Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Maallinenlämpö - 26.02.25 - klo:20:44
-
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Naantali
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Uudiskohde 2025, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen ilmanvaihto LTO:lla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 54,9jm
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Mineraalivilla 150mm + 50mm, US kokonaispaksuus 304mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1krs
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 150m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Keskikorkeus noin 3,1m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen alapohja, EPS 200mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? puhallusvilla 500mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Mitoitusarvona voidaan käyttää u arvoa 1. Tavanomaista suuremmat ikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Yläpohja 0,07
Alapohja 0,17
Ulkoseinä 0,17
Rakennuslupa-asiakirjoissa on kerrosala. Se on kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi. Toisin sanoen rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm. Tämä ei ole sama, kuin ns lämmin ala, tai huoneistoala.
Kerrosala 167
Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä. Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)
Nettovolyymi 486,5m3
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12647.0;attach=22153)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Uudisrakennus ”Maallinenlämpö” NAANTALI (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 29 °C - menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Talo 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 465 m3 (31°C) 31 W/m2 4,65 kW 14 324 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 31 W/m2 4,65 kW 14 324 kWh
• JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala Osuus Teho Osuus Energia
Alapohjat 150,0 m2 11 % 0,51 kW 23 % 3 274 kWh
Yläpohjat 150,0 m2 11 % 0,53 kW 9 % 1 350 kWh
Umpiseinän ala 121,7 m2 23 % 1,08 kW 19 % 2 730 kWh
Ovet 6,0 m2 6 % 0,28 kW 5 % 707 kWh
Ikkunat 35,0 m2 35 % 1,63 kW 29 % 4 124 kWh
• Johtumat yhteensä 462,7 m2 87 % 4,04 kW 85 % 12 186 kWh
• Kiinteistö yhteensä 150 m2 17 017 m3 5,7 COP 4,4 kW 14 324 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,6 kW -1 705 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 3,8 kW 12 619 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,198 m3 / 50 °C 3,5 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 17 019 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,0 kW 17 019 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 150 m2 113 kWh/m2 4,9 SCOP 6,0 kW 17 019 kWh
• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve 17 019 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho 5,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -30 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 13539 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 4,9 SCOP) 4,9 kW 13 539 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 3 480 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 3 480 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 139 kWh
• Tarvitaan vähintään 145 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 145 m
- Kaivon aktiivisyvyys 139 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 145 m. Putkea kaivossa yhteensä 290 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa) 2 kpl PE40x2.4 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 323 ltr - 14 min 0 s 28 kPa = 0,28 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 326m = 1x330 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 312 ltr - 13min 0s 44 kPa = 0,44 bar
...
Ikkunoiden yhteis alaksi laitoin 35 m2. Toivottavasti se on edes sinne päin.
...
Liitin mukaan koko laskelmankin (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12647.0;attach=22154), voit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.