Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: juti - 12.09.24 - klo:13:10
-
Moi
Meillä on rintamamiestalon remontti meneillään ja nyt olisi mahdollisuus siirtyä vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja maalämpöön. Kaipaisin apuja laitteen ja lämpökaivon mitoitukseen.
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Imatra
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1949. Ei rinteessä.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Kokonaiskulutus 15000 kWh ja sekalaista puuta n. 3 pinokuutiota
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Tällä hetkellä sähköpatterit, remontin jälkeen lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Yhteenlaskettu ulkopituus 34 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Tällä hetkellä purua n. 100 mm, remontin jälkeen ekovillaa 150 mm. Kokonaispaksuus n. 200 mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1,5 kerroksinen
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari 8 m2, keskikerros 65 m2, yläkerta 30 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Kellari 2 m, keskikerros 2.5 m, yläkerta 2.2 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen 250 mm 8-20 lecasoraa ja 50 mm XPS
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Purua n. 300 mm, vinoilla osilla villaa n 150 mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 lasiset ja normaali määrä
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kellari kunhan pysyy plussalla, keskikerros 21-22, yläkerta 20-21
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. Ei tiedossa
Kiitos jo etukäteen.
-
Teen tähän laskelman tänään..
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12359.0;attach=21184)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Rintamamiestalo ”juti” IMATRA (Etelä-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 35 °C - menovesi lämpötila max 39 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 °C
- Kellari 1949: Kivi-Lattialämmitys, 7°C, 8 m2, 16 m3 (10°C) 20,6 W/m2 0,16 kW 122 kWh
- Keskikerros 1949: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 65 m2, 163 m3 (38°C) 59,1 W/m2 3,84 kW 11 948 kWh
- Talon yläkerta 1949: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 30 m2, 66 m3 (39°C) 55,5 W/m2 1,67 kW 3 989 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 55 W/m2 5,67 kW 16 058 kWh
• Kiinteistö yhteensä 103 m2 245 m3 4,7 COP 5,5 kW 16 058 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,5 kW -1 423 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 5,0 kW 14 635 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,175 m3 / 50 °C 3,3 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 18 635 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,4 kW 18 635 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 103 m2 181 kWh/m2 4,3 SCOP 6,4 kW 18 635 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 6,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 14270 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 4,3 SCOP) 5,0 kW 14 270 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 365 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 365 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 169 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 169 m
- Kaivon aktiivisyvyys 163 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 169 m. Putkea kaivossa yhteensä 338 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa) 2 kpl PE40x2.4 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 370 ltr - 15 min 58 s 32 kPa = 0,32 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 400m = 2x200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 423 ltr - 17min 37s 12 kPa = 0,12 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos laskelmista. Saa hyvin vahvistusta paikallisen kauppiaan laskelmille, hyvin lähellä samoja arvoja heilläkin.
-
Kiitos sinulle, kun tulit foorumille.
Mielellään kuulisimme, kuinka projekti mahdollisesti etenee.