Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Huippukallio - 10.12.11 - klo:15:25
-
F1145 + Akva Geo Solar olisi hankinnassa mutta täällä on epäilty lämpimän käyttöveden riittävyyttä tuolla kokoonpanolla.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta yhdistelmästä, vaihtoventtiilipumppu + pienehkö hybridivaraaja jossa käyttövesi lämpiää kierukoissa? Riittääkö lämmintä vettä 6 suihkuun peräkkäin?
-
F1145 + Akva Geo Solar olisi hankinnassa mutta täällä on epäilty lämpimän käyttöveden riittävyyttä tuolla kokoonpanolla.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta yhdistelmästä, vaihtoventtiilipumppu + pienehkö hybridivaraaja jossa käyttövesi lämpiää kierukoissa? Riittääkö lämmintä vettä 6 suihkuun peräkkäin?
IKävä kyllä tuossa kytkennässä ei ole mitään järkeä. Ei todellakaan kannata pitää varaajaa niin kuumana että sieltä saisi käyttövettä reippaasti. Jatkuva 50-55 menovesi vie pohjan koko investoinnilta. 1245-malli ja tuo varaaja käyttöveden esilämmittimenä on eri juttu. Varaaja olisi lämpökäyrän mukaisessa lämmössä.
-
IKävä kyllä tuossa kytkennässä ei ole mitään järkeä. Ei todellakaan kannata pitää varaajaa niin kuumana että sieltä saisi käyttövettä reippaasti. Jatkuva 50-55 menovesi vie pohjan koko investoinnilta. 1245-malli ja tuo varaaja käyttöveden esilämmittimenä on eri juttu. Varaaja olisi lämpökäyrän mukaisessa lämmössä.
Huippukalliolla on varmaan tarkoitus käyttää sitä Akva.Geo.Sol mallin yläosastoa "käyttövesivaraajana" ja alaosaa "lämmitysvaraajana" ja Sol osastoon aurinkoa...silleesti että vaihtoventtiilillä valitaan kumpaa päätä lämmitetään.
En kyllä kans oikein usko tuohon yhtälöön jos halutaan ison porukan suihkut varmistaa, vaikkakin kyseessä oli luokkaa 15kW pumppu...
Miten olis F1145+VPB300+Akva 500 EK Sol tai vastaava Thermia/Danfoss?
sami68 voi heittää tähän vastaavan Thermia kokoonpanon!
Onko F1145:ssa jo valmiina kaikki sun haluamat toiminnot mm, eli hoitaisko se kaikki:
-2 lämmitys piiriä
-Aurinko
-IV esilämmitys+viilennys
-
Roori oikeassa, varaajan alaossa kv esilämmitys ja yläkierukassa priimaus.
Nibe tosiaan kiinnostaa noiden hyvien liitäntöjen takia ja samoin tuo akvassa on tuloja ja löytöjä vaikka mihin... mutta tuo käyttöveden määrä kierukoista mietityttää.
Tosin tuohon akvan varaajaan on tarkoitus tuoda lisälämpöä kiukaasta esim Tällä piippulämmittimellä
http://finelmo.fi/hukka.html
Tuoklla hoituisi varaajan varmistuslataus sopivasta ennen saunomista
Tuo 1245 + akvaterm Geo solar olisi minustakin paras yhdistelmä mutta kun siinä vain 12kw kone, mitoitukset sanoo 14-17 kW, talo on 980 kuutiota ja kaivokin jo porattu 2x160 m.
Isoin mahdollinen varaaja joka tilaan mahtuu on tuo akvan 750 l tai Niben vpas - johon tuon kiuaslämmittimen kytkentä ei taida onnistua.
Haluttais jo tilata vehkeet... Mutta mikä kokonaisuus?
-
Roori oikeassa, varaajan alaossa kv esilämmitys ja yläkierukassa priimaus.
Nibe tosiaan kiinnostaa noiden hyvien liitäntöjen takia ja samoin tuo akvassa on tuloja ja löytöjä vaikka mihin... mutta tuo käyttöveden määrä kierukoista mietityttää.
Tosin tuohon akvan varaajaan on tarkoitus tuoda lisälämpöä kiukaasta esim Tällä piippulämmittimellä
http://finelmo.fi/hukka.html
Tuoklla hoituisi varaajan varmistuslataus sopivasta ennen saunomista
Tuo 1245 + akvaterm Geo solar olisi minustakin paras yhdistelmä mutta kun siinä vain 12kw kone, mitoitukset sanoo 14-17 kW, talo on 980 kuutiota ja kaivokin jo porattu 2x160 m.
Isoin mahdollinen varaaja joka tilaan mahtuu on tuo akvan 750 l tai Niben vpas - johon tuon kiuaslämmittimen kytkentä ei taida onnistua.
Haluttais jo tilata vehkeet... Mutta mikä kokonaisuus?
Miksi suunnittelet nimenomaan sen vpas?... VPB on parempi!
Eikö mahdu 2xvaraaja + F1145.
Tuo "Hukka" hommasta...oletko laskenut paljonko saat siitä?
Ei se meinaan maaailmoja kaada jos ei sulle "hehtaarisauna" tuu, kuinka iso kiuas?
Sulle tulee siis 2x suurempi talo, 2 ihmismäärä, onkohan ihmiset 2x suurempia ;), 2x meidän kaivo....no meillä on 20v talo (huonompi eristys), 7,7kW@50C kone eikä olla käyty lähelläkään koko vuorokautta yhtä soittoo...kylmimmät päivät on menneet 52% käyntiajalla (=4kW :o tuota ihmettelen itsekin) eilinen meni 27% käynnillä 8.5kW@35C, joten tuntuu että 14-17kw on varmasti riittävä...kai tuo siporex talo nykymääräykset täyttää?
"Hukka"vaihtoehto:
http://www.s-penttinen.fi/
http://rakennuspalveluandersson.fi/lto-piiput.html
http://www.harmaair.com/index.php?page=news&id=MG8YS2DCW6VNX
http://www.savumax.fi/talteenottopiiput.php
-
Roori oikeassa, varaajan alaossa kv esilämmitys ja yläkierukassa priimaus. Tosin tuohon akvan varaajaan on tarkoitus tuoda lisälämpöä kiukaasta esim Tällä piippulämmittimellä
http://finelmo.fi/hukka.html
Tuoklla hoituisi varaajan varmistuslataus sopivasta ennen saunomista
Näissä on se ongelma, että ne pitävät savuhormin siltä kohdalta varsin viileänä.
Alhaisen lämpötilan takia muodostuu kondenssikosteutta.
Kostealle alueelle muodostuu noki / piki -kertymä, joka eristää lämpöä.
Tulee varsin tiheä nuohoustarve, muutoin piippu saattaa jopa tukkeentua.!
Kyllä isoon lämpimän / kuuman -käyttöveden tarpeeseen on paras ratkaisu kunnollinen tulistuspumppu.
-
Roori oikeassa, varaajan alaossa kv esilämmitys ja yläkierukassa priimaus. Tosin tuohon akvan varaajaan on tarkoitus tuoda lisälämpöä kiukaasta esim Tällä piippulämmittimellä
http://finelmo.fi/hukka.html
Tuoklla hoituisi varaajan varmistuslataus sopivasta ennen saunomista
Näissä on se ongelma, että ne pitävät savuhormin siltä kohdalta varsin viileänä.
Alhaisen lämpötilan takia muodostuu kondenssikosteutta.
Kostealle alueelle muodostuu noki / piki -kertymä, joka eristää lämpöä.
Tulee varsin tiheä nuohoustarve, muutoin piippu saattaa jopa tukkeentua.!
Kyllä isoon lämpimän / kuuman -käyttöveden tarpeeseen on paras ratkaisu kunnollinen tulistuspumppu.
Kyllä saunan savukaasut on niin kuumia ettei ole onkelmaa...eri asia on jos löytää kiukaan jonka hyötysuhde on 80-85%...taitaa olla harvassa. ;)
-
Tuossa vpb varaajassa ei taida onnistua kiukaan ja auringon yhdistäminen - liian vähän liityntöjä. Siinä ei myöskään ole puskuria lämmitysvedelle ja haluaisin selvitä yhdellä varaajalla.
Sauna on aika normi 10 kuutiota ja kiuas varmaan Mini IKI.
-
Tuossa vpb varaajassa ei taida onnistua kiukaan ja auringon yhdistäminen - liian vähän liityntöjä. Siinä ei myöskään ole puskuria lämmitysvedelle ja haluaisin selvitä yhdellä varaajalla.
Sauna on aika normi 10 kuutiota ja kiuas varmaan Mini IKI.
Tuossa on ruotsalainen energiavaraaja jossa riittää liitäntää ja hinta on paljon halvempi kuin Akvaterm:
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=15000
Jos ja kun meinaat liittää noita aurinkoja ym. niin tarvitset aina jälkishunttaukset lämmityspiireihin. Laittamalla matalalämpöpatterit pärjäät lattialämmitysvedellä ja yhdellä shuntilla.
Itse lämpimästi suosittelen teille yksinkertaista järjestelmää, eikä mitään hilavitkuttimia siihen sekaan. Selkeä ja hyvin suunniteltu paketti joka riittää teidän tarpeisiin kokonaisuudessaan niin taatusti olette tyytyväisiä ja euroja säästyy. Jos itse osaisi lisäpalikat asentaa ja ymmärtää näiden päälle riittävästi niin voi kokeilla jotain erikoisempaakin, mutta usein näiden vehkeiden asentajilla on puuttelliset tiedot jo pelkkän pumpun asentamiseenkin. Tekis mieli laittaa esimerkkikuvia.
Toinen seikka on että nuo ei tahdo maksaa itseään ikinä takaisin maalämmön rinnalla. Rahan haaskausta tahtovat ainakin näillä hinnoilla olla.
-
Tuossa vpb varaajassa ei taida onnistua kiukaan ja auringon yhdistäminen - liian vähän liityntöjä. Siinä ei myöskään ole puskuria lämmitysvedelle ja haluaisin selvitä yhdellä varaajalla.
Sauna on aika normi 10 kuutiota ja kiuas varmaan Mini IKI.
Ei olekkaan, vaan se olis erillinen pelkkään LKV tuottamiseen tarkoitettu pönttö...300L ja LKV riittää...
Sitten se Akva EK (Sol) puskuriksi ja aurinkovaraajaksi (+LKV esilämmäytys) jos siitä aurinkoa aiot saada...jos tunget nuo kaikki samaan [Akva 500 Geo Sol]:iin, niin aurinko osuus jää kalliiksi "Leluksi".
Kuulostaa normisaunomiselta...saat siitä 3-9kWh/saunailta riippuen käykö osa vai kaikki saunassa eli ~puolet kylpyvesistä...vai onko "Hukka" luvannut enemmän, noista muista linkeistäni joistain voi saada inan enemmän.
EDIT: Toi Ultimaatilta tarjolla oleva varaaja on kalliimpi kuin Akva...
-
Ja ultimatesta puuttuu välilevy - miten mahtaa kerrostua vedet?
1145 ja Geo solar 750 nyt alkuun ja tädentää sitten erillisellä lkv varaajalla jos tuo nyt ei toimisi...
-
Ja ultimatesta puuttuu välilevy - miten mahtaa kerrostua vedet?
1145 ja Geo solar 750 nyt alkuun ja tädentää sitten erillisellä lkv varaajalla jos tuo nyt ei toimisi...
Huonommin kerrostuu...
Nyt sitten lasket konkreettisesti kuinka paljon saat LV:tä tuolla yhdistelmällä, ihan litroiksi @40C vettä kun varaaja on vain F1145:n hoidossa...
Seuraavaksi kysyt kuinka...no Akva siihen antaa luvun kun tiedät varaajan ja varaajalämmöt... ;)
Ihan vikkelästi sieltä vastauksia tuntuu saavan, pojot siitä heille...
-
Ja ultimatesta puuttuu välilevy - miten mahtaa kerrostua vedet?
1145 ja Geo solar 750 nyt alkuun ja tädentää sitten erillisellä lkv varaajalla jos tuo nyt ei toimisi...
Kyllä se kerrostuu jos on lämpötilaeroa, jota ilman tulistinta ei mahda kovin paljoa tulla. Aurinko tietysti auttaa asiassa kevät-syksy.
-
Kyllä se kerrostuu jos on lämpötilaeroa, jota ilman tulistinta ei mahda kovin paljoa tulla
Lämpötilaerot ja kerrostuminen tulee yleensä varaajan lämpösisällön purkuvaiheessa.
Latausvaiheessa kannattaa ajaa koko pytty kuumaksi.
-
Lämpötilaerot ja kerrostuminen tulee yleensä varaajan lämpösisällön purkuvaiheessa.
Latausvaiheessa kannattaa ajaa koko pytty kuumaksi.
Jep, mutta kun tässä alaraja on käyttöveden saannin takia oltava korkealla ja max menovesi on ~58 niin ei siinä välttämättä välilevyjä hirveästi kaivata..
Kiertovesipumppuhan näissä käy ~aina eli sekin asia kannattaa miettiä jos kerrostumista haaveilee..
-
Jep, mutta kun tässä alaraja on käyttöveden saannin takia oltava korkealla ja max menovesi on ~58 niin ei siinä välttämättä välilevyjä hirveästi kaivata..
Kiertovesipumppuhan näissä käy ~aina eli sekin asia kannattaa miettiä jos kerrostumista haaveilee..
Jos tuosta Akva 750l:n varaajasta otetaan myös lämpöjohtoverkon lämmitysvesi niin kannattaa kyllä laittaa sille shuntti ja oma kiertovesipumppu.
MLP:n lauhdutinpumpulla on virtaustehoa niin paljon että varaajan kerrostumat sekoittuu hetkessä jos se jää pyörimään jatkuvasti.
Shuntilla veden kierto jakaantuu siten että osa kiertovedestä menee varaajan ohi ja vain senverran mitä talon lämmitykseen tarvii lisää lämpötehoa niin se osa kiertää varaajan kautta.
Silloin lämpöjohtoverkon veden kierto ei sekoita varaajan kerrostumia ja saadaan pitemmät käynti ja seisontajaksot lämpöpumpulle.Myös menoveden lämpö talon lämmitykseen pysyy tasaisena.
Käytännössä tuon käyttöveden lämmityksen takia kannattaa lämpöpumppua ohjata kiinteällä lauhdutuksella koska käyttöveden lämpötila on suht sama ympäri vuoden.
Shuntti taas ohjautuu lämpökäyrän mukaan.
Foorumin jäsen "OHO" toteutti oman järjestelmänsä kokolailla tuon edelläolevan mukaan ja hyvin kuuluu toimivan.
Ei tuosta taida hyvin toimivaa systeemiä saada ilman shunttia ja lämpöjohtoverkon omaa kiertopumppua.
-
Ei tuosta taida hyvin toimivaa systeemiä saada ilman shunttia ja lämpöjohtoverkon omaa kiertopumppua.
Minusta tässä on aika paljon kysymysmerkkejä ja vaatii tosi paljon ymmärrystä asentajalta.
Itse tyrkytän edelleen joko vaihtovena-pumppua isolla käyttöveden varaajatilavuudella tai sitten valmista tulistinpumppua, josta oikeasti saa paljon käyttövettä.
Auringon voi liittää molempiin "erillispakettina", joka toimii käyttöveden esilämmittimenä. Tyyliin: http://www.hemeltron.fi/aurinkolampo/aurinkolammityspaketti-kiina.html (googlella eka hakutulos :) )
-
Ehdottaisin, että kytket varaajan lattialämmityspiirin väliin, vaatii kylläkin toisen pumpun, mikä kierrättää lattiapiirin vettä. Ei shunttia.
Varaajan lämpötila sama kuin lattiapiirin vesi.
Laitat kylmän käyttöveden esilämpiämään kierukassa 5-> ~30
ja sen jälkeen loppulämmitys maalämpöpumpussa ~30-> ~ 45-55
(itselläni on "lämmitysikkuna" 45-55)
-
Ehdottaisin, että kytket varaajan lattialämmityspiirin väliin, vaatii kylläkin toisen pumpun, mikä kierrättää lattiapiirin vettä. Ei shunttia.
Varaajan lämpötila sama kuin lattiapiirin vesi.
Laitat kylmän käyttöveden esilämpiämään kierukassa 5-> ~30
ja sen jälkeen loppulämmitys maalämpöpumpussa ~30-> ~ 45-55
(itselläni on "lämmitysikkuna" 45-55)
Noin simppelisti ei taida onnistua kun samaan kasaan suunnitteilla:
-Aurinkokeräimiä
-Hukka
-Lattialämmitys+Vesipatterit
Jos siis ovat edelleen suunnitelmissa...
Ja tuo laskelmoitu tehontarve tuntuu myös rajoittavan valintaa, laskelmat kun näyttää 14-17kw ja Nibe F1245 loppuu 12kw:iin. Hiukan kyllä isolta kuulostaa tuo 14-17kw kysyjän nykymääräyksillä tehtävään taloon..
-
Aamuyöstä 3:lta hörähti vihdoinkin käytiin 1145 + GEO 750.
Vielä ei ole sen suurempia kokemuksia mutta aamulla muutaman tunnin yöunen jälkeen talo oli taas lämmin.
Ainut kommentti asennuksesta on että putkimies haukkui minut ensin hulluksi, koska olis hommannut noin ison säiliön. Ja illalla maanittelu jatkui työ määrästä.
Jos vielä mietit miten tulisi kytkeä niin Akvatermiltä saat hyvät neuvot. Minulla kytkettiin lähes samalla tavalla kuin on Niben esimerkkikaaviossa http://www.nibeonline.com/pdf/M10812fi-1.pdf
Akvaterm on mielestäni hyvä valinta ja edullinen!
Kuulin myös että muutamat pumppu valmistajat/maahantuojat ovat erityisen kiinnostuneita Akvatermin GEO sarjasta.
-
Scasi, mistä otat paluun varaajalta pumpulla? Tuossa kuvassa on paluu shuntin kanssa varaajan ylhäältä ja alhaalta. Itse ajattelin ottaa paluun vain varaajan alaosan keskeltä, ei ole tuota shunttia.
Kerro kokemuksia lämpivän veden riittävyydestä. Itsellä asennus valmistuu ensi viikolla.
-
Aamuyöstä 3:lta hörähti vihdoinkin käytiin 1145 + GEO 750.
Vielä ei ole sen suurempia kokemuksia mutta aamulla muutaman tunnin yöunen jälkeen talo oli taas lämmin.
Ainut kommentti asennuksesta on että putkimies haukkui minut ensin hulluksi, koska olis hommannut noin ison säiliön. Ja illalla maanittelu jatkui työ määrästä.
En ymmärrä sen putkarin mielipidettä.
Kyllä tuosta isohkosta säiliöstä on pelkästään hyötyä.
Jos vain on tilaa käytettävissä, on iso varaajasäiliö hyvä hankinta.
Tulee pitkät käynnin välit ja pumppu kestää paremmin.
GEO 750 (http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Geo.203.html) on hyvä tankki.
-
Huippukalliolle kytkennöistä;
Varaajahan on kaksiosainen (välilevyssä 60mm reikä). Yläosaa eli käyttövettä ladataan varaajan yläosasta (Niben liitäntä XL1) ja paluu yläosan alareunasta, joka on normaalia.
Varaajan alaosaa eli lämmitysvettä ladataan varaajan alaosan puolestavälistä (Niben liitäntä XL9) ja paluu kytkentöjä on kaksi. Kun aurinkolämmitys on kytketty (=vaihtuva lauhdutus) paluu on varaajan alaosasta, mutta nyt kun aurinkolämmitys ei ole toiminnassa (kiinteä lauhdutus) ala paluuyhde suljetaan ja paluu on otettu varaajan yläosan ala-osasta (samasta kuin kv paluu).
En tiedä onko tämä oikea kytkentä, mutta tällä hetkellä se näyttäisi toimivan. dt:t näyttäisivät olevan joka piirissä hieman liian pieniä, joten tässä menee jonkin aikaa virittelemisessä.
Tein yhden vertailun kiinteällä lauhdutuksella.
- Varasin koko säiliötä eli ala paluuyhde oli auki, tällöin vuorokaudessa käyntikertoja oli 12-15 ja käyttö tunnit 14 (kerroin 1-1,2).
- Varasin vain puolet alaosasta eli ala paluuyhde kiinni. Tällöin käyntikertoja oli lähes samat mutta käyttötunnit 11-12 (kerroin 1-1,3)
Putkarilta tuli lasku >:(. Kolmen päivän työstä lähes 4t€ + osat yli tonnin
-
Putkarilta tuli lasku >:(. Kolmen päivän työstä lähes 4t€
Eihän tuo nyt ole mahdollista...3 vrk on 72h. Jos on ollut kokoajan töissä niin 55 euroa/h.
Ihan ekana poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta petoksen yrityksestä ;D
-
Huippukalliolle kytkennöistä;
Varaajahan on kaksiosainen (välilevyssä 60mm reikä). Yläosaa eli käyttövettä ladataan varaajan yläosasta (Niben liitäntä XL1) ja paluu yläosan alareunasta, joka on normaalia.
Varaajan alaosaa eli lämmitysvettä ladataan varaajan alaosan puolestavälistä (Niben liitäntä XL9) ja paluu kytkentöjä on kaksi. Kun aurinkolämmitys on kytketty (=vaihtuva lauhdutus) paluu on varaajan alaosasta, mutta nyt kun aurinkolämmitys ei ole toiminnassa (kiinteä lauhdutus) ala paluuyhde suljetaan ja paluu on otettu varaajan yläosan ala-osasta (samasta kuin kv paluu).
En tiedä onko tämä oikea kytkentä, mutta tällä hetkellä se näyttäisi toimivan. dt:t näyttäisivät olevan joka piirissä hieman liian pieniä, joten tässä menee jonkin aikaa virittelemisessä.
Tein yhden vertailun kiinteällä lauhdutuksella.
- Varasin koko säiliötä eli ala paluuyhde oli auki, tällöin vuorokaudessa käyntikertoja oli 13-15 ja käyttö tunnit 12-13 (kerroin 1,1-1,2).
- Varasin vain puolet alaosasta eli ala paluuyhde kiinni. Tällöin käyntikertoja oli lähes samat mutta käyttötunnit 11-12 (kerroin 0,9-1)
Putkarilta tuli lasku >:(. Kolmen päivän työstä lähes 4t€ + osat yli tonnin
Kuulostaa kovin kryptiseltä kytkennältä, piirsin jonkun viivan selostuksesta huonolla ymmärryksellä...ei viitti panna tänne esille: näytti niin kummalliselta, laita ny piirtäen kaavio kytkennästä tänne (10min homma).
4k€ putkarille 3pv työstä...eikun heti amatin vaihtoon, koskas olis kursseja tarjolla... :D
Aivan käsittämätön hinta! Onkos osa tuosta jotain korvausta henkisistä kärsimyksistä ;) tai muuta rahan pesua.
-
Juuri eilen kuulin putkifirmalta, kun olivat asentaneet pumpun: kokonaishinta noin 5000e, josta asennuksen osuus karvan yli tonnin. Kyse kolmen päivän työstä. Jäljelle jäävä osuus sisältää pelkät osat.
Kyseessä siis pumppu, johon tulee erillinen varaaja.
Sinua on viilattu linssiin... Tai putkarin palkka 150e/h
-
Nyt puksuttaa nibe 1145 15 kW + akvaterm Geo solar 750 yhdistelmä täälläkin. Eilen ilmaukset ja tänään lämpö päälle.
Hommasin viime metreillä myös tuon paluupiirin shuntin, kai se tuossa tarvitaa. Nyt onkin neljä eri shunttipiiriä, valmiita Niben lisävarusteita:
- kaksi lämmityspiiriä, patteri ja lattia
- tuo paluupiirin shuntti
- kylmäpiiri ilmastointiin, ei vielä asennettu
Kone tunnistaa kolme lämpöpiiriä, ilmeisesti varaaja on 1. Patteri 2 ja lattia 3.
MiTenhän tuon varaajapiirin lämpökäyrät, ylä- ja alalämmöt kannattaisi tuon akvan kanssa säätää? Sama käyrä kun patteripiirille...?
Scasi, kun varaajan alaosaa pitää lämmittää pumpulla talon lämmitykseen, Tajuukohan toi paluupuolen shuntti ohjata varaajalta palaavan veden oton tuolta alaosata. Eikö ole parempi olla sotkematta kuumaa käyttövesi säiliötä ja otaa paluu säiliön alaosasta eikä ylhäältä?
Aika mielenkiintoinen asennus, pitäisi piirtää toi kuva, mutta ei 10 min riitä. tai ottaa valokuva, mutta miten ne saa tänne näkyviin?
Huomenna etäkäyttöyksikön asennus :o
-
Vastaanpa tässä itselleni ja muille otsikon kysymykseen:
Muutaman käyttökerran perusteella näyttää, että käyttövesi tälläyhdistelmällä riittää helposti. Pitkä suihku tiputtaa varaajan yläosan lämpöä vain pari astetta. Kyllä lämmön siirtyminen kupariputkessa tuolla nopeudella on pieni ihme.
Onko kellään varmaa tietoa miten tämmöinen yhdistelmä kannattaa asettaa säätämään varaajan alaosan lämpöä? Se siis toimii puskurina kahdelle eri shunttipiirille. Olen asentanut tuon bt25 anturin varaajan alaosan keskelle, kuten vpas asennuksessa. mutta en ole ohjeen perusteella vakuuttunut, että pumppu säätää lämpöpiiri 1stä (=varaaja) tuo bt25 mittauksen perusteella, vaan omien meno paluuputkien lämpöjen perusteella.
Pitäisikö 1 lämpöpiirin huoneanturin, bt50 käyttöliittymässä, tilalle kytkeä tuo bt25 anturi ja aktivoida huoneläpötila ohjaus 1. Järjestelmälle. Noin kytkettynä samasta pumpun lämpötila käyttökiittymästä voi säätää suoraan sekä varaajan, että lämmityspiirien lämpötilat.
asennusohjeesta ei löydy vaan kytkentä osoitetta bt50lle :-*
Jos joku on jo miettinyt optimi asetukset 1145 + hybridivaraajalle niin olisi hienoa saada ne tänne näkyviin.
Talo viimeinkin lämmin, samana päivänä kuin pakkaset alkoi :)
-
Raapases siitä nyt joku kytkentäkuva niin näkee kuinka sen nyt kytkit...
Ihan kiinostais tietää kuinka tuli kiinni.
-
Sorry on ollut hieman kiirettä, mutta sain vihdoinkin töissä päivitettyä kaaviota sen verran että tässä kuvatus
http://aijaa.com/006689331602
Ala paluuyhde on suljettuna koska ajan kiinteätä lauhdutusta.
Lataa tällä hetkellä 99%:sesti lämmityspiiriä.
Mulla on tällä hetkellä vain yksi lisäshunttisarja (ECS 40) pattereille. Lattialämmitys on käsishuntin perässä koska ajan kiinteällä lauhdutuksella. Mutta sitten joskus kun tulee hommattua nuo tyhjiökeräimet niin sit pitää lisätä toinen ECS 40:nen lattia lämmitykselle.
Mulla on varaajassa vain yksi anturi (BT6) joka mittaa käyttöveden tuotantoa (liitin AA3-X6:7/8). Anturi on yläosan alareunassa (ylä paluun lähellä).
Huoneanturin (BT50) kytkin tuohon patteriverkon lisäkorttiin (AA3-X6:3/4). Tällöin se säätää vain patteriverkon shunttia eikä ala säätämään varaajan latausta.
Molempia järjestelmiä ajan tällä hetkellä samalla lämpökäyrällä 9.
Lisä-antureita kyllä tekisi mieli laittaa varaajaan, mutta kun en ole saannut selvitettyä mihin riviliittimiin niitä voisi laittaa, ihan vain seurantaa varten.
Harmi että tällä hetkellä on niin kiirettä etten kerkeä perehtyä asiaan mutta heti kun on aikaa niin palaan asiaan. (Pitää suunnitella yksi palovesiputkisto ensin >:()
Putkarin laskutuksesta vielä, se teki tosiaan lähes 150€/h, mut hinta sisälsi kuparin ja todennäköisesti kotitalousvähennyslisänkin. No eipä tarvi enää ajatella kotitalousvähennyksiä... hommaan sen puristimen ja väännän ite putket tästä lähtien.
-
Scasille kiitos kuvasta.
Mulla on tuo bt25 varaajan alaosa anturiputkessa ja se onkin näköjään pumppua ohjaava mittari. Pumppu käynnistyy/pysähtyy kun bt25 ja laskettu menolämpö ovat samat. Huom! Tässä pitää huomioida myös asetus max ero menojohdossa - asetus. Jos siellä on esim asetus 3, pumppu pysähtyy kun bt25= laskettu menolämpö + 3 astetta.
Pumpun käynnistymisen aktivoi sama logiikka: kun bt25 = laskettu menolämpö -3 astetta alkaa asteminuuttien laskenta alaspäin. Pumppu käynnistyy kun asetettu asteminuuttien saavutetaan. Meni hieman aikaa ennen kuin tuo logiikka selvisi 8-)
Mulla on varaajalla paluu pumpulle tuosta varaajan alapuolen keskiosan yhteestä. Ajattelin, että Pumpun on helpompi tehdä kuumaa lämmitysvettä tuosta jo puolilämpimästä vedestä. Varaajan kerrostuminen on kuitenkin yllättävän voimakas ja nyt alaosan ylhäällä on n 53 asteista vettä ja alas jää n. 25 asteista lämmityssyklin lopussa. Nyt kone käy 30 min ja huilaa 30 min.
Nyt epäilen että olisi parempi ottaa paluu pumpulle tuolta alhaalta.Ehkä on tehokkaampaa lämmittää koko alaosa n. 45 asteeseen kerralla.... Kumpi on tehokkaampaa: lämmittää vettä lyhyt aika pienellä lämpöerolla vai pitkä aika isolla lämpöerolla?
-
Pistin kuvan inan pienempänä jottei tarvi mennä toista päätä katsomaan eri huoneeseen, jos sopii ;)
Ylimmän viivan toinen nuoli pitäis olla vasemmalle varmaan...
Sulla on sitten 1 vaihtovena tuossa, et laittanut paluupuolle toista?
Niben kytkärissä on toinen paluussa tämmöseen tapaukseen...tiedä sitten kuinka paljon nuo paluut sotkee toisiaan!
(http://i4.aijaa.com/b/00811/9336410.jpg) (http://aijaa.com/008119336410)
-
Tässä vastine kuinka itse laittaisin tuon kytkennän....tosin tietämättä kaikkia yksityiskohtia.
-Eli ylhäällä pidettäis käyttövettä kuumana
-Alhaalla kelluva lauhdutus patterit/lattia mukaisesti kumpi korkeampi.
-Shunteilla alhaalta pattereille ja lattiaan
-Alhaalla esilämmitys LKV
-Alaosa olis mahdollisimman kylymä kesäauringolle
-Jos pattereille tarvitaan 50C tjsp, niin se pitää yläosaakin kuumana eli silloin ei tarvi tehdä LKV.tä ollenkaan
-Olis aina kylmintä mahdollista tarjolla MLP:lle
-Tuo on oikeastaan Nibe mallikytkentä
(http://i4.aijaa.com/b/00128/9336937.png) (http://aijaa.com/001289336937)
-
Pistin kuvan inan pienempänä jottei tarvi mennä toista päätä katsomaan eri huoneeseen, jos sopii ;)
Ylimmän viivan toinen nuoli pitäis olla vasemmalle varmaan...
Sulla on sitten 1 vaihtovena tuossa, et laittanut paluupuolle toista?
Niben kytkärissä on toinen paluussa tämmöseen tapaukseen...tiedä sitten kuinka paljon nuo paluut sotkee toisiaan!
Kiitoksia Roori. Yritin itse liittää kuvan mutta en osannut, no nyt näin miten olit linkittänyt sen.
Jep nuoli väärin.
Olisin itse laittanut vaihtoventtiilin paluu puolelle mut asentaja ei laittanut sitä.
Kun molemmat paluut on auki niin sotkeehan se vähäsen, täytyy tuo vaihtoventtiili laittaa jossain vaiheessa.
Saiskohan Nibestä ohjaustietoa tuolle vaihtoventtiilille, et tietäis kumpaa piiriä se ajaa (A:ta vai B:tä)???
Tuo sun kytkentä kuva on lähes sama, multa vain puuttuu toi vaihtoventtiili paluu linjasta. Tuo kelluva lauhdutus toimiin hyvin kesäaikaan kun aurinkokierukat tuottavat lämpöä. Mutta talviaikaan kun kierukat eivät tuota lämpöä, niin silloin mulla alaosa toimii puskuri säiliönä, sen takia lataus alaosan keskivaiheille ja paluu ylempää. Tämä ehdotus tuli Akvatermiltä ja myös asentaja oli samaa mieltä.
Testasin sitä että latasin koko alaosaa (kelluva lauhdutus) ja vain puolta alaosasta niin noin tunnin kauemmin kävi vuorokaudessa kun latasin koko säiliötä.
Tämä varmaan sellittyy sillä että pumpulle tuli kylmempää vettä joten se vaati pidemmän käyntiajan.
Huippukallio:
Mielestäni pidempi käynti-/huili jakso on parempi niin pumpulle kuin kaivollekin. Mulla käy nyt n. 1h/1h (asteminuutit -100). Jos saa käyntikerrat 10-14/vrk niin olis varmaan aika optimaalisia.
Miksi sä käytät BT25:sta? Eikös sulla ole huonetermostaattikin aktivoitu? Mä ajan pelkästään meno-/paluu lämpötila erolla.
-
Saiskohan Nibestä ohjaustietoa tuolle vaihtoventtiilille, et tietäis kumpaa piiriä se ajaa (A:ta vai B:tä)???
Tuossa `Roorin`kuvan kytkennässä vaihtoventtiilit toimisi yhtäaikaa,siis molemmat kääntyy samanaikaisesti joko käyttöveden lämmitysasentoon(varaajan yläosa) tai talon lämmitysasentoon (varaajan alaosa.
Sähköisesti nuo voisi kytkeä rinnan,sama kytkentä molemmissa.
Nykyisestä vaihtoventtiilistä saisi siis käyttösähkön ja ohjauksen toiselle vaihtoventtiilille niin ei tarvitse Niben ohjauksiin kajota.
Jos vaihtoventtiilin liittimissä ym ei ole tilaa toiselle kaapelille niin jakorasia kaapeliin ja rasiasta yksi kaapeli kummallekin vaihtoventtiilille
Vaihtoventtiilit pitäisi olla samanlaiset
-
Minun pikku pumppuaivoni ei ymmärrä miksi pitäis lämmitysvettä tehdessä LKV osastolta paluu MLP:lle ja meno varaajaan alapuolelle. Se tarkoittaa että kun kerran pumppu tekee 80% käyntiajastaan lämmitysvettä, niin se tehdään yhtä huonolla COP:lla kuin käyttövesi (likiseltään).
Tuossa nyt on kytkentä Niben valikoimasta, eli pitäis olla palakakkua laittaa se paremmallakin COP:lla...
http://www.nibeonline.com/pdf/M10989fi-1.pdf
(http://i11.aijaa.com/b/00801/9346240.png) (http://aijaa.com/008019346240)
Eli tuossa vaihtoventtiilin asennossa vaikka (A) ladataan alaosaa josta lämmitetään taloa ja asennossa (B) ladataan käyttövesiosastoa, shuntti hoitaa loput kun aurinko voi olla kuuma.
Sanoisin että äkkiä vaihtamaan tai sittemaenjymmarrajujua...
Kumma kun akvalta tommosta esitetään, no ei ne välttämättä ymmärrä pumppuja...vain varaajia.
Putkarilta tuon tietysti ymmärtää, niitä on monia eri lajeja, kuten perhosia...itelläkin oli semmonen mutta sanoin sille kuinka laitetaan ja zillä zipuli, putkari tietysti katto että ne varot yms säädökselliset asijat meni oikeen.
Pitäs olla itelläkin nuo puristimet niin vois vähän muuttaa...;) nos eikai viitti sijottaa, yks putkari lupas kyllä lainata.
-
Täällä alkaa olla asennus valmis. Tässä pari kuvaa varaajasta ja lämpökäyrästä.
Varaaja, Nibe on tuon takana
(http://i4.aijaa.com/b/00031/9363207.jpg) (http://aijaa.com/000319363207)
kylmäpiiri katossa:
(http://i8.aijaa.com/b/00827/9363208.jpg) (http://aijaa.com/008279363208)
Lämpökäyrä:
(http://i2.aijaa.com/b/00521/9363209.jpg) (http://aijaa.com/005219363209)
Jos joku viisaampi osaa sanoa tuosta lämpökäyrästä jotain parannettavaa... niin kiitos. Patteriverkostoon menevä vesi on n. 40-43 asteista eli sen yläpuolella olisi hyvä pysyä varaajan lämmön kanssa. Tuo bt25 mittaa varaajan keskeltä, eli ylhäällä mistä lähtö lämmityspiirille on hieman lämpimämpää vielä leposyklin lopussa. Mikähän on optimi lämpötila varaajalle?
Noiden asteminuuttien vähentäminen nostaa yllättäen koko varaajan lämpöä, myös tuolla lämmityssyklin lopussa.
Mielenkiintoinen tuossa BT25sen lämmityssyklissä noi säännölliset epätasaisuudet, luulisi, että varaaja lämpenee/kylmenee lineaarisesti mutta siellä on noita hetkittäisiä epätasaisuuksia ja jopa lämpenemistä leposyklin aikana.
Ja tosiaan tuossa lämpimän käyttövedon saatavuudessa ei ole ollut vielä mitään ongelmia, hieman on vesipaineet talossa tosin laskeneet. Ei varmaan liity pumppun/varaajan toimintaan vaan siihen, että järjestelmän koko tuplaantui vanhasta öljylämmityksestä.
-
Täällä alkaa olla asennus valmis.
Onpas asiallisen näköinen asennus.
Täysi kymppi asentajalle :)
ATS
-
Huippukallio, miten menee??
Aikaisemmin ei ollut puhetta lämmityspuolen liitännöistä.
Onko aurinkokierukat jo käytössä?
Sellainen huomio että mitään paluuliitäntöjä ei saisi liittää varaajan alaosaan (esim. lattialämmityksen paluuta), tällöin saadaan auringolle dedikoitu alue. Vaan ne pitäisi liittää hieman ylemmäs. Miksi? Siksi että aurinkojärjestelmät mittaavat lämpötilaa paneelilta ja varaajan alaosasta. Muuten voi seurata tilanne, jossa aurinko jää päälle auringon laskeuduttua, kun lämmityksen paluu lämmittää aurinkokierukkaa.
Konkareille ja asiantuntijoille heittäisin kysymyksen. Mitä mieltä olette siitä että varaajassa työalue on pieni ja deltaT samalla pieni?
Kun puhutaan varaajan alaosasta (huom. kyseessä Niben pumppu).
Eikös tällöin COP ole hyvä heti alusta alkaen, eikä yritetä tehdä liian kovaa työtä syöttämällä ylös lämmin ja ottaen alhaalta kylmempi. Käynnistysmäärät ovat tietysti tällaisessa käänteisessä latauksessa (puskurisäiliö) hieman suuremmat mutta paremmalla COP:lla.
-
Onpas asiallisen näköinen asennus.
Täysi kymppi asentajalle :)
ATS
Siistiä on ja veikkaan että on asennettu laskutyönä muutamassa päivässä. ;)
Offtopic: Tässä kuulee jatkuvasti karmeita tarinoita näistä maalämpöasennuksista ja ottakaa hyvät ihmiset selvää toimittajasta/asentajasta ennen kuin teette päätöksen. Halvempi hinta ei välttämättä ole tae huonommasta vaan aiemmat työt. Kysykää edellisiä kohteita ja käykää vaikka katsomassa miltä näyttää ja miten homma on kaikkineen mennyt.
Kusettajia on järkyttävästi liikkeellä LVI-alallakin. Eilen kuulin yhden kun 120m2 talon patterien huuhtelu+termareiden uusiminen 7000€!
-
Onpas asiallisen näköinen asennus.
Täysi kymppi asentajalle :)
ATS
Siistiä on ja veikkaan että on asennettu laskutyönä muutamassa päivässä. ;)
Offtopic: Tässä kuulee jatkuvasti karmeita tarinoita näistä maalämpöasennuksista ja ottakaa hyvät ihmiset selvää toimittajasta/asentajasta ennen kuin teette päätöksen. Halvempi hinta ei välttämättä ole tae huonommasta vaan aiemmat työt. Kysykää edellisiä kohteita ja käykää vaikka katsomassa miltä näyttää ja miten homma on kaikkineen mennyt.
Kusettajia on järkyttävästi liikkeellä LVI-alallakin. Eilen kuulin yhden kun 120m2 talon patterien huuhtelu+termareiden uusiminen 7000€!
Oikeuteenhan se tuommonen tapaus pitäisi haastaa, vähintäänkin huijaus kyseessä...
-
Huippukallio, miten menee??
Aikaisemmin ei ollut puhetta lämmityspuolen liitännöistä.
Onko aurinkokierukat jo käytössä?
Sellainen huomio että mitään paluuliitäntöjä ei saisi liittää varaajan alaosaan (esim. lattialämmityksen paluuta), tällöin saadaan auringolle dedikoitu alue. Vaan ne pitäisi liittää hieman ylemmäs. Miksi? Siksi että aurinkojärjestelmät mittaavat lämpötilaa paneelilta ja varaajan alaosasta. Muuten voi seurata tilanne, jossa aurinko jää päälle auringon laskeuduttua, kun lämmityksen paluu lämmittää aurinkokierukkaa.
Konkareille ja asiantuntijoille heittäisin kysymyksen. Mitä mieltä olette siitä että varaajassa työalue on pieni ja deltaT samalla pieni?
Kun puhutaan varaajan alaosasta (huom. kyseessä Niben pumppu).
Eikös tällöin COP ole hyvä heti alusta alkaen, eikä yritetä tehdä liian kovaa työtä syöttämällä ylös lämmin ja ottaen alhaalta kylmempi. Käynnistysmäärät ovat tietysti tällaisessa käänteisessä latauksessa (puskurisäiliö) hieman suuremmat mutta paremmalla COP:lla.
Itseasiassa ei kyllä leikkaa yhtään, mitä yrität tuossa selittää :D , mutta ei kai sen väliä...
Kyllähän se aurinkokierto osaa stopata jos katolla on kylmempää kuin varaajassa. :-/
Kyllähän se työmäärä pumpulla on helpompi kun se saa jauhaa kylmenpää verrattuna jos vääntää kuumaa.
Käänteisestä latausksesta tulee käänteinen COP... ;)
-
Aurinko ja kiuas-lämpö on varmaan kesän juttuja tässä projektissa. Nyt pitää saada talo muuten kuntoon. Missähän hinnoissa noi Niben omat aurinkolämpöpaketit on?
En kyllä heti ymmärrä miksi lämmityspiirin paluu ei voi olla varaajan alas. Kylmempi siellä on kuin katon aurinkokennolla ja kai kennon lämpö ohjaa aurinkopiirin pumppua.
Asennu on tosiaan aika onnistunut. Putkimies otti 2,2te ja omaa työtä asennuksessa meni viikon verran.
Hyvin riittää kaivossakin potkua. 2 kk käytön jälkeen lämpö on + 4 ja + 1 asteen välillä. pahimmilla pakkasilla (-20-25) pumppu oli päällä 3 tuntia ja lepäsi sitten 40 min. Käyttövesiosaa pumppu lämmittää vain kerran päivässa. Alaosa ylläpitää siis käyttövettä kuumana "ilmaiseksi".
-
Aurinko ja kiuas-lämpö on varmaan kesän juttuja tässä projektissa. Nyt pitää saada talo muuten kuntoon. Missähän hinnoissa noi Niben omat aurinkolämpöpaketit on?
Joo noi Niben aurinkojuttujen hinnat olis mukava tietää, onko joku tiedustellut?
Ovatko linjassa MLP:mäisesti versus muut...
Mikä kiuaslämpö sulle tulee?
-
Aurinkolämmön ohjaus perustuu lämpötila eroon.
Kun ero paneelissa ja säiliössä on 10-15 astetta pumppu käynnistyy ja sammuu kun lämpötila ero on n. 4 astetta.
No jos tuonne varaajan alaosaan syötetään lämpimämpää tai kylmempää vettä kuin varaajassa on niin eikös se vaikuta tällöin pumpun ohjaukseen.
Aurinkolämmön ohjaus kun ei mittaa kierukalle tulevan ja poistuvan lämpötila eroa. Eli saattaa käydä niin että kierukkaan menevä onkin kylmempi kuin kuin kierukasta lähtevä kun varaajan alaosa on kylmempi kuin paneeli.
-
Tässä kuva mulla tehdystä asennuksesta.
Sähköjen asennukset on vielä kesken... mut aikanaan
On hieman haastetta kun pitäisi alkaa eristämään putkia.
(http://i8.aijaa.com/t/00831/9531924.t.jpg) (http://aijaa.com/008319531924)[/quote]
-
Tässä kuva mulla tehdystä asennuksesta.
Sähköjen asennukset on vielä kesken... mut aikanaan
On hieman haastetta kun pitäisi alkaa eristämään putkia.
(http://i8.aijaa.com/t/00831/9531924.t.jpg) (http://aijaa.com/008319531924)
[/quote]
Siististi tehty ja pokkarin käyttö kertoo ammattilaisen olleen hommissa. Vanhempi mies teki?
-
Siististi tehty ja pokkarin käyttö kertoo ammattilaisen olleen hommissa. Vanhempi mies teki?
Ammattilainen tosiaan ruotsista, mutta ei se nyt niin vanha ollu, hieman päälle 40. Tykkäs käyttää pokkaria aina kuin vain oli mahdollista, koska tulee siistimpää jälkeä.
-
Tyylikkään näköinen asennus.
Onko kaikki putket 22 vai 28. Mun putkimies väitti että edes 22 ei taivu kunnolla... Ei osannut.
Olet näköjään myös laittanut varavastuksen varaajan yläosaan ::)
...se olisi kai parempi olla säiliön alhaalla. Jos pumppu lähtee huoltoon talvella... lämmintä suihkua voi odottaa viikon mutta taloa ei voi päästää kylmäksi. Kesällä tietysti nykyinen asennus on parempi... En ole vielä vaihtanut omaani.
Senttipeliä on ollut sullakin ton varaajan korkeuden kanssa... Toivottavasti kestää seuraavan 40 v kuten vanha öljykattilan säiliö.
-
Scasi, sulla on aivan sama asennus kun mulla aluksi. Tuossa on ongelmana varaajan alaosan lämpö. et saa koko säiliötä lämpimäksi pumpulla. Pumppu pyrittää vettä vain tuon varaajan alaosan yläosassa ja alas jää tosi kylmäksi ja pumppu käy lyhyitä aikoja.
Itse lisäsin vielä käsinsäädettävän 3tie venttiilin jolla yhdistin lämpöpiirin paluuputken ja pumpulle menoputken. Venttili näkyy asennuskuvassa, kuvan keskeltä kello seitsemään
Nyt pumpulle palaavan veden lämmön voi periaatteessa säätää varaajan ala- ja keskikerrostumista. Pumpun käyntiajat ja tauot piteni ja suuri lämpimän veden varasto helpottaa shuntten työtä.
Vaikutuksesta tuohon aurinkoohjaukseen en osaa sanoa, mutta tuollisena se vastaa Niben omaa vpas säiliön + auringon asennusohjetta eli olettaisin tuon toimivan
-
Kaikki putket on 22. Taipuuhan ne, kun on oikeanlaiset lestit. Kattellin just että Ultimatemarketissa olis edullinen taivutin sarja myynnissä, tiedä sitten onko se nyt niin hyvä.
Akvaterm oli laittanut vastuksen kiinni. Oot ihan oikeassa, alaosassa olis ollut parempi.
Varaajan kanssa oli tosiaan sentti peliä. Jalat on lyhennetty ja lattiaa jouduin tiputtaa n.15cm, mut siel se nyt on.
Kytkennästä; olin itsekin hieman skeptinen tuon asennuksen suhteen, mutta oon Akvatermin asiantuntijalta saannut vahvistuksen että tuo on ihan hyvä kytkentä. Oletin itsekin että tuo alaosa jäisi kylmäksi mutta ei se ole kuin kymmenisen astetta viileämpi kuin alaosan yläosa. (Voi johtua siitä että lämpimän veden käyttö on tosi vähäistä tällä hetkellä koska saunan ja suihkuhuoneen remontti on vielä kesken.)
Täytyy kesällä tehtä pieniä muutoksia tuohon paluupuolen linjoihin mm. tuo 3-tieventtiili olisi varmaan syytä laittaa.
-
Hankin koneeseen oman mittarin ja viimeisen 2 viikon aikana kulutus on ollut 34kwh/päivä. Ulkoilmat varmaan -3 paikkeilla.
330 neliön lämmitys ja käyttövesi lämmitys 6 henkilölle siis 4,4e/päivä... Tuntuu kohtuulliselta.
Kaivon tulovesi pyörii 3-4 asteen välillä. Pahimmillakaan pakkasilla ei mennyt alle +2 asteen eli homma tuntuu toimivan hyvin.
-
Moi,
Nyt on vuosi takana Niben käyttöä. 1. Vuoden kulutus oli 8800 kWh, noin 350 neliön lämmitykseen.
Lämmintä vettä on riittänyt hyvin. Voin suositella tuota kokoonpanoa isoon taloon.
-
Nyt on vuosi takana Niben käyttöä. 1. Vuoden kulutus oli 8800 kWh, noin 350 neliön lämmitykseen.
Sinulla on energiaystävällinen rakenne talossasi.
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 1.krs 165 m2 2.krs 173 m2 kellari 30 m2
Kuutiot ovat kolmessa kerroksessa päällekkäin, lämpöä hukkaavaa ulkovaippaa tulee mahdollisimman vähän.
Tällainen rakennustapa on energiataloudellinen.
Hyvä talo selittää pienen energiankulutukasen.!
-
Samantapainen systeemi minullakin, vanhassa talossa. Tavoittelen vajaan 8Mw vuosikulutusta aiemman öljynkulutuksen pohjalta. Mittausta vasta 4 kuukaudelta joten veikkailua vielä. Aika reilusti mitoitettu tuo sinun systeemisi vuosikulutukseen nähden, omaani verrattuna.
Paljonko sinulla on käynnistyksiä, käyttötunteja yhteensä, ja kv-käyttötunteja vuoden ajalta ?
Minulla näyttää elokuun alusta tulleen 2500 käynnistystä, 1718 h, joista kv 173h.
Mukana monenlaista kokeilua, ja edelleen "haku päällä". Päädyin mm. poistamaan patteriverkon shuntin käytöstä talvikaudella, ja ajan alavaraajan ylälämmön suoraan pattereille, jottei tule ylilämmitettyä sitä varaajaa.
-
Minulla näyttää elokuun alusta tulleen 2500 käynnistystä, 1718 h, joista kv 173h.
Koetin laskea tuosta koko vuoden käyntitunnit ja sain tulokseksi noin 3300h/vuosi. Vuodet eivät toki ole samanlaisia!
Koetin laskea myöskin sen, mihin lämpötilaan saakka lämpöpumppusi on täystehoinen ja sain arvioksi noin -15C.
Kerrohan joskus, osuvatko nuo arviolaskut yhtään kohdalleen!
-
Koetin laskea myöskin sen, mihin lämpötilaan saakka lämpöpumppusi on täystehoinen ja sain arvioksi noin -15C.
Tämä heittää aika tavalla. Tuli testatuksi -24C, ja se meni vielä rimaa hipoen, 6 tunnin käyntijaksolla, tuloviina -1C. Ankara suihkun käyttö tuossa olisi voinut liipaista jo lisäsähkön. Jos kaivo pidemmän päälle kylmenee, niin voi tilanne vähän heikentyä tietty.
Mutta mitenkäs oikein laskit, kun itse olen saanut laskurilla parempia lukuja mitoitusvaiheessa, muuten olisin tehnyt toisin ? Jotain voisi ehkä kalibroida tämän pohjalta. Öljylämmityksen hyötysuhde on kyllä aina arvailua.
....
Sorry, satuin epähuomiossa tekstiisi.
Pyydän anteeksi, klikkasin väärää säiettä!
Mode "tomppeli"
-
Laskin keskiarvoisen kuukausittaisen jakaumaprosetin perusteella (Suomen kaukolämpöyhdistys).
En kylläkään ottanut mukaan ollenkaan tämän ajan lämmitystarvelukuja.
Joulukuussa 2012 oli normaalia huomattavasti suurempi lämmitystarve. Se selittää virhettä laskussani.
Kerrohan vuoden täytyttyä, kuinka on mennyt!
...
Laskin nyt uudelleen, nyt lämmitystarveluvuilla, jolloin sain koko vuoden käyntituntimääräksi 3039h ja täystehoisuuden riittävyys tulikin nyt -20C -saakka.
Keskiarvojakaumalla laskemalla tulee virhettä, kun lämpötilat vaihtelevat vuosittain.
Laskin mukaan täysi elokuu -> täysi tammikuu ajanjakson.
-
Kyllä se nyt riittää, ja varsinkin jos säätäisi varaajan kuumemmaksi. Nyt käynnistys 46, ja lopetus 51 astetta, pytyn pohjasta , ja viileäksi se suihkun vetää hetkeksi ennen käynnistymistä ja uutta nousua ( jos kohdalle osuu). Kv siis kierukalla tuosta n 200 l varaajasta.
Tuossa olisi jotain parannettavaa, pitäisi saada käynnistymään herkemmin kun on kulutusta, muttei koroteta rajaa... Jos mittaisi kv-putkesta hmm...
Kerrohan vuoden täytyttyä, kuinka on mennyt!
Yleisesti on mennyt hyvin, ei pulmia. Tässä jotakin statistiikkaa
- vuoden ( loka- loka) MLP mitattu kulutus 6620 kwh
- lisäsähkö 0 kwh
- 14 kk ( elo- loka) käyntitunnit 2887 h
- 14 kk ( elo- loka) kv-tunnit 354 h
- 14 kk ( elo- loka) käynnistykset 4340
- talven kylmin -24 C, pyynti 43,5 C , tuloviina -0,6 C Niben sensoreista
14 kk luvuissa ylipainottuu kesäaika, vähän liikaa pätkää ja kv-ajoa . Kesäajan oli myös märkätilojen 10m2 lattialämmitys päällä, ja alavaraajan lämpö 33 astetta myös kv-esilämmitystä varten.
Lämmityslasku siis n 6620 x 12c = 794€, jota sopii verrata n. 3000 € öljylaskuun. Olen tehnyt huonompiakin sijoituksia.
-
Hyvin on siis onnistunut euromielessä tuo remppa, ja sehän on tärkeä juttu.
Onko siinä akvageossa minkälaiset kierukat jos hetkeksi viilenee?
Ajat siis kiinteällä laudutuksella koko pönttöä vai? Ihme jos se vesi viilenee?!
Jos tosiaan kiinteällä lauhdulla ajalet noita mainitsemiasi lukemia, niin kyllä Nibe sitten vaan hyvällä suhteella ajaa tommosta lämpötilaa, miksi otit juuri tällaisen etkä esmes F1245:sta+puskuria?
Onko siihen Nibeen laitettavissa ulkopuolista "mukavuusnappia" käyttövedelle, saiskos se ennakoitumaan kovaan kulutukseen tuolla konstilla?
-
KV ajetaan kiinteällä lauhdutuksella ( yläosa), ja lämmitys kelluvalla (alaosa). Kellunnassa kuitenkin tuo minimi esilämmityksen takia. Otin tämän, kun ajattelin, että esilämmityksellä jotain säästää. Nyt kv-ajon osuus vuositasolla on n 11% tunneista, ja vielä vähemmän energiasta (huono hyötysuhde) , joka kertonee, että aika suuri osuus tulee edullisemmin esilämmityksen kautta.
Akvan kierukat ovat vakiot, tietääkseni LK35 + LK45. Aina joskus "tuntuu", että saisi olla isommatkin. Maksaessa ostosta siltä ei tosin tuntunut.
Tuossa olisi siis varaa nostaa lämpöjä, jos haluaisi. Mutta mieluummin mietin älykkäämpää käynnistyslogiikkaa. Nibessä on ainakin "tilapäinen Luxus", mutta se on nyt Niben napin takana, ei pesuhuoneessa.
-
...
Tuossa olisi siis varaa nostaa lämpöjä, jos haluaisi. Mutta mieluummin mietin älykkäämpää käynnistyslogiikkaa. Nibessä on ainakin "tilapäinen Luxus", mutta se on nyt Niben napin takana, ei pesuhuoneessa.
Jämä Starissa (=Nibe 1145) on mahdollista kytkeä ulkoinen kontakti (esim. sinne pesuhuoneeseen) joka aktivoi tilapäisen luksuksen:
"Kosketin aktivoinnille "tilapäinen luksus"
Ulkoinen kosketintoiminto voidaan kytkeä STAR-lämpöpumppuun
käyttövesitoiminnon aktivointia varten "tilapäinen
luksus". Koskettimen pitää olla potentiaalivapaa
ja se kytketään valittuun tuloon (valikko 5.4, katso sivulla
62) liittimeen X6 tulokortissa (AA3).
"tilapäinen luksus" aktivoidaan, kun kosketin on suljettuna."
-
KV ajetaan kiinteällä lauhdutuksella ( yläosa), ja lämmitys kelluvalla (alaosa). Kellunnassa kuitenkin tuo minimi esilämmityksen takia. Otin tämän, kun ajattelin, että esilämmityksellä jotain säästää. Nyt kv-ajon osuus vuositasolla on n 11% tunneista, ja vielä vähemmän energiasta (huono hyötysuhde) , joka kertonee, että aika suuri osuus tulee edullisemmin esilämmityksen kautta.
Akvan kierukat ovat vakiot, tietääkseni LK35 + LK45. Aina joskus "tuntuu", että saisi olla isommatkin. Maksaessa ostosta siltä ei tosin tuntunut.
Tuossa olisi siis varaa nostaa lämpöjä, jos haluaisi. Mutta mieluummin mietin älykkäämpää käynnistyslogiikkaa. Nibessä on ainakin "tilapäinen Luxus", mutta se on nyt Niben napin takana, ei pesuhuoneessa.
Mikänkä kokoinen minimi siinä kellunnassa?
No kyllä noilla kierukoilla pitäis pärjätä...siis pitäis.
Onko sulla 2kpl noita vaihtoventtiilejä Niben ja Akvan välissä, sisäinen ja ulkoinen, eli lämmitätkö erikseen (siis täysin erikseen) ala-osaa kelluvasti ja ylä-osaa kiinteillä arvoilla?
-
"Kosketin aktivoinnille "tilapäinen luksus"
Mietin kytkintä kyllä asennusvaiheessa, mutta se jäi kun ei ollut vapaata kojerasiaa sopivalla hollilla, eikä tuolloin tuntunut kovin tarpeelliseltakaan. Eikä oikeastaan tunnu vieläkään, kun olen itse nuo nykyrajat valinnut. Toisaalta pidän luxus-profiilia erityistapauksia varten, kun esim tulee isompi joukko saunavieraita. Tuolle profiilille on asetettu ns roima korotus, joka pikkutarpeeseen olisi jo ylilyönti. Jos kytkin olisi näkyvillä, niin sitä sitten käytettäisiin aina suihkuun mennessä varmuuden vuoksi, ja lopulta olisi ehkä edullisempaa nostaa nykyrajoja pari astetta. Mutta teknisesti kyllä, jos sinne laittaisi sen pikkukorotuksen, ja isompaa tarvetta varten kävisi muuttamassa profiilia erikseen, niin toimisihan se.
Mutta automaattinen käynnistys saisi olla älykkäämpi/nopeampi kulutustilanteessa kuin nykyinen. Jotain ajatuksentynkää on, mitä ainakin kokeilen, "kunhan kerkiän". Tosin Niben rajoitukset siinä voivat helposti tulla vastaan, vaikka selvä logiikka nopeutukselle muuten löytyisi. Tuo yksiehtoinen käynnistys on paremmin säiliövaraajiin kuin kierukkavaraajiin sopiva minusta. Kierukan vesi jäähtyy jyrkimmin, ja varaajan vesi peesailee, ja sitä mittaava anturi siellä taskussaan vielä hidastelee, ei hyvä
Lämmityspuolen miniminä olen pitänyt pääosin arvoja 32-35 C , milloin mitäkin kokeilumielessä
Vaihtoventtiilit on mennen tullen tietty.
-
Kosketin aktivoinnille "tilapäinen luksus"
Mutta automaattinen käynnistys saisi olla älykkäämpi/nopeampi kulutustilanteessa kuin nykyinen.
Yleensä suurempi käyttöveden tarve tulee saunomisen yhteydessä.
Jos talossa on sähkökiuas ja siinä tehovuorottelurele käytössä niin siitä saattaisi saada potentiaalivapaan koskettimet ohjaamaan "Tilapäinen luksus" toimintaa.
Eli kun kiuas käännetään päälle niin tehovuorottelu rele kytkee lämpöpumpun lisäkäyttöveden päälle ;)
-
Ihan hyvä idea tuo. Pesuhuoneen ovipielessä on Helon kellokytkin vm 85, ei ole suostunut hajoamaan kuten jo useampi kiuas. Sitä voisi joskus kurkistaa, josko sinne saisi releen laitetuksi, tai peräti löydetyksi.
Varsinaista hengen voittoa materiasta edustaisi kuitenkin älykkäämpi/nopeampi, tai muuten vain "toimivampi" sensorointi tuohon perusviritykseen.