Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jukka87 - 10.11.11 - klo:17:40
-
0 keli, huoneanturi säädetty 20,5 ja lämpökäyrä on 7 eli 36 asteista vettä 0 kelillä. Jos sisällä on 21,5 astetta lämmintä menoveden pyynti on 33,5 ja silti pumppu lämmittää paluuveden 36,5 asteiseksi. mistä tämä johtuu? Sisälämpötilan kerroin on 2. Eikö sen pitäisi lämmittää veden vain 33,5 asteiseksi? Ja tähän samaan vielä kysyisin teidän kiertovesipumppujen säädöistä, itellä ne on tehdasasetuksilla eli käyttö että lämmitys on 55 ja mihin se vaikutttaa jos niitä pienentää tai nostaa?
-
Kannattaisi laittaa tuohon allekirjoitukseen tai viestiin vaikka vähän jotain järjestelmän tietoja, niin helpompi sitten kommentoida
-
36 asteista vettä 0 kelillä.eikö tuo ole liian korkea?mulla on 25astetta..?
-
ja hyvin riittää :)
-
36 asteista vettä 0 kelillä.eikö tuo ole liian korkea?mulla on 25astetta..?
Minullakin oli 25-asteinen kiertovesi nollakeleillä vielä öljylämmityksen aikana. Nyt tarjoaa 36-40 -asteista kun on maalämpö.
Tosin osa lämpöpattereista on vielä kytkemättä. Katsotaan mihin asettuu kun kaikki patterit on käytössä ja puskurivaraaja hommattu.
Tyhmä myyjä kun ei osannut selittää miten toi systeemi toimii. Ilman muuta olisin heti ottanut puskurivaraajalla jos olisin silloin tajunnut systeemin toiminnan.
-
36 asteista vettä 0 kelillä.eikö tuo ole liian korkea?mulla on 25astetta..?
Riippuu siitä kuinka harva talo on ja kuinka isot patterit on seinällä.
Normaalit patterit ei kyllä 25c asteisella vedellä lämmitä vielä mitään...
-
Jos sisällä on 21,5 astetta lämmintä menoveden pyynti on 33,5
Jos menoveden pyynti on 33,5c, niin kompressorin käydessä pitäisi lämmönjakoon mennä noin 40...43c vesi, jos lämmönjako ja kv-pumppu on oikein säädetty.
-
eipä nolla kelilla paljon lämpöa tarviikkaan,vesikiertoinen lattialämmitys,punppuna niben 1226-r 6kw..kellarissa ei ole edes kiertoa päällä ja tuntuu että sinne tukehtuu. :)ja 0 kelillä 25astetta menee.
-
Nibe 1245 10kw välissä 100l puskurivaraaja
Kyllä patterilämmitykseen 0 kelillä tarvitaan yleensä 30-40 asteista vettä, riippuu talosta tietenki ja pattereitten koosta. Mutta, sitä vaa ihmetteln et ku pyynti on menovedelle 34 ja kun pumppu lämmittää vettä ja sit ku pumppu pysähtyy niin kiertoo menee noin 37 asteista vettä. Vai onko se tarkoitus niin tehäkki, että lämmittää muutaman asteen lasketun menoveden yli vai voisko se johtua jotenki kiertovesipumpuista?
-
Se systeemi perustuu paluuveden mittaukseen. Elikkä meno onkin oltava syklin lopulla pyynnin yli.
-
Tai siis paluu on 37 asteista kun pumppu pysähtyy eli paluu on aina 3 astetta yli lasketun menon. mine en ymmärä :D
-
Katso missä putkessa anturi on. Mulla olivat laittaneet menoputkeen ja käyrä oli sen mukainen monta vuotta kunnes huomasin.
-
Peki mitä anturia tarkoitat ? Nibe 1245-10 lämpöpumpussa ,BT2 ja madollinen BT25 (ulkoinen menovesianturi) on aina menoputkessa. ;)
-
Mulla ollut 9kk käytössä Niben F1226/6kW. Lueskelin juuri (vasta nyt) laitteen ohjekirjasta. Pitää varmaan alkaa enemmän perehtymään muutenkin noihin säätöihin...
Käyrä on arvossa 4. Juuri nyt ulkolämpötila -7, jonka mukaan menoveden pyynti 32.3 astetta.
Menojohdon lämpö (Bt2) 29.6 ja paluu (Bt3) 29.3.
Eikös veden lämmöt pitäisi olla 6-8 astetta pyyntiä suuremmat?
Onkohan mulla pyynti (siis käyrä) aivan liian suuri?
EDIT: Jaahas, katsoinkin nuo bt2/bt3 arvot kompuran ollessa pois päältä. Lämmitys-moodissa 36.0 / 31.5
Talo 2 krs matalaenergiatalo 9kk ikäinen, molemmat kerrokset lattialämmöllä.
Toinen kysymys liittyen huoneantureihin, ohjeessa annettiin energian säästövinkiksi että termostaattiventtiilit olisi syytä pitää täysin auki (paitsi makuuhuone), koska kuristettaessa virtaus heikkenee ja pumppu reagoi niin että alkaa nostamaan menoveden lämpötilaa.
Eli: jos laskisin käyrän arvoon esim 2 ja avaisin termarit täysin auki?
Yksi piiri (kt+eteinen) jo laitettiinkin keväällä pois termariohjauksesta "vapaakierrolle", kun mlp laitetoimittaja suositteli ettei kaikkia piirejä ole järkevä pitää termariohjattuna. Kostet tilat toki jo olikin alunperin ilman termareita.
Lopuksi vielä lukemat 9kk: komp. käynnistyksiä 4100, käyntiaika 2100 tuntia josta käyttävedelle 670 tuntia. Normaalit arvot?
-
Menoveden delta pitäisi olla noin 7 C astetta, luettuna muutama minuutti käynnistyksen jälkeen, kun lukema on tasaantunut.
Niben ohjeessa neuvotaan aivan oikein, kun termostaattiventtiili joutuu
sulkemaan virtauksen ,Nibe on valmistanut liian lämmintä lämmitysvettä joka alentaa Cop:ia.
Minulla on kaikki radiaattoriventtiilit täysin auki, termostaattiventtiilit on poistettu kokonaan. Huoneiden lämmönjako on säädetty radiaattoreiden perussäätöruuveilla.
Noin 20 kompressorikäynnistystä vuorokaudessa on vielä hyvä luku.
Sinulla niitä on noin 15 kpl.
-
Huoneiden lämmönjako on säädetty radiaattoreiden perussäätöruuveilla.
Onko nuo vakiovarusteena vai oletko laittanut lisänä, ja missä nuo sijaitsee?
Mulla F1226.
-
Jokaisen radiaattorin poistoputken liittimessä on hattumutterin alla kuristusventtiili jota säädetään ruuvimeisselillä tai 6-kulma avaimella.
Sinulla varmaan lattialämmitysputkipiirissa linjaventtiilejä. :)
-
Minulle on kanssa hiukan epäselvää Niben (1245-10) toiminta lämmityksen aloituksessa.
Eli, mikä ohjaa lämmitystä kun huonetermari on kytketty, muita termostaatteja ei ole. Käsisyötöillä mennään.
Vaikka sisätilan pyynti on 21C, niin todellisuudessa on 22,0-22,5C.??
Ja toinen juttu, lämmityskäynnin lopetus, MIKÄ sen määrittää, milloin asteminuutti asetuksissa saavutetaan 0 ja kompressori pysäytetään??
Asteminuutit nyt -300.
Mitataanko lämmityspiirin paluuta vai mitä?
Hienoa jos joku asiasta tietävä osaisi vastata.
-
Minulle on kanssa hiukan epäselvää Niben (1245-10) toiminta lämmityksen aloituksessa.
Eli, mikä ohjaa lämmitystä kun huonetermari on kytketty, muita termostaatteja ei ole. Käsisyötöillä mennään.
Vaikka sisätilan pyynti on 21C, niin todellisuudessa on 22,0-22,5C.??
Ja toinen juttu, lämmityskäynnin lopetus, MIKÄ sen määrittää, milloin asteminuutti asetuksissa saavutetaan 0 ja kompressori pysäytetään??
Asteminuutit nyt -300.
Mitataanko lämmityspiirin paluuta vai mitä?
Hienoa jos joku asiasta tietävä osaisi vastata.
Vähän samaan aiheeseen liittyen olen miettinyt, että miten vaikuttaa tuo lämpökäyrä, kun huonetermostaatti käytössä. Laskeeko nuo asteminuutit tuon lämpökäyrän perusteella, vai huonetermostaatin perusteella?
-
Niben laskettu menovesilämpötila määräytyy ulkoanturin ja lämpökäyrän kautta.
Jos Niben huoneanturi on asennettu ja kytketty se näyttää vain huonelämpötilan infotaulussa.
Jos huoneanturi aktivoidaan ja sille annetaan kerroin esim. 2 niin ohjelma vertaa pyydetty ja oleva sisälämpötila.
Kun asunossa esim. on 1 C aste alilämpöa ,Nibe laskee 1x2=2 ja korottaa lasketun menoveden lämpötilaa 2 C astetta.
Asteminuutit ohjaa sitten kompressorin siten että taloon menevä lämmitysvesi on keskimäärin tämän lämpöisenä.
Talon lämmitystarve säädetään lämpökäyrästä,huoneanturi tekee vain hienosäädön.
Huoneanturi ei saa olla aktivoituna sinä aikana kuin haetaan taloon oikeaa lämpökäyrää ;)
-
Niben laskettu menovesilämpötila määräytyy ulkoanturin ja lämpökäyrän kautta.
Jos Niben huoneanturi on asennettu ja kytketty se näyttää vain huonelämpötilan infotaulussa.
Jos huoneanturi aktivoidaan ja sille annetaan kerroin esim. 2 niin ohjelma vertaa pyydetty ja oleva sisälämpötila.
Kun asunossa esim. on 1 C aste alilämpöa ,Nibe laskee 1x2=2 ja korottaa lasketun menoveden lämpötilaa 2 C astetta.
Asteminuutit ohjaa sitten kompressorin siten että taloon menevä lämmitysvesi on keskimäärin tämän lämpöisenä.
Talon lämmitystarve säädetään lämpökäyrästä,huoneanturi tekee vain hienosäädön.
Huoneanturi ei saa olla aktivoituna sinä aikana kuin haetaan taloon oikeaa lämpökäyrää ;)
Kiitoksia, alkaa selkiytymään.
Mutta vielä palaan aiheeseen.., mikä pysäyttää lämmityssyklin.
Eli saavuttaako lämmityskierronpaluu jonkun tietyn arvon tai ajan?
Vai saavuttaako huone/tila pyydetyn lämpötilan.
-
Hyviä asiantuntevia kommentteja.
Eli huoneanturi on eri asia kuin huonetermostatti, termarihan ohjaa jakotukkia pätkimällä veden virtausta tukista lämmityspiiriin.
Mulla ei ole varsinaista huoneanturia, vaan termarit lähes jokaisessa (kuivassa) huoneessa.
Yksi piiri on jo nypätty pois termariohjauksesta laitetoimittajan suosituksesta.
Mitäs mieltä arvon asiantuntijat ovat, kannattaako ottaa nuo kaikki termarit pois tai kääntää täysin auki kaakkoon,
ja antaa oikean ja etsityn lämpökäyrän ohjata huonelämpötiloja?
Energiankulutuksen kannalta, olettaisin että tehokkaampaa kun ei ole termareita välissä kuristamassa virtauksia, jolloin
menovettä ei "turhaan" lämmitetä liian kuumaksi.
-
Niben lämmityssyklin ohjaus perustuu laskettuun menoveden lämpötilaan.Asteminuutit lasketaan vertaamalla joka minuutin päästä menoveden lämpötilaa (BT2) laskettuun menoveden lämpötilaan.
Jos BT2 arvo on suurempi, Nibe laskee +asteminuutteja ja arvo muuttuu minuutin välein ja lähestyy 0-arvoa.
Esim. menovesi 36C ,laskettu menovesi 32C eroitus siis 4 C.
Nibe laskee 4x1=4 ja vähentää 4 asteminuuttia.
Kun kaikki asteminuutit on syöty ja arvo =0 Nibe sammuttaa kompressorin.
Kun menoveden lämpötila laskee alle lasketun menovesilämpötilan Nibe alkaa laskemaan -asteminuutteja, näiden laskettua valikossa säädettyyn arvoon esim -120 ,kompressori käynnistyy.
"Max poikkeama menoveteen" asetus (5.1.3) saattaa sammuttaa kompressorin jos arvo ylittyy ,silloin asteminuutti arvo menee automaattisesti 0-arvoon. :)
-
Kun menoveden lämpötila laskee alle lasketun menovesilämpötilan Nibe alkaa laskemaan -asteminuutteja, näiden laskettua valikossa säädettyyn arvoon esim -120 ,kompressori käynnistyy.
Mulla näytti olevan asteminuutit asetettu arvoon -60, toinen arvo Lisäys on -400. Täytyis varmaan säätää tuota -60 arvoa?
Eli mitä pienempi miinusmerkkinen luku, sen kauemmin kestää kun kompura aloittaa uudelleen työnsä?
Mutta kestääkö sitten päällä olo kauemmin, eli tuleeko loppuleissä mitään säästöä kompuran kokonaiskäyntiajoissa?
-
Mutta kestääkö sitten päällä olo kauemmin, eli tuleeko loppuleissä mitään säästöä kompuran kokonaiskäyntiajoissa?
Sekä kompressorin lepoaika että käyntiaika lämmitysprosessissa pitenevät kun pienennät asteminuutteja. Säästö tulee siitä, että kompressorin käynnistysten lukumäärä pienenee, mikä säästää kompressoria :D
-
Täytyyhän Bruno tuo toimenpide säästää sähkölaskussa, sovitaanko niin ;) Mutta sitä en vielä ole hahmottanut että jos jonkin piirin huonetermaria säädetään alaspäin (virtausta kuristetaan) niin kompuran ei tarttis niin kauan olla päällä saavuttaakseen asteminuuttien nolla-arvon. Kompurahan laskee asteminuutteja vertaamalla menoveden lämpötilaa laskennalliseen menoveden lämpötilaan. Voisko joku rautalangata tämänkin ?
-
Täytyyhän Bruno tuo toimenpide säästää sähkölaskussa, sovitaanko niin ;)
Asteminuuttien säätö ei vaikuta lämmityskohteen energiatarpeeseen. Toki kompressori ottaa käynnistyessään enemmän virtaa kuin käydessään, minkä vuoksi teoriassa myös sähkölasku pienenee kun pienennät käynnistyskertoja ja asteminuutteja. Tällä sähkönsäästöllä ei ole kuitenkaan mitään käytännön merkitystä 8-)
-
Täytyyhän Bruno tuo toimenpide säästää sähkölaskussa, sovitaanko niin ;)
Asteminuuttien säätö ei vaikuta lämmityskohteen energiatarpeeseen. Toki kompressori ottaa käynnistyessään enemmän virtaa kuin käydessään, minkä vuoksi teoriassa myös sähkölasku pienenee kun pienennät käynnistyskertoja ja asteminuutteja. Tällä sähkönsäästöllä ei ole kuitenkaan mitään käytännön merkitystä 8-)
Muttako kone joutuu käyä kauemmin niin sillon se loppu vaiheessa käyttää kuumempaa vettä :D Lattialämmitys taloissa ei varmaankaa oo mitää merkitystä vaikkka asteminuutit olis 400 kuha talo vaa pysyy lämpimänä, mutta patteritalossa se voi olla jos paluulämmöllä ja lasketulla menolämmöllä on 7 erotus nii pummpu joutuu käyttää aika paljo tehoo??
-
Asteminuuttien säätö ei vaikuta lämmityskohteen energiatarpeeseen. Toki kompressori ottaa käynnistyessään enemmän virtaa kuin käydessään, minkä vuoksi teoriassa myös sähkölasku pienenee kun pienennät käynnistyskertoja ja asteminuutteja. Tällä sähkönsäästöllä ei ole kuitenkaan mitään käytännön merkitystä 8-)
Kun laskin asteminuutteja -60 -> -120 niin parin vuorokauden tutkimisen perusteella kompuran käyntiaika lyheni 14 h/vrk -> 10 h/vrk
Samat kelit, sama vedenkulutus.
Tulisko kuitenkin säästöä käyntiajassa kun menee enemmän aikaa (paussiaika) asteminuuttien ala-arvon saavuttamiseen ja kuiteskin se hurauttaa suht samassa ajassa (verrattuna -60 aste-min arvoon) veden asteminuuttien nolla-arvoon jolloin kompura stop.
Saa nauraa mun teorialle ;D
-
Vielä muutama ajatus termostaateista.
-termostaattiventtiili joka estää lämmitysveden pääsyn radiaattoreihin tai lattiakiertoon nostaa paluukierron lämpötilaa.
- termostaattiventtiili joka kuristaa vedenkierron radiaattorissa tai lattiakierossa, lisää toisaalla virtausta joka nostaa paluukierron lämpötilaa.
Taloon menevä lämmitysvesi joka ei lämmitä taloa lämmittää
paluukierron vettä. Kun tämä ylilämpöinen paluuvesi joutuu lämpöpumppuun tämä nostaa veden lämpötilaa n.7 C astetta , pienemmällä COP luvulla.
-
Taloon menevä lämmitysvesi joka ei lämmitä taloa lämmittää
paluukierron vettä. Kun tämä ylilämpöinen paluuvesi joutuu lämpöpumppuun tämä nostaa veden lämpötilaa n.7 C astetta , pienemmällä COP luvulla.
...mikä tarkoittaa että ylilämpöinen paluuvesi onkin pumpun energiankäytön kannalta hyödyllistä?
-
Kirjoitin ehkä epäselvästi.
"pienemällä COP luvulla" =huonommalla hyötysuhteella
-
Kirjoitin ehkä epäselvästi.
"pienemällä COP luvulla" =huonommalla hyötysuhteella
Eli kannattaa pitää ne piirien kuristukset mahdollisimman pienellä...-> termarit kaakkoon ja mieluummin säätää menovettä lämpökäyrällä matalammaksi
-
Onkohan huoneanturin asetukset muuttuneet softapäivitysten myötä vai misssäköhän on vika? Huoneanturilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta järjestelmään. Huoneanturi on enabloitu valikossa 1.3, mutta ko. valikossa ei näy manuaalissa mainutta parametria "Lämpökerroin järjestelmä" tai "Järjestelmäkerroin".
Pumppu S1255 ja softa 2.15.9
-
Onkohan huoneanturin asetukset muuttuneet softapäivitysten myötä vai misssäköhän on vika? Huoneanturilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta järjestelmään. Huoneanturi on enabloitu valikossa 1.3, mutta ko. valikossa ei näy manuaalissa mainutta parametria "Lämpökerroin järjestelmä" tai "Järjestelmäkerroin".
Pumppu S1255 ja softa 2.15.9
Olisiko Sisäilmasto -> 1.9.4
-
Olisiko Sisäilmasto -> 1.9.4
Ei löydy tuota valikkoa S1255:sta minulta.
-
Ei löydy tuota valikkoa S1255:sta minulta.
Ok, on sitten eri kuin F1145:ssä.
-
Ok, on sitten eri kuin F1145:ssä.
Laitoin kysymystä Niben tukeen ja ne vastailikin heti. Nuo kertoimet on poistettu jossain päivityksessä ja systeemi säätää nykyään itsestään.
Kysyin myös jatkokysymyksen että mistäköhän voisi johtua että huoneanturilla ei tunnu olevan vaikutusta ja mainitsin samalla että minulla on sekä smart price adaptation ja weather control päällä. Heidän mukaan toinen noista kannattaa disabloida, koska ne asetukset voivat taistella toisiaan vastaan.