Maalämpöfoorumi

Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: geo_lampoa - 14.08.24 - klo:08:47

Otsikko: Maalämpönesteen jäätyminen sähköttömässä pumpussa
Kirjoitti: geo_lampoa - 14.08.24 - klo:08:47
Lisäilin hallin lämmityspiiriin glykolit pitempien sähkökatkojen varalta. Tuon pitäisi nyt kestää -35 astetta eli ei ihan lyhyestä katkosta tarvitse hermoilla kovillakaan pakkasilla.

Mutta miten toimii normaali etanoli-pohjainen maalämpöneste kovemmassa pakkasessa? Missä pisteessä alkaa kunnolla jähmettymään? Entä mitä tuolle seokselle jähmettyessään tapahtuu? Vetääkö kerralla jäähän pelkän veden tavoin ja rikkoo lämmönvaihtimet yms. laajentuessaan vai muuttuuko sohjoksi laihan glykoliseoksen tavoin.

Eli miten kylmäksi sähköttömän järjestelmän uskaltaa päästää ennen kuin täytyy alkaa nuotiota viereen virittelemään?

Bonuksena: Mitä jumpaa on vielä odotettavissa, kun sähköt palaavat? Meneekö esim. Nibe suoraan vikatilaan, jos anturit ovat reilusti pakkasella?
Otsikko: Vs: Maalämpönesteen jäätyminen sähköttömässä pumpussa
Kirjoitti: luu5 - 14.08.24 - klo:12:27
Syystä tai toisesta Nibe ei anna varastointi eikä käyttölämpötiloja laitteilleen.

Eikös siellä ole myös käyttövettä?
Otsikko: Vs: Maalämpönesteen jäätyminen sähköttömässä pumpussa
Kirjoitti: geo_lampoa - 14.08.24 - klo:12:44
Syystä tai toisesta Nibe ei anna varastointi eikä käyttölämpötiloja laitteilleen.

Eikös siellä ole myös käyttövettä?

Ei, tuo on vain tilan lämmitystä varten.
Otsikko: Vs: Maalämpönesteen jäätyminen sähköttömässä pumpussa
Kirjoitti: kotte - 15.08.24 - klo:12:23
Mutta miten toimii normaali etanoli-pohjainen maalämpöneste kovemmassa pakkasessa? Missä pisteessä alkaa kunnolla jähmettymään? Entä mitä tuolle seokselle jähmettyessään tapahtuu? Vetääkö kerralla jäähän pelkän veden tavoin ja rikkoo lämmönvaihtimet yms. laajentuessaan vai muuttuuko sohjoksi laihan glykoliseoksen tavoin.
Aika pitkälle glykolin tavoin etanoli vaikuttaa kovalla pakkasella. Liuoksesta tulee sohjomaista ainetta, jossa on vesikiteitä alkuperäistä vahvemman alkoholiliuoksen joukossa. Pitemmässä pakkasessa ja peräkkäisissä lämpötilan muutoksissa nuo vesikiteet pyrkivät kasvamaan, mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuus pysyy melko joustavana laihan glykolin tapaan.

Ongelmanahan on, että kierto voi olla hyvin jäykkää, jos putkiin on tullut tuollaista sohjoa ja jähmettyneitä paikkoja pitäisi jotenkin lämmittää, jotta pumppu jaksaa kierrättää alkuunkaan riittävästi. Alle -20 asteen pakkasissa tilanne alkaa olla tuollainen, mutta kovin suurta muutosta ei ole odotettavissa, vaikka pakkanen vielä kiristyisi jopa kymmenillä asteilla.

Maalämpöneste onneksi supistuu jäähtyessään, joten ainakin energiakaivolle pystyy mahdollisesti järjestämään luonnollisen kierron ja eristämään kriittisiä putkiston osia niin, että järjestelmän kriittiset osat eivät käytännössä hyhmäänny edes pitkän käyttökatkon aikana, jos lämpöpumppukin seisoo koko katkon ajan.