Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Trally - 13.04.10 - klo:11:23
-
Onko tällä foorumilla tietoa F1245 pumpusta kuinka luotettavasti on pelannut? Vai onko kotimainen MLP parempi valinta??? :-/
-
Pitäiskö tästä päätellä, että huonosti kun kukaan ei kehu F1245:sta... Tai sitten kellään ei ole sellaista vielä... ;D
-
Varmaan aika vaikea arvioida luotettavuutta, jos pumppu on ollut myynnissä vasta muutaman kuukauden - puoli vuotta. Ehkä olemme tuon asian suhteen viisaampia 10-20 vuoden päästä. ::)
-
Itse puntaroin, että ottaako vai ei F1245:n... Kyllä jonkinlaisia kokemuksia on varmaan jo kertynyt ko. pumpusta. Tossahan yli hyvä testi jakso tammi- maalikuun välissä, kun tota kylmääkin riitti...
Anyway... olisin kiitollinen kommenteista... :)
-
Onko tällä foorumilla tietoa F1245 pumpusta kuinka luotettavasti on pelannut? Vai onko kotimainen MLP parempi valinta??? :-/
Valintaan pitäisi kaiketi enemmän vaikuttaa se, millaiseen kohteeseen pumppu tulee.
NIBE on ns. ruotsalais / vaihtoventtiilikone toimintaperiaatteeltaan.
Vaihtoventtiilikone soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.
Jos kyseessä on kuitenkin patterilämmitteinen talo, on ns. suomipumppu parempi valinta.
Myöskin, jos tarvitaan paljon ja kuumaa käyttövettä, on tuo suomipumppu parempi valinta.
...
Pumppujen kestävyyksistä en rohkene sanoa mitään. Yleensähän ne kaikki kestävät varsin hyvin.
-
Vaihtoventtiilikone soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.
Jos kyseessä on kuitenkin patterilämmitteinen talo, on ns. suomipumppu parempi valinta.
Myöskin, jos tarvitaan paljon ja kuumaa käyttövettä, on tuo suomipumppu parempi valinta.
Pumppujen kestävyyksistä en rohkene sanoa mitään. Yleensähän ne kaikki kestävät varsin hyvin.
Vaihtoventtiilipumppu toimii myös erittäin hyvin patteritalossa kun se asennetaan oikein. Tämä talvi on sen viimeistään näyttänyt.
Tuo mainostamasi kuumavesi tarvii myös kuuman alaosan varaajaan ja se tietää ainakin käyttökustannuksia. Olen saanut useita yhteydenottoja liittyen suomipumpun ja uudisrakennuksen kulutukseen. Ne ovat selkeästi korkeammat kuin vastaavalla vaihtoventtiilillä joihin vertaan. Syy?
Jos kompuran kestoja/vaihtoja laitettais foorumilla galluppin, olisi listaykkönen luultavasti kotoisin muualta kuin Ruotsista. Eilenkin olin koulutuksessa (ei alan) ja yhdellä osallistujista oli vaihdettu molemmat kompurat 3v vanhasta laitteesta. Ei kehunut laitteiston kestävyyttä.
Avuduin, koska täällä foorumissa on tarkoitus antaa ihmisille faktaa laitteista eikä kilpailla eri tekniikkojen välillä. >:(
-
Taloon tulee (uudiskohde) vesikiertoinen lattialämmitys (myös talli/varasto). Lämmitettävää alaa ~170m2/tilavuutta ~580m3 tulee ton verran. Löytyykö jostain tilastoja merkkien välisistä vikämääristä tai jts?
Eli kokemukset, faktat kiinnostais kuinka homma on pelannut....
-
Mikäli kyseisestä koneesta ei tule käyttäjäkokemuksia, niin käännäpä selain ruotsin varmepumpsforum.com puoleen, niin sieltä pitäisi löytää aiheesta turinaa.
-Santeri-
-
Vaihtoventtiilikone soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.
Jos kyseessä on kuitenkin patterilämmitteinen talo, on ns. suomipumppu parempi valinta.
Myöskin, jos tarvitaan paljon ja kuumaa käyttövettä, on tuo suomipumppu parempi valinta.
Pumppujen kestävyyksistä en rohkene sanoa mitään. Yleensähän ne kaikki kestävät varsin hyvin.
Vaihtoventtiilipumppu toimii myös erittäin hyvin patteritalossa kun se asennetaan oikein. Tämä talvi on sen viimeistään näyttänyt.
Tuo mainostamasi kuumavesi tarvii myös kuuman alaosan varaajaan ja se tietää ainakin käyttökustannuksia. Olen saanut useita yhteydenottoja liittyen suomipumpun ja uudisrakennuksen kulutukseen. Ne ovat selkeästi korkeammat kuin vastaavalla vaihtoventtiilillä joihin vertaan. Syy?
Jos kompuran kestoja/vaihtoja laitettais foorumilla galluppin, olisi listaykkönen luultavasti kotoisin muualta kuin Ruotsista. Eilenkin olin koulutuksessa (ei alan) ja yhdellä osallistujista oli vaihdettu molemmat kompurat 3v vanhasta laitteesta. Ei kehunut laitteiston kestävyyttä.
Avuduin, koska täällä foorumissa on tarkoitus antaa ihmisille faktaa laitteista eikä kilpailla eri tekniikkojen välillä. >:(
Suomessa tehdään myös hyviä tulistinpumppuja joissa ala- ja yläsäiliön lämpötilaero on enemmän kuin 5-8 astetta.
Näissä kuuma yläsäiliö ei automaattisesti merkitse myös kuumaa alasäiliötä. Faktaa tämäkin.
-
Vaihtoventtiilipumppu toimii myös erittäin hyvin patteritalossa kun se asennetaan oikein. Tämä talvi on sen viimeistään näyttänyt.
Tuo mainostamasi kuumavesi tarvii myös kuuman alaosan varaajaan ja se tietää ainakin käyttökustannuksia. Olen saanut useita yhteydenottoja liittyen suomipumpun ja uudisrakennuksen kulutukseen. Ne ovat selkeästi korkeammat kuin vastaavalla vaihtoventtiilillä joihin vertaan. Syy?
Jos kompuran kestoja/vaihtoja laitettais foorumilla galluppin, olisi listaykkönen luultavasti kotoisin muualta kuin Ruotsista. Eilenkin olin koulutuksessa (ei alan) ja yhdellä osallistujista oli vaihdettu molemmat kompurat 3v vanhasta laitteesta. Ei kehunut laitteiston kestävyyttä.
Avuduin, koska täällä foorumissa on tarkoitus antaa ihmisille faktaa laitteista eikä kilpailla eri tekniikkojen välillä. >:(
On hyvä muistaa, että tämä vihaisen näköinen nimimerkki "sami68" on alan kauppias ja edustaa ruotsalaispumppua.
Kunnioitan kuitenkin Samia, hän on antanut täällä foorumilla paljon hyviäkin ohjeita.
Alan yrittäjänä hänellä on paljon arvokasta tietoa.
Nyt taisi lipsahtaa vähän..
Samin pitäisi ottaa edustukseensa joku hyvä tulistuspumppu.
Suomalaispumput saisivat hyvän edustajan ja tehokkaan tulistusmenetelmän puolestapuhujan.
...
Asiaan.
Hyvässä tulistuspumpussa vesitankin alaosa on viileä ja yläkolmannes kuuma.
Tämän Oilonin Geopro SH pumpun esitteen (http://netfi.oilon.com/cms400/uploadedfiles/OilonHome/Downloads/Oilon_Geopro_SH_FI.pdf) sivulla 6 luvataan vesitankin yläosaan ilman sähkövastuskäyttöä jopa +80C asteista kuumaa vettä.
Pumppu ei ole kiinteälauhdutteinen, vaan liukuvalauhdutteinen.
Varaajatankin alaosan lämpötila "elää" eli liukuu ulkoilman lämpötila-anturin ohjauksessa lämmitystarpeen mukaan +30C ... +55C alueella lämmitystarpeen mukaan.
Väite tulistuspumpun huonommasta hyötysuhteesta ei pidä paikkaansa.
Pitää kuitenkin ottaa huomioon se, että tulistuspumppu syöttää useinkin lämmitysvettä patteriverkkoon, jonne tarvitaan korkeampia menovesilämpötiloja, kuin lattialämmitykseen.
Korkeampi verkostoon menevän veden lämpötila laskee vähän lämpöpumpun vuotuista COP -arvoa.
Tulistuslämpöpumppu tuottaa aina lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone eli se niin sanottu ruotsalaispumppu.
Tämä puolestaan parantaa tulistuslämpöpumpun vuotuista COP -arvoa.
Ja tasapuolisuuden nimissä luettelen toki muitakin suomi / tulistuslämpöpumppuja.:
- Ekowell
- Gebwell
- Lämpöässä V ja T -mallit ja ne
- Oilon Geopro SH -mallit.
-
Aiemman postini ydinasia oli, ettei tulistuspumppua tarvita mihinkään patteritaloon sen kummemmin kuin ei vaihtoventtiiliäkään. Molemmat käy siihen hyvin ja hoitavat talonlämmityksen vaikka pakkasta olisi reippaamminkin.
On pari asiaa miksi minä en ole vakuuttunut isolla lämmitysvaraajalla varustettuihin pumppuihin. Lisäksi jotain joka liittyy asennukseen. Sitten loppuosa liittyy euroihin. En tarkenna noita, ettei tule väärinkäsityksiä ja nämähän on vain minun mielipiteitä.
-
Paljonko se vuosihyötysuhde sitten olisi tulistuspumpulla parempi kuin vaihtoventtiilikoneella? Patteritalossa? Lattialämmitystalossa? Kuinka nopeasti se maksaa hinnan erotuksen takaisin esim. 200m2 uudiskohteessa?
Meidän tapauksessa hintaero olisi ollut 2500-3000€.
Eli tulistuspumpulla lämmitysjärjestelmä olisi tullut maksamaan noin 25% enemmän. Olisiko vuosihyötysuhde 25% parempi tulistuspumpulla. En usko.
-
Paljonko se vuosihyötysuhde sitten olisi tulistuspumpulla parempi kuin vaihtoventtiilikoneella?
Eei ole tehty mitään puolueettomia testejä tulistuspumpuista ja vaihtoventtiilikoneista. Edellisiä ei käytetä juuri muualla kuin Suomessa. Täällä molempien pumppujen käyttäjät ja myyjät näyttävät pitävän omiensa puolta. Mikä ettei, molempien käyttäjät näyttävät olevan tyytyväisiä.
Jospa vaikka Motiva järjestäisi viiden-kuuden yleisimmän 10-12 kilowatin pumpun puolueettoman testin vaikka Sveitsin pumpputestilaitoksessa (maksaa kai noin 7500 euroa / pumppu) tai VTT:llä, jossa ei taida olla valmiina mittausjärjestelyjä, kuten Sveitsissä. Huhuu Motiva, haluatteko jeesata energiansäästössä!
-
Asiaa edellinen postaus!
Kuluttajan kannalta olisi tärkeää tehdä puolueeton vertailu, jossa testataan hyötysuhde eri olosuhteissa eli saadaan kuvaa vuositason kulutuksesta. Äänitaso. Asennusasiat tilankäyttö+tarvikemäärä jne. Hintataso muutaman tarjouksen perusteella. Takuuasiat. Käyttöveden riittävyys perusasetuksilla eli LL ja patteriasetukset.
Ei testiin tarvisi kaikkia suomessa myytäviä saada. Vain esim 5 myydyintä.
-
Sami68 osui naulan kantaan... Mielipiteitä on monia, mutta haluaisin nähdä puolueettomia vetailuja ja tehdä valinnan näiden perusteella. Ei oikein kiinnostais maksaa pumpusta 10k€, jos homma toimii tarpeeksi hyvin halvemmallakin... En usko että satsaus kalliimpaan maksaa itseensä takaisin, jos laittaa 3k€ enemmän pumppuun. Muutenkin en ole ymmärtänyt pumppujen hintoja. Mikä niissä maksaa, eihän ne mitään "NASAN" tekniikka ole... Tai ymmärrän oikeestaan, mut sitä en miksi markkinat ei toimi... :-?
-
Paljonko se vuosihyötysuhde sitten olisi tulistuspumpulla parempi kuin vaihtoventtiilikoneella?
Eei ole tehty mitään puolueettomia testejä tulistuspumpuista ja vaihtoventtiilikoneista. Edellisiä ei käytetä juuri muualla kuin Suomessa. Täällä molempien pumppujen käyttäjät ja myyjät näyttävät pitävän omiensa puolta. Mikä ettei, molempien käyttäjät näyttävät olevan tyytyväisiä.
Jospa vaikka Motiva järjestäisi viiden-kuuden yleisimmän 10-12 kilowatin pumpun puolueettoman testin vaikka Sveitsin pumpputestilaitoksessa (maksaa kai noin 7500 euroa / pumppu) tai VTT:llä, jossa ei taida olla valmiina mittausjärjestelyjä, kuten Sveitsissä. Huhuu Motiva, haluatteko jeesata energiansäästössä!
Uudiskohteita ajatellen oikea kokoluokka vertailuun olisi varmaan 8-10kw, ehkä uusimpien määräyksien myötä yleisimmäksi muodostuu 6-8kw. Meidän talo on vuoden 2009 määräyksien mukainen (energiluokka b tai c), neliöitä tällä hetkellä 108m2 ja 8kw pumpun käyttöaste oli tammikuussa 39,2%. Tuosta jos tuplataan neliöt on käyttöaste n.80%.
-
Sami68 osui naulan kantaan... Mielipiteitä on monia, mutta haluaisin nähdä puolueettomia vetailuja ja tehdä valinnan näiden perusteella. Ei oikein kiinnostais maksaa pumpusta 10k€, jos homma toimii tarpeeksi hyvin halvemmallakin... En usko että satsaus kalliimpaan maksaa itseensä takaisin, jos laittaa 3k€ enemmän pumppuun. Muutenkin en ole ymmärtänyt pumppujen hintoja. Mikä niissä maksaa, eihän ne mitään "NASAN" tekniikka ole... Tai ymmärrän oikeestaan, mut sitä en miksi markkinat ei toimi... :-?
Pikaisesti ajateltuna kotimaisissa maksaa se, että työvoima on kallista, asiakas haluaa maksaa "kotimaisuuslisää" ja markkina-alue pieni. Kalliit tuotekehitys- ja valmistuskulut pitää saada kuoletettua pienillä markkinoilla, niin väkisinkin hinta nousee aika kovaksi.
En tiedä missä maassa nuot Niben pumput kasataan, mutta aika markkina-alue/valmistusvolumit ovat ihan toista luokkaa kuin kotimaisilla valmistajilla. Sitä kautta Nibe saa hyvän hinnoitteluedun.
Minusta nuo pumput ovat niin yksinkertaisia valmistusteknisesti, että kotimaisten pumppufirmojen kannattaisi siirtää tuotanto esim. Baltian maihin tai Venäjälle. Kauemmaksi sitä ei kannata siirtä koska rahtikulut nousevat liian suuriksi. Tuon jälkeen voisi hinta olla sen verran kilpailulkykyisempi, että voisi yrittää laajentaa markkina-aluetta.
-
Muutenkin en ole ymmärtänyt pumppujen hintoja. Mikä niissä maksaa, eihän ne mitään "NASAN" tekniikka ole... Tai ymmärrän oikeestaan, mut sitä en miksi markkinat ei toimi... :-?
Samaa ihmettelen minäkin.
Pumput eivät todellakaan ole mitään avaruustekniikkaa, mutta hinnat ovat kyllä melkoisia UFOja.
Hintakilpailu ei toimi.
Mahdollisesti katteita pidetään liian korkealla.
Olen odottanut, että volyymin kasvaessa hinnat tulisivat järjelliselle tasolle. Odottavan aika taitaa tulla pitkäksi.
Viranomaiset vaativat meiltä hyvää energiataloutta.
Lämpöpumppuasiassa viranomaiset voisivat paremmin tukea rakentajaa, jos ei taloudellisesti, niin ainakin muutoin ohjaamalla ja opastamalla. Tämä Motivan opas "[size=14]Lämpöä omasta maasta[/size] (http://www.motiva.fi/files/234/maalampopumppu_final_08.pdf)"[/url] on toki saatavissa.
Opas on kovasti yleisluontoinen, eikä oikeastaan ollenkaan anna todellisia apuja lämmityslaitetta hankkivalle. Hyvä kuitenkin, että edes tämä on olemassa.
Toivottavasti jakelu tavoittaa mahdollisimman monen pumpun hankkijan.
Pumpputesti olisi tosiaan paikallaan. Kuinkahan ja kuka sellaisen saisi potkittua käyntiin.
-
Uudiskohteita ajatellen oikea kokoluokka vertailuun olisi varmaan 8-10kw, ehkä uusimpien määräyksien myötä yleisimmäksi muodostuu 6-8kw. Meidän talo on vuoden 2009 määräyksien mukainen (energiluokka b tai c), neliöitä tällä hetkellä 108m2 ja 8kw pumpun käyttöaste oli tammikuussa 39,2%. Tuosta jos tuplataan neliöt on käyttöaste n.80%.
Mulle on tarjottu 6kW:n F1245 pumppua, energialuokan A/B (siinä rajoilla onko A) taloon. Tosin laskettu ilmanvuotoluvulla n50=4, joka on aika huono... todellisuus varmaan jotain muuta. Talossa lämmitettäviä neliöitä 142m2 + 30m2 puolilämmintä (tilavuus 580m3, taloudessa 4 henk.), ilmanvaihdon talteenoton vuosihyötysuhte >70%.
Kuulostaa kyllä hieman alimitoitetulta minulle tarjottu MLP, jos sulla 8kW / 108m2???
Olen kysellyt tarjouksia usealta pumppu myyjältä ja suurin osa tarjonnut 6kW pumppua. Mitähän mieltä olette onko vähän alakanttiin mitoitettu?
-
Uudiskohteita ajatellen oikea kokoluokka vertailuun olisi varmaan 8-10kw, ehkä uusimpien määräyksien myötä yleisimmäksi muodostuu 6-8kw. Meidän talo on vuoden 2009 määräyksien mukainen (energiluokka b tai c), neliöitä tällä hetkellä 108m2 ja 8kw pumpun käyttöaste oli tammikuussa 39,2%. Tuosta jos tuplataan neliöt on käyttöaste n.80%.
Mulle on tarjottu 6kW:n F1245 pumppua, energialuokan A/B (siinä rajoilla onko A) taloon. Tosin laskettu ilmanvuotoluvulla n50=4, joka on aika huono... todellisuus varmaan jotain muuta. Talossa lämmitettäviä neliöitä 142m2 + 30m2 puolilämmintä (tilavuus 580m3, taloudessa 4 henk.), ilmanvaihdon talteenoton vuosihyötysuhte >70%.
Kuulostaa kyllä hieman alimitoitetulta minulle tarjottu MLP, jos sulla 8kW / 108m2???
Olen kysellyt tarjouksia usealta pumppu myyjältä ja suurin osa tarjonnut 6kW pumppua. Mitähän mieltä olette onko vähän alakanttiin mitoitettu?
Meidän pumppu on mitoitettu sen mukaan, että se varmasti riittää myös siinä vaiheessa kun yläkerta joskus mahdollisesti valmistuu. Neliöitä on siinä vaiheessa 180-190m2.
Meillekin sanottiin, että ehkä 6kW voisi riittää, mutta valitsin kuitenkin tuon 8kW. Maapiiriksi ehdoteltiin 1x400m tai 2x250m, laitoin kuitenkin 2x300m.
Kyllä tuo 6kW pumppu varmaan teillä riittäisi aika kovillekin pakkasille...mutta mun arvauksen mukaan se saattaa -30 asteen pakkasella kaivata takkaa tai vastuksia kaveriksi.
-
Jos 6kW pumppu olisi ok lämmitystä ajatellen, kannattaa ottaa huomioon se että 6kw pumpun LKV tuotto on heikompi kuin 8kw mallin. sami 68 osannee.. ottaa tähän kantaa, joskus muistelen hänen kirjoitaneen tästä.
-
Tosiaan 6kW on eläkeläisten pumppu 100m2 taloon tai jos on jokin muu lämmitysmuoto rinnalla niin käy se silloin normaalitalouteenkin. Syy on yksinkertaisesti tehottomuus käyttöveden lämpötiloissa.
Jos maalämmön laittaa niin ei se tuosta 8kW hieman korkeammasta hinnasta saa jäädä kiinni.
-
My fifty cents…
Nämä ovat vähän tapauskohtaisia asioita. Meillä 2 aikuista ja 2 pientä lasta ja ei ongelmia käyttöveden riittävyyden kanssa 160l kaksoisvaippavaraajan kanssa. Vettä kuluu n. 11 m3/kk mutta lämpimän veden osuudesta ei tietoa. Kohteessa kuutioita 720 m3, joista lämmitettäviä 550 m3 (lämpöharkoista tehty rakennus). Lämpö on riittänyt ilman sähkövastusta ja takkaa -25 asteen huippupiikeissä (ks. kuukauden keskilämpötila -13 ja mlp käyntisuhde ollut n. 73%). Ja pumppuna siis nimellisteholtaan 6 kW mlp.
Jep, onhan 6 kW pumpun käyttöveden tuotto jonkin verran heikompi. Jos lämminvesivaraaja ajetaan 10 asteen erotuksella vaikkapa 40 - 50 asetuksissa niin tuo 160l pytty kestää lämmetä about seuraavasti:
6 kW mlp (5kW) -> 19 min (22min)
8 kW mlp (7kW) -> 14 min (16min)
Vanhemmissa kaksoisvaippavaraajissa joissa lämmitetään 45l ulkovaippaa, niin kaikki lämpö ei ehdi siirtyä yhden latauskerran aikana 160l sisäsäiliöön eli tarvitaan ainakin kaksi rykäystä (täten yhden latausjakson lämmitysaika ei ole tuo 19 tai 14 min) ja niiden välissä lämmitetään rakennusta mikäli lämmöntarvetta.
Tuskinpa normaalin rakennuksen lämpötila nyt tuossa 5-6 minuutin erossa kovinkaan paljon ehtii laskea. Jos suuren käyttöveden tarpeen takia rakennuksen lämpötila alkaisi oikeasti vajota, niin tuskinpa tilannetta pelastaisi vaihtoventtiili-mlp:ssa 6 kW vaihto 8 kW mlp:ksi. Ja kun mennään suurempiin pumppuihin niin kaksoisvaipparakenne alkaa tuottamaan enemmän pätkäkäyntiä käyttövesi-moodissa näissä integroiduissa pikkuvaraaja -malleissa "pikalatauksen" ansiosta (ellei lämpötilaeroa kasvateta joka taas huonontaa hyötysuhdetta jos yläpään eroa joudutaan kasvattamaan).
Tässä uudemmassa 1245 mallissa, jossa kuparikierukan kautta siirretään lämpö säiliöön, niin enpä osaa sanoa, siirtyykö lämpö yhdellä latauksella "lennossa" joka täten muuttaisi vähän asetelmia. Kuparikierukkaa saa pytyssä olla jotta näin tapahtuisi koska lämpötilaero säiliön veden ja kuparikierukassa virtaavan lämmitysveden välillä ei ole vaihtoventtiilipumpussa suuri (sehän ei ole mikään kuumakaasukierukka). Toisaalta kupari johtaa lämpöä huomattavasti paremmin kuin tuon vanhan kaksoisvaippavaraajan materiaali.
Mutta eipä siinä, tuskin noiden 6 ja 8 kW pumppujen hinnoissa niin suurta eroa nykyään ole jotta sillä olisi oikeasti merkitystä valintaan.
Tässäpä vain yksi näkökulma asian ympärille.
-
Kaksoisvaippa on puolta hitaampi ainakin Thermiassa.
-
Kiitoksia kommenteista...
Mutta edelleenkin tämän aiheen alkuperäiseen kysymykseeni en ole saanut yhtään kommenttia... Missä kaikki F1245:n omistajat??? ::)
-
Tosiaan 6kW on eläkeläisten pumppu 100m2 taloon tai jos on jokin muu lämmitysmuoto rinnalla niin käy se silloin normaalitalouteenkin. Syy on yksinkertaisesti tehottomuus käyttöveden lämpötiloissa.
Jos maalämmön laittaa niin ei se tuosta 8kW hieman korkeammasta hinnasta saa jäädä kiinni.
Oman käsitykseni mukaan tuolla uudella 1245 6kW pitäisi kyllä valmistua lämmintä käyttövettä nopeammin ja paremmalla hyötysuhteella kuin monilla isommilla manttelivaraajapumppuilla. Niitäkin on käsittääkseni myyty aika paljon ja useimmat lienee olleet tyytyväisiä veden riittävyyteen.
Mutta siinä olet oikeassa, että parin sadan euron säästö tuossa kohtaa on hieman kyseenalaista. Se parin sadan euron lisäsijoitus tarjoaa kummasti mielen rauhaa kovilla pakkasilla, kun tietää että pumpussa varmasti potku riittää. (Ellei alkuperäiset mitoituslaskelmat ole sitten ihan metsässä)
Trally:
1245 omistajat ovat ilmeisesti selvinneet tähän asti selvinneet ilman ongelmia, kun ei ole palstalla näkynyt tai sitten asennusliikkeen palvelu pelaa moitteetta.
Tai sitten rakennustyömaalla pitää niin kiirettä, että palstalle ei ehditä...
-
Tässä uusi palstalainen taas kyselee ...
Elikkä me ollaan vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön ja monista eri tarjouksista ollaan päätymässä F1245 pumppuun. Mutta se mitoitus vaan vieläkin mietityttää.
Tuossa yllä oli puhetta, että kannattaisi mieluummin ottaa "varman päälle" 8kW sen 6kW sijasta, varsinkin kun hintaero on niin pieni. Itsekin olisin mieluummin ottamassa sen isomman (se ei todellakaan ole muutamasta satasesta kiinni), mutta joka paikasta on sanottu että se 6kW on varmasti riittävä. Näin aina vaikka kuinka olen yrittänyt ehdottaa, että mitä jos laitettaisiin se 8kW versio.
Voisiko joku vääntää rautalangasta, miksi se 8kW sopisi huonommin meille kuin 6kW? Maalaisjärjellä ajattelisi, että on parempi hieman ylimitoittaa kuin alimitoittaa, eikös vaan?
En niinkään epäile, etteikö talo pysy lämpöisenä (osateho on ihan ok) mutta lähinnä huolestuttaa lämmin käyttövesi. Ilmeisesti isompi pumppu myös tuottaa nopeammin lämmintä vettä? Vai onko ratkaisu tähän sitten ylimääräinen varaaja?
Soitin myös Nibelle ja kysyin sieltä ja vastaus oli sama. 6kW riittää ja lisäksi mainitsivat, että ylimitoitus voi aiheuttaa pätkäkäyntiä. Siinä on toinen asia joka minulle pitäisi vääntää rautalangasta. Mitä se oikein käytännössä on?
Onko myös niin, että ylimitoitetun (~täysteho) hyötysuhde on huonompi kuin "alimitoitetun" (~osateho)?
Toivottavasti joku jaksoi lukea tänne asti ...
Sitten vähän tietoja, että pystytte vastaamaan:
- tiiliverhoiltu 1-kerroksinen talo, 117m2, vm. -98
- lattialämmitys
- öljynkulutus n. 2500 litraa / vuosi, vettä menee 170m3 / vuosi
- 2 aikuista + 2 teiniä
- porakaivo on mitoitettu 140 metriä, kallio lähellä maan pintaa
- ehdotettu MLP on F1245/6kW (myös kaksi Thermian myyjää ehdotti vastaavaa kokoa)
-
Tähän vois omalta osalta kommentoija seuraavaa:
Omaan laitoin öljyn-MLP:ksi vuonna 2008.
ENNEN:
Talo vm1990; lämmintä 200m2/500m3; patterilämmitys 80%+lattialämmitys 20%; max menovesi inan alle 50C; tiili pinta; villat 175mm seinissä; jotain 370mm katolla; MUH Ilmava ilmanvaihto 40% vuosihyötysuhteella (alkuperäinen); öjyä kului 2400L/vuosi; vettä 170m3/vuosi (20v ka.); käyttäsähköä 8000kwh/vuosi; sauna puilla+takka puilla ;) puita 6-8m3 /vuosi;...
NYT: 7/2008-2010
Talo sama; IV sama; 8.5kw pumppu; ED alle 60% >> 6kw riittäis mullekin; vuosi 2009 kaikki sähkö 14000kw >> 6000kwh/MLP+ILP; sauna+takka sama; ILP tuli kans v2007 1000kwh/vuosi;
Tommosta vertailupohjaa...
-
Kiitokset vastauksesta.
Eli teillä on selvästi isompi talo mutta kulutukset kuitenkin on aika samaa luokkaa.
Onko teillä aina lämmin vesi riittänyt suihkussa ja onko mitään pätkäkäynti tms. ongelmia ollut? Tosin teillähän on kokoluokkaa suurempi MLP eli suoraa vertailua ei varmaan voida tehdä.
-
Kiitokset vastauksesta.
Eli teillä on selvästi isompi talo mutta kulutukset kuitenkin on aika samaa luokkaa.
Onko teillä aina lämmin vesi riittänyt suihkussa ja onko mitään pätkäkäynti tms. ongelmia ollut? Tosin teillähän on kokoluokkaa suurempi MLP eli suoraa vertailua ei varmaan voida tehdä.
Nuo oli tuommosia yleisiä peilaus arvoja sulle tästä mun kohteesta ja unohtui mainita että minulla ei ole F1245 (sehän on joku uusi juttu) eikä nibe ollenkaan...vaan varaajaton scroll-pumppu+erillinen 700L varaaja jossa käyttövesikierukat. Ei pätkä käy, tänään startteja 10kpl, kylmällä oli n.15-20kpl, min3kpl max28kpl. Vesi on riittänyt...
Joo noita kulutuslukemia minäkin hiukan imehtelin...?
-
Jos lattialämmitys on tarkoitus tehdä ilman varaajaa ns hullunkierto systeemilla niin pienempitehoinen lämpöpumppu on säätöjen puolesta ehkä vakaampi,varsinkin lauhempien kelien aikaan.
Käyttövesipuolelle 6 kw:n teho riittää varmasti,jatkuvasti päällä olevissa sähkövastusvaraajissa teho on 3 kw:n luokkaa ja sekin riittää
-
Tilavuutta on yleensä 300L. Kuinka kauan kestää latautua uudelleen tuolla 3kW:lla? Aika helv kauan. Kyllähän se sen lämpimänä pitää.
Tuo 6kW teho on siis alle 5kW. Thermia ilmoitaa 4,7kW. Tällä pumpulla ollaan osatehomitotuksella lähes aina eli siihen ok ratkaisu. Itse ainakin suosittelen lähes täystehoa mitoitukseen. Paljon huolettomampi ratkaisu. Jos varsinkin myös kaivo on osatehoinen voi tulla ongelmia.
2,5tL öljyä vaatii 8kW pumpun jotta ollaan lähelläkään täystehoa.
-
Jos lattialämpö, olisi hyvä tietää onko kipparikalle vai betonimöykky.
Betoniin kun voi(/joutuu) ajaa tehoa isommallakin teholla ilman, että huonelämpö heilahtaa yhtään (meillä MLP:n ON/OFF:stä johtuva heilunta max 0.1C, vaikka "melkein täysteho".
P1 ja P2 (hullunkierto) ilman valivaraajaa....
Isompi tekee veden tehojen suhteessa nopeammin, joten betoni-laatalla suositan isompaa (samalla rahalla).
-
Betonilaatta on.
Eli yleinen mielipide tuntuu olevan, että se 8kW olisi parempi tai ei siitä ainakaan haittaa olisi ...
Ette siis usko, että pätkäkäynnistä tulee ongelmaa? Jos sellaista sattuisi esiintymään 8kW pumpulla, auttaako siihen jos lisää jälkikäteen välivaraajan? Tilan puolesta ulkoinen varaaja ei ole onglema.
Edelleen ihmettelen miksi myyjillä on niin kova hinku myydä sitä pienempää, vaikka asiakas haluaisi ostaa vähän isomman ja kalliimman.
-
Sitten vähän tietoja, että pystytte vastaamaan:
- tiiliverhoiltu 1-kerroksinen talo, 117m2, vm. -98
- lattialämmitys
- öljynkulutus n. 2500 litraa / vuosi, vettä menee 170m3 / vuosi
- 2 aikuista + 2 teiniä
- porakaivo on mitoitettu 140 metriä, kallio lähellä maan pintaa
- ehdotettu MLP on F1245/6kW (myös kaksi Thermian myyjää ehdotti vastaavaa kokoa)
Aika kova öljyn kulutus tuon kokoiselle ja ikäiselle talolle.
Itse tiedän pari 120m2 70-luvun patteritaloa, jotka sijaitsevat täällä pohjanmaalla ja niissä Niben 1217 8kW on riittänyt tänä talvenakin niin, että vastuksia ei ole tarkettu.
Meidän 108m2 vm 2009 talossa (b/c-energialuokka) olisi riittänyt noin 4-5kw tänä talvenakin. Tammikuussa keskimääräinen tehon tarve 3.432kW.
Mikä sitten on pätkäkäyntiä.... Meillä pumppu on ainakin ihan reilusti ylimitoitettu nykyisiin neliöihin. Käyntiaikoja en ole kellotellut, mutta käynnistyksiä on vuoden aikana kertynyt keskimäärin 14 kpl vuorokaudessa. Tuo ei mielestäni ole paljon verrattuna esim. joihinkin tulistuspumppuihin.
-
Jos lattialämmitys on tarkoitus tehdä ilman varaajaa ns hullunkierto systeemilla niin pienempitehoinen lämpöpumppu on säätöjen puolesta ehkä vakaampi,varsinkin lauhempien kelien aikaan.
Käyttövesipuolelle 6 kw:n teho riittää varmasti,jatkuvasti päällä olevissa sähkövastusvaraajissa teho on 3 kw:n luokkaa ja sekin riittää
Sähkövaraajaan suoraan vertaaminen ei ole sama asia kuin mlp KV teko. Sähkövaraajassa vesi pidetään vähintään ~60-65 asteisena (riippuu term. asetuksesta.). mpl KV vesi korkeimmillaan latauksen jälkeen ~53 (Vaihtovent) ja siitä sitten laskee kun otetaan kuumaa termostaatti hanalle.
-
Joo, tiedän että kulutus on ollut aika suurta. Voi olla, että se 2500 litran arvio on vähän yläkanttiin mutta reilu 2000 litraa kuitenkin vuodessa.
Eiköhän siihen ole syynä se, että miellä vaan niin tykätään lämpimästä ja varsinkin sitä lämmintä käyttövettä on mennyt.
Mutta näin ollen myös tämä kulutus puoltaa suuremman MLP:n valintaa, vai kuinka? Ei pidä varmaan miettiä niinkään neliöitä vaan enemmänkin sitä kulutusta.
-
öljynkulutus n. 2500 litraa / vuosi, vettä menee 170m3 / vuosi
- 2 aikuista + 2 teiniä
Aika kova öljyn kulutus tuon kokoiselle ja ikäiselle talolle
Talossahan asuu kaksi teiniä ::)
ATS
-
Betonilaatta on.
Eli yleinen mielipide tuntuu olevan, että se 8kW olisi parempi tai ei siitä ainakaan haittaa olisi ...
Ette siis usko, että pätkäkäynnistä tulee ongelmaa? Jos sellaista sattuisi esiintymään 8kW pumpulla, auttaako siihen jos lisää jälkikäteen välivaraajan? Tilan puolesta ulkoinen varaaja ei ole onglema.
Edelleen ihmettelen miksi myyjillä on niin kova hinku myydä sitä pienempää, vaikka asiakas haluaisi ostaa vähän isomman ja kalliimman.
Meillä 3.5asteen erolla kesällä 40min käyntiaika ja siitä sitten piteneen syksyn pimetessä. Meillä siis vain yksi piiri - jos tulee KPH "mukavuuslämpö" erillisenä, puskurointi varmaan tarpeen betonillakin.
Jos kerran tilaa on, pyydä valmiiksi kytkentä-pisteet (venttiileillä) puskuria varten, niin voit sitten vaikka itse lisätä (ja täyttää/ilmata LL-piiri). Varaajaksi tarpeen tullen sitten vaikka käytöstä joltain käytöstä poistuva LKV-varaaja, kun sellainen eteen sattuu....
-
No niin, päätös on sitten tehty ja päädyin siihen isompaan F1245-8kW pumppuun.
MLP:n toimittaja oli ihan samaa mieltä valinnasta eli se onkin ilmeisesti maahantuoja, joka haluaa "alimitoittaa" näitä systeemejä. Saadaan tarjous paremman näköiseksi ...
En tosin oikein ymmärrä sitä logiikkaa. Kyse on muutamista satasista ja mainehan siinä niiltä menee jos laitteen teho ei riitäkään.
Kyllä vaan helpotti kun sai päätöksen tehtyä :)
Kiitokset myös kaikille palstalle kirjoittaneille.
-
Onnittelut oivasta valinnasta !
Menneen kunnon talven kokemuksena suosittelen, että teet vähintään 160 m:n lämpökaivon, (8*20). Silloin ei ole huolta lämmön riittävyydestä jatkossakaan,
ei edes kovina (kylminä) talvina. Itse oli kovin tyytyväinen tähän talveen: sai todella testata laitteiston mitoitusta ja toimintaa. Hyvin riitti ja jäi vielä varaakin.
Minulla on suurinpiirtein samankokoinen talo. Erona vain on, että meillä lämmönjako tapahtuu pattereilla.
Jouduin laittamaan UKV200-varaajan jälkeen päin katkokäynnin takia. Nyt laitteisto toimii OK.
Tiedustele myyjältä tarvitseeko F1245 UKV-varaajaa kun on lattialämmitys? Mikäli pelkoa on, UKV:lla se hoituu.
-
Kiitokset!
Tarkoitus on ollut tehdä 140 metrinen kaivo mutta olen kyllä miettinyt pyytää vielä 10 metriä lisää.
Myyjän kanssa oli puhetta myös varaajasta ja sovittiin, että sellainen laitetaan jälkikäteen jos tarvetta on. Todennäköisesti ei tarvita ...
Suunnilleen parin viikon päästä pitäis kaiken olla asennettuna.
-
Minulla on myös Nibe F1245/10 varastossa odottamassa että routa sulaa ja pääsen kaivamaan 600 metriä putkea maahan.Käyttö ja asennusohjetta lueskelin niin vähän hirvittää osaako edes käytää,on muuten paljon tekstiä?
-
Minkä verran Nibe on käyttänyt vastusta veden lämmittämiseen (F1245 ja vastaavat "jääkaappi mallit")? Tietysti vaikuttaa mitoitus, säädöt ja asetukset, mutta lähinnä haen sitä suhdetta montako % on noin ollut vastuksen osuus... ::)
-
Kohta kuusi vuotta pumpulla lasissa, eikä lainkaan sähkövastusta veteen, eikä talon lämmitykseen. Mitoitus on ilmeisesti onnistunut.
-Santeri-
-
Minkä verran Nibe on käyttänyt vastusta veden lämmittämiseen (F1245 ja vastaavat "jääkaappi mallit")? Tietysti vaikuttaa mitoitus, säädöt ja asetukset, mutta lähinnä haen sitä suhdetta montako % on noin ollut vastuksen osuus... ::)
Meillä on vastuksen käyttö estetty, eli pumppu ei käytä vastusta milloinkaan mihinkään.
-
Meillä on vastuksen käyttö estetty, eli pumppu ei käytä vastusta milloinkaan mihinkään.
Mites hoidat legionella-tappajaiset?
-
Meillä on vastuksen käyttö estetty, eli pumppu ei käytä vastusta milloinkaan mihinkään.
Mites hoidat legionella-tappajaiset?
Meillä ei tapeta legionellaa.
-
Ilmeisesti tossa F1245:ssa saa ohjelmoitua, että kuumentaa vaikka kerran kuussa veden... :)
-
Ilmeisesti tossa F1245:ssa saa ohjelmoitua, että kuumentaa vaikka kerran kuussa veden... :)
Samanlainen ominaisuus taitaa löytyä kaikista maalämpöpumpuista.
-
Ei löydy kaikista käyttäjän määriteltävissä olevaa.
-
Haa, nyt on maalämpöpumppuvalinta kohdistunut Niben 1145 8kW + vpb200 + ukv100 pakettiin, ja muutama pähkinä vielä olisi ennenkuin asennuksen aika koittaa:
Talo on hirsitalo 120m2, ja kellarissa lisäksi tekninen tila ja kylppäri, tekninen tila on öljylämmönaikaan pysynyt riittävän lämpimänä eristämättömillä putkilla, ja aikomus olisi näin myös jatkossa, toki kattilan hukkalämpö jää pelistä pois. Kylppärissä sen sijaan on patteri, jonka olisi kiva olla lämmin myös kesäisin, ja kysymys kuuluukin, miten tämä hoidetaan?
Onko laitettava kaksi lämmityspiiriä (shuntti ECS 40), tuleeko kylppäriin sitten myös huoneanturi? Kylppäri olisi toisen piirin ainoa patteri, jos ei yläpuolista vessaa ottaisi samaan piiriin (vaatii purku- & putkitöitä jonkin verran). Vai olisko järkevää kytkeä jotenkin niin, että systeemiin tulisi kesäsulku, ja muu talo jäisi kesällä kokonaan ilman kiertoa?
Miten puskurivaraaja kannattaa kytkeä?
Kaivon aktiivisyvyys on laskelmissa 138 metriä, poraussyvyys 150m, maata ei ole kuin max 3 metriä ennen kalliota. Ei varmaan ole mitenkään ylimitoitettu ainakaan? Öljynkulutus viimeiseltä 12 kuukaudelta on n 3000l, hyötysuhde on varmasti todella heikko (puukattila vm -69, viscomin poltin 80-luvulta, ei käyttöveden säätöventtiiliä, kolmitieshuntti jumissa jne..) Tämä kaivo oli kuitenkin kaikista tarjotuista järjestelmistä syvin, joten sikäli uskon olevani turvallisella puolella.
Kaivon painehalkaisua olen joka urakoitsijalle ehdottanut, kaikki suhtautuvat siihen ylimalkaisesti tyyliin 'nääh, se on ihan turha'. Tätä palstaa lukiessa tuntuu, että se on yksi tärkeimmistä asioista, joka urakkaa sovittaessa pitää sisällyttää poraukseen. Miten on? Onko siitä halkaisusta jotain haittaa (tulviminen)? Onko noin syvä kaivo usein kuiva, ja kärsiikö hyötysuhde merkittävästi kaivosta, jossa vesi ei vaihdu. Mitä se halkaisu oikeasti porarille maksaa?
Nibe 1145 on siis 1245 ilman käyttövesivaraajaa, joten varmaan tähän samaan ketjuun jutustelut tästäkin?
-
Kaivon aktiivisyvyys on laskelmissa 138 metriä, poraussyvyys 150m, maata ei ole kuin max 3 metriä ennen kalliota. Ei varmaan ole mitenkään ylimitoitettu ainakaan? Öljynkulutus viimeiseltä 12 kuukaudelta on n 3000l, hyötysuhde on varmasti todella heikko (puukattila vm -69, viscomin poltin 80-luvulta, ei käyttöveden säätöventtiiliä, kolmitieshuntti jumissa jne..) Tämä kaivo oli kuitenkin kaikista tarjotuista järjestelmistä syvin, joten sikäli uskon olevani turvallisella puolella.
Öljyn kulutus 3000 litraa /vuosi tarkoittaa n.10 kW tehoista lämmityslaitetta.
Jos valitaan pienempitehoinen pumppu, tarvitaan kovimmilla pakkasilla aputehoa jostain muusta, kuin pumpusta. Ihan huippupakkasilla 10 kW:kin voi olla rajoillaan. Viime talvi oli kova. Toivottavasti jatkossa on leudompia.
Pumpun sähkövastus auttaa ja takka on hyvä apu, kunhan viitsii vain puita poltella.
Kaivon 140 metrin aktiivisyvyys pitäisi riittää Varsinaissuomessa. Painehalkaisuun en ota kantaa.
...
Patteriverkko on aina kysymysmerkki. Kovilla pakkasilla pattereille yleensä tarvitaan yli 50 asteista menovettä. Silloinkin pumppu toimii huonontuneelle hyötysuhteella. Lämpöpumpulla ei saa juurikaan yli 55 asteista kiertovettä pattereille.
Täällä usein ehdotetaan pattereiden suurentamista. Se on hyvä keino hoitaa menoveden lämpötilaa alemmaksi.
Vaihtoventtiilikoneilla on aika paljon askartelua rakentaa siitä hyvä systeemi patteriverkostoiseen taloon.
Aina vetoan siihen, kuinka paljon helpompaa se on tulistuspumpulla. Muutamat alkavat jo jopa tympääntyä huomautteluihini.
Terveisiä heillekin
Tomppeli
-
"Aina vetoan siihen, kuinka paljon helpompaa se on tulistuspumpulla. Muutamat alkavat jo jopa tympääntyä huomautteluihini."
Putkimieshän tuon työn tekee, jotta ei se ostajan kannalta ole sen helpompaa tai vaikeampaa. Nimi kauppapaperiin ja kun työ valmis rahaa putkimiehen tilille. Olipa pumppu tulistin- tai vaihtoventtiilimallia. :)
Käsittääkseni se ainoa ylimääräinen vaikeus putkimiehelle on kytkeä siihen vaihtoventtiilipumpun lämmönjakopiiriin se puskurivaraaja, mikäli ilmenee tarvetta. Vai onko vielä jotain muutakin vaikeaa mitä joutuu tekemään vain vaihtoventtiilikoneen kanssa?
Ihan vain uteliasuuttani kyselen, kun en ole koskaan yhtään pumppua asentanut...
-
Öljyn kulutus 3000 litraa /vuosi tarkoittaa n.10 kW tehoista lämmityslaitetta.
Jos valitaan pienempitehoinen pumppu, tarvitaan kovimmilla pakkasilla aputehoa jostain muusta, kuin pumpusta. Ihan huippupakkasilla 10 kW:kin voi olla rajoillaan. Viime talvi oli kova. Toivottavasti jatkossa on leudompia.
Pumpun sähkövastus auttaa ja takka on hyvä apu, kunhan viitsii vain puita poltella.
Kaivon 140 metrin aktiivisyvyys pitäisi riittää Varsinaissuomessa. Painehalkaisuun en ota kantaa.
...
Patteriverkko on aina kysymysmerkki. Kovilla pakkasilla pattereille yleensä tarvitaan yli 50 asteista menovettä. Silloinkin pumppu toimii huonontuneelle hyötysuhteella. Lämpöpumpulla ei saa juurikaan yli 55 asteista kiertovettä pattereille.
Täällä usein ehdotetaan pattereiden suurentamista. Se on hyvä keino hoitaa menoveden lämpötilaa alemmaksi.
Vaihtoventtiilikoneilla on aika paljon askartelua rakentaa siitä hyvä systeemi patteriverkostoiseen taloon.
Aina vetoan siihen, kuinka paljon helpompaa se on tulistuspumpulla. Muutamat alkavat jo jopa tympääntyä huomautteluihini.
Terveisiä heillekin
Tomppeli
Jees, tulistuspumppu on yli budjettini, ei mahda mitään, mutta eiköhän urakoitsija tuon Nibenkin paikalleen askartele. Patterini ovat kaikki kaksi- tai kolme-lehtisiä, ja lämpö riitti koko talven kun kattilavesi oli 60 astetta, 50-kympilläkin testasin ja tupa pysyi hyvin lämpöisenä -10 pakkasilla. Takkoja on 3kpl, käytössäkin joku päivittäin.
Eräs toinen ruotsalainen pumppumerkki, joka ei ollut Thermia, tarjosi kohdekäynnin jälkeen 6kW pumppua, joten hiukan alkaa alalla toimivien ammattitaito epäilyttää, jos 8:kin on liian pieni. Tosiaan uskon (ja toivon) että keskiarvoöljynkulutus on noin 2500l, hyvillä laitteilla sen allekin.
Tuosta kylppärin ratkaisusta haluaisin mielipiteitä, ennenkuin tämä menee Ruotsi-Suomi-maaotteluksi.
-
"Aina vetoan siihen, kuinka paljon helpompaa se on tulistuspumpulla. Muutamat alkavat jo jopa tympääntyä huomautteluihini."
Putkimieshän tuon työn tekee, jotta ei se ostajan kannalta ole sen helpompaa tai vaikeampaa. Nimi kauppapaperiin ja kun työ valmis rahaa putkimiehen tilille. Olipa pumppu tulistin- tai vaihtoventtiilimallia. :)
Käsittääkseni se ainoa ylimääräinen vaikeus putkimiehelle on kytkeä siihen vaihtoventtiilipumpun lämmönjakopiiriin se puskurivaraaja, mikäli ilmenee tarvetta. Vai onko vielä jotain muutakin vaikeaa mitä joutuu tekemään vain vaihtoventtiilikoneen kanssa?
Ihan vain uteliasuuttani kyselen, kun en ole koskaan yhtään pumppua asentanut...
”Raksaaja” :lla on hyviä kommentteja.
...
Putkimieshän ne todellakin tekee..
- Vaihtoventtiilikone patteriverkostossa kaipaa sitä "hullunkierto" -systeemiä puskurivajan lisäksi. Siitäkin tulee vähän lisää askartelua ja yksi pumppu lisää.
- Ja vielä sellainenkin asia, että kun vaihtoventtiilikone tekee lämmintä käyttövettä, ei se silloin pysty tekemään kiertovettä pattereille. Silloin ollaan puskurivaraajan ja sen hullunkierron varassa. Tuona aikana patteriverkkoon ei tuoda uutta lämpöä, vaan kierron lämpötila laskee hiukan, enemmän tai vähemmän varaajan koosta riippuen.
Jotta saisimme patteriverkostoon vaihtoventtiilisysteemillä saman lämpötehon, kuin jatkuvasti lämpöä patteriverkkoon syöttävällä tulistuspumpulla, on lämmitystään katkovan vaihtoventtiilikoneen syötettävä hiukan kuumempaa vettä patterikiertoon.
Kovimmilla pakkasilla tulee vaihtoventtiilipumpun voimille katto vastaan hiukan aikaisemmin, kuin tulistuspumpulla, joka ei katko lainkaan patteriverkon lämmittämistä.
Tämä haitta näkyy lähinnä silloin, kun kuumaa käyttövettä kulutetaan paljon.
Tulistuspumpun harminahan on se vähän korkeampi hinta.
Patteriverkkoon tulistuspumppu on kyllä hyvä.
Tulistuspumppu on myöskin hyvä maatalouksissa, joissa tarvitaan paljon lämmintä käyttövettä. Saadaan kuumempaa käyttövettä ilman sähkövastuksia ja vesi riittää paremmin.
Vaihtoventtiilikone on hyvä betoniin varaavassa lattialämmityksessä.
-
Tuosta lämpötilan tippumisesta käyttöveden tekemisen aikana.
Jos talo on edes kohtuudella eristetty ja tilkitty niin ihan lyhyessä ajassa ei pitäisi lämpötilan tippua kovin radikaalisti. Meidän edellisen asunto oli 1890 rakennettu hirsitalo n.120m2, kulutus oli 2 hengellä 35000-40000kWh vuodessa. Tuossa talossakaan ei kovilla pakkasilla tunnin lämmityskatkos pudottanut lämpötilaa kuin 1-3 astetta. (Kiuas päälle, sähköpatterit pois. Aika harvoin tarvitsee varmaan tehdä käyttövettä tunnin ajan yhtä soittoa....
-
kaivo on tehty pihalle ja pumpun valintakin on selvä, nibe 1145-10, taloon.com:sta saa ko. pumpun rahteineen 5% määräalennuksen kera noin 5200€, siihen kaveriksi sitten jahka tulee kauppaan VPB-300 varaaja, messuilla kyselin nibe kaverilta milloin se tulee suomeen saataville ja kuulemma tässä kesällä (ruotsissa sitä saa kuparisena tälläkin hetkellä 16000 ruotsin valuuttaa eli noin 1600€). VPB-200 on mielestäni hieman pieni, sama ostaa sitten 1245-10 jossa varaaja mukana, taloon.com:sta pikkusen rapiat 5900€ eli halvemmaksihan se tietysti tulisi kuin tuo 1145 erillisellä varaajalla.
Asennus sitten niin pitkälti itse kuin suinkin, loput teettää putkarilla...
-
Meille tulee F1245-12. Asennus on tosin vasta syksymmällä, kun saadaan lattiavalu tehtyä (uudiskohde). Asuinpinta-ala on n. 170m2, mutta pumpulle jätetty optio myöhemmin tulevalle autotallille, ja mahdollisesti koko yläkerran lämpimäksi tekemiselle. Siksi mitoitus on noin reilu.
Kaivo (210m) käyty poraamassa tontille pariviikkoa sitten. Innolla odotan syksyä, että saataisiin pumppu "tulille".
-
Tänne tulossa 1245 8kW ja 170m reikä porattu valmiiksi uudiskohteelle. Energialuokka A ja 2010 rak.määräyksillä. 162m2 + 35m2 puolilämmintä. Vesi lämpiää lattiassa molemmissa. Valloxin Digi2 SE MLV maaviilennyksellä tulee pumpun kanssa tekniseen tilaan. Saas nähdä koska pumppu tulee, kerrotiin sitten lisää kokemuksia.
-
Haa!
1145 8kW+vpb200+ukv100, 150am reikää on nyt asenneltu ja käytönopastus pidetty. Ei ongelmia toistaiseksi.
Tuo edellä esittämäni kylppärikysymys ratkaistiin erillisillä kesäsuluilla, saas nähdä miten toimii, vielä ei ole kylppärissä patteria joten ei tiedä.
Se on sanottava urakoitsijan eduksi, että aikataulu piti todella hienosti, vähän liiankin hienosti: Porarit soittivat presiis asennusviikon maanantaina tontilta, kun olin autoa katsastamassa, että "mihis porataan?" ja kollektoriasentaja samoin tuli paikalle heti kun mestaa oli. Pumppuasennus alkoi heti sovitun viikon maanantaina (tästä sentään tuli juhannussunnuntaina ennakkosoitto) ja porukka oli valmis ja pumppu tulilla keskiviikkona. Työnjäljessä ei moittimista, ja pannuhuoneessa on selvästi siistimpää kuin ennen asennusta, putki&sähköasennukset on tehty puoliamatöörin mielestä fiksusti, sulut, mutataskut yms merkattu ja ilmanpoistajat asennettu.
Käyttövesi on säästö-tilassa (ei ole suihkua vielä), ja 2-3 kertaa päivässä pumppu käynnistyy tekemään kuumaa vettä. Lämpöäkin testailin ja tuntui patterit lämpenevän.
Raportoin tänne jos onkelmia alkaa tulla.
-
Moros,
Täälllä vaihdettiin pari viikkoa sitten sähkökattila nibe 1145-10 ja VPB-300:seen, ja positiiviset on kommentit, ainakin toistaiseksi on lämpöä piisannut ja sähkönkulutus on laskenut syyskuun osalta todella mukavasti (kolmen edellisen syyskuun keskiarvokulutukseen verrattuna noin 30%) vaikka pumppu ei ole ollutkaan kuin vajaa kaksi viikkoa siis käytössä.
Saas nähdä miten kaivosta tulee lämpöä ja pumpussa riittää potkua sitten paukkupakkasilla, mutta laite itsessään vaikuttaa ihan asialliselta, Tosin hieman tehokkaampi kiertovesipumppu siinä saisi olla, pieni riski olemassa että joudin lisäämään ulkoisen kiertovesipumpun lämmityspiiriin.
-
Hei.
Nyt on F1245/10 ollut käytössä kaksi kuukautta.Maapiiri 2*300 m.
Käynnistyskertoja on 2170 ja tunteja 150 -(ilman varaaja.)
Ihmeen lyhytä on käyntijaksot. Asteminuutit nostettu 60- 100:aan Maapiirin nesteen lämpö on tänäaikana pudonnut 12 asteesta 6:teen asteeseen.Jos tällaista vauhtia alenee niin eikö kohta olla pakkasen puolella.Näin lyhyellä kokemuksella olen tyytyväinen laitteeseen.
Pari kysymystä ?Tulisiko huoneanturi aktivoida vai antaa ulkoanturin säätää lämpö.Mikä on sähkön kulutus ko.kompressorilla.
Kiitos.
-
Moro,
1145-10 mulla, huoneanturin kytkin vain näyttämään lämpötilaa, en ohjaamaan, ohjaukseen käytän siis ainoastaan ulkolämpötilaa.
Niben asentajan oppaassa (joka löytyy niben tuotesivuilta) on kerrottu noita sähkötehoja, 10kw pumpulla taisi olla luokkaa 2,3kw.
Käynnistyksiä tulee semmoset 18 kpl/vrk ja juuri ottamani login perusteella kompura käy rapiat 20 minuuttia per sykli, ja sitten huilaa semmoset 75 minsaa (ulkona +6 astetta).
Nibe UK sivuilla oli FAQ:ssa noista käynnistyksistä sanottu että yleensä vaihtelee 4000-16000 per vuosi. Mulla tulis tätä vauhtia 6500 starttia per vuosi mutta jahka ilmat kylmenee niin käyntiajat pitenee ja starttejen määrä vähenee, keväällä taas päinvastoin.
-
Itsellä F1245-8kW kone. Pääsiäisestä tähän päivään pumpun syötössä olevan energiamittarin sähkönkulutuslukema on n. 1300kWh.
Mitään säätöjä en ole kauheasti rukannut. Lämpökäyrät ovat muistaakseni 3+1 ja 3-1... Pesutiloissa oma piiri, jossa kiertää lämpimämpi vesi. Uudisrakennus kyseessä.
Toi asteminuutti homma menee itseltä vähän yli hilseen. Voisiko joku ystävällisesti selittää siitä tarkemmin, jotta voisin mennä sitä hieman muuttelemaan. Tuntuu olevan pumpulla paljon pätkäkäyntiä kun käynnistyksiä on aika paljon. Olisko n. 2500 käynnistystä (sis. käyttövesi) elokuun alusta...
-
moros,
minulla on asteminuutit -120.
eli mitä pienempi (negatiivisempi) tuo asetus/lukema on niin sitä harvemmin pumppu käynnistyy mutta vastaavasti käy pidempään ennen kuin taas saavuttaa nolla asteminuutit.
Mitä pienempi tuo lukema on niin sitä todennäköisemmin tunnet talon sisälämpötilan vaihtelua (tai ainakin laattalattian lämpötilan vaihtelua).
Asteminuutti = lämpötila ero laskennallinen versus todellinen menolämpötila x aika (minutteina).
Esim. jos laskennallinen meno 30ast. ja todellinen meno 28ast niin minuutissa tulee -2 asteminuuttia (-2x1), ja 60 minuutissa -120.
Kun taas kompura käy niin tilanne esim. se että todellinen meno 36ast eli minuutissa tulee +6 asteminuuttia, ja 20 minuutissa +120.
-
Mikä sitten tämä käyttöpriorisointi-valikko on (4.9.1)?
"Tässä valitset kuinka kauan lämpöpumppu toimii kussakin tilassa, jos on kaksi tai useampia samanaikaisia tarpeita. Jos on vain yksi tarve, lämpöpumppu toimii siinä käytössä. Osoitin ilmaisee, missä jaksossa lämpöpumppu on. 0 minuuttia tarkoittaa, että tarve ei ole priorisoitu vaan aktivoidaan vasta kun ei ole mitään muuta tarvetta."
Ilmeisesti käyttöpriorisoinnilla ei ole mitään tekemistä pumpun käymispituuteen?
F1245:ssa taitaa olla tehdasasetuksena -60 asteminuuttia. Pitää varmaankin sitä sitten kasvattaa ja löytää sopiva lukema...
Kuinka kauan pumppu teillä muilla yleensä käy? Pystyykö asteminuuttilukemasta sanomaan pumpun käymisaikaa?
Tyhmiä kysymyksiä varmaan, mutta en ole jaksanut perehtyä pumpun sielun elämään kun raksaelämästä on kulunut vielä niin vähän aikaa... ;D
-
Kuinka kauan pumppu teillä muilla yleensä käy? Pystyykö asteminuuttilukemasta sanomaan pumpun käymisaikaa?
Vuoden keskiarvo..pumppu käy keskimäärin 16,15 minuuttia kerrallaan. Talvella 30 minuuttia, kesällä 5 minuutti.
Meillä käyntiajat jäävät lyhyiksi johtuen manttelivaraajasta ja ylitehoisesta pumpusta. Asteminuutit on säädetty 120 tällä hetkellä, viime talvena oli välillä 160. Käynnistyksiä kertyy vuodessa noin 4800 ja sähköä menee 3800kWh.
Karkeasti arvioituna asteminuuttiluvun kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa käymisajan sekä lepoajan lämmityskäytössä. Samanlaiseen vaikutukseen pääsee käyttöveden lämmityksessä kun kaksin kertaistaa varaajan maksimin ja minimin erotuksen.
-
Minulla myös kyseinen Nibe pumppu uudisrakennuksessa. Pumpun sielunelämä ja säädöt myös aika outoja vielä.
Ensinnäkin en vielä ole ymmärtänyt että jos laskettu menoveden lämpötila on vaikka 30 astetta ja käyttöveden 50 astetta. Niin kun nämä luvut saavutetaan niin miksi pumppu edelleen käy. Sammuuko pumppu ainoastaan silloin kun asteminuutit menee takaisin nollaan.
vai onko tuolla edellä mainitulla priorisoinnilla jotain tekemistä asian kanssa. Mulla se tehdasasetuksessa 20min käyttövesi ja 20min lämmitys
-
moros,
juu noin se menee, kompura käy kunnes asteminuutit nollassa.
itse laitoin priorisoinnin vain käyttövedelle, eli se vie aina voiton jos sattuu tilanne jossa sekä lämmitystä että käyttövettä pitäisi tehdä.
-
"itse laitoin priorisoinnin vain käyttövedelle, eli se vie aina voiton jos sattuu tilanne jossa sekä lämmitystä että käyttövettä pitäisi tehdä. "
Kun "sattuu" tilanne? Kun asteminuutit menee säädetyn rajan yli, esim -60 niin pumppu lähtee käymään. Priorisoinnin mukaan aloittaa jommasta kummasta, eihän tällöin ole kyse tarpeesta?
Jos laittaa priorisoinnista molemmat nollaan(onko edes mahdollista?) niin mitä pumppu silloin lämmittää käynnistyessään?
-
Moros,
en ole kovin syvällisesti tuohon priorisointiin perehtynyt mutta minun tapauksessa pelkkä käyttövesi näkyy siinä priorisoinnissa ja käytännössä tarkoittaa sitä että jos pumppu on tekemässä lämmitystä ja sillä hetkellä KV- varaajan lämpötila tippuu alle 45 asteen niin pumppu alkaakin tekemään käyttövettä ja tekee niin kauan sitä kunnes taas se +50 asteen taso saavutettu KV- varaajassa, ja sitten jatkaa taas lämmitystä. jos priorisointi olisi kallellaan lämmitykseen niin sitten laite tekisi molempia vuorotellen tai jos 100% priorisointi lämmitys niin sitten alkaisi tekemään käyttövettä kun asteminuutit nollassa.
-
Meillä harkkokellarisen ja lamellihirsisen talon rakentaminen vielä meneillään. Nibe1245(10kW) 200 metrin kaivolla ja vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmitettävä pinta-ala tällä hetkellä n. 120m2 kahdessa kerroksessa (ylin kerros eristyksen alla, välipohjassa kyllä 200mm puhallusvillaa). Ikkunat on ja väliaikaiset ovet.
Näyttäisi Nibe syövän jatkuvasti vähintään 1,5kW, monesti jopa 3kW.
[size=12]Onko tällainen kulutus normaalia, kokemuksia?[/size]
Tuli vaan tänään joulukuun sähkölasku, joka oli 3500kWh:lta reilu 400euroa >:(
-
Unohtui, että sisälämpötila on noin 12 astetta.
-
suoralla sähköllä sulla olis mennyt siis rutkasti enemmän sähköä. laitappa nibe pelkälle vastukäytölle niin alkaa ottoteho pöyriin 5kw ja siitä ylöspäin...
Talosi on vielä siis keskeneräinen, kyllä se lämmitysenergiankulutus pienee kun saat eristykset ja ilmavuodot kuntoon. toisaalta meni meillä joulukuussa sähköä 3600kwh siitä tosin suurin osa muualle kun MLP:n käyttöön
-
laitetaanpa tähän omia kokemuksia ko laitteesta. eli minulla F1245/
12kw 200m kaivolla eteläsuomessa. talo 248m2 + talli 70m2 lämpiää hienosti nibellä.
pumppu käynnistettiin syyskuussa kaivolle. elokuussa muutama viikko meni sähköllä, kun kaivon ilmaaja oli ulkomailla. alkuun lattiankuivaustoiminnolla 3 vko, jonka jälkeen tasaisella menolämpötilalla (28)marraskuun loppupuolelle.
marraskuun lopussa laitoin lisää hönkää n. viikko ennnen sisäänmuuttoa. tässä yhteydessä unohtui asettaa lämpökäyrä ja pumppu kävikin tauotta muutaman päivän ennekuin huomasin virheen.
käyrä ollut 3 kokoajan ja hyvin pelittää, toki nyt 0 keleillä alkaa lattia olemaan jopa viileä ja silti sisälämpötila +23.
käyttövesi riittää mainiosti 5 asukkaalle ja jopa poreamme käyttöön kunhan laskee ammeeseen veden samalla kun laittaa saunan päälle, eli n45min ennen saunomista.
kertaalleen olen "testannut" käyttöveden tuoton myös niin että unohdin poreammetta täyttessä hanan auki hiukan pitemmäksi aikaa(puhelin soi väärään aikaan), eli vettä meni pumpun läpi n. 50min ja oli luonnollisesti lvv kylmänä. varaaja oli täysin lämmin noin 25min käynnin jälkeen.
pumppu on ottanut vastukset mukaan 1 kerran koko talvena kun pakkasta oli jouluaatto yönä -29. kinkkua paistaessa oli aikaa kurkkia myös teksiseen tilaan ja ihmetellä että miten nibe jaksaa kovassa pakkasessa. 2kw oli apuna ko hetkellä.
rakennuksista senverran että kyseessä täyskivitalo jossa myös yp ontelolaattaa. ainoastaan autotallin yp kipsiä. kuutioita on pitkästi toista tuhatta, kun huonekorkeus on reilu.
ja kun ihmiset ovat huolissa pumpun äänitasosta niin voin käsi sydämmellä vakuuttaa että nibessä se ei ole ongelma!! on todella maltillinen käyntiääni. laite on kylpyhuoneen seinän takana (85mm kahi)ja yöllä kun on hiljaista joudun oikein "kuuntelemaan"onko pumppu käynnissä.
niin ja lämmityksestä vielä senverran että iv-koneen lto on ollut alkutaipaleen pois päältä, huomasin vasta pari päivää sitten että ko ohjelmoínti oli pielessä. eli lämmitys tehon tarve varmaan putoaa hiukan kun ko homma on nyt korjattu.. iv-kone on vallox se 150 digit
että näin meillä etelässä niben kanssa on pärjätty.
tv. Jaska Jokunen