Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Vito - 05.01.10 - klo:10:04
-
Täällä kyselin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3195.0) Ilmanvaihtokoneen jälkilämmön vesipatterin kytkennästä.
kysyn asiaa uudestaan täällä koska kaikki thermia miehet ei välttämättä seuraa muita kuin tätä 'thermia' foorumia (kuten en juuri minäkään).
Olisi parempi kuin sata jänistä jos joku osaisi neuvoa asiassa koska nyt pakkaset loppuviikosta kiristyy taas mahottomiksi ja IV-kone napsuu.
alla aloitus viesti.
mulla kair comfort 150 LTO jossa vesipatteri. patteria ei ole vielä kytketty, mutta kovilla pakkasilla IV-kone pätkii. pätkiminen on tarkoituksellista ettei liian viileää ilmaa mene putkistoon.
kun lattialämmitys oli suunnittelussa (greenline), käskin myyjän (MLP+GL) ottee huomion että minulle tulee lto:honpatteri ja siihen täytyy saada lämpö maalämpöpumpusta.
jotenkin tuntuu että myyjä 'unohti' ilmoittaa suunnitteluun tuon patteri jutun, koska lattialämmityskaavioissa sitä ei huomioitu ollenkaan (olin ymmärtänyt että patteri tulee yhdeksi 'lattiapiiriksi' jakotukkiin),koska
kysyttyäni asiasta sanoi vain että laita shuntti,ilmakello ja oma kiertovesipumppu.
nyt siis homma ajankohtainen . tällä viikolla pitäisi soittaa putkimiehelle ja tehdä osaluettelo.
Onko teillä muilla jälkilämmityspatterimiehillä oma kiertovesipumppu sille? sehän kuluttaa sähköäkin vaikka kuinka... Pelästynyt
-
Itsellä Kair Elegance http://www.kair.fi/finnish/tuotteet/ilmanvaihtokoneet/kair-elegance/elegance-140?task=view
Kone on kytketty lattiapiiriin T-haaralla jossa on omat sulut varoiksi sekä ilmaus. Mitään erillistä kiertovesipumppua tuohon ei ole kytketty. Vesi tuossa patterissa liikkuu kunhan koneessa oleva kiertoesipumppu on käynnissä (tuohan ainakin minulla sammuu kun ulkolämpötila ylittää 17astetta).
Maaviileään on laitettu oma pumppu joka liikuttaa maaliuosta tarpeen mukaan jäähdytyskennossa joka on myös tuolla IV-koneessa.
-
Mustakin tuntuu älyttömältä että pitäis IV-konetta varten laittaa oma pumppu!! kuinka monta kiertovesipumppua sulla on lattiapiirissä? mulla on vain tuo koneen sisäinen..
Eli ei pumppua, eikä shunttia. ainoastaan ilmakellot kumpaankin (?) putkeen. T-haarat venttiileillä mulla jo onkin paikallaan.
-
Lattiakierrossa on kaksi pumppua, toinen koneensisällä oleva ja toinen on "hullun kierron" pumppu. Hmm en nyt äkkiä muista oliko molemmissa kellot, taitaa olla parempi laittaa. Sitten vielä tuossa on toimielin millä estetään esilämmitys kun maaviileä on käytössä.
-
Täällä kyselin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3195.0) Ilmanvaihtokoneen jälkilämmön vesipatterin kytkennästä.
kysyn asiaa uudestaan täällä koska kaikki thermia miehet ei välttämättä seuraa muita kuin tätä 'thermia' foorumia (kuten en juuri minäkään).
Olisi parempi kuin sata jänistä jos joku osaisi neuvoa asiassa koska nyt pakkaset loppuviikosta kiristyy taas mahottomiksi ja IV-kone napsuu.
alla aloitus viesti.
mulla kair comfort 150 LTO jossa vesipatteri. patteria ei ole vielä kytketty, mutta kovilla pakkasilla IV-kone pätkii. pätkiminen on tarkoituksellista ettei liian viileää ilmaa mene putkistoon.
kun lattialämmitys oli suunnittelussa (greenline), käskin myyjän (MLP+GL) ottee huomion että minulle tulee lto:honpatteri ja siihen täytyy saada lämpö maalämpöpumpusta.
jotenkin tuntuu että myyjä 'unohti' ilmoittaa suunnitteluun tuon patteri jutun, koska lattialämmityskaavioissa sitä ei huomioitu ollenkaan (olin ymmärtänyt että patteri tulee yhdeksi 'lattiapiiriksi' jakotukkiin),koska
kysyttyäni asiasta sanoi vain että laita shuntti,ilmakello ja oma kiertovesipumppu.
nyt siis homma ajankohtainen . tällä viikolla pitäisi soittaa putkimiehelle ja tehdä osaluettelo.
Onko teillä muilla jälkilämmityspatterimiehillä oma kiertovesipumppu sille? sehän kuluttaa sähköäkin vaikka kuinka... Pelästynyt
Ei se mitään omaa pumppua tarvi.
Toimiakseen se vaatii patterikäyrällä olevaa vettä. Lattialämmitykselle on pattereita, joiden toimimisesta talvella minulla ei ole isommin kokemusta. Enerventillä se ainakin toimii ok. Tuohon tavalliseen kun laitetaan LL-vesi niin ei pelaa ainakaan ristivirtakennon kanssa. Suurin puhallin nopeus jolla pysyy päällä on yleensä 2/5.
Ilmaus sinne ylimpään kohtaan ja 15mm putkikoko riittää.
Haaroituksen voi ottaa lattialämmityspiiristä tai omanaan suoraan rungoista.
Kytkentäkaavio löytyy yleensä koneen asennusohjeesta ja sitä pitäis putkimiehen ymmärtää..
Lisäystä:
Ongelmia joita tuo yleensä aiheuttaa:
- takkakytkin ei toimi talvella eli pakkasella=>savut saattaa tulla sisälle.
- talo on kokoajan reippaasti alipaineinen koska tuo tulo katkoo.
- reippaampaa ilmanvaihtoa ei voi talvella käyttää vaan kovimmilla pakkasilla nopeus 1 on ainut joka ei katko koko ajan.
- yleensä tulisijoille ei ole vedetty palamisilmaa ulkoa, joten pidettävä ikkunaa raollaan kun sytyttää takkaa.
Etuja:
- energian kulutus pienenee kun "automatiikka" hoitaa ilmanvaihdon pienelle.
Esimerkkejä "pyörivistä", Enerventin Pingvin ja Pandion eco-mallina tai sitten uusimpana Onnline Energy, joka on paljon edullisempi kone.
Valloxin koneet on ok vastavirtaisina. Iltoissa meillä ollut ongelmia just tuon jäätymissuojan kanssa.
-
Kiitoksia Jyrkille ja sami68:lle vastauksista.
tämä oli muutenkin silkkaa pässinlihaa mutta se myyjän jutut shunteista ja omista pumpuista sekas pakan.
tuo minun patteri pitäisi olla juuri lattialämmitysvettä varten.
kennon koko on muistaakseni n.400x250x100, voi olla pitempiki..
-
Kiitoksia Jyrkille ja sami68:lle vastauksista.
tämä oli muutenkin silkkaa pässinlihaa mutta se myyjän jutut shunteista ja omista pumpuista sekas pakan.
tuo minun patteri pitäisi olla juuri lattialämmitysvettä varten.
kennon koko on muistaakseni n.400x250x100, voi olla pitempiki..
Eipä kestä, Siksihän nämä asiafoorumit on että saa tietoa/varmistusta jos mietityttää. Päivitin muuten tuota edellistä postia äsken..
-
Ei varsinainen vastaus kysymykseen, kun siihen on jo vastattukin, mutta laitanpa omia kokemuksia. Onko sulla lattiapiirissä ulkoinen kv-pumppu jo nyt? Jos ei ole, myyjä saattoi tarkoittaa sitä. Tuo siis kierrättää lattialämmityspiirin(ja IV-koneen vesipatterin) vettä silloinkin, kun pumppu tekee käyttövettä.
Minulla ei aluksi tuota lämmityspiirin ulkoista pumppua ollut, mutta laitatinpa sen sittten jälkikäteen mielenrauhan vuoksi. Käytännössä en ole tuolla huomannut mitään vaikutusta talon, tallin tai tuloilman lämpöihin. Mieltä kuitenkin rauhoittaa, kun tietää että vesi kiertää koko ajan.
Minulla on Ilto Econo 440, eli jälkilämmitys vesipatterilla. Vesipatterin tehtävä on varmistaa että venttiileistä huoneisiin tuleva ilma on tarpeeksi lämmintä. Iltossa on "jäätymisenestoanturi" tehtaalla säädetty 0 asteeseen, eli jos kennon läpi tulee tuon(tai kylmempää) lämpöistä ilmaa, pysäytetään tulopuolen puhallin. Tuolla asetuksella Ilto alkaa meillä pätkimään(2-asento) tuloilmaan noin -15 asteessa. Taloon muuttaessa tuo pätkiminen häiritsi mielenrauhaa, mutta nyt tuohon on vähän turtunut. Kun tuloilmapuhallin pysähtyy, jostakin laite repii korvausilman kuitenkin. Mekin ainakin yritimme rakennusaikana panostaa tiiviyteen, mutta eipä korvausilman repimisestä ongelmaa ole tullut. Kaipa niitä reikiä sitten jäi.
Pari kertaa kenno on tuolla tehdasasetuksella kuitenkin osittain jäätynyt, joten nostin tuota anturin arvoa, olisko nyt jotain +2-3 astetta. Kone pätkii tuloa tietenkin nyt herkemmin, mutta eipähän tule yhtään jäätäkään. Termari mulla on IV-koneen vesipatterissa muistaakseni keskiasennossa(+17) ja esim eilen noin yli -20 asteen pakkasilla tuloilma huoneisiin oli yli 20 astetta kauimmaisissa huoneissa, venttiilistä vierestä Fluken infrapunalla mitattuna. IV-putket ovat todella hyvin eristettyjä.
Jos tuon kuutiokoneen tuloilman pätkimisen haluaa kokonaan kuriin, pitäisi olla jonkinsortin esilämmitin. Minulla ei ole tuloputkessa perhosventtiiliä, joka sulkeutuisi puhaltimen pysähtyessä, mutta sekin voisi hieman auttaa asiaa(?). Nythän kylmää ilmaa valuu kennolle vaikka tulopuhallin pysähtyy. Tai sitten jotain muuta Pelle Peloton virityksiä, esim lämpimän huoneilman sotkeminen tuloilmaan tms.
Rakennusvaiheessa suunnittelin pyöriväkennoista IV-konetta, mutta ainakin silloin(2007) hintaero Iltoon oli niin suuri(olikohan peräti 400 euroa), että päädyin kuutiokoneeseen. Nyt laittaisin pyöriväkennoisen vaikka maksaisikin enemmän. Iltossa on muitakin ärsyttäviä piirteitä, esim anturien säätöpotikat on piilotettu pellin taakse, jonka "vain sähkömies saa aukaista". Täytyy aina ruuvata ruuvit irti ja aukaista pelti. Varsinkin kesällä tuo ärsyttää, kun kesäpelti aukeaa tehdasasetuksella vasta +19 asteessa. Tuon olen kesäksi vääntänyt nollaan, niin voi helteillä yöllä ajaa taloon viileämpää ilmaa. Syksyllä taas sitten takaisin.
-
Niin tarkennuksena siis että kun mulla IV-kone 'pätkii'... sammuu tulo ja poisto puhaltimet. KAIR:ssa näin tapahtuu ainoastaan silloin kun jälkilämmityspatterin jälkeen termostaatti näyttää liian kylmää. kennon jäätymiseen/huurtumiseen KAIR ei pätki koska 'sulatus' on toteutettu ohitusventtiilillä.
Lattiakierto siis vissiin pysähtyy kun kone tekee käyttövettä (?), tai on lepotilassa. silloinhan minulla kun on vain yksi pumppu... loppuisi myös jälkilämmityskennossa kierto-> jäähtyy ja IVK alkaa taas pätkiä.
tuo pätkiminen on siinäkin mielesssä kurjaa kun IVK on KHH:ssa ja koneessa joku kontaktori katkoo ja siitä kuuluu aika kova napsuminen.
mulla tulee tarvittaessa rossipohjasta ilma takalle, mutta se on lähes aina kiinni ja takka ottaa sisäilmaa.
muutama viikko sitte kävi kyllä niin että takka mouhootti täysillä.. IV-kone oli sammunut.. sytyttelin kiukaaseen tulta (iso IKI-kiuas) että pesä täynnä sanomalehtiä ja tikkuja... sytytettyäni tuli 10sentin lieskaa kiukaan ilma-aukoista mahdoton savu..
-
Lattiakierto siis vissiin pysähtyy kun kone tekee käyttövettä (?), tai on lepotilassa. silloinhan minulla kun on vain yksi pumppu... loppuisi myös jälkilämmityskennossa kierto-> jäähtyy ja IVK alkaa taas pätkiä.
Lepotila ei katkaise kiertoa, mutta käyttöveden teko katkaisee, koska on kone on vaihtoventtiilikone. Jos tehdään käyttövettä, sisäinen kv-pumppu kyllä pyörii, mutta venttiili on kiinni -> vesi ei pääse kiertämään lämmityspiirissä. Tämä siis jos käytössä on vain sisäinen kv-pumppu.
Voithan tutkia, pätkiikö IV-kone juuri silloin kun pumppu tekee käyttövettä. Vähemmän valistunut arvaukseni on, että koneesi pätkii siitä riippumatta.
-
Niin mullahan ei ole vielä tehty putkitöitä jälkilämpöpatterille, että MLP ei vaikuta mitenkään vielä IV-koneen pätkintään.
soittelen tänään putkirunk... eiku -miehelle että kattotaan osaluettelo (tarvittavat nipat,pätkä putkea ja ilmanpoistimet 2kpl) ja niin saadaan vedet IV-koneeseen.
mitä hyötyä muuten saavutetaan ylimääräisellä kv-pumpulla ja hullunkierrolla? mulla ei ole puskurivaraajaa.
-
mitä hyötyä muuten saavutetaan ylimääräisellä kv-pumpulla ja hullunkierrolla? mulla ei ole puskurivaraajaa.
Hullunkierron avulla saadaan nopeasti lämmintä vettä hanasta, jos pumppu on esim tallissa tai muuten kaukana.
Jos tuollaisen laittaa, kannattaa kiertoa kontrolloida että se ei kierrä kuin tarvittaessa. Esim liiketunnistin talossa, erillinen käyttökytkin talossa tuolle, kellokytkin tai aikarele. Säätöventtiilikin tuohon linjaan kannattaa laittaa.
-
mitä hyötyä muuten saavutetaan ylimääräisellä kv-pumpulla ja hullunkierrolla? mulla ei ole puskurivaraajaa.
Hullunkierron avulla saadaan nopeasti lämmintä vettä hanasta, jos pumppu on esim tallissa tai muuten kaukana.
Jos tuollaisen laittaa, kannattaa kiertoa kontrolloida että se ei kierrä kuin tarvittaessa. Esim liiketunnistin talossa, erillinen käyttökytkin talossa tuolle, kellokytkin tai aikarele. Säätöventtiilikin tuohon linjaan kannattaa laittaa.
Sama nimitys on käytössä lämmityspuolella eli se on ikäänkuin ohitusputki lämmityksen menon ja paluun välille.
Tämän hullunkierron saa myös tehtyä suoraan puskurivaraajassa eli säiliö korvaa tuon väliputken. Neljä lähtöä siis käytössä. Lisäpumppu on sitten siellä "toisiopuolella". Hyöty on että se iv-patterin kierto ei katkea vaikka ollaan käyttöveden lämmityksessä. Toinen saattaa olla se jos ei muuten saa tuota lpt-eroa kohdalleen. Tästä oli nyt juttua että ero saisi olla mahdollisimman pieni, mutta itse kyllä olen aina tähdännyt tuohon 7-8 asteeseen, joka optimum-mallissakin on tavoite. Pitää varmaan kokeilla tuokin. Alle 6:een en ole sitä eroa kyllä saanut missään/millään.
Ulkoinen pumppu tulee aina olla vähintään yhtä tehokas kuin sisäinen ja vielä muistutusksena tämä eli ottakaa sille virta lämpöpumpun "totzilta" niin sammuu kesäksi sekin.
Sais kyllä olla omalla otsikolla nämä perusjutut lisäosien asennukseen liittyen. Katoavat aina massaan..
-
Joo tarkoitin hullun kierrolla just lämmityspuolen juttua. lämmin(käyttö)vesikiertoa ei ole kun MLP on KHH:ssa ja kuumaa tulee kyllä nopsaan.
yritin haulla etsiä juttuja 'hullunkierrosta' muttei löytynyt. olisi hyvä tosiaan jos perusasiat olisi omalla otsikolla.
mulla lattian menopaluun lämpöero on 6-7C kiertopumppu kakkosella.
se oli kolmosella mutta kokeilin että saanko muutoksella kasvatettua eroa. 3:lla ero oli n.5C. lattiaputkea on n.1,5km josta kolmannes on erillisessä tallissa.
sähköä menee reilusti vähempi kuin tuttavan referenssitalossa joka yhtä uusi ja jossa on lämpöässä 16
ehkei tuota hullunkiertoa kannata rakentaa pelkästään IV-konetta varten. se että se (IV-kone)ehkä rupee pätkimään käyttövedenteon aikana ei maailmaa kaada.
ja jos siitä ei muuta hyötyä ole... sähköäkin menee enempi. ;)
-
Jos jälkilämmitysvesipatterille menee pakkasen puolella olevaa ilmaa ja vesi ei kierrä, niin voi patteri jäätyä... Betonilattian kanssa hullunkierto toimii, mutta pattereiden kanssa saattaa tulla ongelmia, ellei ole puskurivaraajaa. Tämä on yksi syy miksei vaihtoventtiilikoneiden kanssa suositella vesipatteria ilmanvaihtoon. Toinen syy on se, että yleensä ku jälkilämmitystä tarvitaan, on osatehomitoitettu pumppu jo vastusten rajamailla (halvempi laittaa sähkövastus LTO:n).
-
Jos jälkilämmitysvesipatterille menee pakkasen puolella olevaa ilmaa ja vesi ei kierrä, niin voi patteri jäätyä... Betonilattian kanssa hullunkierto toimii, mutta pattereiden kanssa saattaa tulla ongelmia, ellei ole puskurivaraajaa. Tämä on yksi syy miksei vaihtoventtiilikoneiden kanssa suositella vesipatteria ilmanvaihtoon. Toinen syy on se, että yleensä ku jälkilämmitystä tarvitaan, on osatehomitoitettu pumppu jo vastusten rajamailla (halvempi laittaa sähkövastus LTO:n).
Meikäläisellä on Kair Comfort 130 ja Thermia Villa Classic 75. IV-kone on kytketty lattialämmityksen jakotukille omalla piirillä ilman hullunkiertoa eikä mitään jäätymisongelmia ole ollut 7 vuoden aikana. Kairin kone kyllä pysäyttää puhaltimet kun ilma menee liian kylmälle patterin jälkeen (varotoiminto jossa lämmityspatterin jälkeinen termostaatti pysäyttää koneen kun lämpötila laskee alle +8oC.). Tätä pätkimistä en ole itselläni huomannut jostain syystä muulloin kuin saunomisen yhteydessä kun kenno menee huuruun.
Olin suunnitteluvaiheessa myös epätietoinen jaksaako Thermian kiertovesipumppu pyörittää lattialämmityspiirissä tarpeeksi vettä mutta sitä ongelmaa ei tullut vastaan vaikka ylin piiri IV-koneelle kulkee toisen kerroksen katossa. Voisin hyvin suurella todennäköisyydellä olettaa että pätkiminen Vitolla vähenee kun tuo jälkilämmityspatteri tulee käyttöön.
-
Eilen sain tehtyä putkityöt ja nyt jälkilämpöpatteri on toiminnassa. enää ei pätki IV-kone :).
meno-paluu veden lämpötilaero tosin nousi 5:stä asteesta 10-11 asteeseen. meno 36-paluu 25. onko tämä liikaa?
huomasin myös että kone käy tiheemmin. integraali nousee esim 5-20-75 ...eli aimo harppauksin. koitin palloventtiilillä hiukan kuristaa IV:lle menevää vettä.