Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Ipe - 16.01.12 - klo:09:47
-
Joo.
Keväällä laitettiin nibe F1145 10kw meidän kämppään. Tuolloin mietin pitkään että laittaisko sittenkin 12kW koneen. Olis pitäny. Ulkona -14 ja värkki käyny koko yön. 2kW oli vastuksiakin pelissä.
No, ei muuta ku klapia pesään. Ens kesänä sitten yläpohjaan villaa (tällä hetkellä purua), muutaman 1-levyisen patterin uusinta, jne. Eiköhän se siitä. :D
Ipe
-
Jos saat menoveden lämpötilaa laskettua, niin pumppusi ottaa enemmän lämpöä maapiiristä niin antoteho lisääntyy:
- paranna nykyisten pattereiden lämmönluovutusta pöytä/laitetuulettimilla sellaisissa tiloissa, joissa ääni ei häiritse.
- paranna kiertoa...venttiilit ja termostaatit pois/auki
Minä blokkaisin vastukset pois pelistä ja lisäisin lämmönluovutusta em. konstein. Pumppusi antaa 0/50 asteella 8,5kW ja 0/35 asteella 10kW.
Eli hilkulla on menty...
-
Jos saat menoveden lämpötilaa laskettua, niin pumppusi ottaa enemmän lämpöä maapiiristä niin antoteho lisääntyy:
- paranna nykyisten pattereiden lämmönluovutusta pöytä/laitetuulettimilla sellaisissa tiloissa, joissa ääni ei häiritse.
- paranna kiertoa...venttiilit ja termostaatit pois/auki
Minä blokkaisin vastukset pois pelistä ja lisäisin lämmönluovutusta em. konstein. Pumppusi antaa 0/50 asteella 8,5kW ja 0/35 asteella 10kW.
Eli hilkulla on menty...
Juu, pattereiden termarit on kokonaan auki. Pudotin taannoin pattereiden ja lattialämmitysten erillisten kiertovesipumppujen nopeutta, kun lueskelin täältä että meno/paluu ero pitäisi olla ainakin 5 astetta. No nyt se on, mutta minusta pelasi paremmin kun kierto oli kovemmalla ja lä-ero pienempi. No mäne tiiä.
Ei tuo lisäsähkön otto mua sillain pelota. Alunperin kun toi laitettiin niin sanoin että jos pääsen 10000kWh sähkönkulutukseen lämmityksen osalta, niin oon tyytyväinen.. Nyt on menny 3200kWh, aikavälillä 15.8-16.1. Pumpulla oma mittari.
Joten ihan hyvältä tuo vielä näyttää sen suhteen. Paaaaljon halvempaa tää on joka tapauksessa ku 4000L ööliä, mikä ennen kului. Eikä alunperinkään ollu tarkoitus laittaa täystehoista. Olin vaan siinä uskossa että tuo pärjäisi -20 asteeseen ilman lisälämpöä. Olin väärässä.
Kiitoksia neuvoista.
Ipe
-
Juu, pattereiden termarit on kokonaan auki. Pudotin taannoin pattereiden ja lattialämmitysten erillisten kiertovesipumppujen nopeutta, kun lueskelin täältä että meno/paluu ero pitäisi olla ainakin 5 astetta.
Tuo lämpötilaero pitäisi olla 5-10c astetta silloin kun kompressori on käynnissä. Veikkaisin, että aika monessa MLP:ssä saa olla kiertovesipumppu lähes täysillä, että pääsee tuohon 5c asteeseen.
-
Juu, pattereiden termarit on kokonaan auki. Pudotin taannoin pattereiden ja lattialämmitysten erillisten kiertovesipumppujen nopeutta, kun lueskelin täältä että meno/paluu ero pitäisi olla ainakin 5 astetta. No nyt se on, mutta minusta pelasi paremmin kun kierto oli kovemmalla ja lä-ero pienempi. No mäne tiiä.
Suuremmalla virtauksella -> pienempi lämpötilaero -> pienempi menolämpötila. Mieluummin näin, jos on tehosta pulaa kuin lisävastusten käyttö.
Mitkä ovat keruupiirin lämpötilat?
ATS
-
Juu, pattereiden termarit on kokonaan auki. Pudotin taannoin pattereiden ja lattialämmitysten erillisten kiertovesipumppujen nopeutta, kun lueskelin täältä että meno/paluu ero pitäisi olla ainakin 5 astetta. No nyt se on, mutta minusta pelasi paremmin kun kierto oli kovemmalla ja lä-ero pienempi. No mäne tiiä.
Suuremmalla virtauksella -> pienempi lämpötilaero -> pienempi menolämpötila. Mieluummin näin, jos on tehosta pulaa kuin lisävastusten käyttö.
Mitkä ovat keruupiirin lämpötilat?
ATS
Keruupiirin lämpötilat olivat +1.5 pumpulle ja -1.2 takaisin kaivolle.
En tiedä onko sillä vaikutusta asiaan, mutta tuo pumppu on kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Siinä on kaverina nibe VPA 200/300 varaaja.
Pelkästään lämmityspuoli on käytössä. Varaajan ulkovaippa lämmitetään, ja lämmittää sitten sisävaipan käyttöveden. Siinä on 3-tieventtiili, ja Ouman eh-800b säädin, lisättynä sisätilamittauksella. Käyttövesivalikkoa ei ole pumpun näytöllä ollenkaan näkyvissä.
Ajan kahta piiriä, patterit ja kylppärin lattialämmitys. Sekä pattereille että lattialämmitykselle on omat kv-pumppunsa, molemmat teholla 1. Sitten on vielä se MLP:n pumppu, tehot 70%. Lattiälämmitys on kytketty "sarjaan" pattereiden kanssa, eli sinne tuleva vesi tulee pattereiden 3-tie venttiilin kautta, ja lattialle on toinen 3-tieventtiili käsisäädöllä. Lattiaa ei siis pysty ajamaan erikseen. Se oli jo öljylämmityksen aikaan noin. Kun rahapussi antaa taas myöten, tilaan putkarin paikalle tekemään ohituksen lattialämmitykselle ennen tuota pattereiden 3-tieventtiiliä, jotta voin ajaa kesällä pelkästään lattiakiertoa.
Pyynti pumpun lämpötilaksi on 50 astetta. Pattereille meni 48, paluu 43, kun kävi kokoajan vastusten kera.
Viimeviikolla oli yhtä kylmä kuin nytkin, pattereiden ja lattian kiertovesipumput olivat täysillä (asennossa 3). Tuolloin ei käyty vastuksilla, ja pumppu oli käynnistynyt 3 kertaa 8h aikana. Koko yön oli tuolloin -14 pakkasta. Maksimi pattereiden menolämpötila oli ollut silloin 50 astetta, tuolloin pumpun pyynti oli 52.
Taidan laittaa kv-pumput takaisin täysille ja kokeilla sillai. Eipä tuossa mitään häviäkään.
Junttasinpa tuossa takan lämpöiseksi. Kämpässä 24.5 lämmintä ja pumppu sammui. Nyt Oumannin pyynti pattereille on 29 astetta. Hidastusaika 1h. ;D
-
Kiinnostaisi saada itsekkin tuosta takasta enemmän hyötyjä irti. Pitäisikö laittaa huonekohtaiset sensorit pumppuun, kun tällä hetkellä haistellaan ulkoa lämpötilaa ja sen mukaan sitten toimii pumppu. Toki voisi pumpusta säädellä aktiivisella takanlämmityskaudella lämpöjä alemmas, mutta olisiko helpompi ja käytännöllisempi laittaa tuo lämpötila-anaturi sisälle? Mitä tuollainen mahtaisi maksella toimintakuntoon laitettuna, löytyylö kokemuksia?
-
Kiinnostaisi saada itsekkin tuosta takasta enemmän hyötyjä irti. Pitäisikö laittaa huonekohtaiset sensorit pumppuun, kun tällä hetkellä haistellaan ulkoa lämpötilaa ja sen mukaan sitten toimii pumppu. Toki voisi pumpusta säädellä aktiivisella takanlämmityskaudella lämpöjä alemmas, mutta olisiko helpompi ja käytännöllisempi laittaa tuo lämpötila-anaturi sisälle? Mitä tuollainen mahtaisi maksella toimintakuntoon laitettuna, löytyylö kokemuksia?
Mulla se maksoi n. 5€.
Kaveri oli tilannut thaimaasta 10kpl NTC10 termistoreita hintaan 1,5 taalaa. Nusaisin siltä yhden, juotin johtoon kiinni, hain sähkötarvikeliikkeestä kojerasian minkä kanteen porasin reiän. Anturi siihen kii ja toinen pää Oumanniin. Toimii ku junan vessa.
Sitä en tiedä kuinka toi Nibeen kytketään, mutta eipä voi kovin vaikeeta olla.
Ipe
-
En tiedä onko sillä vaikutusta asiaan, mutta tuo pumppu on kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Siinä on kaverina nibe VPA 200/300 varaaja.
Pelkästään lämmityspuoli on käytössä. Varaajan ulkovaippa lämmitetään, ja lämmittää sitten sisävaipan käyttöveden. Siinä on 3-tieventtiili, ja Ouman eh-800b säädin, lisättynä sisätilamittauksella. Käyttövesivalikkoa ei ole pumpun näytöllä ollenkaan näkyvissä.
Pyynti pumpun lämpötilaksi on 50 astetta. Pattereille meni 48, paluu 43, kun kävi kokoajan vastusten kera.
Miksiköhän tuossa ei ole vaihtoventtiiliä?
Sillähän saisi vuorotellen koko tehon talonlämmitys tai käyttöveden lämmitykselle.
Äkkiä ajatellen tuossa tulee samanaikaisesti kummankin lämmitys ja yhteenlaskettu kuormitus pakkasilla helposti ylittää pumpun antotehon. :-/
-
En tiedä onko sillä vaikutusta asiaan, mutta tuo pumppu on kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Siinä on kaverina nibe VPA 200/300 varaaja.
Pelkästään lämmityspuoli on käytössä. Varaajan ulkovaippa lämmitetään, ja lämmittää sitten sisävaipan käyttöveden. Siinä on 3-tieventtiili, ja Ouman eh-800b säädin, lisättynä sisätilamittauksella. Käyttövesivalikkoa ei ole pumpun näytöllä ollenkaan näkyvissä.
Pyynti pumpun lämpötilaksi on 50 astetta. Pattereille meni 48, paluu 43, kun kävi kokoajan vastusten kera.
Miksiköhän tuossa ei ole vaihtoventtiiliä?
Sillähän saisi vuorotellen koko tehon talonlämmitys tai käyttöveden lämmitykselle.
Äkkiä ajatellen tuossa tulee samanaikaisesti kummankin lämmitys ja yhteenlaskettu kuormitus pakkasilla helposti ylittää pumpun antotehon. :-/
Näinhän siinä taitaa käydä. Asentanut firma oli vahvasti sitä mieltä että toimii näin paremmin vanhassa ja harvassa patteritalossa.
Kysyin niiltä ensin tarjouksen F1245 pumpusta ja 200L UKV varaajasta, mutta väittivät kiven kovaa että semmosta ei tässä tapauksessa kannata laittaa. Ei kuulemma toimi niin hyvin kuin tämä, miksei, siihen en saanut muuta vastausta kuin pätkäkäynti.
No, onhan toi toiminu näinkin, vaikkakin hieman oletettua pienemmille pakkasille pääsin ilman vastuksia. Vastuskäytön kerroin oli yön aikana 0,5, eli siis ymmärrykseni mukaan 3kWh. Vastukset on max. 6Kw asetuksessa.
No joo, ehkä päästään kovemmille pakkasille pelkällä pumpulla lisäeristyksen jälkeen ja tehokkaammilla pattereilla. Oon noita pattereita ja venttiileitä jo osan vaihtanu ihan itte, jos ens kesänä sitte loput.
Ipe
-
En tiedä onko sillä vaikutusta asiaan, mutta tuo pumppu on kytketty ns. kiinteällä lauhdutuksella. Siinä on kaverina nibe VPA 200/300 varaaja.
Pelkästään lämmityspuoli on käytössä. Varaajan ulkovaippa lämmitetään, ja lämmittää sitten sisävaipan käyttöveden. Siinä on 3-tieventtiili, ja Ouman eh-800b säädin, lisättynä sisätilamittauksella. Käyttövesivalikkoa ei ole pumpun näytöllä ollenkaan näkyvissä.
Pyynti pumpun lämpötilaksi on 50 astetta. Pattereille meni 48, paluu 43, kun kävi kokoajan vastusten kera.
Miksiköhän tuossa ei ole vaihtoventtiiliä?
Sillähän saisi vuorotellen koko tehon talonlämmitys tai käyttöveden lämmitykselle.
Äkkiä ajatellen tuossa tulee samanaikaisesti kummankin lämmitys ja yhteenlaskettu kuormitus pakkasilla helposti ylittää pumpun antotehon. :-/
Näinhän siinä taitaa käydä. Asentanut firma oli vahvasti sitä mieltä että toimii näin paremmin vanhassa ja harvassa patteritalossa.
Kysyin niiltä ensin tarjouksen F1245 pumpusta ja 200L UKV varaajasta, mutta väittivät kiven kovaa että semmosta ei tässä tapauksessa kannata laittaa. Ei kuulemma toimi niin hyvin kuin tämä, miksei, siihen en saanut muuta vastausta kuin pätkäkäynti.
No, onhan toi toiminu näinkin, vaikkakin hieman oletettua pienemmille pakkasille pääsin ilman vastuksia. Vastuskäytön kerroin oli yön aikana 0,5, eli siis ymmärrykseni mukaan 3kWh. Vastukset on max. 6Kw asetuksessa.
No joo, ehkä päästään kovemmille pakkasille pelkällä pumpulla lisäeristyksen jälkeen ja tehokkaammilla pattereilla. Oon noita pattereita ja venttiileitä jo osan vaihtanu ihan itte, jos ens kesänä sitte loput.
Ipe
Osaakos joku sanoa montako prosenttia tuolla yläpohjan lisäeristyksellä saa lämmitykseen tarvittavan energian määrää pudotettua? 10-15% vai kenties enemmän?
Nyt siellä yläpohjassa on 10-25cm kutterinpurua. Jos sinne vaikka laittaisi sillai ekovillaa, jotta olis 45cm jokapuolella eristettä.
Ipe
-
Mee kattoon Parocin laskurilla...
-
Mee kattoon Parocin laskurilla...
Kiitti tästä.
Eipä tuosta paljon iloa irtoa, ainakaan tuon laskurin mukaan. Entisellä öölin kulutuksella n. 200L/vuosi vähemmän. Omassa tapauksessani se on luokkaa 5%.
Ipe
-
Miksiköhän tuossa ei ole vaihtoventtiiliä?
Sillähän saisi vuorotellen koko tehon talonlämmitys tai käyttöveden lämmitykselle.
Äkkiä ajatellen tuossa tulee samanaikaisesti kummankin lämmitys ja yhteenlaskettu kuormitus pakkasilla helposti ylittää pumpun antotehon. :-/
Kyllä se koko teho tulee lämmityksen käyttöön tuollakin kytkennällä, eihän siihen LKV:hen mitään mene jos sitä ei käytetä, vasta kun hanasta lasketaan vettä leikkautuu teho hiukan...
Eli jos vaikka teho olis 8kW x 24h=192kWh olis koko saanti /vrk 100% käynnillä
ja veteen vaikka 3kwh x 4 immeistä = 12kWh/vrk
Lämmitykseen saa siis 192-12kwh=180 kWh/vrk
ja sama se olis vaihtoventiililläkin ...~, se pelais vaan eri lailla
-
Miksiköhän tuossa ei ole vaihtoventtiiliä?
Sillähän saisi vuorotellen koko tehon talonlämmitys tai käyttöveden lämmitykselle.
Äkkiä ajatellen tuossa tulee samanaikaisesti kummankin lämmitys ja yhteenlaskettu kuormitus pakkasilla helposti ylittää pumpun antotehon. :-/
Kyllä se koko teho tulee lämmityksen käyttöön tuollakin kytkennällä, eihän siihen LKV:hen mitään mene jos sitä ei käytetä, vasta kun hanasta lasketaan vettä leikkautuu teho hiukan...
Eli jos vaikka teho olis 8kW x 24h=192kWh olis koko saanti /vrk 100% käynnillä
ja veteen vaikka 3kwh x 4 immeistä = 12kWh/vrk
Lämmitykseen saa siis 192-12kwh=180 kWh/vrk
ja sama se olis vaihtoventiililläkin ...~, se pelais vaan eri lailla
Mukava kuulla ettei asennuksessa sinällään oo syy tehojen riittämättömyyteen. Pumppu on vaan liian pieni ja mökki harva. Ensimmäiseen on aika hankala enää vaikuttaa, mutta jälkimmäiselle on paljonkin tehtävissä.
Ipe
-
kuinka syvä kaivo sulla on? 12kw pumppu tarvis mun mielestä ainaki 200 m kaivon.
-
kuinka syvä kaivo sulla on? 12kw pumppu tarvis mun mielestä ainaki 200 m kaivon.
200m tuo on. Ja kaikki aktiivista. Porauksen jälkeen vesi nousi n. metrin päähän putken suulta. Ukot kun painoi keruuputket sinne niin tuli vettä ulos. Kyllä 12Kw/200m on vähä huono yhtälö. Vaikkei kaivo jäätyisikään, niin lämpötilaa tarvii kiristää--->hyötysuhde huononee. Tiedä sitten kumpi syö hyötysuhdetta enemmän, vastuksen poltto vai kaivon vetäminen hileeseen.
Sinänsä metkaa, ettei kukaan urakoitsija edes tarjonnut 12kW pumppua. Useimmilla se oli tuo 10kW, joillakin 8, 9 tai jopa 7. Tai joo, lämpöässä tarjos, mutta ne oli auttamattomasti myöhässä. Jouduin tinkaamaan sitä tarjousta moneen kertaan.
Yhdelle ehdotin isompaa, sanoi ettei mitään järkeä, tulee vaan pätkäkäyntiä jne.
No, kyllähän tuollakin nyt pärjää. Vastuksiahan se pohottaa, mutta aika vähäistä se kuitenkin tulee olemaan. Ei niitä yli 15 asteen pakkasia nyt niin älyttömästi täällä etelässä ole (paitsi viime talvena), että tuskin kukkarossa paljon tuntuu. Puhutaan rahassa kuitenkin vain kympeistä. Ja onhan mulla klapeja.
Hirvittää jo pelkkä ajatuskin, että olis tarvinnu tääkin vuosi maksella 400€ öljylaskuja joka kuukausi. Joten siinä suhteessa homma onnistui.
-
kuinka iso kämppä sulla on? itellä on just tuo 200 m syvä kaivo ja 10kw pumppu ja hyvin tuntuu riittävän ainaki vielä näillä pakkasilla. eikä kulutuskaa oo ku jotain 28kw luokkaa vrk -10 asteen pakkasilla ja patteritalo vm 1956 ja kokoo on 150 m2. ja mitä käyrää piät?
-
kuinka iso kämppä sulla on? itellä on just tuo 200 m syvä kaivo ja 10kw pumppu ja hyvin tuntuu riittävän ainaki vielä näillä pakkasilla. eikä kulutuskaa oo ku jotain 28kw luokkaa vrk -10 asteen pakkasilla ja patteritalo vm 1956 ja kokoo on 150 m2. ja mitä käyrää piät?
1955 valmistunut, 200neliöö. En käytä pumpun lämpökäyrää. Mulla on varaajan kyljessä oma säädin. Se käyrä oli muistaakseni 10-27 0-35 -10-42 -20-50 ja -30-58.
Tuo käyrä ei vaan oo tuntunu riittävän. Huonekompensointi on lyöny lisää löylyä, kun on huomannu kämpän viilenevän.
Ei muuta ku noita pattereita isommiks ja "villaa ylle", nimittäin taloon.
-
jos oikeen ymmärsin tuon käyrän niin meneekö sulla 0 kelillä 35 asteista vettä kiertoo? sehä on aika vähän patteritaloudessa.
-
jos oikeen ymmärsin tuon käyrän niin meneekö sulla 0 kelillä 35 asteista vettä kiertoo? sehä on aika vähän patteritaloudessa.
Ihan oikein ymmärsit. Mutta kuten sanoin, käyrä ei tahdo riittää. Eli käytännössä sinne menee kuumempaa, luokkaa 37. Silloin kun pumppu kävi kokoajan -14 asteen lämpötilassa, pattereille meni 48-49 astetta, mikä oli 4 astetta enempi kuin tuo käyrä olisi ajanut.
Sisälämpötila on asetettu 21.5 arvoon.
Näyttää siltä ettei meidän tapauksessa lineaarinen käyrä toimi. Mitä enemmän pakkasta, sitä pystympään käyrä tuntuu nousevan.
Tämä taas mielestäni kielii siitä, että talo vuotaa reilusti. Mitä suurempi lämpötilaero ulkona ja sisällä, sitä hanakammin se lämpöinen ilma painuu pihalle ja kämppä viilenee.
Korjatkaa asiantuntijat jos puhun höpöjä.
-
ootko koittanu ottaa sen sisäanturin pois käytöstä?
-
ootko koittanu ottaa sen sisäanturin pois käytöstä?
Voihan sen pois ottaa, mutta en ymmärrä miten se vois tilannetta parantaa. Tai siis joo siinä mielessä, että ajaa pattereille viileämpää. Mutta tokko emäntä mua siitä paljoa kehuu, jos kämpän lämpö tippuu kahteenkymppiin tai alle. :D
Voihan tuota vaikka huomenna kokeilla. Tuli äsken lämmitettyä takka, niin ei viitti nyt sitä nyppiä irti.
Nyt kun alan muistella, niin samaan tapaan tuo lämmöntarve nousi pakkasten kiristyessä öljylämmitykselläkin, ennen kun laitettiin takka. Tuo käyräkin on sama kuin öljypannun kanssa. Muistan että tartti käydä kovilla pakkasilla nostamassa käyrää.
Mut edelleen, lisäeristys+tehokkaampi lämmönjako. Nää menee kyllä keväälle/kesään, mut siihen ei enää oo onneks pitkä aika. Kerron sitte ens talvena auttoiko. ;)
-
Nyt siellä yläpohjassa on 10-25cm kutterinpurua. Jos sinne vaikka laittaisi sillai ekovillaa, jotta olis 45cm jokapuolella eristettä.
Tämä taas mielestäni kielii siitä, että talo vuotaa reilusti. Mitä suurempi lämpötilaero ulkona ja sisällä, sitä hanakammin se lämpöinen ilma painuu pihalle ja kämppä viilenee.
Jos yläpohjan eristys on tosiaan tuotaluokkaa niin sieltä se suurin lämpövuoto löytyy.
Kannattaa kyllä puhallusvillaa lisätä vaikka tuo 45cm niin alkaa lämmöt pysymään sisäpuolella.
Kannattaa melkeinpä ensin tehdä tuo lisäeristys ja jos senjälkeenkin tuntuu lämmöntuotto liian pieneltä niin sitten pattereita suurentamaan.
Jos jätät purueristyksen puhallusvillan alle niin varmista että villanlaatu on tuollaiseen sopivaa,joku muistikuva ettei kaikki puhallusvillat sovi kutterinpurujen päälle.
-
ite vaaa ajattelen sen homman näin et jos ja kun se menee sen 21,5 alle niin silloha se yrittää päästä sen yli ja ei sisälämpötilaa ihan hetkessä nosteta pelkillä pattereilla. niin pumppu joutuu käymää vähä enempi
-
En ole rakennusinsinööri, mutta vissiin turvallisin niin että purun päälle purua tai eko/selluvillaa, ei lasi/kivi-villaa.
-
Paljos tuo patterien kasvattaminen sitten antaa oikeastaan lisätehoa? Onko se noin luokkaa 0,5-1 kw? IVT c11 esitteen mukaan antaa 0/35 asteilla 10,3kw ja 0/45 9,9kw eli eroa 0,4kw
-
Nyt siellä yläpohjassa on 10-25cm kutterinpurua. Jos sinne vaikka laittaisi sillai ekovillaa, jotta olis 45cm jokapuolella eristettä.
Tämä taas mielestäni kielii siitä, että talo vuotaa reilusti. Mitä suurempi lämpötilaero ulkona ja sisällä, sitä hanakammin se lämpöinen ilma painuu pihalle ja kämppä viilenee.
Jos yläpohjan eristys on tosiaan tuotaluokkaa niin sieltä se suurin lämpövuoto löytyy.
Kannattaa kyllä puhallusvillaa lisätä vaikka tuo 45cm niin alkaa lämmöt pysymään sisäpuolella.
Kannattaa melkeinpä ensin tehdä tuo lisäeristys ja jos senjälkeenkin tuntuu lämmöntuotto liian pieneltä niin sitten pattereita suurentamaan.
Jos jätät purueristyksen puhallusvillan alle niin varmista että villanlaatu on tuollaiseen sopivaa,joku muistikuva ettei kaikki puhallusvillat sovi kutterinpurujen päälle.
Kyllä se näin on.
Mä teen sen kerralla kunnolla. Imuroin purut pois, ilmansulkuna toimineet sanomalehdet lähtee myös.
Sitte uus paperinen ilmansulku, tuulenohjaimet räystäiden puolelle (jos siellä ylipäätään on tuuletusrakoa), puolimetriä tai enempi villaa perään. Ja päätykolmioihin vielä tuuletusaukot. Pitäs tulla hyvä.
-
Hyötysuhde paranee koko lämpötila-alueella ja tehoa saa enemmän.
-
Hyötysuhteen paraneminen ei kai sinällään lämmitä taloa lisää?
-
Paljos tuo patterien kasvattaminen sitten antaa oikeastaan lisätehoa? Onko se noin luokkaa 0,5-1 kw? IVT c11 esitteen mukaan antaa 0/35 asteilla 10,3kw ja 0/45 9,9kw eli eroa 0,4kw
Itsellä 3 kpl vaihdettavien listalla olevia pattereita. Ne ovat yksilevyisiä, ilman konvektoreita, koko 600x1200.
Teho UUTENA 413W dt 32,7 astetta. Teho 716W dt 50 astetta.
Jos vaihdan ne ko. firman 600x1200 K22 pattereihin, tehot ovat seuraavat:
1133W dt 32,7 ja 1976W dt 50 astetta.
Pumpun tehoahan nuo eivät juuri lisää, mutta pienempi pumpun teho riittää kun pattereiden lämpötilat ovat alhaisempia. Tai näin ainakin kuvittelisin. Tietysti tuo ei hyödytä jos lämpö menee harakoille.
Tuolta niitä kävin ihmettelemässä:
http://www.uurrelevy.fi/esite/index.htm
-
Niin, kyllähän isommat patteri/lattialämpö tilannetta parantaa, mutta rajansahan silläkin on. Patterit kuitenkin vain kuluttavat tehoa, eivät tuota sitä. Vähän niinkuin puhutaan vahvistimista ja kaiuttimien "tehosta".
-
Latita kiertovesipumput täysille niin saat kaikista helpoiten, nopeiten ja kustannustehkaimmin lisätehoa. Ensi kesänä sitten villaa ja kylmimpiin huoneisiin isommat patterit.
-
Latita kiertovesipumput täysille niin saat kaikista helpoiten, nopeiten ja kustannustehkaimmin lisätehoa. Ensi kesänä sitten villaa ja kylmimpiin huoneisiin isommat patterit.
Juu, pumput on täysillä, lukuunottamatta Niben kv pumppua. Ja mielestäni tilanne parani. Tosin pakkaset lauhtuivat... Pudotin myös salaa vaimolta sisälämpötilan pyyntiä 21.5--->21. Katotaan huomaako se... ;D
-
Kerro että maalämpö on lämpimämpää kuin tavallinen, vaikka mittari näyttää vähemmän :P tai sitten on mentävä vällyjen alle lämmittelemään. ::)
-
Niin, kyllähän isommat patteri/lattialämpö tilannetta parantaa, mutta rajansahan silläkin on. Patterit kuitenkin vain kuluttavat tehoa, eivät tuota sitä. Vähän niinkuin puhutaan vahvistimista ja kaiuttimien "tehosta".
Tämä on totta. Se on siinä suhteessa ihan sama minkä lämpöistä vettä sinne pattereihin menee, jos se huonon eristyksen vuoksi karkaa ulos. Se vesi vaan jäähtyy kierroksella enempi, eikä pumppu ehdi sitä lämmittää niin nopeasti kuin pitäisi.
Se pumppu vaan pystyy lämmittämään nopeammin veden esim 35ast--->40 astetta kuin 45---->50 astetta. Eikö näin?
-
kuinka iso kämppä sulla on? itellä on just tuo 200 m syvä kaivo ja 10kw pumppu ja hyvin tuntuu riittävän ainaki vielä näillä pakkasilla. eikä kulutuskaa oo ku jotain 28kw luokkaa vrk -10 asteen pakkasilla ja patteritalo vm 1956 ja kokoo on 150 m2. ja mitä käyrää piät?
1955 valmistunut, 200neliöö. En käytä pumpun lämpökäyrää. Mulla on varaajan kyljessä oma säädin. Se käyrä oli muistaakseni 10-27 0-35 -10-42 -20-50 ja -30-58.
Tuo käyrä ei vaan oo tuntunu riittävän. Huonekompensointi on lyöny lisää löylyä, kun on huomannu kämpän viilenevän.
Ei muuta ku noita pattereita isommiks ja "villaa ylle", nimittäin taloon.
Onko talon ikkunat myös 50-luvulta?. Meillä vaihdettiin 70 luvun kolmilasiset 5v sitten. Lämpötilaero sisäikkuna pinnalla nousi 13 astetta. Vanhassa ikkunassa oli sisäikkuna lämpötila -22 asteessa +6-7 astetta. Uudet "kaasuikkunat" pitää pakkasen ulkona, sisäikkunan lämpötila +19-20 astetta- -22 aszteessa. ikkunat on suurin lämmönhukka talossa. Tarkista kaikki ikkunoiden tiivisteeet ja laitai lisää tiivisteitä jos hiukankaan tuntuu käsiin vetoa kovilla pakkasilla ravoista.
-
Tuolta niitä kävin ihmettelemässä:
http://www.uurrelevy.fi/esite/index.htm
Tuoltakin kannattaa katsella.
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=4204&OpenGroups=4204
Itsekin ostin pari C22:sta ja pesuhuoneessa on nyt huomattavasti lämpimämpää kuin vanhan yksilehtisen samankokoisen patterin kanssa.
-
Onko talon ikkunat myös 50-luvulta?. Meillä vaihdettiin 70 luvun kolmilasiset 5v sitten. Lämpötilaero sisäikkuna pinnalla nousi 13 astetta. Vanhassa ikkunassa oli sisäikkuna lämpötila -22 asteessa +6-7 astetta. Uudet "kaasuikkunat" pitää pakkasen ulkona, sisäikkunan lämpötila +19-20 astetta- -22 aszteessa. ikkunat on suurin lämmönhukka talossa. Tarkista kaikki ikkunoiden tiivisteeet ja laitai lisää tiivisteitä jos hiukankaan tuntuu käsiin vetoa kovilla pakkasilla ravoista.
Ihan mielenkiinnosta, paljonko tuolle ikkunaremontille tuli hintaa? On tuo itselläkin käynyt mielessä mutta kun puhallusvillan laitto koko yläpohjaan maksaa saman kuin yhden-kahden ikkunan uusiminen niin taitaa kyllä mennä niin prioriteettilistalla kuin kustannustehokkuudessakin ykköseksi. Meilläkin kun on 9 isompaa ja 8 pienempää ikkunaa + 2 lasiovea.
-
kuinka iso kämppä sulla on? itellä on just tuo 200 m syvä kaivo ja 10kw pumppu ja hyvin tuntuu riittävän ainaki vielä näillä pakkasilla. eikä kulutuskaa oo ku jotain 28kw luokkaa vrk -10 asteen pakkasilla ja patteritalo vm 1956 ja kokoo on 150 m2. ja mitä käyrää piät?
1955 valmistunut, 200neliöö. En käytä pumpun lämpökäyrää. Mulla on varaajan kyljessä oma säädin. Se käyrä oli muistaakseni 10-27 0-35 -10-42 -20-50 ja -30-58.
Tuo käyrä ei vaan oo tuntunu riittävän. Huonekompensointi on lyöny lisää löylyä, kun on huomannu kämpän viilenevän.
Ei muuta ku noita pattereita isommiks ja "villaa ylle", nimittäin taloon.
Onko talon ikkunat myös 50-luvulta?. Meillä vaihdettiin 70 luvun kolmilasiset 5v sitten. Lämpötilaero sisäikkuna pinnalla nousi 13 astetta. Vanhassa ikkunassa oli sisäikkuna lämpötila -22 asteessa +6-7 astetta. Uudet "kaasuikkunat" pitää pakkasen ulkona, sisäikkunan lämpötila +19-20 astetta- -22 aszteessa. ikkunat on suurin lämmönhukka talossa. Tarkista kaikki ikkunoiden tiivisteeet ja laitai lisää tiivisteitä jos hiukankaan tuntuu käsiin vetoa kovilla pakkasilla ravoista.
Kyllä ovat. Kolmeen suurimpaan on laitettu "kaasulasi" elementti väliin, muut 8 ovat alkuperäisiä 2 lasisia. Ne ovat myös tulevaisuudessa remonttilistalla, mutta se on sen verran iso kustannus että just nyt ei perät kestä... Kyllä noista tosiaan vetää, ja pinta on kylmä.
-
Niin, kyllähän isommat patteri/lattialämpö tilannetta parantaa, mutta rajansahan silläkin on. Patterit kuitenkin vain kuluttavat tehoa, eivät tuota sitä. Vähän niinkuin puhutaan vahvistimista ja kaiuttimien "tehosta".
Tämä on totta. Se on siinä suhteessa ihan sama minkä lämpöistä vettä sinne pattereihin menee, jos se huonon eristyksen vuoksi karkaa ulos. Se vesi vaan jäähtyy kierroksella enempi, eikä pumppu ehdi sitä lämmittää niin nopeasti kuin pitäisi.
Se pumppu vaan pystyy lämmittämään nopeammin veden esim 35ast--->40 astetta kuin 45---->50 astetta. Eikö näin?
Mitä kylmemmäksi lämmitysvesi saadaan sitä enemmän pumpulta saa lämmitystehoa [kW]. Siksi paremmat patterit epäsuorasti lisäävät pumpun tehoa.
-
Onko talon ikkunat myös 50-luvulta?. Meillä vaihdettiin 70 luvun kolmilasiset 5v sitten. Lämpötilaero sisäikkuna pinnalla nousi 13 astetta. Vanhassa ikkunassa oli sisäikkuna lämpötila -22 asteessa +6-7 astetta. Uudet "kaasuikkunat" pitää pakkasen ulkona, sisäikkunan lämpötila +19-20 astetta- -22 aszteessa. ikkunat on suurin lämmönhukka talossa. Tarkista kaikki ikkunoiden tiivisteeet ja laitai lisää tiivisteitä jos hiukankaan tuntuu käsiin vetoa kovilla pakkasilla ravoista.
Ihan mielenkiinnosta, paljonko tuolle ikkunaremontille tuli hintaa? On tuo itselläkin käynyt mielessä mutta kun puhallusvillan laitto koko yläpohjaan maksaa saman kuin yhden-kahden ikkunan uusiminen niin taitaa kyllä mennä niin prioriteettilistalla kuin kustannustehokkuudessakin ykköseksi. Meilläkin kun on 9 isompaa ja 8 pienempää ikkunaa + 2 lasiovea.
~700€ kpl Tiivin ikkunat. Eikä nuo olleet ihan perusikkunat. Meillä vaihdettiin 13 kpl. Enkä ole päiväkään katunut. lakkasi tyystin vedontunne talossa. Enne ei pystynyt seisomaan paljain jaloin ikkunan edessä jos ulkona oli reilusti pakkasta.vaikka ikkunan kohdalla on tiheämpi verkko LL- putkia. Nyt voi mennä vaikka munasillaan maate ikkunan viereen eikä tule kylmä. :)
-
Kärjistetysti sanottuna 10kW kone ei pysty kuitenkaan lämmittämään esim. Eduskuntataloa vaikka laittaisi seinät ja lattiat täyteen patterita ja putkia, koska: alempi lämmitysveden lämpö > sitä pitää tehdä enemmän > tämäkin vaatii tehoa. Myöskään alle halutun huonelämpötilan menevä lämmitysvesi ei taida lämmittää taloa. :D
Pumpun antoteho nousee kyllä veden lämpötilan laskiessa, mutta taitaa olla luokkaa 5-10%? Copin paraneminen on suurempi hyöty tuossa lämpötilan laskussa ja pumpulle helpompaa hommaa (kestävyys).
Parempi eristys auttaa tietysti joka tapauksessa. Joo, no kaikki varmaan tiesivätkin nämä jutut, mutta kirjoitimpa kumminkin ;)
-
Jos uusii ikkunoita niin kannattaa katsella myös markkinoiden "valtamerkien" lisäksi pienempien valmistajien suuntaan ja pyytää tarjouksia suoraan pieniltä valmistajilta. Hintaero voi olla todella iso.
Itselle tuli autotalliin ja varastoon ikkunat täältä: http://www.jiiri-ikkunat.fi/etusivu
Taloon.comin ikkunat tulee täältä: http://www.hrikkunat.fi/
Tätäkin on edulliseksi kehuttu: http://www.eskopuu.fi/fi/
Ainakaan talliini ostamat Jiiri-ikkunat eivät yhtään häviä talossa oleville Fenestroilla, pikemminkin toisin päin.
-
Se pumppu vaan pystyy lämmittämään nopeammin veden esim 35ast--->40 astetta kuin 45---->50 astetta. Eikö näin?
Näin on jos manuaaliin voi luottaa.
Nibe 1145 antoteho on 10kw kun lauhtumislämpötila on 35C
Nibe 1145 antoteho on 8,5kw kun lauhtumislämpötila on 50C
-
Mitenkähän mahtaisi onnistua 12kW pumppu tuohon 200m aktiivista reikään?
Kaivo on kyllä hyvän tuntuinen, sen mitä minä niistä ymmärrän. Poratessa jäte oli alkuun harmaata, sitten punertavaa (gneissi)? ja lopussa musta-harmaata. Veden pinta nousi porauksen jälkeen n. metrin päähän putken suulta. Keruuputkistoa laitettaessa vettä tuli kaivosta ulos. Sekä poraaja että pumppuasentaja sanoivat että kaikki on aktiivista, asentaja kirjoitti sen myös Niben ohjekirjaan.
Kaivoni vastaa kuitenkin melkoisen hyvin taloni enegiantarvetta, joten ei sen hirveästi alimittainenkaan pitäisi kai olla...?
Onko vaaraa että 12kw pumppu vetäisi tuon jäähän? Wanhoja threadeja lukiessani huomasin että eräällä ilmeisen asiantuntevalla foorumilaisella on 20kW pumpulla 215m kaivo, vai miten se oli... :o
Laitoin pumpun asentaneeseen firmaan viestiä asiaan liittyen. Katsotaan mitä vastaavat, vai vastaavatko mitään. :P
-
Mitenkähän mahtaisi onnistua 12kW pumppu tuohon 200m aktiivista reikään?
Kaivo on kyllä hyvän tuntuinen, sen mitä minä niistä ymmärrän. Poratessa jäte oli alkuun harmaata, sitten punertavaa (gneissi)? ja lopussa musta-harmaata. Veden pinta nousi porauksen jälkeen n. metrin päähän putken suulta. Keruuputkistoa laitettaessa vettä tuli kaivosta ulos. Sekä poraaja että pumppuasentaja sanoivat että kaikki on aktiivista, asentaja kirjoitti sen myös Niben ohjekirjaan.
Kaivoni vastaa kuitenkin melkoisen hyvin taloni enegiantarvetta, joten ei sen hirveästi alimittainenkaan pitäisi kai olla...?
Onko vaaraa että 12kw pumppu vetäisi tuon jäähän? Wanhoja threadeja lukiessani huomasin että eräällä ilmeisen asiantuntevalla foorumilaisella on 20kW pumpulla 215m kaivo, vai miten se oli... :o
Laitoin pumpun asentaneeseen firmaan viestiä asiaan liittyen. Katsotaan mitä vastaavat, vai vastaavatko mitään. :P
Kyllä tästä pumpusta luvattiin muistaakseni 21kW 0/35 lämpötiloilla ja reikä on 220m ja siitä 215m vettä. Kolmiputkinen keräysputkisto.
Tätä alimitoitusdilemmaa on puitu mm. täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0
Suuremman pumpun laittaminen ei ole ensisijainen ratkaisu, koska mikäli menoveden lämpötila on yli 50 astetta kovilla pakkasilla, niin et saa siitä 12kW:n pumpusta juuri yhtään enempää irti verrattuna nykyiseen 10kW:n pumppuun 35 asteen lämpötilalla.
35 asteen lämpötilalla COP on kertaluokkaa parempi kuin 50 asteen lämpötilalla.
Minä tekisin nykyisistä pattereista puhallinpattereita muutamalla kympillä. Nykyisisn on saatavissa niin hiljaisia laitetuulettimia, ettei niiden ääntä kertakaikkiaan kuule. Termostaattikytkimetkin maksavat kokonaista pari euroa kpl, jolloin puhaltimet lähtisivät päälle vasta menoveden ylittäessä +30 astetta.
P.S Mitään estettä 12kW/200m kaivoon ei ole.
-
Mitenkähän mahtaisi onnistua 12kW pumppu tuohon 200m aktiivista reikään?
Kaivo on kyllä hyvän tuntuinen, sen mitä minä niistä ymmärrän. Poratessa jäte oli alkuun harmaata, sitten punertavaa (gneissi)? ja lopussa musta-harmaata. Veden pinta nousi porauksen jälkeen n. metrin päähän putken suulta. Keruuputkistoa laitettaessa vettä tuli kaivosta ulos. Sekä poraaja että pumppuasentaja sanoivat että kaikki on aktiivista, asentaja kirjoitti sen myös Niben ohjekirjaan.
Kaivoni vastaa kuitenkin melkoisen hyvin taloni enegiantarvetta, joten ei sen hirveästi alimittainenkaan pitäisi kai olla...?
Täällä foorumilla on joskus aikaisemminkin todettu, että ei se pumpun koko ole se suurin syy kaivon jäätymiseen, vaan syy on kaivosta otettu lämpöenergian määrä.
Ja se puolestaan riippuu talon lämmitystarpeesta.
Isompi pumppu ottaa luonnollisesti hetkellisesti enemmän lämpöä kaivosta, mutta vastaavasti kaivolle tulee enemmän lepotaukoja, jolloin kaivo elpyy.
Kaivossa oleva suuri vesimäärä ja sen ympärillä oleva, vielä paljon suurempi kivimassa tasaa (integroi) kaivon lämpötilanvaihtelut.
Kaivon kallioseinämän lämpötila muuttuu hyvin hitaasti. Isomman pumpun hetkelliset lämmön imaisut eivät näy kallioseinämän lämpötiloissa.
Tarvitaan pitkäaikaista vaikutusta ja sen sanelee talon lämmitystarve!
Toisaalta, jos pienitehoinen pumppu otti osan talon lämmitysenergiasta sähkövastuksista, säästi se kaivoa. Isompi pumppu ottaa senkin tehon kaivosta.
Tämä näkyy luonnollisesti lisäkuormana kaivolle.
Myöskin, mitä korkeampi COP pumpulle saadaan, sitä enemmän kaivoa kuormitetaan. Tämä siitä syystä, että korkean COP :n omaava lämpöpumppu tarvitsee vähemmän tehoa sähköverkosta ja teho otetaankin pääasiassa lämpökaivosta.
Tämän päivän kaikkien maalämpöpumppujen COP -arvot ovat jokseenkin samat. COP määräytyy pääasiassa käytetyn kylmäaineen mukaan. Valmistajien erilaiset COP -arvot ovat paljolti kikkailua ilmoittamistavalla.
Pumpun erilaisista käyttöolosuhteista aiheutuu suuria COP -eroja.
Mitä matalammalla lauhdutuslämpötilalla pystytään toimimaan, sitä parempaan COP -arvoon päästään.
Lopputulos: isotehoisempi pumppu kuormittaa kaivoa enemmän siinä tapauksessa, että pikkupumppu on ottanut osan tarvittavasta lämpötehosta sähkövastuksilla.
-
Todettakoot kuitenkin vielä ettei tuommoista 200m kavoa, jossa on 199m aktiivisyvyys ja ilmeisen hyvä veden vaihtuvuus, saa jäätymään mihinkään suuntaan 10kW:n pumpulla.
Nyt vaan lämmönluovutusta paremmaksi-->alhaisempi menoveden lämpötila->parempi COP = kaivo töihin 8-)
-
Minä tekisin nykyisistä pattereista puhallinpattereita muutamalla kympillä. Nykyisisn on saatavissa niin hiljaisia laitetuulettimia, ettei niiden ääntä kertakaikkiaan kuule. Termostaattikytkimetkin maksavat kokonaista pari euroa kpl, jolloin puhaltimet lähtisivät päälle vasta menoveden ylittäessä +30 astetta.
Rupeaa kiinnostamaan, onko sinulla jotain vinkkiä/linkkiä minkälaisesta puhaltimesta olisi kyse? miten sen/ne sijoittaisit?
-
Mitenkähän mahtaisi onnistua 12kW pumppu tuohon 200m aktiivista reikään?
Kaivo on kyllä hyvän tuntuinen, sen mitä minä niistä ymmärrän. Poratessa jäte oli alkuun harmaata, sitten punertavaa (gneissi)? ja lopussa musta-harmaata. Veden pinta nousi porauksen jälkeen n. metrin päähän putken suulta. Keruuputkistoa laitettaessa vettä tuli kaivosta ulos. Sekä poraaja että pumppuasentaja sanoivat että kaikki on aktiivista, asentaja kirjoitti sen myös Niben ohjekirjaan.
Kaivoni vastaa kuitenkin melkoisen hyvin taloni enegiantarvetta, joten ei sen hirveästi alimittainenkaan pitäisi kai olla...?
Onko vaaraa että 12kw pumppu vetäisi tuon jäähän? Wanhoja threadeja lukiessani huomasin että eräällä ilmeisen asiantuntevalla foorumilaisella on 20kW pumpulla 215m kaivo, vai miten se oli... :o
Laitoin pumpun asentaneeseen firmaan viestiä asiaan liittyen. Katsotaan mitä vastaavat, vai vastaavatko mitään. :P
Minulla on 12 kw pumppu ja reiät 120m ja 110m yhteensä n.225m aktiivista.Viime viikolla oli 18 astetta pakkasta ja pyynti 50 astetta pattereille(suurin osa vanhoja 1 rivisiä) nibe sai aikaan vaivoin 51 astetta kiertoon ja silloin oli tuleva -1,3 c ja lähtevä -4 c. sellainen tuntuma jäi että oltiin siinä max arvoissa että lisälämpö olisi tullut mukaan.Se oli jännä huomata että yleensä 5-10 asteen pakkasissa pysyy tulevan ja lähtevän liuoksen ero 3 asteessa.Mutta kovemmilla pakkasilla ero pienenee?Meillä on lämmitettävää 270 neliötä ja talo on 1917 valmistunut hirsitalo ,ilman lisäeristyksiä.
-
Rupeaa kiinnostamaan, onko sinulla jotain vinkkiä/linkkiä minkälaisesta puhaltimesta olisi kyse? miten sen/ne sijoittaisit?
No vaikka tuosta puhaltimia: http://www.jimms.fi/listaa/925
sitten termostaattikytkimiä: http://www.ebay.com/itm/1pc-KSD301-Temperature-Switch-Thermostat-35-C-N-O-N-O-Normal-Open-Auto-Reset-/220923802820?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item337015b4c4
Sitten tietty joku virtalähde.
Kaupallisia malleja: http://www.ebay.com/itm/Electric-Radiator-Booster-Save-Gas-Energy-and-Money-Economizer-Fuel-Saver-Neo-/350517055206?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item519c71cee6
Minä tekisin niin että laittaisin tuulettimet johonkin muovilistaan kiinni, jonka laittaisin patterin alaosaa puhaltamaan ylöspäin.
Listan voisi kiinnittää vaikkapa magneeteilla: http://www.ebay.com/sch/i.html?rt=nc&LH_BIN=1&_nkw=neodymium+magnets&_trksid=p3286.c0.m301
-
Mitenkähän mahtaisi onnistua 12kW pumppu tuohon 200m aktiivista reikään?
Kaivo on kyllä hyvän tuntuinen, sen mitä minä niistä ymmärrän. Poratessa jäte oli alkuun harmaata, sitten punertavaa (gneissi)? ja lopussa musta-harmaata. Veden pinta nousi porauksen jälkeen n. metrin päähän putken suulta. Keruuputkistoa laitettaessa vettä tuli kaivosta ulos. Sekä poraaja että pumppuasentaja sanoivat että kaikki on aktiivista, asentaja kirjoitti sen myös Niben ohjekirjaan.
Kaivoni vastaa kuitenkin melkoisen hyvin taloni enegiantarvetta, joten ei sen hirveästi alimittainenkaan pitäisi kai olla...?
Onko vaaraa että 12kw pumppu vetäisi tuon jäähän? Wanhoja threadeja lukiessani huomasin että eräällä ilmeisen asiantuntevalla foorumilaisella on 20kW pumpulla 215m kaivo, vai miten se oli... :o
Laitoin pumpun asentaneeseen firmaan viestiä asiaan liittyen. Katsotaan mitä vastaavat, vai vastaavatko mitään. :P
Minulla on 12 kw pumppu ja reiät 120m ja 110m yhteensä n.225m aktiivista.Viime viikolla oli 18 astetta pakkasta ja pyynti 50 astetta pattereille(suurin osa vanhoja 1 rivisiä) nibe sai aikaan vaivoin 51 astetta kiertoon ja silloin oli tuleva -1,3 c ja lähtevä -4 c. sellainen tuntuma jäi että oltiin siinä max arvoissa että lisälämpö olisi tullut mukaan.Se oli jännä huomata että yleensä 5-10 asteen pakkasissa pysyy tulevan ja lähtevän liuoksen ero 3 asteessa.Mutta kovemmilla pakkasilla ero pienenee?Meillä on lämmitettävää 270 neliötä ja talo on 1917 valmistunut hirsitalo ,ilman lisäeristyksiä.
Aika samoissa mennään. Taloni eristys on siis 1917 valmistuneen hirsitalon luokkaa... ;D
-
ite vaaa ajattelen sen homman näin et jos ja kun se menee sen 21,5 alle niin silloha se yrittää päästä sen yli ja ei sisälämpötilaa ihan hetkessä nosteta pelkillä pattereilla. niin pumppu joutuu käymää vähä enempi
Tässä kommentissa saattaa muuten olla vinhasti perää. Tein työtä "käskettyä". Otin sisäanturin pois pelistä. Nyt on testi menossa.
Laitoin lämpökäyrän täsmälleen samaksi kuin öljylämmityksen aikaan. Eli 0 37 , -10 44 ja -20 50.
Tällä hetkellä ulkona -2,2 astetta, yhtään ei tuule. Pattereille menee +38. Kämpässä lämmintä 22.
Katsotaan pakkasen kiristyessä miltä vaikuttaa. Takan lämmitys on nyt pannassa jonkun aikaa. :D
Ja sailorille kiitokset tuuletinlinkeistä, täytyypä laittaa hommaa työn alle.
Ipe
-
ite vaaa ajattelen sen homman näin et jos ja kun se menee sen 21,5 alle niin silloha se yrittää päästä sen yli ja ei sisälämpötilaa ihan hetkessä nosteta pelkillä pattereilla. niin pumppu joutuu käymää vähä enempi
Tässä kommentissa saattaa muuten olla vinhasti perää. Tein työtä "käskettyä". Otin sisäanturin pois pelistä. Nyt on testi menossa.
Laitoin lämpökäyrän täsmälleen samaksi kuin öljylämmityksen aikaan. Eli 0 37 , -10 44 ja -20 50.
Tällä hetkellä ulkona -2,2 astetta, yhtään ei tuule. Pattereille menee +38. Kämpässä lämmintä 22.
Katsotaan pakkasen kiristyessä miltä vaikuttaa. Takan lämmitys on nyt pannassa jonkun aikaa. :D
Ja sailorille kiitokset tuuletinlinkeistä, täytyypä laittaa hommaa työn alle.
Ipe
hyvä jos toimii..nimittäin itellä oli semmonen onkelma, ku oli käytössä sisäanturi niin muu talo tahto jäähä kylmäksi, koska siellä huoneessa missä oli anturi oli lämpimämpi jostain syystä ja vaikka yritin säätää kerrointa niin ei auttanu. muuutenki jäi semmonen kuva ettei sitä kannata käyttää, ei ainakaa tässä talossa.
näyttää siltä et tuo sun käyräs on nyt melko samanlainen ku meikäläisellä. ite jouin pitää öljylämmityksen aikaa korkeempaa käyrää ku nyt. en tiiä mistä johtuu ehkä siiitä ettei oo termareita kiinni pattereissa.???
-
ite vaaa ajattelen sen homman näin et jos ja kun se menee sen 21,5 alle niin silloha se yrittää päästä sen yli ja ei sisälämpötilaa ihan hetkessä nosteta pelkillä pattereilla. niin pumppu joutuu käymää vähä enempi
Tässä kommentissa saattaa muuten olla vinhasti perää. Tein työtä "käskettyä". Otin sisäanturin pois pelistä. Nyt on testi menossa.
Laitoin lämpökäyrän täsmälleen samaksi kuin öljylämmityksen aikaan. Eli 0 37 , -10 44 ja -20 50.
Tällä hetkellä ulkona -2,2 astetta, yhtään ei tuule. Pattereille menee +38. Kämpässä lämmintä 22.
Katsotaan pakkasen kiristyessä miltä vaikuttaa. Takan lämmitys on nyt pannassa jonkun aikaa. :D
Ja sailorille kiitokset tuuletinlinkeistä, täytyypä laittaa hommaa työn alle.
Ipe
hyvä jos toimii..nimittäin itellä oli semmonen onkelma, ku oli käytössä sisäanturi niin muu talo tahto jäähä kylmäksi, koska siellä huoneessa missä oli anturi oli lämpimämpi jostain syystä ja vaikka yritin säätää kerrointa niin ei auttanu. muuutenki jäi semmonen kuva ettei sitä kannata käyttää, ei ainakaa tässä talossa.
näyttää siltä et tuo sun käyräs on nyt melko samanlainen ku meikäläisellä. ite jouin pitää öljylämmityksen aikaa korkeempaa käyrää ku nyt. en tiiä mistä johtuu ehkä siiitä ettei oo termareita kiinni pattereissa.???
Saman oon havainnu nyt minäkin. Matalampi käyrä riittää kuin mikä oli öljyn kanssa. Mulla myös termarit levällään, paitsi vanhassa kellarikerroksen autotallissa, mikä on varastona ja termarilla laskettu lämpö n. 15 asteeseen.
Käyrä on nyt 0-35, -10-42 ja -20-48. Nyt on pakkasta 4 astetta ja tasainen 21,5 keskikerroksessa ja 20 yläkerran makkareissa. Luulis että yläkerrassa olis lämpöisempi kuin alhaalla, vaan eipä oo. Taitaa lämpö mennä samantien yläpohjasta pihalle kun pääsee yläkertaan... >:(
Tässä tais nyt olla semmoinen homma että tuo sisäanturi sekoitti palettia. Laitan kuitenkin isommat patterit noiden muutaman 1-levyisen tilalle, ja villat. Niillä saa edelleen laskettua menoveden lämpötilaa, ja kaivo pääsee töihin.
Täytyypä fixata katkaisija tuohon sisäanturiin. Laittaa päälle vasta sitten jos lämmittää takkaa. Tarvii vielä kattoo miten tuo Oumanni reagoi jos sen anturin nappaa lennossa päälle tai pois.
Tolla käyrällä pumppu käy teoriassa kokoajan vasta -20 asteessa, kun aiemmin lykkäs 48 asteista vettä jo -14 ulkolämpötilassa. We'll see, jos tulee semmoisia pakkasia tänä talvena.
Ipe
-
Tarvii vielä kattoo miten tuo Oumanni reagoi jos sen anturin nappaa lennossa päälle tai pois.
Onko sinulla Oumanin shuntti patteriputkissa?
Onko se toiminnassa,siis ohjautuu omalla lämpökäyrällä?
Minkä mallinen Ouman (esim EH-80----Eh-800 tms)?
-
Tarvii vielä kattoo miten tuo Oumanni reagoi jos sen anturin nappaa lennossa päälle tai pois.
Onko sinulla Oumanin shuntti patteriputkissa?
Onko se toiminnassa,siis ohjautuu omalla lämpökäyrällä?
Minkä mallinen Ouman (esim EH-80----Eh-800 tms)?
On juu. Toi mun pumppuhan on kiinteällä lauhdutuksella. EH-800B.
-
Se pumppu vaan pystyy lämmittämään nopeammin veden esim 35ast--->40 astetta kuin 45---->50 astetta. Eikö näin?
Näin on jos manuaaliin voi luottaa.
Nibe 1145 antoteho on 10kw kun lauhtumislämpötila on 35C
Nibe 1145 antoteho on 8,5kw kun lauhtumislämpötila on 50C
Antoteho kasvaa 18% jos kiertovedenlämpötilan saa laskettua 50->35C.
Kuvitteelisessa talossa jossa -15C/50C/8.5kW (ulko/patteri/teho) parannetaan pattereita niin että-15C/35C/8.5kW riittää. Tällöin sama pumppu rittää -20C/37C/9.8kW pakkasille asti vaikka eristystä ei paranneta. Samaan tulokseen päästään parantamalla kokonais eristystä 13%. Se kumpi on kustannustehokkaampaa jää jokaisen itse laskettavaksi.
-
Aika paljon saa kyllä laittaa lisää patteria seinälle, jos haluaa pärjätä 35 asteisella kiertovedellä kovilla pakkasilla.
Itse tein viime kesänä patteriremontin. Mitoitin niin, että saisin laskettua kiertoveden lämpöä n. 10 astetta lähtökohdasta 0/40 tilanteeseen 0/30. Tuplasin lämmönjakoverkon luovutuksen vaihtamalla 1 rivisiä 2-3 rivisiin, lisäksi käytin hyväksi vanhoja yli jääneitä pattereita. Melko hyvin tuntuu pitävän laskelmat paikkansa eikä ole juuri 40 astetta kuumempaa tarvittu.
Mutta jos haluaa pärjätä 35 asteisella, pitäisi varmaan vielä tuplata patteripinta-ala, joka ei olisi käytännössä mahdollista. Jos 35 on tavoite, kannattaa suunnata katse puhallinpattereiden suuntaan. On myös varmasti edullisin vaihtoehto, mutta itse en halunnut puhaltimia. Purmon sivuilla on hyvä laskuri noille luovutustehoille, mutta nyrkkisääntönä pattereiden luovutustehon tuplaus vähentää kiertoveden lämpöä n. 10 astetta.
-
-15C/50C (ulko/patteri) parannus -> -15C/35C vaatii pattereiden tehon tuplaamista. Käytännössä tämä onnistunee vain jos vanhat patterit on yksilevyisiä ja ne korvataan hyvillä kaksilevysillä.
Tuulettimilla tuo tietysti onnistuu helposti mutta kovin käteviä kaupallisia ratkaisuja ei ole saatavilla.
-
Päivitystä tilanteeseen:
Oon saanu lämpökäyrää pudotettua pelkällä lämmönjaon perussäädöllä 4 astetta. Viime yönä oli ollu pakkasta 16 astetta, ja pumppu pystyi sen hanskaamaan. Yläkerrassakin tarvis vähän kääntää termareita kii, muuten on yli 21 lämmintä makkareissa. Aiemmin kerroin että yläkerrassa on kylmempi kuin alhaalla. No, tähän löytyi syy, yläkerran pattereissa oli ilmaa, vaikka olivat kauttaaltaan lämpöisiä.
Tosin otin vastukset pois päältä, mutta eipä tuo olisi niitä tarvinnutkaan.
Lämpökäyrä on nyt 0-33, -10-40 ja -20-46.
Minusta tuo alkaa olla suht. järkevällä tasolla. Tietysti saishan se olla pumpun kannalta vieläkin matalampi.
Mut joo, kyllä tää tästä. Sähköä on nyt pumpulle menny 15.8-24.1 3478kWh. Eli eipä juuri mitään siihen verrattuna mihin lämmityslaskuihin oon tottunu.
Ja kiitoksia kaikille jotka ovat tyhmää auttaneet, etenkin Tomppelille, Sailorille ja Jukka87:lle.
-
Päivitystä tilanteeseen:
Oon saanu lämpökäyrää pudotettua pelkällä lämmönjaon perussäädöllä 4 astetta. Viime yönä oli ollu pakkasta 16 astetta, ja pumppu pystyi sen hanskaamaan. Yläkerrassakin tarvis vähän kääntää termareita kii, muuten on yli 21 lämmintä makkareissa. Aiemmin kerroin että yläkerrassa on kylmempi kuin alhaalla. No, tähän löytyi syy, yläkerran pattereissa oli ilmaa, vaikka olivat kauttaaltaan lämpöisiä.
Tosin otin vastukset pois päältä, mutta eipä tuo olisi niitä tarvinnutkaan.
Lämpökäyrä on nyt 0-33, -10-40 ja -20-46.
Minusta tuo alkaa olla suht. järkevällä tasolla. Tietysti saishan se olla pumpun kannalta vieläkin matalampi.
Mut joo, kyllä tää tästä. Sähköä on nyt pumpulle menny 15.8-24.1 3478kWh. Eli eipä juuri mitään siihen verrattuna mihin lämmityslaskuihin oon tottunu.
Ja kiitoksia kaikille jotka ovat tyhmää auttaneet, etenkin Tomppelille, Sailorille ja Jukka87:lle.
nytkö toimii niinkö pitää? oliko muka kaikki kiinni siitä sisäanturista vai mistä?
-
[/quote]
nytkö toimii niinkö pitää? oliko muka kaikki kiinni siitä sisäanturista vai mistä?[/quote]
Siltä vaikuttais että toimii paremmin. Tai siis tehot riittävät kovemmille pakkasille.
Se sisäanturi tosiaan alkoi lykkäämään liian hätäisesti lisää lämpöä pattereille. Siinähän on kyllä hidastusaika säädettävissä, tarvii jossain vaiheessa kokeilla laittaa sitä reagoimaan hitaammin.
Eihän tuo tietysti sitä lisäeristyksen tai isompien pattereiden tarvetta poista. Varsinkin tuo eristys auttanee, sehän vähentänee lämmitykseen tarvittavan energian tarvetta--->pienempi pumppu riittää paremmin.
Ipe
-
Tervehdys taas arvon foorumilaiset. Tyhmä kyselee lisää. ;)
Joku tässä mun yhtälössä ei nyt täsmää. Tosin tällä kertaa positiivisessa mielessä. Tässäpä nämä ajatukset, mitä mieltä olette?
1. Entinen öljynkulutus oli n. 4000L/vuosi. Tähän mennessä kulunut MLP:n osalta sähköä reilussa 5 kuukaudessa (15.8.11-25.1.12) 3517kWh. Arvioidulla 2.8 hyötysuhteella tuo tarkoittaisi että öljyä olisi palanut ~1000L, eikö vain? Vaikka pumppu kävisi taukoamatta helmi-maaliskuun, en silti pääsisi öljyyn verrattuna mitenkään samaan kulutukseen, eli n. 11000kWh sähköä pumpulle samalla hyötysuhteella. Joko pumpun hyötysuhteen täytyy olla huimaa luokkaa (mitä en usko kiinteän lauhdutuksen vuoksi), tai sitten vanhan öljypannun hyötysuhde on ollut todella surkea.
2. Mistähän johtuu tuo mainitsemani 4 astetta matalamman lämpökäyrän riittävyys MLP:n kanssa verrattuna öljyyn? Ja öljypannun kanssa tartti pakkasilla (jo näillä reilun 10 asteen pakkasilla) nostaa tuota ennestään 4 astetta korkeampaa käyrää vielä 4 astetta lisää, eli ero oli pahimmillaan 8 astetta nykyiseen tilanteeseen. Mielestäni patteritermostaattien (ne 6 patteria missä ylipäätään on termarit, loput 7 patteria on alkuperäisillä -50 luvun suluilla) kokonaan auki pitäminen ei pelkästään selitä asiaa. Sellaiset muutokset tehtiin MLP:tä asennettaessa, että pattereiden Wanha KV-pumppu vaihdettiin uuteen ja lämmönsäätimen menovesianturi on nykyään kromatussa kupariputkessa, ennen se oli paksussa teräsputkessa. Myös lämmönjaon paisuntasäiliö uusittiin. Voisiko uudessa KV-pumpussa olla sen verran enemmän puhtia, että virtaus on noin paljon parempi, ja vaikuttaako tuo ohuempi ja paremmin lämpöä johtava kupariputki anturin toimintaan? Nämähän tietysti selittäisivät myös tuota lämmitykseen tarvittavan enegian määrän vähenemistä, mutta muutos on silti todella raju.
Jos homma jatkuu samaan tahtiin pumpun sähkönkulutuksen kannalta, niin hyvinkin pessimistinen arvio pumpun vuosikulutukseksi on n. 8000kWh. Tämä vastaisi öljyssä 2.8 hyötysuhteella ~2500L.
Uskon tuon pumpun oman sähkömittarin näyttävän oikein. Ennen kun pumppu lähti päälle 2.6.11 otin talon varsinaisen sähkömittarin lukeman ylös. Kaikenkaikkiaan on mennyt sähköä 7090kWh, siis ajalla 2.6.11-25.1.12. Tuosta lukemasta voinee pumpulle heittää pessimistisestikin arvioiden semmoiset 400kWh+ tuo 3500kWh.
Vaikka nytkin on ollut leuto talvi, niin tuollaiseen 2500L öljynkulutukseen en ole päässyt koskaan. En edes silloin 06-07 talvena kun kävin uudenvuoden päivänä moottoripyörällä ajelulla. Silloin paloi lopputalven aikana (21.12-30.4) öljyä 3000L. Tarkistin juuri tilaukseni.
Osaiskohan joku ottaa kantaa voivatko em. muutokset vaikuttaa noin paljon?
Kiitoksia jo etukäteen. ;D
P.S tällä hetkellä viimeinen vuorokausi keskimääräinen ulkolämpötila -10,2 astetta. Pumpun käyttösuhde n.50%, tunti käyntiä ja tunti huilia. Sähkönkulutus kokolailla 36-40kWh/vrk, riippuen emännän suihkussa lotraamisesta. ;D
-
miksipäs ei. itellä on menny kokonais sähköä noin 5400 kwh 29.3.2011-25.1.2012 (pumppu tuli käyttöön 22.3.2011 ja meille vaihettii uusi etäluettava mittari 29.3.2011) ja pumppu on vienny 5.11.2011 - 25.1.2011 välisenä aikana 1500 kwh. 5.11 laitoin oman sähkömittarin pumpulle ja käyttö sähköä meillä on kulunnut noin 3400 kwh vuosi ennen kalliolämpöä. joten karkeasti laskettuna pumppu on kuluttanu 10kk aikana noin 2600 kwh sähköä :D eli ei minusta kovinkaa paljon.? öljyä meni noin 2500 l vuosi, mutta 2 edellistä talvea oli kyllä aika rajut. mun lasku tyylillä lasken tuon niin että öljyä olisi menny tuolla sähkön kulutuksella 271 l 10 kk aikana :D
-
miksipäs ei. itellä on menny kokonais sähköä noin 5400 kwh 29.3.2011-25.1.2012 (pumppu tuli käyttöön 22.3.2011 ja meille vaihettii uusi etäluettava mittari 29.3.2011) ja pumppu on vienny 5.11.2011 - 25.1.2011 välisenä aikana 1500 kwh. 5.11 laitoin oman sähkömittarin pumpulle ja käyttö sähköä meillä on kulunnut noin 3400 kwh vuosi ennen kalliolämpöä. joten karkeasti laskettuna pumppu on kuluttanu 10kk aikana noin 2600 kwh sähköä :D eli ei minusta kovinkaa paljon.? öljyä meni noin 2500 l vuosi, mutta 2 edellistä talvea oli kyllä aika rajut. mun lasku tyylillä lasken tuon niin että öljyä olisi menny tuolla sähkön kulutuksella 271 l 10 kk aikana :D
No tämä yhtälö on vielä hämärämpi.. :D
Unohdit kertoa tuon oletetusti kuluneen öljymäärän pumpun hyötysuhteella. Itse käytin arvoa 2.8. Sillä tuli sulle 759L ööliä.
Tässä on nyt jotain mitä mä en tajua. Sulla on "hävinny" ilman maalämpöä tarvittavaa öljyä vielä enempi ku mulla. :o
Ipe
-
no sen voin sanoa, että viime talvi alko jo lokakuussa ja marraskuussa mentii jo -10 asteen pakkasille. nyt selvittii joulukuun puoleen väliin niin et hyväkö meni ees pakkaselle :D joten nyt ku oon seurannut tuota pumpun kulutusta niin 0 kelillä menee 17 kwh ja kun mennään -10 niin kulutus on jotain 30 kwh tienoilla. eli alku talvesta on säästäny jo noin puolet sähköä tästä talvesta.
hyötysuhde on varmaa jotain 4,5 luokkaa, mutta en tiiä paljonko se tämmösenä talvena olis vieny, kerettii asua tässä vain 2 vuotta ennenku vaihoin kalliolämpöön ja nuo kaks talvee oli niin rajut ettei tätä talvee oikee voi verrata :D kämpässä on kuitenki keskimäärin 21,5 astetta lämmintä ja öljy aikaa oli ehkä 20 tai saatto olla vähempiki ja lämpökäyrä on nyt 0=34 ja öljyllä oli 38.
MUTTA EIKÖ TÄTÄ VARTEN TEHTYKKI SE 10000 € REMPAN :D
-
"Ipe"
1. Entinen öljynkulutus oli n. 4000L/vuosi. Tähän mennessä kulunut MLP:n osalta sähköä reilussa 5 kuukaudessa (15.8.11-25.1.12) 3517kWh. Arvioidulla 2.8 hyötysuhteella tuo tarkoittaisi että öljyä olisi palanut ~1000L, eikö vain? Vaikka pumppu kävisi taukoamatta helmi-maaliskuun, en silti pääsisi öljyyn verrattuna mitenkään samaan kulutukseen, eli n. 11000kWh sähköä pumpulle samalla hyötysuhteella. Joko pumpun hyötysuhteen täytyy olla huimaa luokkaa (mitä en usko kiinteän lauhdutuksen vuoksi), tai sitten vanhan öljypannun hyötysuhde on ollut todella surkea.
Minulla itsellä kului samana aikana 45% vuoden kokonaiskulutuksesta.
Jos Ipellä on sama kulutussuhde,tarkoittaa tämä sitä että vuosikulutus olisi n. 7800 kWh.
Tämä vastaa n. 2300 öljylitran energiamäärää.
4000 litran vuosikulutukseen pääsemiseksi olisi pannun vuosihyötysuhde ollut n. 60%. Kyllä tähänkin pääsee, mutta......
ATS
-
Mistähän johtuu tuo mainitsemani 4 astetta matalamman lämpökäyrän riittävyys MLP:n kanssa verrattuna öljyyn? Ja öljypannun kanssa tartti pakkasilla (jo näillä reilun 10 asteen pakkasilla) nostaa tuota ennestään 4 astetta korkeampaa käyrää vielä 4 astetta lisää, eli ero oli pahimmillaan 8 astetta nykyiseen tilanteeseen. Mielestäni patteritermostaattien (ne 6 patteria missä ylipäätään on termarit, loput 7 patteria on alkuperäisillä -50 luvun suluilla) kokonaan auki pitäminen ei pelkästään selitä asiaa. Sellaiset muutokset tehtiin MLP:tä asennettaessa, että pattereiden Wanha KV-pumppu vaihdettiin uuteen ja lämmönsäätimen menovesianturi on nykyään kromatussa kupariputkessa, ennen se oli paksussa teräsputkessa. Myös lämmönjaon paisuntasäiliö uusittiin. Voisiko uudessa KV-pumpussa olla sen verran enemmän puhtia, että virtaus on noin paljon parempi, ja vaikuttaako tuo ohuempi ja paremmin lämpöä johtava kupariputki anturin toimintaan? Nämähän tietysti selittäisivät myös tuota lämmitykseen tarvittavan enegian määrän vähenemistä, mutta muutos on silti todella raju.
P.S tällä hetkellä viimeinen vuorokausi keskimääräinen ulkolämpötila -10,2 astetta. Pumpun käyttösuhde n.50%, tunti käyntiä ja tunti huilia. Sähkönkulutus kokolailla 36-40kWh/vrk, riippuen emännän suihkussa lotraamisesta. ;D
Saman minäkin olen huomannut. Viime talvena -19 asteen pakkasella lähti öljykattilalta Oumanin säätämänä 51-asteinen vesi kiertoon, nyt aamulla pakkasta -19 ja pudotin pyynnin 48:sta 46:een:een kun alkoi sisälämpötila hätyyttelemään 22 astetta joka tuntui jo hieman tukalalta. Termärit täälläkin kokonaan auki makuuhuonetta lukuunottamatta ja kv-pumppu III-nopeudella (aiemmin se oli aina II:lla). Johtuukohan osittain ainakin siitä, että tuo pyynti on todellisen min. ja max. menolämmön puolivälissä ja että pattereiden lämmönluovutuskyky ei kasva ihan lineaarisesti menoveden lämpötilan kasvaessa? Öljykattilaltahan lähti aina suht. tasalämpöinen vesi kiertoon.
Nyt joutuu pumppu tekemään jo tosissaan töitä, viimeisin lepojakso oli vain 15 minuuttia, käyntijakson pituus 100 minuutin luokkaa. Eilen illalla oli -16 ja kun saunottiin samalla niin pumppu kävi putkeen 5,5 tuntia. Integraali putosi lukemaan -700 joten 3kW vastuskin autteli puolen tunnin ajan kompuraa.
-
Mistähän johtuu tuo mainitsemani 4 astetta matalamman lämpökäyrän riittävyys MLP:n kanssa verrattuna öljyyn? Ja öljypannun kanssa tartti pakkasilla (jo näillä reilun 10 asteen pakkasilla) nostaa tuota ennestään 4 astetta korkeampaa käyrää vielä 4 astetta lisää, eli ero oli pahimmillaan 8 astetta nykyiseen tilanteeseen. Mielestäni patteritermostaattien (ne 6 patteria missä ylipäätään on termarit, loput 7 patteria on alkuperäisillä -50 luvun suluilla) kokonaan auki pitäminen ei pelkästään selitä asiaa. Sellaiset muutokset tehtiin MLP:tä asennettaessa, että pattereiden Wanha KV-pumppu vaihdettiin uuteen ja lämmönsäätimen menovesianturi on nykyään kromatussa kupariputkessa, ennen se oli paksussa teräsputkessa. Myös lämmönjaon paisuntasäiliö uusittiin. Voisiko uudessa KV-pumpussa olla sen verran enemmän puhtia, että virtaus on noin paljon parempi, ja vaikuttaako tuo ohuempi ja paremmin lämpöä johtava kupariputki anturin toimintaan? Nämähän tietysti selittäisivät myös tuota lämmitykseen tarvittavan enegian määrän vähenemistä, mutta muutos on silti todella raju.
P.S tällä hetkellä viimeinen vuorokausi keskimääräinen ulkolämpötila -10,2 astetta. Pumpun käyttösuhde n.50%, tunti käyntiä ja tunti huilia. Sähkönkulutus kokolailla 36-40kWh/vrk, riippuen emännän suihkussa lotraamisesta. ;D
Saman minäkin olen huomannut. Viime talvena -19 asteen pakkasella lähti öljykattilalta Oumanin säätämänä 51-asteinen vesi kiertoon, nyt aamulla pakkasta -19 ja pudotin pyynnin 48:sta 46:een:een kun alkoi sisälämpötila hätyyttelemään 22 astetta joka tuntui jo hieman tukalalta. Termärit täälläkin kokonaan auki makuuhuonetta lukuunottamatta ja kv-pumppu III-nopeudella (aiemmin se oli aina II:lla). Johtuukohan osittain ainakin siitä, että tuo pyynti on todellisen min. ja max. menolämmön puolivälissä ja että pattereiden lämmönluovutuskyky ei kasva ihan lineaarisesti menoveden lämpötilan kasvaessa? Öljykattilaltahan lähti aina suht. tasalämpöinen vesi kiertoon.
Nyt joutuu pumppu tekemään jo tosissaan töitä, viimeisin lepojakso oli vain 15 minuuttia, käyntijakson pituus 100 minuutin luokkaa. Eilen illalla oli -16 ja kun saunottiin samalla niin pumppu kävi putkeen 5,5 tuntia. Integraali putosi lukemaan -700 joten 3kW vastuskin autteli puolen tunnin ajan kompuraa.
Aika samoissa mennään. Oon nyt töissä, pahasti just referenssikeleillä, mutta eilen illalla katselin pumpun toimintaa. Pudotin kans käyrää 1,4 astetta, kun oli kämpässä 22 lämmintä. Pakkasta oli -16, pumppu kävi 1h 50min, ja huilasi 35min. Mulla on asteminuutit -100, voi huoletta pitää tuon kiinteän lauhdutuksen vuoksi. Aamulla ennen töihin lähtöä kävin katsomassa pumppua, pakkasta -17. Asteminuutit oli -360, pyynti 49, meno sillä hetkellä 50,1. Oumannihan mulla sitten sunttaa sopivan veden pattereille. Sinne pattereille meni aamulla 42 asteinen vesi. Vastukset on pois päältä, mutta tarvinnee laittaa ne toimintaan. Säätiedotukset lupailee sen verran rapeita ilmoja... :o
Enpä nyt sitten tiedä että tuliko tosta loppujen lopuks niin kauheen alimittainen. Taisin laittaa "narua kaulaan" vähä liian hätäisesti. Jos se pystyy tuonne -20 pakkasiin niin oon tyytyväinen.
Tuulettimia tilasin pattereihin kans, ensin muutaman kokeeks. Tarvii testata minkä verran ne auttaa, paljonko voi käyrää vielä pudottaa ja paljonko pitää meteliä. Aattelin tyrkätä 2 puhallinta/patteri, kytkeä sarjaan ja ajaa niitä 12v jännitteellä (6v/puhallin). Saa äänitasoa hiljaisemmaksi pienemmällä pyörimisnopeudella, tai näin ainakin luulisin.
Ipe
-
Moro taas.
Viimeyönä heilahti lämpömittari täällä etelässäkin -22 lukemaan. Käytiin illalla saunassa ja mietin että mitenköhän pumpussa riittää puhti yöllä, mutta RIITTIHÄN SE!!
Aamulla klo 07:20 kävin pumppua katsomassa ja äsken uudestaan. Vastuksilla ei oo käyty, tai jos on niin hyvin lievästi koska aikakerroin ei ollu muuttunu mihinkään. Pumpun puhti siis riittää about tuohon 22 pakkaseen. Pumpun pyynti oli 46 astetta, Oumanni shunttasi pattereille 44 astetta.
Tähän olen tyytyväinen. Osatehoisen hankin tietoisesti, ja tuo -20 astetta oli haarukassa. Mitoitus on siis sittenkin onnistunut, otsikosta huolimatta. Tai tietysti toiset on täystehoisen kannalla, mutta itse en.
Tästä on hyvä jatkaa talvea. ;D
Ipe
-
hyvä hyvä samma häär. eilen -25 ja hyvin toimii!!
-
Moro taas.
Viimeyönä heilahti lämpömittari täällä etelässäkin -22 lukemaan. Käytiin illalla saunassa ja mietin että mitenköhän pumpussa riittää puhti yöllä, mutta RIITTIHÄN SE!!
Tähän olen tyytyväinen. Osatehoisen hankin tietoisesti, ja tuo -20 astetta oli haarukassa. Mitoitus on siis sittenkin onnistunut, otsikosta huolimatta. Tai tietysti toiset on täystehoisen kannalla, mutta itse en.
Tästä on hyvä jatkaa talvea. ;D
Ipe
Mittarissa -29,5 ja lisälämpö 1 (3 kW) ollut päällä n. 50% ajasta viimeisen 10 tunnin aikana. Kaivosta 1, kaivoon -2. Kahtena edellisenä talvena ei ollut yhtään näin kylmää yötä eli nyt on pumppu "koeponnistettu" kunnolla.
http://www.vaisala.com/vantaaweather/history.htm
-
Rupeaa kiinnostamaan, onko sinulla jotain vinkkiä/linkkiä minkälaisesta puhaltimesta olisi kyse? miten sen/ne sijoittaisit?
No vaikka tuosta puhaltimia: http://www.jimms.fi/listaa/925
sitten termostaattikytkimiä: http://www.ebay.com/itm/1pc-KSD301-Temperature-Switch-Thermostat-35-C-N-O-N-O-Normal-Open-Auto-Reset-/220923802820?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item337015b4c4
Sitten tietty joku virtalähde.
Kaupallisia malleja: http://www.ebay.com/itm/Electric-Radiator-Booster-Save-Gas-Energy-and-Money-Economizer-Fuel-Saver-Neo-/350517055206?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item519c71cee6
Minä tekisin niin että laittaisin tuulettimet johonkin muovilistaan kiinni, jonka laittaisin patterin alaosaa puhaltamaan ylöspäin.
Listan voisi kiinnittää vaikkapa magneeteilla: http://www.ebay.com/sch/i.html?rt=nc&LH_BIN=1&_nkw=neodymium+magnets&_trksid=p3286.c0.m301
Tilasin tuon Ebaun laitteen sunnuntaina, tuli postiin torstaina.
Ihmetys oli suuri kun laitteesta löytyi suomenkieliset käyttöohjeet.
Laite on yksinkertaisesti reijitetty kotelo jonka päässä on tuuletin termostaattiohjauksella. Laitoin sen eteisen patterinpäälle, lisää ehkä asteen pari huoneen lämpötilaa, rappusten lattia on honosti eristetty, jonka vuoksi tehot ei riitä pakkasilla.