Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: eekoo - 29.09.10 - klo:16:57
-
onko käyttökokemuksia?
tilasin tuon vanhaan 250 m2 patteri / lattia lämmitys talooni, suihkuttelijoita 8 hlö ,
öljyä kulunut aiemmin 4000l vuosi.
taloussähkön kulutus n. 10000kwh
käyttövettä n.250m3
viimeiset 5 vuotta puupellettiä, nyt talkkarihommat riittää..
tekevät lokakuulla 2 kpl 130 m kaivoa..
pari vuotias 270l poileri jää paikalleen 6 kwh vastuksella.
ml avaimet käteen 19000e
-
onko käyttökokemuksia?
tilasin tuon vanhaan 250 m2 patteri / lattia lämmitys talooni, suihkuttelijoita 8 hlö ,
öljyä kulunut aiemmin 4000l vuosi.
taloussähkön kulutus n. 10000kwh
käyttövettä n.250m3
viimeiset 5 vuotta puupellettiä, nyt talkkarihommat riittää..
tekevät lokakuulla 2 kpl 130 m kaivoa..
pari vuotias 270l poileri jää paikalleen 6 kwh vastuksella.
ml avaimet käteen 19000e
Jos vain on mahdollista, kannattaa aina tehdä yksi syvempi kaivo, kuin kaksi matalampaa.
Kallioperä on kaivon pohjalla 1-2Co lämpöisempi, kuin 20-50 metrin syvyydessä.
NIBE saattaa kuitenkin edellyttää kolmiputkisen keräimen asentamista kaivoon, jotta maanesteen virtausmäärä saadaan pysymään riittävänä.
Se puolestaan ei salli ihan pientä kaivon porausläpimittaa.
-
myyjä perusteli kahta kaivoa energiantarpeen paljoudella.. muistaakseni kaivon halkaisijat 140mm, toiseen tulee myös käyttövesiputki lisäksi, riittää kuulemma kesällä kasteluvesiksi, vaatinee jonkun siirtopumpun.. tulevalla viikolla tiedän enemmän kun aivot on porattu..eiku siis kaivot on porattu :D
-
lähes 2700 jäsentä , olenko ensimmäinen joka laittaa 1150:sen? vai onko sen hankkineet järkytyttyneinä lopettaneet foorumin seuramisen :-[
-
lähes 2700 jäsentä , olenko ensimmäinen joka laittaa 1150:sen? vai onko sen hankkineet järkytyttyneinä lopettaneet foorumin seuramisen :-[
Voi olla, että aika vähän on noita invertteripumppuja myyty.
Useimmille ne ovat turhan tehokkaita ja kalliita.
-
onhan se useamman tonnin kalliimpi kuin "onoff" mallinen , hyöty taajuusmuuntimesta jää nähtäväksi, erilaisissa materiaalikuljettimissa olen inv. tekniikkaan tutustunut ja sen erinomaisuuden todennut, siksi päädyin tähän vaihtoehtoon... ps. juuri nyt porataan ekaa kaivoa, kallio tuli 3:ssa metrissä vastaan...
-
ens viikolla ilmeisesti tulee kone ja asentaja, olen yrittänyt seurata foorumia ja päästä ml sanastoon ja käsitteisiin kiinni, paljon on outoja...., ulkovaippa sisävaippa tulistin ja tuhat100 muuta , ehkä ne sitte valaistuu kun kone on asennettu ja pääsee tutkimaan kädestä... joku voisi laatia suomi /maalämpö/suomi sanakirjan ::)
-
ens viikolla (51) luvattiin asentaja paikalle, pumppuhässäkkä on odottanut eteisessä kellariin kantamista jo muutaman viikon..
-
joopajoo, välipäiviksi luvattiin asentaja paikalle.... yksiki peruutus vielä niin saavat hakea koneensa prkl.
myyjä lupas tuoda kynttilät asentamatttoman koneen päälle jouluksi muttei niitäkän tullu...
-
dodii, kone käynnistyi eilen , yö takana, talossa lämpö 22, pakkasta 17. Lisä sähkö estetty. Lämmin käyttövesi ei meinaa riittää, varaajattoman koneen vierelle siis jäi 3 vuotias Jäspi 270 ltr. poileri, jossa orkkis kierukka , siitä on otettu käyttövesi pellettipoltollakin. Putket vedettiin T haaralla päälinjasta varaajalle ja takas päälinjaan. vaikka varaajan lämpö on sama kuin lähtevä vesi 45-55c , niin suihkulle riittää lämmintä vain muutaman minuutin. täytyy tutkia josko sais lämpöä nostettua. Pellettikattila syötti 65-77 c verkkoon, nyt siis paljon alempi... :(
kuluista ei vielä muuta tietoa kuin että sähkäri mittas amppeerit ilmeisesti täys? kompura teholla, näytti 6 amp , onks se jotai 4 kwh
-
selvittellään että saako jäspiin isompaa kierukkaa "bolt on"
-
varaajan lämpö on sama kuin lähtevä vesi 45-55c , niin suihkulle riittää lämmintä vain muutaman minuutin. täytyy tutkia josko sais lämpöä nostettua. Pellettikattila syötti 65-77 c verkkoon, nyt siis paljon alempi
Kyllä tuollainen +50C yleensä riittää suihkuveden lämmitykseen.Tutkippa olisiko siinä varaajalta lähtevässä käyttövesiputkessa olevassa varolaiteryhmässä tai erillään tuontapainen termostaattinen sekoitusventtiili.Sen tarkoituksena on estää liian kuuman veden pääsy käyttövesiverkkoon ja tuo termostaattisekoitin lisää kylmää vettä lämpimän käyttöveden sekaan jos sen mielestä vesi on liian lämmintä.Noissa pitäisi löytyä säätönuppi,asennot 1-6 tms.Se voi maaalämpökäytössä olla yleensä täysillä,ehkä sen asetus on pellettilämmityksen jäljiltä jäänyt pienemmällä.Ajan myötä noilla on myös tapana jotenkin jumittua ettei lämmin vesi riitä kun tuo lisää kylmää vettä sekaan liian aikaisin, niin sen saa korjattua kun antaa säätönupista "liikuntaa" kääntelemällä muutaman kerran ääriasennosta toiseen ja takaisin.Näitä on useita malleja mutta toimitaperiaate niissä on sama
http://www.callidus.fi/doc/sekoitusventtiilit/ESBE_termostaattiset_6.pdf
-
sori, tuo jäi mainitsematta, tosiaan tuo 1-6 säädin on/oli, vaikka säädin käännettiin max ,niin ei auttanut ,nyt koko säädin poistettiin mutta ei kuuma riitä. Esim. keittiön hanasta tulee kuumaa n.9 sekuntia ,suihkusta lämmintä muutama min, yksi suihku käytössä(jäspi on vettä täynnä, ilmaa ei tule.)
Myyjä on kiitettävän aktiivinen, etsii ratkaisua tosissaan :)
-
suihkun aloituslämpö 38c, 2,29 min. jälkeen 35c , tasaisesti laskee, 32c 10 min jälkeen . suihkuvesi pysyy 32c:ssä . tuo 2.29 min ei riitä kun suihkuttelijoita on puolen kymmentä jonossa...
jäspiin poileriin ei saa isompaa kierukkatilavuutta. maanantaina alkaa puhelin sulkeiset kun selvitellään ......
-
suihkun aloituslämpö 38c, 2,29 min. jälkeen 35c , tasaisesti laskee, 32c 10 min jälkeen . suihkuvesi pysyy 32c:ssä . tuo 2.29 min ei riitä kun suihkuttelijoita on puolen kymmentä jonossa...
Haaton poileriin ei saa isompaa kierukkatilavuutta. maanantaina alkaa puhelin sulkeiset kun selvitellään ......
Kerros nyt lyhykäisesti minkälainen tuo sun systeemi on, kuinka kehitetään lämpö taloon ja kuinka tehdään käyttövesi?
Kytkentäkuva olis parasta tähän kohtaan!
Nibe 1150 pumppuna, sitten Jäspi GTW270 ilmeisesti ja sitten vielä joku Haato varaaja...
Tuosta pumpusta pitäis lähteä 15kw tehoa...
Ettei vaan Jäspin kierukka ole pienimmästä päästä kun aikaisemmin oli korkeammat lämmöt?
-
270L JÄSPI kierukalla toimii lämpimän veden tuottajana. siinä on 6 kwh vastus jolla teimme käyttö veden kesällä, jäspi oli 70c sähköllä. pelletti kattila oli kesällä kylmä. Nyt vastus on tietenkin asetettu alas ( 30c) eli vastus on varalla..kun Nibe lämmittää kaiken veden, myös jäspin, täys 55c on ohjattu jäspi, virtausta säädetään venttiilillä talon lämmitykseen / jäspiin, jatkossa ehkä suntilla. Todennäkoisesti ongelma on tuo Jäspin liian pieni kierukka joka ei ehdi tuottaa 55c vedestä suihku lömmintä kuin pari minuuttia, Jatkossa jää nähtäväksi miten käyttöveden tuottaminen ratkaistaan, vaihdetaanko koko pumppu johonkiin vaippa varaaja malliin vai vaihtuuko jäspiin johonkin isompaan kierukka tai vaippamalliin..
-
Nyt vastus on tietenkin asetettu alas ( 30c) eli vastus on varalla
Olishan tuossa nykyisessä varaajassa kaiketi mahdollista käyttää sähkövastusta apuna lisälämmön tuottamiseen että suihkun ottamiseen olisi riittävästi lämmitntä vettä.Vaikka entiset asetukset,termostaatti +70C ja vastus päälle.Jos maalämpö nostaa varaajan lämmön tuonne +55C niin ei siinä paljoa sähköä mene jos vastuksella nostaa siitä +70C.
Voisi sitten rauhassa vertailla eri vaihtoehtoja.
-
Ekas viestissä on osat, ei ole mitään jäspiä. 270L haato kierukalla toimii lämpimän veden tuottajana. siinä on 6 kwh vastus jolla teimme käyttö veden kesällä, haato oli 70c sähköllä. pelletti kattila oli kesällä kylmä. Nyt vastus on tietenkin asetettu alas ( 30c) eli vastus on varalla..kun Nibe lämmittää kaiken veden, myös Haaton, täys 55c on ohjattu Haatoon, virtausta säädetään venttiilillä talon lämmitykseen / haatoon, jatkossa ehkä suntilla. Todennäkoisesti ongelma on tuo Jäspin liian pieni kierukka joka ei ehdi tuottaa 55c vedestä suihku lömmintä kuin pari minuuttia, Jatkossa jää nähtäväksi miten käyttöveden tuottaminen ratkaistaan, vaihdetaanko koko pumppu johonkiin vaippa varaaja malliin vai vaihtuuko Haato johonkin isompaan kierukka tai vaippamalliin..
4.1 Viestissäsi oli joku Jäspi ja sitten toisessa viestissä Haato, niin sen takia vähän ihmetytti mitäs siä ny oiken onkaan.
Eli ilmeisesti vaihtoventtiilillä joko lämmitetään taloa tai toisessa asennossa lämmintä vettä varten siihen 270L varaajaan (55C), josta kuuma ulos kierukalla ilman termostaattiventtiiliä....noin se ilmeisesti menee. Eli patteripiirissä ei liene puskurivaraajaa.
Kierukka ei riitä todennäköisesti, onko siihen varaajaan präntätty se kierukan koko?
Ei tuota pumppua nyt enää vaihtoon kannata laittaa ko se siinä jo on, ympärystä laitteita hiukan uuteen uskoon ja siinä se sitten olis. Teet nykyisestä 270L varaajasta patteripuskurin ja esilämmität sen kierukalla läyttövettä. Sitten laitat uuden varaajan vaikka sen Niben uuden käyttövesivaraajan jossa kierukalla viedään lämpö sisään. Mahtaisko tolla systeemillä onnistua. Se vanha varaaja vois olla myös lämmitysten paluu puolella esilämmittämässä, mutta sun tapauksessa taitaa olla paree olla menopuolella niin saat siitä lämpöä pattereihin kun tehdään käyttövettä.
Tuo Matiaksen ehdotus ei onnistune tuohon pieneen varaajaan, ei siinä varmaankaan saa kerrostumia jotta vois sitä molemmilla lämmittää.
Nuo kommentit tulee hiukan hihasta kun ei ihan ole varmuutta tuosta sun nykyisestä kytkennästä, menee hiukan arvaukseksi.
-
täytyi käydä kellarissa katsomassa malli on siis JÄSPI GTV 270-35, olen kirjoittanut nimen väärin monesti... :( vaihtoventtiiliä ei ole, vipuventtiilillä kuristetaan jäspiin menevää vettä niin että kiertää muualla talossa varmasti, kyllä tuon käyttöveden varmaan saa kuumemmaksi jollain uudella varaajalla mutta jos taas artisti maksaa niin menee yli kipurajan...ks ensimmäinen viesti. .... (GTV 270-35 )
varaajassa on vain yx vesitila, eli sen lämmönnosto vastuksella nostaa koko verkon lämpöä jos ei ole mitään lisälaitetta jolla kierron koko taloon vois estää. taitaa olla hankala toteuttaa...
-
vaihtoventtiiliä ei ole, vipuventtiilillä kuristetaan jäspiin menevää vettä niin että kiertää muualla talossa varmasti
Kyllä toi varaajan lataus/lämmitys kannattaa tehdä vaihtoventtiilillä.Silloin lämpöjohtoverkossa voi olla matalampi lämpötila ja kun käyttövettä/varaajaa lämmitetään niin vaihtoventtiili kääntää siksi aikaa lämmityskierron varaajalle.Silloin lämpöpumpun hyötysuhde paranisi kun patteriverkkoon riittäisi alhaisempi lämpötila.Kuinka lämmintä muuten Nibe 1150 esitteissä luvataan maksimilämpötilaksi?
-
täytyi käydä kellarissa katsomassa malli on siis JÄSPI GTV 270-35, olen kirjoittanut nimen väärin monesti... :( vaihtoventtiiliä ei ole, vipuventtiilillä kuristetaan jäspiin menevää vettä niin että kiertää muualla talossa varmasti, kyllä tuon käyttöveden varmaan saa kuumemmaksi jollain uudella varaajalla mutta jos taas artisti maksaa niin menee yli kipurajan...ks ensimmäinen viesti. .... (GTV 270-35 )
varaajassa on vain yx vesitila, eli sen lämmönnosto vastuksella nostaa koko verkon lämpöä jos ei ole mitään lisälaitetta jolla kierron koko taloon vois estää. taitaa olla hankala toteuttaa...
Jep 35L/min kierukka siis, tuolla ei kyllä tehdä ihmeitä, täällä on sarjassa 2x45L/min kierukat eivätkä ne ole mitkää ihmeelliset MLP käytössä. 35L/min on toiminutkin varmaa kun on korkea lämpö.
Kuulostaa että siellä on 3-tie venttiili jolla jaetaan menovesi lämpöverkostoon ja GTV:lle, jos noin niin ei kuulosta hjyvältä. Aina siis tuupataan sitä 55C vettä GTV:n määräämänä. Mitähän sinne lattioihin menee?
Kyllä nyt pitäis laittaa se vaihtoventtiili käyttöön ja uusi lisävaraaja, meninasin ottaa linkin niben sivuille muttei siellä taida olla tätä erillisvaraajaa jossa kierukalla lämpö sisään, tuollainen tietääkseni on olemassa.
Kai tuohon GTV:kin saa korjaussarjan kierukkaan, eli isompi tilalle, nekin kyllä maksaa melkein varaajan hinnan ne isot kierukat.
Onko tuo jonkun LVI-puljun suunnittelua?
-
voiko lämpöjohtoverkossa olla matalampi lämpö kuin 55c, en tiedä ? muistaakseni 1150 max on 65c.
ei ole 3tievenaa eikä muitakaan . koneelta yksi lähtö ja yksi paluu, lähdöstä T haaralla Jaspiin ,siinä vipuventtiili jolla saa säätää jäspiin menevää pienemmäksi tai anta mennä täysill 28 mm kuparista. Jäspistä T haaralla paluu kierron paluu putkeen. Jäspiin menoventtiili on vaan vähän auki että talon lämmityseen menisi mahdollisimman paljon Jaspille silti riittäen. jäspi ei sanottavasti jäähdy suihkun aikana eli vipuventtiili on oikeassa asennossa.
Gtv hen ei ilmeisesti ole saatavissa isompaa kierukkaa.
luulen myös ettei ole muuta keinoa kuin uusi lisäsäiliö tehokkaammalla kierukalla, jää nähtäväki ett kuka maksaa, olen tilannut toimivan systeemin ja hinta on silloin ok
-
voiko lämpöjohtoverkossa olla matalampi lämpö kuin 55c, en tiedä ? muistaakseni 1150 max on 65c.
ei ole 3tievenaa eikä muitakaan . koneelta yksi lähtö ja yksi paluu, lähdöstä T haaralla Jaspiin ,siinä vipuventtiili jolla saa säätää jäspiin menevää pienemmäksi tai anta mennä täysill 28 mm kuparista. Jäspistä T haaralla paluu kierron paluu putkeen. Jäspiin menoventtiili on vaan vähän auki että talon lämmityseen menisi mahdollisimman paljon Jaspille silti riittäen. jäspi ei sanottavasti jäähdy suihkun aikana eli vipuventtiili on oikeassa asennossa.
Gtv hen ei ilmeisesti ole saatavissa isompaa kierukkaa.
luulen myös ettei ole muuta keinoa kuin uusi lisäsäiliö tehokkaammalla kierukalla, jää nähtäväki ett kuka maksaa, olen tilannut toimivan systeemin ja hinta on silloin ok
Kuinka nuo menovedensäätö pattereille ja lattioille on tehty?
Ei GTV:hen välttämättä ole mallistossa isompaa kierukkaa mutta ei se silti tarkoita etteikö siihen saisi, on se kumminki niin iso pönttä. On niitä kaikenlaisia tuplakierukoita sun muita.
Aika ihmeelliseltä tuo systeemi kuulostaa, oikeinko se oli toimittajan vastuulla kaikki "avaimet käteen"... onko viimene lasku maksettu jos ei niin älä maksa enenkuin o toimiva.
-
en tunne vielä tuon laitteen hienouksia, ulkoisia antureita ei ole muualla kuin pihalla, voisiko pumputkin olla invertteriohjattuja myöskin? voisiko saada tietonsa paluukierrosta?
kompura tuottaa sen minka vesi kierto pyytää,... paljon vielä on itsellä opiskeltavaa.
avaimet käteen, laskusta paaaaljon maksamatta :)
systeemi on parilla vipuhanalla muutettavissa takaisin pellettilämmitykselle, sen vuoksi jotkut ratkaisut saattaa kuulostaa erikoiselle.. kun joskus talo laitetaan myyntiin niin se saattaa olla jonkinlainen myyntivaltti kun on MLP-, pelletti- ja sähkölämmitys...
-
voiko lämpöjohtoverkossa olla matalampi lämpö kuin 55c, en tiedä ? muistaakseni 1150 max on 65c.
ei ole 3tievenaa eikä muitakaan . koneelta yksi lähtö ja yksi paluu, lähdöstä T haaralla Jaspiin ,siinä vipuventtiili jolla saa säätää jäspiin menevää pienemmäksi tai anta mennä täysill 28 mm kuparista. Jäspistä T haaralla paluu kierron paluu putkeen. Jäspiin menoventtiili on vaan vähän auki että talon lämmityseen menisi mahdollisimman paljon Jaspille silti riittäen. jäspi ei sanottavasti jäähdy suihkun aikana eli vipuventtiili on oikeassa asennossa.
Gtv hen ei ilmeisesti ole saatavissa isompaa kierukkaa.
luulen myös ettei ole muuta keinoa kuin uusi lisäsäiliö tehokkaammalla kierukalla, jää nähtäväki ett kuka maksaa, olen tilannut toimivan systeemin ja hinta on silloin ok
moros,
Lueppa 1150 asennusohje ja tsekkaa onko sinulla ohjeen mukaisesti ulkoinen vaihtoventtiili joka siis tarvitaan jos järkevällä tavalla halutaan tehdä käytövettä (kuten esim. 1145 ja kaikki vaihtoventtiilikoneet tekee), ellei sitten tosiaan ole tarkoitus pitää kesää-talvea isoa varaaja yli +50 asteessa jossa kierukalla lämmitetään käyttövesi ja josta shuntataan menovesi lämmityspiiriin.
http://www.nibeonline.com/pdf/031225-1.pdf
sivulta 14
Käyttövesiohjaus”-lisävarusteen avulla FIGHTER 1150 voi
priorisoida käyttöveden tuotannon vaihtelevaa lauhdutusta
käyttävissä järjestelmissä.
sivulta 23
VXV Vaihtoventtiili Sisältyy lisävarusteeseen VST 11
Sivulta 36
Käyttöveden lämpötilan ohjaus VST 11
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Lisavarusteet/VST-111/
-
pakko kai on pitää varaajassa ympäri vuoden lämpö päällä, eli mlp pyörii...mistäs muualta saatais käyttö vesi? kesäksi kierto taloon suljetaan vipu venttilillä.
-
en tunne vielä tuon laitteen hienouksia, ulkoisia antureita ei ole muualla kuin pihalla, voisiko pumputkin olla invertteriohjattuja myöskin? voisiko saada tietonsa paluukierrosta?
kompura tuottaa sen minka vesi kierto pyytää,... paljon vielä on itsellä opiskeltavaa.
avaimet käteen, laskusta paaaaljon maksamatta :)
systeemi on parilla vipuhanalla muutettavissa takaisin pellettilämmitykselle, sen vuoksi jotkut ratkaisut saattaa kuulostaa erikoiselle.. kun joskus talo laitetaan myyntiin niin se saattaa olla jonkinlainen myyntivaltti kun on MLP-, pelletti- ja sähkölämmitys...
Kuulostaa kovasti siltä ettei tuota systeemiä ole vielä yritetty optimoida MLP käyttöön... se on vain laitettu tuohon pelletin "kylkeen" yrittämättä muuttaa kokonaisuutta MLP:n ehdoilla.
Kun sulla on siellä pattereita ja lattioita lämmitettävänä niihinhän noin yleensä tuupataan erilämpöistä menovettä, tässä tapauksessa kuulostais olevan samassa piirissä, eikö niissä ennen muka ollut shunttausta?
Yksi ihmetys kanssa kun jätit sen pelletin sinne kun halusit talkkarinhommista eroon...? Olisit heivannut pois olis syteemi yksinkertaistunut ja tilaakin olisit saanut. Olen sitä mieltä että se ei välttämättä ole myyntivaltti tommonen sekalämmitys.
No sillä maksamattomalla laskulla voit saada jotain tapahtumaan
Patteritermostaatitkin varmaan on edelleen entisellään säädössä mukan, kun ne MLP:llä yleensä avataan sepposen selälleen.
Tuossa taitaa olla kovinkin monta asiaa joka pitäis vielä muuttaa.
-
erillistä sunttia ei ole koskaan ollut lattia/patteri verkossa, patteri/lattia termostaatit hoitaa sen moitteetta. ainoa suntti on ollut keskuslämmityskattilan lähdössä.
Tilan vuoksi ei tarvinnut purkaa, kysymyksessä ei ole seka lämmitys, valittavissa on kaksi erillistä lämmitysmuotoa.
patteritermarit ei varmaan ole entisissä säädoissään.
hienosätöjä haetaan vielä vuo´sia.
meillä ei ole mitään ongelmaa lämmityksen kanssa, kaikki tilat on miellyttävän lämpimiä, ainoastaan lämmintä käyttövettä ei tule riittävästi johtuen liian pienestä kierukasta .
-
pakko kai on pitää varaajassa ympäri vuoden lämpö päällä, eli mlp pyörii...mistäs muualta saatais käyttö vesi? kesäksi kierto taloon suljetaan vipu venttilillä.
En ole mikään LVI-expertti mutta mitä nyt tuli näihin härveleihin tutustuttua kun omaa hankin niin semmonen ongelma tuossa sinun systeemissä on että sun MLP säätyy tällä hetkellä vain ulkolämpötilan mukaan eli kun ilmat lauhtuu niin sulla menee lämpökäyrän mukaisesti viileämpää vettä lämmityspiiriin ja sitten se käyttövesi ei lämpeä senkään vertaa kuin se pakkasilla tekee (ellet sitten tosiaan säädä lämpökäyrän sellaiseksi että sinne menee kesälläkin semmonen +50 asteinen vesi).
Toinen juttu on se että nibe MLP lämmittää lämmitysveden sykleissä eli asteminuuttejen mukaan, tarkoittaa sitä että vaikka esim. olet suihkussa ja käyttövesivaraaja alkaa jähtymään niin systeemisi reagoi siihen (ja kompura käynnistyy) vasta kun asteminuutit niin sanoo (ellei sitten tuossa invertterikoneessa ole joku eri logiikka), ei varaajan lämpötila koska systeemi ei seuraa KV- varaajan lämpötilaa nyt laisinkaan.
Ehkä tuon systeemin saa jotenkin pelaamaan kun laittaa lämpökäyrän ylös ja asteminuutit pieneksi/säätäää koneen käynnistymään kun menoveden lämpötila vähänkään laskee (ja isommat kierukat varaajaan) mutta se ei tosiaankaan ole esim. hyötysuhteen ja varmaan pumpun elinikäodotuksen kannalta viisasta.
-
Eikö kunnon käyttövesivaraaja nyt kumminkin olisi se parahin ratkaisu? Vaihtovena siihen mukaan sitten vaaditaan. Onhan tuo vähän haasteellinen noin toteutettuna.
Jos tehoja haluat irti systeemistä niin kaikki termarit auki ja ouman säätään erikseen lattiakiertoa, jos ne kierrot vaan on erilliset? Vähintään patteritermarit auki ja lämpökäyrää alaspäin sitten kun on tuo käyttövesipuoli kunnossa.
-
erillistä sunttia ei ole koskaan ollut lattia/patteri verkossa, patteri/lattia termostaatit hoitaa sen moitteetta. ainoa suntti on ollut keskuslämmityskattilan lähdössä.
Tilan vuoksi ei tarvinnut purkaa, kysymyksessä ei ole seka lämmitys, valittavissa on kaksi erillistä lämmitysmuotoa.
patteritermarit ei varmaan ole entisissä säädoissään.
hienosätöjä haetaan vielä vuo´sia.
meillä ei ole mitään ongelmaa lämmityksen kanssa, kaikki tilat on miellyttävän lämpimiä, ainoastaan lämmintä käyttövettä ei tule riittävästi johtuen liian pienestä kierukasta .
Onko (edelleen lienee paikallaan) se keskuslämmitys shuntti käsi vai automaatti?
Oletko saanut toimittajalta LVI kytkentäkuvaa?
Toimitukseenhan kuuluu tietysti dokumentit tehdyistä kytkennösitä, kiinnostais nähdä, ku ei oikein ymmärrä puolimaallikkona kuinka tuo voi toimia talvet-kesät!
-
pakko kai on pitää varaajassa ympäri vuoden lämpö päällä, eli mlp pyörii...mistäs muualta saatais käyttö vesi? kesäksi kierto taloon suljetaan vipu venttilillä.
En ole mikään LVI-expertti mutta mitä nyt tuli näihin härveleihin tutustuttua kun omaa hankin niin semmonen ongelma tuossa sinun systeemissä on että sun MLP säätyy tällä hetkellä vain ulkolämpötilan mukaan eli kun ilmat lauhtuu niin sulla menee lämpökäyrän mukaisesti viileämpää vettä lämmityspiiriin ja sitten se käyttövesi ei lämpeä senkään vertaa kuin se pakkasilla tekee (ellet sitten tosiaan säädä lämpökäyrän sellaiseksi että sinne menee kesälläkin semmonen +50 asteinen vesi).
____ riippuen tietenkin kierukan rakenteesta mutta paljonko lämmön pitäis kesällä olla että suihkulle riittäis lämpö'?---
--------------------------------------------------------------------------------
Toinen juttu on se että nibe MLP lämmittää lämmitysveden sykleissä eli asteminuuttejen mukaan, tarkoittaa sitä että vaikka esim. olet suihkussa ja käyttövesivaraaja alkaa jähtymään niin systeemisi reagoi siihen (ja kompura käynnistyy) vasta kun asteminuutit niin sanoo (ellei sitten tuossa invertterikoneessa ole joku eri logiikka), ei varaajan lämpötila koska systeemi ei seuraa KV- varaajan lämpötilaa nyt laisinkaan.
----
nyt tilanne on se että kun kuumaa päästää täysillä niis se ei vaikuta poilerin poistoveden lämpötilaan mainittavasti, eli kierukka ei hdi varautumaan. en usko että inv. koneessa on mitään eri logiikkaa ...
----------------------------------------------------------------------------
Ehkä tuon systeemin saa jotenkin pelaamaan kun laittaa lämpökäyrän ylös ja asteminuutit pieneksi/säätäää koneen käynnistymään kun menoveden lämpötila vähänkään laskee (ja isommat kierukat varaajaan) mutta se ei tosiaankaan ole esim. hyötysuhteen ja varmaan pumpun elinikäodotuksen kannalta viisasta.
---tuostä täytyy jutella asentajan kanssa
--------------
-
erillistä sunttia ei ole koskaan ollut lattia/patteri verkossa, patteri/lattia termostaatit hoitaa sen moitteetta. ainoa suntti on ollut keskuslämmityskattilan lähdössä.
Tilan vuoksi ei tarvinnut purkaa, kysymyksessä ei ole seka lämmitys, valittavissa on kaksi erillistä lämmitysmuotoa.
patteritermarit ei varmaan ole entisissä säädoissään.
hienosätöjä haetaan vielä vuo´sia.
meillä ei ole mitään ongelmaa lämmityksen kanssa, kaikki tilat on miellyttävän lämpimiä, ainoastaan lämmintä käyttövettä ei tule riittävästi johtuen liian pienestä kierukasta .
Onko (edelleen lienee paikallaan) se keskuslämmitys shuntti käsi vai automaatti?
Oletko saanut toimittajalta LVI kytkentäkuvaa?
Toimitukseenhan kuuluu tietysti dokumentit tehdyistä kytkennösitä, kiinnostais nähdä, ku ei oikein ymmärrä puolimaallikkona kuinka tuo voi toimia talvet-kesät!
--------------
Keskuslämmitys käsisuntti on paikallaan muttei käytössä koska kk kattila on erotettu hanoilla verkosta.
lvi kuvaa ei ole ,varmaan vois pyytää asentajalta, kunhan saa systeemin toimimaan.
-
lvi kuvaa ei ole ,varmaan vois pyytää asentajalta, kunhan saa systeemin toimimaan
Tuo kuulostaa semmoselta kohteelta että parempi olisi ensin tehdä suunnitelma ja kuvat ja sitten käytännön toteutus...
Sinuna vaatisin sen vaihtoventtiili lisävarusteen jotta sitten pumppusi pystyy tekemään tarpeen mukaan joko käyttövettä tai lämmitysvettä, ja siis tekee lämmityksen ulkolämpötilan ohjaaman (lämpökäyrä) ja käyttöveden KV- varaajan lämpötilan perusteella, eli sinne varaajaasi pitää passeliin paikkaan laittaa sensori joka kytketään nibeen.
Niin tai näin niin joka tapauksessa tarvit sinne isomman kierukan. niben oma kierukallinen varaaja esim. VPB-300 toimii niin päin että käyttövesi on säiliössä ja kierukassa kiertää pumpun lämmittämä vesi joka siis lämmittää käyttöveden mutta pitäisi kait sen niinkin toimia kuin siinä olemassa olevassa varaajassasi kun vaan ne kierukat mitoitetaan sen mukaan että varaajan vesi on +45-+50 asteista ja sensori laitetaan passeliin paikkaan varaajassa ja säädöt pumpusta kohdilleen.
-
lvi kuvaa ei ole ,varmaan vois pyytää asentajalta, kunhan saa systeemin toimimaan
Tuo kuulostaa semmoselta kohteelta että parempi olisi ensin tehdä suunnitelma ja kuvat ja sitten käytännön toteutus...
Sinuna vaatisin sen vaihtoventtiili lisävarusteen jotta sitten pumppusi pystyy tekemään tarpeen mukaan joko käyttövettä tai lämmitysvettä, ja siis tekee lämmityksen ulkolämpötilan ohjaaman (lämpökäyrä) ja käyttöveden KV- varaajan lämpötilan perusteella, eli sinne varaajaasi pitää passeliin paikkaan laittaa sensori joka kytketään nibeen.
Niin tai näin niin joka tapauksessa tarvit sinne isomman kierukan. niben oma kierukallinen varaaja esim. VPB-300 toimii niin päin että käyttövesi on säiliössä ja kierukassa kiertää pumpun lämmittämä vesi joka siis lämmittää käyttöveden mutta pitäisi kait sen niinkin toimia kuin siinä olemassa olevassa varaajassasi kun vaan ne kierukat mitoitetaan sen mukaan että varaajan vesi on +45-+50 asteista ja sensori laitetaan passeliin paikkaan varaajassa ja säädöt pumpusta kohdilleen.
Tommosta VPB-300 ei ollut niben sivuilla, VPB-500 siellä oli ja jossain tommosessa oli VPB-200 malli...http://www.nibeonline.com/pdf/M10797-2.pdf.
8h Porukka joten vettä varmaan menee...pumpulle 1150 se ei sinänsä ole onkelma, olosuhteet vaan pitää järjestää oikeiksi maalämmön ehdoilla ottaen huomioon sen pelletin. Jos ajattelee pelkkää MLP:tä tämmönen VPB olis varmaan ok, mutta se pelletti siihen....hmmmm. MLP+Pelletti yhdistelmällä varmaan joku 500L lämmitysvaraaja kunnon kierukoilla saattais olla oikea ratkaisu. Ja vielä patteri ja lattialämmitys pitäis laittaa kunnon säätöjen perään.
Kuulostais tosiaan että suunnittelusta on nyt lipsuttu...ja on vaan tehty jotain...tarttis tehrä niinku lainatussa viestissä alussa oli.
-
alkuperäinen virhe tuli kun ei tiedetty, myyjä enkä minä että Jäspi ei toimi ml ssä matalan lämpötilan vuoksi. Muutenhan tätä keskustelua ei tarvisi käydä..Pelletiä kun käytettiin niinse toimi mainiosti. Myt pitää miettiä miten tilanne korjataan, helpoin olisi laittaa ml matalalämpöön sopiva käyttöveden tuottaja rinnalle. MUTTA maksajasta aloitetaan keskustelut tänään.
Lattia / patteri putkia on lähes mahdoton vetää erilleen, Talo on vm 195?, laajennettu moneen kertaan ja moneen suuntaan. valtaosa putkista täytyis vetää uudelleen jos kaikki laittais tukin perään. Alun perin lähdöt ollut 3 " , siihen aikaan vapaalla kierrolla..
Luonnollisesti asentaja suunnítteli ja mietti systeemin toteutuksen ennen asennuksia, Kaikkihan toimii lukuun ottamatta tuota käyttövettä, Virallista kuvaa vaan ei ole tehty.
-
En halua aiheuttaa mielipahaa pumppunsa jo hankkineille.
Haluan varoittaa hankintaa suunnittelevia.
Lämpöpumppumarkkinoilla on monenlaista yrittäjää.
Suuri osa on varmasti ihan rehellisiä.
Joukossa on myöskin sellaisia, joille tärkeintä on saada kaupat ja voitot kotiin, muusta ei sitten niin väliä.
Useimmiten on kuitenkin vika siinä, että kauppias on liiaksi optimisti ja uskoo, että kyllä ne asiat sitten hoituu kuntoon, kun tehdään asennustyö.
Asiakas luottaa kauppiaaseen. Asiakkaan tietämys on tavallisesti vieläkin vähäisempää, kuin myyjän. Asiakas odottaa kuitenkin edullista, mutta silti toimivaa ratkaisua. Joskus odotukset voivat olla epätodellisen suuriakin.
Myydään kaikenlaisia ratkaisuja, jota kaikki eivät toimi. Asiakas ei ainakaan ole tyytyväinen.
Tavallinen lattialämmitysprojekti on aika turvallinen ja helppo hankinta. Se yleensä onnistuu aina.
Kunhan vain mitoitetaan keruupiiri ja pumpun teho oikein.
Sopiva pumppu siihen on vaihtoventtiilikone.
Lähes kaikkien valmistajien, niin suomalaisten, ruotsalaisten, kuin saksalaistenkin ohjelmassa löytyy vaihtoventtiili-, eli ns. ruotsalaispumppuja.
On jo huomattavasti suurempia riskejä, kun hankitaan maalämpöpumppu patterilämmitteiseen taloon. Mille kiertoveden lämpötilalle patterit on mitoitetut?
Maalämpöpumppu ei tuota yli 55 asteista kiertovettä.
On pumppuja, jotka eivät tuota yli 50 asteistakaan.
Patteritaloon hankitaan monesti vaihtoventtiilikone, jonka toimintaperiaate on tässä (http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=1&View=Pulse).
Kuten kaaviokuvasta nähdään, siinä ei ole lainkaan varaajatilavuutta pattereissa kiertävälle vedelle.
Tarvitaan lisä varaaja.
Siihen valitaan hintasyistä liian pieni varaajatankki.
Koneesta tulee tiheään käynnistyvä pätkäkäyntikone. Sellaisen kompressori on lyhytikäisempi.
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on hyvä ja valmis ratkaisu patteritaloon.
Tämä toimii samalla periaatteella, kuin tavallinen keskuslämmityslaite. Patteriverkkoon menee jatkuvasti tasalämpöistä kiertovettä.
Verkosto ei napsu.
Lämmin käyttövesi on oma ongelmansa. Monissa kompaktipumpuissa on alle 200 litrainen käyttövesivaraaja. Sen vesi ei riitä ammekäyttöön tai muutoin suurempaan lämpimän veden kulutukseen. Pitäisi valita pumppu, jossa suurempi käyttövesivaraaja. Ns. suomalaispumppu, eli tulistusvaraajapumppu (http://kuva.termiitti.com/image/15064.jpg) on hyvä kohteisiin, joissa lämpimän käyttöveden tarve on iso.
Kun on kyseessä vähänkin vaativampi hankintakohde, olisi aina syytä turvautua puolueettomaan, asiaa tuntevaan suunnittelijaan. Se maksaa vähän, mutta säästää monilta harmeilta.
-
Kun tuo "eekoon" Nibe 1150 on invertteripumppu niin onhan sillä mahdollista tuottaa lämpöjohtoverkkoon sopivaisen lämmintä kiertovettä ilman erillistä varaajaa tai hullunkiertoa.
Putkikytkennäthän on jo nyt kokolailla tuon Niben ohjeen mukaiset paitsi että vaihtoventtiili puuttuu.
Jos "eekoo" vaikka esittäisi putkimiehelle että asentaisi lämpöpumpulta lähtevään putkeen vaihtoventtiilin siihen T-haaran tilalle mistä nyt varaajan vesi haaroittuu.
Ei siinä pitäisi sen isompaa muutosta tarvita.
Kun käytössä on vaihtoventtiili niin varaajan lämmön voisi nostaa vaikka +65 asteeseen jos manuaalin arvot pitää paikkansa,saattaisi lämmin käyttövesi alkaa riittämään.
Vaihtoventtiilin(sähköllä ohjattu 3-tie venttiili) toiminta on suunnilleen siten että kun varaajan lämpö laskee alarajalle niin vaihtoventtiili kääntää koko lämpöpumpun tuoton varaajalle ja yleensä maksimiteholla nostaa varaajanveden lämpötilan +65 asteeseen.Tämä käy hetkessä noin tehokkaalla lämpöpumpulla.
Kun varaaja on lämmennyt asetuslämpötilaan niin vaihtoventtiili kääntää lämpöpumpun menoveden lämpöjohtoverkonpuolelle ja alkaa lämmittämään sitä.
Koska lämpöjohtoverkossa yleensä on alhaisempi lämpötila kuin käyttövesivaraajassa niin samalla lämpöpumppu pienentää tehoaan ja menoveden lämpötilaa .
Lämpöjohtoverkkoon menisi siten vain tarvittavan lämmintä vettä jatkuvasti jos Nibe 1150:n invertteriohjaus toimii.
Periaatteessahan invertteripumppu pyörii jatkuvasti jos lämmöntarvista on ja säätää portaattomasti pumpun antotehoa kierroslukua muuttamalla lämmöntarpeen mukaan ;)
http://www.nibeonline.com/pdf/031225-1.pdf
(http://i8.aijaa.com/b/00937/7290560.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7290560.jpg)
-
joo, tänään kävi myyjän edustaja paikalla ja olin itse yhteydessä niben maahantuojan edustajaan , molemmat oli asiallisia. Nibelle olisi pitänyt soittaa jo ennen kaupan tekoa...jatkossa tosiaan laitetaan tuo vaihtoventtiili, miksi ei laitettu jo asennus vaiheessa jää varmaan mysteeriksi, sitten tuo jäspin riittävyys, mahtaisko suihkuvesi riittää jos menevä vesijohtovesi lämmitettäis jossain pienemmssä varaajassa pattereista palaavalla vedellä esim. jotain +20 ennen kuin se menisi jäspiin, tämä taitaa olla edullisin vaihtoehto jos vaan toimisi....
-
joo, tänään kävi myyjän edustaja paikalla ja olin itse yhteydessä niben maahantuojan edustajaan , molemmat oli asiallisia. Nibelle olisi pitänyt soittaa jo ennen kaupan tekoa...jatkossa tosiaan laitetaan tuo vaihtoventtiili, miksi ei laitettu jo asennus vaiheessa jää varmaan mysteeriksi, sitten tuo jäspin riittävyys, mahtaisko suihkuvesi riittää jos menevä vesijohtovesi lämmitettäis jossain pienemmssä varaajassa pattereista palaavalla vedellä esim. jotain +20 ennen kuin se menisi jäspiin, tämä taitaa olla edullisin vaihtoehto jos vaan toimisi....
No vaihtovena kuulostaa hyvältä...
En usko että riittää, 8h oli kumminkin kuluttamassa! Se 35L kierukka vaan yksinkertaisesti on pieni. Vai tuliko jotain uutta että se jäspi tulisi paljon kuumemmaksi sillä vaihtoventtiilillä?
Kun nyt tulee se vaihtoventtiili ja tehdään käyttövettä niin usein on käynyt niin että patterit naksuu kun niihin ei työnnetä lämpöä tänä aikana, tulee isot lämpöelämiset. Usein niihin tulee puskurivaraaja väliin, se Jäspi vois olla ok siihen ja sillä kierukallla LKV esilämmitystä. Siihen LKV tuottoon antiLVI-miehenä kyllä laittaisin jotain parempaa. Ja sitten vielä se sinun pelletti!
Jotain selkeää suunnitelmaa tarvittais kokonaisuuteen ja mielellään tarvitsisit sen paperilla ennekuin syöksytään kuluttamaan tunteja ja osia.
-
mites kylmä pellettikattila liittyy tähän? jos pellettiä joskus käytetään vaihtoehtona ML:lle niin pelletillä lämmitettty vesi ohjataan vipuhanoilla samaan pönttön josta otetaan suihkuvesi... noin mun mielestä..
jos "eteen" laitetaan toinenkin varaajapönttö jolla 35 L kierukka tilavuus esim tuplataan ja VV nostaa molempien pönttöjen lämmön kuteen kymppiin. Tietenkin toinen mahdollisuus olisi Jäspi ulos ja vaikka Nibe ?PB 500 tilalle , se vaan maksa parisen tonnia, voi olla vaikea saada samaan hintaan...
-
mites kylmä pellettikattila liittyy tähän? jos pellettiä joskus käytetään vaihtoehtona ML:lle niin pelletillä lämmitettty vesi ohjataan vipuhanoilla samaan pönttön josta otetaan suihkuvesi... noin mun mielestä..
jos "eteen" laitetaan toinenkin varaajapönttö jolla 35 L kierukka tilavuus esim tuplataan ja VV nostaa molempien pönttöjen lämmön kuteen kymppiin. Tietenkin toinen mahdollisuus olisi Jäspi ulos ja vaikka Nibe ?PB 500 tilalle , se vaan maksa parisen tonnia, voi olla vaikea saada samaan hintaan...
No se pelletti ei minun mielestä pitäis kuulua ollenkaan, myisin naapurille hyvällä hinnalla, mutta kun sen meinaat jättää niin juohevasti se siihen pitäis saada sitten päälle siihen syteemiin, tai toisaalta kun saat MLP:n kuntoon hävität sen kumminkin 2v kuluttua sen pelletin ;).
Ne varaajat siten että se Jäspi puskurivaraajaksi (kelluva lauhdutus) lämmityspiiriin+LKV esilämmitys (vaihtoventtiilin asennolle A). Se uusi/toinen varaaja pelkän LKV:n tekoon (vaihtov. asento B). Eli niinku lämmitetään "A" TAI "B", molempia ei voi yhtäaikaa lämmittää.
Sitä minä vielä imehtelen millä sulla on estetty ettei lattioihin mene liian kuumaa vettä, lattialämmitykset kun ei kestä korkeita lämpöjä.
Tuo 2000e on kyllä joku ovh...
-
Kattila jossa viimeksi on poltettu pellettiä ( aluksi 50-60 luvuilla klapeja, sitten 70-80-90 luvuilla öljypoltin ja viimeksi papanaa) on vm -54 valurauta högfors eli laitettu taloa rakentaessa, taitaa mlp olla jo vanhanaikaista ja Nibe käytetty loppuun kun hökvors vielä pelittää, sitä ei ihan pikkusyystä pureta,
Högfors on syöttänyt lattioihin (kin) jo parikymmentä vuotta kuumempaa kuin mitä mlp pystyy tuottamaan , mutta ollaan rauhallisia, kyllä tämä jotenkin järjestyy nyt kun on monta kokkia myyjän puolelta :)
-
tuo Roorin ehdotus on minustakin järkevä eli se nykyinen jäspisi puskurivaraajaksi ja käyttöveden esilämmittäjäksi, sitten se niben vaihtoventtiili lisävaruste ja varsinaiseksi käyttöveden varaajaksi joku noista alla mainituista, nuo hintatiedot/tarjoukset siis loppukesästä, itse otin VPB-300 cu koska VPB-300 RST toimitus olisi mennyt lokakuulle, noita kaikkia siis oli LVI- liikkeiden/jälleenmyyjien kautta tarjolla.
Tuo VPA200/300 olis sikäli helppo tapaus että sille näyttäs löytyvän 1150 manuaalista säätöarvot, mutta kokeilemalla löytyy varmasti varaajalle kuin varaajalle (eli tulevan ja palaavan lämmitysveden ero pitäisi olla 8-10 astetta ainakin nibe 1145 asennusohjeen mukaan).
VPA200/300 1390€ (taloon.com oli sama hinta)
VPB-200RST 1000€
VPB-300cu 1550€
VPB-300RST 1500€
VPB-500RST 1970€
VPB-300:ssa on paikat lämpötila-anturille keskellä ja ylhäällä mutta vain sitä keskellä sijaitsevaa anturia käytetään KV- lämmittämisen ohjaukseen, ylhäällä oleva anturi laitettiin minulla paikalleen ihan vain mielenkiinnosta koska halusin nähdä myös varaajan yläosan lämpötilan (nibe 1145:ssa on siihen mahdollisuus koska siinä useampia tuloja ja huoltovalikossa näkyy tiedot sitten kun tulo aktivoitu).
-
jos toteutus tehäis niben maahantuojan mukaan niin se olisi 1150 + VPB 500, ymmärtääkseni tuossa 500:ssa ei ole kuin 1 vesitila eli ei mitään puskurisäiliötä. ( tämä on mutua) Uskon vankasti :D 1150:n tehoon että se on niin nopea ettei talo ehdi pahasti jäähtyä kun se lataa yhtäaikaa VVllä vaikka 2 pönttöä , jäspin ja toisen n. samankokoisen yht. jotain 500L max lämpöön, noissa kahdessa pöntössä olisi yht. yli 100 litraa kierukka tuotto ku sen nyt jäspillä on 35L , jäspiin saa Kokkolasta erikois tilauksesta n 60L kierukan ....Jos olen väärässä niin myönnän sen ::)
-
jos toteutus tehäis niben maahantuojan mukaan niin se olisi 1150 + VPB 500, ymmärtääkseni tuossa 500:ssa ei ole kuin 1 vesitila eli ei mitään puskurisäiliötä. ( tämä on mutua) Uskon vankasti :D 1150:n tehoon että se on niin nopea ettei talo ehdi pahasti jäähtyä kun se lataa yhtäaikaa VVllä vaikka 2 pönttöä , jäspin ja toisen n. samankokoisen yht. jotain 500L max lämpöön, noissa kahdessa pöntössä olisi yht. yli 100 litraa kierukka tuotto ku sen nyt jäspillä on 35L , jäspiin saa Kokkolasta erikois tilauksesta n 60L kierukan ....Jos olen väärässä niin myönnän sen ::)
Juu VPB500:ssa on vain yhtä vettä eli sitä hanoista tulevaa kuumaa... 1150 lämmittäisi sen kierukan avulla. Eikä se hanavesi mitään puskurisäiliöö tarvi, puskurisäiliöitä käytetään yleensä MLP:n ja lämmityspiirin välissä (patterit) estämässä patteri napsuntaa ja lämmityskatkoa kun 1150/VV:lla tehdään sitä käyttövettä.
[1150]--------->[Puskuri (jäspi) ]-------->{patterit}--->\
\<-(P)------------/ \<--------(P)----------------------/
Tuohon tapaan...aika huono kuva, mutta kun tänne ei viitsi alkaa parempaa laittamaan ku se on tunnetusti niin vaikeeta.
Haaveilitko nyt siis laittaa 2 pönttöö pelkästään sille hanaveden puolelle, Jäspi+joku vastaava?
Mitä maksaa 60L kierukka tuohon, asennettuna?
-
sen kyllä ymmärrän ettei hanavesi tarvitse puskuria eikä sitä ole kukaan laitamassakaan, eikös roori ja hööhöö tarkoita lämmitysvesi puskuria vai ymmärsinkö väärin? Siis tarkoitin ett eikös 1150 ole niin tehokas että se lämmittää nopeasti kumman tahansa " verkoston" ettei jäähtymista paljoa ehdi toisessa tapahtua. Ja eihän Niben ehdottamassa systeemissäkää 1150+VPB500 ole puskuria ( anteeksi kun toistan edelistä kirjoitustani)
Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L. Tämä on siis myyjän ratkaisu joka tuntuu järkeenkäyvältä, Ison kierukan hintaa en tiedä koska tiedän,uskon,luulen,toivon että sen ja muutokset maksaa joku muu kuin minä...
-
Kyllä siinä tehoja riittää siinä 1150:ssä, mutta lämpöelämistä kerkee kyllä kanssa tapahtumaan...riippuu niin monesta asiasta siinä sun verkossa.
Tyrkyttääkö nibe sitä Jäspiä siihen hanavedentuottoon ja lisäksi vaihtais 60L kierukan siihen?
Eikös tuo VPB500 jo ala riittämään muutenkin jo käyttövesipuolelle?
Tarkistuksen vuoksi...tarkoitatko täällä mitä:?
"Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L"
Onko sulle siis kerrottu että tuolla yhdistelmällä saa käyttövesituotoksi 100L/min
Eikä se 60L kierukka taida mikään erikoistuote olla kun tällaiset löytyy Akvalta:
5210120.AKVA LK 35.90kW.160 mm.750 mm.NS 25.35 l/min
0000000.AKVA LK 45.120kW.160 mm.950 mm.NS 20.45 l/min
5210125.AKVA LK 60.150kW.160 mm.1250 mm.NS 25.60 l/min
Eli kaikki samoilla mitoilla muuten mutta pituus muuttuu... siis 35/45/60L/min kierukat, 60L on 500mm pitempi kuin 35L.
-
lainaus;
Siis tarkoitin ett eikös 1150 ole niin tehokas että se lämmittää nopeasti kumman tahansa " verkoston" ettei jäähtymista paljoa ehdi toisessa tapahtua. Ja eihän Niben ehdottamassa systeemissäkää 1150+VPB500 ole puskuria ( anteeksi kun toistan edelistä kirjoitustani)
1145-10 lämmittää VPB-300:sen keskiosan veden lämpötilan normaalisti (ellei siis ole samaan aikaan lämpimän veden kulutusta) noin 20 minuutissa sieltä +45 -> rapiat +50 (jolloin yläosän lämpötila on miltei +55) mutta kun porukkaa suihkussa niin pumppu saattaa jauhaa käyttövettä yli tunninkin putkeen tosin minulla onkin asetettu 100% prioriteetti käyttövedelle, mutta joka tapauksessa kyllä siinä ehtii lämmitysverkoston lämpötila laskemaan etenkin patteritalossa kun laite tekee käyttövettä.
Toinen juttu on se että tuskin edes invertteripumppu tuottaa tasaisen lämmintä vettä lämmitysverkostoon vaan kompura varmasti toimii sykleissä kuten on-off koneissa eli lämmitysverkoston lämpötila vaihtelee koko ajan jossakin rajoissa (ja patterit napsuu) ellei sitten tosiaan ole sitä puskurivaraajaa. Toisaalta jos puskurivarajaa käytetään käyttöveden esilämmittämisen niin sekin voi aiheuttaa lämmitysverkoston lämpötilan vaihtelua joten sikäli parempi hoitaa se käyttäveden teko pelkästään sillä VPB-500:lla, siitä tulee nimensä mukaisesti rapiat 500l suihkulämmintä vettä kun varaajan sisältö +50 astetta eli siis täydessä latingissa.
-
tulevalla viikolla tulee korjauspartio laittamaan vaihtovenan ja suurentamaan kierukkatilavuutta, kone käy lähes äänettömästi, ottoteho on vaeltanut 1,5 kwh:n ja nyt kun pakkasta -22, ottoteho oli justäsken 3020W. Käynnistyksiä kaikkineen vajaa kahdessa viikossa 45, siitä saattaa olla osa tehtaan koekäyttöä..? lisäsähkö estetty.
kokonais sähkökulutus on ollut vajaa kahden viikon aikana keskimäärin 95 kwh / vrk, ( 117-85 ) siitä pumpun kulutus oletettavasti 40-50 kwh jos entiseen elämään vertaa, senkin vois löytää koneelta mutku en vielä osaa..
-
Kyllä siinä tehoja riittää siinä 1150:ssä, mutta lämpöelämistä kerkee kyllä kanssa tapahtumaan...riippuu niin monesta asiasta siinä sun verkossa.
Tyrkyttääkö nibe sitä Jäspiä siihen hanavedentuottoon ja lisäksi vaihtais 60L kierukan siihen?
Eikös tuo VPB500 jo ala riittämään muutenkin jo käyttövesipuolelle?
Tarkistuksen vuoksi...tarkoitatko täällä mitä:?
"Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L"
Onko sulle siis kerrottu että tuolla yhdistelmällä saa käyttövesituotoksi 100L/min
Eikä se 60L kierukka taida mikään erikoistuote olla kun tällaiset löytyy Akvalta:
5210120.AKVA LK 35.90kW.160 mm.750 mm.NS 25.35 l/min
0000000.AKVA LK 45.120kW.160 mm.950 mm.NS 20.45 l/min
5210125.AKVA LK 60.150kW.160 mm.1250 mm.NS 25.60 l/min
Eli kaikki samoilla mitoilla muuten mutta pituus muuttuu... siis 35/45/60L/min kierukat, 60L on 500mm pitempi kuin 35L.
jäspi on jäämässä paikalleen, siihen vaihdetaan 35 kierukan tilalle 60 L/ min tai mikä tuo mittayksikkö nyt onkaan?, jäspin vierelle tulee toinen pönttö jossa kierukka n.60L /min, nämä kierukat liitettäneen ymmärtääkseni sarjaan.
Sitä en vielä tiedä ett jääkö toinen pönttö puskuriksi patterivedelle mutta se selviää alkuviikosta..
Vbp:tä ei laiteta, jos tämä uudistettu viritys toimii.
ei tuo 60 kierukka ole mitään avaruustiedettä, jäspiin sopiva läippaviritys vaan piti tehdä...
-
No joo, jos 2x60L kierukkaa tulee niin jopas alkaa riittäämään, eikä tarvi varmaankaan kovin korkealle edes nostaa pönttöjen lämpötiloja, ei legionellaa, varmaankin ihan ok ratkaisu käyttövedelle.
Jos Pöntötkin tulee sarjaan, niin sillo paluu pumpulle olis mahdollisimmankylymää...
"Ny mää hokasin" kyllä ne varmaankin tulee erikseen sillä vaihtovenalla valitaan, eli toinen puskuriksi+LKV esilämmittimeksi (pidetään menoveden lämmössä) ja toinen käyttövedelle pyhitettynä (pidetään niin kuumana ku tarvis +50C tai jotain).
Kyllä se tuolla jo sitten alkaa pelittää...
Kuinka suuri se uusi pönttö on, onko mallista tietoa?
-
jos vaan kierukat kykenee siinä noin +45-+50 asteisessa kierukoita ympäröivässä vedessä tarpeeksi teidän tarpeisiin lämmintä vettä tuottamaan niin toki tuo jäspin varaaja silloin hommansa hoitaa.
ko. varaajassa lienee anturitasku johon niben lämpötila-anturin voisi sujauttaa?
Jos ei ole niin jonnekkin sinne varaajan eristeiden alle säiliötä vasten se anturi pitää kiinni painaa.
MLP:hän mittaa varaajan lämpötilaa ja pumppu säädetään esim. käynnistymään kun varaajan lämpötila +45 astetta ja sammumaan kun +50, eli nyt olisi tärkeää sitten katsoa mitkä arvot pelaa sinun varaajasi kanssa ja säätää myös kiertovesipumpun nopeus käyttöveden lämmitykselle siten että menevän ja palaavan veden lämpötilaero on se mitä niben ohjeissa mainittu, nibe 1145 tapauksessa 8-10 astetta.
varaajan sisällä vesi kerroksoituu ym. joten riippuen siitä ja anturin paikasta käynnistymis- ja lopettamislämpötila voi siis poiketa niben vakioasetuksista.
-
jos vaan kierukat kykenee siinä noin +45-+50 asteisessa kierukoita ympäröivässä vedessä tarpeeksi teidän tarpeisiin lämmintä vettä tuottamaan niin toki tuo jäspin varaaja silloin hommansa hoitaa.
ko. varaajassa lienee anturitasku johon niben lämpötila-anturin voisi sujauttaa?
Jos ei ole niin jonnekkin sinne varaajan eristeiden alle säiliötä vasten se anturi pitää kiinni painaa.
MLP:hän mittaa varaajan lämpötilaa ja pumppu säädetään esim. käynnistymään kun varaajan lämpötila +45 astetta ja sammumaan kun +50, eli nyt olisi tärkeää sitten katsoa mitkä arvot pelaa sinun varaajasi kanssa ja säätää myös kiertovesipumpun nopeus käyttöveden lämmitykselle siten että menevän ja palaavan veden lämpötilaero on se mitä niben ohjeissa mainittu, nibe 1145 tapauksessa 8-10 astetta.
varaajan sisällä vesi kerroksoituu ym. joten riippuen siitä ja anturin paikasta käynnistymis- ja lopettamislämpötila voi siis poiketa niben vakioasetuksista.
Ei se jäspi tarvi mitään anturii jos se on puskurina...menovesianturi putkessa riittää.
Täällä on 2x45L kierukat ja riittää ihan on, eikä tarvi kovin lämpöiseksi nostaa varaajaa. eekoolle tulee 2 varaajaa joka on parempi kuin 1 jaettu varaaja, ei käyttövesiosuus sekoitu sinne lämmitykseen.
No hiukan keulitaan asioiden edelle kun ei tiedä kuinka kytketään, mutta on tässä jotain kysymyksen juuria eekoolle työkaluiksi niin voi kyseenalaistaa asioita... ja siten edistää saamisiaan
-
juu ei se puskurivaraaja mitään anturia tarvitsekkaan mutta se varsinainen käyttövedenvaraaja johon siis vaihtoventtiilin kautta pumpulta tulee lämmitysvesi tarvitsee; ko. anturin tietojen perusteella MLP kääntelee vaihtoventtiiliä ja lämmittää siis joko taloa tai käyttövettä tarpeen mukaan. Oletin että se jäspi olisi se varsinainen käyttöveden varaaja koska siinä kuitenkin suht iso vesitilavuus eli ei tarvitsisi MLP:n tuon tuosta olla sitä lämmittämässä. Esim. kesällä kun taloa ei tarvi lämmittää se esilämmitys ei juurikaan sitä käyttövettä ehdi lämmittää vaan sen lämmitys tapahtuu siellä varsinaisessa käyttöveden varaajassa.
-
Mä vähä eppäilen että noita lattioita taitetaan lämmittää kesälläkin jollain 30C vedellä joten esilämmitystäkin tapahtuu.
Eikä tuosta ny tiedä kumpi pönttö on kumpi, joten pitää oottaa kun kaveri kilauttaa tänne...
Onhan se 270L nyt aika suuri, että kyllä se voi priimarina toimia, toisena vos olla joku 200L, 60L kierukka on jo kummiskii 1250mm pitkä tuon akvan listan mukaan joten siihen nojaten on sillä toisellakin pöntöllä kokoa.
Ans kattoo...
-
Jokos "eekoo" olet saanut uusia hienoja värkkejä käyttöön?
-
perinteisesti asentaja tulee myöhemmin, nyt lupasi tulla ens viiikon tiistaina... itte oon ens ja seuraavan viikon reissus, 8-) 8-) pääsen päivittämään tänne vasta helmikuun toisella viikolla.
-
perinteisesti asentaja tulee myöhemmin, nyt lupasi tulla ens viiikon tiistaina... itte oon ens ja seuraavan viikon reissus, 8-) 8-) pääsen päivittämään tänne vasta helmikuun toisella viikolla.
Hyvää lomaa sitten vaan, aurinkolasit on ilmeisesti jo varmistettu mukaan...
-
kitoos vaan! entisen tyttöystävän ,siis nykyisen vaimon kans HuaHin iin. kyllä kannatti siirtyä mlp.öön, nyt jää rahaa matkailuun ;D
-
Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.
-
dodii, loma pidetty ja mahaa kalialla kasvatettu 8-). Sumulle: en tiedä mikä on ollut max lämpö kovilla pakkasilla mut lämminta on kuulemma ollut. nyt pakkasta -2 , verkko viilenee alimmillaan 36c ja sit nousee muutamass minuutissa 45:een tuon alarajan saa säädettyä mut ainakin nyt tarkenee ja lattiakin on mukavan lämmin. Käyttövesi lämpiää nyt niin että molemmat pöntöt , alkuperäinen jäspi ja uus joku? vähän pienempi ovat sarjaan kytkettu käyttöveden osalta ja kiertovesi vaihtovenan kautta on rinnan molempiin. Siis lämmitys puskuria ei ole mut hyvin pelittää .. teen vielä kellotus testin et kauanko tulee kuumaa mut ainakin 5x suihkulle riittää.
Löysin valikosta kokonais kwh kulutuslukeman. Kompuran käyttämä 4.1 alkaen 1580 ja koko talon lukema 2920
muutama sekava kuva http://kuvablogi.com/blog/10252/7/
-
kiertovesipumpun nopeus pudotettu 100 % sta 50 een, jos kohina vähän pienenisi,vielä lämpenee kauimmaisetkin patterit, pudotan vieläkin jos kohisee.. lämmitysveden paluun alaraja nostettu, nyt 50c, tulee häiriö jos on alempana.. en tiedä ett vaikuttaako tuohon ulkolämpötila? ... tod näk...
-
kiertovesipumpun nopeus pudotettu 100 % sta 50 een, jos kohina vähän pienenisi,vielä lämpenee kauimmaisetkin patterit, pudotan vieläkin jos kohisee.. lämmitysveden paluun alaraja nostettu, nyt 50c, tulee häiriö jos on alempana.. en tiedä ett vaikuttaako tuohon ulkolämpötila? ... tod näk...
pumpun nopeutta edelleen pudotettu , nyt 30%, alkaa olla kohinat samalla tasolla kuin vanhassa systeemissä , perimmäisetkin patterit toimii.
-
Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.
nyt pakkasta 12,5c, kiertoon lähtevä vesi 51,1c ja palaava 44,7, kompura ottaa 1650-1800 kwh
-
Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.
nyt pakkasta 12,5c, kiertoon lähtevä vesi 51,1c ja palaava 44,7, kompura ottaa 1650-1800 kwh
anturi näyttää pakkasta -21, kiertoon lähtee 54-58,7 ja paluu 45-48, kompura ottaa 1650-3500W, käyttövesivaraus jotai tunnin - kahden välein n 60c ksi. varaus aika n 10-15 min, jona aikana pesuvesi nousee n. 5 c, pesuvesi lämmityksen aikana kompura ottaa 4400 W eli ilmeisesti tapissa? lisä sähkö edelleen estetty.
-
Hyvä, pelittää kait juuri niinkuin pitääkin ja lämmintä käyttövettä riittää. Siis ainakin tuon 63 astetta saa sieltä ulos, kompuralla.
Mikä on ~tilavuus jäspi + extra varaaja? Kierukoiden kapasiteetti olikin jo mainittu aiemmin.
Jos ymmärsin, sama lämpö menee kiertoon niin pattereille kuin lattialämmitykselle? Kannattaisiko laittaa oma shunttaus lattialämmölle.
-
jep, Jäspi on 270 mutta toisen varaajan tilavuudesta en tiedä mut oisko 200?
joo samasta menee lattiaan ja paristoille, lattialämpö on pesutiloissa n.20 m2 ja ruokailu n.15 m2, tilat eri päissä taloa.
en tiedä tuosta eri shunttauksesta, vois olla paree mut loistavasti toimii näinkin..
-
talon kokonaiskulutus 53 vrk:n aikana 4.1 alkaen , 26.2 saakka 4327 kwh ( 81,5/vrk) josta mlp kompura 2814 (53 kwh /vrk ) Monen viikon -25 pakkaskausi toivottavasti takana. Lämpö on riittänyt sekä huoneisiin että pesuihin ongelmitta ilman lisä sähköä tai muita apukeinoja. kylmimpinä päivinä pakkasta n 28c, kompura otti 4200 kwh, silloinkin sisälämpö 19-20c. lähtevä n. 55 ja palaava n.48 , maasta +0,6,maahan -2,5
Nyt pakkasta -1, kompura ottaa 1200 kwh, lähtevä 42 ja palaava 37, maasta +1,9, maahan -0,9
-
4.1 alkaen kaikki sähkön kulutus 7568 kwh josta kompura ottanut 3914 , keskimäärin 44 kwh / vrk ( x n. 0,12 c =5,3 € vrk :))
-
talon kulutus 4.1 alkaen 13232 kwh josta pumpun osuus 5847kwh =30 kwh/vrk
2.6 - 17.7 koko kulutus 1837 kwh josta pumpulle 617kwh = 13,7 kwh/vrk
-
Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).
Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..
Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)
Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.
-
Itsellä sama pumppu mutta ei vielä enempää käyttökokemusta, asennettu elokuussa. Säätöjen kanssa ei tarvitse muuta kuin että oikea käyrä. Voihan Nibeltä kysellä. Tsekkasin vain että manuaalin mukaiset perusasetukset kohdallaa.
Laitoin RE10 huoneyksikön, jossa myös l-tila-anturi. Se pitää aika hyvin halutun lämpötilan.
Asteminuuttejahan ei tarvitse muutella muuta kuin jos haluaa nopeasti kompuran päälle tai pois. Eli ei tietenkään voi laittaa jotain haluttua asteminuuttia koska mlp laskee niitä kulloisenkin tulevan tehotarpeen mukaan. Kompressorin käynnistys on -60 asteessa ja sen voi tietty muuttaa.
-
Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).
Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..
Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)
Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.
Lämpökäyrä (ja lattialämmitysjakotukit) kannattaa säätää niin, että huonetermostaatteja tarvitsisi mahdollisimman vähän. Asteminuutteja olet ilmeisesti säätänyt väärästä valikosta. Tuo itsestään muuttuva on asteminuuttilaskuri, ei kompressoria ohjaava asteminuuttien raja-arvo.
Kun käyrä (ja jakotukit) on säädetty niin, että huonelämpötilat pysyvät suurinpiirtein sopivana kelin vaihdellessa ilman huonetermostaatteja, niin sitten huonetermostaatit voi asettaa 1-2 astetta ylemmäksi kuin on haluttu huonelämpötila ja huoneyksikköön asetetaan oikeasti haluttu lämpötila.
Tuolla tavalla säädettynä joka paikassa kiertää vesi ja sen oikeasta lämpötilasta pitää lämpökäyrä ja hyöneyksikkö huolen. Huonetermostaatit rajoittavat lämpötilaa mikäli jossakin huoneessa syystä tai toisesta lähtee lämpötila nousemaan turhan paljon.
Eli säädettävää riittää, jos kiinnostusta ja aikaa löytyy. Toisaalta säädöt voivat olla valmiiksikin kohdalla... Hyvin säädettynä pumpun käynnistykset vähenevät ja pumppu ajaa pienemmällä teholla pidempiä jaksoja, jolloin (toivottavasti) invertteripumpun hyötysuhde on parempi. Rahassa mitattava hyöty todennäköisesti aika olematonta.
Ilmoittaako Nibe invertteripumpulle COP:ja eri tehoilla?
Paljonko on käynnistyksiä kertynyt?
-
Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).
Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..
Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)
Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.
Lämpökäyrä (ja lattialämmitysjakotukit) kannattaa säätää niin, että huonetermostaatteja tarvitsisi mahdollisimman vähän. Asteminuutteja olet ilmeisesti säätänyt väärästä valikosta. Tuo itsestään muuttuva on asteminuuttilaskuri, ei kompressoria ohjaava asteminuuttien raja-arvo.
Kun käyrä (ja jakotukit) on säädetty niin, että huonelämpötilat pysyvät suurinpiirtein sopivana kelin vaihdellessa ilman huonetermostaatteja, niin sitten huonetermostaatit voi asettaa 1-2 astetta ylemmäksi kuin on haluttu huonelämpötila ja huoneyksikköön asetetaan oikeasti haluttu lämpötila.
Tuolla tavalla säädettynä joka paikassa kiertää vesi ja sen oikeasta lämpötilasta pitää lämpökäyrä ja hyöneyksikkö huolen. Huonetermostaatit rajoittavat lämpötilaa mikäli jossakin huoneessa syystä tai toisesta lähtee lämpötila nousemaan turhan paljon.
Eli säädettävää riittää, jos kiinnostusta ja aikaa löytyy. Toisaalta säädöt voivat olla valmiiksikin kohdalla... Hyvin säädettynä pumpun käynnistykset vähenevät ja pumppu ajaa pienemmällä teholla pidempiä jaksoja, jolloin (toivottavasti) invertteripumpun hyötysuhde on parempi. Rahassa mitattava hyöty todennäköisesti aika olematonta.
Ilmoittaako Nibe invertteripumpulle COP:ja eri tehoilla?
Paljonko on käynnistyksiä kertynyt?
Yritin etsiä oikeaa paikkaa asteminuuteille, mutta sellaista ei oikein ole. Tai sitten se on merkitty hieman toisella tavalla. Epäilen, että tässä pumpussa ei taida olla tuolle kiinteälle arvolle oikein edes tarvetta.
Huoneyksikköä ei ole pumppuun kytketty ainuttakaan. Huonetermostaatteja:
-alakerta: 4 piirissä toimilaite, 3 piiriä ilman
-yläkerta: 4 piirissä toimilaite, 4 piiriä ilman
Katsoin jakotukin toimilaitteita ja alakerran toimilaitteet ovat käytännössä kiinni. Yläkerrassa kaksi toimilaitetta oli varsin paljon auki ja kaksi käytännössä kiinni. Vaikuttaa siltä, että lattiaan menee turhan lämmintä vettä, jolloin piirit ilman toimilaitteita itseasiassa huolehtii lämmityksestä.
Pitää säätää käsisäädöllä lämpöä alaspäin, että saa toimilaitteet auki paremmin.
En ole nähnyt COPeja Nibeltä tai keltään muultakaan eri tehoille.
Käynnistyskertoja on tullut 2936kpl (6234h 49min) eli 127min/kerta keskimäärin.
-
Ihan reilun mittaisia käymisjaksoja keskimäärin :)
Lämmönjako kannattaisi varmaan tasapainottaa, jos avoimet piirit hoitaa melkein koko talon lämmityksen.
Invertteripumppu varmaan säätää kv-pumpun tehoa/virtausta lämmitystehon mukaan. Vai? Muutenhan lämmönvaihtimella lämpötilaero vaihtelisi tehon mukaan aika reilusti (ja hyötysuhde siinä samalla)
-
Siihen asteminuuttisäätöön pääsee ohjekirjan mukaan, ja sitä raja-arvoa voi muuttaa valikossa 5.5. (on 1150 mallissa). Mitä pienempi arvo, eli miinus arvona isompi, sitä kauemmin hakee kompressorin käynnistystä.
Itsellä patteripiiri ja noin 60 lattialämpöä olohuoneessa. Säädän lattian erikseen ja saan arvot sekä meno- että paluuveden lämmöstä- Pattereille menee mitä mlp tekee, siis sisäyksikön ohjaamana. Kannattaa harkita RE10 (n. 400 €).
Mlp oma kv rittää mutta jos paljon kiertoa, luulen että lisäpumppu tarpeen. Minulla siis kaksi alykästä grundfos alphaa, toinen ottaa 5-10W tehoa, toine (patterit) siinä 25-40 W. Niitä voi kyllä säädellä, jos tarve.
-
Kokeilin laittaa asteminuuttia alaspäin (-120 nyt). Ei nyt vielä ainakaan ole huomannut mitään viilenemis/lämpenemis ilmiötä. Katellaan..
Tiputin minimilämpöä 25 -> 22 asteeseen. Jos vaikka nyt aukeaisi paremmin nuo toimilaitteet :-) Pitää yrittää nostaa tuosta ylöspäin mahdollisimman paljon myöhemmin..
RE10 ei oikein innosta. Hinta on turhan kova, rumakin vielä ja ei ole ihan helppo saada asennettua minnekään paikkaan järkevästi.
Edit: katsoin pumpun kuluttaman energian määrän tähän saakka ja "hieman" on mennyt liikaa. Pumppu käynnistyi 2010-09-10 ja energiaa on kulunut 11230kWh.
-
Pientä viilausta:
-22 astetta min lämpönä on liian vähän. Nyt 24 astetta ja se on rajoilla olla OK tai ei. Tällä lämmöllä pajaan tulee sopiva lämpö (17+ astetta).
-käyrän muutin pykälää alaspäin eli 3:ksi
-rinnakkaissiirtoa piti viritellä useampaankin otteeseen ennen kuin löytyi sopiva eli +1 (aloitin -3:sta)
-varaajan lämpötila-anturi oli hieman huonosti asennettu varaajaan ja kun sen korjasin niin käyttöveden lämpötila näytti ~2 astetta enemmän
-tiputin käyttöveden min arvon 46:een (oli 48) ja max arvon 52 (oli 54 - itseasiassa tiputus on 4 astetta johtuen tuosta anturin asennusvirheestä). Pitää kokeilla näillä arvoilla riittääkö lämmin käyttövesi vai ei. Aiemmin käyttövesi on ollut turhan kuumaa.
Toimilaitteet aukesivat paremmin yläkerrassa ja lämpö on sopiva (~21 astetta). Alakerran kanssa pitää vielä termostaattien kanssa puuhastella..
Vielä ei pysty sanomaan onko näillä muutoksilla ollut mitään vaikutusta sähkön kulutukseen..
-
Tuohon minimilämpöön liittyen; se on lämpö joka minimissään tulee pumpulta eli esim talvella sen arvolla ei niin väliä, koska joka tapuksessa lykkää sen mitä tarvetta on. Eli siis sitä ei kannata tietenkään laittaa liian ylös mutta jos sen laittaa vaikka 18 asteeseen, ei vaikuta lämmityskaudella. Minulla 20 ast.
Maksimin voi samoin säätää, varmaan lattialämpötalossa luokkaa 40 ast.
-
Tuohon minimilämpöön liittyen; se on lämpö joka minimissään tulee pumpulta eli esim talvella sen arvolla ei niin väliä, koska joka tapuksessa lykkää sen mitä tarvetta on. Eli siis sitä ei kannata tietenkään laittaa liian ylös mutta jos sen laittaa vaikka 18 asteeseen, ei vaikuta lämmityskaudella. Minulla 20 ast.
Maksimin voi samoin säätää, varmaan lattialämpötalossa luokkaa 40 ast.
Kokeilin 22 astetta ja laattalattiat olivat kylmät omiin jalkoihin vaikka nyt on jo lämmityskausi päällä. Nyt on 24 astetta ja se on aika OK.
-
talon kulutus 4.1 alkaen 13232 kwh josta pumpun osuus 5847kwh =30 kwh/vrk
2.6 - 17.7 koko kulutus 1837 kwh josta pumpulle 617kwh = 13,7 kwh/vrk
Nyt vuosi lämmitelty, koko talon kulutus vuodessa 23780 Kwh, pumpun mittari näyttää 9300 Kwh.. Paljon tai vähän mutt ei oo kädet likaantunu kattilasiivouksissa :)
-
Laite on asennettu ennen Joulua ja nyt on tarkoitus seurata toimintaa sekä kulutusta vuoden ajan.
Talon detaljit:
-valmistunut v. -93, 1 1/2-kerroksinen
-villaa seinässä 200mm
-villaa katolla n. 350 mm
-hyvä ikkunat ja ovet
-ilmanvaihdossa lämmöntalteenotto
-talosta n. 35 % lattialämmityksellä, muissa huoneissa patterit
-lämmitysputkisto toteutettu "pexepillä" eli muoviputki
-autotallissa lattialämmitys
-lämmitettäviä asuinneliöitä n. 310 m2, kuutioita n. 970 m3 (talo +20C)
-puolilämmin autotalli n. 55 m2 ja kuutioita n. 175 m3 (autotalli +13C)
-keskimääräinen öljynkulutus 15 vuoden ajalta 3290 l/vuosi
-käyttösähkö keskimäärin n. 7500 kWh/vuosi (koneet rallaa)
Maalämpöjärjestelmä:
-MLP Nibe Fighter 1150 invertteri
-230m syvä porakaivo d=160 mm, vedenpinta n. 3m maanpinnasta alaspäin (kuiva osuus), tehokasta 227 m
-käyttövesivaraaja 500 l Jäspi 500 Star (kirjaimia en muista)
-ei puskurivaraajaa
-vaihtoventtiili (varaaja/patteriverkosto) Niben valikko 1.0
-käyttövesivaraajan lämmön yläraja +55C, alaraja +50C.
-autotallin lattialämmityksen ohjaus alashunttauksella (oumanni ohjaa)
-talon lattialämmityksen ohjaus alashunttauksella (niben 2.ohjaus, valikko 3.0)
-muuten patteriverkostoon menee sen lämpöinen vesi kun pumpun käyrä määrää (6-käyrä, 3-ylös)
Menovesi on nyt tällä hetkellä (-4C) +38,3C, paluuvesi +32,9C sekä pumpun tämän hetken kulutus n. 1240 W. Asteminuutit -36.8.
Joulukuu meni säätöjä hakiessa ja vieläkin asia on hieman kesken. Seurannan aloitin 1.1.2012. Tarkoitus on seurata käynnistysten lukumäärää, pumpun kuluttamaa energiaa sekä kokonaiskulutusta. Laitan tammikuun lopulla tietoa kuluneesta kuukaudesta (kunhan muistan).
Yleisesti kommentteja laitteistosta: Lämmin käyttövesi riittää nelihenkiselle perheelle hyvin normi saunapäivänä. Jos samalla laittaa 200l ammeen täyteen vettä, silloin pumppu alkaa lämmittää varaajaa jo käytön aikana. Tällöinkin vielä lämmin käyttövesi riittää. Pumppu lämmittää varaajan 40 -> 55C noin 15-20 min. joten melko nopeasti se tapahtuu. Jäspissä on tehokas kierukka, joka siirtää melkein 100%:sti lämmön kierukasta lämpimään käyttöveteen. Jäspin kierukan paluuvesi on yleensä n. +0.8 C yli senhetkisen varaajan lämpötilan. Patteriverkosto ei "pauku" vaikka kierto välillä lakkaakin. Invertteri käy melkein koko ajan. Kierrokset laskevat tai nousevat kulutuksen mukaan. Vaikuttaa toimivalta vempeleeltä.
Eli näillä mennään. Naapurissa on toinen samanlainen laitteisto, mielenkiinnolla seuraan myös heidän kulutustaan.
-
Minulla sama pumppu, hieman pienempi kv varaaja ja öljykattilan vesitila puskurina (kierrättää myös 60m2 lattiapiirille kun mlp tekee lämmintä kv). Talo on 40-luvulta, n. 280 m2, ja öljynkulutus oli yli 4000 l / a. Muuten vanhat patterit, paitsi tuo lattilämmitys.
Kulutus asennuksesta 1.8. joulukuun loppuun (5kk) oli n. 3200 kwh mlp:n mittarin mukaan. Tammikuu vie sitten jo enemmän kk keskiarvona.
Kompura ei muuten sammy eli käynnistyksiä ei keräänny talvikeleillä. Syksyn mittaan käynnistyksiä tuli luokkaa 600.
Parasta invertterissä on juuri tuo että se optimoi täsmälleen tarpeen mukaan. Sisälämpö ei juurikaan vaihtele ja keruupiirin tulo/paluu ero pysyy siinä 2,7-3,5 C välillä koko ajan.
-
Tammikuun 2012 lukemat:
Kiinteistön sähkön kokonaiskulutus tammikuulta 1771 kWh
MLP sähkön kulutus tammikuulta 964 kWh / 34 kWh/vrk
Käynnistysten lukumäärä 3
Pumpulta saa myös tunnit, mutta niiden kerääminen ei mielestäni ole oleellista. Invertteri käy kuitenkin talvella aina. Nuo muutamat pysähdykset aiheutuivat menoveden liian matalasta asetusarvosta. Nyt tällähetkellä (-15C) pumpun käyttöaste on 65% ja tehonkulutus 2450 W. Voisi olettaa, että vuosiennuste 10 000 kWh pumpun osalta alittuu.
-
Tammikuun 2012 lukemat:
Kiinteistön sähkön kokonaiskulutus tammikuulta 1771 kWh
MLP sähkön kulutus tammikuulta 964 kWh / 34 kWh/vrk
Käynnistysten lukumäärä 3
Pumpulta saa myös tunnit, mutta niiden kerääminen ei mielestäni ole oleellista. Invertteri käy kuitenkin talvella aina. Nuo muutamat pysähdykset aiheutuivat menoveden liian matalasta asetusarvosta. Nyt tällähetkellä (-15C) pumpun käyttöaste on 65% ja tehonkulutus 2450 W. Voisi olettaa, että vuosiennuste 10 000 kWh pumpun osalta alittuu.
Miten kaivo käyttäytyy invertteripumpun kanssa, minkä lämpöistä kaivosta tulee keskimäärin?
-
Hyvin oleellinen kysymys.
Kaivo on porattu ylisyväksi. Laskelmat näyttivät, että 190 m kaivo riittäisi, mutta en uskonut aivan tuota. Päätin porauttaa sen reilusti ylisyväksi, välttääkseni tuota mahdollista "jäätymis"efektiä. Eli kaivo on n. 40 m ylisyvä ja vielä niben keruupumppu jaksaa pyörittää nestettä keruupiirissä.
Kävin katsomassa tämän hetkisen tilanteen (-17 C) kusella käydessäni, arvot olivat +0.9 / -2.2 C, eli erotus olisi tuon 3.1 C. Mitä ole seurannut tuota erotusta, se on pysytellyt hyvin tarkkaan tuossa 3.0 C paikkeilla. Kierrosohjattu keruupumppu ilmeisesti seuraa kierrosohjattua konetta ja pyrkii optimoimaan virtauksen keruuputkistossa siten, että ero pysyy siinä kolmessa asteessa. Nyt kun pakkaset pysyvät ilmeisen pitkään alhaalla, seurailen miten tuo meno ja tulo käyttäytyvät. Laittelen siitä tänne topikkiin väliaikatietoja.
-
arvot olivat +0.9 / -2.2 C, eli erotus olisi tuon 3.1 C. Mitä ole seurannut tuota erotusta, se on pysytellyt hyvin tarkkaan tuossa 3.0 C paikkeilla. Kierrosohjattu keruupumppu ilmeisesti seuraa kierrosohjattua konetta ja pyrkii optimoimaan virtauksen keruuputkistossa siten, että ero pysyy siinä kolmessa asteessa.
Fiksu systeemi kyllä, tuskin tuo sinun kaivo kovin helposti jäähän meneekään noin reilulla kaivolla. Jos kaivo olisi alimittainen riski tietysti voisi olla että keruunestettä pyörittettäisiin liian hitaasti ja näin kaivosta otettava energia jäisi pieneksi.
-
Pakkasia pitelee oikein kunnolla. Nyt ulkomittari näyttää -23 C, huomenna pitäisi olla vielä kylmempää.
Kaivon (sisään/ulos) nesteen lämpötilat ovat nyt +0.2/-3.3. Ero ei ole pysynyt jostain syystä siinä kolmessa asteessa, hivuttautuu vähän yli jostain syystä.
-
Vaikuttaa ihan pätevältä laitteelta tuon invertteri. Näitä lukiessani jäi vähän "näpelöimään" ettei tullu laitettua tommosta. No, jos joskus reilun 10 vuoden päästä sitten... ::)
-
Näyttää että kaivoilta tuleva ei mene kovin paljoa miinukselle. Nyt kun ollut -25 - -29 astetta, niin pysyttelee -0,1 ja +0,2 välillä, mutta tulo/paluu ero ei enää ole sitä 3-3,5 asteen luokkaa vaan 4-4,5.
Sen kyllä näkee että kaivoissa on vesi varmaan luokkaa 3-4 astetta koska kun ajaa asteminuutit ylös, eli kompura pysähtyy, niin lioslämpä noin 2,5 astetta.
Nyt piti laittaa 3 kw lisävastus mukaan peliin, 6kW kait mahdollinen.
-
pakkasia on pidellyt viikon verran, kylmin 31 , koko ajan alle 24c. kolme pv sitten huomattiin talon kylmenevän, kylmimmillään +16. Koneen kompressori laski tehoaa 60 hertsiin ajoittain. Seurasin tilannetta, kun vaihttovent siirtyi lämmittämään taloa, kompuran teho nousi 5,5-5,6 kw:iin, jos pyykin kuivuri on samaan aikaan käynnissä, yksi vaihe näyttää n.18A, muut 11-14A. Jos vielä 6 kw kiuas on päällä niin silloin pudottaa kompuran tehon , otto teho näyttää silloin n 2,5 kwh.. Vuosi sitten sähkäri on laittanut koneen arvoihin pää sulakkeen kooksi 20 a vaikka talon pää sulake on 25, koneen edessä on 20a sulakkeet. Voinko nostaa koneen näytölle arvoksi tuo talon pääsulakkeen arvon 25A? ehkä silloin kone toimisi moittetta?? vai alkaako pääsulakkeet paukkua??
-
Mielestäni kone itse toteaa edessä olevien sulakkeiden koon. Minulla oli aluksi 16A mutta vaihdoin 20A kaiken varalta. Koneen logiikka näytti tuon muutoksen itsestään.
Missään nimessä se ei tuota 2x25A tarvitse, koska kun kone käy täysillä ja 3 kW etuvastukset pelissä, virrat luokkaa 14A. Ilman vastusta noin 10A kukin.
Sinulla näyttää siis olevan tehovahti eli vaihevirtojen mittaus pääsulakkeiden jälkeen. Hyvä satsaus sanoisin, säästää sulakkeiden vaihdolta. Varmaan tuo talon kokonaiskuorma syynä tehon tiputukseen, koska en näe vastaavaa muulloin kun tekee käyttövettä (riippuen mitkä herzit asetettu kv lataukselle).
-
ohjekirjan sivu 26: "kiinteistön päävarokkeen koko asetetaan tehovahtikortin EBV 2 säätimellä 100, asetuksen voi lukea valikossa 8.3.4."
Nyt siis valikossa on varokekoko 20A. koneen lisäsähkö on estetty. ilmeisesti talon kuorma on epätasainen. Juuri äsken teho tippui kun näytöllä vaiheittain : 11a-12a- 18,6a
-
Aivan, eli jos sinulla on tuo tehovalvonta päällä ja tosiaan 20A kortin EBV pääsulakevirtana, niin sehän se syy. Ajattelin ensin tuota pumpun sulakkeen arvoa.
Nyt näyttää että kolmosvaihe ottaa huomattavasti enemmän virtaa, ja siksi se rajoittaa tehoa kun menee lähelle tuota 20A. Eli kannattaa laittaa se oikea 25A ja jos vieläkin rajoittaa, niin sitten kannattaa tehdä sähkökaapissa muutoksia niin että joitain kulutuislähteitä siirretään kolmosvaiheelta muille vaiheille.
-
jep. kysyn vielä huomenna Niben kantaa asiaan . varmaan täytyy jotain muutoksia tehdä et saa vaiheet lähes samanlaisiks. Itte en sähköstä mitään tiä mut onneksi jotkut tietää... :)
-
Palailempa tälle foorumille kertomaan väliaikatietoja.
Koko viime viikon oli kohtuullisen kylmää, pakkaset pysyttelivät -19 ja -27 C välillä ja paikkanahan on Lahti. Lauantai oli kaikkein kylmin. Kaivossa keruupiirin lämpötilat pysyivät meno/paluuveden osalta kokolailla samanlaisina. Lämpötilat sisään vaihteli +0.2 - -0.3C välillä, tämän kylmemmäksi se ei mennyt. Paluupuoli taasen vaihteli -2.7 - -3.7C välillä. Erotus pysyi aluksi kolmessa asteessa, valuen loppuviikosta n. 3.4 asteeseen.
Opiskelin lisää Niben valikkoa ja löysin sieltä säädöt keruupiirille. Valikosta voi asettaa piirin keruunesteen alimman sekä ylimmän raja-arvon. Vaihteluväli oli tehdasasetuksissa asetettu 2.5-4 asteeseen. Rajasin sitä niin, että nostin alarajaa 2.7 ja ylärajaa laskin 3.4:ään. Sen jälkeen, pakkasista riippumatta, erotus on pysynyt kolmessa asteessa +-0.1 C.
Maanantaille lauhtui nopeasti ja maanantai-illalla keruunestepiirin lämpötilat olivat palautuneet tasolle +0.4 / -2.6 C. Hyvin nopeasti kaivo toipui viikon pakkasjaksosta. Eli näin ylisyväksi porattu kaivo ei mene jäähän vielä tällaisella pakkasjaksolla, lämpöä sieltä riittää. Kompura ilmoittaa sen tämänhetkiseksi tehonkulutukseksi 2,3 kW.
-
jep. kysyn vielä huomenna Niben kantaa asiaan . varmaan täytyy jotain muutoksia tehdä et saa vaiheet lähes samanlaisiks. Itte en sähköstä mitään tiä mut onneksi jotkut tietää... :)
Sulake arvoksi nostin 25A, nyt pöhisee pätkimättä, 21A ollut muutoksen jälkeen suurin lukema jollainvaiheella, muut 16-18
Keruulämpö kävi kylmillä alimmillaan +0,7 , paluu - 3. Mulla 2 kpl 140m kaivoa.
-
Helmikuu on lusittu, kuun 28. päivän tietoja. Olen ottanut nuo lukemat ylös neljän viikon jaksoissa, riippumatta siitä mikä on kuun viimeinen päivä.
MLP ilmoittama kulutus helmikuulla 1338 kWh, keskimäärin 47,8 kWh/päivä
Kokonaissähkö helmikuu 2222 kWh
Käynnistyksiä kertyi helmikuulla 4 kpl, tulivat kun kelit lauhtuivat .
Tämänhetkinen ulkolämpötila -5,4 C, keruupiirin lämpötilat +1.9/-1.1
-
Löytyi pumpusta (1150) ikävä yllätys, johon Nibellä ei ole kunnollista ratkaisua - tai eivät ainakaan sitä tarjonneet. Jos tapahtuu tosi lyhyt sähkökatkos ja pumppu on tekemässä käyttövettä niin katkon jälkeen menee käyttövesi ja lattialämmitys väärinpäin. Sammutus ei riitä vaan pitää ottaa virrat pois.
Niben ratkaisu olisi laittaa verkkovahti (muistaakseni 250€ tai jotain sinne päin oli heidän hinta), joka sähkökatkon kohdalla tekee aina pidemmän katkon (10-20s tai jotain) jolloin tuo ongelma poistuu.
No, itsellä on PLC käytössä, joten laitan jossain vaiheessa isomman kontaktorin ja hoidan tuon PLC:llä. Hintaero on yli 200€.
Mutta, toinen asia aiheuttaa hieman mietintää johon en nopeasti löytänyt mitään infoa eli kyse on käyttöveden varsin nopeasta jäähtymisestä. Tai onko se nopea en tiedä kun en löydä infoa. Tuntuu siltä, että varaajan (VPA200/300) käyttövesi jäähtyy turhan nopeasti.
Kokeilin tänään ottaa kiertovesipumpun pois päältä ja seurata tilannetta miten käyttövesi nyt käyttäytyy.
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan pitäisi suunnilleen kestää tuollaisella varaajalla lämmän lasku 52-asteesta 47-asteeseen? Silloin kun kaikki on ok siis ja käyttövettä ei käytetä.
-
Jos sinulla on lämpimän käyttöveden kierrätys ja kierrätystä ei ole kuristettu linjasäätöventtiilillä aivan minimiin niin varaaja jäähtyy todella nopeasti. Kierrätys pitää säätää niin pienelle kuin mahdollista (jotta hanoista tulee kohtuu nopeasti lämmintä vettä) ja olisi hyvä laittaa myös kellokytkin kierrätyspumpulle koska kierrätystä ei kannata pitää päällä esim yöllä ja päiväaikaan jos ketään ei ole kotona.
-
Löytyi pumpusta (1150) ikävä yllätys, johon Nibellä ei ole kunnollista ratkaisua - tai eivät ainakaan sitä tarjonneet. Jos tapahtuu tosi lyhyt sähkökatkos ja pumppu on tekemässä käyttövettä niin katkon jälkeen menee käyttövesi ja lattialämmitys väärinpäin. Sammutus ei riitä vaan pitää ottaa virrat pois.
Niben ratkaisu olisi laittaa verkkovahti (muistaakseni 250€ tai jotain sinne päin oli heidän hinta), joka sähkökatkon kohdalla tekee aina pidemmän katkon (10-20s tai jotain) jolloin tuo ongelma poistuu.
No, itsellä on PLC käytössä, joten laitan jossain vaiheessa isomman kontaktorin ja hoidan tuon PLC:llä. Hintaero on yli 200€.
Mutta, toinen asia aiheuttaa hieman mietintää johon en nopeasti löytänyt mitään infoa eli kyse on käyttöveden varsin nopeasta jäähtymisestä. Tai onko se nopea en tiedä kun en löydä infoa. Tuntuu siltä, että varaajan (VPA200/300) käyttövesi jäähtyy turhan nopeasti.
Kokeilin tänään ottaa kiertovesipumpun pois päältä ja seurata tilannetta miten käyttövesi nyt käyttäytyy.
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan pitäisi suunnilleen kestää tuollaisella varaajalla lämmän lasku 52-asteesta 47-asteeseen? Silloin kun kaikki on ok siis ja käyttövettä ei käytetä.
Eikös tuo ole selvä vika jonka Nibe pitäis korjata ihan ilimatteeksi....siis se verkkovahti.
Omasta varaajasta, joka ei ole tuo mainitsemasi, olen todennut että varaajan yläpään hävikki (LKV osasto) on luokkaa 0.5C/h kun vettä ei käytetä (kun yläpää on luokkaa 50C).
-
Meillä 160l:n käyttövesivaraaja on puolilämpimässä varastossa ja kesäaikaan se jäähtyy n 0,5C/h ja talvella (+10C) n 1C/h.
Ei käyttöveden kiertoa.
-
Kiitti vastauksista. Vaikuttaa siltä, että linjasäätö on täysillä jos tuon putkituksen oikein ymmärsin ja linjasäätöventtiili on tuo mikä kuvassa näkyy. Takana hieman alempana on kiertovesipumppu ja sen edessä on vain linjan sulkuventtiili.
(ei näköjään saakkaa omaa kuvaa lisättyä viestiin)
(http://www.varaaja.com/filemanager/productpics/696picture1Upload.jpg)
Kuvahaun mukaan kyseessä taitaa ollakin sekoitusventtiili. Se on säädetty täysille. Pitäisikö tuota säätää minimiin?
Eipä ollut Nibellä kiinnostusta korvata tuota. Toisaalta tuskin oli edes sellainen henkilö edes vastaamassa, jolla on riittävästi natsoja kaulassa tehdä päätöksiä. Nibeltä kun on vaikea löytää ketään joka oikeasti osaa esim. säätää tuon 1150 parametrejä. Manuska on lähes yhtä tyhjän kanssa mitä tulee säätämiseen.
-
Tuolla sekoitusventtiilillä säädetään vain lämpimän käyttöveden maksimi lämpötilaa mutta maalämmön yhteydessä se saa ja pitääkin olla täysin täysillä koska pumput eivät tee yli 60 asteista vettä johon lain mukaan tuo lämpötila pitää rajoittaa. Jos sinulla on siinä lämpimän käyttöveden kierrätys linjassa käsiventtiili niin koita kuristaa kierrätystä aluksi sillä.
-
VPA 300/200 kokemuksia:
Käyttövedenkierto (pumppu lämpimässä ulkorakennuksessa ja 7 vesipistettä kahdessa kerroksessa = pitkä kanaali ja vielä pidempi kierto) hukkasi meillä aikoinaan helposti 5 astetta tunnissa. Nyt mennään kellokytkimellä mutta kiertoaikaa ja virtausta on vielä varaa kuristaa. Kyseessähän on optimointitehtävä mutta kylmän veden lorottelu viemäriin on mielestäni kalleinta huvia. Rakenteisiin jäävä hukkalämpö ei myöskään mene täysin hukkaan.
-
Mitä tuo kiertovesipumppu tuumaa jos kuristan virtausta käsiventtiilillä? Periaatteessa tuon hanan voisi laittaa melkein kiinni saakka. (edit) Tuossa linjaventtiilin rungossa on hanan jälkeen aika selkeästi paikka säätöventtiilille - tai ainakin se näyttää siltä kuin sellainen olisi (n. 45-asteen kulmassa oleva haara joka on tulpattu). Ilmeisesti tuon voisi muuttaa oikeasti säädettäväksi jälkikäteen?
Linjasäätöventtiilin voi varmaankin laittaa yläkerran jakotukillekin. Sama kait se missä tuo säätö on, kunhan linjan virtausta vain jostain kuristetaan. Tällä tavoin saisi virtauksen säädettyä rättipatterille vapaasti.
Toistaiseksi taidan jättää kierron kytkemättä kunnes saan tehtyä rättipatterin. Sitten pitääkin laittaa kierto toimintaan. Pitää myöskin virittää PLC:lle softa jolla tuota kiertovesipumppua ohjataan. Muistaakseni pumpun elinkaari vain lyhenee aika paljon käynnin pätkimisen vuoksi (laakeri lähinnä).
Mulla tuo käyttöveden lasku on todella kovaa kierto päällä - luokkaa 1-aste n. 4min (52->51). Hidastuu kun mennään matalempiin lämpötiloihin, mutta silti todella nopeaa. Tuota tietysti edesauttaa se, että paluulinja tuli laitettua samasta putkesta kuin menolinja, jolloin vettä todellakin kiertää reippaasti.
-
Aivan samalla lailla se kierto kuristuu sillä linjasäätöventtiililläkin mutta sillä säädön voi tehdä tarkemmin ! Tuo 45 asteen kulmassa oleva yhde on varmaan takaisku joka linjassa kuuluu olla. Nuo rättipatterit jäähdyttävät sitten taas lisää sitä lämmintä vettä joten niidenkin kierto on hyvä olla siinä samassa kuristetussa piirissä.
-
OK. Entä tuumaako kiertovesipumppu mitä siitä, että virtausta kuristetaan?
-
Kunhan siellä on edes pieni virtaus niin kiertovesipumppu ei vaurioidu mihinkään, vaikka suljet kierron hetkellisesti kokonaan niin sekään ei vaikuta pumppuun mitenkään mutta jos pumppu pyörii pitkään (päiviä) vasten suljettua venttiiliä niin pumpun juoksupyörään voi tulla kavitaatiosta vaurioita. Niin ja koita kuristaa kiertoa mielummin pumpun painepuolelta ei imupuolelta koska silloin pumppu alkaa kavitoimaan.
-
Kiitti infosta! Kuristus on imupuolella, joten pitää olla varovaisempi.
Hetken aikaa ollut nyt kierto poissa käytöstä. Hieman ärsyttää odotella pidempään lämmintä vettä, mutta menkööt nyt sen aikaan kunnes rättipatteri tulee tehtyä. Sitten pitää säätää tuota kiertoa rättipatterin ehdoilla.
-
pian on 4 vuotta pelittänyt ongelmitta..
-
3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee.. käyttötunteja muistaakseni n. 30.000
-
3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee.. käyttötunteja muistaakseni n. 30.000
Piirikorttiko siitä meni? Oliko vaihdetut lämpöanturit eri paikoissa vai joku tietyssä paikassa oleva anturi joka on hajonnut useamman kerran ?
-
Invertteri vaihdettiin, en tiedä mikä tarkalleen oli vika. Kone kävi käynnistyksestä tappiin ja sammu. näytti häiriölokissa "invertter" ja häly 103. Se ilmeisesti viittaa kompuraan mutta invertteri oli viallinen. Maapiirianturit on pimenneet miuutaman kerran.
-
Maapirin anturit ovat kaikissa koneissa vikaantumisherkkiä siksi, että niitä ympäröi kondenssivesi,
joka pääsee anturiin menevän liitosjohdon ympärille muodostuvasta, hyvin pienestä rakosesta anturin sisälle.
Anturin NTC -vastus kostuu. Kostuneen NTC :n vastusarvo on ihan jotain muuta, kuin alunperin oli tarkoitus.
-
3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee.. käyttötunteja muistaakseni n. 30.000
Kallis murikka.
Sehän näissä inverttereissä on että mahdollisesti hajoavia osia on sitten enemmän. Töissä on myös noita taajuusmuuttajia satoja. Se mitä itse on sivusta nähnyt tässä 10v aikana niin eivät nuo valitettavasti näytä ikuisia olevan vaan osa on hajonnut syystä tai toisesta.
Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...
-
Kallis murikka.
Sehän näissä inverttereissä on että mahdollisesti hajoavia osia on sitten enemmän. Töissä on myös noita taajuusmuuttajia satoja. Se mitä itse on sivusta nähnyt tässä 10v aikana niin eivät nuo valitettavasti näytä ikuisia olevan vaan osa on hajonnut syystä tai toisesta.
Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...
Miten on, vaihteleeko kompressorin käyntilämmöt inventterin tehon mukaan vaiko onko vakiolämpötilassa?
-
Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...
Mahtaakohan tuo 'ammattilainen' mielipiteillä suoraan käyttötunteja vai onko vaan uuden pelko...nehän ei ole ollenkaan verrattavissa suoraan keskenään on/off:ssa ja invertterissä, on/off:sta onkin varmaan jo pitkän historiansa kautta olemassa joku käyttötuntimäärä jolloin kompuran oletetaan porsivan mutta se pitäis varmaankin muuntaa joksikin 'kompuramatkaksi' ennenkuin noita voi peilata invertteriin, vaikka joku tunnit*rpm 'käyttötuntikierrokset' (hatusta pudotellen tuntimäärä ja kierrokset):
50000h*3000rpm=15Ghrpm :D
Onko tuo kompuran kesto sitten 'käyttötuntikierros':na sitten vakio, ei oikein ossaa sanoo, mutta kompura-startteja aika usein pidetään yleisempänä syynä kompurarikkoihin.
Invertterihän sinänsä pääsee kompuran kanssa helpolla...aika staattista hommaa, ei ole mitään jatkuvaa kiihdytystä ja jarrutusta...lähinnä lienee enempikin komponenttien laadusta kysymys kuinka kauan piirilevyt ja niiden lutikkaiset jaksaa kestää...ihan sama koskee tietysti niitä on/off piirikorttejakin.
Vipl/Ilp puolellahan asia on jo selkeesti toisin, on/off:ia ei löydy enää kuin museosta tai ultimatesta...tai no en tiä löytyykö sieltäkään 8)
-
Mahtaakohan tuo 'ammattilainen' mielipiteillä suoraan käyttötunteja vai onko vaan uuden pelko...nehän ei ole ollenkaan verrattavissa suoraan keskenään on/off:ssa ja invertterissä, on/off:sta onkin varmaan jo pitkän historiansa kautta olemassa joku käyttötuntimäärä jolloin kompuran oletetaan porsivan mutta se pitäis varmaankin muuntaa joksikin 'kompuramatkaksi' ennenkuin noita voi peilata invertteriin, vaikka joku tunnit*rpm 'käyttötuntikierrokset' (hatusta pudotellen tuntimäärä ja kierrokset):
50000h*3000rpm=15Ghrpm :D
Onko tuo kompuran kesto sitten 'käyttötuntikierros':na sitten vakio, ei oikein ossaa sanoo, mutta kompura-startteja aika usein pidetään yleisempänä syynä kompurarikkoihin.
Invertterihän sinänsä pääsee kompuran kanssa helpolla...aika staattista hommaa, ei ole mitään jatkuvaa kiihdytystä ja jarrutusta...lähinnä lienee enempikin komponenttien laadusta kysymys kuinka kauan piirilevyt ja niiden lutikkaiset jaksaa kestää...ihan sama koskee tietysti niitä on/off piirikorttejakin.
Vipl/Ilp puolellahan asia on jo selkeesti toisin, on/off:ia ei löydy enää kuin museosta tai ultimatesta...tai no en tiä löytyykö sieltäkään 8)
Tuota uuden pelkoa itsekin ajattelin mutta en sitten alkanut kuitenkaan kyselemään sen kummemmin perusteita tuohon. Sen verran ylipäätään kompressorien kestosta oli puhetta että hän sanoi että ylipäätään hajoamisia on hänen milestään liikaa koneiden ikään ja käyttömäärään nähden. Korkealla sijalla näissä taisi olla päässyt Thermian tehokkaimmat koneet integroidulla käyttövesivaraajalla ja käyttöveden kierrolla.
-
Kallis murikka.
Sehän näissä inverttereissä on että mahdollisesti hajoavia osia on sitten enemmän. Töissä on myös noita taajuusmuuttajia satoja. Se mitä itse on sivusta nähnyt tässä 10v aikana niin eivät nuo valitettavasti näytä ikuisia olevan vaan osa on hajonnut syystä tai toisesta.
Eräissä inverttereissä pöly palaa IGBT:n ja piirilevyn välisessä jousikontaktissa ja aiheuttaa ajan saatossa "lämpöhalvauksen", kun noki haittaa lämmön- ja sähköjohtumista. Laitteen purku, puhdistus ja kasaus, taas mennään seuraavat 30-50 tuhatta tuntia. Ko.invertteri on jäähärin asennuksen suhteen hieman haastavampi kuin kotitietokoneet. "Piitahnaa" pitää olla just oikea määrä ja kiristysmomentit syytä olla kohdallaan, muuten lämpöongelmat jatkuu.
-
Ilmeisesti näissä vanhemmissa malleissa on noita inverttereitä muuallakin kypsynyt.
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=37096.0 (http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=37096.0)
https://www.byggahus.se/forum/varmepumpar/145611-inverterfel-nibe-1250-a.html (https://www.byggahus.se/forum/varmepumpar/145611-inverterfel-nibe-1250-a.html)
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=28789.0 (http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=28789.0)
-
Hur många har haft Inverterfel på Nibe 1250? (http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=28789.0)
(Kuinka monella on ollut invertterivikoja Nibe 1250 :ssä?)
Kerrotaan olleen paljon vikoja.
(http://www.kentso.fi/prebeo/pictures/thumbs300/fr-d740s-080-ec.jpg) (http://www.kentso.fi/prebeo/product/3~taajuusmuuntimet/mitsubishi-fr-d740s-080-ec-4-0kw/_2LB16K0HB)
Eikö tilalle voisi asentaa jonkin tavallisen, kaupallisen invertterin?
Saattaisi olla mahdollista, tai sitten ei.
Riippuu siitä, millainen ohjaustekniikka hallinnoi tuota invertteriä.
Jos joku tuntee tuon laitteen tarpeeksi hyvin, voisi kertoa, olisiko mahdollista korvata alkuperäinen jollain markkinoilla olevalla invertterillä.
-
Tuossa olisi Mitsun FR-D700 manuaali suomeksi.
On kyllä turhan monipuolinen maalämpökoneelle ,jää suuri osa ominaisuuksista käyttämättä.
Kompressorin ohjaukseen riittäisi analogiset 0-10V jännite ta 0-20mA virtaviestit samaan tapaan kuin esim shuntin avautumista ohjataan lämmöntarpeen mukaan.
Jotenkin ihmetyttää tuollaisen 4kw/400V invertterin hinta?
Nettisivuilla näyttäisi olevan 500-600e kun jokunen vuosi sitten hinta oli 3000-4000e? ::)
http://ftc.beijer.se/files/C125728B003AF839/E94ABD26B5875AF3C12574E2004C1827/D700k%C3%A4sikirja130710.pdf
-
Tuossa olisi Mitsun FR-D700 manuaali suomeksi.
On kyllä turhan monipuolinen maalämpökoneelle ,jää suuri osa ominaisuuksista käyttämättä.
Kompressorin ohjaukseen riittäisi analogiset 0-10V jännite ta 0-20mA virtaviestit samaan tapaan kuin esim shuntin avautumista ohjataan lämmöntarpeen mukaan.
Jotenkin ihmetyttää tuollaisen 4kw/400V invertterin hinta?
Nettisivuilla näyttäisi olevan 500-600e kun jokunen vuosi sitten hinta oli 3000-4000e? ::)
http://ftc.beijer.se/files/C125728B003AF839/E94ABD26B5875AF3C12574E2004C1827/D700k%C3%A4sikirja130710.pdf
Jossain tutkimuksesssa missä tutkittiin muuttuvakapasiteettistä lämpöpumppua nimenomaan niin että ajettiin invertterin läpi scrollia oli käytössä Danfoss VLT invertteri joka on suunniteltu nimenomaan tätä käyttöä varten.
http://vlt-drives.danfoss.com/Products/Dedicated-Drives/VLT-Refrigeration-Drive-FC-103/ (http://vlt-drives.danfoss.com/Products/Dedicated-Drives/VLT-Refrigeration-Drive-FC-103/)
Yksi mikä tuossa paistaa silmään on hyötysuhde jonka mainostetaan olevan 0.97, riippuen kuitenkin myös moottorinhyötysuhteesta. 2kW kompressoriteholla 60W haihtuisi ilmaan.
Jos nyt tulkitsin oikein noita swedu forumeita niin noissa nibeissa noita inverttereitä meni joskus kun leipää ja samaan koneeseen saatto olla vaihdettu jo useampikin invertteri. Ilmeisesti alkuun vaihdettiin koko koneikko eikä pelkästään invertteriä. Tämä selittänee tuon hinnan. Myöhemmin ilmeisesti on sitten alettu vaihtamaan pelkkää invertteriä tai sitten se on tullut mahdolliseksi myöhemmissä tuotantomalleissa.