Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: volkkari58 - 08.10.10 - klo:21:25
-
moi olen uusi jäsen ja haluaisin mielipiteitä nyt on öljylämmitys ja puu jos on pelkkä öljy niin menee n2200l vuodessa talo on 140 lisärakennus puolilämmin 60 kellari 40 mulla on savipeltoa johon saisi kaivettua maapiirin niin mikähän olisi optimaalinen kaivuu syväys ja pituus ja montako piiriä 1vai 2 talo on etelä suomessa laitteet saisin aseveli hintaan eli sisään osto riittääkkö 10kw pumppu ja voiko nykyistä 2300l varaajaa hyödynnyttää mitenkään
-
moi olen uusi jäsen ja haluaisin mielipiteitä nyt on öljylämmitys ja puu jos on pelkkä öljy niin menee n2200l vuodessa talo on 140 lisärakennus puolilämmin 60 kellari 40 mulla on savipeltoa johon saisi kaivettua maapiirin niin mikähän olisi optimaalinen kaivuu syväys ja pituus ja montako piiriä 1vai 2 talo on etelä suomessa laitteet saisin aseveli hintaan eli sisään osto riittääkkö 10kw pumppu ja voiko nykyistä 2300l varaajaa hyödynnyttää mitenkään
Onko sinulla jo Nibe pumppu jos ei niin nämä suunnittelut on eri osioissa, mutta vastaan jotain kysymykseeesi , n 400m yhdellä piirillä riittää hyvin tuon kokoisen taloon . Kaivuu syvyys n 80-100cm. Pumpun koko on kiinni monesta tekijästä. Lämmitystapa LL vai patterit, Kv:n kulutus. Normi 4 henk perheelle riittää n 6-8kWh näillä leveysasteilla. Ja haluaa täystehon vai käytätkö niitä klapeja edelleen jossain takassa jne.
Tuo varaaja on turhan iso ja sen lämpimänä pitäminen vie jo paljon tehoa. Patterilämityksessä menee pienempikin tasaamaan kiertoa, varaava LL ei taas tarvi sellaista.
-
Vähällä menee jos noilla neliöillä 2200L. Hyvä niin jos pitää kutinsa.
Anyway 8kW ja 400m riittää tuohon taloon ja alle 3000L kulutukseen.
Täältä löytyy asennusohjeita keruupiiriin:
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=114
-
joo sori tää kulutus on hatusta vedetty lämmitän myös puilla aika paljon öljyä menee 800l v olisinkin kiinnostunut tietää voiko öljyn ja varaajan jättää rinnalle tarkoitus olisi vähentää puun käyttöä :)
-
joo sori tää kulutus on hatusta vedetty lämmitän myös puilla aika paljon öljyä menee 800l v olisinkin kiinnostunut tietää voiko öljyn ja varaajan jättää rinnalle tarkoitus olisi vähentää puun käyttöä :)
Öljyä ei kyllä kannata jättää. Sen toiminta silloin tällöin käytettynä ei ole varmaa ja muutenkin siitä kannattaa hankkiutua eroon. Turhia kuluja. Kaksoiskattila toimii kyllä paremmin kun ei mene kylmäksi..
Jos ajatuksena on polttaa paljon puita edelleen voi tuon varaajan+puukattilan varmaankin jättää rinnalle. Jos ei ole isompaan poltteluun aikomusta niin pois vaan. Poltat ne puut sitten takassa kovemmilla pakkasilla.
Tuolle puun poltolle jää niin onneton palkka maalämmön rinnalla, ettei sitä kannata jatkaa jos ei välttämättä halua.
Hankala etänä antaa tarkkaa neuvoa, mutta varmasti parhaan tuloksen saat kun otat kokeneen kauppiaan käymään ja arvioimaan tilanteen paikanpäällä.
-
Itse jätin 2000 l varaajan ja olen tyytyväinen. MLP pyörii pitkiä jaksoja hyvässä tasapainossa ja hyvällä hyötysuhteella ja suurempi vesimäärä tasapainottaa järjestelmän toimintaa ja lämpötiloja -patteripiiriä 'ladataan' erillisen oumanin säätimen avulla ja mlp -varaaja yhteyttä säätelee mlp automatiikka. Honda on varaajajärjestelmällä päässyt käsittämättömin hyötysuhteisin (COP jopa 6!). Itse olen saanut lyhyellä kokemuksella lämmityssähkön tiputettua 1/4 aikaisemmasta tällä järjestelyllä. Tästä asiasta on kaksi oppikuntaa, mutta jos varaajasi on hyvin eristetty, luulisin, että sen jättäminen olisi jopa kannattavaa. Huonosti eristetty varaaja luonnollisesti kannattaa hävittää..
Puukattilan jättäminen on mielestäni myös hyvä hätävara ja varmaankin vähentää kustannuksia, kun ei tarvi purkaa pois..
-
Itse jätin 2000 l varaajan ja olen tyytyväinen. MLP pyörii pitkiä jaksoja hyvässä tasapainossa ja hyvällä hyötysuhteella ja suurempi vesimäärä tasapainottaa järjestelmän toimintaa ja lämpötiloja -patteripiiriä 'ladataan' erillisen oumanin säätimen avulla ja mlp -varaaja yhteyttä säätelee mlp automatiikka. Honda on varaajajärjestelmällä päässyt käsittämättömin hyötysuhteisin (COP jopa 6!). Itse olen saanut lyhyellä kokemuksella lämmityssähkön tiputettua 1/4 aikaisemmasta tällä järjestelyllä. Tästä asiasta on kaksi oppikuntaa, mutta jos varaajasi on hyvin eristetty, luulisin, että sen jättäminen olisi jopa kannattavaa. Huonosti eristetty varaaja luonnollisesti kannattaa hävittää..
Puukattilan jättäminen on mielestäni myös hyvä hätävara ja varmaankin vähentää kustannuksia, kun ei tarvi purkaa pois..
Vähän asian sivusta, mutta millaisilla asetuksilla lataat varaajaa? Voistiko parilla sanalla selittää, miten tuo järjestelmä toimii?
-
'lataan', siis maalämpöpumppu lämmittää 2000 l varaajaa, varaajan ja maalämpöpumpun 'lämmittelystä' riippumattomasti ouman heittää lämmintä vettä varaajasta patterikiertoon.. sekä ouman että nibe-mlp tarkkailevat ulkolämpötilaa, ouman sisälämpötilaa, nibe toimii pelkästään ulkolämpötilan ja varaajan lämpötilan suhteen asetettuvien asteminuuttien mukaan.
näillä asetuksilla (asteminuutit -120) pumppu käynnistyy n 6-8 kertaa vuorokaudessa nykyisillä nollakeleillä ja käy n tunnin kerrallaan ja lämmittää koko varaajan vesimäärän ja lepäilee sitten pari-kolme tuntia. varaajan yläosa on koko ajan n 55 asteessa, alaosan lämpötila vaihtelee 35-50, eli käyntijakson aikana maalämpöpumppu lämmittää ainoastaan varaajan alaosaan patteripiiristä palanneen jäähtyneen veden.. tässä varaajasysteemissä tärkeää näyttää olevan se, että vesi saa rauhassa kerrostua, siksi pumppu varaajan ja niben välillä pyörii hitaasti, kuitenkin siten että kuumakaasu on aina selvästi alle 90 astetta, muistaakseni optimi on kun moottorin teho on 42%, dT varaajapiirille 8 astetta ja keruupiirille dT on 3 ja keruupiirin moottori on astetettu 92 %iin.
-
Mistäs käyttöveden otat? Onko oma varaaja vai kierukka tuon 2000l varaajan yläosassa?
Pyöriikö Niben kiertovesipumppu silloinkin, kun kompura ei käy? Ouman siis shunttaa varaajasta pattereille lähtevän veden? Etkö voisi lisätä asteminuutteja, jos yläosa pysyy kokoajan 55C asteessa?
On tullut vissiin kyselyikä, mutta kiinnostaa tuollaisen ison varaajan tuomat hyödyt :)
-
'lataan', siis maalämpöpumppu lämmittää 2000 l varaajaa, varaajan ja maalämpöpumpun 'lämmittelystä' riippumattomasti ouman heittää lämmintä vettä varaajasta patterikiertoon.. sekä ouman että nibe-mlp tarkkailevat ulkolämpötilaa, ouman sisälämpötilaa, nibe toimii pelkästään ulkolämpötilan ja varaajan lämpötilan suhteen asetettuvien asteminuuttien mukaan.
näillä asetuksilla (asteminuutit -120) pumppu käynnistyy n 6-8 kertaa vuorokaudessa nykyisillä nollakeleillä ja käy n tunnin kerrallaan ja lämmittää koko varaajan vesimäärän ja lepäilee sitten pari-kolme tuntia. varaajan yläosa on koko ajan n 55 asteessa, alaosan lämpötila vaihtelee 35-50, eli käyntijakson aikana maalämpöpumppu lämmittää ainoastaan varaajan alaosaan patteripiiristä palanneen jäähtyneen veden.. tässä varaajasysteemissä tärkeää näyttää olevan se, että vesi saa rauhassa kerrostua, siksi pumppu varaajan ja niben välillä pyörii hitaasti, kuitenkin siten että kuumakaasu on aina selvästi alle 90 astetta, muistaakseni optimi on kun moottorin teho on 42%, dT varaajapiirille 8 astetta ja keruupiirille dT on 3 ja keruupiirin moottori on astetettu 92 %iin.
Tämä varaaja varmaan kyseessä:
http://www.kaukora.fi/Energiavaraajat/Jaspi_Ovalivaraajat
Minä olen myös kiinnostunut mlp liittämisestä isoon varaajaan 1000-2000L.
Eikö olisi cop kannalta edullista jos esim. lattialämmitys talossa mlp ajaa varaajaa vain siten että tavoite lpt vedelle varaajassa on 30C tai max 35C. Ouman sunttaisi veden tasaisella käyrällä veden lattiaan. Käyttövesi tehtäisiin erikseen vaihtoventtiilikoneen omassa KV-säiliössä. Onko eslämmitys varaajasta järkevää kuitenkaan, jääkö KV valmistus sykli liian lyhyeksi jolloin lämpötilat lauhduttimen ja höyrystinmen yli eivät kerkeä vakiintua edullisimmalla tasolle jolloin lyhyellä rykäisyllä cop jää matalammaksi.
-
Meidä "hybridi" suunnilleen näin
(http://i7.aijaa.com/b/00977/6995755.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6995755.jpg)
-
'lataan', siis maalämpöpumppu lämmittää 2000 l varaajaa, varaajan ja maalämpöpumpun 'lämmittelystä' riippumattomasti ouman heittää lämmintä vettä varaajasta patterikiertoon.. sekä ouman että nibe-mlp tarkkailevat ulkolämpötilaa, ouman sisälämpötilaa, nibe toimii pelkästään ulkolämpötilan ja varaajan lämpötilan suhteen asetettuvien asteminuuttien mukaan.
näillä asetuksilla (asteminuutit -120) pumppu käynnistyy n 6-8 kertaa vuorokaudessa nykyisillä nollakeleillä ja käy n tunnin kerrallaan ja lämmittää koko varaajan vesimäärän ja lepäilee sitten pari-kolme tuntia. varaajan yläosa on koko ajan n 55 asteessa, alaosan lämpötila vaihtelee 35-50, eli käyntijakson aikana maalämpöpumppu lämmittää ainoastaan varaajan alaosaan patteripiiristä palanneen jäähtyneen veden.. tässä varaajasysteemissä tärkeää näyttää olevan se, että vesi saa rauhassa kerrostua, siksi pumppu varaajan ja niben välillä pyörii hitaasti, kuitenkin siten että kuumakaasu on aina selvästi alle 90 astetta, muistaakseni optimi on kun moottorin teho on 42%, dT varaajapiirille 8 astetta ja keruupiirille dT on 3 ja keruupiirin moottori on astetettu 92 %iin.
Siis mlp:ltä meno varaajan yläpäähän ja paluu mlp:lle varaajan alapäästä, samaan tapaan kuin Matias:lla vai ?
Eikös tuossa 1145:ssa ole vaihtoventtiili, onko sitä jotenkin hyödynnetty? esm lataamalla käyttövesisyklillä yläpää ja lämmityssyklillä alempaa osaa?
Matiakselle: onko tuo varaaja "ositettu"?... ei taida kun EPT-lataus vain yhteen paikkaan.
-
Matiakselle: onko tuo varaaja "ositettu"?... ei taida kun EPT-lataus vain yhteen paikkaan
Ei ole,ihan vakio Jämän varaaja.
-
Matiakselle: onko tuo varaaja "ositettu"?... ei taida kun EPT-lataus vain yhteen paikkaan
Ei ole,ihan vakio Jämän varaaja.
Eikös sen varaajan sitten "joudu" aina lataamaan LV-tarpeen ohjaamana eli "ylikuumana" suurimman osan vuotta, vai onko se hoidettu jotenkin muuten?
Sama kysymys OHO:lle?...jos se vaihtoventtiilisydeemi ei ole käytössä.
-
Eikös sen varaajan sitten "joudu" aina lataamaan LV-tarpeen ohjaamana eli "ylikuumana" suurimman osan vuotta, vai onko se hoidettu jotenkin muuten
?
Jos tarkoitat LV:llä käyttövettä niin meillä ainoastaan kesäaikana nostetaan ison varaajan lämpötila +50 asteeseen ja samaan isoon varaajaan ohjataan käsiventtiilillä tulistuslämpö
Talviaikaan tulistuslämpö tekee lämpimän käyttöveden erillisessä 160l varaajassa ja ison varaajan lämpötilan voi laskea siihen mitä talon lämmitykseen tarvitaan.Rakentelin Oumaniin rajakytkimellä toiminnon että lämpöpumppu voi käynnistyä vain kun shuntti on täysin auki.Tällä saa lämpöpumpun käyntiä ohjattua todellisen lämmöntarpeen mukaan.Tavallaan kelluva lauhdutus ;)
(http://i10.aijaa.com/t/00289/6999491.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6999491.jpg)
-
Aha...siinä EPT:ssä on siis se 160L varaaja joka nappaa sen tulistuksen siihen osuuteen. Se on "sisäinen kytkentä" se ei näkynyt tossa kaaviossa, siitä heräs kummastus.
Tuo rajakytkin varmaan toimii...käynnistys vain kun varaaja impattu tyhjiin.
-
Itse olen ratkaissut asian näin. Toimii erinomaisesti ja parantaa
käyttöveden lämmittämisen COP-suhdetta.
[(http://www.customcontrol.fi/Varaaja.jpg)
Jos ei näy, niin tässä pdf linkki
www.customcontrol.fi/varaaja.pdf
-
Itse olen ratkaissut asian näin. Toimii erinomaisesti ja parantaa
käyttöveden lämmittämisen COP-suhdetta.
[(http://www.customcontrol.fi/Varaaja.jpg)
Jos ei näy, niin tässä pdf linkki
www.customcontrol.fi/varaaja.pdf
Tuossa kv esilämmityksessä ei jää kovin paljon töitä mlp:lle. Kuinka pitkiä vetoja nibe vetää kun tekee käyttövettä ja millaiseen cop arvoon olet päässyt mittaamalla.
-
Tuo rajakytkin varmaan toimii...käynnistys vain kun varaaja impattu tyhjiin.
Joo,ihan hyvin,isossa varaajassa lämpötilavaihtelut on niin hitaita ettei tarvinnut mitään ajastusjuttuja rakennella,pumppu käynnistyy kun Ouman menee täysin auki ja pysähtyy kun varaajan vesi on senverran lämmennyt että Ouman alkaa mennä pienemmälle.
(http://i6.aijaa.com/b/00605/7021286.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7021286.jpg)
-
Oikein hyvältä näyttää pumpun ja varaajan toiminta.
Tulee hyvin näkyviin ison varaajan hyöty.
Tankin lämpötila on kelluva ja lämmitystarpeesta (ulkolämpötilasta) riippuva.
Tankissa on vain ihan vähän lämpöisempää, kuin pattereille menevään veteen tarvitaan. Ei tuhlaa ylikuumentamiseen.
Hyötysuhde (COP) on parempi, kuin kiinteälauhdutteisessa järjestelmässä. Käyrästö muistuttaa Gepro SH -pumpun toimintaa.
Hyvä systeemi sinulla!
Onnittelut tuotekehittelijälle!
-
Mistäs käyttöveden otat? Onko oma varaaja vai kierukka tuon 2000l varaajan yläosassa?
V:kaksi kierukkaa, toinen ylä, ja toinen alaosassa..suihkussa pärjää vielä hyvin, jos varaajan yläosa on 45 asteessa (yksilahkeisen teastausoaston tieto)..
Pyöriikö Niben kiertovesipumppu silloinkin, kun kompura ei käy? Ouman siis shunttaa varaajasta pattereille lähtevän veden? Etkö voisi lisätä asteminuutteja, jos yläosa pysyy kokoajan 55C asteessa?
V:kiertovesipumppu pyörii ainoastaan kompressorin käydessä, muutoin toimii jonkinlainen 'vapaakierto' ja nibe haistelee tätä 'lämpövuotoa' ja käynnistyy sen mukaan, miten putki jäähtyy. olen miettinyt anturin kytkemistä varaajan yläosaan, mutta yllättävän hyvin toimii näinkin
On tullut vissiin kyselyikä, mutta kiinnostaa tuollaisen ison varaajan tuomat hyödyt :)
V:tutkimustietoa aiheesta taitaa olla aika vähän. olen nyt kokeillut optimoida edelleen järjestelmää laskemalla varaajan lämpöä, mm tämän keskusteluketjun vinkkien mukaan. en osaa sanoa, onko hyvä homma vai ei. periaatteessa hyötysuhteen pitäisi parantua, mutta varaajan joutuu lämmittämään legionellan vuoksi välillä sitten kuumemmaksi.
ison varaajan etu patteritalossa lienee se, että sen avulla järjestelmän voi säätää helpommin, kun vesimassa tasapainottaa lämmönjakoa patterikiertoon. alimitoitettu järjestelmäni kaikkien laskelmien mukaan onkin aika sopivasti mitoitettu, ehkä juuri tämän varaajahässäkän ansiosta? nyt täällä oulussa on ollut pakkasta 13-15 astetta ja pumppu käy edelleen 'vain' korkeintaan 16 h/pv. oikeastaan kivaa odotella, millä pakkasella mlp teho jää riittämättömäksi.. kaivo sen sijaan on jäähtynyt 0 -asteen tasolle, mutta se onkin toinen juttu.
-
nyt täällä oulussa on ollut pakkasta 13-15 astetta ja pumppu käy edelleen 'vain' korkeintaan 16 h/pv. oikeastaan kivaa odotella, millä pakkasella mlp teho jää riittämättömäksi.. kaivo sen sijaan on jäähtynyt 0 -asteen tasolle, mutta se onkin toinen juttu.
Jos pumppu käy -15oC lämpötilassa 16 tuntia, niin..
tasaisen vauhdin kaavan mukaan laskien pumppusi tulisi käymään 24 tuntia vuorokaudessa vasta -32,5oC lämpötilasta alkaen.
...
Pumpun säätökäyrä ei kuitenkaan ole ihan lineaarinen ulkolämpötilaan nähden.
Niinpä tämäkin laskemani pakkaslukema on vain sinne päin..
Hyvä arvo kuitenkin.!
-
:kiertovesipumppu pyörii ainoastaan kompressorin käydessä, muutoin toimii jonkinlainen 'vapaakierto' ja nibe haistelee tätä 'lämpövuotoa' ja käynnistyy sen mukaan, miten putki jäähtyy. olen miettinyt anturin kytkemistä varaajan yläosaan, mutta yllättävän hyvin toimii näinkin
Meillä anturi tuo anturi on varaajan puolivälissä ja lisäksi MLP:lta tulevassa putkessa on takaiskuventtiili joka estää "luonnonkierron" seisontajakson aikana.Sillä saa varaajan veden kerrostumisen säilymään.
Luulen ettei anturia ole hyvä laittaa ihan varaajan yläosaan ainakaan meillä koska vesi kerrostuu ja varaaja menisi melko kylmäksi ennenkuin yläreunasta jäähtyisi niin paljon että MLP käynnistyisi.Iso varaaja kun ei ihan hetkessä lämpene.
(http://i10.aijaa.com/b/00450/7102433.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7102433.jpg)
-
:kiertovesipumppu pyörii ainoastaan kompressorin käydessä, muutoin toimii jonkinlainen 'vapaakierto' ja nibe haistelee tätä 'lämpövuotoa' ja käynnistyy sen mukaan, miten putki jäähtyy. olen miettinyt anturin kytkemistä varaajan yläosaan, mutta yllättävän hyvin toimii näinkin
Meillä anturi tuo anturi on varaajan puolivälissä ja lisäksi MLP:lta tulevassa putkessa on takaiskuventtiili joka estää "luonnonkierron" seisontajakson aikana.Sillä saa varaajan veden kerrostumisen säilymään.
Luulen ettei anturia ole hyvä laittaa ihan varaajan yläosaan ainakaan meillä koska vesi kerrostuu ja varaaja menisi melko kylmäksi ennenkuin yläreunasta jäähtyisi niin paljon että MLP käynnistyisi.Iso varaaja kun ei ihan hetkessä lämpene.
(http://i10.aijaa.com/b/00450/7102433.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7102433.jpg)
Tuota lämpökerrostumista vähän itekkin miettinyt tuossa omassa järjestelmässä.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/kytkenta.jpg)
Puukattilalle on siis hana, joka on suljettuna, kun MLP toiminnassa.
Patteriverkostolle oma kiertovesipumppu (UPS 25-40).
Ensinnäkintuossa kytkennässä on se virhe, että tuo MLP:lle lähtevä "kylmä" puoli pitäisi olla kytkettynä shuntin jälkeen kohtaan mihin menee tuo katkoviiva, mutta tuolla mennään toistaiseksi.
Ouman on irti seinästä ja säädetty käsin "tappiin", eli ei ole takaisinkiertoa.
Jos tuossa järjestelmässä haluttaisiin mahdollisimman hyvä kerrostuminen tuohon varaajaan, niin silloinhan siinä ei saisi olla läpivirtausta ollenkaan ja silloinhan molempien pumppujen tuotto pitäisi olla sama.
Kun MLP pysähtyy ja sen sisäinen pumppu menee "tyhjäkäynnille" (meneekö?), niin patterista palaava lämmin vesi alkaa sekoittumaan varaajan alaosaan.
Jos taas MLP:n pumpun tuotto on suurempi kuin tuon patterikierron, niin vesi alkaa kiertään varaajan läpi. Tämä ei tietysti ole niin vaarallista, koska silloinhan lämpö kerrostuu ylhäältä alaspäin.
Tässä tilanteessa tulee ongelmaksi tuo kytkentä. Jos ouman olisi toiminnassa ja aukaisisi paluukiertoa, koska menovesi on liian lämmintä, niin josain vaiheessa tuolta varaajasta tuleva lämmin vesi alkaisi kiertämään väärin päin (vihreät nuolet) ja oumanni on aivan sekaisin ja takaisinkiero aivan auki. :D
Mutta siis kysymykseen, eli olisiko viisain yrittää saada synkattua nuo molemmat pumput samalle tuotolle ja vaihtaa tuo asetus MLP:ltä jatkuvaksi? Vai antaakko olla nykyisellään.
Olisiko tuon MLP:n pumpun kuluttama lisä energia vähemmän (alaosan/puolivälin lämpötila 25C), kuin tuon säiliön lämpöhäviöt, kun alaosan/puolivälin lämpötila n. 40-50C?
-
Puukattilalle on siis hana, joka on suljettuna, kun MLP toiminnassa
Takaiskuventtiili on tuossa sikäli parempi ettei sitä tartte avata jos välillä lämmittää kattilaa.Käsiventtiili oli meilläkin mutta vaihdoin joku vuosi sitten takaiskuventtiilin kun en aina muistanut avata kattilan ja varaajan välistä venttiiliä.
Mutta siis kysymykseen, eli olisiko viisain yrittää saada synkattua nuo molemmat pumput samalle tuotolle ja vaihtaa tuo asetus MLP:ltä jatkuvaksi? Vai antaakko olla nykyisellään.
Mä laittaisin tuollatavalla kuin alla olevassa kuvassa.
Lämpöpumppu tai puukattila lämmittää vain varaajaa ja ainakin MPL:lla varaajan ja MLP:n välille niin kova virtaus kuin kiertopumpusta lähtee.
Varaajan vesi sekoittuu ja lämpenee kokonaan asetettuun lämpötilaan ja varaajaan saadaan maksimivaraus.
Patteriverkon kierto taas ihan omanaan Oumanin ohjaamana.
Patteriverkon kierto Oumanin kohdalla siten että paluuvesi menee Oumanin shuntin läpi takaisin menoveteen ja jos menoveteen tarvitaan lisää lämpöä niin shuntti ottaa varaajan yläosasta kuumaa vettä sen verran että käyrän määräämä menoveden lämpötila saavutetaan.
Tässä varaajan latauksen purkuvaiheessa on etua jos varaajassa säilyy lämpökerrostumat,silloin saadaan pitkä seisontajakso lämpöpumpulle kun varaaja jäähtyy alhaalta ylöspäin ja varaajan yläosasta saadaan mahdollisimman pitkään käyttökelpoisen lämmintä vettä.
Meillä 1250l:n varaajalla lämpöpumppu käy 3-5 kertaa vuorokaudessa suunnilleen tunnin kerrallaan.Oikeastaan tuossa allaolevassa kuvassa on ihan sama toiminta kuin meidän systeemissä.
Yksinkertainen ja yllätyksetön toiminta
Meidän reaaliaikaisen trendin näet jos klikkaat ihan alimpana olevaa linkkiä.Sain viimein ukkosen rikkoman Logtemp systeemin toimimaan
(http://i9.aijaa.com/b/00393/8963505.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=003938963505.jpg)
-
Tuossa olisi kytkentä, jonka mukaiseksi tuon oman voisi josain välissä muuttaa. Toki tuon paluun MLP:lle voisi ottaa tuosta puukatilalle menevästä putkesta.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/kytkenta_2.jpg)
Takaisku tuossa ohitusputkessa estää, että kuuma vesi ei pääse suoraan takasin pumpulle, jos oumanni aukaisee shunttia tuohon suuntaan.
Virtaukset eri suuntiinhan riippuu tietysti pumppujen tuotoista.
Mutta oletuksena, että MLP:n pumpussa suurempi tuotto, jolloin lämmitettu vesi kiertäisi pattereihin ja samalla varaisi tuota varaajaa ylhäältä päin.
Säätämiseen liittyen olisi kätevä, jos olisi ulkoinen menovesianturi (BT25) tuohon oumannin anturin rinnalle. Saisi lämpötilan samaan logiin kuin muutkin arvot. Onko kukaan kysellyt tuommoiselle hintaa ja onkohan sama "nappi" kuin huoneanturissa?
-
Miksi se paluu F1245:lle pitää sotkea tuonne patteripiiriin?
Anna sen patteripiirin olla "rauhassa" ;)
Minä laittaisin sen MLP:n kyllä tekemään työnsä tuonne 1800L:aan, silloin MLP sais todennäköisesti käynnin alussa viileempää paluuta jos tuo varaaja hiukankin kerrostuu ja patterien paluu ehkä ei ihan pohjalle jos yhteitä piisaa...
Varsinkin noin jos sulla on LKV-esilämmityskierukka tuossa 1800L:ssa?
MLP lämmitysstartti pitäis saada 1800L:n yläpäästä ja stoppi alapäästä!?, onko mahdollista F1245:lla? Tulis piiiiitkät ajojaksot. Vaihtoreleelläkin tuo oonistuis...rele päälle kun MLP käy ja silloin anturitieto alapäästä ja kun sammuksissa niin anturitieto yläpäästä.
Tulis meinaan hyvä hystereesi!
-
Miksi se paluu F1245:lle pitää sotkea tuonne patteripiiriin?
Anna sen patteripiirin olla "rauhassa" ;)
Minä laittaisin sen MLP:n kyllä tekemään työnsä tuonne 1800L:aan, silloin MLP sais todennäköisesti käynnin alussa viileempää paluuta jos tuo varaaja hiukankin kerrostuu ja patterien paluu ehkä ei ihan pohjalle jos yhteitä piisaa...
Varsinkin noin jos sulla on LKV-esilämmityskierukka tuossa 1800L:ssa?
MLP lämmitysstartti pitäis saada 1800L:n yläpäästä ja stoppi alapäästä!?, onko mahdollista F1245:lla? Tulis piiiiitkät ajojaksot. Vaihtoreleelläkin tuo oonistuis...rele päälle kun MLP käy ja silloin anturitieto alapäästä ja kun sammuksissa niin anturitieto yläpäästä.
Tulis meinaan hyvä hystereesi!
Tuolla "patteripaluulla" on ajatuksena, ettei tuota koko vesimäärää tarvitsisi pitää lämpimänä, koska eristys ei ole paras mahdollinen. Ja hana tuossa varaajan kyljessä, niin ei tarvi tyhjätä koko järjestelmää.
Tämähän voisi tietysti olla hyvä vaihtoehto, kun oli tuossa puolivälissä liityntä. Pitää vain käyttää koko järjestelmä tyhjänä.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/kytkenta_3.jpg)
Kerrostuminen olisi tehokkaampaa, koska patterista palaava vesi on kuitenkin aika lämmintä ja palaisi tuohon puoliväliin, lisäksi saisi vielä kylmempää vettä pohjalta MLP:lle.
-
Niin oliko sulla siinä 1800L:ssa kierukoita?
-
Kerrostuminen olisi tehokkaampaa, koska patterista palaava vesi on kuitenkin aika lämmintä ja palaisi tuohon puoliväliin, lisäksi saisi vielä kylmempää vettä pohjalta MLP:lle.
Normaali shunttauksella esim näillä keleillä patteriverkon paluuvedestä suurin osa kiertää ihan vaan pattereissa ja vain sen verran kuin Ouman pyytää lisää kuumempaa vettä patterikiertoon niin ainoastaan vastaava määrä paluuvettä menee varaajan alaosaan.
Tässä meidän systeemistä lämpötilat.
Käyntijakso n 45min ja tauko n 6h näillä keleillä
Varaaja 1250l ja lämpöpumppu 9kw.
(http://i8.aijaa.com/b/00225/9001321.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=002259001321.jpg)
-
Kerrostuminen olisi tehokkaampaa, koska patterista palaava vesi on kuitenkin aika lämmintä ja palaisi tuohon puoliväliin, lisäksi saisi vielä kylmempää vettä pohjalta MLP:lle.
Normaali shunttauksella esim näillä keleillä patteriverkon paluuvedestä suurin osa kiertää ihan vaan pattereissa ja vain sen verran kuin Ouman pyytää lisää kuumempaa vettä patterikiertoon niin ainoastaan vastaava määrä paluuvettä menee varaajan alaosaan.
Tässä meidän systeemistä lämpötilat.
Käyntijakso n 45min ja tauko n 6h näillä keleillä
Varaaja 1250l ja lämpöpumppu 9kw.
(http://i8.aijaa.com/b/00225/9001321.jpg) (http://aijaa.com/v.php?i=002259001321.jpg)
Niin kumpi sitten on parempi, tehdä sopivan lämpöistä vettä varaajaan vähän tiheämmin vai niinkuin tuossa kuvassa 5 astetta korkeampaa harvemmin.
Tässäpä oma logi eiliseltä.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/3_11_11_seuranta.jpg)
Koska tuossa varaajassa on vain n. 5cm solumuovia eristeenä, niin tuntuisi, että kannattaisi pitää mahdollisimman kylmänä.
Viimeisen 2 viikon aikana ollut käyntiaika keskimäärin 26 min ja tauko 96 min. Eilisessä n. 25 min käynti ja 60 min tauko + muutama pitempi tauko.
Pitäisi varmaan kans rakentaa tuommoinen seuranta noille kaikille ulkoisille lämpötiloille.
Niin ja on esilämmitys käyttövedelle, kun käyttövesihän tehdään tuossa F1245:ssa.
-
Niin kumpi sitten on parempi, tehdä sopivan lämpöistä vettä varaajaan vähän tiheämmin vai niinkuin tuossa kuvassa 5 astetta korkeampaa harvemmin.
Eipä tuohon taida yleispätevää ratkaisua olla,ehkä se kokonaistaloudellisin toiminta on kokeilemalla haettava.
Koska tuossa varaajassa on vain n. 5cm solumuovia eristeenä, niin tuntuisi, että kannattaisi pitää mahdollisimman kylmänä.
Totta tämäkin,meillä on 8-9cm valettua uretaania varaajan lämpöeristeenä.
Tuossa lokakuussa parin viikon ajan talo oli tyhjillään joten sain varaajan lämpöhäviöt mitattua.
Kun varaajan vesi oli n +35C ja kattilahuoneen lämpötila +20C niin varaajan lämpöhäviö antotehon puolelta mitattuna (pollucomien mukaan) oli yli 7kwh/vrk tai n 300w/h.
Ottotehon puolelta häviöt olisi laskennallisesti(COP 3) 2,3kwh/vrk tai 100w/h.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2482.msg27022#msg27022
-
Niin kumpi sitten on parempi, tehdä sopivan lämpöistä vettä varaajaan vähän tiheämmin vai niinkuin tuossa kuvassa 5 astetta korkeampaa harvemmin.
Eipä tuohon taida yleispätevää ratkaisua olla,ehkä se kokonaistaloudellisin toiminta on kokeilemalla haettava.
Koska tuossa varaajassa on vain n. 5cm solumuovia eristeenä, niin tuntuisi, että kannattaisi pitää mahdollisimman kylmänä.
Totta tämäkin,meillä on 8-9cm valettua uretaania varaajan lämpöeristeenä.
Tuossa lokakuussa parin viikon ajan talo oli tyhjillään joten sain varaajan lämpöhäviöt mitattua.
Kun varaajan vesi oli n +35C ja kattilahuoneen lämpötila +20C niin varaajan lämpöhäviö antotehon puolelta mitattuna (pollucomien mukaan) oli yli 7kwh/vrk tai n 300w/h.
Ottotehon puolelta häviöt olisi laskennallisesti(COP 3) 2,3kwh/vrk tai 100w/h.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2482.msg27022#msg27022
Ja jos se ero kahden tekotavan välillä on vaikka 5C niin varaajan energiahäviönä pumpun puolella se siis edustais 0.766666kwh/vrk noihin Matiaksen lukuihin perustuen.
Eli ei yhtään mitään, kun ei se harakoille kumminkaan mene...
Ja voittona siitä tulee LKV:n inan paree COP esilämmityksen takia...
Mutta summrum mennään nyt kyllä sinne pilkunn.... puolelle vai mitä?
Mikä varaaja se Mika_N:llä on?
Kuinka se esilämmitys on, montako kierua ja missä?
Mikä on 5cm solumuovi ero uretaaniin?
-
Mutta summrum mennään nyt kyllä sinne pilkunn.... puolelle vai mitä?
Sitähän se taitaa olla, mutta jos jollekin, joka vasta putkia vetelee olisi jotain apua ;)
Ja jos josain vaiheessa tulee tarve tehdä muutoksia, niin tietää mitä voisi parantaa.
Jos tuota koko varaajaa "lataisi" kuumaksi, niin voisihan nuo Oumannin ja Niben käyrät sovittaa niin, että kylmällä ei lämmitettäisi liian kuumaksi
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/Lmpkyr.jpg)
Kun taitaa käyntijakso olla jokatapauksessa pitkä.
Mikä varaaja se Mika_N:llä on?
Näytti olevan Saarijärvellä -81 tehty eristämätön pönttö, johoon siis laitettu 4 kerrosta 13mm solukumia eristeeksi ja alumiinipaperi yhden kerroksen alla. Ja tilavuudeksi täsmentyi 1.5 m3.
Kuinka se esilämmitys on, montako kierua ja missä?
Yläosassa on kaksi kierukkaa, toinen lisätty jälkikäteen, jo ennen MLP:a. Aikaisemmin riitti joku 45 asteinen vesi, että pystyi suihkussa käymään.
Mikä on 5cm solumuovi ero uretaaniin?
Taitaa tuo eriste olla paremminkin solukumia. Ei nyt armaflexsiä, mutta semmoista 13mm mattoa. Liekkö lämmönjohtavuus samaa luokkaa tai ehkä vähän huonompi.
Olen ajanut vähän testejä tuolle nykyiselle, pumppujen eri asetuksilla, mutta kun ei ole lämpötilan mittauksia tarpeeksi, niin on vaikea sanoa miten toimii parhaiten. Tuosta pumpun logista sitä ei oikein pääse näkemään.
-
Tommosilla käyrillä juu olis paras ajjoo...ja molemmathan on säädettävissä eli pelivaraa on vaikka panna ristiinkin.
Ei kyllä kuulosta huonoilta ersiteiltä, onko varaaja tila "kuuma"?
Saatko päälle lisää vällyjä jos huono?
Mihin "käyttöön" ne häviöt menee sieltä varaajasta?
Eihän Nibessäkään ole tuon paremmat ne eristeet?
Toinen kierukka olis ehkä parempi alhaalla niin se kerrostais paremmin, mutta se on mitä on...
-
mutta kun ei ole lämpötilan mittauksia tarpeeksi, niin on vaikea sanoa miten toimii parhaiten. Tuosta pumpun logista sitä ei oikein pääse näkemään.
Aika monella( myös itselläni) tällä foorumilla on Ds1820 lämpötila-anturit mittaamassa lämpötiloja eri paikoista ja nämä tiedot kerää 1-wire verkosta esim Logtemp sovellus joka näyttää ja tallettaa lämpötilat graafisena ja teksti muodossa.
http://www.mrsoft.fi/ohj01.htm
-
Tommosilla käyrillä juu olis paras ajjoo...ja molemmathan on säädettävissä eli pelivaraa on vaikka panna ristiinkin.
Ei kyllä kuulosta huonoilta ersiteiltä, onko varaaja tila "kuuma"?
Saatko päälle lisää vällyjä jos huono?
Mihin "käyttöön" ne häviöt menee sieltä varaajasta?
Eihän Nibessäkään ole tuon paremmat ne eristeet?
Toinen kierukka olis ehkä parempi alhaalla niin se kerrostais paremmin, mutta se on mitä on...
Pannuhuone on "elintasopatissa" entisessä saunassa ja pesuhuoneessa. Ulkoseinät 2.5 seinällä ja vessa yhdellä seinällä. Talvi näyttää minkä verran pannuhuone lämpiää. Jos häviöitä sopivasti, niin pysyypä pannuhuone lämpimänä, kun ei ole erillistä patteria.
Ennen puilla lämmitettäessä oli n. 35 astetta pannuhuoneessa, kun varaajassa 80 asteinen vesi ja pannu kuumana.
Tuota DS1820 järjestelmää olen suunnitellut.