilta oli 601 ja 725. Heti näkyy tuo sähköpatterin mukaantulo marraskuussa.
-
Lisätäänpä sitten sekä joulukuun että vuositason kulutuslukemia. (Pumpun kokonaislukemat 26.1. - 31.12.)
Edelleen melko lämmintä oli ainakin suhteessa viime joulukuuhun;) Pumpun kulutuslukema oli joulukuussa 379 kWh ja talon kokonaiskulutus 779 kWh.
Talon vuoden kokonaiskulutus oli 10010 kWh. Pumppu hyrähti käyntiin 26.1., joten kokonaiskulutus sisältää vielä n. 1500 kWh tammikuun alun sähkökattilan lämmityslukuja.
Pumppu oli kuluttanut vuoden loppuun mennessä 3072 kWh ja käyntiaika oli 1425 tuntia, joista käyttöveden lämmitystä 273 tuntia. Pumpun kulutuslukema sisältää siis Thermian omien kiertovesipumppujen sekä ulkoisen hullunkiertopumpun kulutuksen.
Arvioitu säästö 2010 sähkönkulutukseen (20653 kWh) verrattuna on siis n. 12143 kWh eli rahassa n. 1457 euroa. Täytyy tietysti muistaa, että talvi on paljon leppeämpi nyt.
-
Nyt on sitten vuosi määlämmöllä lämmittämistä takana päin ja vuositason kulutuslukemat ovat tässä alla ajalta 26.1.2011 - 26.1.2012.
Talon lopullinen tarkka kokonaiskulutus oli vuodessa siis 8326 kWh.
Pumpun tarkka kulutus vuodessa oli 3475 kWh ja käyntiaika 1634 tuntia, joista käyttöveden lämmitystä 291 tuntia. Pumpun kulutuslukema sisältää siis Thermian omien kiertovesipumppujen sekä ulkoisen hullunkiertopumpun kulutuksen.
Säästö 2010 sähkönkulutukseen (20653 kWh) verrattuna on 12327 kWh eli rahassa n. 1480 euroa. Muistettava on, että alkutalvi on ollut huomattavasti leudompi. Nyt rupeaa olemaan normaalit talvikelit, eli säästökin hiukan tuosta kaventuu, mutta ei merkittävästi.
Kyllä tälläkin menolla ja näillä sähkön hinnoilla investoinnin kuoletusajaksi saadaan alle 7 vuotta. Täytyy sanoa, että toistaiseksi kop kop paras tekemäni sijoitus ;D
-
Täytyy sanoa, että toistaiseksi kop kop paras tekemäni sijoitus ;D
Tuontyyppinen lause on oltava jokaisen lämpöpumppukauppiaan tavoiteena jokaisessa pumppukaupassa. Tuli hyvät fiilikset vaikkei itsellä ole osaa eikä arpaa tässä tapaukessa.
-
Pumpun tarkka kulutus vuodessa oli 3475 kWh ja käyntiaika 1634 tuntia, joista käyttöveden lämmitystä 291 tuntia. Pumpun kulutuslukema sisältää siis Thermian omien kiertovesipumppujen sekä ulkoisen hullunkiertopumpun kulutuksen.
Lämpimiä neliöitä on tulossa 112 m2 (yläkertavaraus 50 m2 joka otettava huomioon iv-koneen ym. valinnassa)
Todella alhainen kulutus. :)Kiinnostaisi tietää millaisessa talossa päästään noinkin alhaisiin kulutuslukemiin.
Onko rakennuksessa jotain erityisratkaisuja lämpöenergian säästämiseksi?
Millainen ulkoseinärakenne talossa on?
Paljonko eristepaksuus on yläpohjassa.
Millaiseen LTO ratkaisuun päädyitte?
170m ja G2 8kW + 200l puskuri laitettu kohdillensa
Oliko lämpöpumpun mitoitusvaiheessa millainen kulutusarvio vai oliko 8kw:n pumppu jostain syystä tietoinen valinta?
Oliko lämpöpumpun asennus yhden urakoitsijan tekemä vai oliko urakka(kaivon poraus,pumpun asennus ja putkityöt) jaettu useammille yrityksille?
-
Meillä ihan perustalo 108m2 (yläkertavaraus 80-90m2) vuosimallia 2008, Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2011 Niben "vanha" MLP kulutti 3622 kWh ja puita paloi takassa pari pesällista vuoden aikana, saunassa pari kertaa viikossa.
Tarkempia kulutustietoja löytyy täältä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8141.msg190763#msg190763
Talon speksit:
http://www.aijaa.com/v.php?i=5504136.jpg
Keskimääräisiä kulutuksia kuukausitasolla:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=8141.0;attach=27068;image
-
Pumpun tarkka kulutus vuodessa oli 3475 kWh ja käyntiaika 1634 tuntia, joista käyttöveden lämmitystä 291 tuntia. Pumpun kulutuslukema sisältää siis Thermian omien kiertovesipumppujen sekä ulkoisen hullunkiertopumpun kulutuksen.
Todella alhainen kulutus. :)Kiinnostaisi tietää millaisessa talossa päästään noinkin alhaisiin kulutuslukemiin.
En kyllä pidä sitä itse mitenkään erityisen alhaisena, koska tuo autotalli on vielä vasta katoksena. No toisaalta sen yhteydessä oleva varasto lämpiää sähköpatterilla.
Onko rakennuksessa jotain erityisratkaisuja lämpöenergian säästämiseksi?
Ei mitään. Itse asiassa ikkunapinta-alaa on melko runsaasti johtuen tuosta Kastellin Valokaari mallista.
Millainen ulkoseinärakenne talossa on?
Aivan tavallinen Kastellin ulkoseinärakenne ja vuoden 2008 määrysten mukainen.
Paljonko eristepaksuus on yläpohjassa?
Yläpohjassa on extrapuhallusvillaa alkuperäiseen verrattuna 100 mm eli yhteensä 500 mm (100 mm levyvillaa ja 400 mm puhallusvillaa).
Millaiseen LTO ratkaisuun päädyitte?
Valmiskastellissa ainakin silloin vakiona ollut Parmair Iivari ExVek kuutiokone vesipatterilla.
Oliko lämpöpumpun mitoitusvaiheessa millainen kulutusarvio vai oliko 8kw:n pumppu jostain syystä tietoinen valinta?
Talon kokonaiskulutus maalämpöpumppua valittaessa oli 18000 kWh luokkaa, josta tuo muu sähkön osuus arvioitiin noin 5000 - 6000 kWh:ksi. Tietysti tuo tuleva autotalli/varasto vaikutti valintaan, mutta viimekädessä etsin hiljaisinta maalämpöpumppua ja käytyäni ihan paikan päällä kuulemassa montaa eri pumppua päädyin omien korvien valitsemana Thermian pumppuun, joista nyt sopivasti sattui tuo 8 kW malli olemaan hiljaisin ::)
Oliko lämpöpumpun asennus yhden urakoitsijan tekemä vai oliko urakka(kaivon poraus,pumpun asennus ja putkityöt) jaettu useammille yrityksille?
Kyllä oli jaettu, Pietarsaaren suunnalta oli kaivon poraus ja Pirkanmaalta pumpun asennus ja putkityöt. Itselle jäi kaivolta yhdysputkien kaivaminen ja veto tekniseen tilaan.
-
Nyt rupeaa olemaan taas hienot "testikelit". Katsahdin meidän pumpun käyntijakson äkkisiltään näin -19 asteen pakkasilla.
Eli käyrä 27, integraali -160, minimi lämpötila 25, käyntijakso 39 minuuttia ja huilijakso 47 minuuttia, suurin menoveden lämpötila kävi 37 asteessa ja paluu vastaavasti 29 asteessa. Keruupiirin lämpötilat käyntijakson lopussa: kaivolta paluu +1 aste ja kaivolle meno -2 astetta (käyntijakson viimeiset 16 minuuttia).
-
Samoissa keleissä mennään (-20c) Pumppu käy ja huilaa samat 46 min. Integraalilla -130. Menovedet vastaavasti 34/29 astetta. Kaivolta tulee +2.2c lämpöistä nestettä. Koneen näytössä +2/-1 lukemat.
Huoneantura tasailee pyyntilämpöä(31) asteen verran alaspäin. Eilen takassa päivällä tulet. Sisällä nyt +22.5c.
Tammikuu näyttäisi menevän n. 480 kwh kulutuksella mlp-osalta.
-
Upeat "testikelit" sen kuin jatkuvat. Katsastettu pumpun käyntijakso nyt -25 asteen pakkasilla.
Eli käyrä 27, integraali -160, minimi lämpötila 25, käyntijakso 51 minuuttia ja huilijakso 34 minuuttia, suurin menoveden lämpötila kävi 38 asteessa ja paluu vastaavasti 30 asteessa. Keruupiirin lämpötilat käyntijakson lopussa: kaivolta paluu +1 aste ja kaivolle meno -3 astetta (käyntijakson viimeiset 7 minuuttia). Sisällä lämpötila 21.5c - 22c.
-
Nyt sitä kylmää sitten on ruvennut puskemaan.
Pumpun kulutuslukema tammikuussa tasan 500 kWh. Talon kokonaiskulutus vastaavasti oli 1109 kWh.
Katsotaan päästäänkö helmikuussa viime vuoden lukuihin...
-
Lähes samat lukemat tammikuulta. Mlp 486 kwh ja muut 611 kwh. Yhteensä 1097 kwh kaikki sähkö.
-
Täällä Tammikuun lukemat (31.12.2011-30.1.2012 ) on MLP osalta 817,1kwh ja muu talon kulutus 495,9kwh eli 1313 kwh kokonaiskulutus ja tämän jos jakaa 30pv:lle niin tulee 43.7kwh/vrk
-
Pumpun kulutuslukema helmikuussa 514 kWh ja talon kokonaiskulutus oli 1095 kWh. Eli noin vajaa 190 kWh vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, vaikka oli yksi päivä enemmänkin.
-
MLP kulutti Helmikuussa 845,5kwh (noin 29,16kwh/vrk) ja muun sähkön osuus oli 508,5kwh (noin 17.54kwh/vrk) eli kokonaiskulutukseksi tulee Helmikuussa 1354kwh
-
Päivää. Tänään tuli hankittua 8kw G2. Vaihtoehtona oli Stiebel 400 litran erillisvaraajalla. Pitkän harkinnan tulos oli tämä G2, aika näyttää oliko valinta hyvä neljän hengen perheelle ja 153 neliön hirsitalolle..
-
Mitkä oli syyt Stiebelin hylkäämiselle?
-
Hinta.
Thermian kauppias teki nopeasti hyvän tarjouksen jossa kaikkien eri vaiheiden hinnat sopivasti eriteltynä.
Stiebelin myyjältä odotan yhä tarjousta, n.6 vk kulunut tarjouksen pyytämisestä. Tämä myyjä ehdotti myös osan maksamista KÄTEISELLÄ.
-
Pumpun kulutuslukema maaliskuussa 358 kWh ja talon kokonaiskulutus oli 771 kWh. Joka oli taas 241 kWh vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Keskilämpötila -0,6 astetta.
Pudotin käyrän 27:stä 26:een kuun puolivälissä, kun sisälämpötila rupesi jatkuvasti hilautumaan 22 asteen yli. Tämä näkyi heti kyllä pumpun kulutuksessa:)
-
Pumpun kulutuslukema huhtikuussa 398 kWh ja talon kokonaiskulutus oli 694 kWh. Keskilämpötila 2,5 astetta.
Pumpun kulutuslukema oli 95 kWh enemmän kuin viime vuonna, mutta johtui varmaankin kylmemmästä huhtikuusta. Viime vuonna keskilämpötila huhtikuussa oli 5,1 astetta.
Kokonaiskulutus oli kuitenkin vajaa 20 kWh pienempi viimevuotiseen verrattuna.
-
Pumpun kulutuslukema toukokuussa 350 kWh (tunteja 83, joista veden lämmitykseen 27) ja talon kokonaiskulutus oli 498 kWh. Keskilämpötila 10,2 astetta.
Kokonaiskulutus oli linjassa viime toukokuuhun (494 kWh) verrattuna, mutta itse pumpun kulutus hiukan mietityttää verrattuna viime vuoden toukokuun 207 kWh:iin? Viime vuoden keskilämpötilakin oli lähes sama 10,1 astetta...
Saimaanrannan kanssa on mennyt pumpun kulutukset tähän saakka suhteessa linjassa, mutta nyt ei. Puita ei olla kyllä poltettu ainuttakaan pölliä pesässä.
-
Pumpun kulutuslukema toukokuussa 350 kWh (tunteja 83, joista veden lämmitykseen 27) ja talon kokonaiskulutus oli 498 kWh. Keskilämpötila 10,2 astetta.
Talon kokonaiskulutus - pumpun kulutus = 148 kWh. On kyllä äärimmäisen niukka käyttösähkön kulutus teillä, ei voi tajuta :).
-
Pumpun kulutuslukema toukokuussa 350 kWh (tunteja 83, joista veden lämmitykseen 27) ja talon kokonaiskulutus oli 498 kWh. Keskilämpötila 10,2 astetta.
Kokonaiskulutus oli linjassa viime toukokuuhun (494 kWh) verrattuna, mutta itse pumpun kulutus hiukan mietityttää verrattuna viime vuoden toukokuun 207 kWh:iin? Täh Viime vuoden keskilämpötilakin oli lähes sama 10,1 astetta...
Näiden lukemien perusteella on pumpun keskimääräinen ottoteho ollut 4,2 kW.
Tämä on aivan liian paljon 8 kW lämpöpumpulle.
Epäilisin, että olet lukenut väärin pumpun kulutuksen, varsinkin kun käyttösähkön osuus jää noin pieneksi
ATS
-
Samaa epäilen kuin seppant, luvut vaihtaneet paikkaa? Meillä vesitunnit lähes samat, mutta lämmitystunneissa 30 tunnin ero? Mulla pumppu toukokuussa 167 kwh. Keskilämpö ulkona +9c. On tosiaan tällä kertaa tuo ero merkillisen iso aikaisempiin vertailuihin.....
-
Nyt en kyllä oikein tajua, mikä voi mättää? Olen nuo lukemat noin joka toinen päivä käynyt kirjaamassa kännykän muistioon ja ne ovat kyllä linjassa keskenään. Lukemat on siis otettu pääsähkömittarilta ja pumpun omalta sähkömittarilta, joka laitettiin asennusvaiheessa.
Ainut jotenkin erilainen tilanne on muutamana toukokuun lämpimänä päivänä oikeasti ensimmäisiä kertoja käytetty maaviileäkonvektori, mutta sen sähkönkäyttö (konvektori+kiertovesipumppu) menee ohi maalämpöpumpun oman mittarin. Maaviileähaara on asennettu siis kaivolta tulevaan keruuputkeen ennen maalämpöpumppua.
Voiko tuo pumpun oma mittari näyttää väärin / olla rikki? Kävinpä nimittäin vielä näin synkän yön pimeinä tunteina tutkimassa tätä mittaria, jonka merkki/malli on SchellCount eem34-3x65a. Mittarissa on kaksi led valoa, joista toinen palaa nyt jatkuvasti ja toinen (error led) tuikuttaa kolme kertaa säännöllisesti aina pieni tauko välissä. Yritin sammuttaa parikin kertaa vieressä olevasta pääkatkaisijasta virrat, mutta tuo sama kolmen välähdyksen sarja toistuu edelleen mittarissa.
-
Nyt en kyllä oikein tajua, mikä voi mättää? Olen nuo lukemat noin joka toinen päivä käynyt kirjaamassa kännykän muistioon ja ne ovat kyllä linjassa keskenään. Lukemat on siis otettu pääsähkömittarilta ja pumpun omalta sähkömittarilta, joka laitettiin asennusvaiheessa.
Jos sinulla on tallessa noita lukemia, laitahan tänne esim parin kuukauden ajalta, niin voisi vähän analysoida niitä.
Eihän Thermian viinapumppu vaan ole jatkuvalla käytöllä???
ATS
-
toinen (error led) tuikuttaa kolme kertaa säännöllisesti aina pieni tauko välissä.
Jos tuo led on oikeanpuoleinen (fehler) niin jotain on pielessä.
Joko mittari on viallinen tai sähköverkossa on jotain epänormaalia.
Tarkista lämpöpumpun sulakkeet talon pääkeskuksesta.
Onko kompressorin käynnistys/käyntiääni muuttunut?
-
Niin tarkennuksena silloin yöllä tutkiessani mittaria ei ollut pumppu käynnissä. Kun nyt aamulla katsoin pumpun käydessä vasemman puoleinen led paloi edelleen jatkuvasti, mutta välähti aina impulssin saapuessa. Oikeanpuoleinen error led oli kokonaan pimeänä.
Kun käyntijakson jälkeen tarkistin tilanteen, error led jatkoi kolmen välähdyksen sarjojansa edelleen kuten yöllä. Kun en löytänyt mittarin käyttöohjetta netistä valmistajan sivuilta, niin joutuu arvailemaan. Voiko syy olla siinä, että mittari ei kykene mittaamaan niin pieniä virtoja, mitä pumpulta tulee sen ollessa "lepotilassa"? Mittariin on painettu arvot 0,5 - 10(65)A.
-
Oliko niin että tuo error-led vilkahteli vaikka pääkytkin oli off-asennossa. Se ainakin vaikuttaisi oudolta, ainakin jos pidempään jää vilkkumaan ilman sähköä.
Mittarinhan voisi koittaa testata laittamalla huoltovalokosta lisävastukset manuaalikäytölle. Esim. lisälämpö 2 eli 6kW kuudeksi minuutiksi (0,1h) päälle -> mittariin pitäisi tulla 0,6 kWh lisää. Mitä pidempi seurantajakso sitä tarkempi testitulos.
Testi tietenkin edellyttää että myös lisävastukset ovat mittarin takana (yhteinen sähkönsyöttö) ja että ylimääräiset kv-pumput ovat poissa päältä. Sisäinen kv-pumppu ykkösellä vienee niin vähän että ei tarvinne huomioida.
-
Ei sentään. Kyllä se meni kokonaan pimeäksi, kun viereisestä pääkatkaisijasta sammutin virrat. Tarkoitin sillä yöllisellä, että homma jatkui error ledissä virran palauttamisen jälkeen ennallaan kolmen välähdyksen sykleissä.
Tuon testin voisi kyllä ajaa, hyvä idea. Pitäisi kaikkien maalämpöpumpun komponenttien olla saman mittarin/syötön takana.
-
Nyt en kyllä oikein tajua, mikä voi mättää? Olen nuo lukemat noin joka toinen päivä käynyt kirjaamassa kännykän muistioon ja ne ovat kyllä linjassa keskenään. Lukemat on siis otettu pääsähkömittarilta ja pumpun omalta sähkömittarilta, joka laitettiin asennusvaiheessa.
Jos sinulla on tallessa noita lukemia, laitahan tänne esim parin kuukauden ajalta, niin voisi vähän analysoida niitä.
Tässä trendimuodossa kolmen edellisen kuukauden tapahtumia.
- Vuorokautiset lämmitys- ja käyttövesitunnit näyttävät loogisilta.
Käyttövesi pysyy suurin piirtein vakiona
Lämmitystunnit pienenevät ilmojen lämmetessä
- Ottoteho kasvaa ilmojen lämmitessä.
Näin pitääkin käydä, koska käyttöveden osuus kokonaiskäyntiajasta kasvaa
Ottotehon kasvu lähes kaksinkertaiseksi 1,8 --> 3,4 kW ei tunnu järkevältä.
Onko kokonaiskäyntiaika "käyttötunnit" + "kv tunnit" vai sisältääkö "käyttötunnit" myös "kv tunnit" ? Oletin, että kokonaiskäyntiaika on "käyttötunnit" + "kv tunnit"
- Talousähkössä on jotain vikaa, koska menee jopa nollille tai miinukselle toukokuun puolivälin jälkeen.
Minkälaisia kulutuskohteita on taloussähköön kytketty, koska kulutus näyttää olevan selvästi lämpötilariippuvainen?
- Thermian vuorokautinen energiankulutus ei myöskään näytä järkevältä.
Mitään kerralla tapahtunutta muutosta ei ole havaittavissa, vaan jokin muuttuu vähitellen, joko pumppu tai pumpun energiamittaus
Todennäköisesti pumpun energiamittaus
ATS
(http://i5.aijaa.com/b/00620/10303155.jpg) (http://aijaa.com/0062010303155)
-
Kiitoksia paljon analyysista!
Kuten sanottu, mittaukset on otettu hiukan epämääräisesti, esim. mittauksen kellonaika saattaa heittää illasta aamuun peräkkäisinä päivinä, varmaan aiheuttaa hiukan heittoa.
KV tunnit ja LP:n käyttötunnit on otettu suoraan Thermian käyttöaika valikkonäkymästä ja olen ymmärtänyt, että pumpun käyntiaikatunnit sisältäisivät jo myös nuo käyttöveden tekotunnit. Ne vaan on tuotu näkyviin eriteltynä. Sanokaa muut, jos olen ymmärtänyt väärin.
Kulutuskohteina toukokuussa on käytetty tosiaan tuota maaviileäkonvektoria ja myös muutamana päivänä viime kesänä hankittua vesiautomaattia pumppaamaan pihankasteluvettä lämpökaivosta. Talven jälkeen kylläkin ensimmäistä kertaa. Muuta uutta ei mielestäni ole otettu toukokuussa käyttöön. Talvella ja kevättalvellakin varastossa oli käytössä termostaattiohjattu sähköpatteri minimilämpötila-asetuksella n. 8 astetta. Taisin kytkeä pois vasta lähempänä toukokuun vaihdetta.
Jos kyse olisi pumpusta, mikä siinä voisi näin hiljalleen "häiriytyä" :-? Miten esim. tuo konvektori, joka tuo lämpimämpää keruunestettä pumpun menopuolelle, voiko aiheuttaa hämminkiä? Eikö pitäisi kuitenkin vain parantaa tilannetta?
-
Sanokaa muutkin kommenttinne
Minä häivyn n. viikon ajaksi muille maille huonon mokkulayhteyden taakse kullanhuuhdonnan EM-kisoihin
ATS
-
Hei
Pumpun ottotehon ei pitäisi olla sinulla niin suuri. Tarkistin oman luvun viimeisen kymmenen päivän ajalta, jolloin ottoteho oli vähän yli 4,7Kw ja pumppuhan on 16Kw.
Minunkin mielestä käyttötunnit sisältää KV tunnit Thermian näytössä.
-
Selkeintä olisi ensin suorittaa jäsen "juipin" esittämä lämpöpumpun kwh-mittarin testaus jollain tunnetulla vastuskuormalla.
Siitä näkee mittarin mittaustarkkuuden.
Vastuksien tarkka teho on yleensä hieman alle niihin leimatun tehon,ehkä jotain 5% luokkaa.
Jos kwh-mittari näyttää asiallista lukemaa vastustestillä niin sitten voisi järjestää lämpöpumpulle tunnin (tai puolentunnin) yhtäjaksoinen käyntijakson ja tarkistaa lukemat kirjaamalla paljonko mittari näyttää lämpöpumpun kulutusta (ottotehoa) tuolta ajalta.
Noilla saisi alustavasti rajattua vika-aluetta
-
Olet varmaan puhdistellut roskasihdit silloin tällöin? On lämmönjaon roskasihti aika pieni kokoinen ja helposti tuntuu vaikutus laitteiston toiminnassa jos hiukankin tukossa.
Nuo käyttötunnit on kuten kirjoitit, eli vesi tunnit on mukana kok.tunneissa, mutta näytetään erillään.
Mittausajankohdan heitto kyllä vääristää tulosta reilusti lyhyellä jaksolla. Kulutus jaettuna mittausjaksolla saadaan tuntikulutus, joka kerrotaan 24, niin tulee vrk kulutus. Excellillä pyörittelee kaavioita jne....
Oma laskentapohja jota käytän: http://aijaa.com/0069810305028
-
Nyt on sitten testattu 6 minuutin lämpövastustesti ja mittariin tuli kuinka ollakkaan 0,6 kWh lisää.
Seuraavaksi testasin tuon pumpun puolen tunnin manuaalitestin ja kulutuslukema oli 0,9 kWh eli tunnille 1,8 kWh. Vaikuttaa siis OK:lle siltä osin.
Mutta...
Huomasin kurkatessani Thermian kiertovesipumppujen tehoja, että keruuliuoksen pumppu kävi vain 50% teholla. Sen jälkeen kävin kurkkaamassa lämpötiloja keruupiirissä. Paluu +5 astetta sekä meno pääsääntöisesti -3 ja -4 asteen välillä, vasta viimeisen 5 minuutin aikana pompsahti +2 asteeseen. Eli erotus 8 astetta keruupuolella ja siellä kuitenkin haetaan 3 asteen erotusta.
Mistäs tämä nyt kertoo vai teinkö testin liian nopeasti sen lämpövastustestin jälkeen (noin parin minuutin päästä)?
-
Varmaan kannattaisi testata vielä sitä maaviileää siten, että on kytketty pois (ja maaviileän kiertopumppu kiinni) ja sitten maaviileän kanssa, miten pumppu ja meno-paluu lämmöt käyttäytyy lämmitysjakson aikana eri variaatioissa. Ja voisiko mahdollisesti olla ilmaa keruupiirissä, kun konvektori otettu käyttöön? Tämä ihan arvaus.
Vastustestin ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla keruunesteiden lämpötiloihin.
-
Keväällä oli jotakin hässäkkää tuon pumpun kulutuksen kanssa eikä ongelma koskaan oikein selvinnyt, mutta nyt syksyllä homma tuntuu luultavasti "normalisoituneen". Keväällä selvittelyä hankaloitti liian epäsäännöllisesti otetut mittausarvot. Nyt on sitten dataa joka päivältä ja vielä noin 30 minuutin tarkkuudella samaan aikaan puolen yön maissa hiukan ennen vuorokauden vaihtumista.
Käyrä ollut koko ajan 26. Marraskuussa mlp-pumppu vei täällä sähköä 316 kwh. Vrk keskikulutus 10,53 kw. Keskilämpötila +1,9c. Tunteja 153, joista kv:tä 17 t. Käyntisuhde 21,3 %. Vuosi sitten meni tasan sama lukema 316 kwh keskilämmöllä +3,5c, tunteja silloin 157, joista kv:tä 25 t.
Jos SEPPAANT vielä haluaisit analysoida dataa, niin voisin lähettää Excel-taulukon muodossa uudelleen syksyllä kerättyä tietoa...?
Pirkanmaalla joulukuu alkoi -10c pakkasilla, maassa lunta kuitenkin 10-15 senttiä ja koko ajan tulee lisää. Ja kunnon tuulien kanssa, luvattu maanantai-aamuksi jo 22 astetta pakkasta.... Nopea lämmönpudotus kovan myrskyn kanssa tuntui ja lämmöt sisällä nitkahtivat 19-20 asteeseen. Muutin käyrää pykälällä nyt 27:ään kun on luvattu melko kovia pakkasiakin. Takkaa on poltettu marraskuussa 4-5 pesällistä.
-
Taas ollaan lähes samoissa lukemissa marraskuun osalta. Ainut ero tuo kv:n osuus, mulla 10 tuntia enemmän.Johtuunee kv-kierrosta... Mutta kk kulutuksessa eroa meillä vain 1kwh ! Lämpötiloissa 0,7c ero, täällä ollut hieman kylmempää. Lukemat omasta mittarista aamuisin. Sääaseman lukema marraskuulle Lappeenrannassa +2,0c keskilämpö. Eli jos siihen vertaa ollaan taas samoissa.
Nyt kun ulkona -10c ollut pari päivää, vrk kulutus pyörii 16 kwh tuntumissa. Varsin kohtuullisesti menee kuitenkin :)
-
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille tasapuolisesti!
Uusi vuosi alkanut täälläkin lauhana ja vetisenä, +3 astetta.
Joulukuussa pumpun kulutus oli 346 kWh. Käyttötunnit 278, joista käyttövettä 19 tuntia. Kuukauden keskilämpötila -8,3 c. Käyrä edelleen heti joulukuun alussa muutettu 27.
Vertailuksi 2011 joulukuun tiedot: pumpun kulutus 379 kWh , käyttötunnit 196, joista käyttövettä 16, kk:n keskilämpötila 0,7, käyrä 26. Nyt ei kyllä oikein aukea, miksi kulutus on jopa pienempi kuin viime vuonna?
Vuosijaksolla 1.1 - 31.12.2012 maalämpöpumpun kulutus oli 3614 kWh, joka sisältää kaikki järjestelmän kiertovesipumput mukaanlukien hullunkierto.
Talon muu sähkö 4953 kWh. Kokonaissähkönkulutus näin ollen 8567 kWh.
Veden kulutus 79 m3. Pumpun käyntitunnit 1719, joista käyttövettä 274 tuntia. Kv:n osuus siis 15,9 %.
Pumpun vuosikulutus / käyntitunnit antaa lukemaksi 2,10.
-
Olisiko lukuvirhe? Aika pieni muutoin tuo kulutus joulukuun osalta. Itselläni meni 556 kwh/ 276 tuntiin. josta käyttövettä 28t. Ulkona -10,2c keskilämpö. Vuositasolla suht. lähellä ollaan. 3473 kwh mlp sis. kiertop. Tunnit 1485/ 305. Kv-osuus 20,6%. Kwh jaettuna tunneilla 2.34. Talon muu sähkö 6193 kwh.
Oma joulukuun lukema tietoisesti suurempi, tuli tehtyä testiä. Juttua toisaalla....
-
Lukuvirhe se ei voi olla, olen nimittäin kesän lopulta asti joka ikinen päivä käynyt lukemassa sekä päämittarin että tuon maalämpöpumpun oman sähkömittarin ja vieläpä puolen tunnin sisällä samaan aikaan hiukan ennen vuorokauden vaihtumista. ::)
Eikö kulutus voi olla noin pieni eli onko tässä pakko alkaa epäilemään tuota pumpun asennuksen yhteydessä asennettua omaa sähkömittaria?
Ja jos näin on, millä ilveellä voisin tarkistaa tuon mittarin toiminnan oikeellisuuden? Pitkässä juoksussa vuositasolla mittarin lukemat näyttävät olevan linjassa. Silloin huhti-toukokuussa oli taas lukemat melko korkeita. Silloinkin epäiltiin jotain, mutta en päässyt siihen ongelmaan oikein käsiksi. Jos se toimii viallisesti vain satunnaisesti, miten siihen voisi päästä kiinni?
Laitanpä seuraavaan viestiin taulukon pumpun päivätason kulutuksista ja lämpötilasta joulukuussa. Olisin kiitollinen jos kommentoisitte mikäli näyttää epätavallisen vinksallaan olevilta ? :)
-
Joulukuun lukemista voi laskea keski(otto)tehon 346kWh/278h=1,24kW
Jos tuossa on vielä kiertopumput mukana, niin ei oikein tunnu mahdolliselta.
-
Eikö kulutus voi olla noin pieni eli onko tässä pakko alkaa epäilemään tuota pumpun asennuksen yhteydessä asennettua omaa sähkömittaria?
Ei voi olla noin pieni kulutus noilla tunneilla. Sinulla vei marraskuussa 316 kW ja 153h = keskiottoteho 2,06 kWh ja tämä lukema on aika linjassa muiden 8 kiloisten thermialaisten täällä foorumilla.
Joulukuussa 346 kWh ja 278h = keskiottoteho 1,24 kWh joka ei voi pitaa paikkaansa, tulisihan tuosta Copiksi jotain käsittämätöntä luokkaa 6,5.
Oikeampi kulutus olisi noin 570 kWh.
Olisiko tuosta omasta kWh mittarista pudonnut 1 vaihe pois...en tiedä.
-
Joulukuu oli niin lauhaa ettei pumpun tarvinnut ottaa valtakunnanverkosta virtaa kun joka toinen tahti. :)
-
Ei voi olla noin pieni kulutus noilla tunneilla. Sinulla vei marraskuussa 316 kW ja 153h = keskiottoteho 2,06 kWh ja tämä lukema on aika linjassa muiden 8 kiloisten thermialaisten täällä foorumilla.
Joulukuussa 346 kWh ja 278h = keskiottoteho 1,24 kWh joka ei voi pitaa paikkaansa, tulisihan tuosta Copiksi jotain käsittämätöntä luokkaa 6,5.
Oikeampi kulutus olisi noin 570 kWh.
Olisiko tuosta omasta kWh mittarista pudonnut 1 vaihe pois...en tiedä.
Komppaan Renoota. Meillä pumpun vuosikulutus noin kaksinkertainen eli 7000 kWh. Joulukuun lukemat 1157 kWh ja 500h eli keskiottoteho 2,31 kW ilman kv-pumppuja. Kv-pumppujen kulutus 24h * 0,046 kW + 1h * 0,0xx kW eli suunnilleen 1,15 kWh/d eli 36 kWh/kk.
-
Kiitos hyvistä kommenteista!
Tässä on liitteeksi kerätty koko vuoden 2012 Thermian kulutus- ja käyntitiedot Exceliin kuukausitasolla tiivistettynä sekä kuukauden keskilämpötilat. Lukujen perusteella taulukkoon on laskettu mm. keskimääräinen ottoteho, käyttöaste ja käyttöveden osuus.
Kuten huomaatte luvut ovat vuositasolla linjassa, mutta toukokuun ja joulukuun ottoteholukemat ovat täysin poikkeavia ja siis päin prinkkalaa.
Koska pumpun oma sähkömittari on kerran kenkkuillut ainakin näinä kuukausina, laskin korjatut kulutuslukemat näille kuukausille käyttämällä lähellä vastaavaa keskilämpötilaa olevien kuukausien ottoteholukemia. Eli toukokuun osalta kesäkuun ja syyskuun keskiarvosta laskettua ottotehoa ja joulukuun osalta helmikuun ottotehoa.
Tässä on se ikävä puoli, että en voi tietää milloin sähkömittari on päättänyt kenkkuilla ja milloin ei. Eli vain suuntaa antavasti voi tällä hetkellä katsoa näitä lukemia. Luottamus on mennyttä :'(
Olisiko jollakulla ideoita, mitä tuolle sähkömittarille voi tehdä? Onko kyseessä todellakin viallinen yksilö vai voiko esim. asennuksessa olla joku pielessä? Yritän laittaa kuvan tuosta sähkömittarista seuraavaan viestiin, mikäli osaan.
-
Tässä liitetiedostoina pari kuvaa ko. sähkömittarista ja sen asennuksesta, josko kellään heräisi mitään ahaa-elämyksiä...
Sähkömittarin tiedot löytyvät tuolta kesäkuulta tästä samasta ketjusta.
Vinkeistä etukäteen nöyrästi kiittäen... :-\
-
josko kellään heräisi mitään ahaa-elämyksiä...
Tuollainen epäilys heräsi.......
Tuolla kesäkuun viestissä oli mittarin tyyppi Shell Count EEM34-3X65A
Valmistajan manuaalin mukaan tuolle mittarille pitäisi olla 3X230V AC jännite.
Meillä Suomessa verkkojännite on 3X230/400V AC
Tarkista kwh-mittarin etulevystä kumpi jännitearvo siihen on leimattu?
Jos mittarin leimattu jännite on tosiaan 3X230V AC niin on pieni epäily että omituiset mittari/kultuslukemat voisi johtua tästä?(Väärä jännite)
Foorumin jäsen "juippi" vaikuttaa olevan hyvin perillä näistä asioista niin ehkä voisi kommentoida tätä :)
http://www.iskraft.is/Uploads/document/baeklingar/T%C3%B6flubundadur/Schellcount-meters_englisch_1.pdf
sivulta 7
(http://i6.aijaa.com/t/00912/11531932.t.jpg) (http://aijaa.com/9NcIpQ)
-
Aika oudolta kuulostaa, jos toukokuussa näyttää liikaa ja joulukuussa liian vähän. Tuo on kuitenkin perinteinen rullamittari, mutta kai se mittarivikakin mahdollista on.
Jos jännite olisi väärin niin heittoa tulisi koko ajan. En oikein jaksa usko siihenkään. Ko. mittarivalmistaja jostakin syystä ilmoittaa noiden suoraa virtaa mittaavien mittareiden jännitteen noin. Epäsuorasti mittaaville näköjään on ilmoitettu 3x230/400. Mulla on itsellä Revalco ja siihen on leimattu 3x230/400.
Näyttämän saa kyllä testattua kun laitat pumpun vastuskäytölle, esim. 6kW 15min ajan pitäisi kerryttää lukemaa 1,5kWh. Sekään ei kyllä paljasta ajoittaista vikaa.
-
Kuten huomaatte luvut ovat vuositasolla linjassa, mutta toukokuun ja joulukuun ottoteholukemat ovat täysin poikkeavia ja siis päin prinkkalaa.
Koska pumpun oma sähkömittari on kerran kenkkuillut ainakin näinä kuukausina, laskin korjatut kulutuslukemat näille kuukausille käyttämällä lähellä vastaavaa keskilämpötilaa olevien kuukausien ottoteholukemia. Eli toukokuun osalta kesäkuun ja syyskuun keskiarvosta laskettua ottotehoa ja joulukuun osalta helmikuun ottotehoa.
Tässä on se ikävä puoli, että en voi tietää milloin sähkömittari on päättänyt kenkkuilla ja milloin ei. Eli vain suuntaa antavasti voi tällä hetkellä katsoa näitä lukemia. Luottamus on mennyttä
Katselin tuota Exell-taulukkoa ja laskeskelin vielä vähän lisääkin.
Näyttää siltä että käyntiaika käyttäytyy loogisesti sekä ulkolämpötilan että lämmitystarveluvun funktiona.
Kuukausienergialukemat sitävastoin ovat epäloogisia toukokuun ja joulukuun lisäksi maalis-, huhti- ja lokakuussa.
Tuomio: Mittari näyttää vähän mitä sattuu -> heitä kaivoon.
liitteenä lisäilty Exel-kaavio
-
Kyseiset mittarit eivät tietääkseni ota huomioon jännitteen laskua ja nousua kuten oikeat kwh-mittarit. Mittaavat vain kulkevan virran ja laskevat kulutuksen 230V jännitteellä. Jos talo on pitkän ja alimitoitetun linjan päässä voi lämmityskaudella jännite pudota ajoittain alle 220V:n. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa siitä kyse...
-
Kyseiset mittarit eivät tietääkseni ota huomioon jännitteen laskua ja nousua kuten oikeat kwh-mittarit. Mittaavat vain kulkevan virran ja laskevat kulutuksen 230V jännitteellä. Jos talo on pitkän ja alimitoitetun linjan päässä voi lämmityskaudella jännite pudota ajoittain alle 220V:n. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa siitä kyse...
Ei se kyllä noinkaan voi olla. Siinä tapauksessa jäisi cosfii myös huomioimatta, koska vaiheensiirtokulmaa ei voi pelkästä virrasta mitata. Kyllä tuohon mittariin myös nollajohdin kytketään ja vaiheet se ottaa noista in-liittimistä.
Kyllä kallistun Seppaantin mielipiteeseen. Mittari vaihtoon. Carlo Gavazzilla on hyviä digitaalisia, josta saa hetkelliset tehot ym. herkkua.
-
Voi olla että tässä tapauksessa johdu siitä. Asennan vaan töikseni kwh-mittareita niin on joskus tullut vastaan että ei lukemat täsmää ja asikashan uskoo ennemmin din-kisko asennettua 20€ mittaria kuin tarkastusmitattua sähkölaitoksen mittaria :-D
-
Asennan vaan töikseni kwh-mittareita
Täytyypä nyt kysäistä kun sattui mittarimonttööri linjoille että onko etäluettavissa kwh-mittareissa(Kamstrup 382L-) jokin ominaisuus kun mittarin näytöllä lukemat menee välillä eri tahtiin kuin sähkölaitoksen nettisivujen vrk-kulutuslukemat.
Esim 4.12.2012 meidän mittari näytti vrk kulutukseksi 59kwh ja KSOY:n nettisivuille saman vrk:n kulutus oli 44kwh.
Seuraavana päivänä 5.12.2012 meidän mittarin vrk kulutus oli 28 kwh ja KSOY:n nettisivuille sama 44kwh.
Sitten 6.12.2012 lukemat taas alkoi mennä samaan tahtiin eli meillä 41kwh ja KSOY:n sivuilla 42kwh.
Aikaisemmin ja myös sen jälkeen mittarilukemat on täsmänneet,pienet erot johtunee eri kirjausajankohdista.
Jotenki olisi helppo ymmärtää jos nettisivujen lukemat poikkeaisi ja ne tasattaisiin esim yhteysongelmien takia mutta toisinpäin tapahtuva vrk-kulutus poikkeama vähän ihmetyttää.
Takavuosina kun suomessa oli suurempia teollisuulaitoksia toiminnassa niin niissä oli kelloissa sellainen systeemi että oli yksi pääkello jonka tahtiin pitkin tehdasta seuraajakellot toimi minuuttipulsseilla joita pääkello lähetti kerran minuutissa.
Näissä oli minuuttia vaille täyden tunnin sellainen seuraajakellojen tarkistustoiminta että jos seuraajakello oli edellä niin se pysähtyi odotti oikeaa aikaa tuossa minuuttia vaille täyden tunnin.
Jos seuraajakello oli jäljessä oikeasta ajasta niin minuuttia vaille täyden tunnin se ajoi itsensä oikeaan aikaan tuon tasausminuutin aikana.
Onko näissä kwh paikallis ja etäluenta toiminnoissa jotain samantapaista automaattista kontrollia jolla jommankumman mittauksen lukemapoikkeamat tasataan?
edit:liittenä ko viikon koti- ja etälukemat.Kotilukemat kirjattua klo 09.00 aamulla ja etälukemat klo 24.00,tästä johtuu pienehköt erot
-
Itse asiassa sähköyhtiössä jossa työskentelen on käytössä juuri samat mittarit ja rassaan noita päivittäin mutta oudolta kuulostaa tuollaiset ristiriidat lukemissa. Onko mittarin kello ja päivämäärä oikein? Onko lukemat täsmännyt pitemmällä aika välillä? Kyseinen mittari lähettää öisin lukemat palveluntuottajan kautta sähköyhtiölle, joko suoraan 3g/gsmverkon kautta tai toisen mittarin ja keskitimen kautta riippuen mittari tyypistä. Lukemien lähettämisen yhteydessä kellon aika ja pvm pitäis tahdistua järjestelmän kanssa. Mittari muistaa usean kuukauden päivä ja tuntikulutuksen yhteysongelmien varalta.
-
Onko mittarin kello ja päivämäärä oikein?
On oikein
Onko lukemat täsmännyt pitemmällä aika välillä?
On täsmännyt ihan nappiin,tämä etäluettava vaihdettiin 2012 toukokuussa ,sitä ennen tuli kirjattua kulutuslukemat joka aamu vihkoon vuodesta -98 alkaen kun epäilytti lämpöpumppukauppiaan tarinat pienestä kulutuksesta.
Luultavasti sillä tämä tuli esille kun 5.12-2012 oli n -18 pakkasta ja kotimittari näytti että olisi mennyt vain 28kwh/vrk. ???
edit:Tämä siis koko talon kulutus,jälkimittari lämpöpumpulla muuten näytti suurempaa vrk kulutusta kuin tämä Kamstrup jonka läpi kaikki sähkö menee
Mittari muistaa usean kuukauden päivä ja tuntikulutuksen yhteysongelmien varalta.
Sitä arvelinkin,onkohan näissä jokin "synkronointi" että pidemmällä aikavälillä kotimittarin ja etäluennan lukemat tasoittuu,tarkoitan jotain sellaista että jos nuo lukemat poikkeaa niin jollain aikavälillä ne tasoittuu ja molemmat näyttää samaa kulutusta?
-
Mulla piti kolmen kuukauden etälasku paikkansa 7 kwh tarkkuudella. Syyttäisin tässä manuaalista luentaa..
Mites tuo loisvirta? Oli aika paljon puhetta siitä kun kaikki laitto energiasäästö- ja nykyisin ledejä.
Isot firmat maksavat jo nyt tosta jotain sakkoo.
-
Mulla piti kolmen kuukauden etälasku paikkansa 7 kwh tarkkuudella. Syyttäisin tässä manuaalista luentaa..
Mites tuo loisvirta? Oli aika paljon puhetta siitä kun kaikki laitto energiasäästö- ja nykyisin ledejä.
Isot firmat maksavat jo nyt tosta jotain sakkoo.
Loistehosta ei toistaiseksi ainakaan suoranaisesti veloiteta pienkuluttajia, siis kulutusperusteisesti. Toki me kaikki siitä maksetaan sähköyhtiölle hintojen katteessa.
Isommilla sähkönkäyttäjillä mittarissa pyörii toinen lukema loisenergialle ja siitä maksetaan myös. Tosin tuon loistehon voi myös hoitaa kompensoinnilla, jolloin se ei pyöritä kulutusmittaria.
-
Kiitos kaikille vastaajille!
Vaihtoonhan tuo mittari taitaa mennä, onko mitään edullista ja toimivaa sopivaa mittaria kenelläkään mielessä tuohon DIN-kiskoon?
Ja kiitos myös SEPPAANTille hienoista lisälaskennoista Exceliin. Kaikki kaaviot eivät mulle oikein auenneet, mutta pääasia oli se, että tuo mittari on oikeasti sökö enkä enää pähkäile, mikä ongelman aiheuttaa.
Toinen tärkeä asia tietysti on se, että tuo korjattu vuosilaskelma oli kuitenkin oikean suuntainen ja pumppu toimii niinkuin pitääkin ja kulutus pumpussa kaikkine kiertovesipumppuineen on ilmeisesti kuitenkin kohdillaan. :)
-
Jos tuon Jarden kwh-mittarin kytkentää tutkitaan perusteellisemmin tai vaihdetaan uusi mittari tilalle niin olkaas tarkkana ettei vaihejärjestys muutu.
Jos vaihejärjestys muuttuu niin kompressorin pyörimissuunta muuttuu ja voi tulla vahinkoa :'(
-
Revalco on ihan ok! Olen pistänyt niitä useampia ja tuntuis pelaavan. Itse testasin omani kotona. Ihan saman näytti kuin Fortumin mittari. Niitä saa myös pulssilähdöillä loggaukseen (logtemp).
-
Tervehdys pitkästä aikaa.
Ja kiitos aikaisemmasta avusta kulutusmittari-ongelman kanssa!
Meni jokunen aika mittarin valinnassa ja lopulta asennus saatiin tehtyä vasta 3. päivä maaliskuuta, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Mittariksi tuli Ahlsellin A-Collection EM23-DIN (käytännössä sama tuote kuin Carlo Gavazzin vastaava). Mittari kykenee näyttämään kertyneen ja hetkellisen kulutuksen (kWh ja kW) lisäksi eri vaiheiden sen hetkisen virrankulutuksen (A) sekä kertyneen että hetkellisen pätötehon (kvarh ja kvar).
Ensimmäinen asia:
Osaisiko joku sähköpuolesta perillä olevista palstalaisista kertoa, miten noita eri vaiheiden virrankulutuksen sekä pätötehon seurantalukuja voisi hyödyntää?
Toinen asia:
Pudotin vuoden vaihteen tienoilla käyttöveden alaraja-käynnistysarvoa muistaakseni 42 asteesta 35 asteeseen. Nyt on käyttövesituntimäärä pudonnut radikaalisti, mutta pumpun käyttötunnit lisääntyneet roimasti.
Olen huomannut, että G2:n HGW-toiminto on ollut tuosta muutoksesta lähtien melko usein käytössä ja taloa lämmitettäessä osa lämmityksestä on ohjautunut myös käyttöveteen. Kulutusarvojen seuranta on ollut tuosta mittarin vaihto-operaation hitaudesta johtuen ollut puutteellista, mutta nyt maaliskuun luvut menevät näin:
01.- 21.3.2012 01.- 21.3.2013
Tunnit 134 193
Käyttövesitunnit 16 8
Kulutus 259 358,7
Keskilämpötila -1,7 -7,7
Nuo lukemat viime vuoteen eivät ole oikein vertailukelpoiset johtuen tämän kuluvan maaliskuun kylmyydestä verrattuna viime vuoteen. Helmikuultakin on lukemia ylhäällä, mutta luotettavuus on mitä on tuon edellisen kulutusmittarin ongelman takia.
Joka tapauksessa pumpun käyttötuntien määrä on kasvanut reippaasti. Aikaisemmin, kun käyttöveden ala-raja käynnistysarvo oli ylempänä, pumppu teki pääsääntöisesti käyttövettä kerran päivässä. Nyt se tapahtuu huomattavasti harvemmin, mutta pumpun käyntituntien määrä on kasvanut, kun käyttövettä tehdään talon lämmittämisen ohessa.
Ymmärtäisin ja uskoisin että pumpun kokonaissähkönkulutus laskee, mutta onko tämä oikea suunta, tähänkö pitää tähdätä? Käykö niin, että pumpun käyntiaikojen kasvaessa sen rasituskin lisääntyy ja kompuran vaihto tulee aiemmin vastaan kuin kuuluisi? Vai löytyykö jostain "kultainen keskitie" minkä tavoitteleminen olisi järkevää?
Liitteenä kuva Thermia G2:n käyttövesi asetusnäytöstä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ajattelisin niin että kun on ollut kylmempi maaliskuu kuin viimevuonna ja käyttötunteja täten enemmän, niin silloin on käyttövesi lämmennyt siinä ohessa tulistuslämmmöllä ja varsinaiset kv-tunnit täten jääneet pienemmiksi. Tuskin tuo kv-lämmityksen alarajan lasku on kv-tunteihin paljoakaan vaikuttanut. Lämmitysjaksoja tulee harvemmin, mutta ovat sitten pidempiä eli vaikutus on +- nolla. Sam68 varmaan korjaa jos olen väärässä.
Enpä kanssa keksi miten kWh-mittarin hienoiksia voisi hyödyntää. Tärkeimmät mielestäni ovat energia (kWh) ja pätöteho (kW). Virtanäyttämästä nyt näkee ainakin miten paljon sulakkeita kuormitetaan. Eli jos on 16A sulake ja kulutus vaikka 17A, niin jotain pitää alkaa pudottamaan pois päältä. Loisteho (kVAr) näyttää sen osan kulutuksesta joka kasvattaa virtaa mutta ei hyödytä ketään vaan ainoastaan kuormittaa verkkoa. Itselläni on Revalco, jossa pelkkä mekaaninen rulla-kWh ja hieman harmitta kun ei siitä muuta näe.
-
01.- 21.3.2012 01.- 21.3.2013
Tunnit 134 193 ----> 193/134 = 1,44
Käyttövesitunnit 16 8
Kulutus 259 358,7 ---> 358,7/259 = 1,38
Keskilämpötila -1,7 -7,7
Lämmitystarveluku 392,7 518,7 ---> 518,7/392,7 = 1,32
Kulutus ja käyttötunnit ovat kasvaneet samassa suhteessa kuin lämmitystarveluku.
Ainakin kulutuksen voi laittaa kylmän maaliskuun tiliin
ATS
-
Laitoinpa vielä liitteeksi vertailutietoina kolmen ensimmäisen kuun tiedot tältä ja viime vuodelta. Päivitetty nyt tilanne koko maaliskuun osalta.
Jos vertaa käyttövesitunteja viime ja tältä vuodelta, on niiden lasku merkittävä tähän mennessä, myös ottoteholukemat ovat pudonneet ja kokonaiskäyttötunnit ovat lievästi nousseet. Eli ilmeisesti ainakin kylmällä kaudella HGW tuottaa siinä talon lämmityksen ohessa käyttövettä ja parantaa sitä kautta ottoteholukemia sekä lisää lievästi kokonaiskäyttötuntien määrää.
Joten voidaanko johtopäätöksenä pitää, kun veden kulutustottumukset eivät ole muuttuneet ja pudotin tammikuun alussa puolenvälin paikkeilla käyttöveden teon käynnistys ala-arvoksi 35 astetta, että muutos säästää energiaa? Tietenkin lämmitystarpeen vähentyessä myös HGW-etua menetetään.
Ilmeisesti etu olisi merkittävämpi, jos olisi patteritalo, mutta kai tästäkin jotakin säästöä syntyy:) Vielä kuitenkin mietityttää, kannattaako muutos, jos se rasittaa kompressoria enemmän?
-
Tässä liitteenä vertailutiedot 2013/2012 neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun käyttöveden alaraja-arvoa pudotettiin 35 asteeseen.
Ainakaan vielä ei ole lämmin vesi loppunut kesken, vaikka ollaan isommallakin porukalla käyty saunomassa.
Toistaiseksi lukujen valossa näyttäisi olevan järkevä ja kulutusta laskeva muutos.
-
Tässäpä jälleen liitteenä vertailutiedot 2013/2012 kuudelta kuukaudelta sen jälkeen, kun käyttöveden alaraja-arvoa pudotettiin 35 asteeseen.
Edelleen kulutusluvut hyvin kohtuullisia. Ainoastaan nyt kesäkuussa kun lämmöntarveluku oli nollassa, on pumpun kW/h lukema (2,82) noussut suuremmaksi kuin viime vuoden heinäkuun lukema (2,63), jolloin lämmöntarveluku myös oli nollassa.
Kesäkuussa jopa jäähdytyskonvektori 8) oli käytössä useampana päivänä ja lisäys kulutuksessa oli vain hehkulampun luokkaa (50 - 70 W riippuen tehoasennosta). Kokonaissähkönkulutus huhtikuussa oli 602, toukokuussa 443 ja kesäkuussa 314 kWh.
-
Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille!
Päivitetäänpä vuoden 2013 talon sähkönkulutustiedot tännekin. Lauhaa on ollut, mutta kulutus kasvanut marraskuun loppupuolelta lähtien, koska autotalli saatiin lopulta valmiiksi ja kytkettyä mukaan lämmitysjärjestelmään. Leudot kelit ovat kuitenkin pitäneet kulutuksen toistaiseksi kurissa.
1.1. - 31.12.2013 maalämpöpumpun sähkönkulutus 3486 kwh. Tämä sisältää myös Thermian omien kiertovesipumppujen ja ulkoisen hullunkiertopumpun kulutuksen. Muu sähkönkulutus talossa 4938 kwh, eli kaikki sähkö yhteensä 8424 kwh.
Lämpötila talossa on ollut keskimäärin 21-22 astetta. Puita polteltu vuoden aikana ehkä kymmenkunta pesällistä.
Vettä kulutettiin 85 kuutiota. Maalämpöpumpun käyntitunnit 1781, josta käyttöveden lämmittämiseen meni 205 tuntia.
Pumpun vuosikulutus / käyntitunnit antaa lukemaksi 1,96.
Tuo G2 lisää siis kokonaiskäyntitunteja kun se tekee lämmityskaudella HGW:n avulla käyttövettä talonlämmittämisen ohessa. Toisaalta käyttöveden tekemiseen tehdyt tunnit pienenevät reilusti.
-
Tosiaan 22. marraskuuta kytkettiin lämmitysjärjestelmään mukaan autokatoksesta talliksi muuttunut osa, joten saatiin sitä MLP:lla lämmitettävää lisätilaa tuo 48 m2. Yhteensä siis nyt 168 m2.
Kulutus ja käyttötunnit lisääntyivät reilusti ja ilmeisesti näin alussa tallin kosteiden rakenteiden kuivuminen tuo varmasti extrakulutusta. Lisäksi yläpohjan levyvillojen päälle tuleva puhallusvilla puuttuu vielä eristyksistä. Tallissa lämpötilana olisi tarkoitus pitää n. 15-16 astetta, mutta nyt aluksi rakenteita on kuivateltu 17-18 asteen lämmöillä.
Nyt kun autotalli tuli mukaan lämmitysjärjestelmään, pumpun käyntijaksot ovat pidentyneet n. 40 minuuttiin näin lauhoillakin keleillä.
Keruupiirin lämpötilatkin ovat pudonneet: käyntijakson lopussa pienimmillään paluu 0 ja meno -3 astetta.
Alkuaikoina vajaa 3 vuotta sitten keruupiirin lämpötilat olivat paluu +3 ja meno 0 kovilla pakkasjaksoillakin.
Lähin lämpökaivo naapurilla 20 metrin päässä (lämmitettävää tilaa n. 300 m2).
Jos ja kun vielä kunnon pakkasiakin on tulossa, ilmeisesti keruupiiri/lämpökaivo jäähtyy edelleen.
Kuinka viileäksi piiri voi mennä, että kaikki kuitenkin vielä toimisi optimaalisesti tai edes jotenkuten?
Vai voiko esim. kaivo jäätyä? (pelkona siis, että otamme naapurin kanssa kalliosta enemmän energiaa kuin se kykenee tarjoamaan)
Onko pelko turhaa :-\ ja jos ei, niin voiko asiaan varautua/vaikuttaa mitenkään?