Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: janzcu - 03.10.08 - klo:17:56
-
Ihan uteliaisuuttani ja sähkön kulutusta kartoittaakseni tiedustelisin kuinka isoja tuntilukuja lämpöpumppunne käyttää.
Itselläni on TWS8 ja ollut aika lailla vuoden verran nyt päällä. Käyttötunteja on tullut noin 4900h/v. Keruupiiri on kaivossa 182m syvyydessä.
Kiitoksia jo etukäteen!
-
Thermia 16 TWS on ollut käytössä tasan kaksi vuotta, kilowatteja kertynyt mittariin 22 000 kwh.
Käyttötunteja on 3950 h, käyttöveden lämmitykseen on mennyt 430 h. Lämmitettävä ala 250 m2.
-
Ihan uteliaisuuttani ja sähkön kulutusta kartoittaakseni tiedustelisin kuinka isoja tuntilukuja lämpöpumppunne käyttää.
Itselläni on TWS8 ja ollut aika lailla vuoden verran nyt päällä. Käyttötunteja on tullut noin 4900h/v. Keruupiiri on kaivossa 182m syvyydessä.
Kiitoksia jo etukäteen!
Kuulostaa aika suurelta tuntimäärältä vuoteen.~11tkWh sähköä. Meillä menee ~13tkwh vuoteen käyttösähkön kanssa ja 260 neliötä.
Millainen talo teillä on?
Onko lämpimälle käyttövedelle kierto?
Onko tuossa kuinka suuri osuus käyttövettä?
Aiempi lämmitysmuoto ja vuosikulutus?
-
Olen juuri ihmetellyt kohtuu isoja sähkölaskuja ja käyttötunteja. SEn minkä ymmärrän pumpun rasituksesta integraalin kohdalla niin se ei kyllä laske määriteltyä -70 alemmas. Voiko jostain muusta kohti katsoa onko epäsuhdanteita?
Vasta olen puhdistanut keruupuolen sihdin jossa oli jonkin verran töhnää, lämmityspuolen sihdin olen puhdistanut useaan kertaan.
Helmikuun alusta käyttösähköön kanssa on mennyt noin 12000kWh:ta joka minusta on melko paljon.
Lämmitettävää alaa on 175 neliötä.
Talo on uudisrakennus.
Käyttöveden lämmitykseen on mennyt 740h.
Lämpimälle käyttövedelle on laitettu lisäkiertovesipumppu, koska maalämpöpumppu sijaitsee autotallissa ja nopeamman lämpimän veden saamiseksi laitettiin lisäpumppu.
Onkohan kellään ideoita tilanteen helpottamiseksi?
-
Ajasta tuo käyttövedenkiertopumppu. Ainakin yöaikaan pois päältä ja mielummin jos löydät oletetut käyttöhetket niin tunnin jakso aamuin illoin. Tuo aiheuttaa pätkäkäyntiä. Linjasäätöventtiilillä kannattaa myös kuristaa tuo kierto mahdollisimman pieneksi.
On kyllä aika reipasta kulutusta koska mitoitus on ok jos talli ei vie paljoa lämmitykseen.
Onko vastustunteja kuinka paljon?
Millaisella elementillä putket kulkee rakennusten välillä?
Mikä iv-kone?
Käyrän asetus kannattaa laittaa johonkin 28-30 huoneasetuksella 22 ja käyttöveden käynnistys esim 42. Tehdasasetukset toimii muuten ihan ok. Johonkin nyt menee hukkaan lämpöä koska teillä voisi olettaa eristysten ja rakenteiden olevan kunnossa.
Mitkä nuo asetukset ovat/olivat teillä?
-
Käyttötunteja kertynyt meillä hieman alle 6000 tuntia kahdessa vuodessa.
Käyttöveden osuus tästä 2700 tuntia.
-
Sami66:n kehotuksesta aion asentaa sen ajastimen kiertovesipumpulle.
Vastustunteja on kertynyt noin parikymmentä, suurilta osin omasta tietämättömyydestä johtuen.
Lämpöjohdot talon ja pumpun välillä ovat LJ32/26 LR-Pex elementtiputkea.
IV-kone on Iloxair Mosaik.
Käyrän asetukset ovat aikalailla tuota mitä sanoit, Pitää jatkaa tutkimuksia.
-
Sami66:n kehotuksesta aion asentaa sen ajastimen kiertovesipumpulle.
Vastustunteja on kertynyt noin parikymmentä, suurilta osin omasta tietämättömyydestä johtuen.
Lämpöjohdot talon ja pumpun välillä ovat LJ32/26 LR-Pex elementtiputkea.
IV-kone on Iloxair Mosaik.
Käyrän asetukset ovat aikalailla tuota mitä sanoit, Pitää jatkaa tutkimuksia.
Nuo elementit on ainakin kunnossa, mutta aina pitää muistaa että lämmönlähde sijoitetaan "pääkäyttö" rakennukseen jos mahdollista. Minimillä 8m rakennusten välillä häviöt ei ole vielä suuria mutta yli 20m matkalla on vaikka eristys on kunnossa.
Vastustunnit tulee huippukuumennuksesta eli mitoitus teillä on hyvä.
Toivotaan että tuo LV-kierron rajoittaminen auttaa..
-
Mahtaako tuo LV-kierto mitään oikeastaan kuluttaa? Sinne menevä lämpö jää taloon. Meillä vettä lämmitetään n. 10 tunnin välein, jos kummepaa kulutusta ei ole. Täytyy testata, kuinka on ilman kiertoa.
-
Pumppu käynnistetty Helmikuun alussa, tunteja mittarissa n. 1700, siitä tosin raksaaikaisia n. 1100, wapun jälkeen vajaa 600 tuntia, arvio.
Lämminvesitunnit yhteensä 135 tuolle ajalle, nyt taitaa mennä n. 20h/kk.
Rakennusaikana vuokraomakotitalossa oli lv-kierto, joka oli sisäänmuuttaessamme rikki. Korjasin pumpun. Kiertoputki meni asuintilojen lattian alla viimeistä paria metriä lukuunottamatta (varaaja talon kyljessä varaston puolella). Yritin kuristaa kierron tarkkaan niin pienelle kuin osasin (heh heh, tumpelo).
Vaihdoin samoihin aikoihin sähköisen lattialämmityksen termostaatit vähän älykkäämpiin, joten tarkka vertailu on vaikeaa, mutta mielestäni talviaikainen kulutus pysyi noin samalla tasolla, mutta kesällä kului lähes 10kWh enemmän päivässä.
Noin äkkiseltään kuulostaa paljolta, yli 400W tehoero.
Toisaalta jos ajattelee, että siellä lattian alla meni 2 x 15m letkut joita pidettiin lämpiminä, niin kyllä kai niihin vähän tehoa meneekin. Ammattilainen olisi tehnyt kuristuksen varmaan tarkemmin kuin minä.
Tuossa talossa kierto palveli käytännössä vain perimmäisessä nurkassa olevaa WC:tä, eli taloudellisempi tapa olisi ollut varustaa tuo wc omalla pienellä 5...10l varaajalla. Sähköä säästyisi euron verran päivässä kesällä, joten maksaa itsensä vuodessa tai kahdessa.
Kierron ohjauksen olisin laittanut, jos talo olisi ollut omani, keskellä taloa olevan liiketunnistimen perään. Mielestäni jopa ajastinta parempi vaihtoehto - vesi kiertää silloin kun isäntä kiertää, ja vain ja ainoastaan silloin. Ihan tavallinen valojen ohjaamiseen käytetty halpa passannee, katkaisee vain hämäräohjaukseen käytetyn LDR:n jalan (toimii, testattu). Ei maksa paljon, ja on energiatehokas ja mukava ratkaisu.
Thermian mukana tuli asennuksessa huomioitava lappu, eli piti ottaa se isompi pressostaatti käyttöön, jos mieli käyttää kiertovettä.
nvg
-
Tervehdys, nyt on sitten Thermia Diplomat optimum G2/12 asennettu ja keruupiiri 2 x 190m 195 m kaivosta 10 m kanaaliilla yhdistetty 21.11.08, talo -72 Nurmijärven Klaan rakennettu, eikä mitään lisäeristyksiä ainakaan toistaiseksi, 175 m2 / 450 m3 lämmintä yhdessä kerroksessa, patterilämmitys 18 patteria ja käyttöveden kierrolla lämpiävät saunan pesuhuoneen ja kylppärin lattiat yhteensä n. 12 neliöö + rättipatteri, pumppu talousosassa ja sieltä noin 25 m keittiöön eli kv:n kiertolenkki melko pitkä, myös autotalli lämmin, kaiken lisäks kaikkiaan noin 80 m patteriverkoston paluuputkea kiertää kaikki sokkelit etteivät jäätyis (ihan hölmö perustamistapa ollut silloin) aikaisempi öljynkulutus keskimäärin 4500 l/ v ja taloussähköä noin 6500 kw. Nyt pumppu käynyt 23 vrk ja käyntitunnit 278 josta käyttöveden lämmitystä 25h, saunomista 3 pvä / vko, nehän sisältyy noihin 278 tuntiin. Keskim. vrk 10 - 13 h. Ei ole puskurivarajaa lämmityskierrossa eikä erillistä käyttövesivaraajaa. Kuuma vesi riittää tosi hienosti, paremmin kuin vanhalla 36 v palvelleella öpannulla. Pattereista ei myöskään ainaskaan vielä kuulu mitään napsumisia, eli olen tosi tyytyväinen, olis vaan kiva tietää paljonko toi 278h tarkoittaa kw:na ja onko toi kohtuullinen tämmösessä järjestelmässä tähän vuoden aikaan. Manuaalin kaava kertoo että 278h x 3,43 kW = 953 kw olis kulutus, mutta onko siinä tosiaan kaikki se mikä aikaisemmin öljyllä tuotettiin, kyselee uusi utelias maalämpöön siirtynyt. Olisko mlp-konkariella vertailupohjaa, aika moni tässäkin kylässä harkitsee siirtymistä pois öljystä.
-
Onko ihan mahdoton kulutus tämmönen, Thermia D12 optimum G2 on nyt ollu käytössä vähän toista kuukautta, joulukuun käyttötunnit 387 h aikaisemmin öljypoltin käynyt joulukuussa 5 v keskiarvon mukaan 267 h.
Vuotuinen öljynkulutus ollut noin 4500 - 5000l. Patterilämmitystalo 1972 ja käyttöveden kierto eikä oikein voi ajastaa kun saunan pesuhuoneen ja kylppärin lattiat lämpiää tolla käyttöveden kierrolla.
-
Kai tuo nyt ihan normaalissa MLP linjassa on jos tuo mainitsemasi manuaalin "tehokerroin" 3,43kW pitää kutinsa, se lienee joku valmistajan antama keskimääräinen teho.
Täällä on kulunut joulukuussa 623kWh. Ennen kului öljyä 2400/vuosi. Talo on uudempi -90, pattereilla lämmötellään täälläkin.
-
Kiitos tiedosta roori, toi meirän kulutus olis sitten aikalailla kohdallaan, jos vertaa käyttötuntejamme ja aikaisempia öljynkulutuksia, siis tuplasti enempi öljyä aikaisemmin ja suunnilleen tuplasti enempi lmptunteja, tässähän voi sitten olla ihan rauhallisin mielin.
-
Kiitos tiedosta roori, toi meirän kulutus olis sitten aikalailla kohdallaan, jos vertaa käyttötuntejamme ja aikaisempia öljynkulutuksia, siis tuplasti enempi öljyä aikaisemmin ja suunnilleen tuplasti enempi lmptunteja, tässähän voi sitten olla ihan rauhallisin mielin.
Tämä on aika karkea vertailu, pitäisi saada selville pumppusi todelliset kulutetut kWh:t jotta vertailu olisi tukevammalla pohjalla. Pelkkä tuntimäärä on aika karkea mittari.
Et ole varmaankaan ottanut lukemia ylös kuukausittain kwh-mittaristasi ennen ja jälkeen MLP:n? Todellisen tiedon saat selville varmaankin kun saat vuoden 2009 kwh-kulutuksen ja vertaat sitä aikaisempiin+35000kwh (4700L/ö).
-
TWS8 ja ollut aika lailla vuoden verran nyt päällä. Käyttötunteja on tullut noin 4900h/v.
Keskimääräinen käyntiaikasuhde tuon mukaan noin 56%.
Se on korkea, joka kertoisi pumpun olevan alimittainen talosi kulutukseen nähden.
Kohtuullinen, koko vuoden käyntiaikasuhde olisi noin 40% tai vähän sen alle.
Olisiko kulutusta vähennettävissä?
-
Pattereista ei myöskään ainaskaan vielä kuulu mitään napsumisia, eli olen tosi tyytyväinen, olis vaan kiva tietää paljonko toi 278h tarkoittaa kw:na ja onko toi kohtuullinen tämmösessä järjestelmässä tähän vuoden aikaan. Manuaalin kaava kertoo että 278h x 3,43 kW = 953 kw olis kulutus, mutta onko siinä tosiaan kaikki se mikä aikaisemmin öljyllä tuotettiin, kyselee uusi utelias maalämpöön siirtynyt. Olisko mlp-konkariella vertailupohjaa, aika moni tässäkin kylässä harkitsee siirtymistä pois öljystä.
Jeps, eli kun löydät siitä manuskasta kompuran ottotehon niin lisää siihen 0,8 - 1,2 kW ja kerro se tuntimäärällä niin olet aika lähellä todellista kulutusta.
-
eksile kirjoitti:
"Jeps, eli kun löydät siitä manuskasta kompuran ottotehon niin lisää siihen 0,8 - 1,2 kW ja kerro se tuntimäärällä niin olet aika lähellä todellista kulutusta."
Näin voi tietysti jossain ollakin, mutta, mutta, kun esim. meillä on koko kuukautena (1-8.1.2009) kulunut sähköä kaikkineen 285 kWh. Lämpöpumppu on käynyt samaan aikaan 109 h (188 kWh) lämmitykseen ja 9 h (19 kWh) lämpimän veden tuottoon = 118 h (207 kWh). Taloussähköäkin on kulunut tuona aikana 78 kWh, kokonaiskulutus siis 188 + 19 + 78 = 285 kWh.
Jos nyt ajatellaan tuon oheiskulutuksen olleen esim, 1 kW / h, tulisi tuosta 118 h x 1 kW = 118 kWh.
Ja kun kokonaiskulutus on ollut 285 kWh josta 78 kotitalouskäyttöön jäisi l.pumpun kompressorille 285-78-118 = 89 kWh, tuo siis 118 h käyntiin, 89/118 = n. 0,75 kw ottoteho, tuo meidän tapauksessamme 2 kW moottorille.
Ei vaikuta ainakaan tuon todistelun perusteella uskottavalta, tietysti olen voinut ajatella asian aivan poskelleen, mutta jos en, niin tuo 0,8 - 1,2 kW on runsaasti liikaa. Täällä näyttisikin kiertopumppujen ottamana yhteistehona olevan n. 240 W / käyttötunti, mikä sisältyy noihin kertomiini kulutuslukuihin.
Siis yhteenvetona, tuskin tuota 0,8 - 1,2 kW kuluu oheislaitteisiin pienissä 6-10 kW l.pumpuissa, luku näyttäisi olevan huomattavan paljon tuota pienempi, siis ainakin meillä.
-
No joo, eli "kun löydät siitä manuskasta kompuran ottotehon" jota Thermia ei näemmä suoraan ilmoitakaan vaan ton stanun mukaisen testituloksen.
Eli nyt katsotaan pumpun sisältä se kompuran ottoteho siitä tyyppikilvestä. Siihen kun lisätään se 0,8 - 1,2 kW niin ollaan lukemassa jota hain.
Tämä saatu lukema sisältää edelleen ne kiertopumput, logiikan ja kompuran ottaman lisätehon kun ajetaan suuremmilla vastapaineilla (esim. 0/50 normaalin 0/35:n sijaan)
-
Vähän todistelua
En tahdo oikein uskoa että tuo 0,8- 1,2 kW pätisi ainakaan tuohon meidän pumppuun. Koska laskemalla johdetut tulokset noista allaolevista arvoista johtavat hyvin loogisiin ja aiempia öljyajan kulutuksia vastaaviin tuloksiin, kun kiertopumpuille annetaan n. 240 W / käyttötunti.
Tähdentäisin vielä ettei tuo tyyppikilven ilmoittama nimellisteho ole pätö- eikä ottotehokaan sähkömoottorille, vaan sen määrää kuormitus (rajansa tietty siinäkin).
Tuossa ilmoitetut anto ja COP arvot, ja niistä johdettu ottoteho, Thermia Optimum 6:lle.
Samalla metodilla ne saa myös muille Thermioille, sieltä vanhemmasta esitteestä, missä arvot on ilmoitettu 0/35 ja 0/50 asteen lämpötiloille, 0/45 asteen asemesta. Tuo uudempi tehonilmoitustapahan sisältää myös kiertopumput.
+35 +50 muutos/°C
anto P 5,80 5,50 -0,0200 kW/°C
otto P 1,38 1,77 0,0262 kW/°C
COP 4,20 3,10
Uudemman tavan mukaan ilmoitetut arvot on annettu 0/45 asteesta. Ja tuolloin pienimmän G2 mallin arvot: anto 4,9 kW COP 2,98. Jolloin ottoteho on 0/45 asteessa 4,9/2,98 = n.1,65 kW ja on huomattava että tuo sisältää myös kiertopumput.
Lisäsin tuohon vielä kuvan sevennykseksi (tai yritin ainakin)
http://www.aijaa.com/v.php?i=3350646.png
http://www.aijaa.com/v.php?i=3350650.png
-
Olenhän mää noita kulutuksia nyt myös sähkötaulun mittarista seurannu. Joulukuussa kaikki kulutettu sähkö oli 1984 kw, jos lmp on kuluttanu manuaalin laskentakaavan mukaan 369h x 3,43=1327 kw ja aikaisempi vuotuinen kulutus ollu noin 6500 kw kaikkiaan tekis arvioksi 6500:12=540kw/kk. 1984kw - 1327kw=657kw johonkin olis ton laskun mukaan menny noin 100 kw, olisiko se ton sähkölaitoksen arviokulutuksen jälkeen asennetun ilmalmp:n kulutusta, sekin kun on ollut koko ajan käytössä vai sitä kuukausittaista vaihtelua vai mitä lienee, koskaan aiemmin en ole joulukuun kulutusta seuraillu eli toi 540 kw on suoraan sähkölaitoksen laskun vuosikulutusarviosta. Vai pitäiskö tota Thermia optimum 12/G2 laitetta jotenkin vielä säädellä talo-/käyttäjäperhekohtaisemmaksi.
-
Optimum G2 12 tuotosta ja kulutuksesta
Tuo Optimum G2:n ilmoitetaan tuottavan 10,7 kW tehon COP 3,34:llä.
Jolloin ottoteho olisi 0/45 asteessa 10,7/3,34 = n.3,2 kW
Jos käyntiaika 369 h niin 369 h x 3,2 kW = n.1180 kWh.
Ja jos käyttösähköä 540 kWh / kk, niin 1180+540 = 1720 kWh.
Niin ilpille ja muuhun jäisi 1984 kWh - 1720 = 264 kWh eli 264/744 h eli noin 350 W/h.
Olletenkin taloussähkön kulutus on etenkin joulukuussa nomaalia isompi ja lämmintä vettä tuotettaessa l.pumpun ottoteho nousee jonkin verran etenkin jos pyydetään esim. 54 astetta. Tietysti taas vastaavasti ottoteho putoaa lämpöä tuottaessa, mutta toisaalta ei joulukuussa mitenkään paljon tavinnut lämmittääkään. Esim. Turun seudulla astepäivät olivat 522 ja keskilämpö 0,5 astetta.
Siispä todennäköisesti kohtalaisen mukavasti on mennyt tuon kulutuksen osalta.
(Jos l.pumppu olisi tuottanut keskimäärin 45 astetta tuon 369 tuntia, olisi tuotto ollut: 369 h x 10,7 kW = n.3950 kWh, yhteensä lämmitykseen ja käyttöveteen, vastaten n.3950/0,85*0,1 = 455 litraa polttoöljyä. Tuo vähän oikaisten kun tehonmuutos ei ole lineaarista)
-
Kiitokset foorumilaisille asiallisesta ja tämmöselle tavalliselle tallaajallekin aukeavasta selvityksestä, kun aikaisemmin on öljypoltin käynyt 5v keskiarvon mukaan 267 h ja kun olen sitä tuntimäärää verrannut öljynkulutukseen niin tunnissa on palanut löpöä 1,8-1,9 litraa eli 480 -500 litraa ja kun nyt joulukuu ollu jonkinverran lämpösempi niin kaikkihan tuntus olevan ihan ok ja voipi rauhallisilla mielin ootella noita pakkasia jos niitä nyt näille leveysasteille enää tuleekaan. Noiden laskelmien mukaan pumppukauppiaskaan ei ole mitenkään kaunistellut kulutuksia kun nekin näkyy menevän ihan yksiin löpön kulutuksen kanssa. Käyttövesikin on kuumempaa ja riittoisempaa kuin 36 v. vanhan 93 Bx merkkisen varaajalla varustetun öpannun kanssa.
-
Ihan vaan uteliaisuudesta kysyisin; kuinkahan paljon noita lämminvesitunteja joulukuussa mahtoikaan kertyä, kun tuo lattiakiertokin taisi olla siinä, ja toiseksi tuon ö-polttimen suuttimen gallonaluku.
Siis ihan utelaisuudesta.
-
En ole erikseen merkinnyt käyttöveden lämmitystunteja, mutta ne on koko ajan olleet vajaa 10 % lmp käyttötunneista eli joulukuussakin varmaankin 32- 35 ja nehän sisätyvät noihin lmp:n tunteihin. Öljylämmityksen aikana oli viimeiset vuodet suuttimena 0,6 gall, merkinnällä oleva suutin.
-
Onko tuo nyt kuinka paljon pielessä, ihan mielenkiinnosta?
http://www.aijaa.com/v.php?i=3357401.png
-
Toihan näytti mielenkiintoiselta ja varsin totuudenmukaiselta, olin itse laskenut nykyisen öljyhinnan mukaan säästöksi joulukuulta n 130,00€, mutta ton laskelman mukaanhan säästöä olis vähän enempi ja oikeastaan vielä enempi koska yks syy järjestelmän vaihtoon oli myös se, että melkein aina kun piti tilata öljyä niin se oli kalleimmillaan ja silloin kun se oli olevinaan halpaa niin oma pytty oli oli niin täys ettei sinne mitään voinu tilata, männä syksynäkin olis joutunu tilaan öljyä syyskuun puolivälissä ja silloin sen hinta oli kyllä vielä jossakin 0,85 euron paikkeilla.
-
Juuri siihen nointa lämminveden käytötunteja kysyin, josko tuo lattiakierto olisi ottanut isonkin osuuden tuosta lämminvesituotosta, asetus? Vaikuttaa kovasti kokonaiaisCOP;iin, niinkuin kuvasta ilmenee.
Selvennyksen vuoksi olen tuon tuottanut ihan omaan käyttööni, aivan vahinko oli se, että tuolla voi tutkia muidenkin antamia tietoja!
RS
-
Toi joulukuun käyntiaika % on tossa laskelmassa meillä 49 % ja rauskilla 48% eli eihän noissa hirveitä eroja ole, mutta kyllä toi käyttövedellä pesutilojen lattioiden lämmittäminen varmaan vie tota energiaa ja huonontaa hyötysuhdetta, mutta minkäs teet kun se on tommoseks aikanaan rakennettu. Ja se ilmalämpöpumppukin vie varmaan jonkin verran. Toi taulukko on vissiin joku exeli, olisin kyll kiinnostunu pitään samanlaista kirjanpitoo, mutta kun en oo tippaakaan nörtti niin en osaa.
-
Nonnih,
toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella.
Nyt lämmityskaudella kaappi käy suhteellisen paljon joten "ei kompuran" ottama teho on suhteessa vähäinen (COP nousee).
Kun päästään kevääseen/kesää/syksyyn (ei lämmityskaudelle) niin kompuran osuus pienenee radikaalisti kulutuksessa, vastaavasti kiertovesipumppujen osuus kasvaa mutta edelleen kaappi ilmoittaa vain käyttötunnit jotka kompura tekee.
Näin kun jaetaan koko systeemin kulutus VUODESSA per käyttötunnit samassa ajassa niin ottoteho/käyttötunti on reippaasti enemmän (COP laskee) kuin jos mittaus tehdään esimerkiksi vain talvikuukausien perusteella.
-
Nonnih,
toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella.
Tuota en kyllä ole valmis allekirjoittamaan, sillä omien empiiristen havaintojeni perusteella, käyttäytyy meillä Thermia Optimum tuon allaolevan kuvan mukaisesti, kun lähtötietoina pidetään EN 255 normin mukaisia arvoja. Kun tiedot ovat EN 14511 B0W45 normin mukaisesti annettuja, tehoarvot kyllä muuttuvat, mutta kiertopumput sisältyvätkin silloin tehoihin.
Kuitenkin lopullinen COP-arvo on kutakuinkin sama mitä edellisessäkin. Meillä tuo on n. 3,2 - 3,4 sisältäen lämpimän veden tuoton, patterilämmityksellä, molempien normien mukaan.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3350646.png
-
No niin tämmöset oli lmp:n tunnit tammikuulta 477 h josta käyttöveden lämmitykseen 6h, sähkömittarista lukien huushollinkokonaiskulutus oli 2232 kw, nyt on lämmitetty joka arkiaamu myös auton lohkoa/sisätilaa noin 1 h verran. Tällä G2 :lla on semmonen ihmeominaisuus että kun pakkasta oli toistaiseksi kireimmillään -18 niin käyttöveden lämpötila näky olleen peräti 67 ast. eikä sähkövastustuntejakaan ole kuin 1 h joka on vissiin sitä legionellantappoa.
-
Taitaa tuo G2 olla mainoslupaustensa mukainen, jos lämminvesi on tosiaan tuotettu tuossa ohessa ja lämpimimpinä päivinä on noita tunteja sitte ne 6 tullut.
Jos verrataan vaikka meillä olevaan vanhenpaan Optimumiin, niin se on sentään tuottanut käyttövettä 40 tuntia tammikuussa, ja lämpöä 396 tuntia. Ihan tuntuu siltä, että taitaa olla pakko uskoa tuon uuden G2 mallin erinomaisuuteen.
Tuon vanhemman olen uskoakseni taulukoinut 96% uskottavaksi, mutta tuota uudempaa, vaikka arvoja onkin, en samalla varmuudella sanoisi pystyväni arvioimaan, ainakaan vielä.
Toisaalta eihän tieto tieltä suista, ainoastaan tuskaa lisää.
-
Jäi tuossa edellisessä viestissä mainitsematta että kun pumppu asennettiin 21.11.08 suhtauduin epäilevästi lämpimän käyttöveden riittävyyteen (syy: saunan pesuhuoneessa, ja kylpyhuoneessa yht.n 13 m2 on kv:llä toteutettu lattialämmitys, lisäksi ns. rättipatteri ja kv:den 24h/vrk kierto johtuen pitkästä 34m etäisyyserosta pannuhuoneen, nykyisen lmp:n ja keittiön välillä) ja nostin kv:n aloituslämpötilan tehdasasetuksen 44:stä 48:eeseen ja näillä asetuksilla oli viimevuoden lmp:n tunnit 500 h ja siitä käyttöveden lämmitykseen 44 h. Vuoden vaihtuessa nollasin kaikki tunnit ja pudotin kv:n aloituslämpötilan 42:seen ja nyt tammikuun lmp:n tunnit tosiaan 477 h ja siitä kv:n tuottoa vain 6 tuntia, tänä aamuna kävin katsomassa niin lmp:n tunnit 685 ja käyttöveden tuotto edelleen vain tuo 6h, saunassa kuitenkin käydään säännöllisesti vähintään 3 kertaa viikossa ja suihkussa vielä useammin, eikä todellakaan minkäänlaista eroa kv:n riittävyydessä, vanhan öpannun aikaan ei voinut olla suihkussa kun kv loppui ja sitä piti aina ootella jonkun aikaa ennenkuin suihkuttelua voi jatkaa, nykyisin vaikka on 2 suihkua yhtäaikaa niin kvesi kyllä riittää. Eikä sähkövastuksia ole tarvittu.
-
Kuulostaa lupaavalta laitteelta. Olisi mielenkiintoista tietää käyttöveden riittävyys ja tietysti se, paljonko tuo laite säästää sähköä verrattuna esim TWS Diplomatiin.
-
Nonnih,
toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella.
Nyt lämmityskaudella kaappi käy suhteellisen paljon joten "ei kompuran" ottama teho on suhteessa vähäinen (COP nousee).
Kun päästään kevääseen/kesää/syksyyn (ei lämmityskaudelle) niin kompuran osuus pienenee radikaalisti kulutuksessa, vastaavasti kiertovesipumppujen osuus kasvaa mutta edelleen kaappi ilmoittaa vain käyttötunnit jotka kompura tekee.
Näin kun jaetaan koko systeemin kulutus VUODESSA per käyttötunnit samassa ajassa niin ottoteho/käyttötunti on reippaasti enemmän (COP laskee) kuin jos mittaus tehdään esimerkiksi vain talvikuukausien perusteella.
Back to basics, empiirisesti tai ei, eli kun COP sisältää kiertovesipumppujen kulutuksen, sisältyy ne VAIN siltä ajalta kun kompura käy. Kuitenkin ne kuluttaa 24/7, ja myös niiden kulutus sisällytetään lämmitykseen.
Tohon Rauskin "aijaa" taulukkoon muutama kommentti toukokuun arvoja esimerkkinä käyttäen:
Kompura käynyt 108 h, ottotehoilla laskien kulutus 188 kWh
Toukokuussa kiertovesipumput käyneet (31vrk*24h)-108h = 636h
636h*0,235 kW = 149,5 kWh
Kaappi ottanut tehoa verkosta 188kWh+149,5kWh = 337,5 kWh
Kaapin (=pumpun) tehonotto PER KÄYTTÖTUNTI 337 kWh/108h = 3,13 kW
3,13 kW - valmistajan antama ottoteho/käyntitunti (siis VAIN kun kompura käy, laskin keskiarvon lämmityksen ja käyttöveden suhteessa, edelleen toukokuussa) 1,88 kW = 1,25 kW
Aiemmin puhuin että KUN LASKETAAN KOKONAISkulutusta pelkästään käyttötuntien perusteella, on valmistajan ilmoittamaan ottotehoon syytä lisätä 0,8 - 1,2 kW.
"Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella."
Vieläpä niin että ISOMMALLA pumpulla vähemmän ja PIENEMMÄLLÄ pumpulla enemmän, koska isolla pumpullla kompuran ottama teho suhteessa kiertovesipumppujen kulutukseen on suurempi.
Taulukostasi edellisen esimerkin mukaan laskien (nyt COP sisältää lämmityksen kaikki kulutukset, ei vain kompuran käynnin ajalta)
kk kWh tunnit kW/h antoteho COP Käyttös.
Touko 337 108 3,13 6,0 1,92 313 kWh
Kesä 282 70 4,03 6,0 1,49 206
Heinä 260 50 5,21 6,0 1,15 171
Elo 288 69 4,18 6,0 1,44 198
Syys 408 162 2,52 6,0 2,38 216
Loka 497 222 2,24 6,0 2,68 231
Marras 613 316 1,94 6,0 3,09 269
Joulu 669 353 1,90 6,0 3,17 305
JÄRJESTELMÄSI keskim. kokonais COP tälle ajalle on 2,16
-
toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella.
Eksile, tuopa on mielenkiintoinen tulkinta tuosta taulukosta :-?. Ei tuo tulkintatapa kylläkään ole noiden taulukon tietojen oikea lukutapa, koska kiertovesipumppu, ulkoinenkin on tuossa mukana ja on 30 W teholla, kuluttaen vuorokaudessa 720 Wh, eli toukokuussa 27 x 720 Wh = 19,5 kWh, tuohon lisätään sisäisen pumpun otto 15 W/h = 9,7 kWh / kk on yhteensä n. 30 kWh / kk. Tuo siis jatkuvasti päälläolevien pumppujen ottama teho toukokuussa, täysinä kuukausina nuo ottavat sen tehonsa 30 päivää eli n. 33 kWh / kk.
Maanesteen pumpun teho on 140 W ja sen päälläolo on käyttötuntien mukainen + joku minuutti päälle, sovitaan vaikka 107 h 30 min toukokuun osuudeksi.
Tuolloin ovat kiertopumput kuluttaneet toukokuussa maanestepumppu 15 kWh ja muut 30 kWh = 45 kWh yhteensä. Elikkä 45 kWh 149,5 asemesta.
Koko vuodelle voi tuon myös kalkuloida ja todeta, että kun noita käyttöpäiviä oli vuodessa 240, tulee kiertovesipumpuista 260 kWh + maanestepumppu 1350 h x 140 W = 189 kWh ja yhteensä 449 kWh vuonna 2008.
Ja kun tuon 449 kWh jakaa 1350 h tulee tuosta 333 W / käyttötunti.
Maalämpöpumpun osuudeksi jää vähennettynä ulkoisen pumpun osuus 449 - 174 kWh / a = 275 kWh / a, 275 / 1350 = 205 W / käyttötunti.
Tämä oli pidemmän kaavan kautta tehty laskelma ja oli aika kaukana 0,8 - 1,2 kW käyttötunti arvioista. Enkä näe mitään syytä kääntää kelkkaani tuon taulukon antamasta noin COP 3,3 vuosiarviosta, eihän tuollainen taulukko ja sen laadinta olisi mitenkään perusteltua, jos taulukointi olisi vain pelkkää arvailua, faktaakin täytyy olla.
Senverran vielä lisäisin tuohon edellä olevaan; kun koko maalämmön käyttöaikana oli kaikki kulutus 5120 kWh ja pumppu käynyt 1350 h, nimellisteholla 2 kW. Tulisi tuosta oppisi mukaan 1350 x 2 = 2700 kWh + 1350 = 4050 kWh, jäisi taloussähkölle 5120 - 4050 = 1070 kWh.
Pelkkä telkkarikin jo kuluttaa meillä 720 kWh tuona aikana, tämä tietokonekin päälle 500 kWh, + sauna, hella ym muut kotitalouden laitteet. Jäiköhän maalämpöpumulle enää mitään ;)?
-
Hei täällä kun on ihan oikeesti innostuneita ja laskupäätä omaavia mlp
-konkareita, niin olisko tämmöne laskutapa mistään kotoisin ensin lasken kuinka monta prosenttia on esim. tammikuun lämmitystarveluku koko vuoden lämmitystarveluvusta sitten lasken oman pumpun tammikuun käyttötunnit 477h ja pumpun kauppiaan ennustamat vuotuiset käyttötunnit 3309 h ja jos molempien prosentit ovat suunnilleen samat, niin sit mua ei olis ainaskaan kovin paljoo huijattu, tämä siks että olis kiva nähdä vähän että missä mennään.
-
niin olisko tämmöne laskutapa mistään kotoisin ensin lasken kuinka monta prosenttia on esim. tammikuun lämmitystarveluku koko vuoden lämmitystarveluvusta sitten lasken oman pumpun tammikuun käyttötunnit 477h ja pumpun kauppiaan ennustamat vuotuiset käyttötunnit 3309 h ja jos molempien prosentit ovat suunnilleen samat, niin sit mua ei olis ainaskaan kovin paljoo huijattu,
Ainakin äkkiseltään näyttää että tuotakin metodia voisi käyttää, enkä ainakaan keksi, miksikä ei. :)
-
eskok esittämä laskutapa on mielestäni ihan järkevä ainakin karkealla tasolla.
Omien mittausteni mukaan lämmitystarveluku ja pumpun käyntiaika seuraavat lämmityskauden aikana toisiaan 96% tarkkuudella.
http://mlp.jaria.net/pumpun-kayntiaika08-09.jpg
Sitä ei voi tietää, kuinka luotettavilla lähtöarvoilla kauppias on oman ennusteensa tehnyt, vaikka on ihan tunnin tarkkuudella sen ilmoittanut.
Laskelmissa pitää tietysti käyttää oman paikkakunnan tai läheisen vertailupaikkakunnan lukuja, joiden mukaan toivottavasti kauppiaskin on lukunsa laskenut. Kuluvan vuoden tammikuu on ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa ollut normaalivuoteen nähden hieman lauhempi, joten toteutuneiden käyttötuntien pitäisi olla pikkuisen pienempi kuin kauppiaan ennusteesta laskettujen tuntien.
-
Taitaa tää tosiaan toimia, lämmitystarveluvun (Hyvinkään) lämpövoimanmukaiset prosentit / lmp:n käyntiprosentit: joulukuu 14,5 / 11,6 tammikuu 14,9 / 14,4.
Vastaavat luvut Vantaalta joulukuu 14,9 / 11,6 tammikuu 16,3 / 14,4. Se mikä vähän ihmetyttää on toi että tuon mukaan Vantaalla olisi ollut kylmempää kuin Hyvinkäällä. Lmp kauppiaiden ennustamat vuotuiset käyntiluvut / vaatima(ostettava) energia pumppu A 3309h / 11790 kWh, pumppu B 3750h / 12110 kWh ja pumppu B ????? h/13989 kWh, kaupat tehtiin pumpun A:n toimittajan kanssa. Yksi oli kotimainen erillisellä varaajalla varustettu toinen oli naapurimaan myös erillisellä varaajalla ja kolmas (valituksi tullut) oli naapurimaan intergroidulla varaajalla, muista ei ole kokemusta mutta tämä ainakin toistaiseksi toimii ja kuluttaa ennustetun mukaisesti, faktatiedot saa tietysti vasta kun kokonainen vuosi on kulunut.
-
Tais muuten tulla ojalanlaskuoppivirhe en nimittäin laskenut noita oman lmp:n prosentteja tuon Vantaan lämmitystarveluvun mukaan lainkaan vaan kopsasin ne tuolta Hyvinkään tason laskuista, mutta koska Vantaalla lukujen mukaan ollu kylmempää kuin Hyvinkäällä niin prosentithan pitäisi olla vielä edullisemmat.
-
...oli aika kaukana 0,8 - 1,2 kW käyttötunti arvioista. Enkä näe mitään syytä kääntää kelkkaani tuon taulukon antamasta noin COP 3,3 vuosiarviosta, eihän tuollainen taulukko ja sen laadinta olisi mitenkään perusteltua, jos taulukointi olisi vain pelkkää arvailua, faktaakin täytyy olla.
Näinpä, faktaa...
Hiukan ihmettelinkin että ovat järeät pumput laittaneet Thermiaan, taulukosta kun katsoin että tehontarve kvp:lle olisi 235 W.
Oikeat teholukemat ovat siis 140, 30 ja 15W. Näillä mennään.
Olet varmaankin tietoinen myös muuten niin oivallisen maalämmön ikävästä puolesta, eli että hyötysuhde laskee reippaasti kun lämmitettävää ei ole. Taulukoinnissakin on tärkeää että kulutus kohdistuu siihen jaksoon jota kalkuloidaan.
Ymmärsin että lämmityksen ottotehoon 1,57kW sisältyvät noi pumput, samoin kuin käyttöveden ottotehoon 2,13kW. (Thermian lupaamalla 4,2 COPilla laskien 5,8/4,2=1,38 kW tähän pumput 0,14+0,030+0,015 tekee 1,57 kW).
Esimerkkinä edelleen toukokuu:
75h*1,57kW=117,8 kWh
33h*2,13kW=70,3 kWh
Nämä taulukosta löytyy, likimain (111 ja 71). Mutta entä se toukokuun ajalle kuuluva kvp:n kulutus, eli 27pv*24h-108h (pumpun käyntiaika)=540h
Kvp:n joutoajan osuus TOUKOKUUSSA 540h*0,045W = 24,3kWh.
Kulutus yhteensä/toukokuu 117,8+70,3+24,3kWh=212,3kWh, käyntiaika/toukokuu 108h.
Kompuran ottoteho on 212,3 kWh/108h=2,0kW.
COP/toukokuu 5,7kW/2 = 2,8
(On itseasiassa kaapin ottoteho/h, mutta koska kompuran käyntiaika on se joka tiedetään, ja joka kaikista pumpuista löytyy niin käytetään termiä kompuran ottoteho.)
Kesäkuun vastaavat ovat
35h*1,57kW=55,0 kWh (49)
35h*2,13kW=74,6 kWh (75)
Kvp:n kulutus, eli 30pv*24h-70h = 650h
Kvp:n joutoajan osuudeksi KESÄKUUSSA tulee 650h*0,045W = 29,3kWh.
Kulutukset yhteensä/kesäkuu 55,0+74,6+29,3kWh=158,8kWh, käyntiaika/kesäkuu 70h.
Kompuran ottoteho on 158,3 kWh/70h=2,3kW.
COP kesäkuu 5,7/2,3=2,5
Eo. menettelyllä kuukausikohtainen ottoteho kW/h on (alkaen toukokuu)
2,0 2,3 2,6 2,3 1,9 1,8 1,7 1,7 ja keskiarvo 2,0kW/h
Kuten huomaat, pumppu toimii tehokkaammin (paremmalla COP:lla) kun lämmitystarve on olemassa.
Sitten se vuosi COP ja sen problematiikka...
Suoraan taulukosta 2293kWh/1350h = 3,4 (erinomainen, myyjämäinen).
En löydä noita "joutoajan" kvp kulutuksia lukemista, joten lisätään ne 2293+199,5kWh = 2492kWh/1350h = 3,1 (edelleen erin.)
Valitettavasti kumpikaan näistä ei huomioi kertoimen (COP) taipumusta romahtaa "ei lämmitysaikana", vaan oletuksena on että pumppu jyskyttää samalla hyötysuhteella koko ajan.
Nyt alussa mainitsemani kulutuksen kohdistus. Kun lasketaan kuukausittainen kulutus/käyttötunti, huomioidaan myös lämmityskausittain melkoisesti vaihteleva hyötysuhde.
Tapauksessasi siis 5,7kW/2,0kW = keskimääräinen vuosi COP 2,8
Miksi vähennät ulkoisen pumpun? Eikö sitä tarvita lämmitykseen?
2,0-1,38kW = 0,62 kW lisää ottotehoon, ja lasketaan labra arvoilla...
-
Hauskaa että asiasta saat näinkin kiinnostavan väittelyn aikaiseksi :-?.
Siinä olet varmasti oikeassa että häviöiden suhde hyödyksi käytettyyn tehoon kasvaa joutoajan lisääntyessä, jopa 100 % kun saatua tehoa ei hyödynnetä. Mutta se tosiasia ei muutu, että se se energia tuotettiin hyödyntämistä varten ja olisi voitu hyödyntääkkin. Itseasiassa se meillä hyödynnetäänkin, koska pumppu on sisätiloissa, kolme lämpöeristämätöntä seinää sisätiloihin, no se siitä.
Itse asiaan kun mennään niin voidaan myös laskea takaperin eli lämpöpumpun käyttöaikana 5.5 - 31.12 kulutettu sähkö, kaikkineen 5120 kWh, ja mihin se on mennyt.
Ensimmäinen kuluttaja televisio 750 kWh, jää 4370 kWh.
Toinen tietokoneet 500 kWh, jää 3870 kWh.
Kolmas sähkökiuas 6 kW 1,5 x viikko 460 kW, jää 3410 kWh.
Neljänneksi jääkaapit, pakastin, varovainen arvio 500 kWh, jää 2910 kWh.
Sitten se kiertovesipumppu 30 W, 173 kWh, jää 2740 kWh.
Tuosta vähennetään lämpöpumppu 2293 kWh. nyt jää 450 kWh.
Tuolla 450 kWh:lla pitäisi sitten hoitaa ruuanlaitto ja kaikki muut sähköistetyn talouden toiminnot, mitä niitä nyt sitten onkaan, sähköhitsauksesta alkaen, eli en jaksa uskoa tuon riittävän, (Kelan laskureilla ehkä riittäisikin) tuota 8 kk:tta. Vaikka jäihän siinä sentään rapiat 56 kWh / kk, jaettavaksi emännän kanssa.
Ja taas asiaan, tuo lämpöpumppu on itseasiassa käynyt 2293 kWh / 1350 h = 1,7 kW ottoteholla noin keskimääräisesti, mikä on tarkka lämmöntuotto siitä ei sepänsällikään ota enää selvää.
Mutta johonkin on pohjattava ja tässä tapauksessa tuohon 5964 + 1752 = 7716 mitälie yksikköä. 7716 / 2293 = 3,37 (COP)
Ja jos tuohon johonkin haluaa epäselvän leiman lyödä, niin tuo 7716 mitälie yksikköä on se mikä on esitteiden arvoista, ei ottoteho, kai se jo selveni.
Mennäänpä eteenpäin, tämän vuoden puolella on asiat siinä mallilla
että tuo l.pumppu on käynyt 658 h ja tunteja tähän asti 46 d x 24 = 1104, sähköä käytetty kulunut 1612 kWh kaikki laskien.
Nyt pitäisi sitten sähkökulutusen olla;
apusähkö 658 h x 0,62 kW = 408 kWh + l.pumppu 1060 kWh = 1468 kWh.
Nyt kun koko kulutus oli 1612 kWh - 1468 kWh jää taloussähkölle 144 kWh:a. Ja kun kuitenkin taloussähkön osuudeksi on kalkuloitu 553 kWh, niin olisiko se lämpöpumppu tuottanutkin, vastoin kaikkia odotuksia lämpöopin sääntöjäkin rikkoen, :-? nuo puuttuvat kilowattitunnit, kysyn vaan? Vai pitäiskö olla hiljaa ja lähteä patentin hakuun?
No leikki sijansa saakoon ei tämä niin vakavaa ole, mutta siihen alkuperäiseen aiheeseen, vaikkei tämä niin pilkuntarkkaa olekaan, niin kaukana ollaan siitä 0,8 - 1,2 kWh lisäämisestä käyttötuntiin, ja se nyt kai sentään tuli todistetuksi että tuo on tähän yhteyteen aivan liian suuri lisäys käyttötuntiin.
Alkuperäinen epäilyksenihän ettei tuo kaikkeen päde, ja näin se näyttäisi edelleenkin olevan.
-
Hauskaa että asiasta saat näinkin kiinnostavan väittelyn aikaiseksi :-?.
Siinä olet varmasti oikeassa että häviöiden suhde hyödyksi käytettyyn tehoon kasvaa joutoajan lisääntyessä, jopa 100 % kun saatua tehoa ei hyödynnetä....
....tuo lämpöpumppu on itseasiassa käynyt 2293 kWh / 1350 h = 1,7 kW ottoteholla noin keskimääräisesti....
...johonkin on pohjattava ja tässä tapauksessa tuohon 5964 + 1752 = 7716 mitälie yksikköä. 7716 / 2293 = 3,37 (COP)....
...tämän vuoden puolella...tuo l.pumppu on käynyt 658 h ja tunteja tähän asti 46 d x 24 = 1104, sähköä käytetty kulunut 1612 kWh kaikki laskien.
Nyt pitäisi sitten sähkökulutusen olla;
apusähkö 658 h x 0,62 kW = 408 kWh + l.pumppu 1060 kWh = 1468 kWh.
Nyt kun koko kulutus oli 1612 kWh - 1468 kWh jää taloussähkölle 144 kWh:a. Ja kun kuitenkin taloussähkön osuudeksi on kalkuloitu 553 kWh...
...kaukana ollaan siitä 0,8 - 1,2 kWh lisäämisestä käyttötuntiin, ja se nyt kai sentään tuli todistetuksi että tuo on tähän yhteyteen aivan liian suuri lisäys käyttötuntiin.
Alkuperäinen epäilyksenihän ettei tuo kaikkeen päde, ja näin se näyttäisi edelleenkin olevan.
Ei väittelyä, nää on maalämpösysteemin perusasioita.
Saatu teho/käytetty teho on hyötysuhde.
Saatu teho = kompuran antoteho * käyttötunnit
Käytetty teho = (kompuran ottoteho + kvp:n ottoteho) * käyttötunnit + muu kaapin kulutus eli kvp:t * "joutoaika" (+ suntit, logiikka yms., näiden vaikutus niin pieni että niitä ei huomioida)
Ja tämä KUUKAUSITTAIN koska "ei lämmityskaudella" kompuran käyntiaika romahtaa ja joutoajan osuus kasvaa.
Jos kaapissa olisi sähkönkulutusta vain silloin kun kompura käy, pitäisi toi COP 3,37 varmaankin paikkansa, laboratoriossa.
Mutta, ne harmilliset kvp:t syö koko ajan, ja niitä joutuu käyttämään että kämppä pysyy lämmöissä. Siksi ne otetaan mukaan kulutukseen.
Tämä vuosi sitten, 46d(1104h), käynti 658h, kaikki sähkö 1612kWh:
Käyttövesi n. 65h, lämmitys 658-65=593h, joutoaika 1104-658=446h
65*2,13=138,5kWh 593*1,57=931kWh 446*0,045=20kWh
Lämmitys yhteensä 138,5+931+20=1089,5kWh
Käyttösähkö 1612-1089,5=522,5kWh (sä olit kalkuloinut 553kWh...)
Tammi-helmikuu ottoteho 1089,5kW/658h=1,7kW Hyötysuhde sama aika 5,7/1,7=3,4. Tämä on maalämmön parasta aikaa...
Sun systeemi oli heikoimmillaan heinäkuussa, keskim. ottoteho 2,6kW/h ja hyötysuhde 2,2. Sekään ei ole huono, mutta kaukana 3,37:stä
Lisäys 0,62 kW per käyttötunti on keskiarvo koko ajalta toukokuu- joulukuun loppu, EIKÄ sitä voi LISÄTÄ YKSITTÄISEN kuukauden kohdalle.
Se muuten pysyy edelleen samana vaikka lisätään viimevuoteen tän vuoden arvot, tämä 1,5 kuukauden hyvä putki ei vielä vaikuta kokonaisottotehoon alentavasti (keskiarvolaskennassa on 8 kk+ tämä vuosi "yhtenä" kuukautena. Sieltä on vielä pari "lämmintä" kuukautta tulossa...
Painotan: Lisäystä käytetään VAIN kun lasketaan koko vuoden kulutus pelkkien käyttötuntien perusteella.
-
Vähän lyhempi vastaus: Hankkikaa mittari! ;)
-
Vähän lyhempi vastaus: Hankkikaa mittari! ;)
Olet "Roori" oikeassa :) tuossa on väitelty siitä mikä on oikea tapa ja määrä ilmoittaa oheistehon käyttöä. Ja joutaa puolestani jo päättyväksikin.
Niinpä käytin jo sensuurin punakynää, vedin viivan tuon vastauksen yli.
Vaikka ei silti, oppiihan noissa aina itsekin jotain.
-
Vaikka sitten tällainen mittari ;)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=393.0
-
Ei väittelyä, nää on maalämpösysteemin perusasioita.
Saatu teho/käytetty teho on hyötysuhde.
Saatu teho = kompuran antoteho * käyttötunnit
Käytetty teho = (kompuran ottoteho + kvp:n ottoteho) * käyttötunnit + muu kaapin kulutus eli kvp:t * "joutoaika" (+ suntit, logiikka yms., näiden vaikutus niin pieni että niitä ei huomioida)
En tuota sen pidemmälle, mutta on myös huomioitava, että KAIKKI otettu teho on myös hyödyksi saatua tehoa, tosin kertoimena siinä on yksi. Tämä ihan energian häviämättömyyden takia. Tuon tuosta havahduin huomaamaan, ei mennyt keskustelu aivan hukkaan!
Kiitoksia "eksile"
-
Jep, mittari on sekä kilowateille että tunneille, ollut aina. Myydäänkö vieläkin pumppuja niin ettei niissä olisi mittareita vakiona? Noh, heitto heittona.
Mun pointti on että pidetään tää foorumi ns. reaalielämässä kiinni. Valmistajat/myyjät huutelee markkinoilla mitä ihmeellisimpiä tarinoita kyynel silmäkulmassaan. Osa myyjistä myy laitteita joista ne ei ymmärrä itsekään tarpeeksi, päämääränä vain se "ansaittu" provisio.
Ei tarvi kuin lukea noita posteja kun on vastaanotettu ekat tarjoukset (ja useimmiten siinä vaiheessa on oltu jo tekemisissä myyjien kanssa, jopa usemmankin) eikä vastaanottaja välttämättä vielä siinäkään vaiheessa ymmärrä mitä on ostamassa. Hänelle on kerrottu vain kuinka valtavasti laite säästää ja kuinka maailma pelastuu (joskus myös kuinka kilpailijan laite on silkkaa p...a omaan verrattuna, näin myös 2004 kun olin itse ostoksilla).
En väitä etteikö ala menisi eteenpäin ja tehot ylöspäin, mutta jos julistetaan että labra COPit voi saavuttaa myös normaaliasumisessa, niin olisi hyvä olla perusteeksi mitattua faktaa, etenkin kulutuksista.
Mutta, I rest my case, ei kaunaa.
-
Kun tässä on jo pitkään oltu hiljaa noissa kulutus ja tuottoasioissa, jotka mielestäni kuuluvat enemmän tämän foorurumin aiheisiin kuin mainosten mahdollisten (kirjoitus?)virheiden arvosteleminen, löytyy niitä ylilyöntejä jokaiselta mainostajalta, talopaketeista hiusverkkoihin, autoista puhumattakaan.
Niin ajattelin asiaa hiukan taas hämmentääkseni tuoda tuota kulutusasiaakin esille, etenkin oheiskulutusta, mitä "eksilen" kanssa puitiin "ansiokkaasti" tuossa aiemmin.
Nyt kun olen tuon meitin Optimumin kulutusta ja TUOTTOA seurannut oikein mittareilla, niin se näyttäisi olevan hyvin tarkkaan (+ - 2%) sisällä taulukoinnin antamissa arvoissa. (taulukon tehoarvoja on typistetty saatujen mittaustietojen perusteella) Ja kun lähtötiedot ovat Thermian ilmoittaman EN 14511 B0W45 normin mukaan mitattuihin tietoihin pohjautuvia, niin näyttää tehollisten arvojen pienentymisestä huolimatta vuosicopiksi muodostuvan kutakuinkin 3,2.
Nyt mitattuna tuon Thermian logiikka ja sisäinen kiertovesipumppu tuottavat yhteensä 18 W jatkuvan kuorman, siis kompressorin pysähdyksissä ollen, ja ulkoinen kiertovesipumppu 30 W 24/7. Ja kun L-pumpun käyttöaika vuodessa on n. 2800 h, vuoteen sisältyy 8760 h, niin oheiskuormaa tulee yhteensä 108(sis)+ 280(liuospumppu)+ 263(kvp) = 651 kWh.
Näin pääsenkin alkuperäiseen väitteeseeni ettei tuo ("toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella." ) päde ainakaan meillä. Siis kun tuon 651 kWh jakaa käyttöajalla 2800 h, tulee kompuran ottotehon päälle n. 235 W per käyttötunti.
Ja tuo on nyt siis laskettu mitatuista lähtöarvoista.
-
....näyttää tehollisten arvojen pienentymisestä huolimatta vuosicopiksi muodostuvan kutakuinkin 3,2.
...pääsenkin alkuperäiseen väitteeseeni ettei tuo ("toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella." ) päde ainakaan meillä. Siis kun tuon 651 kWh jakaa käyttöajalla 2800 h, tulee kompuran ottotehon päälle n. 235 W per käyttötunti.
Ja tuo on nyt siis laskettu mitatuista lähtöarvoista.
Sulla on nyt kWh -mittari pumpun syötössä?
0,8 - 1,2 kW tyyppikilpeen leimatun ottotehon päälle pitää sisällään:
- logiikan
- pumput, muut mahdolliset kaapin sisäiset systeemit
- kasvaneen vastapaineen aiheuttaman tehontarpeen nousun "ei lämmityskaudella" (esim. 22 sarjan scrollissa 0/30 vrt. 0/50 +0,6kW; 28 sarjassa +0,8kW; 34 sarjassa 0,95kW jne.)
- "ei lämmityskauden" hyötysuhteen romahduksen aiheuttaman käyttötuntikohtaisen kulutuksen kasvun
- runsaan lämpimänveden kulutuksen "piikit", ts. pitkät saunaillat
Jos sulla on kWh-mittari kiinni, niin seuraa tunnit/kulutus kuukausittain ja laske siitä COP. Veikkaan että on luokkaa 2,8-2,9 (sinänsä hyvä tulos).
Ellei sulla vielä mittaria ole niin laita semmonen ja korjaa taulukointisi tulosten mukaan. Tätä on ihan turha jauhaa mutu-tuntumalla.
-
Tuohon edelliseen on vaan todettava että kyllä Lp:n kulutus mitataan nykyään energiamittarilla, ja tuotto Calorimetrillä, ja tiedot perustuvat noihin mittaustietoihin, etpä tainnut "eksile" lukea sillä silmällä.
Ja noiden mittareiden tarkkuus on kyllä olla sitä luokkaa että kelpaavat vaikka laskutukseen.
Näin kun tällaisista asioista väitellään on sekin kivaa että pysytään asialinjalla minkä me herrasmiehinä varmaan taidamme.
Turhaahan tämä muuten on, mutta pitäähän tänne saada muutakin keskustelua kuin mainosten tutkimusta.
-
Tervehdys,
Olen tuossa itsekkin miettinyt sähkönkulutusta...
Pumppuna on diplomat optimum 12 duo. Käyttöaikaa tammikuun alusta tähän päivään:
-lämpöpumppu 1700h
-lisälämpö 6h
-lisälämpö 2 7h
-lämminvesi 136h
Talo on 168m2 energialuokkaa A kahdessa kerroksessa varustettuna ilton 440 premium ilmanvaihdolla+vesi patterilla ja tallia 40m lämpökanaalin päässä (+18) 95m2.
Sähköä on mennyt marraskuun kaiken kaikkiaan noin 12tkwh.
Kuulostaako tämä olevan linjassa kaiken puolin?
terv. Reiska.
-
Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
lisävastus 1 0 h
lisävastus 2 8 h (legionellanpoistoa) aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus 9428 KW/h
v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.
Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.
-
Diplomaatti on nyt vuoden siirtänyt lämpöä maasta taloon ja tehnyt siinä sivussa myös käyttövedet.
10.7.2008 - 10.7.2009 valmettiin kertynyt 9200kWh lisää.
Lämmönjakomuotona patterit.
-
Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.
Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.
Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33). Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.
Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)
-
Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle.
Säädä integraalia suuremmaksi. Tehtaan jäljiltä meidän koneessa oli 60. Käytän nyt 120, mutta voisi olla isompikin.
Lisäksi minulla on vuodenaikasähkön takia yö/päivä -kytkentä, joka muuttaa yöksi 3 astetta korkeamman lämpötilapyynnön (eli päivä 20, yö 23). Paksun lattian kanssa toimii tosi hyvin, mutta tarkoittaa näillä pakkasilla että pumppu käy yöt lähes tauotta.
EDIT: jos teillä on "noin" tilavuuksien suhteessa samanveikkainen talo kuin meillä, on teillä vaipan häviö luokkaa 150W/K. 27 asteen pakkasella sisä/ulko lämpötilaero n. 45K (päälle muutama aste kodinkoneista ja ihmisistä). Eli 45K x 150W/K vaatisi 6,75kW tehoa, eli käyntisuhde olisi n. 67% - hieman enemmän kuin mittaamasi. Mutta tuolla perusteella voisi arvata, että pärjäätte ilman vastuksia yli 40 asteen pakkasilla, jotka ovat harvinaista herkkua Oulun seudullakin.
nvg, Kempele
-
11kk ajalta kompr. 2301h vesi 651h, vastus 11h
on ollut hieman kauemmin kone käytös mutta tältä ajalta pystyn antaan lukemat.
marraskuu meni 33% käyttö%
vettä menee 20m3/kk josta lämmintä on tehnyt n.55h/kk
sähkö mennyt (taloussähkö mukana)mm. lokakuu 1109kwh, marraskuu 1332kwh ja joulukuu 1819kwh. ja aikamoisia pakkasia ollut pitkään
-
Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.
Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.
Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33). Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.
Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)
Kuten nvg jo sanoikin, tuota integraalia kannattaa nostaa vaikka 100:aan.
Minusta tuo 27 käyrä toimii hienosti uudisrakennuksessa ja silloin termarit saa olla isolla eli asteen pari yli huonetavoitteen.
Lyhyet käyntijaksot kertoo siitä että lämmitettävää saisi olla enemmän. Itsellä on 100L puskuri ja reipas 10 kun on pakkasta niin jaksot oli puoltuntia ja puoltuntia. Tuo puskuri kannattaa kyllä laittaa aina kun mahtuu uudisrakennukseenkin. Parantaa jaksoja selkeästi myös lattialämmityksellä. Patteritalossa saa olla isompikin, mutta tuokin toimii siellä hyvin.
-
Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.
Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.
Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33). Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.
Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)
Tuo tws 10 on teille todellakin riittävä pumppu, minulla vanha 70-luvun talo ~240m2 ja sama pumppu ja kaiken lisäksi vielä pattereilla. Sinulla ~1.5 vuoden aikana sama käyttötuntimäärä lämmityksellä kuin minulla 1 vuoden aikana. Minä olen käyttänyt nyt 110 integraalia, ei pääse putoamaan pahasti kuopalle kovilla pakkasilla. Sinulla varmaan voisi hyvinkin käyttää 120-130 integraali A1 arvoa, mukava arvo selviää kokeilemalla. Tuo sinun käyrä 29 tuntuu korkealta, jos sinulla lattialämmitys. Puskuri varmaan auttaisi tuohon hieman riskin pumpun tiheään käyntiin.
-
Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
lisävastus 1 0 h
lisävastus 2 8 h (legionellanpoistoa) aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus 9428 KW/h
v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.
Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.
:exclamation
-
Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
lisävastus 1 0 h
lisävastus 2 8 h (legionellanpoistoa) aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus 9428 KW/h
v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.
Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.
:exclamation
-
Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
lisävastus 1 0 h
lisävastus 2 8 h (legionellanpoistoa) aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus 9428 KW/h
v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.
Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.
Nyt olis vuosi jo reiluusti menny MLP:n kanssa, Pumppu käyny ajalla 1.1.2009 . 31.12.2009 3185 h josta käyttövettä lämmitetty 405 h, sähkövastus 1 ollut päällä 10 (kaikki nyt joulukuussa) sähkövastus 2 ollut päällä 18 h (taitaa olla sitä legioinellaa poistoa) sähköä kulunut kaikenkaikkiaan taloudessa 17341 h. Aikaisempien 10 vuoden öljykulutus ollut 4500 l/ vuosi ja sähkön kulutus 6500 kwh / vuosi. Mitään muutoksia käyttötavoissa ei ole tehty saunotaan sallalailla kuin ennenkin, eristykset ennallaan ja se käyttöveden kiertokin ollut päällä kaiken aikaa ihan samalla lailla kuin ennenkin. G2 tosiaan lämmittää käyttöveden hurjimmillaan 75 asteeseen, näin kertoo aiemmin mlp-lämmitysmuotoa epäillyt, nyt ainakin toistaiseksi tosi tyytyväinen vuoden 1972 talossa asuva perhe.
-
Lämpöpumpun käyttöaika 1.12.09 - 1.2.2010 995 h
lisävastus 1 4 h
lisävastus 2 2 h (legionellanpoistoa) aina 10 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 85 h
Koko huushollin kokonaissähkönkulutus 3080 KW/h
v.55 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty mutta hyvin aikoinaan rakennettu, 10 cm purua seinissä ja katossa 20 cm. Pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo Turun kupeessa.
Thermia optimum Duo 8 kW ja 146 m reikää jossa 140 m aktiivia.
Vähän isolta nuo tunnit tuntuivat teihin muihin verrattuna mutta onhan kylmääkin ollut.
Toimiiko laitteisto hyvin?
- Öljynkulutus kovina talvikuukausina oli 330-380 l/kk reilun 10 v kokemuksella. 90% hyötysuhteella siitä irtoaa n. 3250 kW energiaa eli parissa kuukaudessa n. 6500 kW olisi lämmitystarve. Nyt on kulunut 995 h ja valmistaja ilmoittaa keskimääräiseksi kulutukseksi pumpulleni 2,36 kW per käyttötunti. Olen siis käyttänyt 2350 kW ja tuottanut n. 6500 kW eli COP olisi 2,8. Taitaa siis toimia ihan OK.
- Sähkön kokonaiskulutus oli 3078 kW kahtena kuukautena ja aiempi normikulutus ennen MLP:tä olisi ollut n. 1200 kW eli tämän mukaan MLP on syönyt n. 1900 kW antaen COPiksi 3,4. Talon laitemääräkin on muuttunut ajan kanssa.
Tuleeko säästöä?
- Öljyn hinta on tänään 0,647 s/l. Jos olisi polttanut 720 l/ 2 kk = 465 €. Sähkön hinta (siirto+energia) on n. 11 s/Kw, kulutus 2350 kW = 258 €. Säästö reilu satku per kk.
Yhteenveto: MLP toimii ihan OK. Ei ällistyttävän hyvin vaan OK ja säästökuukausia saa kertyä tätä tahtia 94 kpl ennekuin investointi maksaa itsensä takaisin.
[EDIT] Sinänsä laitteiston asennus sattui juuri sopivaan aikaan eli 18.11.2009 hörähti pumppu tulille.
-
Täällä on optimum 12 G2 käynyt ajalla 31.1. 09 - 31.1.10 3314 h ja lisälämpö 1 ollut päällä 28 h, joka on kaikki tämän vuoden tammikuussa, lisälämpö 2 19 h mutta mitä olen seurannut niin lisälämpö 2 on kaikki ns. legionellan poistoa ja lisälämpö 1 on sitten sitä lämmitykseen avustamista kun ei maasta tuleva lämpö riitä.
Vanha 1972 rakennettu talo senaikuisine eristeineen ja käyttöveden kiertokin on ja sisälämpötila on 22 - 23 astetta. Ei ole puskurivarajaa eikä mitään muutakaan ylimääräistä varaajaa, käyttövesi tuotetaan thermiaan integroidulla omalla systeemillä ja kuuma vesi ei ole osoittanut minkäänlaisia loppumisen merkkejä, patterien napsuminenkin on loppunut kokonaan, viime talvena oli pientä napsumista, joka ei ollut kyllä mitenkään häiritsevää.
-
Täällä on optimum 12 G2 käynyt ajalla 31.1. 09 - 31.1.10 3314 h ja lisälämpö 1 ollut päällä 28 h, joka on kaikki tämän vuoden tammikuussa, lisälämpö 2 19 h mutta mitä olen seurannut niin lisälämpö 2 on kaikki ns. legionellan poistoa ja lisälämpö 1 on sitten sitä lämmitykseen avustamista kun ei maasta tuleva lämpö riitä.
Vanha 1972 rakennettu talo senaikuisine eristeineen ja käyttöveden kiertokin on ja sisälämpötila on 22 - 23 astetta. Ei ole puskurivarajaa eikä mitään muutakaan ylimääräistä varaajaa, käyttövesi tuotetaan thermiaan integroidulla omalla systeemillä ja kuuma vesi ei ole osoittanut minkäänlaisia loppumisen merkkejä, patterien napsuminenkin on loppunut kokonaan, viime talvena oli pientä napsumista, joka ei ollut kyllä mitenkään häiritsevää.
Säästösi luokkaa 2600€/v.
-
Lämpöpumpun asennuksesta 388 h, pumppu käynyt 304 h
lisävastus1 6 h
lisävastus2 1 h
käyttövesi 18 h