Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: rambo - 12.01.10 - klo:19:21
-
Hei foorumilaiset.
Meille asennettiin viime kesänä Diplomat 8. Kaikki mennyt hyvin sopimukset ja asennus. Maapiiri kaivettiin itse ja hyvin sujui sekin.
Maapiiriä vedettiin 400 metriä yhdelle lenkille.
Nyt kuitenkin kunnon talven tullessa olen ollut huolissani keruulämpötilan erotuksesta, joka on aivan liian suuri. Suuri se on ollut varmaan koko ajan, mutta en kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota.
Näiden paukkupakkasten jälkeen sisään tulee +1 tai +0 asteista litkua, mutta takaisin maahan litku onkin -6 tai -7 asteista. Lämpötilaero on siis 6-7 astetta koko ajan. Kiertovesipumppu 3 asennossa. Jos ajetaan 1 asennossa ero kasvaa jo 8 asteeseen.
Tämähän tarkoittaa, että pumppu käy erittäin huonolla hyötysuhteella ja tämän johdosta pumppu käy lähes koko ajan ja vastuksia tarvitaan avuksi kun vähän kuormitetaan. Pumppu jaksaa vääntää lämmintä vettä pattereille n. 42-43 astetta ja sen jälkeen tuleekin jo vastuksia avuksi. Käyttövesi onnistuu helpommin, mutta silloinkin välillä otetaan vastusta avuksi. Patterikierron ero on kiertovesipumpun 2 asennossa 4 astetta ja 1 asennossa 6 astetta. Sekin saisi olla suurempi.
Pumpussa ei kuitenkaan tunnu olevan mitään vikaa ja kylmäaineetkin tarkistettiin joskin koneessa oli vain 1 kg 1,3 asemasta joka nyt sitten täytettiin takuutyönä.
Syytä huonoon vedentuotantoon ei oikein ole lukuun ottamatta suurta keruulämpötilojen eroa josta tämä kaikki ilmeisesti johtuu.
Myyjän mukaan kiertoa pitäisi lisätä, mutta milläs lisäät kun kierto on täysillä. Maakin oli aika hyvää eikä juuri kiviä tai muita ongelmia ollut. Mistä siis voisi johtua huono kierto. Putkikin oli 40 mm siniraitaa joka on aika vahvaa eikä helpolla mene läjään. Samoin 400 m yhdelle lenkille on myyjän mukaan vielä ok kunhan ei ole pidempi.
Olisiko kenelläkään neuvoa mitä voitaisiin tehdä tai kokeilla tai arvauksia mistä pumpun huono toiminta voisi johtua?
Talo on reilu rintamamiestalon mallinen -57 jota kyllä peruskorjailtu. Uudet ikkunat ja ovet, lisäeristystä sekä patterit uusittu. Lämmintä 3 kerroksessa tosin kellarikerros vain n. 15 astetta.
-
Onko mutasihtiä putsattu?
-
Kyllä on mutasihti putsattu kaksi kertaa. Kummallakaan kerralla ei roskan roskaa. Tänään oli se toinen putsauskerta. Myös patterikierron sihti kerran putsattu jossa oli vähän moskaa.
Niin ja pumppu on talon ainoa lämmönlähde, ei siis tulisijoja. Yhden kerroksen ala n. 80-90 m2, yläkerta matalampi samoin kellari joka suurimmalta osaltaan maan alla. Tällä ei varmaan ole merkitystä koska itse pumpun toiminta heikkoa.
-
Rambo
Jos lämmitit aiemmin öljyllä, niin paljonko sitä kului vuodessa?
ATS
-
Kyllä tuon kokoonpanon pitäisi olla toimiva. Vika ei ole ainakaan siinä.
Minusta tuossa kannattaa ensin tarkastaa pumpun sisällä olevat letkut. Onko ne liian tiukalla mutkalla ja "läjässä". Eivät kyllä helpolla jää niin.
Jos onnistuu kohtuudella pyörittää ulkoisella pumpulla niin sillä saa suljettua monta vaihtoehtoa pois. Keruupumppukin saattaa pyöriä vähän nihkeästi. Jos lpt-ero on tuolla pumpulla pieni, silloin itse piirissä ei ole mitään "jarrua".
Yksi vaihtoehto on myös että meno ja paluu on ristissä. Keruupiirin menossa on se täyttöryhmä ja siitä pitää mennä keruupumpulle. Vanhassa mallissa keruupumppu oli höyrystimen kylmällä puolella ja näiden kanssa saa kyllä olla tarkkana asennusvaiheessa.
Minusta tuossa keruupumpussa ei ole sulkuyhdistäjiä kuten siinä lämpöjohtopumpussa on mutta varmista nekin. Saattavat olla vain osittain auki nekin.
Onko pumppu muuten siellä kellarissa eli alempana kuin itse keruupiiri?
Näistä liikkeelle ja tarvittaessa mietitään lisää..
-
Öljyä meni 60 -luvun loppuun ajetuilla vehkeillä 6 v. keskiarvon mukaan 3025 l / vuosi. Tosin nuo aikaisemmat talvet ovat olleet aika leutoja. Rempan yhteydessä aina jossain päin taloa ollut jokin osa kylmillään sekä kellaria pidetty aika viileänä.
Kokoonpanon asensi tähän erikoistunut firma, joten uskon että asennus on tehty oikein ja putket niin kuin pitääkin. Pumppukin on varmaan uusinta mallia.
Tarkoitus on seuraavaksi kokeilla ulkoisella pumpulla jos lämpötilaero sillä pienenisi. Sillä tosiaan saisi suljettua sen että keruupiirissä litku pyörii kuten pitääkin.
Jos ulkoinen pumppu auttaa asiaan niin onkohan mahdollista vaihtaa tehokkaampi kiertovesipumppu vanhan tilalle?
Pumppu sijaitsee kellarissa. Koska talo on vähän ylempänä kuin pelto jossa putki makaa niin pumppu on vähän korkeammalla kuin keruuputkisto. Kun putket tulee sisään kivijalasta n. 0,5 m maan pinnan alapuolella ne tulevat sisään noin 0,5 m kellarin lattian yläpuolella josta kääntyy 90 asteen mutkalla suoraan ylöspäin, edelleen seinän vierustaa pitkin nurkan kautta n. 2 m matkan pumpulle. Putket on hyvin eristetty sisä puolella sekä kivijalassa että ulkopuolella pihan poikki n. 15 m matkan.
-
Pumppu sijaitsee kellarissa. Koska talo on vähän ylempänä kuin pelto jossa putki makaa niin pumppu on vähän korkeammalla kuin keruuputkisto.
Voisiko putkistossa olla ilmaa?
Se on hyvä, että itse pumppu on korkeammalla kuin keruuputkisto.
Onko keruuputkiston eri osissa suuria korkeuseroja?
Yksi merkki ilmasta voisi olla se että paisuntasäiliön pinta vaihtelee paljon.
Onko nestettä pitänyt lisätä?
Kuuluuko lorinaa?
ATS
-
Öljyä meni 60 -luvun loppuun ajetuilla vehkeillä 6 v. keskiarvon mukaan 3025 l / vuosi. Tosin nuo aikaisemmat talvet ovat olleet aika leutoja. Rempan yhteydessä aina jossain päin taloa ollut jokin osa kylmillään sekä kellaria pidetty aika viileänä.
Kokoonpanon asensi tähän erikoistunut firma, joten uskon että asennus on tehty oikein ja putket niin kuin pitääkin. Pumppukin on varmaan uusinta mallia.
Tarkoitus on seuraavaksi kokeilla ulkoisella pumpulla jos lämpötilaero sillä pienenisi. Sillä tosiaan saisi suljettua sen että keruupiirissä litku pyörii kuten pitääkin.
Jos ulkoinen pumppu auttaa asiaan niin onkohan mahdollista vaihtaa tehokkaampi kiertovesipumppu vanhan tilalle?
Pumppu sijaitsee kellarissa. Koska talo on vähän ylempänä kuin pelto jossa putki makaa niin pumppu on vähän korkeammalla kuin keruuputkisto. Kun putket tulee sisään kivijalasta n. 0,5 m maan pinnan alapuolella ne tulevat sisään noin 0,5 m kellarin lattian yläpuolella josta kääntyy 90 asteen mutkalla suoraan ylöspäin, edelleen seinän vierustaa pitkin nurkan kautta n. 2 m matkan pumpulle. Putket on hyvin eristetty sisä puolella sekä kivijalassa että ulkopuolella pihan poikki n. 15 m matkan.
Pumppu on keruupuolelta asennettu ihan ok ja syy ei ole siinä. Kellarit on usein haastavia toteuttaa.
Puhtailla sihdeillä tuo keruu-ero 8kw+400m, on yleensä 4-5 astetta pumpun ollessa täysillä. Teillä paluu on kuitenkin nolla eli sekin on ihan normaalitilanne eikä aiheuta mitään erikoista.
Isompi pumppu olisi varmaan ok mutta ei ole perusteita vaihtaa sitä ennen kuin vanha on vaihtokunnossa.
Kokeileppa vielä kierrättä manuaalisesti tuota keruupumppua niin näet että anturit näyttää samaa arvoa. Muutama minuutti riittää. Niitä voi hienosäätää sieltä huoltovalikosta josta tuo käsiajokin onnistuu.
-
Kiitos kaikille vastauksista. Se on hienoa, että on tällainen foorumi jossa porukka tosissaan auttaa epätietoisia ja pulaan joutuneita.
En usko että putkessa olisi ilmaa. Lorinoiota ei kuulu ja paisuntasäiliössä pinta on vaikio. Olen lisännyt ehkä litran litkua asennuksen jälkeen ja pina pysynyt vakiona.
Putki on tasaisella pellolla 1 m syvyydessä, väli n. 1,5 m. Pinta ei vaihtele. Talolta peltoon tasainen loiva pudotus. Maa hiekkaa, osittain savea, suurimmalta osalta hienoa hiesua.
Kokeilen pyörittää litkua manuaalisesti jos lämpötila tasaantuisi muutamassa minuutissa.
Anturit pitäisi olla kunnossa. Mittasin ne erikseen ja lämpötilat olivat 1 asteen tarkkuudella sen mitä näytössä.
-
Pyöritin keruupiirin pumppua muutaman minuutin ja lämpötilat tasaantuivat nopeasti 0 asteeseen molemmat. Eli siinä mielessä anturit näyttävät oikeaa lämpötilaa.
-
Maapiirin pumpun virrankulutuksen voisi mitata, samoin tarkistaa keruunesteen oikea sekoitussuhde.
Jani
-
Keruuneste on kaiketi oikeassa suhteessa kun se laitettiin asennusfirman toimesta. Pumpun ottamaa sähkötehoa en pysty itse mittaamaan, mutta tarkoitus on myyjän kanssa kokeilla ulkoisella pumpulla jos kierto nopeutuisi.
Jos se sillä paranee niin vaihtoehdoksi jäänee tehokkaamman kiertovesipumpun asentaminen vanhan tilalle. Onkohan Diplomat 10 isompi kiertovesipumppu kuin 8 mallissa?
Mietin vaan että asennusohjeessa oli 8 mallille muistaakseni yhden lenkin enimmäispituus oli 367 m kun taas Diplomat 10 mallille se oli 394 m. Tähän tietysti vaikuttaa muutkin seikat, mutta onkohan sittenkin 400 m liikaa Diplomat 8 mallin kiertovesipumpulle. Myyjän mukaan 400 on ok ja niitä on tuolla lenkillä asennettu paljon ilman ongelmia.
-
Nyt kuitenkin kunnon talven tullessa olen ollut huolissani keruulämpötilan erotuksesta, joka on aivan liian suuri. Suuri se on ollut varmaan koko ajan, mutta en kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota.
Näiden paukkupakkasten jälkeen sisään tulee +1 tai +0 asteista litkua, mutta takaisin maahan litku onkin -6 tai -7 asteista. Lämpötilaero on siis 6-7 astetta koko ajan. Kiertovesipumppu 3 asennossa. Jos ajetaan 1 asennossa ero kasvaa jo 8 asteeseen.
Tämähän tarkoittaa, että pumppu käy erittäin huonolla hyötysuhteella ja tämän johdosta pumppu käy lähes koko ajan ja vastuksia tarvitaan avuksi kun vähän kuormitetaan. Pumppu jaksaa vääntää lämmintä vettä pattereille n. 42-43 astetta ja sen jälkeen tuleekin jo vastuksia avuksi. Käyttövesi onnistuu helpommin, mutta silloinkin välillä otetaan vastusta avuksi. Patterikierron ero on kiertovesipumpun 2 asennossa 4 astetta ja 1 asennossa 6 astetta. Sekin saisi olla suurempi.
Lueskelin Thermian teknisiä tietoja.
Siellä sanotaan, että keruupumpun virtaus on 0,19 l/s.
Samasta taulukosta voisi päätellä, että Diplomat 8 maasta ottama teho on n. 5,8 kW.
Näistä lähtötiedoista laskien pitää maapiirin lämpötilaero olla n. 8C eli juuri samaa luokkaa kuin sinulla on.
Menoveden virtaukseksi annetaan samassa taulukossa 0,47 l/s.
Jotenkin tuntuu siltä, että tässä olisi mennyt numerot ristiin, koska tällä virtauksella tulisi lämpötilaeroksi vähän reilu 3 C = optimi.
Minä luulen, että pumpullasi tuli paukkupakkasilla "tappi" vastaan.
Sinulla on 15% tehokkaampi pumppu kuin minulla, mutta öljyä kului n. 35% enemmän kuin minulla.
Minulla pumpun teho loppuu n.-26C:ssa sinulla jo jonkin verran aiemmin.
Missä lämpötilassa pumppu alkoi ottamaan vastuksia avuksi?
Mitenkä nyt on lämmöt riittänyt kun ilmat lämpesi?
ATS
-
Ei ole liian pitkä tuo lenkki. Ero on 4 tai 5 astetta jos sihti on putsattu.
10 kW pumpussa on isompi keruupumppu, mutta jos löytyis esim. toimiva 80:nen Grundfossin pumppu niin sillä ainakin näkis, että virtaako tuo keruupiiri kunnolla. Kaikki vähänkin isommat pumput kävis tuohon.
-
10:ssä näkyi olevan 410 W liuospumppu.
-
Varmaan nuo tiedot olivat virtausmäärissä ristissä jos tuollaisia lukemia antoi.
Lämmintä on kyllä riittänyt paukkupakkasillakin, mutta ei ilman vastuksia. Samoin pakkasten aikana myös käyttövesi oli tiukassa. Kun käyttöveden lämpötila laski kesti aika pitkään kuroa lämmöt takaisin ehkä pari tuntia vaikka säätelin enemmän aikaa käyttövesipuolelle jne.
Normaalisti vastuksia ei käytetä käyttövesipuolella, mutta kyllä minulla otti vastukset mukaan. Kylmäaineen lisäyksen jälkeen pumppu tuntuu hoitavan itse käyttöveden lämmityksen kuten pitääkin. Tosin ilmatkin ovat lämmenneet.
Keruupuolella ero edelleen se 6-7 astetta eli siihen se ei vaikuttanut mitenkään.
Nyt kun on ulkolämpötila on muutama aste miinuksella (-2 - -5) pumppu jaksaa pysähtyäkin. Varsinkin kun pudotin käyrän 37 ja huonelämmön 20 asteeseen. Jos pakkasta alkaa olla -5 - -10 astetta tai enemmän pumppu käy koko ajan. Vastuksia aletaan ottaa mukaan kun lämpötila on -10 asteen paikkeilla jos käyrä on "normaali". Olenkin nyt ajanut loivemmalla käyrällä, joka helpottaa pumpun käyntiä ja päästään sentään joskus intergraalissa arvoon 0 ja saadaan pumpulle lepoa. Jos pakkasta vaikka -10 astetta niin kyllä se integraali pysyy siellä 700-800 koko ajan ja pumppu painaa yötä päivää.
Sinänsä ei haittaa vaikka pumppu käy koko ajan kun siinä on kohtuu pieni virrankulutus (n. 2 kW), mutta kun käyttötunteja ja vastustunteja tulee niin kyllä se näkyy jo sähkölaskussakin.
Sähkömittari asennettiin lokakuun alussa ja 3 kk aikana kulutus oli n. 4500 kWh. Jos vuotuinen arvio on n. 7000-8000 kWh niin tiukkaa tekee... Käyttötunteja kesäkuun alusta (2009) yht. 2179 h josta käyttövettä 374 h. Vastustunnit 3 kW 241 h ja 6 kW 16.
Lukemien perusteella mielestäni kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Maassa tuntuu lämpöä piisaavan kun se on ollut nyt paukkupakkasten jälkeenkin +1 ja välillä + 0 astetta.
Tarkistin tuon liuospumpun tehon. 3 asetuksella pumpun kyljessä luki 132 W eli jos Diplomat 10 on 410 W niin on aika iso ero. Jos kiertovesi pumpussa oleva (132 W) tarkoittaa maksimitehoa.
Edelleen tuntuisi siltä että litku liikkuu liian hitaasti ja pumppu ei siksi käy parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Taitaa olla kyllä aika harvinainen tämä minun tapaus kun ei myyjän eikä maahantuojankaan mukaan ole vastaavia tapauksia muistissa.
-
Tarkistin tuon liuospumpun tehon. 3 asetuksella pumpun kyljessä luki 132 W eli jos Diplomat 10 on 410 W niin on aika iso ero. Jos kiertovesi pumpussa oleva (132 W) tarkoittaa maksimitehoa.
Mun pumppu on vm -07, oisko uudemmissa energiatehokkaampia nuo liuospumput, eli se selittäisi tuon?
edit: eikun olet katsonut lämmityspuolen pumppua?
-
Öljyä meni 60 -luvun loppuun ajetuilla vehkeillä 6 v. keskiarvon mukaan 3025 l / vuosi. Tosin nuo aikaisemmat talvet ovat olleet aika leutoja. Rempan yhteydessä aina jossain päin taloa ollut jokin osa kylmillään sekä kellaria pidetty aika viileänä.
Kokoonpanon asensi tähän erikoistunut firma, joten uskon että asennus on tehty oikein ja putket niin kuin pitääkin. Pumppukin on varmaan uusinta mallia.
Tarkoitus on seuraavaksi kokeilla ulkoisella pumpulla jos lämpötilaero sillä pienenisi. Sillä tosiaan saisi suljettua sen että keruupiirissä litku pyörii kuten pitääkin.
Jos ulkoinen pumppu auttaa asiaan niin onkohan mahdollista vaihtaa tehokkaampi kiertovesipumppu vanhan tilalle?
Pumppu sijaitsee kellarissa. Koska talo on vähän ylempänä kuin pelto jossa putki makaa niin pumppu on vähän korkeammalla kuin keruuputkisto. Kun putket tulee sisään kivijalasta n. 0,5 m maan pinnan alapuolella ne tulevat sisään noin 0,5 m kellarin lattian yläpuolella josta kääntyy 90 asteen mutkalla suoraan ylöspäin, edelleen seinän vierustaa pitkin nurkan kautta n. 2 m matkan pumpulle. Putket on hyvin eristetty sisä puolella sekä kivijalassa että ulkopuolella pihan poikki n. 15 m matkan.
Siitä huolimatta vaikka asennusfirma oli pätevä(kaikille voi sattua virheitä, usko ei ole tiedon väärti niin kuin sanotaan), tarkista itse ne keruuputket että menevät oikein. Oikean kytkennän näet asennus- ja huolto-ohjeesta (isompi ja paksumpi kirja). keruupumpussa nuolisymboli mihin suuntaan neste virtaa. Toisen nuolisymbolin löydät täyttö/ilmaus yhteestä jossa myös paisunta-astia, nämä nuolet eivät saa osoittaa vastakkain.
Onko sinulla kytketty viilennystä keruupiiriin, se ilmeisesti otetaan siitä täyttöryhmän yhteestä.
Saisiko keruupiirin kunnon varmistettua, jos on tiedossa paljonko putken virtausvastus/m ja siitä päättelisi paine-eron joka olisi max tuolle 400m lenkille.
-
Kyllä se on keruupuolen pumppu max. 132 W. Lämmityspuolella joka on siellä ylempänä on paljon pienemmät W lukemat.
Viilennystä ei ole. Tuo onkin mielenkiintoista jos se on helppo toteuttaa. Tuppaa olemaan kesäaikaan vähän liian kuuma ja sillähän saisi lämmitettyä maapiiriä mukavasti.
Pitää katsoa myyjän kanssa onko putket varmasti kuten pitääkin ja tosiaan laittaa kierroksia maapiiriin niin jos se lämpötilaero pienenisi. Samalla voisi tutkia sitä virtausta kyseiselle putkelle.
Tämä meidän pumppu on valmistettu -09 (tarran mukaan). Olisiko näissä tosiaan uusien EU määräysten mukiset vähävirtaiset kiertovesipumput = tehottomat? 400 m maapiirille. Onko jollakin Diplomat 8 vanhempaa mallia? Olisi mukava tietää millainen liuospumppu niissä on. Jos se on vaan laskettu niin tiukalle pumpun teho että ääripäissä virtaus ei enää riittäisikään.
-
Mulla on vuoden -07 syksyllä asennettu pumppu. En osaa sanoa onko uutta vai vanhaa mallia. Siinä näkyy ainakin olevan Wilo:n RS25/7-3 C pumppu keruupuolella. 3-asennon teho 120W.
-
Kyllä se on keruupuolen pumppu max. 132 W. Lämmityspuolella joka on siellä ylempänä on paljon pienemmät W lukemat.
Viilennystä ei ole. Tuo onkin mielenkiintoista jos se on helppo toteuttaa. Tuppaa olemaan kesäaikaan vähän liian kuuma ja sillähän saisi lämmitettyä maapiiriä mukavasti.
Pitää katsoa myyjän kanssa onko putket varmasti kuten pitääkin ja tosiaan laittaa kierroksia maapiiriin niin jos se lämpötilaero pienenisi. Samalla voisi tutkia sitä virtausta kyseiselle putkelle.
Tämä meidän pumppu on valmistettu -09 (tarran mukaan). Olisiko näissä tosiaan uusien EU määräysten mukiset vähävirtaiset kiertovesipumput = tehottomat? 400 m maapiirille. Onko jollakin Diplomat 8 vanhempaa mallia? Olisi mukava tietää millainen liuospumppu niissä on. Jos se on vaan laskettu niin tiukalle pumpun teho että ääripäissä virtaus ei enää riittäisikään.
Pumput on olleet ihan samanlaisia jo vuosia. Ei mitään varsinaisia energiansäästömalleja.
Katso itse se virtaussuunta. Se keruun venttiiliryhmä on siinä menoputkessa ja siitä mennään kyljen läpi keruupumpun yläpäähän. Tosi helppoa tarkastaa itse.
-
Mulla on vuoden -07 syksyllä asennettu pumppu. En osaa sanoa onko uutta vai vanhaa mallia. Siinä näkyy ainakin olevan Wilo:n RS25/7-3 C pumppu keruupuolella. 3-asennon teho 120W.
Mikä malli, taitaa olla 6 kW?
-
Tässä on nyt arvuuteltu kaikenlaista.
Pistetäänpä yksi lisää:
Jos pumppu pyöriikin väärinpäin?
Jos kyseessä on 3-vaihemoottori, on vaihejärjestys mennyt jossain vaiheessa sekaisin.
Jos 1-vaihemoottori, on virhe tehty jo moottoritehtaalla.
Tällainen pieni keskipakopumppu kyllä pumppaa väärinpäinkin pyöriessään mutta huonosti.
Pyörimissuunnan tarkastaminen voikin sitten olla hankalampi juttu.
Jos moottorin päässä on ilmausproppu, niin sen alta löytyy akselin pää missä on ruuvimeisseli ura. Tätä tuijottamalla tai jollain muulla sopivalla konstilla pumppua käynnistettäessä tai pysäytettäessä saattaa nähdä pyörimissuunnan. Ja pumpusta itsestään pitäisi löytyä pyörimissuunnan nuoli.
Tietenkin ongelman selvittelyä helpottaisi, jos tietää virtauksen suuruuden.
Kotikonstein suuruusluokan saa selville seuraavasti:
-Laita liospumppu jatkuvalle käytölle.
-Parin käyntijakson jälkeen kirjaa maapiirin lämpötilat
-Ensiksi kompressorin seisontajakson ajalta 5min välein
-Seuraavaksi kompressorin käydessä lämpötilat 1 min välein koko käyntijakson ajalta.
Lämpötilojen käyttäytymisestä voi päätellä liuoksen yhteen kierrokseen käyttämä aika ja kun vielä tiedetään putkiston pituus ja putken sisähalkaisija, voidaan virtaus laskea.
ATS
-
Mulla on vuoden -07 syksyllä asennettu pumppu. En osaa sanoa onko uutta vai vanhaa mallia. Siinä näkyy ainakin olevan Wilo:n RS25/7-3 C pumppu keruupuolella. 3-asennon teho 120W.
Mikä malli, taitaa olla 6 kW?
Diplomat 8 TWS
-
Diplomat 8 TWS
Vaikka offtopic onkin, pakko vielä lisätä että mun TWS 10 on valmistettu vko 24 -07 ja siinä on tosiaan vielä 410 watin liuospumppu. Ovat sitten joissain vaiheessa loppuvuotta vaihtaneet pihimmät pumput.
-
Tuolle maaliuospumpulle voisi tehdä seuraavan akustisen testin:
Pistä pelkkä liuospumppu pyörimään
Ota pitkähkö ruuvimeisseli tms metallipuikko jonka toinen pää liuospumpun siipipyörän koteloon (on siinä päässä missä tuleva ja lähtevä maaliuosputki) ja toinen pää omaan korvaan.
Toi metallipuikko vahvistaa pumpun käyntiäänen että pitäisi kuulua selkeä ja tasainen kohiseva ääni suurimmalla nopeudella.
Pienennä pumpun nopeus 2-asentoon,kohiseva ääni pitäisi vaimentua selvästi.
Hitaimmalla,1-nopeudella ei tuota kohisevaa ääntä enää kuulu vaan vaimeahko juriseva ääni.
Suurimmalla nopeudella kohisevan käyntiäänen pitäisi olla tasainen jatkuvasti,jos välissä kuuluu lorinaa tms äänen vaihtelua niin silloin liuos ei kierrä tasaisesti,voi olla ilmaa tai pumpun siipi kavitoi.
Samalla saat testattua pumpun nopeussäätimen että pumpun kierrosnopeus muuttuu kun säätimen kääntää eri nopeudelle.
Käsittele nopeussäätövipua hellävaraisesti ettei hajoa. ;)
-
Liuosputki maasta tulee kyljen läpi ja siitä pumpun yläosaan. Näyttäisi siis olevan ihan oikein. Putki kyllä tekee kaapin sisällä lievän mutkan eli ei tule suoraan kyljestä pumpulle vaan putkea on sen verran sisäpuolella että tekee pienen loivan silmukan toisen putken takaa ja sieltä vasta liuospumpulle. Tuskin se silti läjässä on, vaikea sanoa kun on niin hyvin eristetty.
Kuulostelin pumppua ruuvitaltan kanssa ja sattui sopivasti olemaan käynnistys päällä ja kuulin ennen kompuran käynnistymistä pumppua ja ainakin silloin kierrokset nousivat kun muutin nopeusasetusta. Sitten kun jo oli kompura käynnissä yritin kuulostella lisää, mutta sitten en enää korvalla erottanutkaan nopeuden muutosta koska kompura tärisi sen verran että melu oli saman kuuloista.
Kokeilin sitten pudottaa liuospumpun 1 asentoon ja niinhän ero oli jo 9 astetta ja kun palautin 3 asentoon se jäi 7 asteeseen. Eli kyllä nopeuden muutoksella oli vähän vaikutusta.
Kokeilin myös patterikierron pumppua 2 asentoon ja lämpötilaero pieneni 4 asteeseen kun se 3 asennolla oli 5. Se on varmaan parempi pitää siellä 1 asennossa että saadaan edes vähän isompi lämpötilaero patterikierrolle. Kaikki patteriventtiilit on kyllä täysin auki.
Tuli vielä mieleeni kokeilla maakierron ilmausta vaikka sieltä ei ylimääräisiä ääniä kuulukaan. Voiko ilmausta kokeilla ihan vaan avaamalla ennen venttiiliryhmää ja paisuntasäiliötä olevaa mutteria löysäämällä ja avaamalla sulkua. Se on siis sellainan 20 cm putki joka törröttää ylöspäin. Onko se ihan ilmausta varten tarkoitettu? En ole ilmannut maapiiriä koskaan onkohan se edes tarpeellista?
-
Mites keruunesteen lämpötilat muuttuu käyntijakson aikana?
Yleensä käyntijakson alussa liuoksen maasta tulevan nesteen lämpötila on esim +1 astetta ja pumppu jäähdyttää nestettä höyrystimessä joten pumpulta maahan menevän nesteen lämpötila laskee sen mitä pumppu ottaa siitä lämpöä.
Kun neste kiertää maaputken läpi niin jonkin ajan kuluttua maasta tulevan nesteen lämpötilan pitäisi laskea nopeasti jonkin verran ajallisesti siinä kohtaa kun pumpulta lähtevä jäähtynyt neste on kiertänyt maaputkiston läpi yhden kierroksen ja tullut takaisin pumpulle.
Jos saat tuollatapaa nesteen kiertoajan yhden kierroksen osalta esille niin siitä saisi jollain kaavalla laskettua maaliuosnesteen todellisen virtausnopeuden
Esim tuohon tapaan kuin n157472 tekemässä mittauksessa näkyy hyvin 14 minuutin kohdilla tuo lämpötilan notkahdus
n157472 kirjoitti on 04.11.2008 - 01:18:13:
Tässä eilen mitattuja arvoja. Laitoi pumpun tekemään välillä käyttövettä niin sain kunnon käyntiajan. Talo on uusi ja pumppu käynyt ehkä pari kuukautta josta käynnistyksiä 586kpl ja käyntiä 435h. Nyt mittailin menoa erillisellä mittarilla putken kyljestä ja ero on vain muutamia kymmenyksiä siten että putki on lämpimämpi kuin pumpun ilmoittama. Kyseessä siis Nibe 1140 6kW ja keruupumppu 2:lla (olikohan noin 170W). Kuumakaasu näytti olevan 86 ja imukaasu 6,3 astetta. Nyt pumppu käy harvakseltaa joten tällämenolla kaivo menee varmasti jäähän talvella!? Itse olen tilannut homman kokonaistoimituksena joten pitääkö tästä reklamoida toimittajalle... Manuaali sanoo että keruupiirin lämpötilaeron pitää olla 2-5 astetta ja tässä se jää välillä alle kahden asteen asteen. Vaikuttako tuo hyötysuhteeseen tai kärsiikö kompura?
min tulo meno
0 3,7 3,9
1 3,8 0,5
2 3,8 -0,3
3 3,8 -0,2
4 3,8 -0,2
5 3,8 -0,2
6 3,8 -0,2
7 3,8 -0,2
8 3,8 -0,2
9 3,8 -0,2
10 3,8 -0,2
11 3,8 -0,1
12 3,8 -0,1
13 3,8 -0,2
14 3,4 -0,2
15 3 -0,5
16 2,7 -0,6
17 2,6 -0,7
18 2,5 -0,7
19 2,5 -0,8
20 2,5 -0,9
21 2,4 -0,9
22 2,4 -0,9
23 2,3 -0,9
24 2,3 -0,9
25 2,2 -0,9
26 2,2 -1
27 2,1 -1
28 2 -1,2
29 1,9 -0,7
30 1,8 -0,5
31 1,7 -0,5
32 1,7 -0,5
33 1,6 -0,5
34 1,6 -0,5
35 1,6 -0,5
36 1,6 -0,5
37 1,4 -0,5
38 1,4 -0,5
49 1,7 -1,3
50 1,7 -1,3
60 1,4 -1,4
66 1 -1,7
75 0,8 -1,8
81 0,7 -1,8
83 0,6 -1,9
97 0,5 -1
100 0,9 -0,7
103 1 -0,7
110 1,1 -1,6
102 1,2 -1,5
129 0,7 -1,8
-
Kuulostelin pumppua ruuvitaltan kanssa ja sattui sopivasti olemaan käynnistys päällä ja kuulin ennen kompuran käynnistymistä pumppua ja ainakin silloin kierrokset nousivat kun muutin nopeusasetusta. Sitten kun jo oli kompura käynnissä yritin kuulostella lisää, mutta sitten en enää korvalla erottanutkaan nopeuden muutosta koska kompura tärisi sen verran että melu oli saman kuuloista.
Voit käynnistää liuospumpun yksistään manuaalisesti huoltovalikosta MAN-testi ylin valikosta man-testi valinta "1" ja siellä valitset keruupumpun "1"
Tuli vielä mieleeni kokeilla maakierron ilmausta vaikka sieltä ei ylimääräisiä ääniä kuulukaan. Voiko ilmausta kokeilla ihan vaan avaamalla ennen venttiiliryhmää ja paisuntasäiliötä olevaa mutteria löysäämällä ja avaamalla sulkua. Se on siis sellainan 20 cm putki joka törröttää ylöspäin. Onko se ihan ilmausta varten tarkoitettu? En ole ilmannut maapiiriä koskaan onkohan se edes tarpeellista?[/quote]
En lähtisi ilmailemaan jos ei kokemusta ja ei tarkkaan tiedä mitä tekee, vaarana voi olla että repii ilmoja kiertoon.
-
Olen jossain vaiheessa seuraillut lämpötilaa lepojakson jälkeen, joka on yleensä tosi pieni. Thermiassa ei näy desimaaleja joten tarkkaa eroa on aika vaikea havaita. Kyllä lämpötila putoaa käyntijakson aikana aika nopeasti +2 asteesta + 1 asteeseen. Ei kyllä mene montaakaan minuuttia ja siinä 1 asteessa se sitten pyöriikin ja sitten vähän ajan päästä menee nollaan.
Eli maasta tuleva on aika vakio, mutta maahan menevä putki pomppaa lähtötilanteesta alta minuutin sinne -6 asteeseen ja sitten myöhemmin välillä -7 asteeseen. Tuntuu että se maahan menevä jäähtyy aivan liikaa ja todella nopeasti. Onko siinä syynä se, että litku pysyy höyrystimessä liian kauan vai onko joku paikka oikeasti rikki? Voiko siinä höyrystimessä olla vika kun se palauttaa aineen maahan niin kylmänä vai onko se pelkästään litkun kiertonopeudella säädettävissä?
Nyt ulkona -6 ja integraali koko ajan 860 ja pumppu ei jaksa pysähtyä. Vastuksiakin oli aamulla taas mukana.
Nyt esim. pyynti pattereille on 37 käyrän ja 21 asteen huonelämmön mukaan on 42 astetta. Menoputki 41 astetta. Se ei siis jaksa ottaa 42 astetta kiinni ja pumppu käy yhtä soittoa. Maahan meno -6 ja maasta tuleva 0 astetta. Välillä maahan meno on -7 astetta, mutta maasta tuleva ei ole koskaan mennyt pakkasen puolelle.
Jos pudotan huonelämpöä alkaa integraali hieman laskea, mutta sitten menee kämpässä alle 20 asteen. Vähän harmittaa kun näillä lämpötiloilla pumpun teho on noin heikko ja taas on pakkasia luvassa.
Energialaskelman mukaan taisi olla reilusti yli -20 ennenkuin vastuksia tarvitaan ja käyttövedelle ei koskaan. Laite ei siis toimi ollenkaan sillä tavalla kuin oli laskettu. Maapiiriäkin oli vähän enemmän kuin mitä olisi vaadittu, mutta pyydettiin laittamaan se 400 m.
-
Ei toimi oikein sun pumppus
Teeppä sellainen testi, että ajat käsiajolla lisälämpö 2/6kW:lla muutaman minuutin ja katsot paljonko lpt-ero on lämmityksen menossa ja paluussa.
Sitten sama kompuralla ja sen eron täytyy olla samaa luokkaa kuin vastuksella. Vähän yli tai ainakin sama.
Laita pumppu ensin valmiustilaan niin pystyt ajamaan nuo testit kunnolla. Vaihtoventtiili talonlämmitys-asentoon.
Tällä testillä näkee antaako kompurapuoli oikein tehoa ulos.
-
Tietenkin ongelman selvittelyä helpottaisi, jos tietää virtauksen suuruuden.
Kotikonstein suuruusluokan saa selville seuraavasti:
-Laita liuospumppu jatkuvalle käytölle.
-Parin käyntijakson jälkeen kirjaa maapiirin lämpötilat
-Ensiksi kompressorin seisontajakson ajalta 5min välein
-Seuraavaksi kompressorin käydessä lämpötilat 1 min välein koko käyntijakson ajalta, tunnin aika riittää, jos pumppu käy koko ajan.
Lämpötilojen käyttäytymisestä voi päätellä liuoksen yhteen kierrokseen käyttämä aika ja kun vielä tiedetään putkiston pituus ja putken sisähalkaisija, voidaan virtaus laskea.
Tee nyt joka tapauksessa tämä testi vaikka lukemat ovatkin vain asteen tarkkuudella. Lukemista pystynee päättelemään yhden nestekierroksen ajan.
Kokeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että maapumppu käy vähintään tunnin ajan siten että kompressori seisoo. Aja vaikka pelkillä vastuksilla tämä aika.
Kun tiedetään virtaus, voidaan siitä laskea maasta otettava teho ja siitä taas voidaan päätellä aika paljon laitteiston kuntoa.
ATS
-
Sami68 ehdottama vastustesti olisi varmaan paikallaan.Teen sen kunhan kerkiän. Voin samalla yrittää saada selville myös sen liuoksen kierrosnopeuden.
Mutta sen muistan ihan näppituntumalla, että kun kompura käy ja se yrittää tehdä vaikka 43 asteen vettä pattereille se yleensä junnaa siinä 41 - 42 koko ajan ja lämmityspiirin putkien lämpötilaero on 1 nopeudella 5-6 astetta. (2 nopeudella vain 3-4 astetta). Ja kun se heittää 3 kW vastuksen päälle ero mielestäni vähän lisääntyy ja lämpötila vähän nousee ja kun on 6 kW vastus päällä niin johan menopuolen lämpötila nousee ihan silmissä ja lämpötilaero kasvaa reilusti. Kun vastus menee pois päältä niin menopuolen lämpötila putoaa nopeasti taas sinne kompuran tuottamaan 41-42 asteen tietämiin vaikka pyynti olisi korkeampi.
Tuohon kun ottaa suihkut väliin niin se jaksaa nippa nappa tehdä sen lämmitysveden, joskus kyllä vastusten kanssa, mutta aika pitkään varaajan lämmittämiseen menee. Taitaa olla jos vesi jo kylmää niin 2-3 tuntia ennenkuin lämmöt varaajassa normaalit. Tämä tarkoittaa käytännössä että kolmas suihkuttelija voi jo saada viileää vettä. Vaikka meillä on uudet termarisuihkut, joissa rajoitinnapit lämmölle (38 astetta) ja yleensä suihkutellaan tätäkin viileämmällä eli ei liian kuumaa vettäkään päästetä. Eli jos kompuran pitäisi tuottaa sama lämpötilaero ja lämpö kuin 6 kW vastus jos ajellaan siellä 40 asteen korvissa niin kyllä tuo kompura aika tehottomalta vaikuttaa. Tosin silloin kun vastus on mennyt päälle on kompurakin ollut käynnissä samaan aikaan. Hyvä nähdä kun kokeilen ilman kompuraa miten vastus jaksaa pyöritellä noita pattereita.
-
Tein hetki sitten pika pikaa vastustestin. Ennen testiä pyynti pattereille kompuralla oli 43 astetta. Menoputki 42 astetta ja paluu 37, jossa oli ollut jo pitkään (integraali 860). Otin kompuran pois päältä ja laiton 6 kW vastuksen päälle ja talon lämmitys päällä (kiertovesipumppu käynnissä 1 asennossa). Menoputki nousi nopeasti ja n. 1 minuutin kuluttua se oli noussut ilman kompuraa jo lukemiin 45 ja 36. Tämän jälkeen kone menikin taas auto tilaan ja testi keskeytyi siihen. Tämän perusteella pelkkä 6 kW vastus antaa jo minuutissa 3 astetta korkeamman menoputken lämpötilan kuin kompura. Lämpötilaerokin oli aika vastuksella optimi. Kun kompura meni taas päälle niin menoputken lämpötila palautui sinne 41-42 asteeseen.
Eli jos kompura olisi yhtä tehokas tai tehokkaampi kuin 6 kW vastus se ei ainakaan meidän koneessa pidä paikkaansa. Samalla voidaan todeta, että patteritkaan eivät kuormita pumppua liikaa.
Voidaanko tästä nyt päätellä että laite ei toimi kunnolla. Selitän testini myyjälle ja katson mitä hän ehdottaa tehtäväksi. Tietysti tuo maapiirin virtaus pitää tarkistaa niin, että kompuran heikko toiminta ei johdu siitä. Edelleen ongelman on kaiketi maapiirin 6-7 asteen lämpötilaero, joka ei vastaa pumpun tavoitetta.
-
Jos tuo testi näytti tuolta pyydä se toimittaja paikalle ja toistakaa testi. Pumppu ei toimi oikein jos teho on alle vastuksen.
Kylmäaineet pitää varmaan tarkastaa seuraavaksi ja siihen tarvitaan ammattilainen paikalle. Takuuseenhan nämä onneksi menee..
-
Moro,tein omalle pumpulle maaliuosnesteen lämpöjen mittauksen yhden käyntijakson(71 min) aikana.Meillä on varaaja 1,2m3 mitä pumppu lämmittää ja asetus näillä pakkasilla (-6C) +36 start ja +41 stop.
Maaputkea on savimaassa 400m ja se on 2X200 metrin lenkeissä.
Liuoksen kiertopumppuna on Wilo Top 25/7 ja maksiminopeudella 2500r/min pumpun teho on 185W.
Hieman erikoinen nopeusasetus merkintätapa tässä Wilon tyyppikilvessä
1=2500r-185W
2=2000r-165W
3=1300r-115W.
Eli maksimi nopeus on säätimen asennossa 1 ja miniminopeus säätimen asennossa 3.!!
Ilmeisesti koneen höyrystin jotenkin kontrolloi lähtevän liuoksen lämpötilaa,aina kun se laski -3,4 asteeseen niin muutaman minuutin päästä nousi -3.0 asteeseen.Ohut kapillaariputki näkyy menevän kylmäaineputkesta höyrystimeen,ehkä sillä tuo säätö tapahtuu.
Meillä on myös patteritalo ja sellainen havainto että hiuppupakkasilla kannattaa patterikiertoveden pumppu kääntää maksimi kierroksille niin asunnon sisälämpö pysyy samana vaikka kiertoveden lämpö laskee 2-3 astetta.
Liuosnesteen lämpötilat 17.1.2010/ -6,0 ulkolpt
Minuutit Sisään Ulos
1 0,9 0,6
2 0,6 -0,6
3 0,8 -1,4
4 0,9 -1,2
5 0,9 -2,0
6 1,2 -2,3
7 1,3 -2,4
8 1,3 -2,1
9 1,4 -2,1
10 1,2 -2,1
11 1,4 -2,2
12 1,0 -2,3
13 0,6 -2,1
14 0,6 -2,4
15 0,6 -2,9
16 0,8 -2,8
17 0,8 -2,6
18 0,5 -2,8
19 0,4 -2,6
20 0,2 -2,6
21 0,0 -2,8
22 0,4 -2,9
23 0,3 -2,9
24 0,3 -3,0
25 0,1 -3,1
26 0,1 -3,1
27 0,4 -3,1
28 0,3 -3,3
29 0,2 -3,3
30 0,1 -3,4
31 0,4 -3,0
32 0,3 -3,1
33 0,2 -3,4
34 0,1 -3,2
35 0,1 -3,3
36 0,0 -3,3
37 0,4 -3,3
38 0,4 -3,3
39 0,3 -3,4
40 0,3 -3,4
41 0,2 -3,4
42 0,1 -3,4
43 0,1 -3,4
44 0,0 -3,0
45 0,0 -3,0
46 -0,0 -3,0
47 -0,1 -3,1
48 -0,1 -3,1
49 -0,1 -3,1
50 -0,2 -3,1
51 -0,2 -3,1
52 -0,2 -3,1
53 -0,3 -3,1
54 -0,3 -3,2
55 -0,3 -3,2
56 -0,3 -3,2
57 -0,4 -3,3
58 -0,4 -3,3
59 -0,4 -3,3
60 -0,4 -3,3
61 -0,4 -3,2
62 -0,4 -3,3
63 -0,4 -3,3
64 -0,0 -3,3
65 -0,0 -3,3
66 -0,0 -3,3
67 -0,1 -3,3
68 -0,1 -3,3
69 -0,1 -3,3
70 -0,1 -3,3
71 -0,1 -3,3
-
Niin komeita lukuja että katteeksi käy. Meillä tosiaan maahan menevä pomppaa 1-2 minuutissa -6 asteeseen. Kyllä se tosiaan siltä näyttää että jotain häikkää pumpussa on. Huomenna myyjä on tulossa käymään katsotaan ollaanko viisaampia sen jälkeen.
Niin ja kylmäaineet tarkistettiin jo viime viikolla. Ohjeen mukaan Diplomat 8 kompurassa on 1,3 kg kylmäainetta. Poistimme aineen ja punnitsimme. Kompurassa oli vain 1,0 kg. Vuotoja ei näkynyt. Järjestelmä paineistettiin typellä, ei havaittuja vuotoja. Lisättiin kylmäainetta ohjeen mukaan 1,3 kg. Mikään ei muuttunut ja lämpötilaerot pysyivät ennallaan.
-
Meillä tosiaan maahan menevä pomppaa 1-2 minuutissa -6 asteeseen. Kyllä se tosiaan siltä näyttää että jotain häikkää pumpussa on. Huomenna myyjä on tulossa käymään katsotaan ollaanko viisaampia sen jälkeen
Viestiesi mukaan on selvää, että Thermiasi ei toimi suunnitellulla tavalla.
Maapiiri käyttäytyy omituisesti, todennäköisesti virtaus ei ole riittävä.
Ehdota myyjälle, että vaihdetaan maapiirin pumppu.
Niin saadaan ainakin pois suljettua liuospumpun vika.
ATS
-
Tässä muuten live dataa samanlaisesta pumpusta Salon seudulla. Mulla tulee kaivosta (160m) näköjään noin +2-3 asteinen ja taisin menee -2 asteinen ja Thermian säätöihin ei ole koskettu kuin mitä panelin kautta sytyy muuttamaan. Lämmintä tehdään kaikki pumpulla jopa yli -20 asteen pakkasilla. Vastuksia käytetään vain bakteerian tappoon.
http://qnappi.dyndns.tv/WebRpt.html
-
Myyjä kävi tänään. Kytkimme maapiiriin ulkoisen pumpun ja hyvin juoksi vesi saavin kautta. Saman tien keruupiirin lämpötilaero pieneni 3- 4 asteeseen. Ollen kokeen loppupuolella maasta tuleva 0 ja maahan menevä -4 astetta. Lämpötilaero olisi kutistunut enemmänkin jos emme olisi kuristaneet ulkoisen pumpun syöttöä. Emma voineet ajaa "hanat auki" koska paisuntasäiliön pinta olisi noussut kattoon saakka. Pumppu kun oli ennen paisuntasäiliötä.
Kun sammutimme ulkoisen pumpun ja kompura jatkoi omallaan (max. 132 W) lämpötilaero kasvoi saman tien alkuperäiseen 6-7 asteeseen.
Maaliuos ei kierrä tarpeeksi ripeästi Diplomat 8 liuospumpulla joka kyllä tuntuu aika pieneltä verrattuna muiden pumppuihin. Olisiko tässä liialla energiansäästötavoitteilla osuutensa asiaan. Varmasti pumppu yleisesti toimii tarpeeksi hyvin kun sitä käytetään, mutta meidän kohdalla ei ilmeisesti riitä.
Sovimme maahantuojan kanssa, että pumppuumme (Diplomat 8) vaihdetaan tehokkaampi liuospumppu. Tämä tapahtuu tällä viikolla. Sitten toivottavasti lämpöpumppumme alkaa toimia niin kuin sen pitäisi.
Tietysti on aina mahdollista, että liuospumppu joka on koneessa olisi jollain tapaa viallinen. Varmuuden vuoksi laitamme tehokkaamman pumpun. On sitten säätövaraa. Ilmeisesti pumppu tulee olemaan sama joka on Diplomat 10 käytetty.
Se hyvä puoli tässä oli, että nyt ei ilmeisesti tarvitse pelätä, että maapiirille olisi sattunut jotain siellä maassa ja siksi kierto olisi ollut heikko.
-
Hyvä että alkaa ongelmat selvitä. Tuo 8: n keruupumppu on tosiaan vähän köykäinen ja kannattaa kokeilla vaihtaa se isompaan. Maksaa vaan jotain 350€ se isompi pumppu eli ei kannata kyllä vaihtaa ennen kuin vanha menee rikki.
Noissa Wiloissa on ollut vähän ongelmia liuospuolella, mutta ei se taida merkkiä vaihtamalla kummeta. Menee jotenkin kankeaksi ja joskus ei starttaa ollenkaan vaan pumppu menee häiriöön.
-
Eiköhän tuo uusi liuospumppu mene takuuseen kun alkuperäinen ei pelittänyt kunnolla. Maalämpö oli asennettu viime kesänä.
Ilmoittelen tänne foorumille tuliko kaikki kuntoon sitten kun saadaan uusi liuospumppu.
-
Eiköhän tuo uusi liuospumppu mene takuuseen kun alkuperäinen ei pelittänyt kunnolla. Maalämpö oli asennettu viime kesänä.
Ilmoittelen tänne foorumille tuliko kaikki kuntoon sitten kun saadaan uusi liuospumppu.
Ehdottomasti pumppu töineen täytyy kuulua takuun piiriin. 8-)
-
Moi taas. No nyt on kokeiltu vähän isompia liospumppuja ja tuloksena seuraavaa:
- Ensin vaihdettiin isompi liuospumppu, sellainen kaiketi mikä on Diplomat 10. Ei vaikutusta. Keruupuolen lämpotilaero edelleen 6 astetta.
- Sitten vaihdettiin todella iso pumppu jossa tehoa 300 ja 400 kW välillä. No nyt 2 nopeudella keruupuolen lämpötilaeroksi saatiin 4 astetta mutta ei enempää. Nyt siis tehoa oli miltei 3 kertainen määrä alkuperäiseen pumppuun. Olin tyytyväinen ja jäin innokkaana odottelemaan jos pumppu pystyisi painamaan lämpimämpää vettä. Nyt pari päivää seuraillut tilannetta ja lämpöpumpun toiminta ei muuttunut millään tavalla. Jaksaa puskea verkkoon 41-42 asteista vettä, mutta ei enempää.
Tein vastustestin eli vain 6 kW vastus päälle ja menoputki nousi 43 asteeseen ja paluuputki oli 36. Otin vastuksen pois ja jätin pelkälle kompuralle. Menoputki tipahti aika nopeasti 41 asteeseen paluuputki nousi 37 asteeseen.
Eli edelleen 6 kW vastus on tehokkaampi kuin kompura ja myös patterikierron ero oli isompi. Soitto myyjälle, joka oli yhteydessä maahantuojaan. Nyt ilmoitettiin, että vianetsintä lopetetaan ja maalämpöpumppu palautetaan valmistajalle ja uusi tulee tilalle. On ilmeisesti liian kallista jatkaa korjailuja kun vikaa ei saada paikallistettua. Maassa lämpöä piisaa koska tulo ei ole mennyt koskaan miinuksen puolelle ollen nykyisin 0 astetta.
Tämä on minusta hienoa toimintaa Thermialta, jos laite ei pelaa niin vaihdetaan koko pumppu. Tuli parempi olo itsellekin kun jo pelkäsin että olen ollut huono-onninen ja saanut "maanantai" -pumpun.
Mietin samalla, että jos vaihtoon menee niin laitetaan samalla isompi pumppu ja vaikka vielä G2 niin pitäisi lämpöä riittää. Se onnistuu maksamalla pumppujen väliraha n. 1900 e. Ei silti etteikö 8 kW pumppu riittäisi laskelmien mukaan, mutta nyt on tullut sellainen tunne ettei lämmöt saisi olla ainakaan koneesta kiinni kun siihen on jo niin paljon sijoitettu. Sähkönkulutuskin laskisi hieman vrt. 8 kW pumppuun. Mitä mieltä olette vaihdoksesta?
Katsotaan sopiva ajankohta vaihdokselle ja siihen saakka mennään vastuksien avustamina, myös käyttövesipuolella.
Ehkä sittenkään vika ei ollut liuospumpussa vaan jossain muualla järjestelmässä. Kerron taas kuulumisia kun ollaan saatu pumppu vaihtoon.
-
Hieno toimintaa maahantuojalta, näin kun toimii niin maine säilyy. Minua kiinnostaa myös tuo G2, on vaan hieman suolainen tuo hinta. Jos joskus tarvetta vaihtaa tai ostaa uusi harkitsen myös tuota G2 mallia.
-
. Mitä mieltä olette vaihdoksesta?
Jos hommaat tehokkaamman pumpun, laita myös puskurisäiliö pattereille. Muuton saat pätkäkäyntikoneen. Tehokas pumppu rykäisee hetkessä tavoitelämpöön ja jos varattavaa vesimassaa ei ole paljon, kylmenee vesi myös nopeasti jne.
Toivottavasti pumpun vaihtaminen saattaa systeemisi kuntoon. Esimerkillistä toimintaa maahantuojen puolelta.
-
Mitä mieltä olette vaihdoksesta?
Vika jää arvoitukseksi ja sinun kannalta hieno asia että toimimaton laite vaihtaa maisemaa. Esimerkillistä toimintaa.
Tuo isompi pumppu ei minusta ole välttämättä tarpeen, mutta G2:lla saat kyllä tehokkuutta/vuosiCOP:ia ~20% lisää verrattuna entiseen.
G2 on kyllä ratkaisu jolla saat vastinetta euroille etenkin käyttöveden säästönä.
10kW vaatisi lisää litroja lämmitysjärjestelmään jos siihen päädyt.
-
Morjens kaikille, olen kiinnostuneena seurannut Rambo pumppusi kanssa taistelua, koska omistan samaanaikaan asennetun TWS 8 samantyylisillä "ominaisuuksilla". Meillä on lattialämmitystalo 160M2 ja aktiivia 165m porakaivo, joten eroavaisuuksiakin löytyy. Käyttötunteja meille on kertynyt 3344h asennuksesta (otettu käyttöön 06/09) joka on siis n.4,5 kuukautta yhteen menoon. Olen myös huomannu, että pumpun suorituskyky on 6kW sähkövastuksilla (kierron menovesi lämpeää korkeammaksi) kompuraa parempi. Pumppu on asetuksilla huone 20 ja käyrä 27. Haluaisinkin sinun katsovan pumppusi lauhdittimen tyypin ja verrata omaani B25THx36/1p-sc-s ja höyrystimen V80HX24/1p-sc-s viallisesta pumpustasi jos se vielä sinulla on. Kompuran paineet on tarkastettu ja todettu riittäviksi.
-
Pumppua ei ole vielä vaihdettu vaan se tehtäneen sopivana ajankohtana kun ilmat vähän lämpiää. Laitan tähän kertauksen vuoksi noita arvoja kun ketju on niin pitkä.
Kävin katsomassa pumppuni tietoja. Lauhdutin on tismalleen sama B25THx36/1p-sc-s ja valmistusvuosi lauhduttimelle 2008. Höyrystimen tietoja en löytänyt kun siinä on suojat päällä. Mistä höyrystimen tiedot löytyvät? Pumppu on valmistettu tarran mukaan 09/18.
Meillä asennus 06/09 ja tunteja tähän mennessä (30.1.2010) 2521 joista käyttövettä 400 h. Vastustunnit 3 kW 424 h ja 6 kW 27 h. Sähköä mennyt lokakuun 8. päivästä tähän päivään 6013 kW (oma mittari). Pumppu ei ole talven tulon jälkeen pysähtynyt ja sähkövastus on lähes aina päällä kun pakkasta alkaa olla -5 - -8 astetta ja enemmän. Pumppu ei paljoa kesäaikana käynyt eli koko talven pumppu on käynyt yhtä soittoa. Tuntien mukaan n. 3,5 kk.
Litku maapiiristä (400 m) on 0 astetta eikä ole koskaan käynyt pakkasen puolella. Putki siniraitaa 40 mm.
Todelliset neliöt rintamamiestyyppisessä talossa -57, joka peruskorjattu keskikerros 80 m2, yläkerta sama, mutta matalampi ja räystäiden kohdalla korkeus vain 1,1 m. Kellari joka enimmäkseen maan alla puolilämmin n. 15 astetta. Ja pumppuhan oli TWS 8 ja patterilämmitys + muutama neliö eteisessä lattialämpöä. Käyrä 37 ja huone 21 astetta.
Nykyinen vaihdettu ylisuuri liuospumppu on 335 / 385 / 390 kW joka kun ajetaan 2 tai 3 nopeudella saa keruun eron pysymään juuri ja juuri 4 asteessa. 3 asteeseen ero ei putoa edes 3 nopeudella. Omalla liuospumpulla (132 kW) ero oli 6-8 astetta kokoa ajan. Nykyinen pumppu on siis 3 kertaa isompi kuin alkuperäinen.
Eli kuten ketjusta on tullut selväksi ettei uusi pumppu toimi kuten pitää ja siksi vaihdetaan uuteen. Tuo on tietysti mielenkiintoista onko tuotantoon eksynyt viallisia komponentteja jos "jääkaivolla" samoja oireita.
-
Nythän sulla olisi mahdollista selvittää talosi tarvitsema lämpöteho jos lämmität muutaman päivän pelkillä vastuksilla.
Saisit talon kulutuksen kilowatteina esille ja kun uusi pumppu on toiminnassa niin pystyt vertaamaan sähkönkulutusta ja myös todellisen COP arvon saisi helposti esille
-
Kiitos "Rambo", höyrystimen tyyppi löytyy tosiaan eristeen alta. Se on samallalailla edestäpäin luettavissa kuten lauduttimenkin tyyppinumero. Itselläni eriste liimautui takaisin hienosti.
Meillä kone tosiaan jauhaa melkein kokoajan kuten käyttöötunneista voit päätellä. Laitoin laitteen sähkövastuksille viikoksi tammikuun alussa, joten siitä kertyi osaksi näitä L1 81 ja L2 46 tunnit. Käyttöveteen on mennyt 220h ja meillä on leivinuunissa (n.2500kg kasa) joka kolmas päivä tulet.
Kokonaisveden kulutus on n.8M3 kuukaudessa neljältä henkilöltä.
Tällähetkellä kaivosta tulee 0 asteinen ja menee -6 asteinen vesi. Myöskään emme ole vielä tulossa - asteiden puolelle joutuneet! Valitettavasti kiinnitin huomiota pumpun käyntiin vasta joulukuussa, joten en tiedä/muista kaivon lämpöarvoja syksyn osalta.
Anturit on säädetty kaivoveden todelliseen lämpötilaan.
Liuoksen vahvuus on 32%
Liuospuolen pumppu on täysillä ja lämmitys- 2 nopeudella. Eron on noin 5 astetta. Ajoin myös lämmitysvesipumppua 1 nopeudella, jolloin ero menevässä ja lähtevässä nousi 8-9 asteeseen, mutta asentajien mielestä lauduttimelle menevä vesi oli liian haaleaa ja pumppu laitettiin 2. Kierto kyllä riitti pitämään lattiat lämpimänä ykköselläkin. Vaihtoventtiilin toiminta on tarkastettu.
Eniten huolissani omalta kohdalla olen tästä, että kompuran teho ei näyttäisi olevan edes 6KWh, (villi veikkaus on n.5KWh, omaa mittaria pumpulla ei ole) joten pumppun Cop jää kyllä aika "alhaiseksi" vai jääkö?
Tästä syystä ja verraten myös sinun "ongelmiisi" päädyin kysymään kompuran ympärillä olevista lämmöntuottokomponenteista.
Meillä myös molemmat osat on valmistettu 2008. Olisi tietenkin mukava jos joku toimivan pumpun omaava laittasi omien TWS8 pumppun höyrystimen/lauduttimen tiedot tänne, kiitos.
-
En ole höyrystimen suojia poistanut, mutta on todennäköistä että samat vermeet meiltäkin löytyy. Nuo lämpötilaerot olivat samaa luokkaa meilläkin ennen liuospumpun vaihtoa. Koneen toiminta ei kyllä siitä muuttunut miksikään jonka perusteella oletus on että pumppu ei toimi niin kuin pitäisi.
Otin tänään 2 viikon käyttötunnit ja niiden perusteella pumppu ei ole sammunut kertaakaan. Tänään -3 astetta ja pumppu ei ole tänäänkään sammunut. Tosin lämmityksessä on nyt pudonnut vastus pois, mutta käyttövesi kun tulee työn alle vastus napsahtaa heti päälle, tälläkin hetkellä on päällä. Talo Länsi-Suomessa Porin korkeudella.
Meillä ei ole puuta avittamassa vaan koko mökki lämpiää maalämmölla ja vastuksilla. Millainen keruu sinulla on Jääkaivo. Meillä se oli 400 maassa josta eristämätöntä 370 m.
-
Kiitos "Rambo", höyrystimen tyyppi löytyy tosiaan eristeen alta. Se on samallalailla edestäpäin luettavissa kuten lauduttimenkin tyyppinumero. Itselläni eriste liimautui takaisin hienosti.
Meillä kone tosiaan jauhaa melkein kokoajan kuten käyttöötunneista voit päätellä. Laitoin laitteen sähkövastuksille viikoksi tammikuun alussa, joten siitä kertyi osaksi näitä L1 81 ja L2 46 tunnit. Käyttöveteen on mennyt 220h ja meillä on leivinuunissa (n.2500kg kasa) joka kolmas päivä tulet.
Kokonaisveden kulutus on n.8M3 kuukaudessa neljältä henkilöltä.
Tällähetkellä kaivosta tulee 0 asteinen ja menee -6 asteinen vesi. Myöskään emme ole vielä tulossa - asteiden puolelle joutuneet! Valitettavasti kiinnitin huomiota pumpun käyntiin vasta joulukuussa, joten en tiedä/muista kaivon lämpöarvoja syksyn osalta.
Anturit on säädetty kaivoveden todelliseen lämpötilaan.
Liuoksen vahvuus on 32%
Liuospuolen pumppu on täysillä ja lämmitys- 2 nopeudella. Eron on noin 5 astetta. Ajoin myös lämmitysvesipumppua 1 nopeudella, jolloin ero menevässä ja lähtevässä nousi 8-9 asteeseen, mutta asentajien mielestä lauduttimelle menevä vesi oli liian haaleaa ja pumppu laitettiin 2. Kierto kyllä riitti pitämään lattiat lämpimänä ykköselläkin. Vaihtoventtiilin toiminta on tarkastettu.
Eniten huolissani omalta kohdalla olen tästä, että kompuran teho ei näyttäisi olevan edes 6KWh, (villi veikkaus on n.5KWh, omaa mittaria pumpulla ei ole) joten pumppun Cop jää kyllä aika "alhaiseksi" vai jääkö?
Tästä syystä ja verraten myös sinun "ongelmiisi" päädyin kysymään kompuran ympärillä olevista lämmöntuottokomponenteista.
Meillä myös molemmat osat on valmistettu 2008. Olisi tietenkin mukava jos joku toimivan pumpun omaava laittasi omien TWS8 pumppun höyrystimen/lauduttimen tiedot tänne, kiitos.
Tunnit on sinulla kyllä kovat yli 3300 tuntia ~ 6kk. Minulle kertyi tws 10 vuodessa 3000h lämmitykselle ja 250 kv. :(
Pyydä huolto paikalle ja pyydä tarkistamaan pumppu ja mainitse saman kaltaisesta toisesta tapauksesta huoltomiehelle.
-
Eniten huolissani omalta kohdalla olen tästä, että kompuran teho ei näyttäisi olevan edes 6KWh
Jos kompressorissa on tyyppikilpi näkösällä niin siitä voisi verrata valmistajan ilmoittamaan tehoon.
Valmistajan sivuilla kerrotaan että 6kw:n pumpussa olisi 2kw:n kompressori ja sellaista lukua pitäisi tyyppikilvestä etsiä.
Jos pumpulle on ilmoitettu joku muu antoteho niin valmistajan sivuilta näkee minkä tehoinen kompressorin pitää olla
-
Terve kaikille pitkästä aikaa. Lupasin palata asiaan myöhemmin kun pumppu on vaihdettu ja tässä sitä nyt ollaan. Olen siis ketjun aloittaja ja minulla oli ongelmia Diplomat 8 TWS:n kanssa. Ja samalla kerron kokemuksia siirtymisestä G2 malliin.
Eli Thermia tuli takuuna vastaan ja lupasi toimittaa uuden pumpun ja asennuksen. Samalla kysyttiin haluanko vaihtaa mallia lisähinnalla.
Varmuuden vuoksi valitsin Diplomat Optimum G2 10. Maksoin välirahan vajaa pari tonnia ja pumppu asennettiin viime huhtikuussa paikoilleen. Koko pumpun vaihdossa meni aikaa n. 3 tuntia. Kuljetusliike toi uuden ja haki vanhan pois.
Kaikki tuntuu pelaavan niin hyvin kuin pitääkin tai ainakin vanhaan verrattuna. Vaihdoksen jälkeen huhtikuussa ilmat lämpeni aika nopeasti enkä siten päässyt pumppua juurikaan testaamaan ja se jäikin unohduksiin kellariin.
Nyt talven tullessa aloin myös tarkkailemaan pumpun toimintaa ja lämpötiloja. Koko marraskuu on ollut Satakunnassa kylmä ja pakkasta ollut jopa -20 astetta.
Nyt maaliuoksen lämpötilaero on pääsääntöisesti 4 astetta joka on siis aika hyvä 400 m putkelle. Käy joskus 5 asteessa ja joskus jopa 3 asteessa mutta pitkällä käytöllä 4 astetta on vakio. Nythän ei enää säädetä liuospumppua itse.
Pumppu imee tehokkaasti lämpöä maasta koska pidemmällä käynnillä kylmimmillään maasta tulee -2 astetta ja menee takaisin -6 astetta. Siitä huolimatta lämpöä riittää eikä vastuksia tarvita. Tuntuu että maapiirin kylmeneminen on jämähtänyt -2 asteeseen jo tähän aikaan vuodesta. Vanhalla pumpulla viime vuonna tammikuun lopulla maasta tuleva liuos oli 0 asteista. Jos ei ihan hirveästi pumppua kuormita niin lämpötilat ovat -1 ja -5. Tämä tarkoittanee sitä että vanha pumppu ei jostain syystä saanut niitä lämpöjä maasta käyttöön.
Patteriverkkoon painuu parhaimmillaan 52 asteista vettä ja tulee takaisin 6 astetta viileämpänä. HGW avustamana lämmintä käyttövettä ei tehdä kylmänä aikana juuri koskaan. Jos on kylmä (-20) niin käyttöveden lämpötila on n. 80 astetta! Keskimäärin käyttövesi vaihtelee 65 - 80 asteen välillä. Kesällä 55 astetta. Tämä käyttöveden tuotanto on aivan ehdoton juttu koska meillä 5 henkeä ja joka aamu vähintään 3 ottaa suihkun ja osa vielä illallakin ja saunassa ollaan kaikki samalla kertaa. En ole saanut käyttövettä menemään kertaakaan alle 50 asteen. Jos yksi ottaa suihkun lämpötila ei tunnu putoavan juuri lainkaan.
Ajan nyt käyrä 36 ja sisälämpö 21 tai 22 astetta ja lämmöt keskikerroksessa 21 astetta, yläkerrassa 24 astetta ja kellarissa 13 astetta. Eli lämpöä riittää ja enemmänkin saisi jos ajaisin kuumempaa verkkoon. Ostin rempan aikana aika pienet patterit kun luulin niiden olevan paljon tehokkaampia kuin vanhat jota ovatkin, mutta ei koon kustannuksella. Vanhat olivat 2 levyisiä isoja ja uudet yksi levyisiä pieniä. En tuolloin vielä ymmärtänyt patterien tehokkuuslaskelmia. Nyt kaksilevyisillä voisin ajaa lämmön verkkoon viileämpänä. Ehkä vaihdan pari patteria vielä 2-lehtisiin.
Kompura jaksaa nyt pysähdellä säännöllisesti joskin käyntiajat ovat aika pitkiä, mutta se on vaan hyvä asia ja onhan sitä lämmitettävääkin. Vastuksilla on käyty kesällä jolloin HGW ei käytössä bakteerien tappoon ja sitten yhtenä kylmänä päivänä kun kylmä iski samaan aikaan kun sanottiin aika pitkään. Silloin sain 4 h vastustunteja mittariin. Muuten ei olla vastuksilla käyty. Näin ollen pumppuni on kaiketi aika optimi eikä mikään täysteho vai mikä se nyt onkaan.
Tämä oli vähän pitkä romaani, mutta ajattelin tiivistää koko jutun nippuun. Olen siis nyt tyytyväinen lämpöpumppuun ja voin sitä lämpimästi suositella. Maapiiri on vähän kylmä, mutta uskon että ei se tuosta enää kylmene ja toimii ihan yhtä hyvin kuin mitä oli pari astetta lämpöisempänäkin. Hyvää jatkoa teille kaikille ja palataan asiaan jos jotain uutta ilmaantuu.