Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: ekotomi - 02.01.09 - klo:14:26
-
Olen seurannut Thermia Diplomat 12:n toimintaa kun nyt on alkanut olla pakkasiakin... Näyttäisi siltä, että pumppu tuottaa maksimissaan 35 asteista vettä ja hullunkierron jälkeen lattiaverkkoon menee sellaista max 30 asteista vettä. Muutin "huone" -lämpötilaa 20;stä 21 asteeseen (pakkasta nyt noin 11 astetta) ja ajattelin josko tuo lämpötila nousisi korkeammalle, mutta ei - pumppu jauhoi 3 tuntia yhtä soittoa sitä 35 asteista vettä. Voisiko joku vähän kertoa tarkemmin noista lämpötila-asetuksta, maksimilämmöstä ja hyötysuhteesta....?
-
Yhden asteen muutos huonelämmössä(siis pumpun ohjauksessa), pitäisi siirtää lämpökäyrää 3 astetta ylös/alas. Näin ainakin ohjekirjan mukaan.
-
Olettaen että teillä on "normaaliratkaisu" talossa näillä asetuksilla pitäis homman toimia kuten pitää:
HUONEASETUS haluttu olohuoneen lpt esim 22
KÄYRÄ 28-30
MIN esim 22 (pitää kesälläkin peruslämpöä kosteissatiloissa)
MAX 45
KÄYRÄ 5, 0 ja -5 kaikki nollilla
LÄMMITYSPOIS 23 (katkaisee vasta tuolloin kokonaan)
Käyttöveden asetukset:
KÄNNISTYS Suluissa oleva luku välille 40-45. Riippuen kulutuksesta. 40 riittää kahdelle hengelle jne. Jos kierto käytössä niin se erikseen.
KÄYTTÖVESIAIKA 20min.
LÄMMITYSAIKA: 20min
HUIPPUKUUMENNUSVÄLI: 14D
RAJA 60 ast
Lämpöpumppu:
INTEGRAALI 60-100 (riippuu onko pumppu "iso" vai norm)
HYSTEREESI 10
MAKS PALUU: 55
KÄYNN VÄLI 20min
Näillä asetuksilla pitäis pelata lattialämmitystalon HYVIN ja vika on jossain muualla kuin asetuksissa jos ei pelaa.
-
"Olen seurannut Thermia Diplomat 12:n toimintaa kun nyt on alkanut olla pakkasiakin... Näyttäisi siltä, että pumppu tuottaa maksimissaan 35 asteista vettä ja hullunkierron jälkeen lattiaverkkoon menee sellaista max 30 asteista vettä. Muutin "huone" -lämpötilaa 20;stä 21 asteeseen (pakkasta nyt noin 11 astetta) ja ajattelin josko tuo lämpötila nousisi korkeammalle, mutta ei - pumppu jauhoi 3 tuntia yhtä soittoa sitä 35 asteista vettä. Voisiko joku vähän kertoa tarkemmin noista lämpötila-asetuksta, maksimilämmöstä ja hyötysuhteesta....?"
Kyllä meillä ainakin puskurista verkkoon menee koneen tuottamaa lämpötilaa, ja paluu koneelle on verkon paluun lämpöistä.
Puskurivaraaja on kytketty sen B-sheman mukaiseksi, jos teilläkin niin sitten jokin ei ole aivan kohdillaan.
Copista sen verran että pitäisi esitteen mukaan olla 35 asteessa lähellä 4,5.
Kyllä nyt on varmaan syytä katsoa sitä ohjekirjaakin, niinkuin tuossa edellä kehoitettiin.
21:25 Lisää tekstiä.
Meninpähän lukemaan noita aiemmin lähettämiä viestejäsi, ja totesin taas kerran ryhtyneeni opettamaan kalaa uimaan.
Mutta siitä huolimatta jos ei aiemmin tuota lämpöongelmaa ole ollut, kun ei pakkasiakaan, kannattaisi perehtyä tuohon "hullunkiertosysteemiin" oikein insinööriteknisesti, ehkäpä siitä löytyisikin ratkaisu tuohon lämmönpuutteeseen. Ja onhan siellä vielä parit mutasihditkin, jotka voisivat ......
-
Kai se on vaan uskottava, että se 35 asteinen vesi riittää näilläkin keleillä, koska sisällä on lämmintä. Lattiaan menee tosiaan vain 30 asteista vettä. Aloin miettiä, että kaipa kompressorilta tulevan veden lämpötila riippuu myös kompresorille palaavan veden lämpötilasta, joten jos nyt meidän tapauksessa haluaisi kompuralta pari astetta lämpimämpää vettä, niin ilmeisesti taloa pitäisi lämmittää niin kauan, että paluuvesi lämpenisi tuon pari astetta....?
-
Noin 35 on minulla ollut menovesi tänään kun pakkasta ~10.
Siis kolme tuntia putkeen jauhoi sun pumppusi? Siis ilman katkoako? Mietityttää kun mainitsit ekaviestissä näin..
-
Turhaa on mielestäni vaihtoventtilikoneella ja kelluvalla lauhdutuksella tehdä yhtään kuumempaa kuin välttämättä tarvii. Turhaan pudottaa COP:in arvoa, tietysti jos lämmitetään useampaa erilämpöistä piiriä, sitte tuo ei päde. Muuten kyllä lähtisin siihen insinööritieteeseen. ;)
-
Noin 35 on minulla ollut menovesi tänään kun pakkasta ~10.
Siis kolme tuntia putkeen jauhoi sun pumppusi? Siis ilman katkoako? Mietityttää kun mainitsit ekaviestissä näin..
No se 3 tunnin rouskutus johtui siitä, että menin kajoamaan "huone" -lämpöön. Menin nostamaan sitä asteella (21 asteeseen) ja kone rouskutti 3 tuntia ja vielä silloinkin integraali oli jotain -300. Nyt kun huonelämpö on taas 20, niin näillä -10 pakkasilla kompura käy noin tunnin pätkissä ja huilailee sitten noin 30 minuuttia.
-
Kai se on vaan uskottava, että se 35 asteinen vesi riittää näilläkin keleillä, koska sisällä on lämmintä. Lattiaan menee tosiaan vain 30 asteista vettä. Aloin miettiä, että kaipa kompressorilta tulevan veden lämpötila riippuu myös kompresorille palaavan veden lämpötilasta, joten jos nyt meidän tapauksessa haluaisi kompuralta pari astetta lämpimämpää vettä, niin ilmeisesti taloa pitäisi lämmittää niin kauan, että paluuvesi lämpenisi tuon pari astetta....?
Juuri näin se menee, koneen lämmittäessä lämpötilaero on lähes vakio, ja jos nostat lämpöä, vie stabiloituminen paljon aikaa jos on vähänkin kuormaa. Pienenkin talon lattia on paljon isompi varaaja kuin yhdenkään pumpun erillisvaraaja. Itselläni on betonia jalkojen alla 32 kuutiota, ja:Toissa yönä kone kävi koko yön, ja aamulla yöohjauksen poistuessa integraali oli arvossa -312. Mutta sitten ei pumppu aamupäivän aikana käynytkään, ja iltapäivällä ja illallakin vain reilun tunnin välein lyhyen pätkän. Ja ympäri vuorokauden on sisälämpötila hyvinkin yhden asteen sisällä.
nvg
-
Mun Diplomat Optimum 12kW on käynyt 4-5tuntiakin putkeen nyt kun ulkona on ollut ~-15 astetta pakkasta, onko siinä joku ongelma?
Eikö sen pitäisi näin toimia? Taitaa olla niin että talo vaatii juuri tuo 12kW lämmitystehoa joten pumppu ei juuri kerkiä huilaamaan.
-
Pitää vielä vähän hämmentää tätä asiaa, ettei jää epäselvyyksiä... Eikös pressostaattia vaihtamalla saisi nostettua tulevan/menevän veden lämpötilaeroa? Eikö tätä kannattaisi käyttää kun pumpun lämmöt alkaa loppua (tulisi kuumempaa vettä hieman huonommalla hyötysuhteella)- vai onko niin, että silloin taas tuotto on niin paljon pienempi, ettei lämpö riitä?
-
Vai onko parempi käyttää pienemmällä lämpötilaerolla pidempiä käyntiaikoja?
Itse olen pähkäillyt, onko käyttämässäni yö/päiväohjauksen käytössä järkeä. Käytän sitä vuodenaikasähkön takia vain talviaikana. Öisin pumppu käy suuren osan ajasta, eli klo 22-07 välillä. Päivällä sitten vähemmän, aamupäivästä ei usein ollenkaan jos pakkasta on vähemmän kuin kymmenen. Yhtenä miinuspuolena olen havainnut, että pitkällä kuormituksella keruuliuoksen lämpötila putoaa. Jos minulla nyt on ensimmäiset 10min 3 astetta, tippuu se useamman tunnin jatkuvalla käynnillä yhteen asteeseen, siis pumpulle tuleva liuos. Jos pitäisi jatkuvaa samaa tavoitelämpöä, putoaisi keruuliuos korkeintaan kahteen asteeseen.
Toinen asiaan liittyvä on se, kumpi on OIKEASTI kompressorille parempi, käyttää sitä viisi tuntia putkeen, vaiko käynnistää se kerran tunnissa 20min ajaksi. Siihen kun joku osaisi kertoa uskottavat perustelut suuntaan tai toiseen.
nvg
-
Itse olen pähkäillyt, onko käyttämässäni yö/päiväohjauksen käytössä järkeä. Käytän sitä vuodenaikasähkön takia vain talviaikana. Öisin pumppu käy suuren osan ajasta, eli klo 22-07 välillä. Päivällä sitten vähemmän, aamupäivästä ei usein ollenkaan
Mulla on myös vuodenaikatariffi ja samallatapaa yö/päivä asetukset kello-ohjauksella.
Päivä max on +43C ja yö max +50C normaali aikona,kovemmilla pakkasilla joutuu päiväasetusta nostamaan että tarkenee (patterilämmitys)
On mennyt noilla yli 10vuotta eikä tunnu vaikuttavan pumpun kulumiseen tms.
Varmaan siinä hyötysuhteissa kyllä hiukan häviää mutta yö/päivä tariffien hintaerosta johtuen säästää että rahallisesti vähän hyötyy mutta ei ihmeitä.
Esim meillä nollakelillä pelkän pumpun yökulutus on n 15kwh ja päivä n4-5kwh kun yöllä 1200l:n varaaja lämmitetään +50 asteeseen ja päivällä pumppu alkaa käydä kun lämpö laskee +38 asteeseen.
Kwh mittarilukemat tällä hetkellä (mittari uusittu 7.11.2006) :
-päivä 7133kwh X 9,96snt/kwh= 710,44e
- yö 17541kwh X 6,84snt/kwh=1199,80e
Noi hinnat on Kymenlaakson Sähkön pelkkä energia+siirto -6% alennus,ei perusmaksuja eikä veroja ym.
Yhden vuoden kulutusjakautumana menee näin:
Talvi 2007-2008
1.11.2007--1.4.2008
-talviarkipäivä 2699kwh (X 9,96snt = 268,80e)
-muu aika 2956 kwh(X 6,86snt = 202,78e)
Kesä 1.4-1.11-2008
-muu aika 5124 kwh(X 6,86snt = 351,50e)
-
Pitää vielä vähän hämmentää tätä asiaa, ettei jää epäselvyyksiä... Eikös pressostaattia vaihtamalla saisi nostettua tulevan/menevän veden lämpötilaeroa? Eikö tätä kannattaisi käyttää kun pumpun lämmöt alkaa loppua (tulisi kuumempaa vettä hieman huonommalla hyötysuhteella)- vai onko niin, että silloin taas tuotto on niin paljon pienempi, ettei lämpö riitä?
ÄLÄ koske pressostaattiin!!
-
Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?
-
Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?
Pressostaatti (painekytkin) on kopressorin varolaite.
Jos nostat paineasetusta niin seuraavaksi hajoaa kompressori.
ÄLÄ KOSKE PRESSOSTAATTIIN !!!!
ATS
-
Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?
Pressostaatti (painekytkin) on kopressorin varolaite.
Jos nostat paineasetusta niin seuraavaksi hajoaa kompressori.
ÄLÄ KOSKE PRESSOSTAATTIIN !!!!
ATS
Jep nuo ei tosiaan ole mitään MLP:n säätökohteita.!
-
Hei! Lukekaapas Thermian manuaali ja "huutakaa" sitten! Muistelenpas että juuri Thermian pumpussa oli kaksi pressostaatin "asetusta": eli erilliset pressot matalammille ja kovemmille lämmöille. Vaihto tapahtuu siirtämällä liitin pressosta toiseen. Homma on dokumentoitu (piirroksien kera) ja perusteltu ohjeessa eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Yleisellä tasollahan asia on tietysti niin että pressostaatteja ei saa mennä muuttelemaan ja virittelemään :) Emmehän me autoistammekaan viilaile jarrupaloja tai raidetankoja ajo-ominaisuuksien parantamiseksi.
-
Tuon presssostaatin vaihdon avulla saadaan kuumempaa käyttövettä eli noin 60 asteista, mutta tuo kuormittaa reippaammin kompuraa ja ei ole suositeltavaa. Kuinka paljon enemmän se kuormittaa on ?
-
Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3
Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.
Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.
Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.
- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.
En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.
Kiitos etukäteen!!
-
Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3
Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.
Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.
Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.
- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.
En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.
Kiitos etukäteen!!
32 lämpökäyrä on korkea. Laita 29 ja 21 huoneeksi niin on varmaan lähellä.
Tuo hullunkierto tekee säätämisestä hieman hankalamman eli nyt sun pitää laittaa tuo sisäinen ykköselle ja hakea ulkoisella tuota eroa pienemmäksi. Ulkoisen täytyy olla teholtaan 60:n kun on 8 pumppu.
-
Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3
Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.
Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.
Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.
- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.
En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.
Kiitos etukäteen!!
32 lämpökäyrä on korkea. Laita 29 ja 21 huoneeksi niin on varmaan lähellä.
Tuo hullunkierto tekee säätämisestä hieman hankalamman eli nyt sun pitää laittaa tuo sisäinen ykköselle ja hakea ulkoisella tuota eroa pienemmäksi. Ulkoisen täytyy olla teholtaan 60:n kun on 8 pumppu.
Täytyy kokeilla, mutta eikös tuo huoneasetuksen asteen muutos suuntaissiirrä tuota käyrää 3 astetta. Lopputulos siis ~sama. Teen nyt kuitenkin ensin tuon muutoksen ja katson seurauksen. Muutan sitten tuon sisäisen pumpun 1:lle. Nyt se on 2-asennossa. Ulkoinen on 3 -asennossa.
testaan ja raportoin :)
-
Lämpökäyrä pitää lpt:n samana kelillä ku kelillä. Suuntaissiirto nostaa huonelämpötilaa.
-
" Muutan sitten tuon sisäisen pumpun 1:lle. Nyt se on 2-asennossa. Ulkoinen on 3 -asennossa. "
Jos et saa lämmityspiirin paluun lämpöä nousemaan, niin laitat kiertopumpun 3:lle eikä 1:lle. Eli ensin se delta kohdalleen. Talvella tärkeätä että pumput täysillä (lue riittävän isolla teholla), että deltat saavutetaan.
MLP:n tärkein säätäminen tapahtuu ensin kiertopumppujen nopeuksilla ja sitten vasta säätämään lämpökäyrää. Molemmat temput tehtävä toki. Lämpökäyräsäätö pelkällä kertoimella on lineaarinen koko alueen säätö ja ns. yksinkertainen tapa, mutta paras lopputulos saadaan paloittaisella käyrän säädöllä oman lämpötila-"maun" mukaan.
Laittamalla kiertovesipumppu pienelle on pakko vetää käyrä liian korkealle, jotta paluusta tulisi "kuumaa" vettä. => lopputulos on huono hyötysuhde.
Tämä siis pumpun merkistä riippumatta, kun kyseessä vaihtuvalauhdutteinen kone (vaihtoventtiilikone).
Jos lämmityspiirien kiertopumput (pumppu) on mitoitettu oikein ja samoin MLP:n teho asumiskompleksiin, niin saat vähintäin sen ohjekirjan max paluulämmön mitä thermian manuskassa lukee. Siis enemmän kuin se nykyinen (termarit täysauki ja ei liikaa kuristuksia lattialinjojen balanssisäädöissä)
Eli älä koske siihen pressostaattisäätöön ennen kuin nuo edellä olevat asiat on säädetty kohdalleen.
puhdista myös mutasihdit
-
Tuo 28-29 käyrä toimii varmasti lattialämmitystalossa hyvin ja huonelämpö on tasainen. Minusta tuo lämpökäyrä laitetaan aina ensin kohdalleen jos toimiva käyrä on tiedossa ja sitten lähdetään säätämään lämpötiloja kohdalleen. Ulkoisen pumpun tulee olla teholtaan vähintään sisäisen kokoinen ja yleensä aina on joutunut laittamaan sisällä olevan ykköselle, sekä ulkoisen kakkoselle tai kolmoselle. Kierrosnopeudella ei ole mitään merkitystä kunhan lauhduttimen ero on tuo 7-8.
Sihti toisiaan nostaa tuota eroa, mutta kai se on puhdas..
-
Tuo 28-29 käyrä toimii varmasti lattialämmitystalossa hyvin ja huonelämpö on tasainen. Minusta tuo lämpökäyrä laitetaan aina ensin kohdalleen jos toimiva käyrä on tiedossa ja sitten lähdetään säätämään lämpötiloja kohdalleen. Ulkoisen pumpun tulee olla teholtaan vähintään sisäisen kokoinen ja yleensä aina on joutunut laittamaan sisällä olevan ykköselle, sekä ulkoisen kakkoselle tai kolmoselle. Kierrosnopeudella ei ole mitään merkitystä kunhan lauhduttimen ero on tuo 7-8.
Sihti toisiaan nostaa tuota eroa, mutta kai se on puhdas..
No niin, nyt on katsottu mutasihti. Likainenhan se oli... Aika noloa :) No putsasin sen ja mieli ainakin on jo parempi.
Homma ei ollut muutenkaan turha, koska samalla huomasin, että hullunkiertopumppu Wilo 25/7-3C oli sökö. Runko oli älyttömän kuuma ja pyörimisnopeuden muuttaminen ei muuttanut pumpun ääntä mitenkään - eihän siitä mitään ääntä kuulunutkaan.. Eikä siten edes värissytkään. Täytyy siis olla sökö. Pumppu oli vasta 2-3 vuotta vanha. Aika lyhytikäinen. No nyt on hyvä syy ostaa vähemmän energiaa kuluttava pumppu. Mikä oisi raadin mielipide soppelista pumpusta? Teholuokka tietysti tuon Wilon kanssa sama.
Niin ja kiitos tähän saakka.
-
Kokeile auttaa sitä pumppua liikkeelle eli avaa se ilmausruuvi ja sieltä akselin päästä ruuvimeisselillä pyöräytät.
60 Grunfossin energiansäästö toimii tuossa hyvin. Kysy hinta pumpun asennusfirmasta. Saattaa olla kohdallaan ;)
-
Jumissa se on juu, kuten oli täälläkin. Ruuvarilla vaan vähän vauhtia niin lähtee pyörimään.
-
Kokeile auttaa sitä pumppua liikkeelle eli avaa se ilmausruuvi ja sieltä akselin päästä ruuvimeisselillä pyöräytät.
60 Grunfossin energiansäästö toimii tuossa hyvin. Kysy hinta pumpun asennusfirmasta. Saattaa olla kohdallaan ;)
Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.
Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.
-
Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.
Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.
Sen kuuluu ollakkin raskas, koska verkostossa on painetta. Ei se lähetnyt minullakaan kerrasta pyörimään, vaan piti antaa useita nopeita avustuspyöräytyksiä. Unohtui tosiaan sanoa että vettä tulee pikkusen, eli rättiä/astiaa alle. Pidät siis sähköt PÄÄLLÄ siinä pumpussa kun avustat sitä.
Jani
-
Jos et saa lämmityspiirin paluun lämpöä nousemaan, niin laitat kiertopumpun 3:lle eikä 1:lle.
Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on
Meillä on maaliuospumppuna Wilon RS25/7.Siinä tyyppikilven mukaan III olisi pienin teho.
Vai miten tuota pitäis tulkita?
Graafinen tehosymboli kuitenkin normaalin näköinen
(http://i10.aijaa.com/b/00265/5822902.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5822902.jpg)
-
Jos et saa lämmityspiirin paluun lämpöä nousemaan, niin laitat kiertopumpun 3:lle eikä 1:lle.
Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on
Meillä on maaliuospumppuna Wilon RS25/7.Siinä tyyppikilven mukaan III olisi pienin teho.
Vai miten tuota pitäis tulkita?
Graafinen tehosymboli kuitenkin normaalin näköinen
(http://i10.aijaa.com/b/00265/5822902.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5822902.jpg)
Katoppas, mallimerkintä on vain vähän erilainen, koska meillä ei ole tuota TOP -merkintää ja sitten on vielä se 3C. Siinä kai syy. Ihmettelinkin kun Wilon sivuja katselin niin jossakin mainittiin pienimmäksi tehoksi III. Tuossa RS25/7-3C on kuitenkin isoin teho tuo III teho.
-
Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.
Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.
Sen kuuluu ollakkin raskas, koska verkostossa on painetta. Ei se lähetnyt minullakaan kerrasta pyörimään, vaan piti antaa useita nopeita avustuspyöräytyksiä. Unohtui tosiaan sanoa että vettä tulee pikkusen, eli rättiä/astiaa alle. Pidät siis sähköt PÄÄLLÄ siinä pumpussa kun avustat sitä.
Jani
Tuli avutettua oikein ajan kanssa pumppua virran ollessa päällä. Ei vaan lähtenyt. Eli kyllä se elinkaari pumpulla oli siinä. Ei muutakuin kauppaan.
Semmonen tyhmä kysymys tuli mieleen, kun maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu nyt painaa tätä pyörimätöntä pumppua vasten, niin millainen se pumpun rakenne oikein on, kun vesi siitä silti läpi menee - ainakin jonkin verran? Luulisi pumpun siipien olevan tiiviit, että pumppu tekee mahdollisimman hyvin painetta, mutta ilmeisesti näin ei ole.
-
Semmonen tyhmä kysymys tuli mieleen, kun maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu nyt painaa tätä pyörimätöntä pumppua vasten, niin millainen se pumpun rakenne oikein on, kun vesi siitä silti läpi menee - ainakin jonkin verran? Luulisi pumpun siipien olevan tiiviit, että pumppu tekee mahdollisimman hyvin painetta, mutta ilmeisesti näin ei ole.
Keskipakopumpun rakenne on niin väljä, että ei se vastusta paljoakaan lämpöpumpun oman kiertovesipumpun virtausta.
ATS
-
Tuli avutettua oikein ajan kanssa pumppua virran ollessa päällä. Ei vaan lähtenyt. Eli kyllä se elinkaari pumpulla oli siinä. Ei muutakuin kauppaan.
Tarkistas vielä moottorin käynnistyskonkka että ei ole pullistunut tai puhki ja että konkan johdot on kiinni moottoriliittimissä.
Toi konkka on moottorin kytkentäkopan sisällä ja näkyy kun avaa kannen.
Muista ottaa sähköt pumpusta pois operaation ajaksi
-
Jos lämpenee, muttei lähde avustettuna pyörimään, ei konkka ole ensimmäinen epäilty. Laakeri voisi olla hyvä arvaus, ja joskus harvoin käämitys. Pumput ovat edullisia ja viallista ei kannata kauan katsella, koska muuten se porsii seuraavan kerran jonkin talvilomareissun aikana.
kuten ATS sanoikin, ei keskipakopumppu paljoa jarruta läpimenevää virtausta, mutta pyöriessään auttaa sitä. Hoksaat kun käytät pesän auki.
nvg
-
Kiiitos kaikille! Pumppu vaihdettiin. Täytyy tutustua vanhan pumpun sielunelämään tässä joku ilta.
-
Tähän vielä:
Mutasihti putsattu
Säädöt: huone 21, käyrä 29.
Uusi hullunkiertopumppu, Wilo TOP RL 25/7,5. Asetus II (teho~165 W).
-15 pakkasella menovesi noin 38 ja paluu 29. Termareilla ei rajoiteta lattiakiertoa. Sisällä 20-21.
Mihin perustuu tuo meno-paluuveden iso lämpötilaero ja sitä kautta hyvä hyötysuhde. Tuttavallani Nibe, joka toimii samalla periaatteella kuin Thermia, mutta heillä esim menovesi 38 paluu on 34. En saa omalla kierrollani tommosta paluuta millään. Toki sisälläkin olisi tuolloin lämpimämpi. Talojen eristyksissä ei eroa.
Mistähän tämä johtuu ja halauaisinkin kyllä omaan tupaan hieman enemmän potkua lämpötilaan. Vähän lämpimämpikin saisi sisällä olla.. noilla asetuksilla.
-
Meillä lattianpyynti on 31 astetta, nyt kun pakkasta on aamusta vielä tuo -15. Tuo sinun 38 astetta on ilmeisesti menoveden lämpötila kun pumppu käy. Paljonko pyynti tuolloin? 35-36 astetta?
Termarit täälläkin auki, paitsi kahdessa makuuhuoneessa. Sisälämpötila 22-23 astetta. Evakkoon jouduttaisiin noilla menoveden lämmöillä.
-
Tähän vielä:
Mutasihti putsattu
Säädöt: huone 21, käyrä 29.
Uusi hullunkiertopumppu, Wilo TOP RL 25/7,5. Asetus II (teho~165 W).
-15 pakkasella menovesi noin 38 ja paluu 29. Termareilla ei rajoiteta lattiakiertoa. Sisällä 20-21.
Mihin perustuu tuo meno-paluuveden iso lämpötilaero ja sitä kautta hyvä hyötysuhde. Tuttavallani Nibe, joka toimii samalla periaatteella kuin Thermia, mutta heillä esim menovesi 38 paluu on 34. En saa omalla kierrollani tommosta paluuta millään. Toki sisälläkin olisi tuolloin lämpimämpi. Talojen eristyksissä ei eroa.
Mistähän tämä johtuu ja halauaisinkin kyllä omaan tupaan hieman enemmän potkua lämpötilaan. Vähän lämpimämpikin saisi sisällä olla.. noilla asetuksilla.
Lattiakierrot on luultavasti vähän pienellä niissä tiloissa joissa haluat korkeimmat lämmöt. Säädä paluutukista niitä vaikka puoli kierrosta auki ja seuraa miten tilanne muuttuu. Jos ei muutu niin palaa takaisin.
Tuo lpt-ero on varmaan tutkittu Thermian toimesta, koska ohje on pyrkiä siihen 7-8 asteen eroon lämmityspuolella. Keruupuolella 2-4K. Esim Niben mäntäkompura muuttaa paine ja lpt käyttäytymistä jonkin verran, joten älä vertaile kaverin vehkeitä omaasi tässä asiassa ;). Toisaalta tuo optimi lptero saattaa olla myös isommissa Thermian pumpuissa jokin muu, koska kompra, höyrystin, lauhdutin ja paineventtiili vaihtuu. Tiedä sitten onko näin...
Kova nesteen virtaus parantaa/tasoittaa nesteen kulkua läpi siirtimen levyjen. Ollaan kuitenkin aika marginaalisilla alueilla jos nuo erot on pari astetta pielessä. Ei se euroina tee juuri mitään.
-
Mietin vielä tuota lattiakierron veden lämpötila-asiaa hullunkiertopumpulla varustetussa Thermiassa.
Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?
Säätö olisi yksinkertaisempaa jos tuota hk-pumppua ei olisikaan, mutta pakko se kai on olla kun on tuo käyttöveden kierto tuossa D8:ssa ja muuten vesi pysähtyy tässä vaihtoventtiilikoneessa turhan usein tuonne lattiakiertopiiriin käyttöveden tekovälin ollessa kohtuullisen tiheä (2 krt / 1,5 tuntia), mikä ei ole tietenkään hyvä.
Kun kyselin tuota, että mihin perustuu Thermiassa tuo hyvä hyötysuhde meno-paluuveden lämpötilaerolla 7-8 astetta, niin mikähän siihen on syy (varmaan sen on Thermia tutkinut kuten sami68 sanoi, mutta silti.. jäärä kuin jäärä :) )? Sen nyt ymmärrän (luultavasti), että tällä hullunkiertopumpulla se voidaan helpommin toteuttaa kuin että mlp:n oma kiertovesipumppu olisi oikein tehokas, koska sillon tuo 7-8 astetta ei helposti toteutuisi / olisi vaikeampi toteuttaa.
Lattiapiirit: Säädöt on tehty Wirsbon suunnitelman mukaan kuristamalla paluupiirit linjakohtaisesti. Balanssi huoneiden välillä on ihan ok, joten en viitsisi niihin koskea tämän vuoksi.
Käyttövedestä ja max. lämpötilasta
Käyttöveden lämpötila nousee sitä tehtäessä vain 50-52 asteeseen, mikä on mielestäni vähän. Olen käyttöveden aloituslämpötilan asettanut 43 asteeseen. Onko mitään tehtävissä tuon käyttöveden ylälämpötilan suhteen? Saisi nousta mielestäni vaikka 56-58 asteeseen, että olisi enemmän varaa laskea tuonne 43 asteeseen. Tuo käyttöveden ylälämpöhän on pressostaattiohjattu ja pressostaateissa on eroja.. Voiko tuota pressostaattia säätää? Tässä topicissa oli kerrottu olla koskemasta pressostaattiin, mutta jos hyvät perusteet olisi ;) Mitä teillä muilla on näissä Thermian koneissa (ei erillistä lämminvesivaraajaa) tuo käyttöveden ylälämpötila?
-
menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?
Eikös paluulinjasta tapahdu samanlainen kierto normaalistikin, eli kun pumppu on lämmityskäytössä. Ainakaan omat arvot eivät muuttuneet kun hullunkierto lisättiin lämmitys puolelle.
Jos käyttöveden lämpötilaa ruvetaan nostamaan pressostaatin avulla yli tuon noin 55 asteen, johon pumppu tehdasasetuksilla pystyy, romahtaa COP. Jos nyt ei romahda, niin ainakin tippuu selvästi.
-
Eikös paluulinjasta tapahdu samanlainen kierto normaalistikin, eli kun pumppu on lämmityskäytössä. Ainakaan omat arvot eivät muuttuneet kun hullunkierto lisättiin lämmitys puolelle.
Jos käyttöveden lämpötilaa ruvetaan nostamaan pressostaatin avulla yli tuon noin 55 asteen, johon pumppu tehdasasetuksilla pystyy, romahtaa COP. Jos nyt ei romahda, niin ainakin tippuu selvästi.[/quote]
Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.
Pressostaatti: OK, täytyy olla siis tyytyväinen tuohon 50-52 asteeseen, toki siinäkin olisi varaa vielä tohon 55, missä COP vielä ok.
-
Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.
Jos olen asian oikein ymmärtänyt, hullunkierto ei toimi silloin kun pumppu tunkee lämmityspiiriin vettä. Eli pumpun oma kv-pumppu ohjaa kierron hullunkierron ohi, koska sieltä on tuolloin "liukkain" reitti. Kun vaihtoventtiili taas menee käyttövesiasentoon, kierto estyy ja menee hullunkierron kautta.
Korjatkoon joku jos aihetta. Tuohan olisi kyllä helppo todeta sammuttamalla kv-pumppuja ristiin rastiin ja vertailemalla menoveden lämpötiloja.
-
Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.
Jos olen asian oikein ymmärtänyt, hullunkierto ei toimi silloin kun pumppu tunkee lämmityspiiriin vettä. Eli pumpun oma kv-pumppu ohjaa kierron hullunkierron ohi, koska sieltä on tuolloin "liukkain" reitti. Kun vaihtoventtiili taas menee käyttövesiasentoon, kierto estyy ja menee hullunkierron kautta.
Korjatkoon joku jos aihetta. Tuohan olisi kyllä helppo todeta sammuttamalla kv-pumppuja ristiin rastiin ja vertailemalla menoveden lämpötiloja.
Ei ole näin. Hullunkierto on sarjassa menovesilinjassa ja pyörii aina riippumatta mitenkään mlp:stä. Hullunkiertopumppu on siis täysin tietämätön maalämpöpumpusta ja sen kiertovesipumpuista.
-
Ei ole näin. Hullunkierto on sarjassa menovesilinjassa ja pyörii aina riippumatta mitenkään mlp:stä. Hullunkiertopumppu on siis täysin tietämätön maalämpöpumpusta ja sen kiertovesipumpuista.
Ymmärsit ehkä vastauksen väärin. Tuo itsenäisyys on selvää varmasti kaikille, mutta eikö nyt mietitty kiertääkö vesi hullunkierron paluuputken kautta myös silloin kun pumppu lämmittää taloa? Tai oikeammin, vaikuttaako hullunkierto Thermian menoveden lämpötilamittauksen arvoon.
-
"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.
-
Käyttövedenkierto:
Kaikki alla olevat kohdat pitää ehdottomasti täyttyä!
1. Käytetään käyttöpressostaattia jolla on korkeampi (28,5 bar) kytkentäpaine.
2. Lämminvesituotannon käynnistymislämpötila asetellaan arvoon 51°C
3. Kiertopiiri suunnitellaan, mitoitetaan, asennetaan ja säädetään niin että paluuveden lämpötila ei missään
tapauksessa alita 50°C . (putkenpituus, lämmönerist ys, virtaus, mahdolliset kuivatuspatterit ym. vaikuttavat paluulämpötilaan)
4. Lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliä tulee aina käyttää.
5. Kiertojohdon paluuputki kytketään normaalisti kylmävesi johtoon mikä johtaa varaajan alaosaan..
Kiertojohto varustetaan normaaliin tapaan yksisuunta- sekä linjasäätö-venttiilillä.
-
Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?
Tästähän me keskustelimme? Olit sitä mieltä että menoveden lämpötila-arvo vääristyy tuon hullunkierron putken vuoksi. Eli oli epäselvää virtaako vesi aina tuon hullunkierron putken kautta, riippumatta tekeekö lämpöpumppu lämmityspuolelle vettä vai ei.
-
Käyttövedenkierto:
Kaikki alla olevat kohdat pitää ehdottomasti täyttyä!
1. Käytetään käyttöpressostaattia jolla on korkeampi (28,5 bar) kytkentäpaine.
2. Lämminvesituotannon käynnistymislämpötila asetellaan arvoon 51°C
3. Kiertopiiri suunnitellaan, mitoitetaan, asennetaan ja säädetään niin että paluuveden lämpötila ei missään
tapauksessa alita 50°C . (putkenpituus, lämmönerist ys, virtaus, mahdolliset kuivatuspatterit ym. vaikuttavat paluulämpötilaan)
4. Lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliä tulee aina käyttää.
5. Kiertojohdon paluuputki kytketään normaalisti kylmävesi johtoon mikä johtaa varaajan alaosaan..
Kiertojohto varustetaan normaaliin tapaan yksisuunta- sekä linjasäätö-venttiilillä.
Hyviä asioita ja näin varmasti. Vaikea on tuota paluuveden 50 astetta toteuttaa, koska pumppu juuri ja juuri pystyy tuon lämpötilan kompressorilla tekemään! Eli jos laittaisin lämpimän käyttöveden käynnistyslämpötilan 51 asteeseen, niin pumppu pystyisi tekemään vain lämmintä käyttövettä. Eli ei mahdollista. Käyttöpressostaatin kytkentäpaineesta en tiedä.
-
Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?
Tästähän me keskustelimme? Olit sitä mieltä että menoveden lämpötila-arvo vääristyy tuon hullunkierron putken vuoksi. Eli oli epäselvää virtaako vesi aina tuon hullunkierron putken kautta, riippumatta tekeekö lämpöpumppu lämmityspuolelle vettä vai ei.
Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama ;) Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.
-
Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama ;) Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.
Nyt keskustellaan samasta asiasta. Tosin en ole ollenkaan varma tuosta laskutoimituksestasi, enkä siitä kiertääkö tuon hullunkierron putken kautta vesi aina. Jos kiertää, miksi pumpun oma kv-pumppu yleensäkään jätetään päälle hullunkierron kv-pumpun lisäksi ja miten se vaikuttaa tuohon kiertoon kun vaihtoventtiili on lämmitysasennossa? Ohjaako se kaiken veden "normaalia" reittiä pitkin, meneekö osa vedestä hullunkierron ohitusputken kautta ja osa normaalia reittiä pitkin, onko hullunkierron ohitusputken virtaama sama koko ajan, kuten sinä olet asian tuumaillut?
Tähän voisi joku muukin mielipiteen omaava ottaa kantaa.
-
"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.
Suositus pumppujen tehoasetuksiin viittaisi siihen että hullunkierto olisi päällä kokoajan ja suurempitehoinen hullunkiertopumppu P2 ylläpitäisi tilannetta jossa lauhdutinpumpulta P1 ja hullunkiertoputkesta olisi jatkuva virtaus hullunkiertopumpun P2 imupuolelle.
Jos hullunkiertopumppu P2 pysähtyisi lattialämmityksen aikana niin kierto saattaisi "oikaista" hullunkiertoputken kautta jos ko putkessa ei tätä estetä esim takaiskuventtiillillä.
Tuskinpa tämäkään teoria pitää paikkaansa koska tuossa väkisten hullunkierto shunttaa menovettä ja lauhdutinlämpö pitää olla vastaavasti korkeampi että lattiaan menee riittävän lämmintä vettä.
Tämä taas heikentää turhaan pumpun hyötysuhdetta
-
"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.
Suositus pumppujen tehoasetuksiin viittaisi siihen että hullunkierto olisi päällä kokoajan ja suurempitehoinen hullunkiertopumppu P2 ylläpitäisi tilannetta jossa lauhdutinpumpulta P1 ja hullunkiertoputkesta olisi jatkuva virtaus hullunkiertopumpun P2 imupuolelle.
Jos hullunkiertopumppu P2 pysähtyisi lattialämmityksen aikana niin kierto saattaisi "oikaista" hullunkiertoputken kautta jos ko putkessa ei tätä estetä esim takaiskuventtiillillä.
Tuskinpa tämäkään teoria pitää paikkaansa koska tuossa väkisten hullunkierto shunttaa menovettä ja lauhdutinlämpö pitää olla vastaavasti korkeampi että lattiaan menee riittävän lämmintä vettä.
Tämä taas heikentää turhaan pumpun hyötysuhdetta
Tällä kytkennällä haetaan tuota lämpötilaeroa kohdalleen. Takaisku tulee yleensä olla ohitusputkessa.
Itsellä ainakin tulee tuo ero ilman hullunkiertoa, mutta jos se on tehty niin näillä mennään..
-
Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama ;) Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.
Nyt keskustellaan samasta asiasta. Tosin en ole ollenkaan varma tuosta laskutoimituksestasi, enkä siitä kiertääkö tuon hullunkierron putken kautta vesi aina. Jos kiertää, miksi pumpun oma kv-pumppu yleensäkään jätetään päälle hullunkierron kv-pumpun lisäksi ja miten se vaikuttaa tuohon kiertoon kun vaihtoventtiili on lämmitysasennossa? Ohjaako se kaiken veden "normaalia" reittiä pitkin, meneekö osa vedestä hullunkierron ohitusputken kautta ja osa normaalia reittiä pitkin, onko hullunkierron ohitusputken virtaama sama koko ajan, kuten sinä olet asian tuumaillut?
Tähän voisi joku muukin mielipiteen omaava ottaa kantaa.
Laskutoimitus oli vain karkea esimerkki. vesimassat toki vaikuttaa kumpaan suuntaan lämpötila menee.
Hmm, hullunkierron ohitusputki.. Sitä ei ole meillä lainkaan! Pitäisiköhän se olla?? Eli lähinnä tuo ohitusputki on varmaan putki, joka on kytketty ennen hullunkierron pumppua ja toinen pää heti hullunkierron pumpun jälkeen?
Nyt hoksasin; hullunkierron ohitusputkella tarkoitetaan varmasti tässä yhteydessä putkea, joka on yhdistetty lattialämmityksen paluupiiristä PI pumpun jälkeen heti ennen hullunkiertopumppua. Tässä putkessa on toki takaisku, ettei P1 työnnä vettä paluupiiriin.
-
Hmm, hullunkierron ohitusputki.. Sitä ei ole meillä lainkaan! Pitäisiköhän se olla?? Eli lähinnä tuo ohitusputki on varmaan putki, joka on kytketty ennen hullunkierron pumppua ja toinen pää heti hullunkierron pumpun jälkeen?
Sama putki, eli kytkee lämmityspiirin meno- ja paluuputket yhteen pumpun päällä. Mikä lienee oikea nimitys tuolle ::)
-
Onkohan tuollaisen hullunkierto systeemin tarkoituksena pienentää lattiaan menevän kiertoveden lämpötilavaihteluita?
Vai mikä idea tuossa on.
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta
Tässä tapauksessa lauhduttimen lämpötilaero olisi 7 astetta(35meno/28paluu)
Lattiapiiriin menon ja paluun lämpötilaero sensijaan vain 3,5astetta(31,5meno/28paluu)
Jos tosiaan pyritään pienempiin lämpötilavaihteluihin pumpun käyntijakson aikana niin silloin nuo lämpötilat olisi aika kohillaan ja suositusten mukaiset
-
Hommaa digimittari ja laita se lattiamenoon, hullun pumpun jälkeen. Näin voit verrata, onko lämpötiloissa eroja.
Minulla on patterikierto ja tasaussäiliö. Hullu pumppu kierrättää vettä tasaussäiliön kautta, patterimeno ylhäällä ja paluu alas. Sisäinen pumppu tuuppaa veden säiliön pintaan ja imee alhaalta.
Kun kompura käy, meno-paluuero on 6-7 astetta ja digimittari näyttää parin asteen tarkkuudella samoja lukemia kuin pumpun oma mittari. En ole kalibroinut digimittaria tai mitenkään verrannut pumpun omaan mittariin.
Kun kompura pysähtyy, pumpun omien mittarien näyttämä meno- ja paluulämmöt muuttuvat parissa minuutissa samaksi arvoksi (asia, joka minua vähän ihmetyttää), joka edelleen on parin asteen tarkkuudella sama kuin mitä digimittarikin näyttää.
Hullu pumppu ja sisäinen pumppu ovat identtisiä ja molemmat ovat ykkösellä. Patteripaluussa ennen tasaussäiliötä minulla ei ole mittaria, josta näkisi patteripaluun oiken lämpötilan.
-
Havaintona sellainen että ainakin meillä riitti max 33 asteinen menovesi vaikka ulkona oli pakkasta yli 30 astetta.
Minulla on LÄ:ssä rjoitettu lattiaan menevä lämpö 33 asteeseen, vaikka lämpökäyrä joskus pyytäisikin enemmän.
Sisälämpö tasainen 23.
(ja muistutuksena että LÄ koneethan aina sekoittavat varaajan ja lattiapiirin paluun vettä lattiapiirin menoon. "kuumaa" ei laiteta lämpökoneelta suoraan lattiapiiriin milloinkaan)
-
Havaintona sellainen että ainakin meillä riitti max 33 asteinen menovesi vaikka ulkona oli pakkasta yli 30 astetta.
Minulla on LÄ:ssä rjoitettu lattiaan menevä lämpö 33 asteeseen,
Taisi meilläkin olla max meno(menoveden pyynti) talvella 34 astetta ja pakkasta taisi olla tuolloin 32-33 astetta. Kahtena edellistalvena vastaava pyynti on ollut reilusti korkeampi. Erona kahteen edelliseen talveen oli säädöt: jaksoin joulukuun lopussa vihdoin laittaa jakotukkien piirien virtaukset kohdilleen, aukaisin termarit joka paikasta, paitsi 2 mh:sta joissa lämpö noin 21 astetta. Sitten lopuksi käyrän säätö uudelleen. Tallin ja varaston lämpöäkin tuli pudotettua 19-20 asteesta 15-16 asteeseen.
Tuli nuo jakotukit joskus muuton yhteydessäkin säädettyä, mutta kun muutama piiri olikin eri mitä suunnitelmissa merkitty. Jäi homma sitten odottamaan ja odottamaan. Tuli sitten ajettua lattiaan turhan kuumaa vettä ja termareilla vain leikattua liikalämpöä pois. Joskus aikaisemminkin kokeilin pitää termareita auki ja tuolloin jopa vaimo rupesi valittamaan että nyt on liian kuuma ::) Taisin tuolloin edellisiltana aukaista termarit ja päivällä vaimo soitti että talossa on liian kuuma. Väännätin puhelimessa termarit kiinni. Töistä tullessakin talo tuntui pätsiltä.
Joulukuun ensimmäisen kovan pakkasjaksolla kaivo jäähtyi normaalitalvia enemmän ja siitä innoittamana tuo rästihomma tuli vihdoin tehtyä. Nyt termarit ovat siis auki ja lämpö tasainen 22-23 astetta huoneesta riippuen.
Ensimmäistä kertaa tuli poltettua vähän säännöllisemmin polttopuutakin, eikä tarvinnut talosta evakkoon lähteä. Kuumahan takan polton jälkeen aina on, mutta nyt puuta sentään viitsii polttaa. Aikaisempina vuosina talosta on tullut pätsi kun takkaa on polttanut. Olisko 2-3m3 mennyt koko talvena, käytännössä joulu-helmikuussa.
Sähkökin säästyy. 2009 tammikuussa(ka -7.8) sähköä(kaikki sähkö) meni 1978 kWh, 2010 tammikuussa(ka -14,4) 1719 kWh. Helmikuussa 2009(ka -8,8) 1630 kWh, 2010 helmikuu(ka -12,1) 1428 kWh. 5 hengen talous, vaimo ja muksut päivät kotona. Pumpussakin on oma mittari, mutta en luota sen lukuihin.
-
Kkuukkeli: Onko Wirsbo lattialämmityksenä? Paluupiiristä vissiin säätelit kierroksia auki/kiinni. Mihin perustit nämä säätösi ja mitä ne oli ennen? Tuntuu uskomattomalta, että olisi ollut noin iso vaikutus, jos kerran ne oli suunnitelman mukaan säädetty jo aikaisemmin. Putkien pituudethan nyt ei aivan merkittävästi käytännössä voi erota suunnitelman pituuksista. Lattialämmityssuunnitelmassahan on merkattu paluupiirin kuristukset, jolla saataisiin suunnitelman mukainen virtaus (meno/paluu lämpötilaero) jokaiseen eri pituiseen piiriin jne. Miten paljon siis säätelit tätä paluupiiriä?
MIkä on TWS:ssäsi Huonearvo, käyrä ja mahdolliset korjauset (+5,0,-5)?
-
Kkuukkeli: Onko Wirsbo lattialämmityksenä? Paluupiiristä vissiin säätelit kierroksia auki/kiinni. Mihin perustit nämä säätösi ja mitä ne oli ennen? Tuntuu uskomattomalta, että olisi ollut noin iso vaikutus, jos kerran ne oli suunnitelman mukaan säädetty jo aikaisemmin. Putkien pituudethan nyt ei aivan merkittävästi käytännössä voi erota suunnitelman pituuksista. Lattialämmityssuunnitelmassahan on merkattu paluupiirin kuristukset, jolla saataisiin suunnitelman mukainen virtaus (meno/paluu lämpötilaero) jokaiseen eri pituiseen piiriin jne. Miten paljon siis säätelit tätä paluupiiriä?
MIkä on TWS:ssäsi Huonearvo, käyrä ja mahdolliset korjauset (+5,0,-5)?
Säädin virtaukset nyt tammikuussa, vai oliko vielä joulukuun puolta, ensin suunnitelman mukaan, sitten hieman jälkisäätöä joihinkin huoneisiin käyttökokemusten perusteella. Wehofloorin jakotukit virtausmittareilla.
Alkujaankin piirit oli säädetty suunnitelman mukaan, mutta tukeilla nuo piirit eivät sitten olleetkaan samassa järjestyksessä kuin suunnitelmassa-> Esim olohuoneen yhtä piiriä saattoi ohjata makuuhuoneen termari. Tuon tietenkin huomasi äkkiä muuton jälkeen. Piti metsästää piirit ja siirtää termareiden toimilaitteet oikeisiin piireihin. En silloin jaksanut tehdä uudestaan virtauksien säätöä, ajattelin että kohta..
Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee. Jos puuta ei polttaisi ihan kovimmilla pakkasilla, käyrää saisi ehkä hieman nostaa.
Vähän noita arvoja on tietenkin joutunut hakemaan kokeilemalla, mutta nuo ne nyt ovat. Vaikuttaisi sopivilta meidän asuntoon ainakin ulkolämpötilan ollessa +1 ja -33 välillä. Muita korjauksia käyrään ei ole. Saa nähdä kun lämmintä on esim tuo +5 ulkona.
edit: eniten tuossa on minusta vaikuttanut tuo käyrän säätö ja termareiden aukaisu. Termareiden aukaisu mahdollistaa matalan menoveden, eikä varmasti huononna hyötysuhdettakaan. Noita kahta edellistä ei taas voinut tehdä ennen kuin lattiapiirit oli säädetty. Ainakin meillä noita lattiapiirien virtauksia sai pääsääntöisesti hieman pudottaa suunnitelmasta.
-
Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee.
Näkyi käyrä olevan 23.
-
Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee.
Näkyi käyrä olevan 23.
Aika "jännät" asetukset, kun noin. TOki hyvä kun toimii. Ei kai sillä muuta väliä. Voisi luulla, että voisit laittaa huoneasetuksen 20 ja sitten käyrän 6 astetta korkeammaksi, eli 29. Lopputulos kai pitäisi ainakin Thermian mukaan olla taloudellisempi. Tiedä sitä sitten.
Kiitti tiedoista!
-
Aika "jännät" asetukset, kun noin. TOki hyvä kun toimii. Ei kai sillä muuta väliä. Voisi luulla, että voisit laittaa huoneasetuksen 20 ja sitten käyrän 6 astetta korkeammaksi, eli 29. Lopputulos kai pitäisi ainakin Thermian mukaan olla taloudellisempi. Tiedä sitä sitten.
Kiitti tiedoista!
Juu tiedän että osa pyörittelee silmiään noin matalalle käyrälle, tuota käyrää ei tainnut edes saada alemmas kuin 22. Lähtötaso on tuolla 20/29-käyrällä sama kuin 22/23-käyrällä, mutta käyrä on vain minulla selvästi loivempi. Loivempi taas taas tarkoittaa taloudellisempaa, mitä enemmän pakkasta. 20/29 asetuksilla ei ainakaan meillä pysty pakkasilla pitämään termareita auki, vaan lähtö tulisi.
Tuskinpa tosiaan kaikkiin taloihin noin loiva käyrä sopii, enkä vanno vielä että meillekään tämä on se lopullinen. Aika lähellä kuitenkin. Eka talvi tuli ajeltua enimmäkseen 20/30 käyrällä, sitten olen kokeillut eri vaihtoehtoja: 20/27, 20/26, 22/26, 21/23 jne, osaa noista termarit auki, osaa ei.
Esim 20/29 on hyvä lähtötaso lattialämmitystaloihin, mutta suosittelen etsimään niin loivan käyrä kuin vain itsekunkin taloon pystyy. Ja silloin kun haetaan sitä matalaa käyrää, termarit auki. Sitten lopuksi esim makuuhuoneista termarit haluttuun asentoon jos tuntuu liian kuumalta nukkumiseen.