Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: oltsandeeri - 04.07.25 - klo:16:05
-
Moro! :)
Leikin jo laskurilla itse, mutta laitetaan nyt varmuuden vuoksi tönöstä myös lanka tulille, jos vaikka tuli töpeksittyä omissa laskelmissa.
N. 520 m2 tontille tarkoitus rakentaa 5 henkilön taloudelle kivirakenteisena 2.krs asuinrakennus ja erillinen 1.krs puolilämmin talousrakennus.
Käyttöveden kulutus nykyisessä ILP:eillä lämpiävässä suorasähkötalossa n. 165 m3/v ja käyttöveden lämmitykseen käristetään öisin vastuksia arviolta n. 4 - 4,5 MWh/v edestä.
AR:n lämmitysmuoto tulee olemaan maalämpö. TR:ssa joko maalämpö tai suora sähkölämmitys vastuksilla betonilaatassa riippuen vaihtoehtojen kustannuksista ja maalämpövaihtoehdon säästöpotentiaalista.
Oman maalämpökaivon etäisyys ainoan suoran rajanaapurin kaivosta tullee olemaan n. 30 - 35 m.
Maaperätutkimuksen mukaan perusmaa rakennusalueella on silttiä, laihaa savea tai savea. Maaperän pintaosa on humusta vahvuudeltaan n. 0,4 m. Maaperä jatkuu kohtalaisen kairavastuksen antavana koheesiomaana muodostaen, ns. kuivakuoren, jonka vahvuus on n. 1,8 m. Moreenikerros sijaitsee n. 7-8 m syvyydessä maanpinnasta. Arvioitu paalupituus 8 - 11 m.
Pohjaveden korkeus ja kallion korkeusasema ovat vielä arvoituksia. AR tullaan paaluttamaan, TR mennee maanvaraisesti perustettuna tai sitten paalutetaan sekin.
Alla ensin asuinrakennuksen tiedot:
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2026-2027, tasamaatalo
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen tulo ja poisto LTO:lla, talon tulo ja poisto arviolta n. 85 l/s ja koneellisesti tuuletetun puolilämpimän alapohjan n. 10 l/s, IV varustetaan kanavapatterilla (esim. Vallox MLV Multi 250), jolla esilämmitetään ja -viilennetään keruuliuoksella ulkoilmaa ennen LTO-kennoa
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 1. krs ulkopituus = 43,6 m ja 2.krs ulkopituus = 43,6 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 400mm paksu valueristeharkko, u-arvo = 0,17
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 1.krs = 90,48 m2 ja 2.krs = 99,11 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 1.krs = 2,7 m ja 2.krs = 2,9 m; ei huomioitu alaslaskuja, joita tulossa kohtuullisen paljon jo senkin vuoksi, että IV-kanavat sijoitetaan höyrynsulun sisäpuolelle ja 2.kerroksen kattoa akustoidaan isosti
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Koneellisesti talon IV-koneella tuuletettu puolilämmin alapohja, jossa eristeet sokkelissa ja maata vasten. Ontelolaatan ja kelluvan betonilaatan välissä vain askeläänieriste. Ryömintätilan korkeus n. 1,2m. Sokkeli 400mm paksua valueristeharkkoa, jossa u-arvo = 0,17. Maata vasten olevan vaakapinnan u-arvona voidaan käyttää 0,16
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Yläpohjan u-arvo = 0,09
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi? Ikkuna-aukkojen pinta-ala 1.krs = 19,45 m2 ja 2.krs = 21,19 m2 , u-arvona voidaan käyttää 0,8. Ovi-aukkojen pinta-ala 1.krs = 9,43 m2 ja 2.krs = 4,83 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Talousrakennuksen tiedot erikseen viestin alaosassa
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) AR = +21c - +22c, puolilämpimässä alapohjassa, joka lämpiää alakerran lattian hukkalämmön ja alapohjan ilmanvaihdon kautta, vuosikeskiarvo lienee +15c - +17c haarukassa, kesällä lämpimämpää ja talvella vilpoisempaa.
Talousrakennuksen tiedot:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2026-2027, tasamaatalo
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto, varastomitoitus tehostusmahdollisuudella
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkopituus = 22 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 350 mm paksu valueristeharkko, u-arvo = 0,25
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 17,28 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2,5 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, u-arvo = 0,16
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? U-arvo = 0,14
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi? Ikkuna-aukkojen pinta-ala = 1,20 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8. Ovi-aukkojen pinta-ala = 4,20 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Asuinrakennuksen 1.kerroksessa sijaitsevasta teknisestä tilasta on vaakasiirtymää talousrakennuksen nurkalle n. 15 m. Talousrakennuksen lattiakorko on 1 m. alempana kuin asuinrakennuksen 1.kerroksen lattiakorko. Lämpökanaalin pituus näiden reunaehtojen mukaisesti.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Lämmityskaudella n. +13c
Olisin kovin kiitollinen laskelmasta erittelyllä a) pelkkä asuinrakennus ja b) sekä asuinrakennus että talousrakennus
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12753.0;attach=22456)
Toivottavasti olin huolellinen näpytellessäni arvoja taulukkoon.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Uudiskohde ”oltsandeeri” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 28 °C - menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Asuinrakennus 1.krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 244 m3 (30°C) 26,9 W/m2 2,43 kW 7 577 kWh
- Asuinrakennus 2 krs 2025: -Patterilämmitys, 22°C, 99 m2, 287 m3 (30°C) 27,9 W/m2 2,76 kW 7 635 kWh
- Talousrakennus 2025: Kivi-Lattialämmitys, 13°C, 17 m2, 43 m3 (22°C) 70,8 W/m2 1,22 kW 1 801 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, 16 metriä 2,7 kPa 0,13 kW 1 144 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 32 W/m2 6,55 kW 18 157 kWh
• Kiinteistö yhteensä 207 m2 20 515 m3 5,8 COP 6,3 kW 18 157 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus 0,7 kW -2 046 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 5,5 kW 16 111 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,192 m3 / 50 °C 3,5 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 20 511 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,4 kW 20 511 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 207 m2 99 kWh/m2 5,1 SCOP 7,4 kW 20 511 kWh
• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve 20 511 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho 7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 16489 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 5,1 SCOP) 6,1 kW 16 489 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 022 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 022 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 710 kWh
• Tarvitaan vähintään 198 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 11 m maaporausta. Poraus 198 m
- Kaivon aktiivisyvyys 192 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 198 m. Putkea kaivossa yhteensä 396 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,8 kPa) 2 kpl PE40x2.4 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,49 l/s = 29,4 l/min = 1764 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,49 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 426 ltr - 15 min 2 s 55 kPa = 0,55 bar
Tai vaakakeruulla:
- Kostea savi, vähintään 440m = 2x220 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 457 ltr - 15min 32s 17 kPa = 0,17 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos ja kumarrus, tomppeli.
Palaan asiaan paremmalla ajalla.
-
Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme foorumille.
-
:)
No niin. Rukkailin tomppelin tekemää hyvää laskentataulukkoa hieman, tavoitteena mallintaa rakennettavasta kokonaisuudesta mahdollisimman realistinen malli huomioiden tiedossa olevat yksityiskohdat.
Ensimmäinen pohdittava seikka oli, että miten taulukossa saisi kohtuu vaivalla, mutta suht luotettavasti huomioitua asuinrakennuksen puolilämpimän koneellisesti tuuletetun ryömintätilan aiheuttaman lisän rakennuksen lämmitettävään tilavuuteen.
Ryömintätilan ilmatilavuus on n. 109 m3. Ryömintätilan ilmanvaihto on ajatus toteuttaa talon IV-koneella LTO:n kautta about varastomitoituksella eli ilma vaihtuisi ryömintätilassa vähintään kerran neljässä tunnissa. Sopivasti ylöspäin pyöristäen poistoa voisi olla 10 l/s ja tuloa piirun vähemmän (ryömintätila lievästi alipaineinen).
Taulukossa helpoin mieleen juolahtava tapa on ajatella ryömintätila osaksi 1. kerrosta niin lämmityksellisesti kuin ilmanvaihdollisestikin. Ryömintätilan kuutioita ei kuitenkaan liene tarpeen lisätä täysimääräisesti, koska matalampi lämpötila ja ilmanvaihtuvuus kuin asuintiloissa. Kerroin 0,5 voisi toimia suht järkevästi?
---> muutin taulukkoon 1. kerroksen alapohjatyypin maanvaraseksi ja lisäsin puolet ryömintätilan kuutioista lisäämällä 1. kerroksen huonekorkeuteen puolet ryömintätilan korkeudesta eli 0,6 m. Lisäksi kasvatin ilmanvaihtoa niin, että rakennuksen kokonaisilmanvaihto on nyt 95 l/s (85 l/s asuintilat ja 10 l/s ryömintätila) 24/7/365.
Muita pikkuviilauksia:
---> 2. kerroksen lattiasta n. 9 m2 rajoittuu ulkoilmaan (toimien kylmän sisääntulokuistin kattona) 1. kerroksen ilmatilan sijaan; huomioin tämän taulukkoon
---> muutin universaalisti ilmanvuotoluvuksi 1; siihen pitäisi kivitalossa päästä, että heilahtaa
---> tuloilmamäärän kerroinmuutos 0,95x -> 0,99x (IV suunnitellaan tasapainoiseksi nykypäivänä; ryömintätilaa lukuun ottamatta)
---> 2. kerroksen ulkoseinän vahvuusmuutos 0,42m ->0,4m ja vastaavasti umpiseinän m2-määrän korjaus (näppäilyvirhe aiemmin?)
---> varmuuden vuoksi käyttöveden lämmitykseen 4400 kWh sijaan 5000 kWh
---> varmuuden vuoksi lähistöllä olevan kaivon etäisyysmuutos 35m -> 30m
Mallaisikohan tuo tarpeeksi hyvin todellista tilannetta varovaisuusperiaatteella mitoittaen? Toivottavasti ei tullut töpeksittyä missään kohtaa... ;D
-
Alla taulukkopäivityksen tulokset:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä
Uudiskohde ”oltsandeeri” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 28 °C - menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Asuinrakennus 1.krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 299 m3 (31°C) 30,8 W/m2 2,79 kW 9 232 kWh
- Asuinrakennus 2 krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 99 m2, 287 m3 (31°C) 28,2 W/m2 2,79 kW 7 801 kWh
- Talousrakennus 2025: Kivi-Lattialämmitys, 13°C, 17 m2, 43 m3 (22°C) 68,8 W/m2 1,19 kW 1 768 kWh
-
-
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, 16 metriä 2,7 kPa 0,13 kW 1 144 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 33 W/m2 6,90 kW 19 944 kWh
• ERITTELY Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 84,1% 5,80 kW 78,2% 15 598 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Sähköllä ) 27,8% 1,92 kW 23,2% 4 618 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +13 °C -19,0% -1,31 kW -11,6% -2 310 kWh
- maalämmöllä 8,9% 0,61 kW 11,6% 2 308 kWh
Vuotoilmat 5,2% 0,36 kW 4,5% 894 kWh
Lämmönsiirtokanaali 1,9% 0,13 kW 5,7% 1 144 kWh
Maalämmöllä yhteensä 98,1% 6,90 kW 94,3% 19 944 kWh
• JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala Osuus Teho Osuus Energia
Alapohjat 206,9 m2 7 % 0,49 kW 14 % 2 696 kWh
Yläpohjat 206,9 m2 9 % 0,62 kW 7 % 1 464 kWh
Umpiseinän ala 238,2 m2 34 % 2,33 kW 28 % 5 501 kWh
Ovet 18,5 m2 10 % 0,70 kW 8 % 1 669 kWh
Ikkunat 41,8 m2 24 % 1,65 kW 21 % 4 268 kWh
• Johtumat yhteensä 712,2 m2 84 % 5,80 kW 78 % 15 598 kWh
• Kiinteistö yhteensä 207 m2 20 515 m3 5,7 COP 6,6 kW 19 944 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,8 kW -2 197 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 5,8 kW 17 747 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,218 m3 / 50 °C 3,5 COP 1,20 kW 5 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 22 747 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,0 kW 22 747 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 207 m2 110 kWh/m2 5 SCOP 8,0 kW 22 747 kWh
• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve 22 747 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho 7,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 18224 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 5 SCOP) 6,6 kW 18 224 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 522 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 522 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 310 kWh
• Tarvitaan vähintään 220 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 11 m maaporausta. Poraus 220 m
- Kaivon aktiivisyvyys 214 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 220 m. Putkea kaivossa yhteensä 440 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,5 kPa) 2 kpl PE40x2.4 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 469 ltr - 15 min 17 s 72 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 759 ltr - 23 min 52 s 48 kPa = 0,48 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 590 ltr - 19 min 6 s 40 kPa = 0,4 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 825 ltr - 26 min 0 s 25 kPa = 0,25 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 3xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 825 ltr - 26 min 0 s 18 kPa = 0,18 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 4xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 752 ltr - 26 min 0 s 12 kPa = 0,12 bar
Tai vaakakeruulla:
- Kostea savi, vähintään 486m = 2x250 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 507 ltr - 15min 56s 21 kPa = 0,21 bar
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Laskettu Bergheat46.2522-3-5,5-1,68-L taulukko-ohjelmalla 06.07.2025
-
Eli porausta tuli 22m lisää...
...ja 8 kW pumppu riittäisi edelleen.
-
Jos talousrakennus ja sen tarvitsema lämpökanaali tiputetaan pois, olisivat tulokset tämännäköiset:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä
Uudiskohde ”oltsandeeri” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 28 °C - menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Asuinrakennus 1.krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 299 m3 (31°C) 30,8 W/m2 2,79 kW 9 232 kWh
- Asuinrakennus 2 krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 99 m2, 287 m3 (31°C) 28,2 W/m2 2,79 kW 7 801 kWh
-
-
-
-
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 29 W/m2 5,58 kW 17 033 kWh
• ERITTELY Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 89,0% 4,96 kW 84,1% 14 323 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Sähköllä ) 28,6% 1,60 kW 24,5% 4 174 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +13 °C -23,4% -1,31 kW -13,6% -2 310 kWh
- maalämmöllä 5,2% 0,29 kW 10,9% 1 864 kWh
Vuotoilmat 5,8% 0,32 kW 5,0% 846 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100,0% 5,58 kW 100,0% 17 033 kWh
• JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala Osuus Teho Osuus Energia
Alapohjat 189,6 m2 8 % 0,45 kW 15 % 2 523 kWh
Yläpohjat 189,6 m2 9 % 0,49 kW 8 % 1 283 kWh
Umpiseinän ala 195,6 m2 33 % 1,85 kW 28 % 4 825 kWh
Ovet 14,3 m2 10 % 0,57 kW 9 % 1 478 kWh
Ikkunat 40,6 m2 29 % 1,61 kW 25 % 4 213 kWh
• Johtumat yhteensä 629,7 m2 89 % 4,96 kW 84 % 14 323 kWh
• Kiinteistö yhteensä 190 m2 20 515 m3 5,7 COP 5,3 kW 17 033 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,8 kW -2 094 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 4,4 kW 14 939 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,218 m3 / 50 °C 3,5 COP 1,20 kW 5 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 19 939 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,0 kW 19 939 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 190 m2 105 kWh/m2 4,9 SCOP 8,0 kW 19 939 kWh
• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve 19 939 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho 6,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -41 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 15907 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 4,9 SCOP) 6,6 kW 15 907 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 033 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 033 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 310 kWh
• Tarvitaan vähintään 198 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 11 m maaporausta. Poraus 198 m
- Kaivon aktiivisyvyys 192 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 198 m. Putkea kaivossa yhteensä 396 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,5 kPa) 2 kpl PE40x2.4 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 426 ltr - 13 min 56 s 65 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 696 ltr - 21 min 53 s 44 kPa = 0,44 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 536 ltr - 17 min 24 s 37 kPa = 0,37 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 753 ltr - 23 min 44 s 23 kPa = 0,23 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 3xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 753 ltr - 23 min 44 s 16 kPa = 0,16 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 4xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 681 ltr - 23 min 44 s 11 kPa = 0,11 bar
Tai vaakakeruulla:
- Kostea savi, vähintään 425m = 2x220 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 457 ltr - 14min 22s 19 kPa = 0,19 bar
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Laskettu Bergheat46.2522-3-5,5-1,68-L taulukko-ohjelmalla 06.07.2025