Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: tertsile - 04.02.26 - klo:22:20
-
Moi
Mitä saatte omien pumppujenne osalta vuosihyötysuhteeksi lämmityksen osalta (ilman käyttövettä)? Kyseiselle malille ilmoitetaan SCOP 5,7.
Aloin tutkimaan noin 3v pyörineen pumpun lukemia ja totesin, että vuosihyötysuhde jää aika matalaksi, vain 4,5. Eli vuonna 2025 kulutettu sähkö 3750kwh ja tuotettu lämpö 16750kwh.
Ennen kuin alan kyseenalaistamaan asioita niin olisi mukava kuulla miltä muilla lukemat näyttää? Kesäkuukausina hyötysuhde noin 5 ja talvella noin 4. Aika kauas jäädään luvatuista arvoista.
Hieman detaljiikkaa:
- kaivossa riittää hyvin pauhu. Nyt pitkänkin -20 pakkasjakso jälkeen paluu on pysynyt 0 asteen tuntumassa, jopa sen jälkeen kun on käynyt kiertämässä IV-esilämmityspatterin kautta
- talo on erittäin energiatehokas. Menovesi esim. -20 pakkasella 33. Kivitalo, jonka ilmavuotoluku on 0,3
- keruupiirin delta T noin 3C
- v2025 vastusta ei käytetty lämmitykseen
- LL-piirissä puskurivaraaja
Hieman kun keskustelin kaikkitietävän tekoälyn kanssa niin se oli sitä mieltä että antamillani arvoilla vuosihyötysuhteen pitäisi olla suurempi. Tosiaan en ole ikinä nähnyt pumpun tiedoissa että menoveden lämpötila olisi noussut yli 34,5 asteen ja tämä on -25 pakkasella.
AI oli sitä mieltä, että puskurivaraaja sekottaa pakkaa ja se ei ole edes boschin suositus invertteritaloissa. En tiedä sitten miksi putkari sen minulle väkisin myi. Ajatuksia?
-
Samaa luokkaa samanlaisessa ja saman ikäisessä pumpussa. Kokonaishyötysuhde 4,4. Lämmitys 5,1 ja lämmin vesi 3. 16250 oli kokonaisenergia 2025, kaivo lienee riittävä kun vieläkin vähän plussalla, lattialämmitys 170m2. Pelkän lämmityksen osalta 2496/12805kWh ja hyötysuhde pysyy melko samana kesällä ja talvella(5.0-5.4).
-
Kysymy koski 7800i, mutta minulla on tuota edeltävä pumppu 7001i 2-8kw vuodelta 2020. Ei noissa taida hirmuisesti olla eroja.
Huhtikuu 21-> tämä hetki.
Lämmityksen tuotto 69804
Lämmitykseen käytetty 14733
Cop 4,73
Ei puskuria. Lattialämmitys.
-
Boschin teknisien tietojen esite antaa Bosch Compress 7800iLW/M 2-8 seuraavaa:
SCOP EN14825 LT +35 °C (kylmä ilmasto) - 5,7
SCOP EN14825 HT +55 °C (kylmä ilmasto) - 4,16
Nimellinen COP B0/W35 °C EN14511:2011 - 4,61
Ei pidä sekoittaa SCOP sekä COP lukuja.
Eli kyllähän tuo aloittajan laskema COP lukema 4,5 on ihan hyvin linjassa tuon 4,61 kanssa.
-
Kyllähän se on juuri SCOP, joka pitäisi vastata pitkän aikavälin tuotto/kulutus.
-
SCOP luku on parempi vertailuluku eri laitteiden välillä. Perustuu Suomessa Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.Todellisuus on toinen, esim. invertteripumpussa kaivon lämpötila ja käytetty kompressoriteho vaikuttavat hyötysuhteeseen. Oma 4-16 kW Bosch tuottaa lämpöä lattialämmityspiiriin minimiteholla 30% n.5.0 COPilla, täysteholla COP laskee 3.8 luokkaan.
Jos pumpun COP on mittareista laskettuna 4.5 luokkaa (lämmitys ja käyttövesi) voi sitä pitää hyvänä arvona. Itsellä tammikuussa joka oli tosi kylmä kuukausi kului sähköä 750 kWh ja tuotto 3401 kWh, COP 4,53. Joulukuu oli paljon lämpimämpi ja COP 4,85.
Eli pumpun hyötysuhde on normaali ja linjassa omaan pumppuuni.
-
4,5 on ihan hyvä luku, varsinkin käyttöveden kanssa ja käyttöveteen mennessä reilu osuus energiasta. SCOP kuvaa pelkkää lämmitystä ja pitäisi siis toteutua Helsingin ilmastossa kaivosta tulevan veden ollessa 0, menolämmön ollessa MUTissa 35 ja pumpun ollessa optimaalisesti mitoitettu.
Käytännössä noihin luvattuihin SCOPeihin ei päästä. Tai ainakin vaatii alle 30 C menölämmön ja lämpimän keruun.
-
Googlen AI on kuin Lämpöässän takavuosien myyntimies :D
Yhteenveto
Vaikka korkea COP (mitattuna standardin EN 14511 mukaisesti ) on hyvä, se kertoo vain, miten lämpöpumppu toimii yhdessä ihanteellisessa pisteessä. SCOP ( mitattuna standardin EN 14825 mukaisesti ) antaa paljon tarkemman, realistisemman ja luotettavamman luvun lämpöpumpun kokonaistehokkuudesta ja odotetuista käyttökustannuksista todellisessa, vaihtelevassa ilmastossa.
Todellisuudessa tuo SCOP on laskennallinen osatehosta -7_+2_+7 ja +12 ulkolämpötiloilla Helsingin ilmastovyöhykkeellä. Nykypäivänä tuo -7 ei riitä Etelä-Suomen ilmastovyöhykkeellä mihinkään ja harva taloaan lämmittelee kun ulkona on +12 :)
Ohessa Bosch LW22 kiinteistölämpöpumun sertifikaatista ote, toki siinä siinä on todettu realistinen COP mitoituslämpätilassa -22 4.7. Tuokaan ei Etelä-Suomessa kun MUT on -26.
Ei siinä ole myyntimiehellä vaikea tehtävä valita ilmoittaako SCOPin 5.51 vai COPin 4.7.
-
Kiitoksia kommenteista.
Tosiaan v2025 hyötysuhde lämmityksen osalta 4,5 ja käyttövesi mukaanlukien 4.
Pirkanmaan korkeudella esim. tämä helmikuun alun lämmityksen cop on 3,9, joka varmaankin menettelee huomioiden, että kuukauden keskilämpötila ollut -16 Pirkanmaan seudulla.
Vuosihyötysuhteen osalta en odotakkaan mitään laboratorioarvoja (5,7), mutta kyllä vähän häiritsee, että se jää 4,5 tasolle eikä pääse lähemmäs vitosta.
Onkohan tässä siinä perää, että invertteripumppu + puskurivaraaja huonontaa hyötysuhdetta: "Invertterikäyttöisen lämpöpumpun ja 4-putkisen puskurivaraajan yhdistelmä voi heikentää hyötysuhdetta merkittävästi. Erityisesti ongelmana pidetään sitä, että puskuri irrottaa lämpöpumpun suoraan talon kuormasta, aiheuttaa sekoittumista ja johtaa kompressorin tarpeettoman korkeaan käyntipaineeseen, vaikka menolämpö sinänsä näyttää maltilliselta."
-
Voihan tuo 4-putkinen pahastikin pilata COPin. Paljonkos ovat MLP:ltä mitatut meno ja paluu kovemmilla pakkasilla?
-
Parhaan COPin saat ilman varaajaa, kytkemällä lämpöpumpun suoraan lattialämmityspiiriin ilman termostaatteja. Tällöin pumppu säätää lämpötilaa ja pitää meneoveden mahdollisimman alhaisena.Lattialämmityksessä 20tn bertonimöykky on tehokas varaja. Kiinteistöpuolella invertteripumppu ja talvipakkaset= varaajaan syötetään korkeaa lämpötilaa ja COP 2.5. :'(
Jos menolämpö pumpussa pysyy alle 35 asteen on hyvinkin hahdollista päästä lattialämmityksessä yli 5.0 COPin. Toki pumppu on pienitehoinen ja kovilla pakkasilla käy 100% teholla mikä pudottaa COPpia, mutta vuositasolla saattaa päästä yli 5.0 COPin.
Eli jos tuo "huono" COP on kynnyskysymys, varaaja veks on ratkaisu.
-
Kiitoksia kommenteista.
Tosiaan v2025 hyötysuhde lämmityksen osalta 4,5 ja käyttövesi mukaanlukien 4.
Pirkanmaan korkeudella esim. tämä helmikuun alun lämmityksen cop on 3,9, joka varmaankin menettelee huomioiden, että kuukauden keskilämpötila ollut -16 Pirkanmaan seudulla.
Vuosihyötysuhteen osalta en odotakkaan mitään laboratorioarvoja (5,7), mutta kyllä vähän häiritsee, että se jää 4,5 tasolle eikä pääse lähemmäs vitosta.
Onkohan tässä siinä perää, että invertteripumppu + puskurivaraaja huonontaa hyötysuhdetta: "Invertterikäyttöisen lämpöpumpun ja 4-putkisen puskurivaraajan yhdistelmä voi heikentää hyötysuhdetta merkittävästi. Erityisesti ongelmana pidetään sitä, että puskuri irrottaa lämpöpumpun suoraan talon kuormasta, aiheuttaa sekoittumista ja johtaa kompressorin tarpeettoman korkeaan käyntipaineeseen, vaikka menolämpö sinänsä näyttää maltilliselta."
Kuinka tuo puskuri on kytketty, 4 putkella, 3 putkella, sarjapuskuri, xxx, onko puskuri anturoitu, koko?
Uusi talo ja LL, laittaisin ehkä tuon vain sarjapuskuriksi kun se siellä nyt on, näillä tiedoilla mitä nyt on...