Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Kape80 - 23.01.09 - klo:22:07
-
Morjens!
Onko täällä ollut kellään NIBEN kanssa sellaista ongelmaa, että käyttöveden lämpö tippuu 54 --> 42 asteeseen tunnissa ,parissa. Vaihtoventtiili vaihdettu kahdesti, eipä taida syy sieltäkään löytyä... Käyttöveden kiertoa ei ole.
Olisin tosi iloinen, jos jollain olisi antaa jotain kehittävää neuvoa
Kaapo
-
Itsellä oli tässä aiemmin yhden päivän vaihtoventtiili "jumissa" (ei sulkeutunut kunnolla, nyt toimii taas?), niin tällöin lämpötila laski n. 5 minuutissa 52->32. Sikäli tuo kuullostaa vielä "normaalilta", pitäisi joskus yöllä( ;)) seurata kuinka nopeasti vajuu ilman käyttöä.
-
Tuli sellainen seikka mieleen että jos vika onkin vaihtoventtiiliä syöttävässä virtapiirissä. Vaihtoventtiiliin tulee 3 johdinta vaihe, nolla ja ohjaus tulee ohjausyksiköstä koskettimen kautta ainakin thermiassa.
Onko huoltomiehet todenneet mittaamalla ohjauspiirin moitteettoman kunnon?
Tämä on vain arvaus nibestä ei ole sen kummempaa kokemusta.
-
Taitaapi olla ihan kaikkien kaksoisvaippavaraajallisten pumppujen ominaisuus. Eli ulkovaipassa (45 l) kiertää kv-lämmitysvesi josta sen lämpö johtuu 160 litran sisäsäiliöön.
Oletetaan että asetukset on siten että käyttöveden lämmityksen aloituslämpötila on vaikkapa 40 astetta ja lopetuslämpötila 54 astetta.
Ulkovaipan (45 l) lämpötilan nostamiseen 40 --> 54 asteeseen tarvitaan n. 2646 KJ edestä energiaa kun taas puolestaan sisäsäiliön (160 l) lämpötilan nostamiseen vastaavan verran tarvittaisiin n. 9408 KJ.
Yhden lataussyklin aikana kaikki energia/lämpö ei ehdi siirtyä sisäsäilöön ja tästä johtuen lämmityksen lakattua ulkovaipan lämpötila alkaa laskea kunnes lämpötilaerot ovat tasaantuneet sisä- ja ulkovaipan kesken.
edit: typoja
-
Moi!
Kiitti vastauksista, mutta tutnttupi ettei toi veden lämpö putoa sen 44 asteen oikeen nopiaa. Eli putoaminen on äkästä tosta n 50 --> 40 asteeseen.
Eikös se mittaa ton käyttöveen tuolta sisemmästä vaipasta? Se kyllä näyttää lämmöks 52 astetta.
:-?
-
Moi!
Kiitti vastauksista, mutta tutnttupi ettei toi veden lämpö putoa sen 44 asteen oikeen nopiaa. Eli putoaminen on äkästä tosta n 50 --> 40 asteeseen.
Eikös se mittaa ton käyttöveen tuolta sisemmästä vaipasta? Se kyllä näyttää lämmöks 52 astetta.
:-?
Sulla lienee käytössä 1240 malli? Mä en ihan ymmärtänyt kaikkea tuosta edellisestä mutta tarkoititko että kun alaosan anturin ilmoittama lämpötila laskee nopeasti tuonne 44 tai 40 asteeseen niin samalla yläosan anturi näyttää 52 astetta? Vai saako tuosta 1240 mallin näytöstä ylipäänsä näkymään sekä yläosan että alasosan anturin ilmoittamat lämpötilat?
1240:ssa on kaksi eri lämpötila-anturia, toinen ulkovaipan alaosassa (joka ohjaa lämmitystä) ja toinen ulkovaipan yläosassa joka näyttää käyttovesiverkostoon lähtevän veden lämpötilaa. Olen siinä käsityksessä että tuo yläosan lämpötila-anturi on myös ulkovaipassa kuten alaosankin lämpötila-anturi. Voin olla toki väärässäkin.
-
Tota, anteeksi puutteelliset lähtötiedot... malli on 1217 tai 1210, no sama vehehän toi on... Siinä on vaan yksi anturi käyttöveden lämpötilalle.
-
Joo, samoja koneitahan nuo 1210 ja 1217 taitavat olla. Kuoret saattavat olla erilaiset. Tuskin softassakaan juurikaan mitään eroa on. Noissa koneissa tosiaan on vain yksi lämpötila-anturi joka on ulkovaipan alaosassa.
Mutta kyllä se mun mielestä toimii niin että kun käyttövesilämmityksessä lämmitetään ulkovaippaa niin kaikki lämpö ei ehdi siirtyä ”lennossa” ulkovaipasta sisäsäiliöön. Tämän takia ulkovaipan lämpötila nousee nopeammin 54 asteeseen kuin sisäsäiliön. Lämmityksen loputtua kahden eri säiliön lämpötilaerot pyrkivät tasaantumaan ja ulkovaippa alkaa viilentymään kun lämpö siirtyy sisäsäiliöön.
Katsoppa vaikka Malibran hienoja graafeja. http://www.pauna.net
Semmonen tuli mieleen että voikohan sen vaihtoventtiilin asentaa jotenkin huolimattomasti siten ettei se sulje kokonaan ulkovaippakiertoa lattiälämmitysmoodissa? En tiedä kun en ole koskaan nähnyt Honeywellin vaihtoventtiiliä palasina.
Onhan muuten kaksoisvaippavaraaja ilmattu pumpun kaksoivaipan ilmausnipan avulla?
-
Moi taas! Juu, kaksoisvaippa on ilmattu ja Niben huolto sanoo, notta on aivan normaalia tuo käyttöveden lämmön tippuminen.
Haluaisin kuulla, esiintyykö tota onkelmaa muilla Niben omistajilla?
-
Eilen tsekkasin ja tippui 54->51 asteeseen parissa tunnissa (suihkussa tuli käytyä tuona aikana). Lähtötilanteessa (tarkemmin tuntia ennen) oli tehnyt legionellakuumennuksen 62:een, kenties siksi pysyi noinkin ylhäällä pitkään.
-
Kiitoksia peteH vastauksesta. Olisi todella tärkeää tietää tippuuko teillä lämpötila 54-->47 kuinka nopeaa, olettaen että lämmintä vettä EI käytetä?
Ittellä tippuu n.20 min, ilman vedenkäyttöä.
-
Kiitoksia peteH vastauksesta. Olisi todella tärkeää tietää tippuuko teillä lämpötila 54-->47 kuinka nopeaa, olettaen että lämmintä vettä EI käytetä?
Ittellä tippuu n.20 min, ilman vedenkäyttöä.
Tarkasta vaihtoventtiilin mahdollinen vika laittamalla LL-piiri kesäasentoon ja katso onko LKV-lämpöjen muutos edelleen samanlaista. Jos erilaista, valita NIBE:lle.
Ainakin mulla uudessa ruotti-pumpussa 185l ämäri jäähtyy 58 / 40 -säädöllä (anturi säiliön puolessa välissä)n. 12 h (ilman LKV käyttöä), oli sitten LL-syklejä tai ei (kun LKV-kierto pois päältä).
Meillä MLP LP-paluu (vaippasta palaava vesi) n. 3.2 astetta alle mitatun LKV:n GT-anturin (mulla oli tavoite laittaaa MLP paluu 55 C:hen). Säiliön yläosan (vaipan ulkopuolinen oma) lisäanturi näyttää, että pudotus lineaaarista, mutta kuten jo edelellä ilmiö mainittiin (ulkovaippa-vaaaja), LKV GT putoaa MLP pusäytyksen jälkeen n. 2 astetta muutaman minuutin aikana (n. 56 C). Tällaisen postitin toiseen aiheeseen, mutta sopii tähänkin :P (en muistanut laittaa LKV-estoa kesälomalla :( , kesätoiminto näkyy virheistä LL-käyristä, LKV ona sensori pinkki))
(http://www.elisanet.fi/kolu/ScreenHunter_MLP_LKV_only.gif)
Ei kai se NIBE kovin erillainen oli, joten luulisi toimivan testinä sullakin :-/
-
Tuota luokkaa tuo näyttäisi olevan, 54->49/48 tasaantuminen käyttämättömänä kestää 15-20 min ja Niben Grundfos on asennossa 2 (tosin 110 W on max teho tuossa 2003 mallissa). Alarajana on nyt 42 astetta, tuolla näyttäisi olevan vaikutusta jonkin verran (aiemmin 40, jolloin asettui 46:n paikkeille).
Ja vaihtoventtiili vaihdettu keväällä, joten se on "kunnossa".
-
Kiitos Pete!
Oli niben huolto vaan ala-arvoista kun kukaan ei tuota tiennyt... Kymmenennellä soittokerralla joku vanhempi kaveri sano, notta noissa on sellasta suunnitteluvikaa, että lämpö ei isommissa malleissa kerkeä siirtyä käyttöveteen. En tahtonut uskoa, ajattelin kaverin jauhavan shita, että pääsis helpommalla. Taispa puhua totta, nimittäin mulla oireet juuri samat, kuin sulla. Tuolla alarajalla muuten on vaikutusta tuohon, että mihin asti laskee.
-
Kiitos Pete!
Oli niben huolto vaan ala-arvoista kun kukaan ei tuota tiennyt... Kymmenennellä soittokerralla joku vanhempi kaveri sano, notta noissa on sellasta suunnitteluvikaa, että lämpö ei isommissa malleissa kerkeä siirtyä käyttöveteen.
Olisit kysynyt heti Thermialta ;D
Omaa ostaessani Thermian myyntitykki esitti käyriä, joista (MLP:n oma) ulkovaipa-varaajaa ei pustynyt ottamaan tehoa vastaan (Thermiassahan kierukka) - edelliset postien perusteella taisi olla NIBEstä ;) . En ollut kuitenkaan valmis maksamaan 2tEUR extraa...
Sai minutkin senverran uskomaan, että testasin omaani (185l, mantteli) LKV:tä eri asennoilla...
Ei näyttänyt olevan ollut ongelma IVT/Carrierissa, mutta itsellä on silti ajatus muuttaa (ulkoista) ohjaus-pakotusta siten, että mahdollisimman usein, kun LKV käynnistää MLP:n, myös LL-pyyntö päälle ainakin varaajan tasaantumisen ajan. Vastaavasti, kun LL käyynistää, LKV-pyyntö päälle esim. 10min kynnistyksestä(tai heti, kun LKV-kulutusta havaittu). LL-syklin lopussa oleva LKV-loppulämmitys saa sitten lämmittää tasoittunutta varaajaa...
Toiminee kaikissa ruotti-pumpuissa?
-
Olisit kysynyt heti Thermialta ;D
Omaa ostaessani Thermian myyntitykki esitti käyriä, joista (MLP:n oma) ulkovaipa-varaajaa ei pustynyt ottamaan tehoa vastaan (Thermiassahan kierukka) - edelliset postien perusteella taisi olla NIBEstä ;) . En ollut kuitenkaan valmis maksamaan 2tEUR extraa...
Sai minutkin senverran uskomaan, että testasin omaani (185l, mantteli) LKV:tä eri asennoilla...
Ei näyttänyt olevan ollut ongelma IVT/Carrierissa, mutta itsellä on silti ajatus muuttaa (ulkoista) ohjaus-pakotusta siten, että mahdollisimman usein, kun LKV käynnistää MLP:n, myös LL-pyyntö päälle ainakin varaajan tasaantumisen ajan. Vastaavasti, kun LL käyynistää, LKV-pyyntö päälle esim. 10min kynnistyksestä(tai heti, kun LKV-kulutusta havaittu). LL-syklin lopussa oleva LKV-loppulämmitys saa sitten lämmittää tasoittunutta varaajaa...
Toiminee kaikissa ruotti-pumpuissa?[/quote]
Mitä.... termiassa ...(Thermiassahan kierukka) ei kyllä ole.
En tiedä mitä tällä on haettu.. mutta ei todellakaan thermiassa ole kierukkaa.
Toisaalta Thermia LKV tuotanto nibe ja IVT astetta fiksumpaa mallia.
Paljonko se Eko taas Carrier C9 maksoi, pumpun hinta siis?
-
Mitä.... termiassa ...(Thermiassahan kierukka) ei kyllä ole.
En tiedä mitä tällä on haettu.. mutta ei todellakaan thermiassa ole kierukkaa.
Toisaalta Thermia LKV tuotanto nibe ja IVT astetta fiksumpaa mallia.
Minkä vuoden vehkeestä puhut ;) - googlaamallakin löytyy helposti (kun vaan löytää TWS hakusanan) 8-)
1. Katso vaikka sivun 5 kuva - kierukalta se minusta vieläkin näyttää.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_user_086U6294_FI.pdf
2 Eikä tämäkään manttelilta näytä?
http://www.turunmaanlampotalo.fi/pdf/TWS-esite.pdf
Paljonko se Eko taas Carrier C9 maksoi, pumpun hinta siis?
Minua kiinosti vain kokonaispaketin hinta - kaikki laitteet + asennus /avaimet käteen. Yksittäisen nikaleen hinnalla ei ollut merkitystä vaan vain kokonaisuudella (ja sen hinnalla).
-
Tiedä ilman manuaalejakin että LKV:een tuodaan lämpöenergia kierukalla(lämmönvaihdin), mutta ei tavalla jolla se suomipumpuissa tehdään. Olet oikeassa on siellä kierukka. ::)
Nopsasti lukiessani luulin että tarkoitit kierukka jolla tehdään LKV vauhdissa vrt. Lässä c / ctc ecoheat/ ekowell.
Ei se Thermia välttämättä aina ole 2k kalliimpi jos itse tekee jotain työvaiheita.
Minua kiinnostaa aina kun hankin jonkin laitteiston, osien hinnat erikseen sekä koko paketin hinta töineen ja tarvikkeineen.
-
Moi taas!
Mitenhän auttas tohon ongelmaan, jos lisäis lämpösen käyttöveen ja sen kierrätyksen väliin kiertovesipumpu.
Eli vesi kiertäis oikeastaan vaan kv-säiliössä.
Luulis ton johtuvuuden tulevan paremmeksi säiliössö tapahtuvien pyörteilyn ansiosta?
-
Mitenhän auttas tohon ongelmaan, jos lisäis lämpösen käyttöveen ja sen kierrätyksen väliin kiertovesipumpu.
Eli vesi kiertäis oikeastaan vaan kv-säiliössä.
Luulis ton johtuvuuden tulevan paremmeksi säiliössö tapahtuvien pyörteilyn ansiosta?
Kannattaisi varmaan katsoa ensin, paljonko LJ-paluun (IVT:n termi MLP lämmitys-puolen paluuvesille) lämpötila on, kun LKV-sykli loppuu. Meillä säädin LKV tuoton siten, että LJ-paluu maksimi muutaman asteen alle trippirajan (57C). Ei vaikuta COP:n juuri ollenkaan, koska "viimeisiä asteita" - käynnistys 40 C, joten LJ-paluun keskiarvo n. 46C).
Meillä LKV-kierto päällä, kun kompura kaynnissä (ei muuten). En ole mitannut, miten vaikuttaa "siirtymään", mutta ainakin tasoittaa pytyn LL-syklillä ennen lopetus-lämmitustä.
Samalla Legionella-lämmitys näyttää menevän minimi-sähköllä...
-
Nostan tätä vanhaa ketjua ylös, koska meillä on nyt onglemana käyttöveden lämpötilan nopea tippuminen. Pumppuna on 1217-10kW. Alarajana on 45C ja ylärajana on 50C. Testasin, kuinka nopeasti lämpötila tipuu alarajalle kompuran pysähtymisen jälkeen, kun käyttövettä ei käytetä ja LKV-kierto on pois päältä.
Tuloksena oli 25min, jos lattialämmitys päällä. Kun otin LL.n pois päältä, lämpötila oli tippunut 46asteeseen 70 minuutissa (tämän pidempään en jaksanut odottaa). Onko tämä selvä merkki siitä, että Niben vaihtoventtiili on rikki? Voiko syyynä olla venttiiliin kulkeutunut roska?
Lisäksi testasin vastaavan tippumisen, niin että LL on pois päältä ja LKV on päällä. LKV:n "päässä" on rättipatteri ja putket vielä erstämättä. Tulos oli hämmästyttävä, 50-->45 ainoastaan 15 minuutissa. Kompura lähtee käymään aikasintana 30 minuutin kohdalla, jolloin lämpötila oli 44 astetta. Kierto on kyllä aika kovalla, mutta rättipatterin + LKV-kierron energian tarve on kyllä melkoinen.
-
Muutama ajatus:
- varmaan tosiaan vaihtoventtiili kannattaa katsoa, kun LL-päällä ja LL-pois noinkin eri tulos.
Meillä Carrier:ssa samalla ei vaikutusta (vielä) menevä vesi laskee n. 1C/h (kun LL käy, LKV-kierto päällä, jolloin LKV mittaus "luotettava")
- LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).
- LKV-kiertoon säätöventtiili minimoimaan virtaus. ainakin meillä rättipatterin minimi oli yllätävän auki (säätöventtiilin meikein-kiinni-jälkeen meillä paluu lämpiää vasta 20min päästä, vaikka rättipatteri 5m päässä). Ennen säätöä vastaava kesti 5min ja pudotus 2.5C/1h
- LKV yläraja COP:n kustannuksella 55C:n (meillä asetukset 47.5 -+7.5C, jolloin vaihtelu 15C eikä ongelmia).
-
- LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).
Kiitos vastauksesta. Mikä tämä P2 on?
Soitin jo putkarille ja se lupas ottaa Nibeen yhteyttä vaihtoventtiilin tiimoilta.
Pitääpä nostaa yläraja 55C:seen, kun vika on saatu poistettua. Virtauksen pienentäminenkin on kyllä tarpeen.
-
- LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).
Kiitos vastauksesta. Mikä tämä P2 on?
Soitin jo putkarille ja se lupas ottaa Nibeen yhteyttä vaihtoventtiilin tiimoilta.
Pitääpä nostaa yläraja 55C:seen, kun vika on saatu poistettua. Virtauksen pienentäminenkin on kyllä tarpeen.
P2 on siis se pumppu, joka pumppaa nestettä MLP-n (LP) lämmityspuolella. Jos NIBEssa saat parskut siten, että se pumppu kay vain kun MLP käy, voit samasta kontaktori-lähdöstä ottaa myös LKV-kierron sähköt (niinkuin mulla nyt).
Miksi odottaa venttiilin korjaamista, kun muutos vähentäisi ylimääräisiä käynnistyksiä jo nyt?
-
Okei. Jos oikein ymmärsin, niin mulla toi P2 kierrättää vettä koko ajan, jos lattialämmitys on päällä. P2 käy kompuran kanssa yhtäaikaisesti ainoastaan silloin, kun vain käyttöveden lämmitys on päällä. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää koko kesä lattialämmitystä päällä.
Väänsin linjasäätöventtiilin nollille, mutta virtausta kuitenkin jäi niin paljon, että rättipatteri on vielä lämmin (jopa liian lämmin). Onkohan linjasäätöventtiilikin rikki vai onko normaalia, ettei se mene täysin kiinni. Tarkoitus on kuitenkin säätää LKV:n kiertovesipumppua hiljaisemmalle. Onnistunee tällä (http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=35497.htm&tuote=35497&ryhmaid=).
Oon suunnitellut värkkääväni lämpötilaohjatun on/off katkaisimen pumpulle. Ohjauslämpötilan ottaisin LKV:n paluulinjasta. Saa nähdä, koska sellainen tulee tehtyä ::)
-
Okei. Jos oikein ymmärsin, niin mulla toi P2 kierrättää vettä koko ajan, jos lattialämmitys on päällä. P2 käy kompuran kanssa yhtäaikaisesti ainoastaan silloin, kun vain käyttöveden lämmitys on päällä. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää koko kesä lattialämmitystä päällä.
Eiku (muistaakseniNIBEssa samat nimitykset / periaate kuin IVT/Carrier:ssa)....
P1 on se pumppu, joka on MLPn ulkopuolella LL-piirissä ja pyörii aina kun halutaan LL-kiertoa. Tätä sitten MLP sammuttaa kesällä, jos asetukset laitettu siten (meillä raja 18.5C)
P2 on taas MLP:n sisällä, jota tarvitaan hullukuerto-systeemissä vain kuin MLP käy (LL ja LKV käynti = MLP käynti) (en tiedä NIBEn parametreja, mutta IVT/Carrier:ssa P2 vain komp" on oikea vastaus)
Jos LL:llä ei omaa pumppua (P1 puuttuu), P2 päällä aina. (halpis-asennnus :-X )
(jos P1 hullunkiertoputkessa (lienee harvinaista), P1:n tulisi olla pällä aina muulloin paitsi LL-syklissä ja kesällä - minusta turhan monimuktaista, kun pelkällä takaiskulla (toisaalla foorumissa) saadaan helpolla hyvää)
(ja P3 on se maapiirin pumppu)
Väänsin linjasäätöventtiilin nollille, mutta virtausta kuitenkin jäi niin paljon, että rättipatteri on vielä lämmin (jopa liian lämmin). Onkohan linjasäätöventtiilikin rikki vai onko normaalia, ettei se mene täysin kiinni.
Meillä oli sama homma, vaikka LKV-kierto pieni vastapainesäätyvä pumppu. Hoidin olemassa olevalla sulkuventtiilillä (oli "hieman" tarkka asennosta).
Oon suunnitellut värkkääväni lämpötilaohjatun on/off katkaisimen pumpulle. Ohjauslämpötilan ottaisin LKV:n paluulinjasta. Saa nähdä, koska sellainen tulee tehtyä ::)
Jos saat LKV-paluu linjan riittävän ahtaalle, "P2 vain komp"-sähkö antaa yllättävän hyvän tuloksen ja ylimääräiset kännistykset (jo tänään) nollalle ;) Voit sitten "huomenna" miettiä/suunnitella lisää :D
-
Tämä vaihtoventtiili juttu oli jäänyt vähän paitsioon, koska otin kesäksi lämmityksen pois. Juuri Niben huoltomies soitteli, että lähtee korjaamaan sitä venttiiliä. Kyseli samalla, että onko lämmityspiirissä suodatinta, jota muistaakseni siinä ei ole. Onko teillä lämmityspiirissä suodatin? Pitäisikö se lisätä?
-
....Kyseli samalla, että onko lämmityspiirissä suodatinta, jota muistaakseni siinä ei ole. Onko teillä lämmityspiirissä suodatin? Pitäisikö se lisätä?
Pitää olla roskasihti (ainakin IVT:n asennuksessa pakollinen) ja aina hyvän asennustavan mukaista.
Jos ei ole, lisää ihmeessä. Jos asennukessa takuu vielä voimassa (ja jos "avaimet käteen"), vaadi kulut takuuseen!
-
Kyllä paluu putkessa oli sihti, en ollut vain kiinnittänyt asiaan huomiota.
Huoltomies väitti, että vaihtoventtiili ei ole juuttunut, kun kokeili siitä venttiilin vipstaakista. Väitti lämmityslaitoksen olevan täysin kunnossa. En hyväksynyt selitystä, joten asiakkaan mieliksi vaihtoi sen jumittavan osan venttiiliin. En ole vielä tutkinut, vaikuttiko tämä korjaus mitään.
Onko muuten normaalia, että käyttöveden lämmityksen jälkeen sylkäisee reilusti kuumaa vettä lämmityspiiriin? Huoltomies väitti sitä aivan normaaliksi reaktioksi.
-
käyttöveden lämmityksen jälkeen sylkäisee reilusti kuumaa vettä lämmityspiiriin?
Onhan siinä ainakin vaihtoventtiilin ja lauhduttimen välisessä putkessa kuumaa vettä joka menee lämmityspiiriin kun vaihtoventtiili vaihtaa asentoa.Samoin käyttövesivaraajalta lauhduttimelle menevässä putkessa.
-
Eilen testasin käyttövesivaraajan lämpötilan tippumista. Laitoin sulkijasta kuuman veden kiinni, tällöin käyttövesi oli 54 asteista. 15min kuluttua kävin katsomassa uudestaan ja vesi oli 46 asteista. Eli käyttöveden lämpötila tippuu 8 astetta 15 minuutissa. Lämpötilahan tippuu nopeammin kuin aikaisemmin. Eli meillä kävikin rikkomismies ;D
Onko jotain järkevää selitystä, mistä tälläinen voi johtua? Onko mahdollista asentaa vaihtoventtiili jotenkin väärin?
En oikein ole perillä koko laitoksen toiminnasta, mutta ilmeisesti varaajassa oleva vesi lämpiää, kun sen ympärillä olevaa vettä lämmitetään (=kaksoisvaippa). Lämmin vesi nousee ylöspäin, josta se myös otetaan käyttöön. Uutta kylmää vettä lykätään varaajan alaosaan. Onko asia näin? Voiko vesi jostain syystä sekoittua varaajassa niin, että anturiin pääsee kylmempää vettä? Eihän vesi pitäisi sekoittua, jos kuuman veden sulkija on kiinni.
Missä kohtaa varaajaa tuo lämpötilan mittaus tapahtuu? Yläosassa? Onko anturi ylipäätään varaajassa vai ulkovaipassa?
Pitääkö tässä opiskella ittensä maalämpötohtoriksi, että voi neuvoa arvollisia huoltomiehiä vaihtamaan oikean osan. Huoltomiehen mukaanhan kyseinen laitos toimii aivan oikein.
-
Soitin Nibelle ja sain vähän lisätietoa. Olettamukseni koneen toiminnasta osui oikeaan ja kuulemma käyttöveden lämpötila-anturi on ulkoivaipassa. Niben "asiantuntijan" mukaan koneen teho (10kW) on korkeampi kuin varaajan lämmönsiirtokyky. Eli varaajan ulkopuolinen anturi mittaa korkeampaa lämpötilaa kuin mikä varaajassa on. Kun lämmitys loppuu, lämpö jatkaa johtumistaan käyttöveteen. Tästä seuraa ulkovaipan lämpötilan tippuminen. Kuulemma kone joutuu käymään 2-3 kertaa ennen kuin käyttövesi olisi lämmennyt. Ihan uskottavan kuuloinen teoria.
Eli seuraavaksi pitäisi tehdä seuraavanlainen testi:
1. Lasketaan kuumaa vettä hanasta, kunnes lämpötila tippuu alle käynnistysrajan
2. Kuuman käyttöveden pääsulkija kiinni
3. Mitataan lämpötilan tippumisnopeutta
4. Annetaan koneen käynnistyä uudelleen, kun lämpötila on tippunut alarajan alapuolelle
5. Mitataan toisen ja kolmannen käyntikerran jälkeinen tippumisnopeus
6. Jos kolmannellakin käyntikerralla lämpötila tippuu liian nopeasti, käsketään Niben tuoda takuuseen uusi laite ja mielummin vielä 1240 ;)
Mikä voisi olla sopiva raja-arvo tippumisnopeudelle? 55 --> 42 asteeseen 2 tunnissa? Eikö tuo olisi kohtuullinen vaatimus?
Jos tuohon päästään, pitää vain tämän ominaisuuden kanssa elää. Auttaisiko tässä, jos säätäisi varaajan ylälämpötilan esim. 56 tai 57 asteeseen? Tällöin jakson pituus kasvaisi huomattavasti ja lämpöehtisi siirtyä huomattavasti tehokkaammin yhdellä käynnistyksellä. Talvellahan tuo monen syklin lämmitys ei ole niin ongelmallinen, koska ne voi yhdistää lämmityssykleihin. Kesällähän tuo on suurempi ongelma. Liekkö kesällä tehokkaampaa lämmittää sähköllä?
Paras tietenkin olisi, jos saisi käyttöveden lämpötila-anturin lämminvesivaraajan sisälle, mutta sitä ei varmaan voi jälkikäteen muuttaaa. Jos olisin tiennyt tälläisestä ominaisuudesta, olisin ostanut 1240:n, joka ei ollut montaa sataa kalliimpi.
-
Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.
Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.
En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.
ATS
-
Eilen testasin käyttövesivaraajan lämpötilan tippumista. Laitoin sulkijasta kuuman veden kiinni, tällöin käyttövesi oli 54 asteista. 15min kuluttua kävin katsomassa uudestaan ja vesi oli 46 asteista. Eli käyttöveden lämpötila tippuu 8 astetta 15 minuutissa. Lämpötilahan tippuu nopeammin kuin aikaisemmin. Eli meillä kävikin rikkomismies ;D
Onko jotain järkevää selitystä, mistä tälläinen voi johtua? Onko mahdollista asentaa vaihtoventtiili jotenkin väärin?
En oikein ole perillä koko laitoksen toiminnasta, mutta ilmeisesti varaajassa oleva vesi lämpiää, kun sen ympärillä olevaa vettä lämmitetään (=kaksoisvaippa). Lämmin vesi nousee ylöspäin, josta se myös otetaan käyttöön. Uutta kylmää vettä lykätään varaajan alaosaan. Onko asia näin? Voiko vesi jostain syystä sekoittua varaajassa niin, että anturiin pääsee kylmempää vettä? Eihän vesi pitäisi sekoittua, jos kuuman veden sulkija on kiinni.
Missä kohtaa varaajaa tuo lämpötilan mittaus tapahtuu? Yläosassa? Onko anturi ylipäätään varaajassa vai ulkovaipassa?
Pitääkö tässä opiskella ittensä maalämpötohtoriksi, että voi neuvoa arvollisia huoltomiehiä vaihtamaan oikean osan. Huoltomiehen mukaanhan kyseinen laitos toimii aivan oikein.
Minulle on tullut sellainen käsitys, että Nibe mittaa veden lämpötilan siitä uloimmaisesta 45L varaajasta. Tuo sitten aiheuttaisi sen, että vaikka Niben mittari näyttää lämmityksen jälkeen 55 astetta, niin sisempi 160L varaaja voi olla vaikka 35 asteinen. Tuo varaajien välinen lämpötilaero tasoittuu aika nopeasti MLP:n sammumisen jälkeen ja pumppu lähtee taas lämmittämään. Tätä jatkuu kunnes kumpikin varaaja on noin suurinpiirtein saavuttanut pyydetyn lämpötilan.
-
Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.
Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.
En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.
ATS
Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.
Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.
Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?
-
....Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.
Todella mielenkiintoista, että NIBE myöntää (ensi kertaa?) julkisesti heidän manttelivaraajansa mitoitusvirheen ("koneen teho (10kW) on korkeampi kuin varaajan lämmönsiirtokyky").
Ongelma hoituu helpoiten (jälkikäteen) kasvattamalla LKV ylälämpöä uhraamalla viimeisien minuuttien COPa (eli isontamalla Manttelin ja LKV: lämpöeroa, koska tällaisessa(kin) rakenteessa lämmönsiirto käytännössä suoraan verrannollinen lämpöeroon...)
IVT:ssä (Carrier C9) gradientti vaipasta palaavan LP-paluu ja mitatun LKV:n välillä on n. 3C, mites NIBE:llä. Meillä toinen käynnistys todella harvinaisuus (onneksi).
Mikä voisi olla sopiva raja-arvo tippumisnopeudelle? 55 --> 42 asteeseen 2 tunnissa? Eikö tuo olisi kohtuullinen vaatimus?
Meillä putoaa 12h:ssa (kun LL P1 päällä ja ei LKV käyttöä) (LKV:n lähtäputken alun lämpötilaa seuraten) 10C / GT-antureilla (ml. alkupudotus) 15C.
Jos vaadit em. 2h, päästät toimittajan aivan liiian helpolla (vaikkapa kesällä käynnistyksiä 12/pv vaikka olisit mökillä LKV päällä???)
(meillä yleensö LKV säädöt 47.5+-7.5C)
Aiheesta myös useampia vanhoja kirjoituksia foorumilla, suosittelen ihmettelemään...
-
Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.
Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.
En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.
ATS
Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.
Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.
Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?
Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).
-
Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.
Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.
En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.
ATS
Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.
Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.
Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?
Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).
Eli teillä on samanlainen laitteisto kuin meilläkin, mutta teho on vain hieman pienempi. Teillä ei ole mitään ulkopuolista lisävaraajaa?
-
Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.
Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.
En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.
ATS
Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.
Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.
Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?
Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).
Eli teillä on samanlainen laitteisto kuin meilläkin, mutta teho on vain hieman pienempi. Teillä ei ole mitään ulkopuolista lisävaraajaa?
Ei ole ulkopuolista lisävaraajaa, pumpun pitäisi olla aika identtinen verratuna tuohon sinun pumppuun. Teillä on vaan kompura vähän isompi tai sitten samasta kompurasta on otettu vähän enemmän tehoja irti. Ensimmäisen lataussyklin jälkeen lämpötila laskee kyllä todella nopeasti mikäli lämmintä vettä on otettu juuri aikaisemmin lyhyessä ajassa paljon. Mutta viimeistään tunnin-puolen toista päästä viimeisestä lämpimän veden kulutuksesta pitäisi lämpötilan laskun olla hyvin maltillista.
Kyllä sen pumpun pitäisi joka tapauksessa olla väh. 6 tuntia hiljaa, jos ei ole lämpimän veden kulutusta eikä talon lämmitystarvetta. Niben varaajan lämpöhäviöksi on mitattu testissä 89W. 6 tunnissa kuluisi siis energiaa n.0.6kWh, jos tuon verran katoaa energiaa 205L:sta niin ei se lämpötila paljon muutu.
-
En vielä ehtinyt tekemään tuota super-testiä, mutta huomasin mielenkiintoisen asian pumppua tutkiessa. Kun pumppu teki käyttövettä, käyttöveden lämpötila oli 45 astetta (käynyt jo jonkin aikaa, koska alaraja on 42 astetta), menoveden lämpötila oli 50 astetta ja paluuvesi oli 27 astetta. Kuinka voi olla mahdollista, että paluuvesi on 27 astetta? Eihän se voi kaksoisvaipassa niin paljoa jäähtyä. Kertooko tämä vuoren varmasti siitä, että vaihtoventtiili ottaa lämmityskierrosta vettä sekaan?
-
Kun pumppu teki käyttövettä, käyttöveden lämpötila oli 45 astetta (käynyt jo jonkin aikaa, koska alaraja on 42 astetta), menoveden lämpötila oli 50 astetta ja paluuvesi oli 27 astetta. Kuinka voi olla mahdollista, että paluuvesi on 27 astetta? Eihän se voi kaksoisvaipassa niin paljoa jäähtyä. Kertooko tämä vuoren varmasti siitä, että vaihtoventtiili ottaa lämmityskierrosta vettä sekaan?
IVT:ssä mantelissa LP putoaa 5-8 astetta P2:n asennosta riippuen. Nibessä luulisi olevan samaa luokkaa.
Mitä antureita seuraat. Meno varmaan LP-meno (IVTssä GT8), mutta katsothan varmasti LP-paluuta (IVTssä GT9), etkä LL (tai patteri) paluuta (IVTssä GT1).
Mitä LP anturit näyttää kun LL-sykli päällä eli näyttääkö anturi (GT9) järkeviä lukuja.
Jos anturit OK, ero niin suuri (jos totta), että LP vesi ei liiku? Onko P2 pumppu jumissa?
-
Siis tarkennetaan vielä. Nibestä löytyy seuraavat lämpötila-arvot LJ-meno, LJ-paluu ja käyttövesi. LJ-meno näyttää lämmityspiiriin tai mantteliin lykättävän veden lämpötilan. Käyttövesi näyttää käyttöveden lämpötilan (ulkovaipasta mitattuna). Tietääkö kukaan näyttääkö LJ-paluu ainoastaan lämmityspiiristä palaavan veden lämpötilan? Vai näyttääkö se myös manttelista palaavan veden lämpötilaa, kun lämmitetään käyttövettä?
Tuo edellinen kysymys on varmaan aika ratkaisevassa asemassa tuomion suhteen.
Joka tapauksessa katsoin nuo lämpötilat, kun tehtiin käyttövettä. Eli mantteliin lykättiin 50 asteista ja LJ-paluu näytti 27 astetta. Tämän tuloksen tulkintahan riippuu täysin, missä kohtaa LJ-paluun anturi on.
-
LJ paluu mittaa (IVT:ssä, miksei siis myös NIBEssä) aina kompuralle palavaa vettä (tarvitaan myös suojaukseen).
- kun LKV sykli, manttelista palaava LJ-vesi
- kun lämmitys-sykli, LL/patterista palaava LJ-vesi
Mutta vielä kerran. Jos LJ-anturit OK, miten MLP voi nostaa lämpötilaa 23 astetta????
Jos lämmitys, mikä on erolämpö...
-
Siis tarkennetaan vielä. Nibestä löytyy seuraavat lämpötila-arvot LJ-meno, LJ-paluu ja käyttövesi. LJ-meno näyttää lämmityspiiriin tai mantteliin lykättävän veden lämpötilan. Käyttövesi näyttää käyttöveden lämpötilan (ulkovaipasta mitattuna). Tietääkö kukaan näyttääkö LJ-paluu ainoastaan lämmityspiiristä palaavan veden lämpötilan? Vai näyttääkö se myös manttelista palaavan veden lämpötilaa, kun lämmitetään käyttövettä?
Otahan kynä ja paperia sekä kirjaa ylös Niben lämpötilamittaukset esim 1 min välein seuraavassa tilanteessa.
- Taloa lämmitettäessä ja sen jälkeen
- Lämmityksen vaihtuessa käyttöveden lämmittämiseen sekä vielä
- Kompressorin pysähdyttyä niin kauan kunnes lämpötilat ovat stabiloituneet.
Pistä mittausarvot tänne niin piirretään käppyrä ja analysoidaan sitä
ATS
-
Tutkin pumpun rakennetta ja LJ-paluun lämpötila-anturi oli lämmityksestä palaavassa putkessa ennen vaihtoventtiiliä. Eli LJ-paluu näyttää ainoastaan lämmityspiiristä palaavan veden lämpötilan. Tämän perusteella havaintoni matalasta paluulämpötilasta KV-lämmityksen aikana ei pidä paikkaansa.
Otan noin kuukauden välein ylös muutamia tunnuslukuja. Nyt ajanjakson aoli 3.-30.9.2010 ja muistinvaraisesti jotain tälläistä:
mlp kulutus: 330kWh
käynnistyskerrat: 600kpl
LP käyttötunnit: 100h
SV käyttötunnit: 0h
Veden kulutus: 7m3
Elikkä noin 20 käynnistystä vuorokaudessa ja käynnin pituus noin 10min. Lämmityksen käynnistysasteminuutit on asetettu -150 ja kv säädetty 42-55 astetta. Vettä kuluu noin 250l/vrk ja lämminvesikierto (linjassa myös rättipatteri) käy noin 15min parin tunnin välein.
Eikös tuossa ole vähän viitteitä pätkäkäymisestä, kun asetuksetkin on vedetty noin taloudellisiksi.
-
20krt/vrk kuullostaa edelleen tosi paljolta, kun LKV kulutuskin vain 250l/vrk (normaali 4h). LKV lämmitetään joka käynnistyksen lopuksi, joten 20krt/vrk :o
Tee ATS:n pyytämät luvut ylos (mutta minusta ei tarvitse 1min välein), ja palaa asiaan.
Data-loggeri olisi poikaa tässäkin tapauksessa...
-
Onkohan tämä malli kyseessä,erikoinen paikka mitata käyttöveden lämpötilaa.
http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf
Huom! Näytetty käyttövesilämpötila mitataan
vedenlämmittimen ulkovaipan alaosasta. Siksi se ei
vastaa tarkasti käyttövesilämpötilaa. Useimmiten
käyttöveden menolämpötila on korkeampi kuin näytetty
arvo.
(http://i3.aijaa.com/b/00035/6803934.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6803934.jpg)
-
Onkohan tämä malli kyseessä,erikoinen paikka mitata käyttöveden lämpötilaa.
http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf
Huom! Näytetty käyttövesilämpötila mitataan
vedenlämmittimen ulkovaipan alaosasta. Siksi se ei
vastaa tarkasti käyttövesilämpötilaa. Useimmiten
käyttöveden menolämpötila on korkeampi kuin näytetty
arvo.
Meillä on juurikin kyseinen malli. Voihan tuo erikoinen mittauspaikka huonontaa tilannetta, mutta Raksaajalla tuntuu toimivan paljon paremmin sama pumppu.
-
Tässä Nibe 1217 näkyy vaihtoventtiili olevan paluuputkessa.Enimmäkseen se taitaa olla menovesiputkessa,luulisin.
Mutta ota tosiaan sopivassa välissä noi "seppaantin" esittämät lämpötilalukemat esille niin hahmottuu toiminta paremmin ;)
(http://i8.aijaa.com/b/00354/6804549.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6804549.jpg)
-
20krt/vrk kuullostaa edelleen tosi paljolta, kun LKV kulutuskin vain 250l/vrk (normaali 4h). LKV lämmitetään joka käynnistyksen lopuksi, joten 20krt/vrk :o
Tee ATS:n pyytämät luvut ylos (mutta minusta ei tarvitse 1min välein), ja palaa asiaan.
Data-loggeri olisi poikaa tässäkin tapauksessa...
Luultavasti näillä keleillä ei tarvitse lämmityksen takia käynnistyä kuin alle 10 kertaa vuorokausessa. Yritän saada mittaukset tehtyä. Palataan asiaan ensiviikolla.
-
Viimeisen kuukauden aikana kaikkia käynnistymisiä on tullut meillä keskimäärin 11,61 vuorokaudessa, vaikka varaajan min 44 maks 50.
Lämmitystarve edelleen todella vähäistä, lähinnä yöllä lämmittää lattiaa joitakin kertoja.
Kokeileppas laittaa rättipatterin kierto kiinni ja katso miten vaikuttaa....
-
Täältä löytyis mittaustuloksia:
http://mtalonen.wippiespace.com/Salaa/
Muutin muutamia kertoja KV-käynnistyksen alarajaa, kun lämpötila oli tasaantunut testin nopeuttamiseksi.
En äkkiseltään saanut tuosta järkevää kuvaajaa tehtyä, mutta eiköhän tuostakin selvän saa.
-
Meikälaisen analyysin mukaan tuo ongelma taitaa ilmeisesti olla huono lämmönsiirtyminen vaipasta varaajaa. Ilmaa järjestelmässä ei tunnu olevan.
Järkeilin seuraavanlaista teoriaa:
1. Lämmöt tasaantuneet 43 asteeseen
2. Ulkovaippa lämmitetään 55 asteeseen, lämmityksen aikana varaajaan ei ehdi juurikaan johtua lämpöä
3. Lämmityksen lopussa 55 asteista vettä ulkovaipassa 45l ja varaajassa 43 asteista 160l
4. Lämmöt tasaantuu (160*43+45*55)/(160+45) = 45.6 asteeseen
Testissähän muutin alarajan 46 kuuteen asteeseen, jolloin käy seuraavasti:
5. Taas ulkovaippa lämmitetään 55 asteeseen
6. Ja lämmöt tasaantuu (160*45.6+45*55)/(160+45) = 47.6 asteeseen
Normaalitilanteessa jäähtyminen tuosta 45.6 asteesta alaspäin voisi kestää sen pari tuntia. Kuinka tasalämpöistä vesi on tuollaisessa 160l varaajassa. Lämmin vesi nousee ylöspäin, mutta kuinka suuri lämpötilaero varaajassa on kuormittamatta?
Käsittääkseni tuo jäähtyminen lämpötilojen tasaantumisen jälkeenkin voi tapahtua aika nopeasti, koska uutta kylmää vettä lasketaan varaajan pohjaan, mikä voi jäähdyttää nopeasti manttelin pohjassa olevan anturin.
Nyt olen kasannut hyvän teoria, mutta miksi muilla näyttää toimivan paljon paremmin samanlainen kone?
Olisihan se pitänyt arvata, että koko maalämpö on täyttä huijausta - mitenkä lämmintä vettä voidaan tehdä peltoa jäädyttämällä. Tämän olisi paappa-vainaakin osannut arvata... Onneton, kun en laittanut sitä puuhellaa keittiöön, saisi edes lämmintä pesuvettä :'(
-
Moro,
Minkä lämpöisenä siis tulee pumppua lähimmästä hanasta kuuma vesi ulos?
Uskoisin että varaajan yläosassa on luokkaa 50 asteista se vesi.
Itsellä on erillinen 300l VPB-300 varaaja ja siinä anturit keskellä ja yläosassa: vaikka keskellä olisi lämpötila jo lähellä +45 niin yläosassa on vielä +50.
-
Tälläisen käppyrän sain aikaan. (Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat yksittäistä numeroa ;))
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6820064.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00644/6820064.jpg[/IMG][/url]
Tulkintani mukaan vaihtoventtiili on kunnossa.
Käyttöveden lämpötilan nopea laskeminen heti lämmityksen jälkeen johtuu (kuten aiemminkin on mainittu) siitä että lämpö ei ehdi siirtyä riittävän nopeasti manttelista varaajan puolelle.
Onko tämä sitten vika vai ominaisuus ???
ATS
-
seppaant, kiitos käppyrästä.
-
Kun avasin LKV-pääsulun, lämmin vettä alattiin käyttämään. Ei mitenkään erikoisen paljon, mutta normaalia tiskaamista, käsien pesua jne.
Sen vielä voin hyväksyä, että lämmintä vettä saadaan hitaasti ladattua varaajaan, mutta kun se onneton varaaja vielä jäähtyykin niin nopeasti. Edellisessä rivitalokämpässä meillä oli 300l sähkövaraaja, jota lämmitettiin yö-sähköllä. Koskaan vesi ei loppunut kesken päivää; lämmintä vettä tuli vielä hyvin, kun kävi iltaisin suihkussa/saunassa. Onhan tämä vammaista, että tässä nippeleitä täynnä olevassa rotiskossa ei pysy lämmin vesi >:( Melkein sama ottaa varaaja kokonaan pois, jos pumppu lähtee aina käyntiin, kun vain katsookin hanaan päin.
-
Kun avasin LKV-pääsulun, lämmin vettä alattiin käyttämään. Ei mitenkään erikoisen paljon, mutta normaalia tiskaamista, käsien pesua jne.
Sen vielä voin hyväksyä, että lämmintä vettä saadaan hitaasti ladattua varaajaan, mutta kun se onneton varaaja vielä jäähtyykin niin nopeasti. Edellisessä rivitalokämpässä meillä oli 300l sähkövaraaja, jota lämmitettiin yö-sähköllä. Koskaan vesi ei loppunut kesken päivää; lämmintä vettä tuli vielä hyvin, kun kävi iltaisin suihkussa/saunassa. Onhan tämä vammaista, että tässä nippeleitä täynnä olevassa rotiskossa ei pysy lämmin vesi >:( Melkein sama ottaa varaaja kokonaan pois, jos pumppu lähtee aina käyntiin, kun vain katsookin hanaan päin.
Kyllä siinä pysyy ja riittää lämminvesi samalla tavalla kuin muissakin saman kokoisissa varaajissa. Tuo lämpötilan mittaus vain on sellaisessa paikassa, että pumppu käynnistyy aika vähäiselläkin lämpimän veden kulutuksella. Onko se sitten huono vai hyvä asia. Riippuu veden kulutus mieltymyksistä. Jos pumppu lähtisi käyntiin yläosan ohjaamana. Lämpimän veden loppuessa se loppuisi varoittamatta kuin seinään ja koko varaaja oli kylmä.
Tuolla nykyisellä anturin sijainnilla saadaan parempi veden riittävyys, kun lämmitys aloitetaan hyvissä ajoin ennen kuin koko varaaja on kylmä.
Paljonko muuten oli lämpötila 300L varaajassa +65c...+80c?
Aika iso siinä onko 160L +50c vai 300L +65c, puhumattakaan jos varaaja lämmitettiin yösähkölla vaikka +80c.
Teillä näytti olevan 28m kanaaliakin teknisen tilan ja talon välillä. Jos tuolla välillä kierrättää sitä varaajan vettä, niin kyllähän se pumppu joutuu normaalia tiheämpään käymään.
-
Kun avasin LKV-pääsulun, lämmin vettä alattiin käyttämään. Ei mitenkään erikoisen paljon, mutta normaalia tiskaamista, käsien pesua jne.
Sen vielä voin hyväksyä, että lämmintä vettä saadaan hitaasti ladattua varaajaan, mutta kun se onneton varaaja vielä jäähtyykin niin nopeasti. Edellisessä rivitalokämpässä meillä oli 300l sähkövaraaja, jota lämmitettiin yö-sähköllä. Koskaan vesi ei loppunut kesken päivää; lämmintä vettä tuli vielä hyvin, kun kävi iltaisin suihkussa/saunassa. Onhan tämä vammaista, että tässä nippeleitä täynnä olevassa rotiskossa ei pysy lämmin vesi >:( Melkein sama ottaa varaaja kokonaan pois, jos pumppu lähtee aina käyntiin, kun vain katsookin hanaan päin.
Kyllä siinä pysyy ja riittää lämminvesi samalla tavalla kuin muissakin saman kokoisissa varaajissa. Tuo lämpötilan mittaus vain on sellaisessa paikassa, että pumppu käynnistyy aika vähäiselläkin lämpimän veden kulutuksella. Onko se sitten huono vai hyvä asia. Riippuu veden kulutus mieltymyksistä. Jos pumppu lähtisi käyntiin yläosan ohjaamana. Lämpimän veden loppuessa se loppuisi varoittamatta kuin seinään ja koko varaaja oli kylmä.
Tuolla nykyisellä anturin sijainnilla saadaan parempi veden riittävyys, kun lämmitys aloitetaan hyvissä ajoin ennen kuin koko varaaja on kylmä.
Paljonko muuten oli lämpötila 300L varaajassa +65c...+80c?
Aika iso siinä onko 160L +50c vai 300L +65c, puhumattakaan jos varaaja lämmitettiin yösähkölla vaikka +80c.
Mulla on sellainen muistikuva, että olis säädetty +65C asteeseen.
Kun meillä kuluu vettä 250l/vrk, josta varmaan puolet on lämmintä vettä eli lämmintä kuluisi 125l/vrk. Eli keskimäärin kuluu alle varaajallinen vuorokaudessa. Tuntuu vähän typerältä lämmittää 20 kertaa päivässä...
Vois mielenkiinnosta mitata, kuinka lämmintä vettä hanasta tulee. Todennäköisesti varaajassa ei ole koskaan yli 50 asteista vettä, vaikka yläraja on säädetty 55 asteeseen. Kuinkahan alas tuon alarajan vois hilata, että tulis vielä lämmintä vettä? Periaatteessa voisi toimia vielä alle 40 asteenkin, koska anturi jäähtyy huomattavasti nopeammin kuin varaajan yläosassa oleva vesi. Entäs olisiko ylärajaa järkevä nostaa johonkin 57 asteeseen. COPhan huononee, mutta saisi käynneille lisää pituutta. Vaikuttaako muuten kompuran minikäynnistysväli myös käyttöveden tuottoon?
Pitäisi kanssa kokeilla tuon kierron sammuttamista pariksi päiväksi. Näkis kuinka paljon vaikuttaa käynnistysten määrään. Mullahan on paljon laajempi käyttövesialue kuin Raksaajalla ja kuitenkin käynnistyksiä melkein tuplasti.
-
Moro,
eihän sulla johdu lämmin käyttövesi varaajasta kylmälle syöttöpuolelle, eli onhan siellä takaiskuventtiili KV- syötön ja varaajan (ennen varoventtiiliä) välillä, se hieman hidastaa lämmön siirtymistä vettä pitkin varaajasta.
-
Teillä näytti olevan 28m kanaaliakin teknisen tilan ja talon välillä. Jos tuolla välillä kierrättää sitä varaajan vettä, niin kyllähän se pumppu joutuu normaalia tiheämpään käymään.
LKV-kiertopumppu on ajastimimen takana ja käy noin 15min parin tunnin välein. Aikaisemmin linjasäätöventtiili on ollut 3-asennossa, mutta säädin sen nyt täysin auki eli 10-asentoon, koska vettä on joutunut juoksuttaa. Katotaan jos nyt voi vähän nipistää käyntiaikoja.
Tutkin muuten, että meni melkein puoli tuntia, että paluuputki alkasi lämpiämään pannuhuoneessa, kun lämminvesi oli ollut 6h käyttämättä.
-
Moro,
eihän sulla johdu lämmin käyttövesi varaajasta kylmälle syöttöpuolelle, eli onhan siellä takaiskuventtiili KV- syötön ja varaajan (ennen varoventtiiliä) välillä, se hieman hidastaa lämmön siirtymistä vettä pitkin varaajasta.
En tiedä, pitää tarkistaa. Toi oli aika hyvä pointti. Periaatteessa kylmää vettä käytettäessä voisi kiskaista vettä varaajasta, jos siellä on painetta.
Kun LKV-kierron paluuputkesta puuttui takaiskuventtiili, lämminvesi tuli pelkästään paluuputken kautta, jos varsinainen lämminvesiputki oli päässyt jäähtymään. Kummallisia juttujahan nämä on.
-
Teillä näytti olevan 28m kanaaliakin teknisen tilan ja talon välillä. Jos tuolla välillä kierrättää sitä varaajan vettä, niin kyllähän se pumppu joutuu normaalia tiheämpään käymään.
LKV-kiertopumppu on ajastimimen takana ja käy noin 15min parin tunnin välein. Aikaisemmin linjasäätöventtiili on ollut 3-asennossa, mutta säädin sen nyt täysin auki eli 10-asentoon, koska vettä on joutunut juoksuttaa. Katotaan jos nyt voi vähän nipistää käyntiaikoja.
Tutkin muuten, että meni melkein puoli tuntia, että paluuputki alkasi lämpiämään pannuhuoneessa, kun lämminvesi oli ollut 6h käyttämättä.
Ihan kivasti sitä energiaa sinne kanaaliin jää....
Tuosta kanaalista voi johtua ne "ylimääräiset" käynnistymiset, 12 kertaa vuorokaudessa kv-pumppu alkaa pyörittää sitä kanaalissa jäähtynyttä vettä varaajan kautta.
Meillä ei ole kanaalia, eikä kierrätystä. Kaikki vesipisteet on alle 8 metrin päässä pumpusta.
-
Muistin, että olin jo kesällä mitannut LKV-kierron energiankulutusta. Suoritin mittauksia kahtena viikonloppuna, kun olimme poissa. Toisella kertaa oli KV-alarajaa laskettu. Molemmilla kerroilla lämmitys oli pois päältä.
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 4.5kWh/vrk
käynnistysten määrä: 14.3krt/vrk
käynnin pituus: 5.6min/krt
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 4.1kWh/vrk
käynnistysten määrä: 9.8krt/vrk
käynnin pituus: 7.5min/krt
Energian kulutuksessa ei ole mukana LKV-kiertopumpun ottamaa energiaa. Pitää vielä kaivaa muistiinpanoja, jos löytäisin mittauksen ilman LKV-kiertoa.
EDIT: Siis molemmissa mittauksissa LKV-kierto oli päällä, kirjoitin vahingossa väärin
-
Moro,
eihän sulla johdu lämmin käyttövesi varaajasta kylmälle syöttöpuolelle, eli onhan siellä takaiskuventtiili KV- syötön ja varaajan (ennen varoventtiiliä) välillä, se hieman hidastaa lämmön siirtymistä vettä pitkin varaajasta.
En tiedä, pitää tarkistaa. Toi oli aika hyvä pointti. Periaatteessa kylmää vettä käytettäessä voisi kiskaista vettä varaajasta, jos siellä on painetta.
Kun LKV-kierron paluuputkesta puuttui takaiskuventtiili, lämminvesi tuli pelkästään paluuputken kautta, jos varsinainen lämminvesiputki oli päässyt jäähtymään. Kummallisia juttujahan nämä on.
Ei sielä mitään takaiskuventtiiliä ollut.
Huomasin Oraksen sekoitusventtiiliesitteessä:
http://www.oras.com/ProductDocuments/Sekoitusventtiili.pdf s. 157
maininnan: "LÄMPÖSULKU min 300mm estää omavoimaisen kierron"
Onko jollain tietoa varaajan omavoimaisesta kierrosta, mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa ja mitenkä sen voi huomata. Kun vettä ei oltu käytetty (ei ainakaan pajoa) molemmat sekoitusventtiilistä varaajaan menevistä putkista olivat lämpöisiä. Venttiiliin tuleva syöttöputki oli kyllä kylmä. Siis mulla on syöttöventtiilillä jokin jakotukki, johon on kytketty nämä kaikki kolme putkea.
-
Muistin, että olin jo kesällä mitannut LKV-kierron energiankulutusta. Suoritin mittauksia kahtena viikonloppuna, kun olimme poissa. Toisella kertaa oli KV-alarajaa laskettu. Molemmilla kerroilla lämmitys oli pois päältä.
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 4.5kWh/vrk
käynnistysten määrä: 14.3krt/vrk
käynnin pituus: 5.6min/krt
Kun LKV-kierto oli pois päällä, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 4.1kWh/vrk
käynnistysten määrä: 9.8krt/vrk
käynnin pituus: 7.5min/krt
Energian kulutuksessa ei ole mukana LKV-kiertopumpun ottamaa energiaa. Pitää vielä kaivaa muistiinpanoja, jos löytäisin mittauksen ilman LKV-kiertoa.
Mikä oli ulkolämpö noina päivinä?
Oliko lämmitys "kesäasennolla" (eli P1 pois päältä)?
Käyntiajat näyttää melko samalta kun mun Carrier LKV-lataus (jos ei LKV käyttöä ja LL kesäasento, LKV kierto P2:n takana), mutta vain 2 krt vrk
-
Muistin, että olin jo kesällä mitannut LKV-kierron energiankulutusta. Suoritin mittauksia kahtena viikonloppuna, kun olimme poissa. Toisella kertaa oli KV-alarajaa laskettu. Molemmilla kerroilla lämmitys oli pois päältä.
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 4.5kWh/vrk
käynnistysten määrä: 14.3krt/vrk
käynnin pituus: 5.6min/krt
Kun LKV-kierto oli pois päällä, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 4.1kWh/vrk
käynnistysten määrä: 9.8krt/vrk
käynnin pituus: 7.5min/krt
Energian kulutuksessa ei ole mukana LKV-kiertopumpun ottamaa energiaa. Pitää vielä kaivaa muistiinpanoja, jos löytäisin mittauksen ilman LKV-kiertoa.
Mikä oli ulkolämpö noina päivinä?
Oliko lämmitys "kesäasennolla" (eli P1 pois päältä)?
Käyntiajat näyttää melko samalta kun mun Carrier LKV-lataus (jos ei LKV käyttöä ja LL kesäasento, LKV kierto P2:n takana), mutta vain 2 krt vrk
Mittaukset on tehty heinä-elokuussa, joten ulkolämpötila täytyy olla jotain +15 - +30C.
Mulla oli koko kesän lämmitys pois päältä
-
Muistin, että olin jo kesällä mitannut LKV-kierron energiankulutusta. Suoritin mittauksia kahtena viikonloppuna, kun olimme poissa. Toisella kertaa oli KV-alarajaa laskettu. Molemmilla kerroilla lämmitys oli pois päältä.
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 4.5kWh/vrk
käynnistysten määrä: 14.3krt/vrk
käynnin pituus: 5.6min/krt
Kun LKV-kierto oli pois päällä, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 4.1kWh/vrk
käynnistysten määrä: 9.8krt/vrk
käynnin pituus: 7.5min/krt
Energian kulutuksessa ei ole mukana LKV-kiertopumpun ottamaa energiaa. Pitää vielä kaivaa muistiinpanoja, jos löytäisin mittauksen ilman LKV-kiertoa.
Mikä oli ulkolämpö noina päivinä?
Oliko lämmitys "kesäasennolla" (eli P1 pois päältä)?
Käyntiajat näyttää melko samalta kun mun Carrier LKV-lataus (jos ei LKV käyttöä ja LL kesäasento, LKV kierto P2:n takana), mutta vain 2 krt vrk
Mittaukset on tehty heinä-elokuussa, joten ulkolämpötila täytyy olla jotain +15 - +30C.
Mulla oli koko kesän lämmitys pois päältä
Aika mystiseksi menee. LKV-kierto ei hukkaa lämpöä, vaihtoventtiili ei vuoda, varaaja pitää lämpöä, taloa ei lämmitetä, kotona ei ole ketään ja siitä huolimatta 10-14 käynnistymistä vuorokaudessa.... :-?
-
Muistin, että olin jo kesällä mitannut LKV-kierron energiankulutusta. Suoritin mittauksia kahtena viikonloppuna, kun olimme poissa. Toisella kertaa oli KV-alarajaa laskettu. Molemmilla kerroilla lämmitys oli pois päältä.
Kun LKV-kierto päällä, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 4.5kWh/vrk
käynnistysten määrä: 14.3krt/vrk
käynnin pituus: 5.6min/krt
Kun LKV-kierto oli pois päällä, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 4.1kWh/vrk
käynnistysten määrä: 9.8krt/vrk
käynnin pituus: 7.5min/krt
Energian kulutuksessa ei ole mukana LKV-kiertopumpun ottamaa energiaa. Pitää vielä kaivaa muistiinpanoja, jos löytäisin mittauksen ilman LKV-kiertoa.
Mikä oli ulkolämpö noina päivinä?
Oliko lämmitys "kesäasennolla" (eli P1 pois päältä)?
Käyntiajat näyttää melko samalta kun mun Carrier LKV-lataus (jos ei LKV käyttöä ja LL kesäasento, LKV kierto P2:n takana), mutta vain 2 krt vrk
Mittaukset on tehty heinä-elokuussa, joten ulkolämpötila täytyy olla jotain +15 - +30C.
Mulla oli koko kesän lämmitys pois päältä
Aika mystiseksi menee. LKV-kierto ei hukkaa lämpöä, vaihtoventtiili ei vuoda, varaaja pitää lämpöä, taloa ei lämmitetä, kotona ei ole ketään ja siitä huolimatta 10-14 käynnistymistä vuorokaudessa.... :-?
Pahoittelen sekaannusta, molemmissa mittauksissa LKV-kierto oli päällä. Eli LKV-kierto hukkaa lämpöä.
Yritän illalla löytää mittauksen poissaolo viikonlopulta, kun LKV-kierto on poissa. Muistaakseni senkin mittasin viime kesänä.
-
Moros,
sekoitusventtiileistä ja niiden kytkennöistä löytyy mm. tuosta esben esitteestä;
http://www.callidus.fi/doc/sekoitusventtiilit/ESBE_termostaattiset_6.pdf
Joka tapauksessa takaiskuventtiili siellä pitäs minun mielestä olla kuten noissa oraksenkin kuvissa näyttäs olevan, suurin syy lienee tuo mainitsemasi juttu että varaajassa olevan paineen takia kylmäpuolelle ruiskahtaa kuumaa vettä varajaasta.
Tuo LKV- kierto tässä kuitenkin se joka lämpöenergiaa hukkaa, kanaalissa tuskin kovin kummoiset eristeet tai vaikka olisikin niin kyllä tuolla matkalla väkisin energiaa hukkuu
-
Tuosta LKV-kierrosta aiheutuvia häviöitä ja ongelmia voisi ehkä vähentää asentamalla talon puolelle puskurivaraaja 50-100L käyttövedelle ja tämän varaajan termostaatti kytkettäisiin ohjaamaan LKV-kiertovesipumppua. Eli tuo kiertovesipumppu pitäisi huolen, että puskurissa oli aina halutun lämpöistä vettä
Voisiko tuollainen systeemi toimia? Mitä mieltä ammattilaiset?
Eräs vaihtoehto voisi olla myös ajastaa kierto päälle vain silloin kun lämpimän veden kulutus on todennäköisintä. Esim. yöllä ja arkisin päivällä lienee ei tarvetta lämpimälle vedelle?
Veikkaisin, että tuo kierto sekoittaa varaajan lämpökerrostumat ja senkin takia aiheuttaa käynnistymisiä.
-
Tuosta LKV-kierrosta aiheutuvia häviöitä ja ongelmia voisi ehkä vähentää asentamalla talon puolelle puskurivaraaja 50-100L käyttövedelle ja tämän varaajan termostaatti kytkettäisiin ohjaamaan LKV-kiertovesipumppua. Eli tuo kiertovesipumppu pitäisi huolen, että puskurissa oli aina halutun lämpöistä vettä
Voisiko tuollainen systeemi toimia? Mitä mieltä ammattilaiset?
Eräs vaihtoehto voisi olla myös ajastaa kierto päälle vain silloin kun lämpimän veden kulutus on todennäköisintä. Esim. yöllä ja arkisin päivällä lienee ei tarvetta lämpimälle vedelle?
Veikkaisin, että tuo kierto sekoittaa varaajan lämpökerrostumat ja senkin takia aiheuttaa käynnistymisiä.
Tuo on ihan fiksun kuuloinen systeemi, ehkä pönttö pitäisi olla pienempi, esim. 20l. Varmaan tässä on hieman ylireagoitu, koska eihän tuo mikään älytön kulutus ole, noin 50 senttiä päivä. Todennäköisesti ilman LKV-kiertoakin kuluu jotain 10-20 senttiä päivässä. Mielenkiintoista nähdä, kun löydän mittaustulokset.
Mainitaan vielä, että pesuhuoneen rättipatteri on myös tuossa paluulinjassa. Tällä hetkellä (kuin myös kesän mittauksissa) kiertopumppua ohjataan ajastimelle noin 15min parin tunnin välein. Yöllä se on pois päältä.
Olen suunnitellut tekeväni termostaatin, joka nuuskisi esim. taloon tulevasta LKV-putkesta lämpötilaa ja ohjaisi kiertoa sen mukaan. Järkeilin, että olisiko parempi pitää linjasäätöventtiili täysin auki, jolloin LKV-kiertopumpun käyntiaikaa voisi pitää lyhyempänä. Tällöin tietysti varaajan kerrostumat sekoittuu enemmän kuin sellaisella pitkällä lirutuksella.
Tietysti paras olisi, kun saisi tuon LKV-kiertopumpun käymään vielä yhtäaikaa kuin kompura tekee LKV:tä. Voishan tietysti yrittää vetää sähköt MLP:ltä tuolle LKV-pumpulle. Mistähän sieltä löytyy syöttö, joka on päällä vain kun LKV:tä tehdään.
-
Oma mittaukseni lämpöpumpun lämpöhäviöistä.
Viime kesänä talo oli tyhjillään n. kaksi viikkoa. Lämpöpumppu oli päällä mutta patterien kiertovesipumppu (LJ-pumppu) oli seis, lämmintä vettä ei käytetty sekä käyttöveden kiertoa ei edes ole.
Pumppu on L-Ässä V-7.0 jossa 420 litran varaaja.
Kulutettu sähköenergia oli keskimäärin 2,26 kWh/vrk, mikä tekee keskimääräisenä tehona 94W.
Hyötysuhteella 3 laskettuna vuotaa lämpöpumppu energiaa 282 W teholla 6,78 kWh vuorokaudessa.
ATS
-
Tietysti paras olisi, kun saisi tuon LKV-kiertopumpun käymään vielä yhtäaikaa kuin kompura tekee LKV:tä. Voishan tietysti yrittää vetää sähköt MLP:ltä tuolle LKV-pumpulle. Mistähän sieltä löytyy syöttö, joka on päällä vain kun LKV:tä tehdään.
Vaihtoventtiililtä
Jos ei suoraa syöttöä, niin ainakin sieltä saa ohjauksen.
ATS
-
Tietysti paras olisi, kun saisi tuon LKV-kiertopumpun käymään vielä yhtäaikaa kuin kompura tekee LKV:tä. Voishan tietysti yrittää vetää sähköt MLP:ltä tuolle LKV-pumpulle. Mistähän sieltä löytyy syöttö, joka on päällä vain kun LKV:tä tehdään.
Vaihtoventtiililtä
Jos ei suoraa syöttöä, niin ainakin sieltä saa ohjauksen.
ATS
Just funtsin samanlailla eli manuaalin mukaan relekortin E29 nastasta 7. Varmaan vois kiskaista syötön suoraankin, riippuu tietysti millainen tuo rele RE8 on. Ei vielä viittis tehdä muutosta, kun ei kovin hyvin pääsisi tutkimaan, mitenkä se vaikuttaisi.
Niin, mulla on vielä LV-putket eristämättä pannuhuoneessa ja talon jakotukilla, mikä lisää jonninverran energian hukkaantumista (tosin ehkä vain 5%).
-
Tuosta LKV-kierrosta aiheutuvia häviöitä ja ongelmia voisi ehkä vähentää asentamalla talon puolelle puskurivaraaja 50-100L käyttövedelle ja tämän varaajan termostaatti kytkettäisiin ohjaamaan LKV-kiertovesipumppua. Eli tuo kiertovesipumppu pitäisi huolen, että puskurissa oli aina halutun lämpöistä vettä
Tämähän on fiksu ajatus,jos tuosta vähän jatkaisi että jos siirtäis koko käyttövesivaraajan sisätiloihin,eihän sen pumpun vieressä kaiketi tartte olla.Eli vaihtoventtiililtä putket kanaalin kautta asuinrakennukseen ja kv-varaaja siellä sopivaan paikkaan ettei tarvitsisi erillistä kiertoa.Saattais olla että putkien osalta pääsis vähällä jos vois hyödyntää olemassaolevat kiertoputki yhteydet pumpun ja varaajan välille latausputkiksi.
-
Löysin lupaamiani mittaustuloksia.
Eli talo tyhjillään LKV-kierto poissa, lämmitys poissa, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 1.75kWh/vrk
käynnistysten määrä: 3.25krt/vrk
käynnin pituus: 6.2min/krt
Talo "täynnä" (2+2), LKV-kierto päällä, lämmitys poissa, KV-asetus 42-55C
energiaa kului: 5.4kWh/vrk
käynnistysten määrä: 16/vrk
käynnin pituus: 5.1min/krt
-
Löysin lupaamiani mittaustuloksia.
Eli talo tyhjillään LKV-kierto poissa, lämmitys poissa, KV-asetus 45-55C
energiaa kului: 1.75kWh/vrk
käynnistysten määrä: 3.25krt/vrk
käynnin pituus: 6.2min/krt
Eihän tuo poikkea meidän lukemista mitenkään.
Kyllä se on tuo kierto pelkästään mikä niitä käynnistymisiä aiheuttaa.
-
Tulokset tuntuisi vahvistavan aikaisemmin esittämäni teorian, että varaajan pohjalle laskettava kylmä vesi, viilentää anturin nopeasti. Mitä enemmän on kuormitusta, sen lyhyemmäksi tulee keskimääräinen käyntiaika. Eli aivan selvästi pumppu lähtee käyntiin ilman todellista tarvetta.
Käsittääkseni LKV-pumppu ehtii pumpata vettä noin 20-30l yhden syklin aikana. Jos varaajassa olisi silloin 50 asteista vettä ja kierrosta palaavan veden keskilämpötila olisi vaikka 20 astetta. Tämän jälkeen varaajan lämpötila olisi (130l*50C+30l*20C)/160l=44.4C mikä ei pitäisi vielä aiheuttaa kompuran käynnistymistä (riippuen tietysti KV-alarajan asetuksesta).
Pääasia tietysti on, että pumpussa ei ole mitään vikaan. Eli Haatolla saavat olla rauhallisin mielin tämän asiakkaan suhteen ;D Kuitenkin tässä laitteessa on ikävä ominaisuus, jonka kanssa pitää elää ja jonka haittoja yritetään minimoida. Tätä ominaisuutta voidaan myös kutsua suunnitteluvirheeksi. Tosin myyjä voi markkinoida tätä lisäominaisuutena: "varaajassa aina täysi valmius - tämän laitteen kanssa lämmin pesuvesi ei lopu".
Seuraavaksi pitäisi mitata, kuinka kuumaa vettä hanasta saadaan. Tämän perusteella voidaan alata hilaamaan alarajaa alemmaksi.
-
Tulokset tuntuisi vahvistavan aikaisemmin esittämäni teorian, että varaajan pohjalle laskettava kylmä vesi, viilentää anturin nopeasti. Mitä enemmän on kuormitusta, sen lyhyemmäksi tulee keskimääräinen käyntiaika. Eli aivan selvästi pumppu lähtee käyntiin ilman todellista tarvetta.
Käsittääkseni LKV-pumppu ehtii pumpata vettä noin 20-30l yhden syklin aikana. Jos varaajassa olisi silloin 50 asteista vettä ja kierrosta palaavan veden keskilämpötila olisi vaikka 20 astetta. Tämän jälkeen varaajan lämpötila olisi (130l*50C+30l*20C)/160l=44.4C mikä ei pitäisi vielä aiheuttaa kompuran käynnistymistä (riippuen tietysti KV-alarajan asetuksesta).
Pääasia tietysti on, että pumpussa ei ole mitään vikaan. Eli Haatolla saavat olla rauhallisin mielin tämän asiakkaan suhteen ;D Kuitenkin tässä laitteessa on ikävä ominaisuus, jonka kanssa pitää elää ja jonka haittoja yritetään minimoida. Tätä ominaisuutta voidaan myös kutsua suunnitteluvirheeksi. Tosin myyjä voi markkinoida tätä lisäominaisuutena: "varaajassa aina täysi valmius - tämän laitteen kanssa lämmin pesuvesi ei lopu".
Seuraavaksi pitäisi mitata, kuinka kuumaa vettä hanasta saadaan. Tämän perusteella voidaan alata hilaamaan alarajaa alemmaksi.
Minun mielestä suunnitteluvirhe on tehty siinä kohtaa, kun pumppu on sijoitettu ulkorakennukseen ;)
Tosin itse halusin pumpun taloon sen takia, että ei tulisi siirtohäviöitä. Koneen paikkaa miettiessä ei minulla ollut vielä tiedossa, että tuollaisi käynnistymisiinkin liittyviä "ongelmia" voisi tulla.
Kyllä samanlaisia "ongelmia" tulee muillakin pumpuilla, mutta ei välttämättä ihan samassa mittakaavassa.
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
-
Tulokset tuntuisi vahvistavan aikaisemmin esittämäni teorian, että varaajan pohjalle laskettava kylmä vesi, viilentää anturin nopeasti. Mitä enemmän on kuormitusta, sen lyhyemmäksi tulee keskimääräinen käyntiaika. Eli aivan selvästi pumppu lähtee käyntiin ilman todellista tarvetta.
Käsittääkseni LKV-pumppu ehtii pumpata vettä noin 20-30l yhden syklin aikana. Jos varaajassa olisi silloin 50 asteista vettä ja kierrosta palaavan veden keskilämpötila olisi vaikka 20 astetta. Tämän jälkeen varaajan lämpötila olisi (130l*50C+30l*20C)/160l=44.4C mikä ei pitäisi vielä aiheuttaa kompuran käynnistymistä (riippuen tietysti KV-alarajan asetuksesta).
Pääasia tietysti on, että pumpussa ei ole mitään vikaan. Eli Haatolla saavat olla rauhallisin mielin tämän asiakkaan suhteen ;D Kuitenkin tässä laitteessa on ikävä ominaisuus, jonka kanssa pitää elää ja jonka haittoja yritetään minimoida. Tätä ominaisuutta voidaan myös kutsua suunnitteluvirheeksi. Tosin myyjä voi markkinoida tätä lisäominaisuutena: "varaajassa aina täysi valmius - tämän laitteen kanssa lämmin pesuvesi ei lopu".
Seuraavaksi pitäisi mitata, kuinka kuumaa vettä hanasta saadaan. Tämän perusteella voidaan alata hilaamaan alarajaa alemmaksi.
Minun mielestä suunnitteluvirhe on tehty siinä kohtaa, kun pumppu on sijoitettu ulkorakennukseen ;)
Tosin itse halusin pumpun taloon sen takia, että ei tulisi siirtohäviöitä. Koneen paikkaa miettiessä ei minulla ollut vielä tiedossa, että tuollaisi käynnistymisiinkin liittyviä "ongelmia" voisi tulla.
Kyllä samanlaisia "ongelmia" tulee muillakin pumpuilla, mutta ei välttämättä ihan samassa mittakaavassa.
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Sekin on yksi suunnitteluvirhe, kun ei tyydytty asumaan vuokralla rivitalossa, kun muutkin köyhät ;). Sielä ei olisi moisia murheita.
Laitoin pumpun ulkorakennukseen, koska halusin pitää option lämmitysmuodon vaihtamisesta, jos vaikka eläkkeellä alkaisin lämmittämään puilla tai banaanin kuorilla. Eihän sitä tiedä... Lisäksi ulkorakennuksessakin on vesikiertoinen lämmitys.
Mietin kyllä pumpun asentamista taloon, mutta se ei olisi mahtunu khh:seen. Taloa olisi pitänyt jatkaa 60cm, joka olisi tarkoittanut 6m2 laajennusta, josta olisi seurannut keskimääräisellä neliöhinnalla 9000€ lisäkustannus ;D Halvemmaksi olisi tullut laittaa taloon ja ulkorakennukseen omat pumppunsa.
Tosin mietin myös pumpun viemistä talon yläkertaan, jonne se olisi mahtunut hyvin. Mutta sekään ei tuntunut kovin järkevältä vaihtoehdolta.
Muistaakseni rakentamisen alkuvaiheessa vihreänä (nyt vähän kypsempi?) kyselin kaikenmoista kaikenmoisilta asiantuntijoilta, niin Uponorin teknisen tuen tyyppi heitti LKV-kierron hinnaksi 100€ vuodessa. Mittausten mukaan tyhjässä talossa kierto ottaa 2.75kWh/vrk, joten vuodessa noin 1004kWh. Ei pöllömpi veikkaus. Tuo energian hukka voi jäädä vielä olemattomammaksi, kun talvella ja talo miehitettynä kulutusta on kuitenkin, mikä aiheuttaa pumpun käynnistymisiä.
Voisko kuitenkin olla parempi pitää linjasäätöventtiili kuristettuna ja antaa kiertopumpun pyöriä pidempään. Tällöin kerrostumien sekoittuminen vähenisi. Voisko se auttaa ominaisuuteen?
-
Tulokset tuntuisi vahvistavan aikaisemmin esittämäni teorian, että varaajan pohjalle laskettava kylmä vesi, viilentää anturin nopeasti. Mitä enemmän on kuormitusta, sen lyhyemmäksi tulee keskimääräinen käyntiaika. Eli aivan selvästi pumppu lähtee käyntiin ilman todellista tarvetta.
Käsittääkseni LKV-pumppu ehtii pumpata vettä noin 20-30l yhden syklin aikana. Jos varaajassa olisi silloin 50 asteista vettä ja kierrosta palaavan veden keskilämpötila olisi vaikka 20 astetta. Tämän jälkeen varaajan lämpötila olisi (130l*50C+30l*20C)/160l=44.4C mikä ei pitäisi vielä aiheuttaa kompuran käynnistymistä (riippuen tietysti KV-alarajan asetuksesta).
Pääasia tietysti on, että pumpussa ei ole mitään vikaan. Eli Haatolla saavat olla rauhallisin mielin tämän asiakkaan suhteen ;D Kuitenkin tässä laitteessa on ikävä ominaisuus, jonka kanssa pitää elää ja jonka haittoja yritetään minimoida. Tätä ominaisuutta voidaan myös kutsua suunnitteluvirheeksi. Tosin myyjä voi markkinoida tätä lisäominaisuutena: "varaajassa aina täysi valmius - tämän laitteen kanssa lämmin pesuvesi ei lopu".
Seuraavaksi pitäisi mitata, kuinka kuumaa vettä hanasta saadaan. Tämän perusteella voidaan alata hilaamaan alarajaa alemmaksi.
Minun mielestä suunnitteluvirhe on tehty siinä kohtaa, kun pumppu on sijoitettu ulkorakennukseen ;)
Tosin itse halusin pumpun taloon sen takia, että ei tulisi siirtohäviöitä. Koneen paikkaa miettiessä ei minulla ollut vielä tiedossa, että tuollaisi käynnistymisiinkin liittyviä "ongelmia" voisi tulla.
Kyllä samanlaisia "ongelmia" tulee muillakin pumpuilla, mutta ei välttämättä ihan samassa mittakaavassa.
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Sekin on yksi suunnitteluvirhe, kun ei tyydytty asumaan vuokralla rivitalossa, kun muutkin köyhät ;). Sielä ei olisi moisia murheita.
Laitoin pumpun ulkorakennukseen, koska halusin pitää option lämmitysmuodon vaihtamisesta, jos vaikka eläkkeellä alkaisin lämmittämään puilla tai banaanin kuorilla. Eihän sitä tiedä... Lisäksi ulkorakennuksessakin on vesikiertoinen lämmitys.
Mietin kyllä pumpun asentamista taloon, mutta se ei olisi mahtunu khh:seen. Taloa olisi pitänyt jatkaa 60cm, joka olisi tarkoittanut 6m2 laajennusta, josta olisi seurannut keskimääräisellä neliöhinnalla 9000€ lisäkustannus ;D Halvemmaksi olisi tullut laittaa taloon ja ulkorakennukseen omat pumppunsa.
Tosin mietin myös pumpun viemistä talon yläkertaan, jonne se olisi mahtunut hyvin. Mutta sekään ei tuntunut kovin järkevältä vaihtoehdolta.
Muistaakseni rakentamisen alkuvaiheessa vihreänä (nyt vähän kypsempi?) kyselin kaikenmoista kaikenmoisilta asiantuntijoilta, niin Uponorin teknisen tuen tyyppi heitti LKV-kierron hinnaksi 100€ vuodessa. Mittausten mukaan tyhjässä talossa kierto ottaa 2.75kWh/vrk, joten vuodessa noin 1004kWh. Ei pöllömpi veikkaus. Tuo energian hukka voi jäädä vielä olemattomammaksi, kun talvella ja talo miehitettynä kulutusta on kuitenkin, mikä aiheuttaa pumpun käynnistymisiä.
Voisko kuitenkin olla parempi pitää linjasäätöventtiili kuristettuna ja antaa kiertopumpun pyöriä pidempään. Tällöin kerrostumien sekoittuminen vähenisi. Voisko se auttaa ominaisuuteen?
Meillä pumpun sijoittaminen taloon vei puolet suunnitellusta vaatehuoneesta....oli siinäkin neuvotteleminen ::) Talo pidennettiin sitten muista syistä 90cm...eikä vieläkään ole biljardipöydälle missään tilaa ;D
Tuon kierron hidastamisen vaikutukset ei taida selvitä muuta kuin kokeilemalla.....
-
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Siinä toinen suunnitteluvirhe tai sitten MLP parametrit pielessä? Jos 15-20 käynnistystä / vrk (lämmityksestä johtuen), olisi LL/patteri-puskurille selkeää tilausta? Jos huonelämpö ei heittele (em. asetuksilla), asteminuutteja lisää ja käynnistely vähenisi selvästi?
(meillä kovilla pakkasilla käynnistysten määrä vähenee lähes lineaarisesti 8...10 => 1 (-10 ... -25 DUT), mutta sehän oli todettavissa jo askelvastetestistäkin (maavarainen laatta, tulos toisaalla foorumissa). Huonelämmöt heiluu 0.1C LL-ON/OFF-syklin mukaa kaikkina vuoden aikoina, kytkentäero 3.5C)
-
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Siinä toinen suunnitteluvirhe tai sitten MLP parametrit pielessä? Jos 15-20 käynnistystä / vrk (lämmityksestä johtuen), olisi LL/patteri-puskurille selkeää tilausta? Jos huonelämpö ei heittele (em. asetuksilla), asteminuutteja lisää ja käynnistely vähenisi selvästi?
(meillä kovilla pakkasilla käynnistysten määrä vähenee lähes lineaarisesti 8...10 => 1 (-10 ... -25 DUT), mutta sehän oli todettavissa jo askelvastetestistäkin (maavarainen laatta, tulos toisaalla foorumissa). Huonelämmöt heiluu 0.1C LL-ON/OFF-syklin mukaa kaikkina vuoden aikoina, kytkentäero 3.5C)
Suunniteluvirhe on siinä, että talo ei ole vielä "valmis". Noin 40-45% lopullisesta huoneistoalasta puuttuu vielä ;D
Asteminuutit 120, käyrä 3, korjaus +1..2, suurin osa lattialämmönkierroista auki talvella 24/7.
Itseasiassa on tuossa 15-20 käynnistyksessä kyllä käyttövesikin mukana 3-5 krt vuorokaudessa, mutta nykyisiin neliöihin nähden ylitehoinen pumppu aiheuttaa sen että käynnistyksiä tulee vähän reilusti talvella. Oikean kokoinen pumppu näille neliölle olisi 4kW :)
Maalämpöpumpun kulutus viimeiseltä 12kk 3740 kWh.
-
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Siinä toinen suunnitteluvirhe tai sitten MLP parametrit pielessä? Jos 15-20 käynnistystä / vrk (lämmityksestä johtuen), olisi LL/patteri-puskurille selkeää tilausta? Jos huonelämpö ei heittele (em. asetuksilla), asteminuutteja lisää ja käynnistely vähenisi selvästi?
(meillä kovilla pakkasilla käynnistysten määrä vähenee lähes lineaarisesti 8...10 => 1 (-10 ... -25 DUT), mutta sehän oli todettavissa jo askelvastetestistäkin (maavarainen laatta, tulos toisaalla foorumissa). Huonelämmöt heiluu 0.1C LL-ON/OFF-syklin mukaa kaikkina vuoden aikoina, kytkentäero 3.5C)
Suunniteluvirhe on siinä, että talo ei ole vielä "valmis". Noin 40-45% lopullisesta huoneistoalasta puuttuu vielä ;D
Asteminuutit 120, käyrä 3, korjaus +1..2, suurin osa lattialämmönkierroista auki talvella 24/7.
Itseasiassa on tuossa 15-20 käynnistyksessä kyllä käyttövesikin mukana 3-5 krt vuorokaudessa, mutta nykyisiin neliöihin nähden ylitehoinen pumppu aiheuttaa sen että käynnistyksiä tulee vähän reilusti talvella. Oikean kokoinen pumppu näille neliölle olisi 4kW :)
Maalämpöpumpun kulutus viimeiseltä 12kk 3740 kWh.
Kyllä ylimitoitus kannattaa, kun alkaa tulemaan kunnollisia pakkastalvia. Viime talvi oli vasta lämmittelyä ;D
Kulutuksen perusteella voisi todeta, ettei järjestelmän suunnittelu aivan puskaan ole mennyt.
-
Säädin lokakuun alussa KV-asetuksen 40C...57C. Tällä asetuksellakin hanasta tuli aina riittävän lämmintä vettä. LKV-kierron pidin muuten ennallaan, mutta avasin linjasäätöventtiilin kokonaan. Asteminuuttiluku oli -150. Näillä asetuksilla lokakuun lukemat:
MLP:n kulutus: 726kWh
LP-aika: 274h
LP-käynn: 521krt
Veden kulutus: 13m3
Kokonaissähkön kulutus: 1212kWh
Nyt käyntijakson pituus on 31.5min/krt ja määrä on 16.8krt/vrk. Keskimääräinen huiliaika käyntien välillä on 54min. Ei kovin paljoa ole käynnit vähentyneet vaikka KV-asetusta on muutettu. Varsinkin kun lämmitystarvekin on kasvanut.
Nyt muutin KV-asetuksen 36C...55C. Saa nähdä, mitenkä tilanne muuttuu. Periaatteessa voisi tuota asteminuuttilukuakin kasvattaa lähemmäs -250.
Noi kulutuslukematkin tuntuu aika kovilta lokakuussa. Varsinkin tuo veden kulutus on ollut aika hurjaa. Pitää vielä malttaa mielensä ja tutkia pidemmältä aikaväliltä.
KV-pysäytyslämpötilaksi oli sellainen vaihtoehto kuin A, jolloin pysäytyksen aiheuttaa käyttöpaineen nousu. Tarkoittaako tuo paine lämminvesivaraajan painetta? Eli jos lämmittää liian paljon, niin varoventtiilistä tihkuu vettä? Kokeilin tuolla A-asetuksella, niin lämmitti noin 50 asteeseen.
-
Moros,
En tiedä talosi kokoa ym. mutta koska sinulla kans 10kw pumppu niin voisi olla että meillä suht vastaavat neliöt ym.
Minulla meni 1700kwh lokakuussa, aiemmin sähkökattila aikoina meni keskimäärin 3500kwh lokakuussa joten pudotus huima (ottaen huomioon että ilto440 on sähkövastusmallia ja lisäksi ulkorakennus rapiat 40m2 suorasähkö).
Vettä menee vuodessa 180m3 eli keskimäärin 15m3 kuussa.
Tunteja tullut 6 viikossa nibeen 375 josta KV-tekoon 68h, eli arvio olisi että lokakuussa tuli 250 tuntia josta KV 45 tuntia.
-
Moros,
En tiedä talosi kokoa ym. mutta koska sinulla kans 10kw pumppu niin voisi olla että meillä suht vastaavat neliöt ym.
Minulla meni 1700kwh lokakuussa, aiemmin sähkökattila aikoina meni keskimäärin 3500kwh lokakuussa joten pudotus huima (ottaen huomioon että ilto440 on sähkövastusmallia ja lisäksi ulkorakennus rapiat 40m2 suorasähkö).
Vettä menee vuodessa 180m3 eli keskimäärin 15m3 kuussa.
Tunteja tullut 6 viikossa nibeen 375 josta KV-tekoon 68h, eli arvio olisi että lokakuussa tuli 250 tuntia josta KV 45 tuntia.
Talossa on alakerrassa huoneistoalaa 150m2 (korkeus 2.7m) ja yläkerrassa on noin 20m2 neliötä (keskimääräinen korkeus ehkä 2.4m). Lisäksi ulkorakennuksessa on puolilämmintä tilaa noin 65m2 (keskimääräinen korkeus noin 3.2m). Talon yläpohja on vielä heikosti eristetty, vasta 15cm villaa. Parannetaan parhaillaan. Eli onhan tuossa noita lämmitettäviä kuutioitakin, mutta eihän noita pakkasiakaan juuri ole ollut. Mulla on tavoitteena päästä pumpun kulutuksessa vuositasoon 8000-10000kWh. Ilto440:ssä on vesikiertoinen jälkilämmitys.
Oliko sulla pelkälle mlp:lle 1700kWh?
-
kokonaiskulutus tuo 1700kwh, pumpulle ei ole omaa mittaria mutta tuntejen perusteella vienyt noin 600kwh lokakuussa (250hx2,4kw).