Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Pete H - 15.09.09 - klo:14:44
-
Nibe 1125-10 saapui tänään Ruotsista ja pettymys oli suuri, kun huomasin, että vasta 12kW pumppu olisi pitänyt sisällään scroll-kompressorin, mutta tällä mennään.
Asennus on tarkoitus toteuttaa 2 m3 varaajan alempaan käyttövesikierukkaan (30l/min), joka toimii tästä eteenpäin latauslämmönvaihtimena.
Ylemmän käyttövesikierukan jatkoksi laitan 300 litran sähkövaraajan, joka saa sisäänsä maalämmöllä esilämmitettyä vettä.
Olisiko kenelläkään tallessa 1120 asennus- ja hoito-ohjetta pdf-tiedostona? Näyttää poikkeavan aika tavalla tuosta 1140 ohjeesta tämä ruotsinkielinen.
Pete
-
Asennus on tarkoitus toteuttaa 2 m3 varaajan alempaan käyttövesikierukkaan (30l/min), joka toimii tästä eteenpäin latauslämmönvaihtimena.
No miks et laita suoraan varaajan vettä kiertämään pumpun kautta?
Tuntuisi että kierukassa lauhdutinpiirin lämpötilan joutuu nostamaan melko korkeaksi että alkaa varaajaan lämpöä siirtyä.
-
Taidan kytkeä suoraan vajaavaveteen.
Olen tässä illan mittaan käännellyt ruottalaista manuaalia sähkökytkentöjen osalta ja toivonkin, että joku 1120 pumpun omistaja voisi varmentaa käännöstyön onnistumisen.
KÄÄNNÖSTÄ:
Ulkolämpötila-anturi on kytkettävä myös kiinteän lauhdutuksen asennuksessa virheilmoituksen välttämiseksi. Anturia ei tarvitse sijoittaa ulos, vaan vaikkapa pumpun sisälle.
Lämpötila-anturi 88 kytketään kiinteässä lauhdutuksessa liitinriman 21 nastoihin 1 ja 2.
Kiinteässä lauhdutuksessa lämpöjohtopumpun 16 ohjausvirtajohdin siirretään liitinrimassa 13 nastasta 6 nastaan 9, jolloin ohjausvirta tulee samasta nastasta kuin kylmäainepumpulle 35
Pete
-
Juu juu, ilman muuta kytkentä suoraan varaajaveteen ja molemmat kierukat käyttövettä kuumentamaan, niin ei tarvii paljon lisävaraajan enää sähköä käyttää.
-
moi. mistä hommasit niben ja mihin hintaan ja millä rahdilla? onko malli vastaava kuin suomen 1140-10 . Hinnat ilmeisesti n.1000e edullisempia
-
Ostin pumpun nettikaupasta http://vvsgds.jetshop.se/ Saamani palvelu oli erittäin asiallista ja sain listan Ruotsalaisista Dahl-kuljetusfirman toimipisteistä, joista sain valita toimituspaikan, koska Suomeen he eivät tavaraa rahtaa. Rahti Tukholmasta tänne länsirannikolle maksoi alv:in kanssa 122€.
1125 ei vastaa Suomessa myytävää 1140-mallia, vaan on "vanhempaa tekniikka, jonka COP on 4,8 ja dataloggerimahdollisuus puuttuu. Vastannee Suomessa myytyjä malleja 1110 tai 1120.
Itselleni asennus tulee kiinteänä lauhdutuksena, joten hain mahdollimimman edullista ja pelkistettyä pumppua, ilman hienouksia.
Pete
-
Moro!
Saako tuohon pumppuun näytön tekstin Suomen kielellä?
-
Eiköhän tuohonkin saa Suomen väännettyä, kun kohta 6 vuotta vanhaan 1215:een (1210) sai.
-Santeri-
-
Tänään tuli 2 x 170m kieppi energiakollektoria, joka pitäisi huomenna upottaa kaivoon. Onko kenelläkään antaa mitään vinkkejä em. operaatioon?
Pete
-
No nyt on putki kaivossa ja sisällä on toistaiseksi puhdasta vettä, joka on tarkoitus lähipäivinä korvata Naturet-etanoliliuoksella. Yllättävän kevyesti upposi kaksoisputki noinkin syvälle käsivoimin. Toki viimeiset kymmenet metrit sai painaa jo tosissaan. :'(
Pete
-
Nyt on Naturetit lämmönkeruuputkissa ja projekti voi jatkua muiden putkitöiden osalta.
Pete
-
Nibe 1125 hyrähti käyntiin ensimmäisen kerran vähän yhdeksän jälkeen. Mielestäni käy oikein nätisti, vaikka peitelevyt on vielä poissa paikoiltaan. :)
Nyt alkaa sitten armoton säätäminen. ::) Onneksi tässä on huomattavasti vähemmän säädettäviä muuttujia, kuin esim. 1140 mallissa.
pete
-
Ajanko liian pitkiä käyntijaksoja, kun kaivo jäähtyy tuonne yhden asteen paikkeille käyntijakson lopussa? Käynnistyksiä on ollut keskimäärin seitsemän vuorokaudessa.
Pete
-
Joko peteh voisi jakaa käyttökokemuksia Nibestä? Miten lopulta teit tuon kytkennän varaajaan?
-
Kytkentä tehtiin suoraan varaajaveteen ja käytössä on kiinteä lauhdutus. Varaajan lämpötila on 38 astetta ja se on varustettu kahdella käyttövesikierukalla. Käyttövesikierukoiden läpi virtaava käyttövesi lämmitetään 300l käyttövesivaraajassa sähköllä 60:een asteeseen.
Järjestelmä on toiminut moitteetta 15.10.2009 tapahtuneen käynnistyksen jälkeen. Käynnistyskertoja on kertynyt tähän päivään mennessä 538 ja kompressori on käynyt yhteensä 1372h, joka tekee noin 11h/vrk. Sähköä on talon lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen kulunut 2,2kWh*1372h=3018kWh, joka on talven kylmyyteen nähden mielestäni vähän. Käyntien keskipituus näyttäisi olevan kahden ja puolen tunnin luokkaa.
Pete
-
Vaikuttaa siltä, että simppeli kytkentä on toimiva. Hyvä homma!
Itse olen ajatellut samanlaista kytkentää: varaajana toimisi 500ltr varaaja, jossa on 2kpl 80ltr/min kierukkaa. On aika jytyt kierukat. En osaa sanoa, onko ne sitten liian tehokkaat...
Jatkona sitten 300ltr varaaja. Mietinnässä vielä, tarvinko tuota lisävaraajaa. Jos joku osaa antaa vinkkejä niin antaa tulla.
Pumppu tulee 12kw, ilmeisesti halvin Nibe ja mahd. Ruotsista tilaamalla.
-
Kytkentä tehtiin suoraan varaajaveteen ja käytössä on kiinteä lauhdutus. Varaajan lämpötila on 38 astetta ja se on varustettu kahdella käyttövesikierukalla. Käyttövesikierukoiden läpi virtaava käyttövesi lämmitetään 300l käyttövesivaraajassa sähköllä 60:een asteeseen.
Järjestelmä on toiminut moitteetta 15.10.2009 tapahtuneen käynnistyksen jälkeen. Käynnistyskertoja on kertynyt tähän päivään mennessä 538 ja kompressori on käynyt yhteensä 1372h, joka tekee noin 11h/vrk. Sähköä on talon lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen kulunut 2,2kWh*1372h=3018kWh, joka on talven kylmyyteen nähden mielestäni vähän. Käyntien keskipituus näyttäisi olevan kahden ja puolen tunnin luokkaa.
Pete
Oletko seurannut mitä pumpun ja erillisen vedenlämmittimen yhteiskulutusta, eli kiinnostaa kuinka paljon tuo 300 litran vedenlämmitin käyttää sähköä nostaakseen käyttöveden 38-> 60 asteeseen.
-
Eilen tuli Ruotsi-pumpulla vuosi täyteen ja käyntitunteja on kertynyt 2600. 2,2 kW ottoteholla vuosikulutukseksi tulee 5720 kWh, mikä on mielestäni kohtuullinen 150 neliöisen talon lämmityksestä ja käyttöveden puolittaisesta lämmityksestä. Erityisesti ottaen huomioon viime talven pitkät pakkasjaksot. Puita ei paljon polteltu.
Käyttövesivaraajan kulutusta en ole mitannut.
Pete
-
käyttöveden puolittaisesta lämmityksestä.
Kesäaikana kun varsinaista lämmitystä ei tarvita niin kannattais harkita 2m3:n varaajan lämpötilan nostamista +50 asteeseen ja tehdä lämmin käyttövesi pelkästään siinä.Eli sähkövaraajan vois jättää kylmäksi ja ohitusputki että lämmin käyttövesi tulisi suoraan isolta varaajalta.
Meillä on tuollainen systeemi käytössä ja ihan hyvin toimii.160l pikkuvaraaja(tulistin) ohitetaan kesäajaksi käsiventtiilillä ja lämmin käyttövesi otetaan 1250l:n varaajasta.
9kw:n pumpulla tulee 1-2 käyntijaksoa/vrk ja sähköä menee 3-4kwh/vrk.
-
vuosikulutukseksi tulee 5720 kWh, mikä on mielestäni kohtuullinen 150 neliöisen talon lämmityksestä ja käyttöveden puolittaisesta lämmityksestä.
Kiinnostaisi tietää paljonko oli talon sähkön kokonaiskulutus samalta ajalta?
Ja millainen asujaimisto talossa majailee?
ATS
-
Eilen tuli Ruotsi-pumpulla vuosi täyteen ja käyntitunteja on kertynyt 2600. 2,2 kW ottoteholla vuosikulutukseksi tulee 5720 kWh, mikä on mielestäni kohtuullinen 150 neliöisen talon lämmityksestä ja käyttöveden puolittaisesta lämmityksestä. Erityisesti ottaen huomioon viime talven pitkät pakkasjaksot. Puita ei paljon polteltu.
Käyttövesivaraajan kulutusta en ole mitannut.
Pete
Tuohon kompressorin 2.2kW pitää lisätä vielä 245W, liuospumppu 170W ja lämmönjakopumppu 75W + muu apusähkön kulutus.
-
Eilen tuli Ruotsi-pumpulla vuosi täyteen ja käyntitunteja on kertynyt 2600. 2,2 kW ottoteholla vuosikulutukseksi tulee 5720 kWh, mikä on mielestäni kohtuullinen 150 neliöisen talon lämmityksestä ja käyttöveden puolittaisesta lämmityksestä. Erityisesti ottaen huomioon viime talven pitkät pakkasjaksot. Puita ei paljon polteltu.
Käyttövesivaraajan kulutusta en ole mitannut.
Pete
Sen pystyy katsomaan valikosta paljonko LV /KV suhde %-on mennyt . ainakin IVT;ssä näkee suoraan taulusta.