Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: mlpmlp - 01.08.11 - klo:21:10
-
Tehdasasetukset 8kW laitteelle kuparilla ovat asennusohjeen mukaan:
säästö 40-44
normaali 43-47
luksus 46-50
Asentaja jätti kuitenkin noita korkeammat arvot 5.1.1 valikkoon.
säästö 43-47
normaali 47-51
luksus 51-55
Kumpi parempi vai onko niillä käytännön merkitystä?
-
Kovin on matalat lämmöt tuossa tehtaan "säästö"-asetuksessa. Saattaisi ehkä riittää 2-3 hengen taloudessa, mutta vähänkään isommalla porukalla "käyttökelvoton". Minusta ihan järkevästi laitettu noi rajat asentajan jäljiltä. "Luksusta" ei kannata käyttää kuin tilapäisesti silloin ku on normaalia enemmän väkeä saunomassa/suihkuttelemassa. 55c veden tekeminen ei ole enää kovin tehokasta....
-
Itsellä ollut 38 alaraja ja neljälle hengelle riittää vesi ilman ongelmia. 40 on näissä Thermian pumpuissa tehdasasetus ja "samalla" kierukalla kai tämä 45-mallikin lämmittää? Kaksoisvaipassa varmasti eri säädöt..
-
Meillä on 37 alarajana ja on riittänyt lämmintä.
-
Mä en kyllä ymmärrä miten ihmeessä jollain voi riittää 37-38 asteen alaraja lämmöt. Eihän sieltä pytystä voi silloin kerta kaikkiaan tulla paljon mitään suihkulämpöistä (38) vettä kun siihen aletaan heti sekoittamaan uutta kylmää vettä. Onhan se yläosa tietysti vähän lämpimämpi mutta silti...
Meillä on kolmen hengen taloudessa käytössä 44-48 ja tällöin vettä tuntuisi riittävän hyvin.
-
Riippuu varmaan paljon erinäisistä asioista...kokeilemalla ne omat aseutkset jokainen löytää, jos haluaa mahdollisimman kylmänä varaajan pitää.
Jos varaajan alalämpö sattuu olemaan juuri ala-rajalla 37-38c ja kahdella suihkulla (á 12L/min) yhtä aikaa lasketaan vettä ns. hanat kaakossa, niin melko pian tulee kylmää vettä niskaan. Vastaavasti jos käytössä on vain yksi suihku, jossa virtaus on luokkaa "eco" (á 9l/min tai alle), niin suihkussa kestää olla selvästi pidempään.
Eli käykö useampi ihminen yhtä aikaa suihkussa vai yksi kerrallaan, minkälainen suihkun virtaus ja vielä sekin, että mikä on "sopiva" suihkuveden lämpötila kenenkin mielestä.
Meillä oli tuon "vanhan" 160L manttelivaraajan lämmöt ensimmäisen puoli vuotta 40-47, mutta muutaman kerran sitten isommalla porukalla (yli 4) suihkutellessa ja saunoessa loppuikin lämmin vesi. Sen jälkeen olen pitänyt 45-50. Ja tuo on riittänyt kaikkiin normaali tilanteisiin. Jos nuo lämpötilojen muuttamiset olisi yhden napin takana, niin voisi edelleen pitää tavallisesti käytössä tuota 40-47 ja nostaa lämpöä silloin kun on vieraita.... (Meillä käytössä 2 suihkua ja 4 hengen talous).
Tuossa uudessa Nibessä riittää varmasti muutaman asteen vähäisempi lämpötila samanlaiseen kulutukseen, kun on varaajassa vähän isompi tilavuus ja tehokkaampi/nopeampi varaavuus.
-
No tietenkin kaikki toki riippuu käytöstä. Mun mielestä tämmöinen tilanne on ihan normaali:
3 ihmistä menossa suihkun kautta saunomaan, suihkuun 2 min kerrallaan, virtaus 12l/min ja lämpö 38c. Jo tässä poltetaan 72 litraa lämmintä vettä joka 180 litran pyttyyn korvataan kylmällä uudella vedellä.
Tuskin löytyy pytystä enään ylhäältä 38c vettä suihkutteluun jos alarajalämpönä on ollut jotain 37-38.
Mutta kuten sanottua, käytöstähän kaikki on kiinni, tarpeeksi lotraa niin mikään ei riitä. Meille ei ainakaan riitä tuollainen alaraja mihinkään. Aikamoisia "pika-eko" suihkuttelijoita saa olla jos tuo neljälle hengelle pitäisi riittää.
-
Meille ei ainakaan riitä tuollainen alaraja mihinkään.
6kW pumppu on köykäinen käyttövedenlämmitin. Tuollakin asialla on iso merkitys kun aletaan lämmittelemään tuosta alarajasta. Itsellä on 12kW pumppu.
-
No enpä usko että siinä teho paljoa auttaa jos yhdellä laskettamalla jo kuluu niin paljon vettä suhteutettuna pieneen pyttyyn ja matalaan veden lämpötilaan. Kaikenlisäksi varaajan kerrostuminen alkaa sotkeentua heti kun kompura pärähtää käyntiin.
Siis tottakai ylimääräinen teho auttaa asiassa, mutta kyllä merkitys on aika pieni jos ei anneta aikaa toipumiseen.
Kyllä ne käyttötottumukset ovat täysin ratkaisevassa asemassa. ZENin taloudessa ainakin otetaan todellisia ekosuihkuja jos kerran neljän hengen taloudessa 6kW pumpulla riittää alarajaksi 37. Jos 180 litran pytyssä on alaosa 37 ja yläosa jotain 42(?) astetta sen kyllä ymmärtää jokainen, ettei sieltä kyllä paljoa voi lämmintä vettä laskettaa pihalle ennenkuin yläosa on alle 38 jolloin suihku alkaa tuntumaan vilpoiselta.
Summa summarum, käyttötottumuksissa on kyllä todella hurjia eroja.
-
Miellä on siis 37-45 rajoina, eli muistaakseni kompura pysähtyy, kun ylhäällä on varaajassa 49/50 astetta. Suihkuja on vain yksi Oras, mutta ei se ole mikään eco malli. Suihkussa meillä käydään paljon eri aikoihin, kun työvuorot on mitä sattuu.
-
Meillä on vuoden verran ollut 1217:ssa rajana 36-55. Vielä ei oo kertaakaan loppunut. Tosin kersat ei tartte vettä kuin ammeeseen. Kärsii hyvin tehdä kaksi peräkkäistä suihkuttelua. Tosin tässä mallissa käyttöveden mittaus tehdään alhaalla ulkovaipan puolella, joten pytyn sisällä lämpötilavaihtelu on vähäisempää.
Oon järkeillyt niin, että kaksoisvaipan kanssa taloudellisin ratkaisu on mahdollisimman laaja alue. Eihän toi lämmityssykli kuitenkaan kestä kuin vartin. Löytyyhän tästä mallista tilapäinen kv-nosto yhden napin takaa. Meillä ainakin nostaa silloin lämpötilan 65C:hen yhdeksi vuorokaudeksi. Testasin tota, kun ekan kerran oli enempi yövieraita, ettei tartte hävetä maalämpöään;) Sen jälkeen en oo käyttäny...
-
Täällä käyttövesi tila on Säästö, ja olen säätänyt rajoiksi 42-46.
Hyvin tuo riittää 3 hengen taloudessa etenkin kun ei olla mitään lotraajia.
6kW pumpulla kestää "yllättävän" kauan lämmittää vesi 4 astetta, noin 20-25 min.
Jos nostais rajat 45-50, kestäisi tod.näk. vieläkin kauemmin.
Muuten pumppu riittää mainiosti talon lämmittämiseen mutta k-veteen hivenen pieni. Tosin 3 tuntia k-veteen per vrk, onko se mitenkään poikkeavan paljon?
-
Kolmen henkilön vuorokautinen lämpimän käyttöveden lämmitysenergian kulutus on noin 8 - 10 kWh.
10 kWh / 5 kW = 2h /vuorokausi, jos ollaan suunnilleen "standardi" asukkaita.
(6kW NIBE tuottanee lämmintä käyttövettä noin 5 kW -teholla.)
-
Kolmen henkilön vuorokautinen lämpimän käyttöveden lämmitysenergian kulutus on noin 8 - 10 kWh.
10 kWh / 5 kW = 2h /vuorokausi, jos ollaan suunnilleen "standardi" asukkaita.
(6kW NIBE tuottanee lämmintä käyttövettä noin 5 kW -teholla.)
Osaako kukaan laskea paljonko olisi k-veden teon vuorokausi lämmitysenergian kulutus, jos käyttövettä ei käytettäisi yhtään (jos vaikka koko perhe lähtisi matkalle kuukaudeksi).
Eli paljonko tuo 190 ltr vesimassa jäähtyisi itsessään?
Tekn.tilassa lämpöä noin 17 astetta.
Kvesi asetukset 42-46 astetta.
Kysymyksellä haen sitä että paljonko on varaajan minimi energian kulutus k-vedelle.
-
Pari asiaa kannattaa huomioida:
Jos alaosan pyynti on 40 tai vaikka 44, niin yläosa, josta kuumavesi kraanalle lähtee voi olla vastaavasti 44 tai 48 tms.
Toisaalta jos alaosan pyynti on 40 ja kone sen saavuttaa ja sammuu, niin kaksoisvaipassa tai paremmassa tapauksessa kierukassa oleva energia siirtyy vielä käyttöveteen ja alaosa, sekä varsinkin yläosa kuumenee vielä pari, jopa kolme astetta.
Loppupelissä yläosa onkin sitten 40 + 4 + 2 = 46
Timpalle: Varaajan tyhjäkäynti häviö on luokkaa 80-100W eli vuorokaudessa 2kWh luokkaa... Tietenkin riippuu varaajan eristeestä.
Nibessä on käsittääkseni kunnon uretaani, kun taas Thermiassa ja Danfossissa on vuorillaa ja päällä jätepussi. Kannattaa ostotilanteessa kurkata luukun taakse....
-
Varaajien lämpöhäviöt oli mitattu siinä Ruotsalaistestissä. Koitappa searchia tai google.
-
Timpalle: Varaajan tyhjäkäynti häviö on luokkaa 80-100W eli vuorokaudessa 2kWh luokkaa... Tietenkin riippuu varaajan eristeestä.
Nibessä on käsittääkseni kunnon uretaani, kun taas Thermiassa ja Danfossissa on vuorillaa ja päällä jätepussi. Kannattaa ostotilanteessa kurkata luukun taakse....
Tuon mukaan ei saisi lämmittää k-vettä kuin noin 30min/vrk, silloin kun
vettä ei käytetä tippaakaan.
Täytyypä testata käytännössä seuraavan kerran kun talo tyhjenee ihmisistä pariksi päiväksi.
K-vesi tunnit vaan lokitiedoston kautta talteen ja analysointiin.
-
Tuo minun arvio voi olla yläkanttiin.
Muistaakseni 300 litran sähkövaraajassa oli tuo 80-100W
Kompaktipumpussa on pienempi säiliö, joten häviötkin pienempiä....
-
Varaajien lämpöhäviöt oli mitattu siinä Ruotsalaistestissä. Koitappa searchia tai google.
Tuossa testissä oli häviötehoiksi mitattu 33-89W pumppusta riippuen. Eli 0,8-2,1 kWh vuorokaudessa.
Käyttövesi-Cop:it olivat muistaakseni väliltä 2,2-2,7.
Joten sähköä varaajahäviöiden kattamiseen menisi luokkaa 0,3-1 kWh vuorokaudessa. Huonoin tuolta osin oli Nibe 1217.
Mitä tuonne oman 1217:n sisään kurkistin, niin varaajan pohja eristeenä oli joku noin 12mm solumuovikaistale ja sivuilla alhaalla max. 10mm uretaania. Yläosaa en ole vielä koskaan aukaissut. Voisi joskus tutkia tarkemmin mitä tuolle onnettomalle eristykselle olisi kotikonstein tehtävissä. Esim. 10-20mm solumuovia uretaanin päälle? Vanerimuotti varaajan ympärille ja uretaania pullosta? Säästö 20-30€ vuodessa... ;D
-
Mitä tuonne oman 1217:n sisään kurkistin, niin varaajan pohja eristeenä oli joku noin 12mm solumuovikaistale ja sivuilla alhaalla max. 10mm uretaania. Yläosaa en ole vielä koskaan aukaissut. Voisi joskus tutkia tarkemmin mitä tuolle onnettomalle eristykselle olisi kotikonstein tehtävissä.
Tuokin sisältyy halpaan nibe hintaan ;D
-
Tuokin sisältyy halpaan nibe hintaan ;D
Kyllä. Olettaisin, että 3000€ kalliimmassa IVT:ssä tai Lämpöässässä olisi varmaan ollut vähän paremmat eristykset. Tuon 90-luvun designia olevan Niben huono varaaja oli minulla tiedossa jo pumppua valitessa. Sain sen mitä tilasin, koko MLP-systeemin hinta keruupiireineen ja asennuksineen alle 9k€ ;)
Tuon uuden 1245-mallin eristeistä en tiedä.
Sähköä pumppu syö vuodessa 3600-4000 kWh.
-
Tyhmä kysymys tietämättömältä. :-/
Kun pumpussa (mulla F1226) on sisäinen lämmönjohtopumppu, niin toimiiko se samalla lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuna? Siis että se pumppaa hanoille/suhkuihin lämmintä vettä.
Vai onko aina tuon lisäksi pumpun ulkopuolella oma käyttövesipumppu?
Mulla näyttäis olevan 2 ulkoista pumppua, sen tiedän että toinen on maaviilennyksen pumppu mutta toista en tiedä mikä se on.
-
1245 eristeet ovat aika hyvät pitämään lämminvesivaraaja lämpimänä. Kävin kurkkaamassa naapurin Stiebelin pellin alle ja saman tapaiselta näytti.
Meillä syysviileillä n. +2 astetta, mökkiviikonloppuna 2 vrk ei käyttöveden tarvetta, niin pumpun ei tarvinnut tehdä kertaakaan lämmintäkäyttövettä (asetus säästö 40-44C). Pumppu teknisessätilassa jossa ei erillistä lämmitystä, ainoastaan lattialämmityksen 1 jakotukki ja lämmönjaon runkolinjojen putket (muutama metri) kaikki eristämätöntä, tosin noilla ulkolämmöillä linjat aika viileinä (22-25C).
-
Meillä varaajan lämpötila laskee ilman kulutusta n. 0,4C/h -> 9,6C/vrk. Eli pelkälle "pidolle" tarvitaan noin kaksi 20 min lämmitysjaksoa / vrk. (F1145+200l). Vesi on tehtaan normaaliasetuksilla. Tekninen tila on viileä n. 13-15C.
Olen ajatellut muuttaa käyttövesi-asetuksen pysyvästi luksukseksi.
Tietääkö joku/onko kokemuksia, kuinka lämmintä vettä kone pystyy tekemään ilman lisäsähköä?
Nuo häviöt eivät varmaan tuosta merkittävästi nouse.
-
Tietääkö joku/onko kokemuksia, kuinka lämmintä vettä kone pystyy tekemään ilman lisäsähköä?
Legionellan poltossa kompura pysähtyy 58 asteessa, josta lämmönnosto jatkuu sähkövastuksen avulla.
-
Tyhmä kysymys tietämättömältä. :-/
Kun pumpussa (mulla F1226) on sisäinen lämmönjohtopumppu, niin toimiiko se samalla lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuna? Siis että se pumppaa hanoille/suhkuihin lämmintä vettä.
Vai onko aina tuon lisäksi pumpun ulkopuolella oma käyttövesipumppu?
Mulla näyttäis olevan 2 ulkoista pumppua, sen tiedän että toinen on maaviilennyksen pumppu mutta toista en tiedä mikä se on.
Jos ei ole rakennettu käyttöveden kiertoa erikseen niin varaaja täyttyy vesijohtoverkoston paineella tulevasta vedestä kun varaajasta poistuu vettä. Eli verkostopaine hoitaa veden siirron hanoille kuten kylmänkin veden tapauksessa.
Tuo toinen ulkoinen pumppu voi olla: Lämmitysverkon ulkoinen kiertovesipumppu tai käyttöveden kiertopumppu. Ulkoista lämmönjakopumppua käytetään yleensä patterikohteissa.
Pumpun sisäinen kiertopumppu kierrättää LL tai patterivettä lämmitysverkostossa tai lataa kv-varaajaa riippuen vaihtoventtiilin asennosta.
-
Nostanpas tämän aiheen ylös nyt kun tuli ruuvailtua noita asteminuutteja logi data threadissa ja sehän ei tietenkään riittänyt vaan lähdin sitten kokeilemaan käyttövesiasetuksia ruuvata ja nyt tulee vähintään kerran päivässä korkeapaine häly 50 käyttövettä tehtäessä.
Tehdasasetuksina oli normaali 43-47 minkä menin vaihtamaan 45-50, ja hälytyksen kun kuittaa niin taas pyörii mylly vuorokauden ennen kuin tulee taas.
Koneena F1245-10, lattialämmitys eikä erillistä varaajaa.
Logien käppyröistä kun yritin tutkailla kummallisuuksia niin ei niissä minusta ole mitään erikoista. Häly napsahtaa aina jossain vaiheessa kun lämmintä vettä on käytetty ja kompura on sitä alkanut tekemään lisää.
Välillä se tulee heti kun lämmitysjakson perään tehdään käyttövesi tai silloin kun kompura jauhaa puolikin tuntia pelkkää käyttövettä ja stoppaa hälyyn.
43-47 setuksilla pöntön yläosa on 53 ja alaosa 47,
45-50 asetuksilla yläosassa 57 ja alhaalla 50 astetta.
Onko se vaan niin että tällä koneen sisäisellä varaajalla ei kompuralla lämimämpää vettä tehdä? Saunoessa välillä luksus asetus käytössä mikä ei aiheuta ongelmia mutta silloinhan kulutusta on jatkuvasti.
Eli tuossa aamuisin kun tiskaan parit tuttipullot ja persukset kone alkaa lämmittämään lisää vettä mikä on jo valmiiksi jo melkoisen lämmintä ja kilahtaa siihen kun kierrukka ei saa luovutettua tarpeeksi lämpöä veteen? mitään muuta skenaariota ei tule mieleen kun muuten toiminta on normaalia ja kaikki pumput pyörii.
-
Mikä on kiertopumpun nopeus? Auto vai ajatko manuaalilla? Käyttöveden lämmityksen aikaiset lauhduttimen meno- ja paluulämmöt?
-
Mikä on kiertopumpun nopeus? Auto vai ajatko manuaalilla? Käyttöveden lämmityksen aikaiset lauhduttimen meno- ja paluulämmöt?
Automaatilla tulee ajeltua ja koneen valikosta kun tutkailee arvoja kompuran käydessä on 30-35% kiertovesipumpun nopeus.
Lauhduttimen meno 64,1 astetta viimeisessä hälytyksessä.
Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?
-
....ja sehän ei tietenkään riittänyt vaan lähdin sitten kokeilemaan käyttövesiasetuksia ruuvata ja nyt tulee vähintään kerran päivässä korkeapaine häly 50 käyttövettä tehtäessä.
Tehdasasetuksina oli normaali 43-47 minkä menin vaihtamaan 45-50, ja hälytyksen kun kuittaa niin taas pyörii mylly vuorokauden ennen kuin tulee taas.
Logien käppyröistä kun yritin tutkailla kummallisuuksia niin ei niissä minusta ole mitään erikoista. Häly napsahtaa aina jossain vaiheessa kun lämmintä vettä on käytetty ja kompura on sitä alkanut tekemään lisää.
Välillä se tulee heti kun lämmitysjakson perään tehdään käyttövesi tai silloin kun kompura jauhaa puolikin tuntia pelkkää käyttövettä ja stoppaa hälyyn.
43-47 setuksilla pöntön yläosa on 53 ja alaosa 47,
45-50 asetuksilla yläosassa 57 ja alhaalla 50 astetta.
Onko se vaan niin että tällä koneen sisäisellä varaajalla ei kompuralla lämimämpää vettä tehdä?
Eli tuossa aamuisin kun tiskaan parit tuttipullot ja persukset kone alkaa lämmittämään lisää vettä mikä on jo valmiiksi jo melkoisen lämmintä ja kilahtaa siihen kun kierrukka ei saa luovutettua tarpeeksi lämpöä veteen? mitään muuta skenaariota ei tule mieleen kun muuten toiminta on normaalia ja kaikki pumput pyörii.
Taidat olla oikeassa ... Nibe ei kompuralla korkeampaan lämpötilaan pysty ja kierukka on niin lyhyt että se ei ehdi kaikkea lämpöään luovuttamaan käyttöveteen.
Epäilen että sun uusi yläraja on niin korkea, että kone pysäyttää käyttäveden teon kompuran suojauksiin.
Jos palaat alkuperäisiin asetuksiin, niin poistuuko hälytykset ?
Kun mulla oli yläraja 51C, niin Nibe antoi säännöllisesti ilmoituksen 163 (korkea lauhdutin tulo) mutta ei pysäyttänyt mitään.
Laskin ylärajaa 1-2C ettei ilmoitusta tule.
Mulla oli asennusten jälkeen sama häly ja hatarien muistiinpanojen perusteella se poistui ilmaamalla keruuta + patteripiiriä ja puhdistamalla mutatasku. Temput taisi olla asentajan "vakiopakista" ;)
Jos sulla on lokeja, niin laita näytille jos vaikka porukalla tiirailemalla jotain löytyisi.
-
Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?
On ja ei...
Kone käyttää samoja laitteita ja mittauksia lämmityksessä ja käyttöveden teossa.
Vain vaihtoventtiilin asento eroaa.
64,1C on varsin kova lämpötila.
-
Itsellä tuli nuo samat mieleen mitä maalämmittääkin totesi, eli mutasihti kannattaa tarkistaa ja keruupiirin toimivuus, mutta kyllä tuossa ollaan jo koneen äärirajoilla. Olikos niben suurin sallittu paluulämpö 58? Siitä johdatellen 7 asteen lauhdutindeltalla tuo 65 olisi lähellä valmistajan ajattelemaa maksimimenoa.
Meillä nibe katkaisee legionellassa kompuran aika lailla tuossa samassa seudussa, eli 64-65 asteen menolämmöissä.
Onko tuo lämpöpiikki lämmitykseen aika käyttöveden teon perässä? Jos on, niin se johtuu siitä, että vaihtoventtiilin kääntyessä koneessa on vielä kuumaa vedenlämmitykseen tarkoitettua vettä kiertämässä ja se sitten pääsee tuonne lämmityspuolelle. Siitä ei ole mitään haittaa, joskin patterit saattaa "napsua" tuon takia jos ei olisi puskiruvaraajaa.
-
Olikos niben suurin sallittu paluulämpö 58? Siitä johdatellen 7 asteen lauhdutindeltalla tuo 65 olisi lähellä valmistajan ajattelemaa maksimimenoa.
Jep, ainakin vanhalla 5*** ohjelmaversiolla lauhdutin tulo max on 58C.
Automaatilla kone tavoittelee deltaa 6C, josta tulee mainittu 64C "helposti" ;)
-
Jep, ainakin vanhalla 5*** ohjelmaversiolla lauhdutin tulo max on 58C.
Automaatilla kone tavoittelee deltaa 6C, josta tulee mainittu 64C "helposti" ;)
Juu niin se taitaa matemaattisesti mennä. ;) Nibe taitaa luvata "jopa 65 asteen menolämpötilaa", niin sen olen ajatellut johdatellun tuolla 7C deltalla.
Miksi muuten ariari noin korkea lämpö? Vesi ei muuten riitä? Koneen kestävyyden kannalta olisi ehkä parempi ettei ihan äärirajoilla ajettaisi..?
-
Nibe taitaa luvata "jopa 65 asteen menolämpötilaa"....
Oliskohan tuo niitä mainosmiesten juttuja ;)
-
Oliskohan tuo niitä mainosmiesten juttuja ;)
Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään vajaatehoräpsällä... 8)
-
Automaatilla tulee ajeltua ja koneen valikosta kun tutkailee arvoja kompuran käydessä on 30-35% kiertovesipumpun nopeus.
Lauhduttimen meno 64,1 astetta viimeisessä hälytyksessä.
Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?
Vaihtoventtiili tosiaan kääntyy melko rauhallista vauhtia asennosta toiseen. Lämmitysverkkoon pääsee silloin karkaamaan ihan vähän kuumempaa vettä.
Tuli sellainen mieleen että pyöriiköhän kiertovesipumppu liian hiljaa ja siitä seuraisi tuo korkeapainehäly? Paineet varmaankin korkealla kun meno on 64.1 astetta.
Täälläkin maksimi paluulämpötila taisi olla 58 astetta ja silloin maalämpöpumppu sammuttaa kompressorin. Siitä ei kumminkaan mitään korkeapainehälytystä tule kun se taas on eri asia. Eli niitä paineita saisi varmaankin laskettua jos pumppu pyörisi vähän kovempaa kuin 30-35% ?
-
Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään osatehoräpsällä... 8)
Tämä totta. Piti oikein kokeilla yksi legionellarykäisy osarehoräpsällä ja autoasetuksilla.
LK-pumppu 61% - 17% nätisti laski ja dt 3,2 - 3,1
Kaivolta paluu laski 4,4 - 3,8
KV-pumppu 62% - 1% nätisti laski ja dt 7,0 - 5,3
Kompuran pyshtyessä meno 63,3 ja paluu 58,0.
Tässä varmaankin vois olla kaivattu 0,01% käyntiajasta jolloin osatehoräpsä ei käy tehokkaammin kuin sopivastitäysylimitoitettu tykki ;D
-
Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään vajaatehoräpsällä... 8)
Vaatinee tuo aika optimaaliset olot ja totuus on enempi tuon Huvilan esimerkin mukainen. Teoriassa 58C tulolla ja 7C deltalla pumppu pystyy 65 tuottamaan. Se ei vaan taida olla kauhean järkevää niin pumpun keston kuin tehokkuudenkaan kannalta (en uskalla puhua hyötysuhteesta kun en osaa laskemalla tuota perustella).
Eli käytännössä pumpun pitäisi automaatilla tuohon 58 asteen paluulämpöön saakka päästä. Tuo pumpun teho suhteessa talon lämmitystarpeeseen ei kyllä liity asiaan mitenkään, enkä ymmärrä miksi se pitää joka ketjuun nostaa esille.
-
Tämä totta. Piti oikein kokeilla yksi legionellarykäisy osarehoräpsällä ja autoasetuksilla.
LK-pumppu 61% - 17% nätisti laski ja dt 3,2 - 3,1
Kaivolta paluu laski 4,4 - 3,8
KV-pumppu 62% - 1% nätisti laski ja dt 7,0 - 5,3
Kompuran pyshtyessä meno 63,3 ja paluu 58,0.
Tässä varmaankin vois olla kaivattu 0,01% käyntiajasta jolloin osatehoräpsä ei käy tehokkaammin kuin sopivastitäysylimitoitettu tykki ;D
Tuo testiajosi ei ollut 'osatehoräpsällä' ajo vaan yliteho semmosella...joita kaikki pumput oikeastaan on LKV jaksossa, mutta jos tilanne olis lämmitysmenovesi yrittämistä 65C:een vaikka 2kW vajaa teholla, niin homma kyykähtäis
pumpun osalta... se ajaa ja ajaa eikä saavuta koskaan 65C:tä.
-
Kyllä tuo kyykähti tuossa lopussa kun kv-pumppu oli jo minimissä niin dt putos tohon 5,3.
Muutoin kyllä tällainen osatehoräpsä käy aikissa muissa olsuhteissa mukavasti rallatellen pienellä teholla ja koneen ominaisuuksia tehokkaasti käyttäen ja mikä tärkeintä aina lähellä tavoitelämpötilaa pitkään ja hartaasti 8)
-
Jos ariarilla laskisikin sitä maksimi paluulämpöä 57 tai 56 asteeseen niin ehkä ei kerkiäisi tulla sitä korkeapainehälyytystä?
Huvilalla on niin hyvät kaivon lämpötilat että ehkä olisi tehnyt kuumempaakin jos ei olisi tullut tuo 58 astetta vastaan. Delta 5.3 on myös vielä kohtalainen että lämpöä liikkuu.
Täälläkin taisi meno alkaa hidastumaan jos lämmitysvettä tehtiin 44C paluuvedestä ja delta 8C. Tietysti vielä lämmittää kun vaan jauhaa pitkään.
-
Minulla on tässä talologgerin käyrää missä näkyy kun tuo käyttöveden muutos on tehty: http://aijaa.com/R3BbvR
ja tässä toisessa sitten tulee häly: http://aijaa.com/9Hh5JT
Hälyä ei ole nyt enää tullut kun laskin käyttöveden lämpötilat tehtaan arvoihin.
Eikä tietenkään ole logituksessa tuota lauhduttimen menolämpöä mutta kaikkea muuta kyllä löytyy.
Sillä rupesin vaan kokeilemaan näitä maksimi asetuksia kun lueskelin täältä että jotkut onnistuu tekemää legionellan murhankin pelkän kompuran voimin mutta täällä kone alkaa hälyttelemään kun nostaa lämpötilaa kolmella asteella.
-
Minulla on tässä talologgerin käyrää missä näkyy kun tuo käyttöveden muutos on tehty: http://aijaa.com/R3BbvR
ja tässä toisessa sitten tulee häly: http://aijaa.com/9Hh5JT
semmonen tuosta pisti silmään että LKV säiliön jäähtymä on ~1.5C/h (00-03h)...onko tuo yleistä, mulla Akvalaisessa LKV osastolla se on 0.5C/h (300L)...siis silloin kun vettä ei käytetä.
-
semmonen tuosta pisti silmään että LKV säiliön jäähtymä on ~1.5C/h (00-03h)...onko tuo yleistä, mulla Akvalaisessa LKV osastolla se on 0.5C/h (300L)...siis silloin kun vettä ei käytetä.
Täällä on lämpimän käyttövedenkierto minkä takia se jäähtyy tavallista nopeampaa. Nyt olen senkin pari päivää sitten laittanut ajastimen perään ettei öiseen aikaa kierrätetä vettä kun ei ole tarvetta. Tässä näkyy hyvin tuo yön seisokki http://aijaa.com/sDLmBu
Kompuran käyntiin tuo veden kierrätyksen stoppaaminen ei ole kylläkään vaikuttanut noin lukumäärällisesti, ehkä yksi käynnistys on jäänyt pois. Saman verran tuntuu tulevan startteja mutta käyttövettä ei tehdä joka kerta joten enpä tiedä sitten onko tuosta ajastuksesta mitään hyötyä. Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?
-
Mikä tuossa on ylipäätään ideana ajaa käyttövettä hitaammalla nopeudella?
Se että lämpö ehtii ylipäätään siirtymään kierukasta veteen?
Se että varaajasta saadaan kuumempi yläosasta?
Vai joku muu mutta mikä? Kierukan koko suhteessa koneen tehoon?
Oma kone ajaa käyttöveden toisiopumppu täysillä mutta kylmäaineena r410 niben r407 sijasta.
Onko joku tehnyt testin niin että lähtötilanteessa pytty on tasalämpöinen ja sitä aloitetaan lämmittämään "automaatilla" jollain tietyllä deltalla ja sitten laskenut pyttyyn siirtyneen energian ala- ja yläosan anturin keskiarvon mukaan? Kulunut energia kWh mittarista.
Ja toinen samanlainen mittaus niin että lauhdutin pumppu on täysillä?
-
Mikä tuossa on ylipäätään ideana ajaa käyttövettä hitaammalla nopeudella?
Se että lämpö ehtii ylipäätään siirtymään kierukasta veteen?
Se että varaajasta saadaan kuumempi yläosasta?
Vai joku muu mutta mikä? Kierukan koko suhteessa koneen tehoon?
Oma kone ajaa käyttöveden toisiopumppu täysillä mutta kylmäaineena r410 niben r407 sijasta.
Onko joku tehnyt testin niin että lähtötilanteessa pytty on tasalämpöinen ja sitä aloitetaan lämmittämään "automaatilla" jollain tietyllä deltalla ja sitten laskenut pyttyyn siirtyneen energian ala- ja yläosan anturin keskiarvon mukaan? Kulunut energia kWh mittarista.
Ja toinen samanlainen mittaus niin että lauhdutin pumppu on täysillä?
Varmaan molemmat, mutta perusjuttu taitaa olla Niben lyhyt kierukka joka ei ehdi siirtämään lämpöä käyttöveteen.
Saattaa olla että Nibellä on tutkittu että keruu delta 3C ja luovutus delta 6C on tavoiteltavia.... mulla luovutusdeltaksi tulee nyt automaatilla 6C.
Tein aiemmin kokeiluja eri nopeuksilla ja päädyin empiirisesti n. 28-30% nopeuteen... tästä tarinaa Niben ketjuissa ehkä parin vuoden takaa.
Jollain foorumlaisella on ollut Nibeläinen 300l ja 500l + 10kW kone, niin niissä ehtii lämpö luovuttua veteen... parempi kierukka.
Kuvaamasi testicaseja ei ole tehty, mutta mahdollisimman samankaltaisia tilanteita toki haettu vertailukelpoisuuden tavoittamiseksi.
-
No niin taas mennään fysiikan peruslakien lähtöjuurille. 8)
Derivointi ja integrointihan on sama asia kuin nykykielessä optimointi ( ei sama kuin excelöinti ).
Otetaanpa tähän vaikka kaikille tuttu väkipyörä malliksi. Jos siis haluat nostaa raskaan taakan eikä voimat riitä niin laita väliin väkipyörä tai useampi. Näin saat taakan ylös eikä sinulle tule välttämättä edes hiki. Tämä myös vähentää lihasrevähdysten todennäköisyyttä. Taakan ylösnostamiseen käytetty energia on sama molemmilla tyyleillä. Toisessa vaan käytetään pienempää ottotehoa :'(
-
Sillä rupesin vaan kokeilemaan näitä maksimi asetuksia kun lueskelin täältä että jotkut onnistuu tekemää legionellan murhankin pelkän kompuran voimin mutta täällä kone alkaa hälyttelemään kun nostaa lämpötilaa kolmella asteella.
Isommilla varaajilla voi onnistua, kun niissä on isompi/parempi kierukka.
-
Varmaan molemmat, mutta perusjuttu taitaa olla Niben lyhyt kierukka joka ei ehdi siirtämään lämpöä käyttöveteen.
Saattaa olla että Nibellä on tutkittu että keruu delta 3C ja luovutus delta 6C on tavoiteltavia.... mulla luovutusdeltaksi tulee nyt automaatilla 6C.
Onko delta sama riippumatta koneen tehosta? Malleja taitaa olla ainakin 6-12Kw asti. Varaajahan on todennäköisesti aivan sama mallista riippumatta tai näin ainakin luulisin. Tällöin kierukan pinta-ala tehoa kohden on aivan eri jos delta pysyy samana 6 asteena... ???
-
.......... Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?
Luultavasti isoa eroa ei tule... tuskin kossua vuodessa... vaihtoventtiili kyllä säästyy kun ei käännellä alvariinsa ;)
-
Onko delta sama riippumatta koneen tehosta? Malleja taitaa olla ainakin 6-12Kw asti. Varaajahan on todennäköisesti aivan sama mallista riippumatta tai näin ainakin luulisin. Tällöin kierukan pinta-ala tehoa kohden on aivan eri jos delta pysyy samana 6 asteena... ???
Näin se varmaan on... kunnes joku toisin todistaa.
-
Kuten arvata jo saattaa niin osatehomitoitetut räpsäkäthän käyttää noita deltoja tietenkin täysmääräisesti optimoiden :-*
-
Näin se varmaan on... kunnes joku toisin todistaa.
Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.
(http://i.imgur.com/jfQ4ZgV.jpg)
Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.
Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.
Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)
Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.
Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... ::)
Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.
-
Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.
(http://i.imgur.com/jfQ4ZgV.jpg)
Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.
Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.
Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)
Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.
Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... ::)
Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.
No niin nytkö sitte aletaan epäileen miehen sanaa kun ei enää jaksa syyllistää osatehoräpsästä. Selvittäkäähän varaosista. Maalämmittä taitaa vaan olla niin iso mylly ettei se ehdi ottaa kaikkia ominaisuuksia käyttöön ??? Tuossa mun esimerkissä lähettiin +47 tekeen legionella tappoa ja deltat on muissa lämmitys tilanteissa osin isommat ja optimaaliset. Uskon kaikesta huolimatta, että ainakin muutama ruottalainen nibeinsinööri on ollut hereillä matikan ja fyssan tunneilla ? Tai mistä sitä nykyaikana enää varmaks tietää 8)
-
Piti oikein käväistä pumpun luona kun moisia epäilyjä täällä vapaasti viljellään. Noh kuten arvata saattaa niin osatehari oli tietenkin käynnissä. Oli käynyt näemmä hetken aikaa ja haeskeli varmaan vielä optimia.
LK-pumppu 68% ja delta 3,4
KV-pumppu 19% ja delta 7,0
Kaivolta paluu 5,1 eli oli vissiin aika alku aiheessa 8)
-
Täällä on lämpimän käyttövedenkierto minkä takia se jäähtyy tavallista nopeampaa. Nyt olen senkin pari päivää sitten laittanut ajastimen perään ettei öiseen aikaa kierrätetä vettä kun ei ole tarvetta. Tässä näkyy hyvin tuo yön seisokki http://aijaa.com/sDLmBu
Kompuran käyntiin tuo veden kierrätyksen stoppaaminen ei ole kylläkään vaikuttanut noin lukumäärällisesti, ehkä yksi käynnistys on jäänyt pois. Saman verran tuntuu tulevan startteja mutta käyttövettä ei tehdä joka kerta joten enpä tiedä sitten onko tuosta ajastuksesta mitään hyötyä. Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?
Tuosta käyttövesikierrosta hieman ongelmallisen näille lämpöpumpuille tekee myös tuo varaajan kerrostumisen menetys. Meillä oli alunperin suunniteltuna, että käyttöveden hukka tehdään suorasähköllä lämpöpumpun varaajan jälkeen, mutta putkimies oli vahingossa kytkenyt sen tuohon VPB-varaajan kv-kiertopaluuseen. Tuolloin varaaja jäähtyi tasaisesti sekä huipusta että tuosta puolivälistä. Sittemmin kun tuo kierto kytkettiin suunnitellusti, niin varaaja saa keskivaiheilta jäähtyä jopa 30-asteiseksi ja huipulta saadaan edelleen 55-asteista. Eli matalammilla asetuksilla saadaan tuolta varaajasta kuumempaa vettä.
Eli mitä haluan tällä sanoa, tuo kv-kierto laittaa lämpöpumppua entistä kovemmalle kun kierto kokoajan myllyttää varaajan kerrostumia sekaisin. Sen takia noita asetuksia ei varmastikaan saa ihan niin korkealle kuin saisi ilman kv-kiertoa.
-
Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.
Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.
Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.
Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)
Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.
Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... ::)
Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.
Tuo deltojen 3/6C on iskostunut mieleen tältä foorumilta. Että se ehkei ole pelkästään Nibeläistä keksintöä.
Mun kokoonpanolla ei hyödytä laittaa KV stop lämpötilaa yli 50C:n, kun kompuran suojat tulee aiemmin vastaan.
Minulla on "hallituksen määräyksestä" KV mahdollisimman lämmintä ja siksi tuota joskus kokeilin.
Nibessä (ohjelma versio 3***) oli laudutin menon max. 63,4C ja lauhdutin tulo max. 57.
Versiossa 5*** ne on käsittääkseni 64 ja 58.
Samaa mieltä että ollaan kompuran äärialueilla.
Varhemmissa kokeiluissani päädyin siihen, että KV:een siirtyy mahdollisimman paljon lämpöä kun kierukkaan jää mahdollisimman lämmintä vettä ja samalla KV jaksot vähenivät. Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin. Harrastuksesta seurasin tuota kesälläkin ja sai säätää nopeutta kun maa oli lämmin ja potkua enemmän takana.
-
Hiukan jää itselle epäselväksi missä välissä sähkövaraaja on nyt? Ja mihin käyttöveden kierto nyt palaa?
Ainakin usein tälläisissä yksikertaisissa yhdellä varaajalla toimivilla komboilla käyttöveden paluu menee usein takaisin varaajaan jostain puolivälin tienoilta. Muistelisin myös että viessmanneissa käyttöveden kierto on ainakin 343 mallissa suljettuna sen aikaa kun kompressori tekee käyttövettä. Valikoissa on myös käyttöveden kiertopumpulle asetuksia tyyliin 5/10 5/30 yms. Eli 5 minuuttia käyntiä ja 10min lepoa jne...
-
Tuo deltojen 3/6C on iskostunut mieleen tältä foorumilta. Että se ehkei ole pelkästään Nibeläistä keksintöä.
Mun kokoonpanolla ei hyödytä laittaa KV stop lämpötilaa yli 50C:n, kun kompuran suojat tulee aiemmin vastaan.
Samaa mieltä että ollaan kompuran äärialueilla.
Varhemmissa kokeiluissani päädyin siihen, että KV:een siirtyy mahdollisimman paljon lämpöä kun kierukkaan jää mahdollisimman lämmintä vettä ja samalla KV jaksot vähenivät. Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin. Harrastuksesta seurasin tuota kesälläkin ja sai säätää nopeutta kun maa oli lämmin ja potkua enemmän takana.
Samoihin lämpöihin täälläkin jäädään 10kW myllyllä. Eroa korkeintaan aste tai pari.
Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit? Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...
"Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin." Ajoit/ajat käyttövettä täydellä nopeudella?
-
No ja vastauksiin perustuen otankin sen promillen pois ja väitän, että osatehonen räpsä käy tehokkaammin 100% käyntiajastaan kuin sopivasti täysylimitoitettu niin on helpompi ymmärtää ;)
Tällaisen aloittelijan väitteet ehkä joku ampuu alas ja hyvä niin jos tekee sen perustellen 8)
-
Hiukan jää itselle epäselväksi missä välissä sähkövaraaja on nyt? Ja mihin käyttöveden kierto nyt palaa?
Ainakin usein tälläisissä yksikertaisissa yhdellä varaajalla toimivilla komboilla käyttöveden paluu menee usein takaisin varaajaan jostain puolivälin tienoilta. Muistelisin myös että viessmanneissa käyttöveden kierto on ainakin 343 mallissa suljettuna sen aikaa kun kompressori tekee käyttövettä. Valikoissa on myös käyttöveden kiertopumpulle asetuksia tyyliin 5/10 5/30 yms. Eli 5 minuuttia käyntiä ja 10min lepoa jne...
Nibessä ei ainakaan tuo automatiikka taida olla noin fiksua, että katkaisisi käyttövesikierron lämmityksen ajaksi.
Jos tarkoitit tuota aiempaa viestiäni epäselvyydellä, niin yritän selventää. Eli VPB-varaajan jälkeen on vielä erillinen sähkövaraaja, minkä kylmävesiliitäntään tulee vesi VPB-varaajan lähdöstä. Ja lämmin käyttövesi lähtee "jakeluun" sitten tuon sähkövaraajan lähdöstä. VPB- ja sähkövaraajan väliseen putkeen palautetaan käyttövesikierto, eli vasta VPB-varaajan jälkeen.
VPB-varaajassakin olisi liitäntä käyttövesikierron palautukselle ja se vienee veden varaajan sisällä keskivaiheille.
Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit? Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...
Tuo virtavahti kuuluisi asentaa niin, että seuraa koko kiinteistön kulutusta. Toki sen voi asentaa myös lämpöpumpun sähkönsyöttöön, mutta silloin se ei toimi oikein. Tarkoitus sillä on antaa pumpun ohjauslogiikalle tietoa eri vaiheiden kuormituksesta jotta laite osaa jakaa vastuskuormaa aina vähiten kuormitetulle vaiheelle. Ja lisäksi tuo suojaa kiinteistön pääsulakkeita jos meinataan mennä liian korkeaan kuormitukseen, eli estää tarvittaessa sähkövastuksen käytön.
-
Nibessä ei ainakaan tuo automatiikka taida olla noin fiksua, että katkaisisi käyttövesikierron lämmityksen ajaksi.
Jos tarkoitit tuota aiempaa viestiäni epäselvyydellä, niin yritän selventää. Eli VPB-varaajan jälkeen on vielä erillinen sähkövaraaja, minkä kylmävesiliitäntään tulee vesi VPB-varaajan lähdöstä. Ja lämmin käyttövesi lähtee "jakeluun" sitten tuon sähkövaraajan lähdöstä. VPB- ja sähkövaraajan väliseen putkeen palautetaan käyttövesikierto, eli vasta VPB-varaajan jälkeen.
VPB-varaajassakin olisi liitäntä käyttövesikierron palautukselle ja se vienee veden varaajan sisällä keskivaiheille.
Noniin nythän tuo tuli sitten laakista selville.. :)
Päätani nyt en vadille tuosta käyttöveden kierron katkaisusta laita mutta niin ainakin työkaveri väitti kun kyttäsi kiertovesipun aikaohjelmien vaikutusta tuon kiertopumpun toimintaan. Plikka oli vaan samaan aikaan suihkussa ja pumppu kävi niin eihän tuo sitten käynnistynyt ollenkaan. Ja oli ilmeisesti pitkä suihku kun oli nojaillut pumpun kylkeen puolisen tuontia ja todennut että ei se käynnisty kunnes soitti mulle ja väitti että tais mennä asetuksissa jotain perseelleen kun laitoimme tuohon kiertoon ajastusta. :)
-
Noniin nythän tuo tuli sitten laakista selville.. :)
Päätani nyt en vadille tuosta käyttöveden kierron katkaisusta laita mutta niin ainakin työkaveri väitti kun kyttäsi kiertovesipun aikaohjelmien vaikutusta tuon kiertopumpun toimintaan. Plikka oli vaan samaan aikaan suihkussa ja pumppu kävi niin eihän tuo sitten käynnistynyt ollenkaan. Ja oli ilmeisesti pitkä suihku kun oli nojaillut pumpun kylkeen puolisen tuontia ja todennut että ei se käynnisty kunnes soitti mulle ja väitti että tais mennä asetuksissa jotain perseelleen kun laitoimme tuohon kiertoon ajastusta. :)
Olen kyllä täältä aiemminkin lukenut, että joissain pumpuissa tuo kv-kierto katkeaisi automaattisesti vedenlämmityksen ajaksi. Olisiko se Nibeissäkin sitten nykyään vai oliko tuolla työkaverillasi muunmerkkinen?
Itsehän toki ehkä sotken kokemuksillani pakkaa näissä keskusteluissa kun kokemukset tulee tuosta "kiinteistöpumpusta" omine ominaisuuksineen/omituisuuksineen. :) Meillä tuo kv-kierron ohjaus menee AXC50 kautta, minkä pumppu tunnistaa "käyttövesimukavuutena". Siihen kuuluu tuon kv-kierron ohjauksen lisäksi lähtevän veden lämpöanturi, tarvittaessa shunttaus kylmää vettä sekoittaen ja VPB-varaajan apuvastuksen ohjaus. Toki nuo ajastusasetukset halutessaan tehtäisi tuon Niben valikoiden kautta.
-
Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit?
Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...
"Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin." Ajoit/ajat käyttövettä täydellä nopeudella?
On molemmat anturit.
Käsittääkseni Niben vaihemitaukset mittaavat pääkeskukseen tulevat virrat.
Osaa siis säätää lisävastuksia niin ettei kuormita jotain vaihetta liikaa.
EDIT: tk- jo oli vastannutkin
... maximit... sori olin hiukan epäselvä ;) ... mitens tuon sanois... pyrin sellaiseen nopeuteen jossa "katkaisutilanteessa" molemmat (meno + paluu) oli mahdollisimman korkeita.
-
Kiitokset taas foorumilaisille mukavista keskusteluista. Jotenkin vaan toivon, että ihan kaikki excelöijät yms. eivät ihan heti ala pilvenpiirtäjiä tai kovin pitkiä siltoja suunnittelemaan. Välillä kun tuntuu, että excelin antama muutaman desimaalipilkun siirtyminen suuntaan tai toiseen kun ei haittaa menoa ollenkaan. ???
Pistäkkö fraatti vielä yhden kuvan vanhasta talosta iltakennykseksi?
Mä lähden tästä pian valmistautumaan huomiseen työpäivään että sais noi osateharin lyhennykset kunnialla hoidettua 8)
-
On molemmat anturit.
Käsittääkseni Niben vaihemitaukset mittaavat pääkeskukseen tulevat virrat.
Osaa siis säätää lisävastuksia niin ettei kuormita jotain vaihetta liikaa.
EDIT: tk- jo oli vastannutkin
... maximit... sori olin hiukan epäselvä ;) ... mitens tuon sanois... pyrin sellaiseen nopeuteen jossa "katkaisutilanteessa" molemmat (meno + paluu) oli mahdollisimman korkeita.
Ai niinhän se perkule tekeekin... pitäs olla testin aikana muualta käännetty kahvat nollille ja taskulampun valossa kattella vaihevirtoja testin ajan ;D
Mun on turha yrittää mitään testiä tehdä kun tuossa laitteessa ei ole alhaalla lämpövesianturia ja näinollen varaajan lämpösisältöä on mahdoton arvioida. KWh mittari kylläkin on pumpun edessä mistä näkee myös hetkellisen kulutuksen.
Toteutuuko nuo mahdollisimman korkeat lämpötilat niin että että kiertopumppu on täysillä?
Tällähetkellä itsellä on käyttöveden lämpötila pyynti 50 asteessa ja kun katsoin logeja niin sielä löytyi ilmoituksia "lämpötilan nousu" eli kone oli tuutannut 61 asteista vettä käyttövettä tehdessään mutta siitä huolimatta varaajan päällä oleva anturi ei ollut saavuttanut 50 astetta.
Äsken myös huomasin testejä tehdessäni että omassa pumpussa on myös lämpötila reguloitu toisio pumppu. Hystereesi tuolle on vain asentajan avaimen takana normaalisti. :-X
Siitä en tiedä vielä varmaksi että onko käyttöveden tekemiselle oma delta mutta ei se ainakaan sama 5K ole mitä se on lämmityksessä. Omassa tapauksessa tuo 5K lämmityksen aikana ei toteudu niin siksi se jurnuttaa aina täysillä lämmitysvettä tehdessään. Jahka kerkiää niin täytyy kokeilla mihin se asettuu käyttöveden tekemisessä. Tuolle pumpulle annetaan parametreissa liikkumavara xx% - yy% minkä väliä se saa sahata itsekseen nopeutta edestakaisin sekä z mistä se alkaa säätämään pumpun nopeutta sitten kohti jossain määrättyä optimia itsekseen. Vakiona tuo liikkumavara näyttää olevan laitettu 100%:n jolloin se jurnuttaa aina täysillä.
Itsehän toki ehkä sotken kokemuksillani pakkaa näissä keskusteluissa kun kokemukset tulee tuosta "kiinteistöpumpusta" omine ominaisuuksineen/omituisuuksineen.
Olen kyllä täältä aiemminkin lukenut, että joissain pumpuissa tuo kv-kierto katkeaisi automaattisesti vedenlämmityksen ajaksi. Olisiko se Nibeissäkin sitten nykyään vai oliko tuolla työkaverillasi muunmerkkinen?
Mukava näitä on lukea ja laajentaa näkökantaansa.
Tuo on Viessmanni myös.
Pistäkkö fraatti vielä yhden kuvan vanhasta talosta iltakennykseksi?
Mä lähden tästä pian valmistautumaan huomiseen työpäivään että sais noi osateharin lyhennykset kunnialla hoidettua 8)
Vielä kerkee hetken exceliä pyörittään kun joutuu mennä huomenna vasta iltavuoroon tienaamaan lyhennyksiä.
Komea vanha talo.
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/64/Wikestr%C3%B6m_%26_Krogius.jpg/800px-Wikestr%C3%B6m_%26_Krogius.jpg)
-
Kiitoksia Fraatti tuosta kuvasta. Mukavaa työpäivää kaikille lyhentäjille.
-
Tällähetkellä itsellä on käyttöveden lämpötila pyynti 50 asteessa ja kun katsoin logeja niin sielä löytyi ilmoituksia "lämpötilan nousu" eli kone oli tuutannut 61 asteista vettä käyttövettä tehdessään mutta siitä huolimatta varaajan päällä oleva anturi ei ollut saavuttanut 50 astetta.
Eli sullakaan ei ehdi lämpö siirtyä kierukasta varaajaan....
-
Välillä kun tuntuu, että excelin antama muutaman desimaalipilkun siirtyminen suuntaan tai toiseen kun ei haittaa menoa ollenkaan. ???
Joo tämä on hyvä huomioida ja eikä antaa excelin "keksityn" tarkkuuden hämätä.
Mittaukset on epätarkkoja (+-0,5C - 1C) ja lokiin tulee siten "mitä sattuu", niin korkeintaan 2 merkitsevää lukua.
Säätöohjeet on yleensä yhden merkitsevän luvun tarkkuudella.
Niben versiossa 5*** tuli mitausten kalibrointi. Se oli iso parannus.
-
Toteutuuko nuo mahdollisimman korkeat lämpötilat niin että että kiertopumppu on täysillä?
Ei toteudu ainakaan mulla, vaan jossain 28-32% nopeudella.
Eikös tämä ole kone (teho) ja varaajakohtainen (vastaanottokyky) asia ja varmaan tavoiteltava käyttöveden lämpötilakin vaikuttaa.
Jos ajaa kiertopumppu täysillä, niin lauhduttimen korkea paluu rajoittaa ja jos ajaa hiljaa (kuten laulussa isin toivotaan tekevän) niin lauhduttimen korkea meno rajoittaa.
Siis, siinä puun ja kuoren välissä mennään ;)
-
Eli sullakaan ei ehdi lämpö siirtyä kierukasta varaajaan....
Olen huomennut että pumppu tekee selvästi erilaisia käyntijaksoja. Joskus se jurnuttaa tuota käyttövettä vaikka kuinka pitkään ja välillä käyttövesijakso on hetkessä ohi. Epäilen että varaajan energiasisältö vaihtelee eri käynnistymisten kohdalla ja näin ollen kun ollaan siinä hilkulla että pumppu käynnistyy saattaa silti varaajan energia sisältö olla miltei tapissa.
Olen huomannut että tuollainen pytty voi kerrostua niin hyvin että pohjalla voi olla jotakuinkin melkein yhtä kylmää kuin mitä verkostota tulee ja silti pinnalta saadaan vielä 45 asteista. Käyttöveden kiertopumppu tai joku muu sopivasti pöyhäsee niin sitten koko säiliö onkin kuin sormen napsautuksesta 15 asteista. Epäilen että sellainen käyntijakso on "pahin" joka tulee silloin kun varaajan lämpötila laskee hissunkissun vaikka esim lämpövuotojen takia on pahin. Todellisessa käyttötilanteessa kuten suihkussa energiaa on kerennyt siirtymään varaajasta huomattavasti enemmän pois kuin mitä silloin jos kyse on vain varaajahäviöistä. Kertoohan sekin jo sen että kun sanoin että käyttöveden teko oli jäänyt korkea lämpötilan takia nousematta varaajan rajaan saakka niin kyseinen käyntijakso oli kestänyt 12 minuuttia ja oli tullut muutenkin keskellä yötä. Siinä ei keretä energiaa lataamaan kuin 2 kWh.
Käyttääkös nibe tuota varaajan yläanturia käynnistymisen määrittämiseen vai alaanturia? Vai molempia? Vai pystyy päättämään itse?
-
Käyttääköhän nibe 1245 sitä ala-anturia? Yläanturilla tuskin on mitään virkaa?
Täällä muutama päivä sitten kokeilin sammuttaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen. Kaksi melko pitkää suihkua. En nyt tarkalleen muista mitä käyttöveden lämpö oli aluksi. Käyttövesi kumminkin tippui 41->31 asteeseen. Vielä suihkuvedessä ei huomannut mitään lämpötilan laskua eli käyttövesi riitti ja varaajan yläosassa täytyi olla vielä sitä kuumempaa vettä. Puskurista on käyttöveden esilämmitys ja puskurin lämpötila oli silloin jotain 25-30 astetta. Varaajan tilavuus on 160 litraa. Lämmitys on ollut 39-41->46 astetta ja tuohon korotukseen ei kaksoisvaippavaraajassa montaa minuuttia mene. Miinuksena että lämpötila ei pysy 46 asteessa vaan laskee siitä vähän.
Joo se lämpövuodosta johtuva hidas lämpötilan lasku taitaa viilentää koko pönttöä vähän ja lämmitysjaksosta tulee sitten aika lyhyt. Kun käyttöveden kulutusta on samalla niin varaajan pohjalle tulee sitä kylmempää vettä jota saa tehokkaammin lämmitettyä lämpimämmäksi. Samalla myös yläosan lämpötila vähän nousee.
-
Käyttääkös nibe tuota varaajan yläanturia käynnistymisen määrittämiseen vai alaanturia? Vai molempia? Vai pystyy päättämään itse?
Ala-anturia käyttää ohjaamiseen, ei voi vaikuttaa. Yläanturilla on lähinnä "viihdearvo".
-
Tehdasasetukset 8kW laitteelle kuparilla ovat asennusohjeen mukaan:
säästö 40-44
normaali 43-47
luksus 46-50
Asentaja jätti kuitenkin noita korkeammat arvot 5.1.1 valikkoon.
säästö 43-47
normaali 47-51
luksus 51-55
Kumpi parempi vai onko niillä käytännön merkitystä?
Kovin on matalat lämmöt tuossa tehtaan "säästö"-asetuksessa. Saattaisi ehkä riittää 2-3 hengen taloudessa, mutta vähänkään isommalla porukalla "käyttökelvoton". Minusta ihan järkevästi laitettu noi rajat asentajan jäljiltä. "Luksusta" ei kannata käyttää kuin tilapäisesti silloin ku on normaalia enemmän väkeä saunomassa/suihkuttelemassa. 55c veden tekeminen ei ole enää kovin tehokasta....
Onko noissa asetuksissa eroa sen suhteen käytetäänkö sähkövastusta? Eikä aloittajan tapauksessa, ja omassakin, voisi hyvin käyttää tehdasasetusten luksusta? Vai tekeekö luksus lämmön sähköllä eikä ollenkaan kompuralla?
Omassa pumpussa on vielä tehdasasetukset ja käyttövesi kyykkää vaimon käytössä, ehkä suihku saisi olla enemmän eco. Taidan säätää normaalitilaksi esim. 43-50C. Onko tuosta kasvatetusta välistä jotain haittaa? Ehkä kolmen asteen nosto vaikuttaa enemmän kuin se koska kompura käynnistyy kun ei 8kW kone kumminkaan pysty suihkua lennosta lämmittämään.
-
Onko noissa asetuksissa eroa sen suhteen käytetäänkö sähkövastusta? Eikä aloittajan tapauksessa, ja omassakin, voisi hyvin käyttää tehdasasetusten luksusta? Vai tekeekö luksus lämmön sähköllä eikä ollenkaan kompuralla?
Omassa pumpussa on vielä tehdasasetukset ja käyttövesi kyykkää vaimon käytössä, ehkä suihku saisi olla enemmän eco. Taidan säätää normaalitilaksi esim. 43-50C. Onko tuosta kasvatetusta välistä jotain haittaa? Ehkä kolmen asteen nosto vaikuttaa enemmän kuin se koska kompura käynnistyy kun ei 8kW kone kumminkaan pysty suihkua lennosta lämmittämään.
Kokemusta ei ole mutta epäilen että käyttötilassa luksus kone tekee vedet pyynnin mukaan ja käyttää sähkövastusta.
Ote manuaalista : luksus: Luksustila antaa suurimman mahdollisen käyttövesimäärän. Tässä tilassa käyttövettä lämmitetään
kompressorin lisäksi myös sähkövastuksella, mikä suurentaa käyttökustannuksia.
Normaalitilassa (mulla 45-50) käytetään vain kompuraa.
Kasvatetusta välistä ei taida olla haittaa ja tuskin hyötyäkään, kun normikokoisilla KV-varaajilla kone lämmittää vettä noin 3C ja alaraja määrää käynnistyksen. Käyttöveden teon katkaisee joko korkea meno tai korkea paluulämpötila.
Lämmityskaudellahan kone tekee käyttövedet lämmitysjakson perään jos K-vesi on jäähtynyt.
-
Minulla on tuo NIBE F1245-8 ja olen muuttanut käyttöveden normaalin 43-50 koemielessä. Hyötynä tästä olisi pitemmät käynti ja lepojaksot (vähemmän käynnistyksiä). Kysymys kuuluu, tuleeko ongelmia tästä suuremmasta lämpötilan vaihtelusta 7 astetta. Kaikissa tehtaan asetteluissa lämpötilan vaihtelu on 4 astetta.
-
Minulla on tuo NIBE F1245-8 ja olen muuttanut käyttöveden normaalin 43-50 koemielessä. Hyötynä tästä olisi pitemmät käynti ja lepojaksot (vähemmän käynnistyksiä). Kysymys kuuluu, tuleeko ongelmia tästä suuremmasta lämpötilan vaihtelusta 7 astetta. Kaikissa tehtaan asetteluissa lämpötilan vaihtelu on 4 astetta.
Jos asia kiinnostaa, niin suosittelen että lokitat kuinka koneesi käyttäytyy eri asetuksilla.
Havaintoni on tuo 3-4C nousu per lämmityskerta.
Loma-aikana (kun ei olla säännöllisesti kotona) pidän säästöllä (muistaakseni 37-50), jotta KV jakso olisi pidempi.
En usko että ongelmia kuitenkaan tulee.
-
Loma-aikana (kun ei olla säännöllisesti kotona) pidän säästöllä (muistaakseni 37-50), jotta KV jakso olisi pidempi.
Em. asetus olikin 38-51C ja kone lämmitti käyttövettä sillä 28 minuuttia.
Korkea menolämpötila pysäytti.