Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Valdela - 01.03.25 - klo:14:29
-
Hei
Meillä on noin 220m2 vuonna 2019 valmistunut omakotitalo. Sähkönkulutus vuodessa noin 11000 kWh. Uponorin lattialämmitysjärjestelmä, Smartrix automaattiset huonetermostaatit. Osa huoneista pidetään lämpimämpinä ja osa viileämpinä. Märkätilat ovat omassa jakotukissa, ja näiden pinta-ala noin 15m2. Märkätilojen lattiapiirien jakotukissa on Uponorin esisäätömittarit, joilla pystyy säätämään eri märkätilapiirien kiertoa l/min asteikolla. Lisäksi meillä on Uponorin lattiaviilennysjärjestelmä (maaviileä) sekä pihalla 25m3 ulkouima-allas, jota pumppu lämmittää kesäöisin.
Meille ei asennettu puskurivaraajaa, koska en tuolloin osannut / älynnyt vaatia, eikä LVI suunnittelija tai Uponor jostain kumman syystä ei katsonut tarpeelliseksi. Maalämpöpumppuna on Thermia Diplomat Inverter 3-12 kW. Käytössä on Thermian Smart Price ohjelma, jolla kone muuttaa menoveden pyyntiarvoa pörssisähkön hinnan mukaan. Tämä toimii mukavasti, jolloin pumppu yöaikaan varaa lattialaattaa isolla teholla ja päiväsaikaan käy hyvin pienillä tehoilla.
Ongelma on katkokäynti. Aurinkoisella kelillä talvella ja usein myös kesäaikaan, kun lämmitetään vain märkätiloja, pumppu käy vain muutaman minuutin aina tunnin välein. Thermian asetuksista olen säätänyt asteminuutteja Maalämpöfoorumilta löytämillä ohjeilla, mutta näillä on vain pieni vaikutus.
Haluan vihdoin asentaa puskurivaraajan poistamaan katkokäyntiä. Meillä on teknisessä tilassa vähän ahdasta em. järjestelmistä johtuen, ja saisin puskurivaraajan asennettua noin 3 metrin päähän pumpusta. OLen ajatellut vain kaksireikäistä varaajaa, joka kytkettäisiin sarjaan lisäämään lattiapiirin tilavuutta. Onko tämä järkevää. Suihkuveden käyttö ei ole ongelma. Miten suurta varaajaa suosittelette? Valmistajat ilmoittavat laskukaavan 10-20 litraa / pumpun teho kW = 100 - 200 litraa. Meille mahtuu hyvin jopa 300-500 litran varaaja. Onko suuresta koosta apua pelkästään lattialämmitykseen? Thermian Smart Price käyttää pumppua eniten öisin. Pystyykö sarjaan kytkettyyn varaajaan järkevästi varaamaan energiaa vaikka modernin lattialämmitystalon veden lämpötila olisi vain 25-35 C?
Olisiko muita vinkkejä?
-
Suosittelen heti kättelyssä ehdottomasti 500 L varaajaa, jos se on maksimina ajateltu. Siihen käyttövesi kierukka esilämmittämään lämpimänveden ja käyttöveden määrä tuplaantuu tarvittaessa, eikä sen säilöminen kustanna yhtään mitään. Käyttöveden määrästä siirtyy lämmitys COP jo mukava määrä ja sen saattaa huomata jo selvästi säästönäkin. Tuossa omasta pumpun käsitys, että miten nuo luvut suhtautuu, kun käyttövesikierukka esilämmitetään COP 5,0 tuossa kohtaa. Sanokaa joku Hep, jos saa menemään tuon lähemmäksi vuosi COP 4,8:aa, kun lämmitys on 5,0.
Ja mulla on varaaja n 5 m putkitusten päässä MLP pumpusta puhtaasti läpivirtaavana 1 putki katolla ja toinen pohjalla. 2 shunttipiiriä on otettu noiden putkien keskivälistä ja niissä pyörii omilla pumpuilla lattiavedet vakiokierrolla riippumatta shuntit asennosta. Eli kun MLP aloittaa pumppaamisen, on shuntit auki ja imee täysillä lattioihin lämpöä, kunnes shuntit tuumaa, että nyt riittää ja lataaminen menee pelkästään varaajaan. Erittäin tyytyväinen olen tähän systeemiin ja lämmintävettä tosiaan riittää törkeät määrät, eikä maksa yhtään mitään tuon enempi säilöminen. Esilämmityksen lämpöhäviöt tulee talon sisään COP 5,0 arvolla ja vähentää lattian kautta tarvittavaa lämmitystä, niin voisi ajatella, että jopa paremmalla hyötysuhteella, kun kiertovesipumppujen sähköä ei siihen mene. Kesällä varaaja toimii sitten lattiaviilennyksessä, kun käytetään lämmintävettä, eli ILP tarve on mitätön. Lattiakierto myös tasaa auringon lämmittävät lattiat ympäri taloa. Haittana täytyy mainita, että pesutiloissa pitäisi olla lisättynä vastukset lattioihin, niin sitten hipoisi jo melkein miellyttävää systeemiä tuollaisena. Tälläkin kyllä pärjätty ja 2024 kompura söi 6708 kWh sähköä 350 neliön huushollissa 5 h porukalla.
-
Kiitos tästä vastauksesta.
Kaipaisin ehkä perustelua, miksi minun kannattaisi ostaa suuri puskurivaraaja ad 500l käyttövesikierukalla ja maksaa monimutkaisesta lisäjärjestelmän asentamisesta. En ole pellepeloton enkä propellipää, vaan järkeävä pohdiskelija. Olisi mukava saada kustannusarviota ja takaisinmaksuarviota. 500l varaaja maksaa helposti 2000 eur. Useiden putkien putkityöt, shuntit ja uudet kiertovesipumput maksavat min toiset 2000 eur. Talomme nykyiset käyttö- ja lämminvesikustannukset ovat nykyisillä pörssisähköhinnoilla 1100 eur/vuosi. Voisiko 500l puskurivaraaja käyttövesikierukalla säästää niin paljon, että takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta?
Alkuperäinen kysymykseni oli, että haluan saada katkokäynnin pois, jotta kompressori ei hajoa ennenaikaisesti. Mikä olisi järkevä puskurivaraajan koko, jos haluaa hieman lisää pörssisähköhyötyä. Minimaalinen 100 litraa vai mahdollisimman iso?
-
Oisko kellään ehdottaa kohtuu hintaista 500L varaajaa jossa olisi käyttövesikierukka?
-
Kierukallinen on aina kallis. Boschin BC 500 on kohtuu hintainen eli ~1000€, mutta ei ole kierukkaa.
-
Virosta puulämmittäjät hakee isompia ainakin. Esim. Hemeltron tai toru-jüri myy toimitettuna suomeenkin.
-
Jäspi GTV vaikuttaa hyvältä mutta kalliilta. Idea siis lähti puskurivaraajan asentamisesta, mutta ajatuksena olisi säästää ja varata energiaa, koska Thermia Inverter osaa hyödyntää pörssisähkön vaihtelua tosi näppärästi.
Kuinka paljon voisi tulla vuositasolla säästöä, jos käyttöveden tekemisessä kylmä tulovesi esilämmitetään puskurivaraajan kierukassa? Puskurivaraajan lämpötila tod näk on noin 35C lattialämmitystalossa? Perheessä kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Olisiko muita kierukallisia sopivia kuin Jäspi GTV?
-
...Olisiko muita kierukallisia sopivia kuin Jäspi GTV?
500 litrainen Virossa, se toru-jüri
https://torujyri.ee/fi/tuote/eristetty-akkus%C3%A4ili%C3%B6-l%C3%A4mm%C3%B6nvaihtimella-eco-combi-1-500-l/
-
Näin mutulla varmaan isoin "säästö" tulisi juuri tuolla käyttöveden esilämmittämisellä, jos sen saisi sieltä +5-10 asteesta 20-30 asteeseen nousemaan.
Varsinaista lämmitysenergiaa ei kohtuullisilla lämpötilaeroilla 500 litran astiaan saa varattua juuri mitään, 1 aste 500 litrassa vettä taitaa olla vajaa 0,6kwh. Eli jos lämmittää tuollaisen pytyn 50 asteiseksi niin varausta olisi se reilu 10kwh mikä sujahtaa melko joutuin ja hyötysuhde kärsii jo siitäkin. Paljon tehokkaampaa on varata se lattiabetoni ylilämpöön pörssisähkön hyötykäyttöä hakiessa.
Mutta kesäajan pätkäkäyntiä tuollainen pytty taklaa jo ihan hyvin.
-
Varaajan käyttö nimenomaan ” varaajana” edellyttää shunttipiirin rakentamista, joten tässä kohtaa on järkevämpää käyttää tuota puskurivaraajana. Jos ylipäätään on suunnitelmissa laittaa puskurivaraaja, niin 100-500 L ero hinnassa tulee puntaroida siten, että otetaan huomioon tuo käyttöveden esilämmitys mahdollisuus, joka on tarjolla 500 L varaajassa, mutta 100 L ei ole järkevää ottaa enää lämpöä muuhun. Omalla kohdalla shunttien rakentaminen oli pakollista, koska oli aurinkokeräimet katolla ja varaajan lämpö nousi joskus 95 asteeseen. Nykyään saadaan tasoitettua lämpöä ja hystereesiä lisäämällä on 17 kW tehoinen MLP vielä hallinnassa. Lattaviilennys tuli mukaan kesäisin, kun laitoin kiertovedet pyörimään ja kuumanveden käyttö ottaa esilämmityksellä varaajasta sopivasti lämpöä pois. Käyttöveden reilumpi määrä on kyllä ollut hyvinkin miellyttävä ominaisuus ja kustannukset päinvastoin on pienemmät kuin pienemmän määrän lämmittämisellä korkeampaan lämpöön. Uskoisin, että kierukan saa esilämmityksellä laitettua mihin tahansa varaajaan jossa vain on laippa.
Tuossa esimerkkinä Akva EK, jossa lämpimälle vedelle kierukka on oikeassa paikassa, mutta esilämmitykselle taas ei. Alempaan laippaan vaihtamalla homma toimii paremmin. Jos hommaa puskuriksi varaajaa, niin tuolla voi olla merkitystä.
Tuolla on hyvin noista kierukoista kuvia.
https://www.varaaja.com/images/tiedostot/tuotteet/energiavaraajat/akvaterm/akva-ek/Akvaterm-Energiavaraajat-Esite.pdf
-
Mikä ongelma aiheutuu katkokäynnistä? En edes sanoisi tuota katkokäynniksi, jos tunnin välein käynnistyy.
Mikä siis oikeasti paranee, jos puskurin asennat? Itse jättäisin asentamatta noilla tiedoilla.
-
Meillä pahinta katkokäyntiä esiintyy kesällä ja esim aurinkoisina päivinä syksyllä ja talvella, jolloin valtaosa asuintilojen piireistä on termostaattien takia kiinni. Pahimmillaan invertteripumppu käynnistyy puolen tunnin välein parin minuutin ajaksi. Pumppu käy ykkösvaihteella. Tämä varmastikin rasittaa kompressoria. Meillä on neljä kosteiden tilojen piiriä, jotka ovat koko ajan auki, ja pystyn seuraamaan virtausta Uponorin esisäätömittareilla.
Eikö puskurivaraaja poista em. ongelmaa. Tai ainakin merkittävästi pienennä sitä? Olen yrittänyt lukea foorumia ja löytää suosituksia mikä olisi oikea varaajan koko ja minkälainen kytkentä. ILmeisesti parhaat ratkaisut olisivat 2- tai 3- putkinen kytkentä. Jos laitetaan 2-putkinen kytkentä, MLP:ltä lähtö ilmeisesti kytkettäisiin varaajan pohjaan, ja sitten varaajalta jatko eteenpäin lattiapiireihin varaajan yläosasta (kupla putkessa). Varaajan koko ilmeisesti 100-200 litraa, koska invertteripumppu on 3-12 kW.
Varaajan käyttäminen lämmön varastointiin on hyödytöntä tai jopa aiheuttaa huonompaa hyötysuhdetta. Ja kallis kierukallinen varaaja käyttöveden esilämmitykseen taitaa olla turhaa. JOssain luki että energiasäästä vuodessa olisi vain 7 euroa.
Ja vielä yksi kysymys. Joudun tilapuutteen takia asentamaan varaajan puolilämpimään ulkovarastoon. Lähes kaikki 100-200 litr puskurivaraajat ovat energialuokka C. Viessmannilla on yksittäinen B ja jopa A+ mutta näiden hinnat ovat 2000 eur tai yli. Mitä suositellaan?
Saisinko kommentteja?
-
Täällä juurikin aiemmin mainittu Jäspin GTV 500litran kierukallinen varaaja neliputkikytkennällä. Startteja tulee varaajan lämmitykseen 1kpl ja toinen käyttöveteen.
Tuo kytkentä vaatii tietysti kaikille piireille oman kirtopumpun ja shuntauksen, joten ei se mikään pieni investointi ole.
Itsellä varaajassa myös vastukset ja tarkoistus jossain vaiheessa laittaa paneelia sen verran katolle, jotta riittää vastuksillekin.
-
Ei se pienellä teholla käynti kompressoria rasita ja invertteri käynnistyy pehmeästi on-offiin verrattuna. Käynnistys 0,5-1 h välein on ihan normaalia enkä olisi siitä huolissaan.
Noita pieniä puskureita laitetaan inverttereihin pattereiden napsunnan vähentämiseen. Lattialämmityksen kanssa, erityisesti betonilattiaan valettujen kanssa, pienen puskurin vaikutus on hyvin marginaalinen. Betonilattiassa on lämpökapasiteettia reilusti.
3 kW teholla 100 l vettä lämpiää n. 0,4 C/min. Ainakin mun Bosch 3-12 kW aloittaa aina jollain 6-7 kW teholla ja laskee minimiin, vasta menolämmön ylitettyä tavoitteen. Lisäksi pieni osa piireistä auki tarkoittaa suurehkoa dT:tä, jolloin sammutuskynnys tulee nopeasti.
-
Eikös tämä ollut jo genesis ohjauksella?
Niissähän pystyy sitä lämmityksen käynnistys/pysäytysrajaa säätämään.
Eli katsoo mikä siellä on ja laittaa isommaksi mikäli tarve. (Varsinkin kesällä saa olla isompi.)
Eli jos sielä on vaikka arvona 3 niin lähtee päälle kun on 3 astetta alle käyrän ja pysähtyy kun on 3 astetta yli käyrän. Esim. Jos siihen vaihtaa vitosen niin tuon kuuden asteen nousun sijaan tehdään 10 asteen nousu. Riippuu tietysti kohteesta miten tuo sitten vaikuttaa ja tuntuu.
Sitten voi vielä katsoa mikä on kompressorin minimi "vaihde" lämmityskäytössä. Se saa olla ykkönen.