Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: holmanteri - 08.09.25 - klo:22:03
-
Hei,
Meillä on 2-vuotta sitten asennettu Thermia Legend 8kW on/off pumppu ja 220m syvä porakaivo. Alkuun keruupiiristä katosi paineet aina muutaman päivän päästä ja asennusfirma kävi ilmaamassa noin 10 kertaa ja vaihtamassa "varalta" osia mm lämmönvaihdin, kuivain, venttiilejä. Mikään ei kuitenkaan korjannut itse ongelmaa.
1,5-vuotta sitten asennusfirma lisäsi keruupiiriin kiinteän jatkuvan ilmaustynnyrin ja siihen liittyvän ylimääräisen paineastian 2 bar:n paineella. Tämä ratkaisu on kuulemma auttanut vastaavissa ongelmissa. Meilläkin ilmaustynnyri auttaa niin että keruupiirissä pysyy paineet 4kk ja sen jälkeen keruupiiriin pitää lisätä etanolia (enimmillään 15 litraa mennyt) ja ilmata. Ilmauspiiristä tulee ulos pahanhajuista ilmaa, varsinkin 4kk:den jakson loppuvaiheessa. Pahanhajuinen ilma on ilmeisesti jotain maakaasua jota keruupiirin muodostuu keruuputken läpi(?).
Keruuputki on koepaineistettu 3 bar:n paineella tunnin, eikä vuotoa ole havaittu. Kaikki maanpäälliset osat on tutkittu ~15 kertaa usean eri ammattilaisen toimesta ja myös kylmäaine-expertti firman toimesta. Kuulemma maanpäälliset osat ovat kaikki kunnossa.
Kaikesta huolimatta meillä aina 4kk:den välein pumppu alkaa lotisemaan, keruupiiristä paineet katoaa, tulee painehäly ja aletaan lämmittämään sähköllä. Laitteilla ja asennuksilla on takuu voimassa mutta asennusfirmalla (ja minulla) loppuu ideat että mitä seuraavaksi. Olisko tältä foorumilta apua? Kenties jollain ollut vastaava ongelma ja miten se ratkesi?
Minun Thermiassa on hieman terävähkön puoleinen rykäisevä käynnistysääni, mutta se ei välttämättä liity pääongelmaan.
-
Kuulostaa oudolta, että samaan aikaan keruupiiri keräisi kaasua keruuputken läpi, mutta sitten sinne kuitenkin pitää lisätä nestettä ja piirin paine katoaa. Tuossa tilanteessa ennemminkin pitäisi käydä niin, että keruupiirin paineen pitäisi nousta, tai vaihtoehtoisesti se kaasu poistuu niiden asennettujen ilmausvermeiden kautta, eikä keruunesteen lisäystarvetta pitäisi olla.
Omaan korvaan kuulostaa kyllä siltä, että jostakin vuotaa keruunestettä kun sitä kerran pitää piiriin aika ajoin lisätä.
Näkyykö painekokeessa jos keruulenkin mutka kaivon pohjalla vuotaa, siellä syvällä varmaan jonkinlainen vastapaine vaikuttaa?
-
Vaikuttaa mystiseltä mutta näihinkin tapauksiin löytyy yleesä luonnollinen selitys.
Otahan kuva tai pari missä näkyy keruupiirin komponentteja etenkin ilmaustynnyri ja ylimääräinen paineastia.
Kuinka syvällä on kaivon vedenpinta maanpinnasta mitattuna?
Kuinka korkealla on maanpinnasta mitattuna ilmaustynnyri ja paineastia?
Paljonko on keruupiirin meno ja paluuputken lämpötilat koneen käytyä vähintään 10 min?
-
Onko systeemissä jäähdytyskonvektoria?
-
Tässä tarkennuksia:
Ei ole jäähdytystä.
Kuvat liitteessä. Vasemmanpuoleinen punainen paisari on se ylimääräinen paineastia, ja musta on ilmaustynnyri. Paineastian kalvo on ehjä, tai ainakaan pohjaventtiilistä ei tule nytkään nestettä.
Kaivon vedenpintaan minulla ei ole tarkempaa tietoa kuin että porauksen jälkeen vesi nousi lähes maanpintaan. Ja porauksen aikaan voimakas vedenpaisumus vaikeutti/hidasti poraamista jossain 100-200 metrin välillä.
Ilmaustynnyri ja paineastia on ovat noin 3.5m korkeudella maanpinnasta.
10 min jälkeen keruu paluu +5C, meno 0C. Nämä lukemat näytti aika stabiililta.
3 barin painekoe on tehty nesteet keruupiirissä. Sellainen käsitys meillä on että keruulenkin mutkan vuoto pitäisi näkyä nesteellä testattaessa, vaikka siellä vastapainetta on. Onko tämä oikea käsitys?
Kaasu poistuu ilmausvermeiden kautta ja haisee pahalle. Myös paineet karkaa ilmausvermeiden kautta jossain vaiheessa, mutta yleensä paineet eivät karkaa ensimmäisen 3kk:den aikana nesteen lisäyksestä/ilmauksesta. Päinvastoin paineet nousee hieman ensimmäisen 3kk:den aikana, esim asetetusta 2,0 barista 2,2 baariin. Yleensä 4kk:den käytön jälkeen pulputtaa ja paineet romahtaa. Esim nyt laitoin 0.3 bar kohdalla ilmauspiirin yläventtiilin/hengitysventtiilin kiinni, jottei paineet katoa kokonaan. Käynnistyessään pumppu nosti nyt paineet 0,3 => 1.6 baariin, kun ilmaussäiliön hengitysventtiili on nyt kiinni.
Nesteen menekki on vaikein arvioitava, kun sitä asentaja lisää isoilla erillisillä ilmaussaaveilla. Mutta ainakin kerran kylmälaite expertti totesi lisänneensä 15 litraa etanolia. Samalla reissulla hän totesi maanpäälliset laitteet olevan kunnossa ja tarkisti että edellinen asentaja oli nesteyttänyt/ilmannut säiliöt oikein => silloin arvioitiin että 15 litraa meni kaivon vuotoon. Tuon jälkeen kaivo on testattu nesteytettynä 3:lla baarilla ehjäksi. Mutta onko testi siis oikein ja kattava?
-
Pahan hajuinen kaasu? Onko se jotain muuta kuin etanolin hajua? Osaatko kuvata miltä se haisee, verrata johonkin tunnettuun hajuun.
Tuli villi ajatus mieleen:
Jos piiri on täytetty etanolin sijaan metanolilla.
Metanolihan reagoi voimakkaasti jodenkin aineiden kanssa ja tällasissa reaktioissa syntyy kaasuja. Mitähän nämä aineet ovat ja onko niitä keruupiirissä?
Onko varoventtiilin hukkaputken pää näkyvissä?
Keruupiirin dt 5C on liian suuri pitäisi olla n. 3C eli virtaus on liian pieni.
Tätä tukee myös se että pumpun käynnistyessä paine nousi 1,3 bar
Virtaussuunassa paisunta-astian jälkeen on jonkinlanen tukos
Tarkasta keruupiirin kaikki venttiilit
Tarkasta roskasihti
Onko paisunta-astia keruupumpun imu vai painepuolella?
Taitaa olla painepuolella mutta pitää olla imupuolella
-
Pahanhajuinen kaasu joka tulee ilmauspiiristä on makean hajuista. Se on jotain lakkaliköörin ja 80-luvun paperitehtaan hajun välimaastosta. Varmaan etanolia on hajun seassa mutta tämä on makeampaa ja pehmeämpää kuin puhdas etanolin haju. Asentajat ovat sanoneet tämän olevan maakaasun hajun, ei etanolin. Ja olen itsekin tämän eron tunnistanut.
Etanolista on puhuttu asennetun. Varmistan vielä mutta oletetaan etanolia olevan.
Mikä varoventtiili ja mikä hukkaputki? Olen amatööri näissä niin jos opastat vaikka kuvistani niin tarkistan. 1 Lattiakaivo meillä on, ja kyseinen kaivo on esillä keskellä lattiaa ja huonetta käytetään koko ajan. Lattiakaivolle asti ei vuoda mitään.
Se ylimääräinen lisätty paisunta-astia on kiinni putkessa joka lähtee Thermia Legendin pumpun kylestä ylempää.
Keruupuolen tukos, venttiilit, roskasihdit: OK, pyydän asentajaa tarkistamaan. Itse osaan vain lämmityspuolen sihdin puhdistaa ja oli sekin puoliksi tukossa. Muistelen että keruupuolen sihti puhdistuu aina nesteytyksen yhteydessä/ilmatessa eli meillä 4kk:den välein.
Kaivon päällä on metri hiekkaa ja eristeitä, joten kaivon tarkistaminen ei ole pikku juttu. Mitään luukkua ei ole. Oletan että maanpäältä ei asentajat taaskaan löydä vikaa, kuten ei edellisilläkään kerroilla. Jos keruuputki olisi kaivossa hieman läjässä tai tukossa, niin voiko se aiheuttaa tai pahentaa pääongelmaani? Kaasu/ilmaus ongelmaa on siis muillakin ollut tässä kaupungissa, mutta kaikilla muilla rakennettu kiinteä ilmauspiiri auttaa. Meillä ilmauspiiri ei auta.
-
Keruun paisunnan esipaine kannattaisi tarkastaa. Sitten kun huolto tulee.
-
Kaivon pohjalla on vesitilan (220m) hydrostaattinen paine 22 bar
Keruuputkiston (n. 224m) hydrostaattinen paine 21,6 bar, 30% vesi-etanoliseoksen tiheys on 0,966 kg/l
Eli tässä tilanteessa on putkessa 0,4 bar pienempi paine kuin ulkopuolen vedessä, joten mahdollinen vuoto menisi vedestä putkeen.
Putkiston paine nousee saman verran kuin mitä on paisunta-astian mittarin paine
Eli mittarin näyttäessä 0,4 bar ovat putken ja veden paineet samat
Mittarin näyttäessä enemmän kuin 0,4 bar on putkessa suurempi paine ja mahdollinen vuoto on putkesta vesitilaan.
Keruupumpun käydessä kasvaa putken paine vielä lisää.
Thermiasta nyttää olevan vaatimattomasti saatavilla kuvia.
Ainoan löytämäni kuvan perusteella näyttää siltä että paisunta-astia on kytketty oikeaan putkeen.
Ilmaustynnyrin kytkentä ei täysin selvinnyt valokuvista.
Olisikohan laitteiston kytkentä periaatteessa oheisen kuvan mukainen.
ATS
-
Kytkentä oli muuten oikein piirretty, mutta ilmaustynnyri ja paisunta-astiat ovat roskasihdin toisella puolen. Korjasin liitteeksi.
Varoventtiili paisuntasäiliössä on juuri kuten kuvassa, mutta ei siinä ole hukkaputkea.
Keruun paisunta-astian paine pohjaventtiilistä autonrengas mittarilla nyt 1.2 bar, yläpuolen kiinteästä mittarista 1.6 bar. Paisuntasäiliö on täytetty aina nesteellä. Ei tule nestettä pohjaventtiilistä. Juu, pyydän tarkistamaan paissarin esipaineen ilmauksen yhteydessä.
-
Keruun paisunta-astian paine pohjaventtiilistä autonrengas mittarilla nyt 1.2 bar, yläpuolen kiinteästä mittarista 1.6 bar.
Jos paisunta-astiassa on sekä nestettä että kaasua pitäisi näiden mittausten näyttää samaa.
0,4 bar ero on jo vähän liian suuri ottaen huomioon mittarivirheet.
Jos mittaukset näyttävät oikein tarkoittaa se sitä että paisunta-astia on pohjiaan myöten täynnä vettä.
Onko oheiseen kuvaan merkitty venttiili se minkä sulkeminen nosti paineen 0,3 bar -> 1,6 bar?
Näkyykö jossakin ottamistasi kuvista roskasihti?
Minua edelleenkin ihmetyttää miksi ilmaustynnyrin venttiilin sulkeminen nosti paineen 0,3 bar -> 1,6 bar
ATS
-
Keruupiirin roskasihti on käsittääkseni kuvassa näkyvän harmaan styroksin sisällä. En ole sitä itse aukonut. Liitteen kuvassa harmaa styroksi näkyy, ja se menee tuosta suoraan kaivoon, kuten kaaviossakin.
0.3 => 1.6 bar venttiili ei ole tuo kuristaja, vaan ilmaustynnyrin päällä oleva sulkija. Paineet olis mennyt varmaan nollaan jos en olis sulkenut sitä.
Testasin oikeanpuoleisen paissarin paineet vertailuksi. Siinä mittari ylhäällä näyttää 0.8 bar ja rengaspainemittari alhaalta 0.6 bar.
Vasemmanpuoleisen painesäiliön alaventtiilistä ei edelleenkään tule nestettä, mutta suhauttaessa se haisee voimakkaasti terävälle viinalle. Eikös alapuolen venttiilistä pitäisi tulla puhdasta ilmaa? Tai jos kalvo on rikki niin eikös tuolla pitäisi tulla viinaa nestemäisenä eikä pelkkä haju? Kysyin aikanaan paisarin asennuksesta niin asentaja sanoi että ilma/esipaine paisarissa on valmiina ja hän täytti yläpuolen nesteellä. Oletan nyt kuitenkin että paissarin kalvo on rikki, ja nesteet on jossain vaiheessa hävinneet...en kyllä ymmärrä milloin ja miten mutta onhan tässä monenlaisia vaihteita ja tekijöitä ollut.
Löysin viitteitä että ainakin kylmäaine-expertti oli lisännyt keruupiiriin 15 litraa glykoolia. Tämä on eri firma kuin kaivon ja ilmaustynnyrin asentaja.
-
Jollei asentaja vähentänyt tehdaspainetta astia ei toimi ollenkaan. Pane on vähennettävä käyttötarkoitusta vastaavaksi.
-
Kytkentä on ilmeisesti oheisen kuvan mukainen
Ilmaukset ovat paisunta-astian linjassa sekä ilmaustynnyrin päällä. Onko vielä muita ilmauksia?
Paisunta-astia ja ilmaustynnyri ovat suoraan pumpun imupuolella.
Ilmaustynnyrissä ja paisunta-astiassa on systeemin matalimmat paineet.
Järjestelmän täytön ja ilmauksen jälkeen vuodosta johtuen järjestelmän paine laskee.
Jossain vaiheessa kun paisunta-astian ja ilmaustynnyrin paineet laskevat ilmanpaineen alapuolelle alkaa ilmauksista vuotamaan ilmaa järjestelmään sisälle.
Ja sitten taas lorisee.
Tuntuuko uskottavalta skenaariolta?
0,3 bar paine selittynee sillä että ilmaustynnyri oli yhteydessä ilmakehään.
Sille että ilmauksen sulkeminen nosti paineen 1,6 bar:iin en keksi loogista selitystä.
Nousiko paine heti vai vähitellen?
Roskasihdin tukkeutumisasteesta saattaisi löytyä selitys
ATS
-
Löysin viitteitä että ainakin kylmäaine-expertti oli lisännyt keruupiiriin 15 litraa glykoolia. Tämä on eri firma kuin kaivon ja ilmaustynnyrin asentaja.
Eikö sen pitänyt olla etanolia?
Paljonko on paljon?
Jos neljässä kuukaudessa on nestettä hävinnyt 15 litraa tekee tämä:
- 1,25 dl/vrk
- 5 ml/h
Vaikka painekokeen 3 bar paineella vuoto olisi moninkertainen, esim suuruusluokkaa yksi yskänlääke mukillinen tunnissa, se tuskin näkyy 1 h painekokeessa.
440 metrin keruuputkessa missä on nestettä n. 440 litraa
ATS
-
Keruupiirin roskasihti on käsittääkseni kuvassa näkyvän harmaan styroksin sisällä. En ole sitä itse aukonut. Liitteen kuvassa harmaa styroksi näkyy, ja se menee tuosta suoraan kaivoon, kuten kaaviossakin.
Jos maltat purkaa nuo styroksit pois ja tarkastaa että onko kytkentä varmasti viestin #13 kaavion mukainen.
Jos on, niin onpa hölmö kytkentä.
ATS
-
Liitteessä kuvat styroksit purettuna. Kaavio 13 on minusta oikein, mutta Thermian sisuksia/tulo-meno virtausta en osaa kommentoida vähääkään.
Ilmaukset on niin että ainoa jatkuvasti hengittävä ilmausruuvi on ilmaustynnyrin päällä. Ja sitten ainoan huoltomiehen ilmausnipan näet noissa uusissa kuvissa eristetyssä pystyputkessa. Eli paineastian yläpuolella en näe ilmausruuvia, vaan ainoastaan veroventtiilin.
Yllä mainittu "Skenaario" kuulostaa uskottavalta. Lorinat kun alkaa, niin tuo systeemihän romahtaa aika nopeesti ja sekin sopii skenaarioon.
Paineen nousu 0.3 barista => 1.4...1.5 bar nousi nopeasti sen jälkeen kun suljin ilmaustynnyrin yläpuolisen venttiilin ja pumppu käynnistyi. Nopeasti tässä tarkoittaa muutaman minuutin aikana pumpun käydessä. 1.6 bariin nousu vuorokausien aikana.
Keruun roskasihti oli asennuksen jälkeen ensimmäisellä huoltokerralla tukossa 2 vuotta sitten. Tuon jälkeen noin 14 huoltokerralla se on ollut puhdas.
Etanoli voi olla minun virhe. Kaivonasentaja puhui viinasta, jonka oletin tarkoittavan etanolia. 15 litraa glykoolia lisätty ei sisällä minun tulkintaa vaan löysin viestin jossa tämä kerrottiin.
3barin testiä haastoin myös huoltajalle, ja myös huollon esimiehelle. Varsinkin kun paine putosi 0.05 baria testaustunnin aikana. Mutta testi kuulemma osoittaa että kaivo ei vuoda. En itsekään mielellään ja ihan vähällä aukaisi kaivoa, jossa on päällä pihakivet, metri hiekkaa ja talon eristykset. Mutta sittenhän se aukaissaan kun jollain teorialla tai testillä todetaan että kaivossa on vika. Eikös tässä ole vielä sekin mahdollisuus että paineastia on rikki, ja mihin se sitten vaikuttaa.
-
Yhden varoventtiilin löysin lisää, ja siinä ylivuotoputki joka menee suoraan viemäriin. Tämän paikka korostettu liitteen kuvassa.
-
Yhden varoventtiilin löysin lisää, ja siinä ylivuotoputki joka menee suoraan viemäriin. Tämän paikka korostettu liitteen kuvassa.
Nyt pitäisi selvittää vuotaako varoventtiili.
Jollei muuten näe niin sitten vain putki poikki.
ATS
-
Ylivuotoputken pää oli märkä. 2 muuta ylivuotoputkea samassa nipussa (lämmityspuolelta) oli kuivia, joten ei vaikuttanut kondenssivedeltä.
Kuivasin ja laitoin kertakäyttökupin alle. Pumppu ja lotiseva keruukierto päälle, niin kyllä se ylivuotoputken pää uudestaan kastui, kertakäyttökupin pohja oli märkä mutta nestettä ei vielä ole kaadettavaksi asti. Onko normaalia että lotiseva ilmaa sisältävä kierto aiheuttaa varoventtiilin ruikkimista? Jos ruikkiminen on lotisevalle kierrolle normaalia, niin nesteytykseen jälkeen kierto ei lotise, mutta pumppu rykäisee käyntiin lähdössä. Voikohan varoventtiili ruikata myös pumpun rykäisevässä käynnistyksessä, kun paissarissa on normaalisti 2...2,2 baria?
Voikohan varoventtiilin kuntoa testata tuossa muulla tavoin? Normaalitilanteessa nesteytyksen jälkeen paissarin mittarissa on ollut 2bar, enimmillään noussut 2.2 bar, mutta en taida noin isoa painetta saada kiertoon enää testaukseen itsekseni.
Kyllähän tuossa alkaa olla huoltajalle jo tarkistettavaa maanpäällisissä osissakin, ennen kuin tarvii kaivoa aukaista: Paissarin kalvo, paissarin esipaine, keruun sihti ja keruun varoventtiili.
-
Yön aikana varoventtiili oli vuotanut kahvilusikallisen. Eli ainakin nyt lotisevalla kierrolla nesteet katoaa viemäriin.
-
Varoventiilit on kuluvaa tavaraa.
Meillä kesti noin 10-12 vuotta, kunnes yks sun toinen varo alkoi tiputella hiukan.
Uusiksi kaikki maapuolen 4 varoa, niin siihen loppui tiputtelu.
Samalla katsottiin keskuslämmityspuolelta paisareiden esipaineet.
Samassa ajassa molemmista 150ltr paisareista oli painee liki nollassa.
Eli keskuslämpöpuolen varojen tiputtelu loppui, kun paisareihin laitettiin taas oikeat esipaineet.
-
Yön aikana varoventtiili oli vuotanut kahvilusikallisen. Eli ainakin nyt lotisevalla kierrolla nesteet katoaa viemäriin.
Varoventtiili näyttää olevan kiertopumpun imupuolella joten keruun paineen laskiessa riittävän alhaiseksi on mahdollista että varoventtiilin kautta imeytyy ilmaa keruuliuosputkistoon kiertopumpun käydessä ja lotiseva sivuääni voisi olla tuon seurauksena.
Kannattaa uusia varoventtiili.
-
Yön aikana varoventtiili oli vuotanut kahvilusikallisen. Eli ainakin nyt lotisevalla kierrolla nesteet katoaa viemäriin.
Millekä tämä litku haisi?
Mitä näyttää paisunta-astian luona oleva verkoston panemittari?
- pumpun käydessä?
- pumpun seistessä?
Tämä varoventtiili on nykyisessä tilanteessa tarpeeton, koska paisunta-astian luona on uusi varo
ATS
-
Sovin nyt varoventtiilin vaihdon ja samalla tarkistetaan paisari, suodatin, katellaan kierron nopeutta ym.
Huollon esimies oli myös sitä mieltä että varoventtiili on pääongelma. Paine on noussut 2.2 baariin ja siihen maakaasukuplat kaivosta päälle, niin nestettä on mennyt viemäriin 4kk:den aikana paljon, koska nytkin pienillä paineilla menee.
Glykolia on lisätty ja myös laitettu asennusvaiheessa.
Kahvilusikallinen haisi puhtaalle glykoolille, eli siinä ei ollut mukana rikin/paperitehtaan hajua mitä tulee ilmaustynnyristä, kun ylin venttiili auki.
Paisunta-astian mittari on näyttänyt 1.5 baaria nyt. Sama lukema pumppu on/off asennoissa.
Nyt menee tammikuulle että näkee oliko tässä koko story.
-
Muuta se varoventtiili ylös paisuntaastian orteen pois sieltä alhaalta.
-
Jep, varoventtiilin paikasta oli puhetta että se taitaa olla jäänyt vanhaan paikkaan. Eli ilmeisesti paikka ennen ilmaustynnyrin asennusta.
-
Ota sellainen valokuva missä näkyy kummankin paisunta-astian orret.
Kysy asentajalta paljonko oli esipaine ja minkä paineen hän säätää paisunta-astian esipaineeksi?
Katso asennuspöytäkirjasta mikä siinä on laitettu keruunesteeksi?
-
Liitteen kuvassa paisarin orret.
Asennuspöytäkirjoja en ole nähnyt. Mutta kysyin tänään ja glykoolia oli asennettu keruunesteeksi.
-
Yön aikana varoventtiili oli vuotanut kahvilusikallisen. Eli ainakin nyt lotisevalla kierrolla nesteet katoaa viemäriin.
Kuinka paljon nyt on tullut glykolia?
Voitko korvakuulolta paikallista kohdan missä lotisee?
ATS
-
Iltaan mennessä oli tullut vajaa ruokalusikallinen glykoolia mukiin. Laitoin sitten ylivuotoputken menemään viemäriin kun lähden viikoksi reissuun.
Lotiseva ääni ainakin nyt tulee siitä putkesta jossa vuotava varoventtiili on. Lotisee välillä ilmaustynnyri - kaivoon menevä putki. Se toinen putki missä on paisari ja nyt 1.5baria, se vaikuttaa hiljaiselta.
Ajallisesti lotinaa ei ole, kun pumppu ei käy. Sitten kun Thermian näyttöön tulee teksti "kompressori käynnistyy", niin pumppu ei vielä käy mutta lotina alkaa jo siinä lämmittely vaiheessa. Pumpun käydessä lotisee, varsinkin alkuun. Pumpun sammuessa ei nyt mitään erikoista, mutta muistan aiemmilla kerroilla kun nesteet ja paineet on päässy karkaamaan kaikista putkista, niin kompressorin sammuessakin tulee kunnon loppu röyhtäykset.
-
Mikähän mahtaa olla nyt tilanne?
ATS
-
Keruupiirin varoventtiili (joka oli kai pääsyyllinen nykyiseen ongelmaan) on nyt vaihdettu. 2v vanha venttiili oli hieman jumiva eikä siis palauttanut kunnolla. Venttiili oli 3 bar ja keruun menoputkessa. Tuo varo nyt poistettu kokonaan, ja lisättiin 4 bar varoventtiili keruun paluupuolella olevan ylimääräisen paisarin orrelle. Minun on/off Thermiahan lähtee aika rykäisten päälle ja en tiedä miten se oli vaikuttanut heti kompressorin perässä olleelle varoventtiilille.
Paluupuolella olevan paisarin esipaine oli 0.6 bar ja se paine myös sinne haluttiin laittaa nytkin. Paisari vaikutti ehjältä. Paisarin oma mittari näytti 0.2 baria liikaa ja se osittain selittää että minun mittauksissa oli 0.4 barin ero ylä ja alapuolella.
Keruun sihdissä oli hieman hiekkaa. Sihdin sulkija ei ollut ihan auki, joten näilla kahdella asialla voi olla pientä vaikutusta kiertoon. Itse kaivon kiertonopeus vaikutti normaalilta. 5 astetta meno-paluu erona Therimialla ja kokonaislukupyöristyksineen on kuulemma normaalin rajoissa. Mutta opettelin nyt keruun sihdin puhdistuksen ja hiekkaa ei sinne pitäisi eikä saisi tulla enää.
Paine nousee keruussa meillä maakaasujen takia, varsinkin jos ilmaustynnyrin sulkija on kiinni (on monesti kiinni maakaasuhajujen takia). Kompressorin aiheuttama paine vaikuttaa aiheeseen ja nostaa painetta, varsinkin pieniltä paineilta tiettyyn rajaan asti.
Keruunesteesta oli montaa tietoa mutta asennuksen tehneen mukaan meillä on Etanoli 30%, ja asennuksen tehneen mukaan huoltajat käyttävät "maalämpöneste Naturet 16kg kannu 60%" lantrattuna puoleksi vedellä. Vaikka huoltaja puhui aikanaan glykoolista niin se ei ole kuulemma totta.
Pääongelmana tällä kierroksella oli siis rikkinäinen varoventtiili ja mahdollisesti varoventtiili oli väärässä paikassa tässä kytkennässä ja Thermia on/off pumpulleni. Nyt sitten odotellaan tammikuulle, että oliko tässä koko tarina. Toivottavasti keruupiirissä nyt pysyy nesteet ja paineet, eikä sihtiin keräänny enää hiekkaa. Maakaasujen tunkeutuminen keruupiirin putken läpi näyttää edelleen voimassa olevalta teorialta, ja siten tarve ilmaustynnyrille selvältä meidän ja 3 muun talon tapauksessa aiemmin samalla alueella. Kunhan tämä ilmaustynnyrikytkentä nyt saadaan toimimaan myös meidän talossa.
-
Hyvä että homma etenee
Keruupiirin varoventtiili (joka oli kai pääsyyllinen nykyiseen ongelmaan) on nyt vaihdettu. 2v vanha venttiili oli hieman jumiva eikä siis palauttanut kunnolla. Venttiili oli 3 bar ja keruun menoputkessa. Tuo varo nyt poistettu kokonaan, ja lisättiin 4 bar varoventtiili keruun paluupuolella olevan ylimääräisen paisarin orrelle. Minun on/off Thermiahan lähtee aika rykäisten päälle ja en tiedä miten se oli vaikuttanut heti kompressorin perässä olleelle varoventtiilille.
Nyt varoventtiili on oikeassa paikassa. En keksi että rykäisten käyntiinlähdöllä olisi syy-yhteyttä varon toimintaan.
Paluupuolella olevan paisarin esipaine oli 0.6 bar ja se paine myös sinne haluttiin laittaa nytkin. Paisari vaikutti ehjältä. Paisarin oma mittari näytti 0.2 baria liikaa ja se osittain selittää että minun mittauksissa oli 0.4 barin ero ylä ja alapuolella.
0,6 bar esipaine tekee sen että verkoston paineen laskiessa alle 0,6 bar lakkaa paisunta-astia toimimasta ja verkoston paine romahtaa ja jos sinne jäi vanha painemittari on tämä raja 0,8 bar
Keruun sihdissä oli hieman hiekkaa. Sihdin sulkija ei ollut ihan auki, joten näilla kahdella asialla voi olla pientä vaikutusta kiertoon. Itse kaivon kiertonopeus vaikutti normaalilta. 5 astetta meno-paluu erona Therimialla ja kokonaislukupyöristyksineen on kuulemma normaalin rajoissa. Mutta opettelin nyt keruun sihdin puhdistuksen ja hiekkaa ei sinne pitäisi eikä saisi tulla enää.
Tämä nykyinen kytkentä on siinä mielessä ongelmallinen koska ilmaustynnyriin menevä neste lähtee höyrystimen jälkeisestä kaivoon menevästä linjasta ja palautetaan kaivosta höyrystimelle menevään linjaan. Tämä nostaa keruupiirin meno paluu lämpötilaeroa. Katso oheinen kuva.
Paine nousee keruussa meillä maakaasujen takia, varsinkin jos ilmaustynnyrin sulkija on kiinni (on monesti kiinni maakaasuhajujen takia).
Tähän maakaasuteoriaan en usko. Onko jollakulla selitystä miten tämä voisi tapahtua?
Kompressorin aiheuttama paine vaikuttaa aiheeseen ja nostaa painetta, varsinkin pieniltä paineilta tiettyyn rajaan asti.
?
Keruunesteesta oli montaa tietoa mutta asennuksen tehneen mukaan meillä on Etanoli 30%, ja asennuksen tehneen mukaan huoltajat käyttävät "maalämpöneste Naturet 16kg kannu 60%" lantrattuna puoleksi vedellä. Vaikka huoltaja puhui aikanaan glykoolista niin se ei ole kuulemma totta.
Pääongelmana tällä kierroksella oli siis rikkinäinen varoventtiili ja mahdollisesti varoventtiili oli väärässä paikassa tässä kytkennässä ja Thermia on/off pumpulleni. Nyt sitten odotellaan tammikuulle, että oliko tässä koko tarina. Toivottavasti keruupiirissä nyt pysyy nesteet ja paineet, eikä sihtiin keräänny enää hiekkaa. Maakaasujen tunkeutuminen keruupiirin putken läpi näyttää edelleen voimassa olevalta teorialta, ja siten tarve ilmaustynnyrille selvältä meidän ja 3 muun talon tapauksessa aiemmin samalla alueella.
Kunhan tämä ilmaustynnyrikytkentä nyt saadaan toimimaan myös meidän talossa.
Ilmaustynnyrin kytkentä pitäisi muuttaa.
Nyt kannattaisi aloittaa pitkäaikainen seuranta paineen käyttäytymisestä. aluksi muutaman päivän välein ja myöhemmin esim viikon välein
Katso seuraavat asiat
- Kompressori käy seisoo
- Verkoston paine
- Kaivosta tuleva lämpötila
- Kaivoon menevä lämpötila
Ilmausventtiilit kannattaa pitää kiinni ja avata hetkeksi samalla kun kirjaa paineen ja lämpötilat
Samalla voi havainnoida paljonko ilmaa tulee (paljon, vähän tai ei lainkaan)
Mitä vaikutti verkoston paineeseen
Tee seuraava koe. Tällä kokeella selviää ilmaustynnyrin kierron vaikutus keruun lämpötilaeroon.
- koneen käytyä vähintään 10 min
- Lue keruun tulo ja menolämpötilat
- Sulje ilmaustynnyrin linjan venttiili
- Muutaman minuutin kuluttua lue keruun lämpötilat
- Avaa venttiili ja lue lämpötilat muutaman minuutin kuluttua
ATS
Kuvien liittämisessä ongelmia
-
Paine nousee keruussa meillä maakaasujen takia, varsinkin jos ilmaustynnyrin sulkija on kiinni (on monesti kiinni maakaasuhajujen takia).
Teoriassa paineen nousu keruuputkistossa voisi johtua putkiston alaosaan jääneestä ilmasta joka on syvyydestä johtuen paineisena,esim 150m:n syvyydessä ilma on n 15bar paineessa ja tilavuudeltaan puristunut pieneen tilaan.
Kun ilmakuplia lähtee tuolta syvyydeltä liikkeelle maanpintaa kohti niin ilmanpaine laskee mutta ilman tilavuus kasvaa ja maanpinnan tasolla se pystyy syrjäyttämään keruuliuoksen nesteen ja nostamaan jonkinverran painetta.
Keruupiirin varoventtiili (joka oli kai pääsyyllinen nykyiseen ongelmaan) on nyt vaihdettu.
Miksi keruupiirissä tarvitaan varoventtiili?
-
Kuvat ei jostain syystä näy minulla, ei myöskään viimeisin tänään viitattu kuva.
Huomaan alta kuitenkin että 1 kuristin on jäänyt selittämättä. Ilmaustynnyrin pystyputkessa (joka kytkeytyy alhaalla kaivon menoputkeen) on säädettävä kuristin joka on auki vain 0.3 ...0.4 kierrosta. Kuristimen vaikutuksesta ilmaustynnyri ei juurikaan vaikuta keruupiirin kiertoon eikä siten meno-paluu lämpötilaeroonkaan. Kuristin on auki vain sen verran että kaivossa ollut ilma/kaasukupla pääsee nousemaan kierron ylimpään kohtaansa eli ilmaustynnyriin.
Rikkinäinen varoventtiili väärässä paikassa sylki nestettä siis viemäriin ja minun kertakäyttökuppiin on-off pumpun kytkeytyessä päälle ja pois.
Kysymysmerkki aiheeseen: Matias selittikin tätä. Voi olla noin. Lisään vielä että meillä todistetusti koko ajan keruuseen kertyy ilmaa/kaasua ja se ilma haisee pahalle. Jos en päästä tuota pahalle haisevaa kaasua ilmaustynnyristä pois, paine kokoajan hieman kasvaa keruupiirissä. Esim niin että asentajan laittama 2.0 baria onkin 2.2 baria 1kk päästä. Se että miksi nestevajauksessa kompressori päällä paine nousi 0.3 =>1.6 bar, senkin asentaja kyllä selitti, mutta ehkä en osaa sitä toistaa. Mittarivirheestä johtuen kyseessä oli 0.1 bar => 1.4 bar ja tämänkin pystyin toistamaan useasti.
Keruupiiriin varoventtiiliä tarvinnee suojaukseen, koska ainakin meillä paine siis nousee erinnäisistä syistä. Muistelen että esim keruusihdin tukkeutuminenkin aiheuttaa huomattavan paineen nousun eli varoventtiili on vikatilanteita varten.
-
Maakaasujen tunkeutuminen keruupiirin putken läpi näyttää edelleen voimassa olevalta teorialta, ja siten tarve ilmaustynnyrille selvältä meidän ja 3 muun talon tapauksessa aiemmin samalla alueella.
Kunhan tämä ilmaustynnyrikytkentä nyt saadaan toimimaan myös meidän talossa.
Tähän teoriaan en usko että kaivon vedestä tunkeutuisi kaasua keruupiiriin putken seinämän läpi.
Tuolla aiemmin on spekuloitu keruunesteen laadusta että onko se etanolia vai glykolia
Silloin kun varoventtiili vuoti lattiakaivoon niin etanolin hajun olisi pitänyt tuntua ympäristössä, koska senverran voimakkaasti se haisee.
Glykoli on lähes hajutonta.
Mutta jos se onkin metanolia? Koska jossakin vaiheessa oli liikkeellä näitä hujareita ja veijareita jotka käyttivät halvempaa metanolia kalliimmam etanolin sijaan?
Onko mitään helppoa testiä millä etanolin ja metanolin voi tunnistaa?
Ohessa piirtämäni virtauskaavio systeemistä.
Tarkista sormi putkea pitkin onko kytkentä kaavion "Nykyinen kytkentä ja virtaukset" mukainen.
Toinen kaavio "Ehdotettu kytkentä ja virtaukset" olisi parempi kaasujen erottumisen kannalta.
ATS
-
Nykyinen kytkentä kuvassa on oikein. Virtauksista kuvassa en ole varma, ainakin piirtäisin virtaukset ilmauspiiriin heikommaksi ja pumpun off tilassa ilma kuplat liikkuu eri suuntaankiin.
Ehdotettu kytkentä: siinä puutteena ainakin se että off tilassa keruun meno putkesta kaasu ei pääse nousemaan ilmaustynnyriin. Esim kesällä tämä ominaisuus on tarpeellinen.
Tosiaan eilen kävi 400 litran asentaja ja sanoi laittaneensa 30% etanolia. Tavara tulee Altialta jota lantraavat. Kysyin Glykoolista ja Metanolista ja niitä ei käytetä. Kylmälaitehuoltajat käyttää kuulemma samaa mutta ne tulee Onnisen Naturet kannujen kanssa joka on samaa tavaraa.
Maakaasun ja sen hajun osaan erotella keruunesteestä(etanoli). Ilmauspiiristä tulee voimakasta maakaasun hajua. Se paha haju peittää alle kaikki muut hajut. Jos ja kun pumpun takana olevaan viemäriputkeen on teelusikallinen etanolia mennyt ajoittain, se on jäänyt minulta huomaamatta aiemmin. Haistelin myös eilen keruunestettä isommassa määrin roskapönttöilmauksen aikaan, ja viinalle se haisi.
-
Mistä tuo maakaasu on peräisin? Maakaasu itsessään on hajutonta, jos siihen ei lisätä erikseen hajuainetta. Eli tuon täytyy olla teollista alkuperää, johon on haju lisätty.
-
Mistä tuo maakaasu on peräisin? Maakaasu itsessään on hajutonta, jos siihen ei lisätä erikseen hajuainetta. Eli tuon täytyy olla teollista alkuperää, johon on haju lisätty.
Tuo on hyvä kysymys, mutta en tiedä vastausta.
Toistaiseksi vaan ainoa selitys hajuille ilmauspiiristä on ollut maaperästä tulevat kaasut. Toki siinä hajussa on viinan sekoitettakin, mutta selvästi pahemmalle ja voimakkaammalle se haisee. Viinan haju roskapönttökiertoilmauksen aikana (tai varoventtiilistä) ei haise samalle eikä niin pahalle.
Mielelläni kuulen vaihtoehtoisia teorioita.
-
Oletko haistellut maakaasuputkistosta tulevaa kaasua?
Kuka tietää, onko putkistoissa kulkevaan maakaasuun lisätty hajustetta?
ATS
-
Mangaani tuppaa tuoksumaan tympeältä ja usein sitten rautaa löytyy samassa näytteessä. Josko tuolla olisi se käyttöönotettu vesi vaikka kelvotonta, mitä putkiin on laitettu. Omassa vanhassa pintavesikaivossa oli suht reippaasti esim rautaa. Raja taisi olla juomavedelle joku 50 mig/L, niin mittaus näytti 8000 mig/L. Watmanin suurella terässäiliöllä ja reaktiomassalla lähti raudat kyllä, mutta jatkuva vastavirtahuuhtelu alkoi nyppimään ja porakaivo piti laittaa.
-
Oletko haistellut maakaasuputkistosta tulevaa kaasua?
Kuka tietää, onko putkistoissa kulkevaan maakaasuun lisätty hajustetta?
ATS
Aikanaan asustelin Hki keskustassa, jossa kaasu tuli vielä liedelle. Muistaakseni tuolla oli kyllä ihan pakollinen hajuste oltava missä tahansa käyttöön tulevassa kaasussa. Missä kohtaa sitten jakelua tuo lisätään, niin ei mitään hajua. Siirtolinjat varmaan vielä ilman, mutta olikohan esim Sörnäisten kaasukelloissa jo hajut mukana? Ei tietoa, mutta kämppään tuli hajullista kaasua, kunhan poletteja riitti.
Jos tuolla nyt puhutaan ihan selvästä maakaasun olemassa-olosta, niin se pitäisi kyllä tarkistaa kaasun ilmaisimella. Liekkö jostain saatavissa vaikka vuokrakäyttöönkin. En äkkiseltään kyllä syö mitään selityksiä maakaasun tunkeutumisia PEM putken läpi riesaksi asti.
-
Tuossa aiemmin oli puhetta, että keruun sihdissä oli hiekkaa. Se voi toki olla asennusvaiheessa sinne päässyt, mutta tuota kannattaa kyllä vähän tarkkailla. Jos hiekkaa ilmestyy edelleen, niin sittenhän tuo viittaa hyvinkin vahvasti vuotavaan keruupiiriin.
En vaan osaa mieltää, että ehjän keruuputken seinämän läpi pääsisi kaasua suuntaan tai toiseen ???
Kai tuollekin materiaalille joku kaasunläpäisevyys (tai vastaava) testi löytyy netin syövereistä.
-
PE siniraita, -keltaraita ja -vihreäraita on vesi/kaasu/öljy, mutta että kaasun määrä olisi joku tolkuton, niin luulisi sen kaivon jo kuohuvan reippaasti ja voisi laittaa jo putken myyntiä varten. Veteen liuenneen kaasun erottuminen tuonne PEM putken sisään voisi olla vähän hitaampaa kuitenkin. Ainakin oletuksena. Ei kyllä läpäisynopeudesta ole mitään tietoa, joten odotellaan nyt sen maakaasun olemassaolon varmistusta ensin.
-
Wikipedia:"Tetrahydrotiofeenia käytetään maakaasussa ja nestekaasussa hajusteena ilmaisemaan mahdollisia vuotoja"
Jos jossakin työvaiheessa on päässyt tätä hajustetta Naturetin tai lantrausveden joukkoon?
Kerroit että parilla naapurilla on ollut samanlainen ongelma.
Mitä yhtäläisyyksiä näillä kohteilla on?
- Lämpöpumpun merkki?
- Kaivonporausfirma?
- Putkittaja?
- Laitteiston asennusfirma?
- Asennusajankohta?
- Maantieteellinen sijainti?
- Muuta mitä mieleen tulee?
ATS
-
Samoja ilmaus/kaasuuntumisongelmia on ollut asennusfirman mukaan 3:ssa muussakin paikassa saman jokivarren taloissa. Nämä eivät ole ihan seinänaapureita joten en tunne heitä. Myös viereisellä kylällä toisen joenvarren taloissa on ollut.
Kuulemma erilaisia pumppuja on ollut, myös invertteripumppuja.
Näissä ei kaikissa ole sama poraaja, eikä edes sama asennusfirma. Kuulemma 2 taloa on toisten firmojen alunperin asentamia, joissa toinen asennusfirma ei ole saanut ilmausongelmaa kuntoon. Ilmaustynnyrillä on sitten laitettu kuntoon ja on tähän asti aina toiminut.
Ne kaikki halpuutus- ja rahastusteoriat olisin valmis kuoppaamaan. Olen tilannut kokonaisuuden avaimet käteen toimituksena tunnetusta luottofirmasta, joka hoitaa myös jälkimarkkinoinnin. Kaikki huoltokäynnit, lisäasennukset ja pari kuutiota osia ovat toistaiseksi kuuluneet asennusfirman takuun piiriin.
-
Samoja ilmaus/kaasuuntumisongelmia on ollut asennusfirman mukaan 3:ssa muussakin paikassa saman jokivarren taloissa. Nämä eivät ole ihan seinänaapureita joten en tunne heitä. Myös viereisellä kylällä toisen joenvarren taloissa on ollut.
Kuulemma erilaisia pumppuja on ollut, myös invertteripumppuja.
Näissä ei kaikissa ole sama poraaja, eikä edes sama asennusfirma. Kuulemma 2 taloa on toisten firmojen alunperin asentamia, joissa toinen asennusfirma ei ole saanut ilmausongelmaa kuntoon. Ilmaustynnyrillä on sitten laitettu kuntoon ja on tähän asti aina toiminut.
Ne kaikki halpuutus- ja rahastusteoriat olisin valmis kuoppaamaan. Olen tilannut kokonaisuuden avaimet käteen toimituksena tunnetusta luottofirmasta, joka hoitaa myös jälkimarkkinoinnin. Kaikki huoltokäynnit, lisäasennukset ja pari kuutiota osia ovat toistaiseksi kuuluneet asennusfirman takuun piiriin.
Missäs päin ja minkänimisen joen varrewlla paikat on?
Maakaasu on hajutonta, maasta tullessaan!
-
Taitaa olla ainoa yhteinen tekijä se että kohteet sijaitsevat Oulun seudulla joen varressa
Wikipedia:"Tetrahydrotiofeenia käytetään maakaasussa ja nestekaasussa hajusteena ilmaisemaan mahdollisia vuotoja"
Voihan haju tulla nestekaasuasta koska siinä käytetään samaa hajustetta kuin maakaasussa.
Onko mitään sellaista työvaihetta keruun/pumpun asennuksessa missä käytetään nestekaasua?
ATS
-
Taitaa olla ainoa yhteinen tekijä se että kohteet sijaitsevat Oulun seudulla joen varressa
Voihan haju tulla nestekaasuasta koska siinä käytetään samaa hajustetta kuin maakaasussa.
Onko mitään sellaista työvaihetta keruun/pumpun asennuksessa missä käytetään nestekaasua?
ATS
Siis edelleen:
AI-yhteenveto
Maakaasu itsessään on hajuton, mutta siihen lisätään hajua, kuten rikkivetyä muistuttavaa hajua, jotta mahdolliset vuodot voidaan havaita turvallisuussyistä. Maakaasun haju on siis keinotekoinen ja sen tarkoituksena on toimia varoitusmerkkinä, usein muistuttaen mätääntyneitä munia.
Eli jos kaasu haisee, se on peräisin teollisuudesta,
EI originaalia maassa olevaa maakaasua, joka sinänsä onkin selvää, koska Suomi ei ole maakaasualuetta, luonnossa.
Jos näin kuitenkin todistetaan, asiaa on syytä tutkia, koska se voi olla tie suomen nousuun LNG myyjänä ?!
-
Siis edelleen:
AI-yhteenveto
Maakaasu itsessään on hajuton, mutta siihen lisätään hajua, kuten rikkivetyä muistuttavaa hajua, jotta mahdolliset vuodot voidaan havaita turvallisuussyistä. Maakaasun haju on siis keinotekoinen ja sen tarkoituksena on toimia varoitusmerkkinä, usein muistuttaen mätääntyneitä munia.
Eli jos kaasu haisee, se on peräisin teollisuudesta,
EI originaalia maassa olevaa maakaasua, joka sinänsä onkin selvää, koska Suomi ei ole maakaasualuetta, luonnossa.
Jos näin kuitenkin todistetaan, asiaa on syytä tutkia, koska se voi olla tie suomen nousuun LNG myyjänä ?!
Ei tässä varmaankaan ole kyse varsinaisesti maakaasusta eli metaanista vaan pohjaveteen liuenneista kaasuista. Minulla on maalämpökaivossa letku ja otan sieltä silloin tällöin kasteluvettä. Vesi ei kelpaa muuhun käytöön, siinä on vesianalyysin mukaan mm. paljon mangaania. Saaviin laskettuna haisee aluksi mädältä kannamunalta eli jotain rikkivetyjä siinä on.
Tässä holmanterin tapauksessa minusta näyttää, että pohjavedestä tosiaan jotain kaasua siirtyy keräimen sisälle. Aika vahvaa evidenssiä on, jos samassa jokilaaksossa yleinen ongelma. Olisi kiinnostavaa, jos joku pystyisi tämän ns. tieteellisesti selittämään ja osoittamaan.
Auttaisiko ongelmaan, jos keräimessä pitäisi kunnon paineen? Maalämpöpumpuissa sallitun paineen yläraja taitaa olla noin 3 bar.
-
Diffuusiosuojattu putki olisi varmaan se "oikea" ratkaisu, sielä maassa voi tosiaan olla lähes mitä vaan luonnontuotetta joka menee tavallisesta muoviputkesta läpi.
-
Nyt kun huollosta on kulunut viikko tai pari niin mikä on tilanne?
- Keruupiirin paine? onko muuttunut?
- Loriseeko?
- Tuleeko ilmauksista pahanhajuista kaasua?
Joka tapauksessa kannataisi tehdä systeemin perusteellisempi ilmaus.
- Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille maksimi virtauksella
- Avaa ilmaustynnyrin putkessa oleva säätöventtiili täysin auki
- Pidä ilmausventtiilit kiinni mutta käy säännöllisin väliajoin kokeilemassa tuleeko ilmauksista kaasua.
- Jatka ilmausta päivä vielä sen jälkeen kun ilmauksista ei tule mitään.
- Seuraa paineen käyttäytymistä
- Palauta systeemi alkuperäiseen tilanteeseen
ATS
-
Huollosta on vasta 2 päivää.
Meillä on varmaan myös tämäntapainen kaivo:
Ei tässä varmaankaan ole kyse varsinaisesti maakaasusta eli metaanista vaan pohjaveteen liuenneista kaasuista. Minulla on maalämpökaivossa letku ja otan sieltä silloin tällöin kasteluvettä. Vesi ei kelpaa muuhun käytöön, siinä on vesianalyysin mukaan mm. paljon mangaania. Saaviin laskettuna haisee aluksi mädältä kannamunalta eli jotain rikkivetyjä siinä on.
Keruussa on nyt paine 2.3 baria, asentaja taisi laittaa 2.2 baria.
Asentaja teki perusteellisen ilmauksen ja pidempiaikainen ilmaus on kokoajan käytössä.
Ei lorise, eikä tule kaasuakaan ilmaustynnyristä niin paljoa että havaitsisin sitä. Minusta se että piirissä pysyy iso paine, niin se auttaa kaasuongelmaan ja auttoi siis aiemminkin. Kun paine laskee niin ilmaustynnyristä tulevan kaasun määrä kasvaa ja hajuongelma pahenee. Eli keruu kerää kaasua eniten paineen laskiessa ja varsinkin silloin kun on nestevajausta.
Aiemmin kompressorin käynnistyessä ja sammuessa varoventtiili ruikkasi nestettä viemäriin. Nyt kun varoventtiili on korjattu, niin kompressorin käynnistysääni on hieman hiljaisempi. Ero ei ole iso mutta nyt käynnistysääni kuulostaa samalta kuin uutena.
Toiveissa on nyt siis että kun varoventtiili on ehjä ja paremmassa paikassa, niin keruupiirissä pysyy nyt nesteet ja paineet, eikä lorina tai hajuongelmaakaan enää tule.
Jos ongelmat jatkuisi, niin kysyn jo valmiiksi että onko diffuusiosuojattua putkea myytävänä/saatavana jostain, onko joku laittanut? Se keruuputkihan on tarkoituksella hyvin ohutseinäinen (ohuempi kuin vesiputki), jotta lämpö siirtyy.
-
Eiköhän kaasuputkea saa myös 40 x 3,7 mm ihan vakiona. Kysymällä saa selville, että mitä on saatavilla erikoistapauksissa. Saattaa tosin hinnat olla luokkaa desimaalipilkun verran siirtoa / metri vs siniraitaan.
Olisko noissa kuitenkin erona tuo PE80, tai PE100? Lienee kyse muovin kovuusluokasta ja PE100 siis kovempaa muovia. Tuossa on Uponorilla kuitenkin ohutseinämäistäkin mainittu. EN 1555 näkyy olevan, joka kaasulle. Kollektori kuitenkin upotetaan suorana ja hitsikulman jälkeen maahan käy lienee joku muukin putki. Soittaisin tuonne Uponorille aluksi.
Äkkiseltään en kyllä usko diffuusion pystyvän läpäisemään runsaampia määriä kaasuja PE80: kään läpi kaivon vedestä päin. Kaasujen täytyy olla peräisin jostain kohtaa muualta, joka on yhteydessä ulkopuoliseen ilmaan. Kiertopumpun imupuolella olevia vuotoja ja automaattisia ilmausventtiileitä ehtisin ensimmäiseksi. Paineet kun pitää liuoskierrossa, niin mistään ei tule kaasuja tuonne muualta.
https://www.uponor.com/fi-fi/search-page?query=PE100-tuotetiedot
-
Keruussa on nyt paine 2.3 baria, asentaja taisi laittaa 2.2 baria.
Asentaja teki perusteellisen ilmauksen ja pidempiaikainen ilmaus on kokoajan käytössä.
Koska tuo paine on nousst, tarkoittaa tämä sitä putkistossa on edelleen kaasua mikä on siirtynyt putkiston alaosista yläosiin.
Minkälainen on tuo pidempiaikainen ilmaus?
Voisitko kuitenkin tehdä aiemmin ehdottamani ilmauksen?
- Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille maksimi virtauksella
- Avaa ilmaustynnyrin putkessa oleva säätöventtiili täysin auki
- Pidä ilmausventtiilit kiinni mutta käy säännöllisin väliajoin kokeilemassa tuleeko ilmauksista kaasua.
- Jatka ilmausta päivä vielä sen jälkeen kun ilmauksista ei tule mitään.
- Seuraa paineen käyttäytymistä
- Palauta systeemi alkuperäiseen tilanteeseen
Nykyinen putkiston rakenne ei mahdollista tehokasta kaasun poistoa.
Kaivosta tulevassa putkessa kaasukuplat noustessa ja paineen laskiessa kasvavat
Tästä liuoksesta pitäisi ottaa sivuvirtaus ilmaustynnyriin
Mutta imaustynnyriin meneekin sivuvirtaus kaivoon menevästä linjasta missä nesteessä olleet isot kuplat on vatkattu kiertopumpussa ja höyrystimessä mikrokupliksi.
Kun seuraat järjestelmän toimintaa niin paineen ei saa antaa laskea alle 1,0 bar, koska tällöin paisunta-astia lakkaa toimimasta ja järjestelmän paine romahtaa.
Esipaine 0,6bar + mittarivirhe 0,2bar + varmuuskerroin 0,2 bar = 1,0 bar. (vai vaihdettiinko väärin näyttänyt mittari uuteen?)
ATS
-
Joo, oletan että kertynyt kaasu hieman nosti painetta. Paine ei ole noussut lisää ja sama 2.3 bar oli myös maksimi edellisillä kerroilla. Mittaria ei vaihdettu.
Ilmaustynnyrin poistoventtiiliä pystyy nyt pitämään kokoajan auki pidempiaikaisessa ilmauksessa. Ei laske paineet eikä haise. En aio koskea toimivassa systeemissä(nyt ainakin toimiva) mitoitettuihin kuristimiin/säätöventtiileihin.
Virtaussuunnista en ole varma kuplien osalta ilmaustynnyriin. Ja virtausmäärä ilmaustynnyriin on käsittääkseni tosi vähäinen. Ehkä se aiempi kuva virtauksista oli periaatekuvana oikein, mutta meneekö kupla kuristamattomasta putkesta ylöspäin ilmaustynnyrille eli periaatekuvan vastavirtaan(?). Suodattimelta kierron paluuputki tulee pystyputkeen, josta alas menee komperessorille, kun taas ylös ilmaustynnyrille. Kupla saattaa pyrkiä menemään ylös ilmaustynnyrille.
-
meneekö kupla kuristamattomasta putkesta ylöspäin ilmaustynnyrille eli periaatekuvan vastavirtaan(?)
Se riippuu virtausnopeudesta ja kuplan koosta
Suodattimelta kierron paluuputki tulee pystyputkeen, josta alas menee komperessorille, kun taas ylös ilmaustynnyrille. Kupla saattaa pyrkiä menemään ylös ilmaustynnyrille.
Jos tämä on koko matkan nouseva putki, niin voi sulkea oikenpuoleisen putken sulkuventtiilin, tällöin kierron paluuputken ilma menee varmemmin ilmaustynnyriin.
ATS
-
Väliaikatietoja?
- Onko paineet pysynyt?
- Loriseeko?
- Onko ilmauksista tullut kaasuja?
- Haiseeko?
ATS
-
Paineet on pysynyt, nyt kun keruupiirin varoventtiili on vaihdettu. Ei lorise, eikä haise. Kaasua ei siis toistaiseksi ole kertynyt keruupiiriin (siinämäärin että havaitsee) kunhan paineet pysyy korkeana keruupiirissä. Meillä nyt 2.3 bar paine keruupiirissä.