| Kellarissa alapohja k=0,36, |
| kellarin seinät k=0,57 (rappaus, lecasora 300, rappaus) |
| Ulkoseinät villa 200 k=0,22 |
| alapohja k=0,31 |
| yläpohja k=0,12 |
| 37/0 |
| 39/-10 |
| 45/-20 |
| 50/-30 |
uutta tilalle ennekuin laukeaa. Nyt on tekijöitä saatavilla koneet halpoja ja vielä saa jotain vero helpotuksia. Kompuran laskennallinen käyttöikä 15 vEi kai tuosta mitään helpotuksia saa jos ite vaihtaa koneen. Ei kai siinä oo ku pistää sulut kii ja nypätä vanha kone tunkiolle ja uus paikoilleen? Kylmäaineet kun olettaisin olevan oikeassa määrässä uudessa koneessa ja maapiiriin vähän lisätä etanoliseosta.
Otappa pari päivää lokia 1 minuutin resoluutiolla, niin katsellaan graafeja niistä.Joo, pistin nyt logittaan minuutin välein, olin jostain saanut käsityksen 1 sekunnin välistä.
Nyt 1 sekunnin resolla kyykkää mun vanha kone ja excel ;)
En ryntäisi mihinkään, vaan selvittäisin mistä tuo hervoton käynnistysten määrä johtuu.
Edelliseltä omistajalta... ??
Jos ei sitä saa selville, niin katselelisin kuinka noilla asetuksilla käynnistyksiä kertyy.
Mikä on verkoston tilavuus?
Hyvä analyyttinen ote!
Tietysti nykyinen kannattaa käyttää loppuun. Se voi toimia vielä vaikka 15-vuotta, tai 15-minuuttia.Okei, onko invertterikone yhtä energiataloudellinen? Mitä malleja suosittelisit?
Seuraava kone sitten invertteri niin hoituu nuo käynnistykset pois ilman mitään lisäsäiliöitä.
Kaivo on toiminut nyt vuodesta 2013 asti niin en hötkyilisi sen kanssa, nyt on ollut poikkeuksellisen kylmää pitkän aikaa mutta koska lämmitys pelaa niin jättäisin maapiirin vielä mietinnän asteelle.
Ei tarttunut silmään missäpäin suomea kohde on, sehän vaikuttaa tuohon kaivon lämpötilaan jo itsessään.
Yläpohjan u-arvo on aikalaisensa, sinne voisi tykittää 20- mieluummin 30cm puhallusvillaa jolloin pääsisi ehkä tasoon 0.07-0.08. Noilla neliöillä sillä olisi jo jotain pientä merkitystäkin kaivon elämän helpottamiseksi.
Kannattaa varmaan se perusjuttu tsekata eli etteivät termostaatit kurista turhaan kiertoa. Se yhdistettynä liian jyrkkään lämpökäyrään todennäköisesti lisää käynnistysten määrää.Juu heitin kaikki Danfossin termostaatit pöytälaatikkoon ja se esisäätö on 'N' kohdalla eli täysin auki. Ja käyrän hieroin niin matalaksi, kuin pystyi.
Kaikki termarit täysin auki ja jos tulee liian kuuma, laskee käyrää.
Juu heitin kaikki Danfossin termostaatit pöytälaatikkoon ja se esisäätö on 'N' kohdalla eli täysin auki. Ja käyrän hieroin niin matalaksi, kuin pystyi.Niinhän olit tuohon aiemmin jo laittanutkin. Pahoittelut.
Otappa pari päivää lokia 1 minuutin resoluutiolla, niin katsellaan graafeja niistä.
Nyt 1 sekunnin resolla kyykkää mun vanha kone ja excel ;)
En ryntäisi mihinkään, vaan selvittäisin mistä tuo hervoton käynnistysten määrä johtuu.
Edelliseltä omistajalta... ??
Jos ei sitä saa selville, niin katselelisin kuinka noilla asetuksilla käynnistyksiä kertyy.
Mikä on verkoston tilavuus?
Hyvä analyyttinen ote!
Miten lattialämmitystilojen kierto on hoidettu kesäaikaan, kun muuta lämmitystarvetta ei ole?Taisit osua asian ytimeen mitä itsekin epäilen, että miksi käynnistyksiä on niin paljon. Ei siellä ole mitään ulkoista kiertoveden pumppua tai ratkaisua, maalämmöllä kait se on annettu kesänki lämmittää. Tähän olisi joku ratkaisu hyvä. Miksei se vesi märkätiloista pelkillä ilmanvaihdoillaki häviä, mutta jaloille kesälläkin kylmä laatta ikävä.
Nyt on hyvää aikaa selvittää miten on aiemmin käytetty ja päätellä mikä on uusi tapa kesäkäytölle.Juu ei sille ole muuta ohjaustapaa. Isälläni on samanlainen ratkaisu Thermian on/off pumpulla. Kesällä tulee pätkäkäyntiä.
Suositus vesitilavuudelle on 20l/kW.
Jostain on jäänyt mieleen kompressorille keskimääräiseksi kestoksi 100000 käynnistystä tai käyttötuntia.
Osa kestää pidempään kuin toiset.
Mites olisi tällainen ratkaisu (en tiedä talotekniikasta saati sitten LVI.stä mitään):
NIBE S1256 1,5-8kw invertteri pumppu ja/tai sen jatkoksi 300L varaaja.
Pystyykö tehdä sillä lailla, että kesällä lämmitysvesi ladattaisiin varajaan 40-45 asteiseksi, jolloin pumppu pitäisi tehdä kauan töitä ja sitten olisi jokin shuntti(?), jolla varaajan jälkeen ajettaisiin lattiakiertoon n. 30 asteista vettä? Olenko ihan hakoteillä. Varmaan aluksi nyt tuo pelkkä lisävaraajakin auttaisi tässä nykyisen pumpun nolla/kesäkelin pätkäkäynnissä.
Moikka kaikille. Askarruttaa pari kysymystä, kun tuli tässä hiljattain hommattua 1990 rakennettu talo, mihin on vuonna 2013 asennettu maalämpö ja uusittu pattereita.Asteminuutit oli alunperin -90?
Speksit:
128m2 / 178m2 . 1krs rinnetalo, missä rinteessä n. 50m2 kellari / tekninen tila.
Kellarissa alapohja k=0,36, kellarin seinät k=0,57 (rappaus, lecasora 300, rappaus) Ulkoseinät villa 200 k=0,22 alapohja k=0,31 yläpohja k=0,12
Patterilämmitys, osa pattereista C21 osa C11. Kodinhoitohuoneessa ja kylpyhuoneessa vesikiertoinen lattialämpö.
Maalämpöpumppuna otsikossa oleva pumppu. KÄYNNISTYKSET 163 000 / KÄYNTIAIKA 43000 tuntia / josta käyttövesi n. 5100 tuntia. Porakaivo kellarin seinän ulkopuolella, syvyys ei tiedossa. Maalämpöpumpun kaveriksi on kytketty JÄSPI merkkinen käyttövesivaraaja 65 litraa, johon olen asettanut termostaatin 50 astetta (joka kuukausi nostan sen 70 asteeseen toviksi). Pumpun vastuskäyttö estetty.
Sisälämpö n. 20.5-21.5, kellarissa tykännyt pitää 17 astetta, siellä kuntosali. Tammikuun sähkönkulutus 1178kwh, josta maalämpökone ilmoittaa 874kwh ottoteho ja antoteho 3648kwh = COP 4,17
Kysymykset:
1) Käynnistyksiä suhteessa tuntimäärään on kertynyt hervoton määrä! Olen sen verran tätä foorumia nyt lukenut ja saanut käsityksen, että ihmiset pitävät rajana joko 100 000 käynnistystä tai käyttötuntia. Kone siis käy pätkäkäyntiä, koska keskiarvo käynnin pituudelle on 15,8 minuuttia.
Voidaanko olettaa, että maalämpöpumpun kompressori kestäisi 200 000 käynnistystä, jolloin 10 % laitteista hajoaa? Eli se tulisi nykyisellä tahdilla itselleni eteen noin 3 vuoden päästä??
2) Pitääkö järjestelmään lisätä 300 litran puskurivaraaja (n. 1100 € + hieman työtä) tasoittamaan koneen käyntiaikoja. Jos pitää, niin kannattaako se tehdä vasta, kun nykyinen pumppu hajoaa (samaan konkurssiin 8) )
3) Kaivon lämpötila. -10 asteen ulkolämpötilalla kaivosta tammikuussa tuli -1,3 asteista vettä ja kaivoon meni -4. Nyt kovilla -20...-25 pakkasilla kaivosta tulee -2...-2,5 ja sinne menee n. -5 asteista vettä. Onko tässä mitään hätää, kunhan delta T pysyy 3 asteessa ja kaivoon menevä vesi ei ylitä -8 rajapyykkiä? Verrattuna syyskuun loppuun, tulo oli +3 ja meno -1. Onko kaivo liian matala? Tuntuisi olevan mitoitettu täysteholle, kun ei tarvitse vastuksia edes -26 pakkasilla. Onko mahdollista, että kaivosta loppuu energia? Ja onko sille estettä, jos sitten tekee vain vaakakeruupiirin jatkoksi tai omana piirinä, mikäli kaivosta loppuisi efoortti joskus?
4) Niben automaattisäädöllä oleva kiertovesipumppu pitää oudon pienellä nopeudella pumppua. Monesti nähnyt lukeman 30% tai nyt kovilla pakkasilla käytin hetken automaattiasennossa, niin nopeus oli 37%. Tällöin delta T tulo-meno menee liki 10 asteeseen. Olen pitänyt nyt pumppua 70-80% nopeudella, jolloin patterit lämpiävät ylhäältä alas hyvin ja patteritermostaatit poistettuina, linjasäädöt nollilla. Näin säädettynä käyntijakson keskivaiheilla ja lopussa menon ja tulon erotus on n. 6 astetta. Jostain luin, että optimi olisi 7? Näillä keinoin sain omasta mielestäni hieman menoveden lämpötilaa laskettua.
Degree minutes -140 ja menoveden käyrä on tätä luokkaa ja temperature säätö -3 käyrässä:
37/0 39/-10 45/-20 50/-30
Liitteenä MLP lokit (.7z, ei mahtunut muuten 7 päivää). Loki sikäli huono, että talossa ei ollut ketään mittausjakson keskellä 4-5 päivään. Mutta meitä asustaa täälä 2 aikuista ja epäilisin käyttövettä kuluvan noin hatusta heitettynä 100 litraa päivässä.
Yleisesti katsottuna pumppu toimii hemmetin hyvin, jos se -20...-25 pakkasilla kerkeää lepäämään 28 % ajasta? Onko mitään mitä voisi parantaa, vai ostella vaan 15 vuoden välein uutta pumppua? Esim. kesällä olisi hyvä jos käyttöveden tekisi jäspillä ja ilpillä hoitaisi lämmitystä, mutta turhaa?
(https://i.imgur.com/TeXeICC.png)
Selvä — lasketaan konkreettiset luvut scrollille ja männälle erikseen, käyttäen realistisia elinikäarvoja, joita valmistajat tyypillisesti ilmoittavat.
Oletukset (realistiset ja teknisesti perustellut)
- Scroll-kompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 120 000–150 000 starttia
- Mäntäkompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 60 000–100 000 starttia
(mäntä on herkempi mekaaniselle rasitukselle ja venttiilivaurioille)
Mitä se on käyttö tuntien kannalta?Tätä tuo väittää:
Lyhyt ja teknisesti täsmällinen vastaus:
Kompressorin keston määrää useammin käynnistysten määrä kuin käyttötunnit.
Mutta kokonaiskuva on hieman monimutkaisempi, joten avaan sen selkeästi.
---
🔧 1. Mikä oikeasti rikkoo kompressorin?
Kompressorin elinikää rajoittavat kaksi eri “budjettia”:
A) Käynnistysbudjetti (startit) — kriittisin
- Jokainen käynnistys aiheuttaa:
- öljynkierron viiveen
- lämpö- ja sähköshokin
- mekaanisen rasituksen
- Siksi valmistajat antavat rajoja kuten:
- Scroll: 120 000–150 000 starttia
- Mäntä: 60 000–100 000 starttia
Käytännössä valtaosa kompressorivaurioista liittyy liiallisiin käynnistyksiin, ei käyttötunteihin.
B) Käyttötuntibudjetti — yleensä ei tule vastaan
- Kompressorit on suunniteltu kestämään kymmeniä tuhansia tunteja jatkuvaa käyttöä.
- Esimerkiksi 20 000–40 000 h on tyypillinen suunnitteluluokka.
- Maalämpöpumpulla tämä tarkoittaa:
- 1500–3000 h/vuosi → 20 vuotta = 30 000–60 000 h
- eli tuntiraja ei yleensä tule vastaan ennen starttirajaa.
---
🧩 2. Kumpi siis määrää eliniän?
Scroll-kompressori
- Käynnistykset ovat yleensä rajoittava tekijä.
- Käyttötunnit tulevat vastaan vain, jos käynnistykset ovat hyvin vähäisiä (esim. 1 startti/h tai vähemmän).
Mäntäkompressori
- Käynnistykset ovat lähes aina rajoittava tekijä.
- Mäntä on herkempi starttien aiheuttamalle rasitukselle (venttiilit, männänrenkaat, kiertokanki).
---
📌 3. Yhteenveto
| Kompressorityyppi | Mikä rajoittaa elinikää? | Perustelu |
|-------------------|---------------------------|-----------|
| Scroll | Useimmiten käynnistykset | Startit aiheuttavat eniten rasitusta, vaikka scroll kestää niitä paremmin. |
| Mäntä | Lähes aina käynnistykset | Mekaaninen rakenne on herkempi starttikuormille. |
| Molemmat | Käyttötunnit vain harvoin | Kompressorit on suunniteltu kestämään pitkää yhtäjaksoista käyttöä. |
---
🎯 Lopputulos
Käynnistykset ovat selvästi tärkeämpi elinikää rajoittava tekijä kuin käyttötunnit — erityisesti mäntäkompressorilla, mutta myös scrollilla.
Jos haluat, voin laskea sinun talosi tyypillisellä käynnistystiheydellä (esim. 1–3 starttia/h) kuinka monta vuotta scroll ja mäntä realistisesti kestävät.
Juu ei sille ole muuta ohjaustapaa. Isälläni on samanlainen ratkaisu Thermian on/off pumpulla. Kesällä tulee pätkäkäyntiä.Nibe "pikkuinvertteri" olisi aika sopiva. Sitten kun nykyinen Nibe 1245-8 joskus menee rikki.
Onkos tuo nykyisen pumpun varaaja 180 litraa, niin onko se pelkästään käyttövettä varten vai toimiiko se samalla myös lämmitysveden varaajana, jolloin verkoston kokonaistilavuus olisikin 180 + 72,4 + jotain litroja = yli 200 litraa, jolloin tuo 20L/kw = 160 litraa ylittyisi heittämällä?
Mites olisi tällainen ratkaisu (en tiedä talotekniikasta saati sitten LVI.stä mitään):
NIBE S1256 1,5-8kw invertteri pumppu ja/tai sen jatkoksi 300L varaaja.
Pystyykö tehdä sillä lailla, että kesällä lämmitysvesi ladattaisiin varajaan 40-45 asteiseksi, jolloin pumppu pitäisi tehdä kauan töitä ja sitten olisi jokin shuntti(?), jolla varaajan jälkeen ajettaisiin lattiakiertoon n. 30 asteista vettä? Olenko ihan hakoteillä. Varmaan aluksi nyt tuo pelkkä lisävaraajakin auttaisi tässä nykyisen pumpun nolla/kesäkelin pätkäkäynnissä.
Invertteripumpun ongelmaksi muodostuu sitten kaivon tarkka mitoitus, jolloin se voisi vetää jäähän, jos sitä kuormitetaan esim. syksyllä koko ajan, kun taas on/off pumppu ottaisi sieltä hetken huipputehoa ja sitten kaivo pääsisi lepäämään? Lisäksi sille tulisi käyttötunteja enemmän, niin sama ongelma keston kannalta olisi edessä. Minusta nämä vehkeet pitäisi olla mitoitettu niin, että kestää 30 vuotta.
Pistän tänään uudet lokit tänne, mutta minusta niistä ei nyt pysty sanomaan mitään, vaan ne pitäisi ottaa kesällä.
Uutta tilalle ennekuin laukeaa. Nyt on tekijöitä saatavilla koneet halpoja ja vielä saa jotain vero helpotuksia. Kompuran laskennallinen käyttöikä 15 vVoi kestää jopa 25 vuotta (jos ei olisi aivan noin paljon käynnistyksiä) ;)
Joo se nibe S1256 1,5...8kw voisi olla hyvä, mikäli tuo kaivo olisi lämpimänpi., jostain löysin hintaan 7990€Löysin kanssa 7950€
Pyysin nyt tarjoukset jäspi 200l puskurivaraajan laitosta, mutta en ole vielä saanut niihin vastauksia. Ehkä varmin tapa on asentaa varaaja, käyttää nykyinen pumppu loppuun ja ostaa sama malli tilalle, se ainakin on toiminut hyvin.
Varmistin vielä yläpohjan eristeiden määrän: 200mm levyvilla ja 30cm puhallusvillaa päällä.
"Tämä on epäilemättä energiatehokkain maalämpöpumppu, jonka olemme koskaan valmistaneet," Olander toteaa. "Uuden, ilmastoystävällisemmän R454B-kylmäaineen ja sen alhaisen GWP-arvon 466 ansiosta, on meillä nyt maalämpöpumppu, jolla on vähemmän ympäristövaikutuksia ja vielä niin, ettei mukavuus tai tehokkuus kärsi."
Voisiko näihin "google" copy pasteihin laittaa lähteet mukaan tai oikeastaan tekoälyttömyys moskan jättää kokonaan palstan ulkopuolelle. Ei taida tekoäly ymmärtää edes eroja eri lämpöpumppujen välillä.
Siis löytyykö jostakin oikeaa tietoa miltä valmistajilta R290 maalämpöpumppuja mahdollisesti löytyy tai koskeeko asetus ylipäänsä niitä? Miten R290 käyttö yleensä on mahdollista saada muutaman neliön koppiin asennettavalle laitteelle turvalliseksi, kun kylmäaineen määrätkin ovat jotain muuta kuin ilmalämpöpumpuiss
Itse en oikeastaan mitään oikeaa tietoa R290 maalämpöpumpuista löytänyt.
Olisikohan em. kuva myynninjouduttamista?On se joo mainos.
Ko. firman www-sivulta en tuota löytänyt.
R290 kylmäaine toimii matalissa käyttöpaineissa, mikä tekee siitä erityisen sopivan lämpöpumppuihin. Matalammat käyttöpaineet vähentävät järjestelmän rasitusta, mikä pidentää komponenttien käyttöikää ja lisää järjestelmän luotettavuutta. Tämä ominaisuus parantaa myös energiatehokkuutta, koska lämpöpumput voivat toimia optimaalisemmin ja pienentää energiankulutusta.
Esim Boschilta löytyy compress 7801 (https://www.onninen.fi/bosch-maalampopumppu-bosch-compress-7801i-lwm-17/p/DNT695 (https://www.onninen.fi/bosch-maalampopumppu-bosch-compress-7801i-lwm-17/p/DNT695)) jossa r290 on jo valmiina. Kyllä se pahasti siltä näyttää, kun aihetta tutkin, että se pakko koskee myös maalämpöpumppuja. Siitä pitää vetää putki ulos ja laitteessa on puhallin, mikäli vuotoa tulisi.Tein melko pitkän linkkilistan R290 maalämpöpumpuista, mutta se ehti mennä harmillisesti bittiavaruuteen :D Eli muutama merkki/malli saattaisi olla pian tulossa?
Asiastahan tekee erittäin haastavan se, että mikäli nyt päätyisi ostamaan vanhan laitteen uutena ja siihen tulisi kylmäainevuoto 1.1.2032 jälkeen, ei sitä saisi enää huoltotäyttää! Eli siinä sitten olisi kasa shita taas käsissä. Jos ei tuohon asetukseen/direktiiviin tule enää muutoksia on kyllä heikot ajat tiedossa pumppukauppiailla. ::)
Ja joo mainos on ja yleensä olen noita kohtaan skeptinen, mutta tällä kertaa taitavat ihan asiaa puhua. Ei ole siis itsellä mitään kytköksiä ko. Firmaan. Mutta ainut firma mikä mainostivat asiaa siten, että asiasta tietämätön (minä) tuli tietoiseksi tästä sekamelskasta tilanteen ympärillä.
Ja se on sitten saletisti varma, että uuden kylmäaineen teho on surkeampi ja äänimaailma isompi, kestoikä kompressorilla varmasti vieläkin surkeampi kuin nykyisillä (isommat paineet). Vähän sama kuin autoissa ennen R12 kylmäkaasulla oleva ilmastointi puhalti kuuraa ja R134A paljon tehottomampi, nykyinen R1234yf sitten ehkä parempi, mutta 10x kalliimpi. Tai myrkkymaalit autoissa ennen hyviä esim 740 volvon maalipinta tai tuulilasien paksuus ennen lyijykieltoa. Kaikki vaan pienelle ihmiselle tulee huonommaksi, kertakäyttöiseksi ja kalliiksi.
https://gebwell.fi/ajankohtaista/kahdeksan-syyta-valita-r290/
Gebwellin mukaan propaani kylmäkaasuna olisi kompressorille köykäisempi vaihtoehto:
Huono puoli, että esim Nibellä ei ole ainuttakaan R290 maalämpöpumppua saatavilla.
-----
Kinkkinen valinta, että minkä "tohtii" valita seuraavaksi maalämpöpumpuksi? Jos siis nuo EU lait/määräykset sattuu tulemaan 2027 voimaan?
Esim Boschilta löytyy compress 7801 (https://www.onninen.fi/bosch-maalampopumppu-bosch-compress-7801i-lwm-17/p/DNT695 (https://www.onninen.fi/bosch-maalampopumppu-bosch-compress-7801i-lwm-17/p/DNT695)) jossa R290 (1kg täyttömäärä) on jo valmiina. Kyllä se pahasti siltä näyttää, kun aihetta tutkin, että se pakko koskee myös maalämpöpumppuja. Siitä pitää vetää putki ulos ja laitteessa on puhallin, mikäli vuotoa tulisi.R290:
Asiastahan tekee erittäin haastavan se, että mikäli nyt päätyisi ostamaan vanhan laitteen uutena ja siihen tulisi kylmäainevuoto 1.1.2032 jälkeen, ei sitä saisi enää huoltotäyttää! Eli siinä sitten olisi kasa shita taas käsissä. Jos ei tuohon asetukseen/direktiiviin tule enää muutoksia on kyllä heikot ajat tiedossa pumppukauppiailla. ::)
Ja joo mainos on ja yleensä olen noita kohtaan skeptinen, mutta tällä kertaa taitavat ihan asiaa puhua. Ei ole siis itsellä mitään kytköksiä ko. Firmaan. Mutta ainut firma mikä mainostivat asiaa siten, että asiasta tietämätön (minä) tuli tietoiseksi tästä sekamelskasta tilanteen ympärillä.
Ja se on sitten saletisti varma, että uuden kylmäaineen teho on surkeampi ja äänimaailma isompi, kestoikä kompressorilla varmasti vieläkin surkeampi kuin nykyisillä (isommat paineet). Vähän sama kuin autoissa ennen R12 kylmäkaasulla oleva ilmastointi puhalti kuuraa ja R134A paljon tehottomampi, nykyinen R1234yf sitten ehkä parempi, mutta 10x kalliimpi. Tai myrkkymaalit autoissa ennen hyviä esim 740 volvon maalipinta tai tuulilasien paksuus ennen lyijykieltoa. Kaikki vaan pienelle ihmiselle tulee huonommaksi, kertakäyttöiseksi ja kalliiksi.
https://gebwell.fi/ajankohtaista/kahdeksan-syyta-valita-r290/
Gebwellin mukaan propaani kylmäkaasuna olisi kompressorille köykäisempi vaihtoehto:
https://gebwell.fi/tuotteet/lampopumput/g-eco-core-lampopumppu/#product-details
Tässä 1,8kg r290 ja COP / SCOP surkeampia mitä nykyinen tarjonta.
Nibe ei varmaankaan tohdi tuoda tuommoisia pumppuja ollenkaan myyntiin, kun tuntuu kaikki pumput ainakin jossakin määrin vuotavan lämmönvaihtimista. Osa sitten turauttaa lopulta kaikki kylmäaineet ulos. Näin siis ainakin F1245 sarjalaisten kanssa.Olen kanssa jostain kuullut, että F1245 sarjassa on osassa ollut kylmäainevuotoa. Teilläkin kaksi F1245 sarjalaista, mutta onko ollut niissä mitään vikaa?
Mielenkiintoiseksi kyllä menee noitten kanssa, uskaltaako tuommoista laittaa ollenkaan. Ei paljoa auta vaikka kuinka hyvin on kompressoriyksikkö tuuletettu ulkoilmaan, jos lämmönvaihdin päättääkin sitten vuotaa propaanit kiertoon. Tulee äkkiä hyvin kuuma pieru ties mistä ulos. Siis 1kg propaania johonkin tekniseen tilaan puhallettuna... Joo, ei kiitos! ???
Aika hämärä tuo asetus itsessäänkin on, kun puhutaan monoblock koneista. Näillähän siis perinteisesti on tarkoitettu ilmasta lämpöä ottavia pumppuja, joissa kylmäaine on pelkästään ulkoyksiköissä. Niihinhän tuo propaani soveltuu hyvinkin ja turvaetäisyydet on helppo toteuttaa. En kyllä koskaan maalämpöpumppua ole kuullut kutsuttavan monoblokiksi, vaikka periaatteessahan se semmoinen onkin.
Lisäksi oli maininta, että ei koske laitteita, joissa turvallisuuden vuoksi ei voi käyttää. Ehkä Nibe menee kokonaisuudessaan tähän kategoriaan :D
Olen kanssa jostain kuullut, että F1245 sarjassa on osassa ollut kylmäainevuotoa. Teilläkin kaksi F1245 sarjalaista, mutta onko ollut niissä mitään vikaa?
Molemmat vuotaa höyrystimestä pikkuhiljaa. Isommasta kylmäaineen määrä kertaalleen tarkistettu, mutta ei ollut kuin puolisen kiloa tullut vajausta ~7 vuodessa. Tätä siis tehneet uudesta asti. Nyt kuluneen talven aikana isompi pumppu on alkanut kuplimaan myös lauhduttimesta. Samaa luokkaa on vielä kuin höyrystimen vuoto mutta isompaa tusausta odotellessa. Nyt alkaa kymmenisen vuotta olla mittarissa.
Sukulaisella myös muutaman vuoden vanha F1255. Vuotanut uudesta asti paljon enemmän kuin meidän koneet. Pattereista saa kaasuja päästellä useasti, kun alkaa lorisemaan. Asennusfirman mielestä ei ole vikaa. En tuohon sen enempää kantaa ole ottanut. Ise olisin tuossa jo vaatinut pumpun vaihtoa.
Miten nämä vuodot ovat tulleet esille?
Miten nämä vuodot ovat tulleet esille?
Kaikki piirit ovat paineistettuja. Ilmaimista kun pitää korkit kiinni, niin aina tupsahtaa jos vaikka viikon välein käy korkkia raottamassa. Vuodonilmaisimella on myös varmistettu, että on kylmäainetta eikä esim. paisuntasäiliön vuotoa.Tuossa vanhassa ketjussa olikin pidemmästi juttua samasta aiheesta: