Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: kaino - 19.09.12 - klo:12:10
-
Osaisko joku sanoa nopeasti mikä asennuksessa pielessä? Pumppu käynnistyy 20 min välein. Välillä lattialämmityksen tulo nousee 20 astetta menoa suuremmaksi.
-
Tossa kohta menee tulolämpö korkeammaksi kuin meno. Mitenkäs tämä on mahdollista?
aika, BT2 meno lattia, BT3 tulo lattia, dT lämpö
9:28:03 265 262 3
9:28:04 265 279 -14
9:28:05 265 298 -33
9:28:06 265 318 -53
9:28:07 265 339 -74
9:28:08 265 352 -87
9:28:09 265 367 -102
9:28:10 265 384 -119
9:28:11 265 399 -134
9:28:12 265 415 -150
9:28:13 265 430 -165
9:28:14 265 443 -178
9:28:15 265 456 -191
9:28:16 265 468 -203
9:28:17 266 478 -212
9:28:18 266 488 -222
9:28:19 266 497 -231
9:28:20 267 505 -238
9:28:21 268 512 -244
9:28:22 269 519 -250
9:28:23 270 524 -254
9:28:24 271 530 -259
9:28:25 273 534 -261
9:28:26 274 538 -264
9:28:27 276 541 -265
9:28:28 279 542 -263
9:28:29 281 540 -259
9:28:30 284 536 -252
9:28:31 286 530 -244
9:28:32 289 521 -232
9:28:33 292 510 -218
9:28:34 295 497 -202
9:28:35 299 482 -183
9:28:36 302 467 -165
9:28:37 306 451 -145
9:28:38 309 435 -126
9:28:39 313 419 -106
9:28:40 317 405 -88
9:28:41 321 390 -69
9:28:42 325 378 -53
9:28:43 329 366 -37
9:28:44 332 355 -23
9:28:45 336 346 -10
9:28:46 340 339 1
-
Käyrä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=16917.0;attach=31474
-
Lattiaveden lämpötila nousee n.25 sekunnissa +26c asteesta +54c asteeseen. Sanoisin, että lattiassa ei kierrä vesi.
- Onko lattialämmityksen kiertovesi pumppu päällä? Pyöriikö se?
- Onko lämmönjaon hanat ja termostaatit auki?
- Onko rikkasihti puhdas?
Pumppu yrittää lähteä 20 minuutin välein lämmittämään, koska asteminuutit on kertynyt täyteen. Veden lämpötila saavuttaa nopeasti suurimman sallitun arvon ja pumppu sammuu. 20 minuutin päästä sama homma uudestaan.
Jos lattialämmitys putki on halkaisijaltaan pientä ja kierto on auki vain esimerkiksi pienessä pesuhuoneessa, niin pumpun käyminen on tuollaista pätkimistä ja se on ihan normaalia. Siitä pääsee eroon vain isolla puskurivaraajalla tai lämmittämällä jotain muitakin tiloja samalla.
-
Kiitos. Putkari epäili ilmaa lattialämmitysputkissa.
-
Kiitos. Putkari epäili ilmaa lattialämmitysputkissa.
Kyllä, tuokin voi olla syynä
-
Meillä oli rakennusaikaan samanlainen vika. Syy löytyi jakotukkien linjasäätö venttiilin hatusta (warmialla muovinen punainen kierrettävä hattu). Joku oli punonut "korkin" liian tiukkaan.
Venttiilissa joku luisti joka painuu korkin alla kiristettäessä...
Ilmeisesti pitää jättää löysälle??? ::)
-
Ei tosiaankaan kierrä lämmitysvettä tarpeeksi.
Siitä on seurauksena, että lauhduttimen läpi virtaava vesi ei pysty jäähdyttämään lauhdutinta tarpeeksi ja sen lämpötila nousee liikaa.
Lämpötilan nousun myötä nousee pumpun vastapainekin liian suureksi, hätäkatkaisurajalle saakka.
Pumppu siis tekee hätäkatkaisun ennen aikojaan.
Yrittää hetken kuluttua uudelleen, mutta tulee sama ongelma uudestaan, toistuvasti.
Tästä nämä pätkäkäynnit johtuvat.
Vaihtoventtiilikone voi tehdä samaa kesä aikana, kun on käytössä vain liian pieni lattialämmityspiiri kosteissa tiloissa.
Käynti katkeilee, kun ei ole tarpeeksi lämpökuormaa.
-
Eikös hätäkatkaisuista pitäisi jäädä tieto vikalogiin? Ei näy vikakoodeja.
-
Eikös hätäkatkaisuista pitäisi jäädä tieto vikalogiin? Ei näy vikakoodeja.
Veikkaisin, että lämmönjakoveden lämpötila on rajoitettu +54c..+55c asteeseen valikosta ja kompura pysähtyy lämpötilamittauksen perusteella eikä paineen. Vikailmoitusta siitä ei silloin tule. Tavallisesti lattialämmintystaloissa tuo lämpötilaraja asetetaan asennuksen yhteydessä noin +40c asteeseen, koska laminaatit ja parketit eivät tykkää kuumasta vedestä tai ainakaan niiden valmistajat ei suosittele yli 40c vettä. Pumpun tehdasasetuksella raja on ylempänä.
-
Pumppu yrittää lähteä 20 minuutin välein lämmittämään, koska asteminuutit on kertynyt täyteen. Veden lämpötila saavuttaa nopeasti suurimman sallitun arvon ja pumppu sammuu. 20 minuutin päästä sama homma uudestaan.
Jos lattialämmitys putki on halkaisijaltaan pientä ja kierto on auki vain esimerkiksi pienessä pesuhuoneessa, niin pumpun käyminen on tuollaista pätkimistä ja se on ihan normaalia. Siitä pääsee eroon vain isolla puskurivaraajalla tai lämmittämällä jotain muitakin tiloja samalla.
Tuo asteminuutti homma on ihan perc:stä. Miksi selainen on yleensä olemassa. Eikö pumpun kuullu lämmittää vain jos on tarvetta eikä kellon mukaan..
-
Pumppu yrittää lähteä 20 minuutin välein lämmittämään, koska asteminuutit on kertynyt täyteen. Veden lämpötila saavuttaa nopeasti suurimman sallitun arvon ja pumppu sammuu. 20 minuutin päästä sama homma uudestaan.
Jos lattialämmitys putki on halkaisijaltaan pientä ja kierto on auki vain esimerkiksi pienessä pesuhuoneessa, niin pumpun käyminen on tuollaista pätkimistä ja se on ihan normaalia. Siitä pääsee eroon vain isolla puskurivaraajalla tai lämmittämällä jotain muitakin tiloja samalla.
Tuo asteminuutti homma on ihan perc:stä. Miksi selainen on yleensä olemassa. Eikö pumpun kuullu lämmittää vain jos on tarvetta eikä kellon mukaan..
Tuo 20 minuuttia ei suoranaisesti liity asteminuuttisäätöön . Sillä estetään jatkuva uudelleen käynnistyminen esim. aloittajan tilanteessa kun vesi ei kierrä kunnolla. Tuon viiveen voi asettaa valikosta, jolloin aloittajan pumppu ajaisi 24 sekunnissa +26c asteesta +54c asteeseen, pumppu sammuisi ja x minuutin kuluttua sama uudestaan, jne, jne... En muista pystyykö tuon viiveen x asettamaan 0:ksi. Mielestäni sitä ei kannata muuttaa, ellei sitten lämmönjako ole jotenkin sillä tavalla erikoinen, että on pakko lämmittää lyhyissä pätkissä
Miten IVT lämmittää, jos kiertovesipumppu on seis? Tai jos vesi pääsee kiertämään vain yhden 16mm putken läpi? Sahaa hysterin rajoissa ylös-alas x kertaa tunnissa? Tekee ylipainehälyn ja lopettaa lämmittämisen kokonaan?
Minusta asteminuuttisäätö toimii hyvin, sehän laskee koko ajan lämmitysenergian kulutusta ja työntää vastaavan määrän energiaa tilalle. Asteminuuttiluku vastaa periaatteessa kwh-lukua.
-
Minusta asteminuuttisäätö toimii hyvin, sehän laskee koko ajan lämmitysenergian kulutusta ja työntää vastaavan määrän energiaa tilalle. Asteminuuttiluku vastaa periaatteessa kwh-lukua.
Asteminuutti on ihan mainio arvo/laatu, se laittaa viivettä kynnistyksiin ja pysäytyksiin, vaikkakaan ei se mikään energia kWh-lukema ole.
Eli jos on vaikka varaajan lämpötila paljon alle tarpeen niin käynnistyksen asteminuuttitavoite tulee nopeasti täyteen ja pumppu käynnistyy "nopeasti", jos ero pysyy pinenenä niin asteminuuttitavoite ei täyty äkkiä ja pumppu käynnistyy pitemmän ajan päästä eli ei turhaan hötkyile. Sama pätee tietysti pumpun pysäytykseen jos siellä on kanssa asteminuutit käytössä. Asteminuutit saa aikaan käynnistys/pysäytys hystereesiä, aivan mainio keksintö.
-
Minä tulkitsen trendiä seuraavasti:
Kompressorin käynnistyttyä
- se yrittää tehdä aluksi n. 5min käyttävettä
- seuraavaksi lämmittää lattiaa 20 min 5C dt:llä
- seuraavaksi jälleen yrittää tehdä 5 min käyttövettä
- pysähtyy 20min ajaksi
Tämän jälkeen tekee toisen samanlaisen syklin
ja sen jälkeen pelkän käyttövesisyklin
Paluuveden lämpeneminen huomattavasti menovettä lämpimämmäksi johtunee siitä että käyttövesisyklin loppuessa jää putkistoon syklin loppuvaiheen aikaista kuumaa n. 58C vettä, joka lähtee liikkeelle paluuputkeen käyttövesisyklin alkaessa.
Minusta tuntuu, että tehtäessä käyttövettä lämpö ei jostain syystä siirry varaajaan (siirtyy huonosti).
Tuntematta varaajan rakennetta. Voisiko varaajassa olla ilmaa?
Jos manttelivaraaja, niin onko manttelissa ilmaa?
Kompressorin seistessä ovat kaivosta tulevan ja sinne menevän liuoksen lämpötilat ovat n. samat.
Tästä voi päätellä, että liospumppu käy jatkuvasti.
Tulevan liuoksen lämpötila n. 5C
tästä voi päätellä, että kyseessä on kaivo.
ATS
(http://i1.aijaa.com/b/00623/10944945.jpg) (http://aijaa.com/1EI32q)
-
Onko pumppu ollut monta päivää käytössä? Joko toimii normaalisti?
Mitä tulee maaliuoksen kiertovesipumppuun niin sille on sellainen asetus olemassa, että voi pyörittää (olikohan se 10 päivää) jatkuvasti, jotta loputkin ilman keruuputkistosta poistuisi ja alkaa sen jälkeen toimia normaalisti. Eli sammuu silloin kuin kompurakin.
Olikos tuossa pumpussa muuten aseteltavissa varaajan lämmitykselle ja lattialle omat nopeudet kiertovedelle? Jos on niin minkälaiset arvot käytössä?
-
Pumppu yrittää lähteä 20 minuutin välein lämmittämään, koska asteminuutit on kertynyt täyteen. Veden lämpötila saavuttaa nopeasti suurimman sallitun arvon ja pumppu sammuu. 20 minuutin päästä sama homma uudestaan.
Jos lattialämmitys putki on halkaisijaltaan pientä ja kierto on auki vain esimerkiksi pienessä pesuhuoneessa, niin pumpun käyminen on tuollaista pätkimistä ja se on ihan normaalia. Siitä pääsee eroon vain isolla puskurivaraajalla tai lämmittämällä jotain muitakin tiloja samalla.
Tuo asteminuutti homma on ihan perc:stä. Miksi selainen on yleensä olemassa. Eikö pumpun kuullu lämmittää vain jos on tarvetta eikä kellon mukaan..
Tuo 20 minuuttia ei suoranaisesti liity asteminuuttisäätöön . Sillä estetään jatkuva uudelleen käynnistyminen esim. aloittajan tilanteessa kun vesi ei kierrä kunnolla. Tuon viiveen voi asettaa valikosta, jolloin aloittajan pumppu ajaisi 24 sekunnissa +26c asteesta +54c asteeseen, pumppu sammuisi ja x minuutin kuluttua sama uudestaan, jne, jne... En muista pystyykö tuon viiveen x asettamaan 0:ksi. Mielestäni sitä ei kannata muuttaa, ellei sitten lämmönjako ole jotenkin sillä tavalla erikoinen, että on pakko lämmittää lyhyissä pätkissä
Miten IVT lämmittää, jos kiertovesipumppu on seis? Tai jos vesi pääsee kiertämään vain yhden 16mm putken läpi? Sahaa hysterin rajoissa ylös-alas x kertaa tunnissa? Tekee ylipainehälyn ja lopettaa lämmittämisen kokonaan?
Tuossa tapauksessa asteminuttiasetus tekisi sen tilanteessa jossa KV-pumppu on shitna että pumppu yrittäisi lämmittää vaikka vesi ei kiertäisi ollenkaan. Vika voisi olla päällä vaikka kuinka kauan IVT:ssä tulisi heti hälytys joko pressostaaatti taikka muu häly.
-
Yhden testin aikana tuli ruuvattua rele irti ja kv pumppu epähuomiossa pois pelistä.
Pumppu jauho muistaakseni 2 minsaa ja hullunkierrosta johtuen liian kuuma paluu laukas presson. Aika epämiellyttävää metelii alko kuuluu välipohjasta, jossa lämmityksen runkolinja on.
Vika pitäisi kyllä löytää tai pumpun elinikä lyhenee huomattavasti.
Nibessä taitaa pressot hoitaa ton sammuttamisen, eikä ole muuta säätöö.
-
IVT:ssä tulisi heti hälytys joko pressostaaatti taikka muu häly.
Eli IVT:ssä lattiaan menevän veden lämpötilaa rajoita mikään muu kuin pressostaatti (taikka muu häly?) Miten se toimii pelkän pesuhuoneen lattian lämmitämisessä?
-
Presso laukee IVT:ssä jos paluu lämpö ylittää 48C. Tuo on varmitamassa jos on just kv jumeja, tai muuta häikkää.
-
Kiitokset vastauksista. Pumppu on käynyt viikon ja toimii kuten graafi näyttää edellen. Tänään näytössä oli sisälämpö 7 astetta ja käyttövesi 38. Sisällä oikeasti lämpö n. 18. Ulkolämpö 10.
Kävin kokeilemassa lattialämmitysputkia. Kaikkien huoneiden menoputket tuntuivat kuumilta, mutta paluupuolella ei tuntunut lämpöä.
Noi pumput on pakkosyötetty huoltovalikosta.
En saa millään tuota käyttöveden tekoa pois. Saako sen jollain kokonaan pois?
-
Edelleenkin kuulostaa siltä, että vesi ei kierrä lattioissa.
Käyttövettä ei taida saada pois kokonaan. Voit laittaa säästömoodiin tai ohjelmoida käyttövedelle omat rajat jossa pumppu lämmittää/lopettaa käyttöveden lämmityksen. Jos kulutusta ei ole eipä pumppu hirveesti käyttövettä lämmitä...
-
. Pumppu on käynyt viikon ja toimii kuten graafi näyttää edellen. Tänään näytössä oli sisälämpö 7 astetta ja käyttövesi 38. Sisällä oikeasti lämpö n. 18. Ulkolämpö 10.
Kävin kokeilemassa lattialämmitysputkia. Kaikkien huoneiden menoputket tuntuivat kuumilta, mutta paluupuolella ei tuntunut lämpöä.
Ilmeisesti kyseessä on rakenteilla oleva talo?
Onko käyttövesi kytketty jo lämpöpumppuun?
Onko lattiapiireissä termostaatit tai muut sulut termostaattien paikoilla?
Jos on, niin avaa termostaatit tai sulut täysin auki.
ATS
-
Rakenteilla oleva talo. Käyttövettä ei ole kytketty.
Sain käyttöveden teon pois pelistä Trallyn ohjeilla pitemmäksi aikaa. Logitukset meni vain pieleen jostain syystä enkä saanut kuin 7 minuutin ajalta tuota logia. Siinä ulkolämmöllä 12, lattiameno(BT2) on 30 astetta ja tulo(BT3) 25 astetta ja kaivotulo(BT10) 0 ja -meno -3,2 astetta. Nämä arvot pysyivät identtisenä 7 minuutin ajan. Eikös tämä nyt toimi?
Siellä oli joku lisälämpö 3 kw päällä. Mitä se tarkoittaa?
-
Vaikee sanoa noilla tiedoilla toiminnasta mitään... Yritä saada logia pitemmältä aikaa... Käykö pumppu kuinka tiuhaan ja lämpötilaerot oleellisia...
-
Wanhana IVT:läisenä muistan omasta edellisestä että jos lämmityspiiristä tulo on korkeampi kuin meno, niin piirikortilla ovat anturien liitännät ristissä. (Meillä kesti pari viikkoa vian selvittäminen kun myyjä ei halunnut ottaa yhteyttä kinaamaansa maahantuojaan, oma yhteydenotto laukaisi tilanteen. Tosin silloin elettiin vuosituhannen alkupuolta ja MLP:n uuden tulemisen alkua.) Näissä hommissa kannattaa sitten ITSE ymmärtää hieman mitä tapahtuu kun pumpun sisällä pyörii 3 eri kiertoa joista 2 pyörii vielä ulkopuolellakin, siis mikä massa-/lämpövirta vaikuttaa mihinkin. Se helpottaa vian selvittämistä oleellisesti, ei asennusfirmoilla (jos sellaista on edes käytetty) ole mahdollisuutta vrk tolkulla olla "hyväilemässä" laitteistoa näillä nykyhinnoilla, vaan asiakkaan tulisi pystyä auttaa "osaavaa" asentajaa vian ratkaisussa. Näin saadaan onnistuneimpia lämpöpumppu ratkaisuja.
Kyllähän toi IVT:n logiikka säädössä on paljon helpompi meille taviksilli ymmärtää kuin Nibessä, mutta kun KAIKKI MUU pumpussa on enemmän hanurista + HINTA, niin minkäs teet.
PS. Jos tosiaan ei lämmityspiirissä kierrä kunnolla nesteet, niin se ongelma pitää poistaa, termostaatit / venttiilit täysin auki keskeltä taloa, reunoista säädetään jos tarvis. Mutta se ei helpota asiaa, että lämmityspuolen paluussa on korkeammat lämpötilat kuin menossa, siis anturien kytkentä/ anturi vika ;)
-
Siis aihe houkuttaa kommentoimaan noin muutenkin.:
Edellisessä kiinteistössä oli ns. alitehoinenpumppu joka kävi talvella todella PITKIÄ aikoja ja käytti kovimmilla pakkasilla sähkövastuksia apuna , mutta valtaosan vuodesta syksy/kevät selvittiin PELKÄLLÄ pumpun lämmöllä ja kesälläkin kaikki käyttövesi tehtiin MLP:lla.
Nykyisessä kohteessa kuten palstaa seuranneet tietävät, on talo normi eristetty mutta HYVIN tiivistetty ja pumppu on YLI mitoitettu (kun tarjouksessa halvalla sai, sekä 2 X pienet tytöt kasvavat teineiksi), sekä kaivo jäi tyngäksi. Ja sitten kun katsotte luvut joita ilmoitin ekalle vuodelle, niin ymmärrätte miksi olen FOR EVER MAALÄMPÖMIES.
PS. Pätkäkäyntiä appiukolla ja hieman kotonakin seuranneena :-[
-
Siis aihe houkuttaa kommentoimaan noin muutenkin.:
Edellisessä kiinteistössä oli ns. alitehoinenpumppu joka kävi talvella todella PITKIÄ aikoja ja käytti kovimmilla pakkasilla sähkövastuksia apuna , mutta valtaosan vuodesta syksy/kevät selvittiin PELKÄLLÄ pumpun lämmöllä ja kesälläkin kaikki käyttövesi tehtiin MLP:lla.
Niin sehän sama asia jos on alitehoinen MLP kuin olisi VILP, tarkoittaa vastuksia talvella :)
-
Välillä lattialämmityksen tulo nousee 20 astetta menoa suuremmaksi.
Ilmeisesti kyseessä on rakenteilla oleva talo?
Onko käyttövesi kytketty jo lämpöpumppuun?
Rakenteilla oleva talo. Käyttövettä ei ole kytketty.
Alkuperäiseen kysymykseen selkeä vastaus näkyy alla olevasta trendistä, mikä on piirretty viestiketjun alkupäässä olleesta mittaussarjasta.
Siinä paluulämpötila nousee parissakymmenessä sekunnissa 25C menovettä lämpimämmäksi ja laskee yhtä nopeasti menoveden lämpötilaan.
Syynähän tähän on se että koska käyttövettä ei ole kytketty ja varaaja on tyhjä lämpö ei siirry mihinkään vaan jää käyttöveden lämmityspiiriin varastoon lähes 60C lämpöisenä mistä sitten lähtee liikkeelle seuraavan käyttövesisyklin käynnistyessä.
Mittaukset eivät ole ristissä
Tilanteen saa normalisoitua täyttämällä varaaja vedellä.
ATS
(http://i11.aijaa.com/b/00966/10966465.jpg) (http://aijaa.com/wq28PZ)
-
Nyt graafia, kun käyttöveden tuotanto pois ja lämpäkäyrä 4 valittuna. Ainakin lämmintä tulee kämppään.
(http://i10.aijaa.com/b/00055/10970851.jpg)
-
Graafista kommentti. Pitkä käyntijakso, jonka aikana kaivolta palaava neste putoaa jo pakkasen puolelle. Rakenteet ovat ilmeisesti kylmiä ja lämpiäminen on hidasta. Rakennusaikaisella lämmityskäytöllä on tunnetusti helppoa jopa jäädyttää kaivo, joten ylipitkät käyntijaksot ja liian kylmä paluu kannattaa estää säätämällä menon hälytysraja vaikkapa -2 asteeseen (hae kokeilemalla sopiva niin, että paluu olisi aina plussalla ja käyntijakso n. tunnin mittainen).
Nyt ei ole vielä talvi mutta ennen sitä kannattaa laittaa eristys kuntoon (jos puutteita) ja säästellä kaivoa pitkiltä käyntijaksoilta. Eli mahdollisuuksien mukaan edelleen rakennuslämmittimet ja tulisijat käyttöön.
-
MLP näytti sisälämpötilaa 8, vaikka sisällä oli 21 astetta lämmintä. Pitää huomenna laittaa tuo häly päälle. Kiitos vinkistä.
-
MLP näytti sisälämpötilaa 8, vaikka sisällä oli 21 astetta lämmintä. Pitää huomenna laittaa tuo häly päälle. Kiitos vinkistä.
Paljonko kone näyttää ulkolämpötilaksi? Paljonko ulkona oikeasti on? +8c? Olisiko anturit kytketty vääriin paikkoihin?
Voi ne anturi olla rikkikin, mutta tuskin kovin usein ihan uutena.
-
Sisälämpömittaria ei ole kytketty, mutta MLP:n näytössä oli luku +6 mökin sisällä aamulla, oikeasti sisällä oli +19. Ulkolämpömittari näyttää oikein.
Laitoin hälyn -3:een. Laukes heti, sillä maaliuoksen meno oli -3,6.
-
Jos hälytysraja on paukkunut heti startin jälkeen, niin tulevan liuoksen lämpötila ei ole ollut paljoa nollan yläpuolella. Mahdollisesti pumppu kävi yön aikana taas ylipitkän käyntijakson joka jäähdytti kaivoa. Sinuna laittaisin kaivon kiertopumpun päälle ja antaisin kaivon levätä pari päivää.
Kuinka lämmintä liuosta kaivosta on maksimissaan noussut? Graafin perusteella (oletan että kaivo oli levännyt ennen graafissa esitettyä käyntijaksoa) tulevan ja palaavan liuoksen lämpötilaero on pumpun toiminnan kannalta erittäin hyvä mutta itse lämpötilat ovat matalia. Onko talosi missä päin Suomea? Pohjoiseen mentäessä kallion lämpötila laskee. Jos n. 150 metrisestä kaivosta nousevan liuoksen lämpötila jää 3 asteeseen, niin keskimääräisesti ollaan jossain Kittilän korkeudella.
-
Liuospumppu pyöri 55 %, nostin sen 100%:iin. Kämppä on Turussa.
-
Turussa pitäisi kaivosta nousta keskimäärin jo vähintään 6-7 asteista liuosta. Kuinka lämmintä liuos kaivosta on maksimissaan ollut? Kun lämpötilaero on pysynyt optimaalisena jo 55%:llakin, niin tippuukohan deltaT kuinka alas täydellä teholla?
-
Tulevan liuoksen lämpötila n. 5C
tästä voi päätellä, että kyseessä on kaivo.
ATS
(http://i1.aijaa.com/b/00623/10944945.jpg) (http://aijaa.com/1EI32q)
Tuossa se kaivon lämpötila näkyy ennen pitkää yhtäjaksoista käymistä. Ihan aluksi ollut noin +6c.
Ei pitäisi tuon pumpun tähän aikaan vuodesta kovin paljon olla käynnissä kunhan on saanut lämmöt nostettua normaalille tasolle, ehkä 1-2 tuntia vuorokaudessa. Loput palautumisaikaa kaivolle.
-
Liuospumppu asetettu 100%. Onko kaivossa jotain vikaa? Sisällä edelleen 20 astetta.
(http://i2.aijaa.com/b/00763/10977969.jpg)
-
Aika kova lämmitystarve vieläkin ollut, mutta kaivo jo selvästi palautumaan päin. Eiköhän tuo tilanne tuosta rauhoitu kunhan rakenteet ovat lämmenneet tavoitteeseen.
-
Osaako joku sanoa mikä on virtaus niben lattialämmityspumpulla? Voisi laskea tuon tehon siitä.
Tässä taas graafia [KORJATTU!]:
(http://i7.aijaa.com/b/00555/10982851.jpg)
-
Osaako joku sanoa mikä on virtaus niben lattialämmityspumpulla? Voisi laskea tuon tehon siitä.
Kokeile tällä! (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls)
-
Kiitos. 0,32 l/s virtaamalla antaa 6 kW. Lattiavesipumppu on säädetty 100 %:iin. Mistähän tuon virtaaman varmistaa?
-
Osaako joku sanoa mikä on virtaus niben lattialämmityspumpulla? Voisi laskea tuon tehon siitä.
Tässä taas graafia [KORJATTU!]:
(http://i7.aijaa.com/b/00555/10982851.jpg)
Jaahas...pumppu taas käynyt puoli vuorokautta yhteen soittoon. Oliko ulko-ovi unohtunut auki vai puuttuuko vielä yläpohjasta eristeet?
-
Eihän tämä nyt toimi ollenkaan, jos pumppu puskee 10 tuntia lattiaan lämpöä tauotta niin mihin tuo 60kW energiaa menee?
Edit, katsoinkin ensin deltat väärin, kaksi vihreää oli niin samanlaisia.
-
10 cm on levyvillaa katossa, ikkunat ja ovet kiinni, ei ilmanvaihtoa. Ontelolaatta 140 m2 ja 60 m2 maanvarainen.
Molemmat pumput olleet 100%:lla. Tiputin molemmat 50%:iin, kun deltat meni aika pieniksi. Kattoo mitä tapahtuu.
Tuo asteminuutti on aika mielenkiintoinen, sillä se ei ota mitenkään huomioon pumpun pyörimisnopeutta. Kun lattiavesipumppu oli 100 %, delta meni pieneksi ja asteminuutit tapissa(-399). Sitten kun tiputti 50%:iin, niin delta tietysti tuplaatui ja asteminuutit rupesi juoksemaan.
Olen itsekin ihmetellyt minne 6 kw/h menee. Kämpässä oli 30 astetta lämmintä, kun laittoi vastukset auttamaan testimielessä.
-
Liuos ja lattiapumppu 50%.
(http://i3.aijaa.com/b/00924/10987183.jpg)
-
Odottelin 4 tuntia ja laitoin päälle. Liuoksen delta säädetty maksimiin eli 5:een, tällöin tuleva lious tippu 5 C :stä 2 C:een ensimmäisen 30 min syklin aika. Mikä tässä kaivossa on nyt vikana. Paisuntasäiliö on viinaa puolillaan.
(http://i8.aijaa.com/b/00079/10993340.jpg)
-
Onko siinä jotain vikaa? Minusta näyttää ihan normalilla. Lämpöä ei siirry kaivosta putkeen, jos niiden välillä ei ole lämpötilaeroa.
Säädät nyt vaan sen keruupuolen deltan sinne 3:een ja lämmönjaon vaikka 6-7 välille, laitat käyrän 3 tai 4 ja jatkat rakennushommia. Parin viikon päästä sitten otat vaikka parin vuorokauden mittaisen käppyrän tänne ihmeteltäväksi. Jolloin voimme taas todeta, että kaikki näyttää normaalilta ;D
-
Ei kai nyt 30 minuutin syklin aikana kaivon lämpötilan pidä tippua 3 astetta?
-
Nosta liuospumpun nopeutta, mikäli vielä 50%:lla. Varsinkin tuo maanvarainen laatta imee lämpöä vielä pitkään. Näillä pluskeleillä voit pudottaa käyrän 3:lle (tai jopa 2:lle), koska laattaan ei kannata missään nimessä ajaa yli 30 asteista vettä varsinkin kun yläpohja on kesken.
Ja varoituksen sana. Anna kosteudelle mahdollisuus poistua eli ikkunoita raolleen, jollei kuivaimia ole käytössä. Energiahävikki on pienempi paha kuin se, että vettä jää rakenteisiin. Kokemuksesta voin sanoa, että villojen kuivattamista/vaihtoa turhauttavampaa hommaa ei ole.
-
Ei kai nyt 30 minuutin syklin aikana kaivon lämpötilan pidä tippua 3 astetta?
En tiedä pitääkö, mutta kyllä tippuu:
(http://i6.aijaa.com/b/00979/10995393.jpg) (http://aijaa.com/ttToKD)
-
Onko nyt niin, että maalämpöpumppua ei voi ajaa esim. kovilla pakkasilla useita päiviä putkeen, vaan kaivo menee jäähän? Mikä on normaali mitoitus käyntiasteelle? Esim. mitoitetaanko pumppu, niin että pumppu käy 50% ajasta ja 50% lepää? Tällöinhän pumpun pitkänaikavälin teho on vain 50%, eli 6 kw pumpun teho on vain 3 kw - sillä ei talo pysy lämpimänä kovilla pakkasilla.
-
Kyllä pumppu saa kovimmilla pakkasilla käydä putkeensa vaikka 2 viikkoa, ilman mitään taukoa.
Kaivo vaan pitäisi mitoittaa tarpeeksi syväksi, että se ei heti jäädy.
Ei kannata säästää kaivon mitoituksessa.
Ei ole katastrofi, vaikka kaivosta josku tulisikin hiukan pakkasen puollella olevaa liuosta.
Pumpun hyötysuhde kärsii liian kylmästä maaliuoksesta.
Kun maaliuos menee kylmäksi, laskee pumpun ulostuloteho ja pumppu joutuu siitä syystä käymään entistäkin enemmän.
-
Käynnistä, käyttöasteesta ja mitoituksesta kun oli puhe, niin ohessa oman pumpun viikkokulutus ja käyttöaste 1.11.11 - 28.09.12
Tuli laitettua turhan pieni kuva mutta kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi.
Talo siis -73 rakennettu, neliöitä 146+70, öljylämmitysaikana 5 v. keskikulutus 2900 litraa. Nyt pumppuna 8 kW, 175 m kaivo ja patterilämmitys. Tähän mennessä pumppu käynyt 2380h, kuluttanut 5605 kWh ja käyttövettä tehty 322h. Sähkövastuksia käytetty pumpun apuna 5h/6kW (legionellakuumennus) ja 10h/3 kW.
Laitteiston toimittajan tarjouslaskelmien mukaan pumpun vuosikulutus olisi 8287 kWh sisältäen kv. pumput. Laskelma tehtiin 135 m kaivolle.
Nyt ulkoiset kv. pumput eivät ole mukana laskennassa mutta niiden arvioitu vuosikulutus on 400 kWh. Todellinen kulutus ilman kv. pumppuja jää alle 7000 kWh. Lisälämmön kulutukseksi arvioitiin 366 kWh/vuosi, toteutunut jää reilusti alle 100 kWh.
En muista, onko Tomppeli laskenut meidän tapauksessa ohjeellista pumpun kokoa mutta veikkaan että meillä on ko. laskennan mukaan ns. alitehoinen pumppu. Tomppeli voisi kertoa, mitä laskennallisesti pitäisi olla noilla lähtötiedoilla.
Vasemmassa Y-akselissa siis kWh/viikko ja oikealla käyttöaste/viikko.
Keskiarvot:
- 123 kWh/viikko
- 17,6 kWh/päivä
- 543 kWh/kk (ensimmäiset 10 kk)
- 1,00 h käyttöveden lämmitystä /päivä (110 M3/vuosi vedenkulutus 2 aik. + 2 lasta)
- ka. pumpun käyttöaste 30,5 %
(http://i6.aijaa.com/t/00956/10997869.t.jpg) (http://aijaa.com/1HLi3d)
-
Eikös se nyt ole kuitenkin ongelma, jos keruunesteen tulo menee pakkaselle? Kaivossa oleva vesi jäätyy. Mitä tästä jäätymisestä seuraa vai pitääkö tätä kokeilla itse?
-
Eikös se nyt ole kuitenkin ongelma, jos keruunesteen tulo menee pakkaselle? Kaivossa oleva vesi jäätyy. Mitä tästä jäätymisestä seuraa vai pitääkö tätä kokeilla itse?
Ei se jäätyminen nyt ainakaan suositeltavaa ole. Jos kaivo menee jäähän niin jään aiheuttama paine puristaa keruuputkia kasaan ja keruunesteen paisuntasäiliössä alkaa pinta nousta. Meillä kovmman kulutuksen aikaan kaivoon meni -2 asteista ja ylös tuli +1-asteista. Tällä hetkellä lukemat ovat 2 ja 5. Eli kovin isoja nuo vuodenaikojen väliset erot eivät ole, toisin kuin vaakaputkistossa VILP:eistä ja ILP:eistä puhumattakaan.
-
10 cm on levyvillaa katossa, ikkunat ja ovet kiinni, ei ilmanvaihtoa.
Laita ainakin poutakeleillä ilmanvaihto tai tuuletus päälle.Sateisen kesän aikana rakenteissa on kosteutta jonka kuivattamiseen ensimmäisellä lämmityskaudella menee moninkertainen lämmitysteho.
Me rakennettiin vuosi -87 ja silloin oli samanlainen sadekesä kuin kulunutkin ja ensimmäisenä talvena meinasi tulla uskonpuute kun ei talossa lämpö pysynyt.
-
Jos säätää pumput siten, että lämpödelta on 7 ja liuosdelta 3, niin tuleva liuos=kaivon lämpötila on pakkasella kahdessa tunnissa(lähtö 5,5 astetta). Ei tää toimi yhtään.
-
liuosdelta 3, niin tuleva liuos=kaivon lämpötila on pakkasella kahdessa tunnissa(lähtö 5,5 astetta)
Ymmärsinkö oikein nuo lämpötilat?
Jos kahden tunnin käynnin jälkeen kaivosta tulee -2,5C liuos ja kaivoon menee -5,5C liuos niin onkohan lämpökaivossa vesi vähissä?
Pystytkö tarkistamaan ja tarvittaessa täyttämään.
-
Kaivosta tulee pumpulle alle nollan olevaa nestettä kahden tunnin käytön jälkeen noilla pumpun säädöillä. Laite on siis käyttökelvoton. Säädöt on siis Niben säätöjen keskeltä. Miten tuo veden määrä kaivossa tarkistetaan?
-
Kaivosta tulee pumpulle alle nollan olevaa nestettä kahden tunnin käytön jälkeen noilla pumpun säädöillä. Miten tuo veden määrä kaivossa tarkistetaan?
Mä tarkistelin muinoin lattialämmitysputkella, tuuppasin sitä ylijäämäreiästä kaivoon ja aina vähän puhaltelin putkeen...kyllä se sitten tuntuu ja kuuluu kun putken pää on vedessä.
Sitten vaan merkki putkeen, putki ylös ja mittanauha käteen.
Tuolla tavalla löytyi ainakin meikkiksen 2-3 m taso yläpäästä.
-
Ylijäämäreikä? Joku kuminen oranssi tulpan näköinen löytyy kaivon päältä - tosin ei se siitä mihinkään tuntunut irtoavan. Pitääkö siihen porata reikä vai miten?
Siis tää oranssi:
(http://www.nibe.fi/upload/principle/borrning/borrning3.jpg)
-
Ylijäämäreikä? Joku kuminen oranssi tulpan näköinen löytyy kaivon päältä - tosin ei se siitä mihinkään tuntunut irtoavan. Pitääkö siihen porata reikä vai miten?
Siis tää oranssi:
(http://www.nibe.fi/upload/principle/borrning/borrning3.jpg)
Mulla oli musta kansi ja sen laipan reiän porarit avas jo ennen asennusta kun oli puhetta, tuosta kannesta ei osaa sanoo...kertokoon joku jolla on tommonen.
-
Kellota kaivon syvyys.
Siis digimittarin antura tai jos pumpussa on kaivon lämpötilat näkyvissä niin kellota kierron kesto.
Noin syvällä kaivolla pitäisi kierron kestää about 10 minsaa ennenkuin keruulta litkun lämpötila alkaa laskemaan.
-
Sitä on osaa sanoa, miksi pumppu käy noin paljon, mutta ilmeisesti talossa vain on, ehkä rakennusaikaisen kosteuden takia, noin paljon lämmityskuormaa.
Sen sijaan kommentoisin tuota tulonesteen kylmenemistä. Jos pumppu käy kerralla kauan, energia tulee kaivon vedestä, koska johtuminen kalliosta on hitaampaa, eikä ehdi mukaan. Mulla on 160 m kaivo, ja laskujeni mukaan sen vesitilavuuden lämpökapasiteetti on 1,5 kWh/K,eli kun kaivosta otetaan 6 kwh (8 kw pumppu käy tunnin COPilla 4) kaivon lämpötila laskee 4 astetta.
Mulla tuloliuoksen lämpötila näyttää tällaiselta:
(http://i4.aijaa.com/b/00635/11011355.jpg) (http://aijaa.com/WaUTnO)
(Luvut pystyakselilla ovat 10 X Celsiusaste). Käyrä näyttää tasaantuvan tasolle 0, eli tällöin kalliosta johtuva energia riittää kumoamaan pois pumpattavan energian.
Ei siis hätää, kunhan syklien välillä kaivon lämpötila ehtii palautua. Pitkillä käyntijaksoilla tietysti COP huononee, ja koetan juuri löytää optimia käynnistyskertojen lukumäärän ja hyötysuhteen välillä.
-
Kellota kaivon syvyys.
Siis digimittarin antura tai jos pumpussa on kaivon lämpötilat näkyvissä niin kellota kierron kesto.
Noin syvällä kaivolla pitäisi kierron kestää about 10 minsaa ennenkuin keruulta litkun lämpötila alkaa laskemaan.
Pitäisi tietää virtaus, että tästä olisi hyötyä.
-
Sitä on osaa sanoa, miksi pumppu käy noin paljon, mutta ilmeisesti talossa vain on, ehkä rakennusaikaisen kosteuden takia, noin paljon lämmityskuormaa.
Sen sijaan kommentoisin tuota tulonesteen kylmenemistä. Jos pumppu käy kerralla kauan, energia tulee kaivon vedestä, koska johtuminen kalliosta on hitaampaa, eikä ehdi mukaan. Mulla on 160 m kaivo, ja laskujeni mukaan sen vesitilavuuden lämpökapasiteetti on 1,5 kWh/K,eli kun kaivosta otetaan 6 kwh (8 kw pumppu käy tunnin COPilla 4) kaivon lämpötila laskee 4 astetta.
Mulla tuloliuoksen lämpötila näyttää tällaiselta:
(http://i4.aijaa.com/b/00635/11011355.jpg) (http://aijaa.com/WaUTnO)
(Luvut pystyakselilla ovat 10 X Celsiusaste). Käyrä näyttää tasaantuvan tasolle 0, eli tällöin kalliosta johtuva energia riittää kumoamaan pois pumpattavan energian.
Ei siis hätää, kunhan syklien välillä kaivon lämpötila ehtii palautua. Pitkillä käyntijaksoilla tietysti COP huononee, ja koetan juuri löytää optimia käynnistyskertojen lukumäärän ja hyötysuhteen välillä.
Jos tosiaan pumpun kylmeneminen on logaritminen, ja tulo ei mene pakkaselle, niin sitten ei ole huolta. Olen koko ajan olettanut, että kaivon viileneminen olisi lineaarista. Pitääpä ottaa pidempi testi.
-
Kaivosta tulee pumpulle alle nollan olevaa nestettä kahden tunnin käytön jälkeen noilla pumpun säädöillä. Laite on siis käyttökelvoton. Säädöt on siis Niben säätöjen keskeltä. Miten tuo veden määrä kaivossa tarkistetaan?
Ei se kaivo ole pakkasen puolella vaikka keruuneste käyntijakson aikana olisikin vähän pakkaselle.
Keruuputkisto siellä kaivossa on lämmönvaihdin ja lämmönvaihtimen antoteho riippuu mm. vahtimen yli olevasta lämpötilaerosta. Vakiovirtauksella ja vaihtimelta ulos otettavalla (lähes) vakioteholla lämpötilaero lämmönvaihtimen yli (keruunesteen lämpötila vs kaivoveden lämpötila) kasvaa, kunnes lämmönvaihtimen (keruuputkiston) antoteho on sama kuin pumpun ottoteho keruuputkistosta. Kun kaivon ja pumpun "tehobalanssi" on löytynyt, niin lämpötilan laskeminen lähes pysähtyy, koska energiaa otetaan nyt "suoraan" kalliosta eikä keruunesteestä ja/tai kaivovedestä.
-
Asentaja laittanut pienimmäksi menolämpötilaksi 27 astetta. Oletus 15 astetta.
-
Asentaja laittanut pienimmäksi menolämpötilaksi 27 astetta.
Noin sen pitää ollakin jos meinaa pitää esim. kylpyhuoneen lattiaa lämpimänä. Mikäli lattiat saa mennä kylmäksi, niin sitten tuon voi laskea takaisin sinne 15c asteeseen.
-
Onko hyvä? Laitoin asteminuutit 240, kun talo on rakennusvaiheessa. Käyrä 1, sisällä 18 astetta. Alin meno 18.
(http://i11.aijaa.com/b/00746/11063680.jpg)
-
Asentaja laittanut pienimmäksi menolämpötilaksi 27 astetta.
Noin sen pitää ollakin jos meinaa pitää esim. kylpyhuoneen lattiaa lämpimänä. Mikäli lattiat saa mennä kylmäksi, niin sitten tuon voi laskea takaisin sinne 15c asteeseen.
Meillä pienen meno on 25 astetta ja asteminuutit -160. Hameväen mielestä saisi olla lämpimämpää pesuhuoneessa :)
-
Onko hyvä? Laitoin asteminuutit 240, kun talo on rakennusvaiheessa. Käyrä 1, sisällä 18 astetta. Alin meno 18.
(http://i11.aijaa.com/b/00746/11063680.jpg)
Ei ole hyvä, tulee talvella kylmä, kun on noin loiva käyrä.
Tuota...mikä tällä jatkuvalla säätämisellä on tavoitteena?
-
Onko hyvä? Laitoin asteminuutit 240, kun talo on rakennusvaiheessa. Käyrä 1, sisällä 18 astetta. Alin meno 18.
(http://i11.aijaa.com/b/00746/11063680.jpg)
Ei ole hyvä, tulee talvella kylmä, kun on noin loiva käyrä.
Tuota...mikä tällä jatkuvalla säätämisellä on tavoitteena?
Hiki perseessä.
-
Onko hyvä? Laitoin asteminuutit 240, kun talo on rakennusvaiheessa. Käyrä 1, sisällä 18 astetta. Alin meno 18.
(http://i11.aijaa.com/b/00746/11063680.jpg)
Ei ole hyvä, tulee talvella kylmä, kun on noin loiva käyrä.
Tuota...mikä tällä jatkuvalla säätämisellä on tavoitteena?
Hiki perseessä.
Jos sisälämpötilaa on tarkoitus säätää, niin näillä keleillä se tehdään säätämällä käyrän korjausta/korotusta. Pakkasten kiristyessä sitten säädetään käyrän kulmaa. Käyrän jyrkkyys riippuu lähinnä talon rakenteista ja lämmönjakotavasta.
Nykyaikaisissa lattialämmitystaloissa useimmissa taitaa toimia käyrä 3. Mieltymyksistä riippuen sitten käyränkorotus/-korjaus on luokkaa 0..+2. Koska kyseessä on keskeneräinen rakennus eikä ilmanvaihtoa taida pahemmin olla ja lämpötilaksi ilmeisesti halutaan alle +20c, niin sopiva korotus/korjaus voisi olla esim. -2..-4.
Asteminuuteilla säädetään koneen käyntijaksoja, jotka taas vaikuttaa siihen paljonko sisälämpötila ja lattian pintalämpötila vaihtelee. Normaali asuinkäytössä taitaa useimmilla olla asteminuutit 160 betonilattian kanssa.
-
Jälleen tyhmä kysymys: osaisiko joku sano kuinka vesipatterilla varustettu LTO liitetään maalämpöpumppuun? Lattiavesikiertoon alkupäähän?
Putkimies viritellyt 500 E:n Danforsin pumpun. Mikähän tämän idea on? Eikös Nibessä ole liuospumppu sekä lattiavesipumppu valmiina?