Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: darkside - 03.04.24 - klo:14:05
-
Miten lähtisitte säätämään jakotukkeja kahden rakennuksen välillä, kohteessa Thermia Diplomat 12 210m kaivolla, tukkeja on 6. Lämpöä ei riitä toiseen rakennukseen, menoveden lämpötilaa joutuu nostamaan näin 0 keleillä 34, että riittää, sähköä siis kuluu. Neliöitä 500, joista 1 rakennuksessa 3 kerrosta 365m2 ja loput 2 rakennuksessa 2 kerroksessa
-
Vähäisillä lähtötiedoilla, edes paikkakunta ei ole tiedossa, vaikuttaisi siltä, että lämmityslaitteen lämmitysteho ei riittäisi kunnolla kohteen lämmitystarpeeseen.
Isohko sähkön kulutuskin voisi viitata siihen samaan.
Lämpökaivokin voi olla jonkin verran alimittainen.
-
Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.
ATS
-
Ilmeisesti kyseessä on uudisrakennus, ehkä vielä osittain keskeneräinenkin.
Keskeneräisessä talossa on aina rakennekosteutta, jonka poistaminen vaatii lisäenergiaa.
Kun rakennukset ovat valmiit ja kuivuneet normaalikosteuteen, alenee lämmitystarve ja vähän alempi kiertoveden lämpötila riittää.
Jos piharakennukseen tarvitaan korkeaa kiertoveden lämpötilaa, voi yhtenä syynä olla liian ohut, tai pitkä lämmönsiirtokanaali, jossa tulee virtausvastusta, siis painehäviötä, jonka takia kiertonopeus ei ole riittävä. Tämäkin voi vaatia kiertoveden lämpötilan nousua.
NÄMÄ ovat lähinnä arvailuja.
Jos kohde on Etelä-Suomessa, on kaivokin riittävän syvä.
-
80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335
Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.
-
Talo on Etelä-Suomessa, rakennusvuosi 2012 toisessa rakennuksessa "talousrakennus" kellarissa on aina vuodenajasta riippumatta 20 astetta, mutta ylemmässä kerroksessa lämmöt 18 astetta nyt näin 0 keleillä, kun asetetty syöttämään 29 asteista (mutta syöttää 35 asteista, ja paluu 26-28), päärakennuksessa lämpöä on riittävästi melkein liikaakin, itse olen pähkäillyt, että josko kiertovesipumppu on alitehoinen ja ei jaksa täten pumpata vettä tarpeeksi riittävällä kierrolla, tuo talousrakennus liitettiin järjestelmään ikään kuin jälkikäteen, mutta oli jo huomioitu suunnitelmissa, joten sinne oli vedetty 20 putket, kun muualle menee 25 putket.
Tässä mitoituslaskelma vuodelta 2012.
Laskentatulos:
Kiinteistön energiasäästö 25457 kwh/v
Kokonaisenergiankulutus (ml. lisäenergia sekä sisäiset ja ulkoiset kiertopumput) 10006 kwh/v
Kiinteistön kokonaisenergiantarve (ml. käyttövesi) 35463 kwh/v
Energiankulutus lämpöpumpulle (josta kiertopumput 1871 kwh/v) 9564 kwh/v
Energiankulutus lisäenergia sähkö (100% hyötysuhde) 412 kwh/v
Vuosihyötysuhde, lämpöpumppu (ilman k.pumppuja ja lisäenergiaa) 4,54
Vuosihyötysuhde, kokonais (ml. lisäenerhia sekä sisäise ja ulkoiset kiertopumput) 3,54
Energiapeittoaste 98,8%
Vaadittu lisäenergia 4 kw
Kiinteistön suurin tehontarve (ml. käyttövesi) 14,1 kw
josta käyttöveden osuus 0,5 kw
Edellytykset:
Lämmitysjärj. Lattialäm betonilattiassa (38/30 meno/paluulämpötila MUT:ssa)
Tehontarve lämmitys 4500 kwh/v
josta käyttöveden osuus 100%
Sisälämpötila 20 astetta
Vuosikeskilämpötila 4,9
MUT (mitoittava ulkolämpötila) -26 astetta
100
Kevyt (puu, tiili, rappaus), 378m2, 36 W/m2
Mitoitustiedot
LK-nesteen l.tila vuosikeskilämpötila 0,6 astetta
LK-nesteen lämpötila. MUT:lla -2,4 astetta
Lambda arvo kallio 3 W/m K
Porausreiän läpimitta 115mm
Syvyys kallio 5m
Porausreikien lkm 1
Aktiivinen porausreiän syvyys (lasketaan vakaasta p.veden tasosta) 210 m
-
80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335
Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.
Pitäisi olla 98 % tehoinen, vastusta ei ole käyttänyt lainkaan
Käyttötunnit tähän mennessa, en tiedä onko välissä nollattu vuonna 2016, kun vastus poltti sulakkeita, joka sitten vaihdettiin. Kierron vähäiseen nopeuteen olen itsekin tullut, laskin lattialämpösuunnitelmasta, että litroja tunnissa pitäisi kiertää yli 2,5 m3, mutta kv-pumppu, joka Diplomatissa on on Grundfossin UPS 25-70 180, jonka nimellisvirtaama on 2,17 m3/h
Lämpöpumppu: 24710H
Lisälämpö 1: 145H
Lisälämpö 2: 109H
Käyttövesi: 3265H
-
Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.
ATS
Kuvia en saa liitettyä tähän?
-
Vähäisillä lähtötiedoilla, edes paikkakunta ei ole tiedossa, vaikuttaisi siltä, että lämmityslaitteen lämmitysteho ei riittäisi kunnolla kohteen lämmitystarpeeseen.
Isohko sähkön kulutuskin voisi viitata siihen samaan.
Lämpökaivokin voi olla jonkin verran alimittainen.
Sähköä kuluukin törkeästi viime vuonna yli 40 000 kwh, kulutus on noussut joka vuosi tasaisesti vuonna 2017 kulutus oli 25 000 kwh luokkaa, en käsitä moista nousua, kun mitään olennaista ei ole muuttunut. Tunnissa kuluu nykyään 4-9kwh ja päivässä 100-170kwh. Sammutin muutama päivä sitten MLP kolmeksi tunniksi, jolloin kulutusta oli niiltä tunneilta 1,47-2,47 luokkaa.
-
Kuvia en saa liitettyä tähän?
Kuvan koko saa olla enintään 1000 kB.
Jos kuvassa on enemmän dataa, rajoita datamäärää jollain kuvankäsittelyohjelmalla vähentäen kuvarasterin pixelimäärä isommassa suunnassa esimerkiksi 1024 pixeliin.
-
Sähköä kuluukin törkeästi viime vuonna yli 40 000 kwh, kulutus on noussut joka vuosi tasaisesti vuonna 2017 kulutus oli 25 000 kwh luokkaa, en käsitä moista nousua, kun mitään olennaista ei ole muuttunut. Tunnissa kuluu nykyään 4-9kwh ja päivässä 100-170kwh. Sammutin muutama päivä sitten MLP kolmeksi tunniksi, jolloin kulutusta oli niiltä tunneilta 1,47-2,47 luokkaa.
Sähköä kuluu kohtuuttoman paljon.
Kaikki ei varmaankaan ole kunnossa.
Mikä on kaivosta tulevan ja kaivoon menevän lämpötila kompressorin käydessä?
Pitäisi olla käynyt ennen mittausta noin 0,5 tuntia.
-
Sähköä kuluu kohtuuttoman paljon.
Kaikki ei varmaankaan ole kunnossa.
Mikä on kaivosta tulevan ja kaivoon menevän lämpötila kompressorin käydessä?
Pitäisi olla käynyt ennen mittausta noin 0,5 tuntia.
Keruulämmöt mielestäni vaihtelee -3 - 4 asteen välillä nyt pumppu ei käy kirjoittessani
-
Keruulämmöt mielestäni vaihtelee -3 - 4 asteen välillä nyt pumppu ei käy kirjoittessani
Nyt käyttövettä tehdessä keruu paluu 2 astetta
ja keruu meno -2 astetta
-
Nyt käyttövettä tehdessä keruu paluu 2 astetta
ja keruu meno -2 astetta
Lisänä vielä että vastuksia pumppu ei ilmoita käyttävänsä milloinkaan, sen puolesta puhuukin vastuksien vähäinen käyttötuntimäärä.
-
Lisänä vielä että vastuksia pumppu ei ilmoita käyttävänsä milloinkaan, sen puolesta puhuukin vastuksien vähäinen käyttötuntimäärä.
Lämpöpumpun lämmittäessä, menovesi -3, paluuvesi 1
-
Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.
ATS
Tuollaisia tukkeja ilmeisesti Uponorin KaMo
-
Tuossa vielä lattialämmitys suunnitelma, jos saisi jotain tolkkua tähän touhuun, niin olisi hyvä.
Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,
2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh
Toinen rakennus, jossa nyt lämmön puutetta liitettiin lattialämmitykseen vuonna 2017, jonka jälkeen kulutus noussut tasaisen epätasaisesti...
-
80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335
Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.
Pumppu käy tällä hetkellä näillä keleillä noin 1h ja sitten lepää 1h, liikaa?
Integraali asetettu -150,
Käyrä 30,
Menovesi 33-35,
Paluu 25-28,
Keruupaluu 1,
Keruumeno -3,
lämmöt päärakennuksessa hyvät 20-24, mutta toisessa rakennuksessa 18-20, 20 astetta siis kellarissa, joka 89% maanalla.
-
Tehdäänkö nuo esisäädöt muuten meno vai paluupuolen tukeista?, ja onko se ensin täysin kiinni ja siiten jos ES on 2 niin kaksi kierrosta auki?
-
Ilmeisesti kyseessä on uudisrakennus, ehkä vielä osittain keskeneräinenkin.
Keskeneräisessä talossa on aina rakennekosteutta, jonka poistaminen vaatii lisäenergiaa.
Kun rakennukset ovat valmiit ja kuivuneet normaalikosteuteen, alenee lämmitystarve ja vähän alempi kiertoveden lämpötila riittää.
Jos piharakennukseen tarvitaan korkeaa kiertoveden lämpötilaa, voi yhtenä syynä olla liian ohut, tai pitkä lämmönsiirtokanaali, jossa tulee virtausvastusta, siis painehäviötä, jonka takia kiertonopeus ei ole riittävä. Tämäkin voi vaatia kiertoveden lämpötilan nousua.
NÄMÄ ovat lähinnä arvailuja.
Jos kohde on Etelä-Suomessa, on kaivokin riittävän syvä.
MLP:ltä lähtee toiseen rakennukseen 20 putket noin 3 metriä päärakennuksen 1 kerroksesta kellariin, joka vaihtuu 32 putkiin toisen rakennuksen kellariin noin 5 m, jonka päässä T-haarat josta lähtee siihen kerrokseen ja sen rakennuksen 1 kerrokseen 25 putket
-
Lämpöpumpun lämmittäessä, menovesi -3, paluuvesi 1
Nuo arvot ovat aika tyypillisiä.
Menon ja paluun erotus on 1 -(-3) = 4 astetta.
dT on vähän yläkantissa, mutta kertoo, että lämpöpumppu toimii.
-
Nuo arvot ovat aika tyypillisiä.
Menon ja paluun erotus on 1 -(-3) = 4 astetta.
dT on vähän yläkantissa, mutta kertoo, että lämpöpumppu toimii.
Okei, eli voisiko tässä nyt olla sitten kyse siitä virtauksesta? Eli pitäisi saada sitä virtausta lisää, niin saadaan laskettua menoveden lämpötilaa, joka tällä hetkellä on ilmeisen suurii (pumppu käy toistuvasti päivässä, lämpö ei riitä toiseen taloon eli pidempään kiertoon?
-
Voisi olla hyvä kohde tutustua tuohon Alpha3 versioon pumpuista. Vaihtaisin molemmat noihin, josko niillä onnistuisi ohjelmallinen yhteistoiminta. Kannattaa ainakin tutustua, että saisiko rakenteen hallintaan.
Ja siis tuolle toiselle rakennukselle saisi olla oma pumppu, eikä kuristella enempää enää kiertoa, vaan pyrkiä saamaan kokonais volyymia lisää kiertoon.
https://www.grundfos.com/fi/learn/ecademy/all-courses/full-control-and-balancing-with-the-alpha3-connected-circulator-pump/an-introduction-to-the-alpha3-connected-circulator-pump
Tai katsoo tuon läpi.
https://www.grundfos.com/fi/learn/ecademy/all-courses/full-control-and-balancing-with-the-alpha3-connected-circulator-pump/how-to-use-the-grundfos-go-remote-in-an-alpha3-installation
-
Molemmilla pumpuilla tarkoitat tarkalleen mitä? ::), Thermia Diplomatissa on lattialämmitykselle yksi Grundfossin UPS 25-70 180 pumppu. Kannattaisiko tämä pumppu vaihtaa isompaan vai lisätä kokonaan toiselle rakennukselle oma pumppu vielä tuon Thermian oman lisäksi, ja sitten vielä minkälaiset virtaamat pitäisi olla tuolla pumpulla joka lisättäisiin Thermian oman kanssa samaan piiriin, ettei se jarruta virtausta (jos siis jarruttaa)?
-
Liian vaikeita kysymyksiä meikäläiselle. Mä en noista virtaamista kovin paljon ymmärrä. Tuo virtaaman lisääminen nyt tuli ensimmäisenä mieleen, että onko tuo MLP oma enää kykenevä nostamaan yhtään lisää volyymia. Kyllähän tuo lisärakennuksen oma pumppaaminen vähentää tarvittavaa nostokorkeutta ja voi hyvinkin riittää nostamaan lämmöt kohdalleen. Osaavammat jatkaa ja tietää miten paljon pitää virtaamaa lisätä, että lämmöt tasoittuu. Ajattelin, että 2:lla tuollaisella Alha3:lla saisi tarkasti balanssiin, kun saa vetää sormella haluttua arvoa kaaviossa sopimaan reaalitilanteeseen ja printtaa asetukset ylös.
-
Liian vaikeita kysymyksiä meikäläiselle. Mä en noista virtaamista kovin paljon ymmärrä. Tuo virtaaman lisääminen nyt tuli ensimmäisenä mieleen, että onko tuo MLP oma enää kykenevä nostamaan yhtään lisää volyymia. Kyllähän tuo lisärakennuksen oma pumppaaminen vähentää tarvittavaa nostokorkeutta ja voi hyvinkin riittää nostamaan lämmöt kohdalleen. Osaavammat jatkaa ja tietää miten paljon pitää virtaamaa lisätä, että lämmöt tasoittuu. Ajattelin, että 2:lla tuollaisella Alha3:lla saisi tarkasti balanssiin, kun saa vetää sormella haluttua arvoa kaaviossa sopimaan reaalitilanteeseen ja printtaa asetukset ylös.
Onhan nää itsellekkin vaikeita asioita pakko myöntää. Mutta siis meinasit että lisään kaksi tuollaista Alpha 3 MLP:n oman pumpun lisäksi ko kö? vai vaihtaa MLP:n oma alpha 3 ja vielä toinen lisäksi? vai vaan oma isommaksi? Mietin tässä juuri, että mikä olisi järkevintä tosi asiahan se on tai siltä se vaikuttaa että tällä hetkellä kiertää liian vähän vettä.
-
Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,
2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh
Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?
ATS
-
Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?
ATS
Ei ole yhtään mitään käryä miksi näin on ja se ihmetyttää itseäkin, 2013-2014 maalämpö tuli taloon(tätä ennen lämmitettiin sähköllä, jolloin kului 4000-8000 kWh/kk loka-maalis välillä), jolloin kulutus tipahti(oletettavasti), ja vuonna 2016-2017 toinen rakennus liitettiin järjestelmään. Ulkoporeallas hommattiin 2019, mutta ei sen pitäisi kuluttaa niin paljoa.
-
Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?
ATS
Tässäkin eilisen sähkönkulutus, todella suurta heittoa, melkein samanlainen käyrä on MLP:n menoveden lämpötiloissa. Nytkin tuo kulutus eiliseltä on pienempi kuin normaalisti, kun olen pumpun käyrän säätänyt pienemmälle, mutta nyt juurikin toinen rakennus on viileä. Päärakennuksesta olisi melkein vieläkin varaa pudottaa lämpötiloja asteella tai kahdella
-
Miten lähtisitte säätämään jakotukkeja kahden rakennuksen välillä, kohteessa Thermia Diplomat 12 210m kaivolla, tukkeja on 6. Lämpöä ei riitä toiseen rakennukseen, menoveden lämpötilaa joutuu nostamaan näin 0 keleillä 34, että riittää, sähköä siis kuluu. Neliöitä 500, joista 1 rakennuksessa 3 kerrosta 365m2 ja loput 2 rakennuksessa 2 kerroksessa
Näin kysyit aloitusviestissä.
Jos toisessa rakennuksessa on liian lämmin ja toisessa liian kylmä, niin silloin todennäköisesti lämmitysteho riittää se jakaantuu vaan väärin rakennusten kesken.
Mielestäni marssijärjestys on seuraava:
- Tarkista ja tarvittaessa säädä kaikki piirit suunnitelman mukaisiksi.
- Jos edelleen rakennukset ovat eri lämpöisiä, niin nosta säätökäyrää jonkin verran ylöspäin.
- Liian lämpöisten tilojen lämmityspiirejä säädä pienemmälle. Tällöin muihin piireihin riittää enemmän vettä ja ne lämpiävät.
- Liian kylmien tilojen piirejä säädä isommalle tällöin muihin piireihin riittää vähemmän vettä ja ne jäähtyvät
- Teet tämän muutamaan kertaan parin päivän välein, tarkoituksena saada kaikki tilat saman lämpöisiksi
- Kun kaikki tilat ovat saman lämpöisiä, käyrää säätämällä säädä tiloihin sopiva lämpötila.
Kun tähän ryhdyt, niin pidä tarkkaa kirjaa kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista muuten olet kohta pihalla kuin "lumiukko"
ATS
-
Näin kysyit aloitusviestissä.
Jos toisessa rakennuksessa on liian lämmin ja toisessa liian kylmä, niin silloin todennäköisesti lämmitysteho riittää se jakaantuu vaan väärin rakennusten kesken.
Mielestäni marssijärjestys on seuraava:
- Tarkista ja tarvittaessa säädä kaikki piirit suunnitelman mukaisiksi.
- Jos edelleen rakennukset ovat eri lämpöisiä, niin nosta säätökäyrää jonkin verran ylöspäin.
- Liian lämpöisten tilojen lämmityspiirejä säädä pienemmälle. Tällöin muihin piireihin riittää enemmän vettä ja ne lämpiävät.
- Liian kylmien tilojen piirejä säädä isommalle tällöin muihin piireihin riittää vähemmän vettä ja ne jäähtyvät
- Teet tämän muutamaan kertaan parin päivän välein, tarkoituksena saada kaikki tilat saman lämpöisiksi
- Kun kaikki tilat ovat saman lämpöisiä, käyrää säätämällä säädä tiloihin sopiva lämpötila.
Kun tähän ryhdyt, niin pidä tarkkaa kirjaa kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista muuten olet kohta pihalla kuin "lumiukko"
ATS
Teenkö säädöt, meno vai paluupuolelta, ja kirjaan siis kierrosmäärät miten paljon olen kiristänyt tai löystänyt kiertoa? Tällä hetkellä olen tehnyt tätä ja mikään huone päärakennuksesta ei ole liian kylmä tai kuuma mutta ylin kerros on 23-24 ja kellarin pesuhuone on 23-24, pesuhuoneella on oma jakotukki mutta samassa piirissä.
ja sitten vielä sen sähkönkulutuksen kannalta sen menoveden lisääminen ei ole optimaalinen ratkaisu? Kyllä lämpöä riittää kaikkialle kunhan lämpökäyrä on tarpeeksi korkea, mutta se on käytännössä silloin yli 35 asteista, jolloinka pumppu käy koko ajan, vaikka integraali sen -150, jossa ei ole siis järkeä.
-
Minä laittaisin linjasäätöventtiilin molempien talojen paluujohtoihin. Niistä säädetään ensin virtaamat suunnitelman mukaan. Loppu säätö tukeilta.
-
Minä laittaisin linjasäätöventtiilin molempien talojen paluujohtoihin. Niistä säädetään ensin virtaamat suunnitelman mukaan. Loppu säätö tukeilta.
Eli sinä et laittaisi toista pumppua toisen talon kiertoon
-
Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?
-
Ensin linjasäädöt molempiin runkoihin. Niillä säädetään suunnittelijan laskemat vesivirrat. Loppu hienosäätö tukeista. Niiden jälkeen näkee mahdollisen pumpun tarpeen.
-
Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?
Sehän siinä onkin pumpun luulisi toimivan oikein mutta mikään ei selitä tasaista kulutuksen nousua
-
Sehän siinä onkin pumpun luulisi toimivan oikein mutta mikään ei selitä tasaista kulutuksen nousua
Jos maltat katsoa oheiseen liitteeseen merkityt mittausarvot (lisäksi kuumakaasu) normaalin käyntijakson loppupuolella, niin niistä voisi päätellä että käykö kone normaalisti.
Onko käyttöveden kierto?
Viestissä#28 olevasta kulutus/ulkolämpötila trendistä näkee selvästi että sähkön kulutus on kääntäen verrannollinen ulkolämpötilaan.
ATS
-
Jos maltat katsoa oheiseen liitteeseen merkityt mittausarvot (lisäksi kuumakaasu) normaalin käyntijakson loppupuolella, niin niistä voisi päätellä että käykö kone normaalisti.
Onko käyttöveden kierto?
Viestissä#28 olevasta kulutus/ulkolämpötila trendistä näkee selvästi että sähkön kulutus on kääntäen verrannollinen ulkolämpötilaan.
ATS
Mistä tuon kuumakaasun arvon katson?
Onko hyvä asia että sähkönkulutus on kääntäen verrannollinen ulkolömpötilaan eli sähköä siis kuluu lämmitykseen?
-
Mistä tuon kuumakaasun arvon katson?
Jostakin valikosta se pitäisi löytyä. Olisi ihmeellistä, jos sitä ei mitattaisi.
Onko hyvä asia että sähkönkulutus on kääntäen verrannollinen ulkolömpötilaan eli sähköä siis kuluu lämmitykseen?
Sen siitä näkee että kylmällä ilmalla kuluu enemmän sähköä kuin lämpimällä ilmalla. Sitä se ei kerro mikä sen sähkön kuluttaa.
Saatko noita kulutuslukemia numeroarvoina? Esim tuntiarvot kuukauden ajalta.
ATS
-
Jostakin valikosta se pitäisi löytyä. Olisi ihmeellistä, jos sitä ei mitattaisi.Sen siitä näkee että kylmällä ilmalla kuluu enemmän sähköä kuin lämpimällä ilmalla. Sitä se ei kerro mikä sen sähkön kuluttaa.
Saatko noita kulutuslukemia numeroarvoina? Esim tuntiarvot kuukauden ajalta.
ATS
Ei taida Diplomatissa olla kuumakaasun arvoa?
Tehdäänkö nuo tukkiensäädöt meno vai paluupuolelta? ja kun ei ole erinäisiä linjasäätöventtiileitä vaan jokaisella jakotukilla on meno ja paluu letkussa sulkuventtiili, voiko näitä käyttää tukkien tasapainottamiseksi?
Liitteenä kulutus kuukauden ajalta tunteina
-
Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?
Muita sähköä merkittävästi kuluttavia laitteita ei ole kuin kaksi poreallasta(altaiden tarkkaa kulutusta en tiedä, täytyisi alkaa laittaa mittaireita jokaiseen laitteeseen) ja kolme IV konetta.., yksi ILP on mutta ei olla käytetty sitä kuin kesällä, sekin on todella pieni max 2kw. Tietenkin kylmälaitteet jne., mutta jos kulutus on tunnissa 1,47-2,47 kun MLP on sammutettuna?
-
Tehdäänkö nuo tukkiensäädöt meno vai paluupuolelta? ja kun ei ole erinäisiä linjasäätöventtiileitä vaan jokaisella jakotukilla on meno ja paluu letkussa sulkuventtiili, voiko näitä käyttää tukkien tasapainottamiseksi?
Ylempi tukki on ilmeisesti lattiaan meno ja alempi paluu.
Minä säätäisin alemmasta eli paluutukista.
Tietenkin tukkien meno ja paluuletkuissa olevilla venttiileillä voi säätää, mutta koska ne eivät ole säätöventtiilejä on niillä säätäminen arpapeliä
ATS
-
Ylempi tukki on ilmeisesti lattiaan meno ja alempi paluu.
Minä säätäisin alemmasta eli paluutukista.
Tietenkin tukkien meno ja paluuletkuissa olevilla venttiileillä voi säätää, mutta koska ne eivät ole säätöventtiilejä on niillä säätäminen arpapeliä
ATS
Alempi on meno ja ylempi paluu, mietin vain niistä venttiileistä ”tasapainotusta”, jos saisi virtausta pienennettyä päärakennuksesta kuten joku taisi sanoa, jos se tällä toimisi, tai sitten vain alkaa perehtyä uuden pumupn vaihtamiseen. Mutta pumpun vaihdossa pitänee ilmata koko järjestelmä ja menee monimutkaiseksi…
-
Alempi on meno ja ylempi paluu, mietin vain niistä venttiileistä ”tasapainotusta”, jos saisi virtausta pienennettyä päärakennuksesta kuten joku taisi sanoa, jos se tällä toimisi,
Voihan sitä kokeilla, tuollaisella palloventtiilillä säätäminen on aika haasteellista.
Aluksi ei tahdu mitään ja lopuksi pienikin liike vaikuttaa paljon.
ATS
-
Liitteenä kulutus kuukauden ajalta tunteina
* sähkönkulutus_01-03-24_06-04-24.pdf (493.42 kilotavua - ladattu 4 kertaa.)
Tutkiskelin tuota kuukauden tuntikohtaista kulutushistoriaa.
- Vuorokautinen kulutus on varsin tasaista, ei mitään oleellista eroa yö- ja päiväkulutuksen välillä
- Ulkoilman lämpötila vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kulutukseen, n. 0,18 kW/C
- jos lämmitystarve loppuu +15 C ulkolämpötilassa, jää pohjakulutukseksi n. 2,5 kW
- Pohjakulutus koostuu ilmeisesti useista jatkuvasti päällä olevista laitteista.
ATS
-
Tutkiskelin tuota kuukauden tuntikohtaista kulutushistoriaa.
- Vuorokautinen kulutus on varsin tasaista, ei mitään oleellista eroa yö- ja päiväkulutuksen välillä
- Ulkoilman lämpötila vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kulutukseen, n. 0,18 kW/C
- jos lämmitystarve loppuu +15 C ulkolämpötilassa, jää pohjakulutukseksi n. 2,5 kW
- Pohjakulutus koostuu ilmeisesti useista jatkuvasti päällä olevista laitteista.
ATS
Eli miten tätä nyt kannattaisi lähteä setvimään? Kylmälaitteet(jk, pakastin) ovat koko ajan päällä ulkoporeallas ja sisäporeallas molemmat koko ajan päällä, 3 IV konetta koko ajan päällä, pesukoneet kerran päivässä, en siltikään käsitä 6-9kw/h kulutuksia… 2 tietokonetta päällä, muutama tv silloin tälläin päällä. Tuokin oli nyt vain maaliskuun kulutus.
-
Eli miten tätä nyt kannattaisi lähteä setvimään? Kylmälaitteet(jk, pakastin) ovat koko ajan päällä ulkoporeallas ja sisäporeallas molemmat koko ajan päällä, 3 IV konetta koko ajan päällä, pesukoneet kerran päivässä, en siltikään käsitä 6-9kw/h kulutuksia… 2 tietokonetta päällä, muutama tv silloin tälläin päällä. Tuokin oli nyt vain maaliskuun kulutus.
Jos ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitystermostaatit on säädetty turhan korkeaan lämpötilaan, nousee sähkön kulutus roimasti.
Sopiva termostaatin asetusarvo on noin +15 C.
Jos säädetty korkeammalle, tulee talosta sähkölämmitteinen.
-
En nyt mitään 100 kWh/vrk osaa erityisen suurena kulutuksenakaan tuon kokoisessa kombinaatissa. Meillä on 3 pakastinta kotikylmiö ja pari jääkaappia. Pyykkiä pestään vähintään 1 x ja kuivataan. Sähkösauna joka päivä ainavalmiilla kiukaalla. Ilmanvaihdossa jälkilämmitys patteri vesikierrolla ja autotallissa ILP hoitaa homman. Kompura nykäisee 3,6-4,2 kW teholla jotain tunnin kerrallaan antaen 17 kW lämpöä. 12 kW pumppu lienee 2,5-3 kW luokassa ottotehossa. Pohjakulutus on meillä normisti 1-1,5 kW luokkaa. Auton lataus ottaa 6 kW teholla.
-
Jos ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitystermostaatit on säädetty turhan korkeaan lämpötilaan, nousee sähkön kulutus roimasti.
Sopiva termostaatin asetusarvo on noin +15 C.
Jos säädetty korkeammalle, tulee talosta sähkölämmitteinen.
Yhdestä koneesta kokonaan pois (riittävä LTO), toisessa 10astetta etu ja jälkilämmitys 3 koneessa 20 astetta
-
Voihan sitä kokeilla, tuollaisella palloventtiilillä säätäminen on aika haasteellista.
Aluksi ei tahdu mitään ja lopuksi pienikin liike vaikuttaa paljon.
ATS
Miten jos joutuisi kiertovesipumpun niin piirien ilmaus, vähän alkaa vaikutta siltä, että vaikka kuinka paljon kiristää kierto ei ole tarpeaksi riittävä ilman että käyrää nostaa 34-35 eli syöttää todella kuumaa vettä, jolloin päärakennuksessa tukalan kuuma ja toisessa sen 20-22
-
Mites tuo lämmityspiirin paine 2bar onko liian iso?, miten tuo paine vaikuttaa/ paljonko se pitää olla?
-
Miten lisäisitte oman pumpun toisen talon kiertoon ja minkälaisen? Toisen talon meno ja paluuputkessa on sulku venttiilit ja pistorasia. Nämä sijaitsevat MLP:n kanssa samassa tilassa. Onnistuisiko vain sulkemalla venttiilit ja pumppu väliin? Sitten se ilmaus ilmaako itse itsensä vai pitääkö sitä avittaa jotenkin?
-
Eiköhän tuo lähtö ole oikeassa paikassa kun se poistaa sen toisen rakennuksen aiheuttaman vastapaineen kierrosta.
-
Eiköhän tuo lähtö ole oikeassa paikassa kun se poistaa sen toisen rakennuksen aiheuttaman vastapaineen kierrosta.
Mites tämä toisen rakennuksen vastapaine poistetaan? Vai mitä tarkoitat?
-
Pumppuhan sen hoitaa. Vaikuttaako sitten tarpeeksi, että lämmöt nousee sivurakennuksessa samalle tasolle, kuin päärakennuksessa on ainakin toiveena. 12 kW tehon jakaminen 500 neliölle on varmaan jo alkujaankin ihan rajoilla, niin koneen oma kiertopumppukin saattaa olla tilavuusvirtauksessakin valmiiksi liian pieni. Kaikkea tuntuisi olevan liian vähän, paitsi sähkönkulutusta. Virtausta lisäämällä lämpöä kierrossa saa ehkä laskettua ja silloin kaivosta otetaan enemmän energiaa. Tuohan olisi tietysti tavoitteenakin, että maksimi kaivosta ilmaisenergiaa ja vähemmän sähköä.
-
Pumppuhan sen hoitaa. Vaikuttaako sitten tarpeeksi, että lämmöt nousee sivurakennuksessa samalle tasolle, kuin päärakennuksessa on ainakin toiveena. 12 kW tehon jakaminen 500 neliölle on varmaan jo alkujaankin ihan rajoilla, niin koneen oma kiertopumppukin saattaa olla tilavuusvirtauksessakin valmiiksi liian pieni. Kaikkea tuntuisi olevan liian vähän, paitsi sähkönkulutusta. Virtausta lisäämällä lämpöä kierrossa saa ehkä laskettua ja silloin kaivosta otetaan enemmän energiaa. Tuohan olisi tietysti tavoitteenakin, että maksimi kaivosta ilmaisenergiaa ja vähemmän sähköä.
Eli kaikki viittaisi nyt pumpun vaihtoon, 12kw jaksaa hyvin lämmittää ei siinä se vain ”jakautuu” väärin. Pitää olla paljon kuristuksia päärakennuksessa ja lämpö suht korkealla että toinen rakennus lämpeää. Mutta silti päärakennuksessa lämmöt nousevat liikaa
-
Eli kaikki viittaisi nyt pumpun vaihtoon, 12kw jaksaa hyvin lämmittää ei siinä se vain ”jakautuu” väärin. Pitää olla paljon kuristuksia päärakennuksessa ja lämpö suht korkealla että toinen rakennus lämpeää. Mutta silti päärakennuksessa lämmöt nousevat liikaa
Mutta eli ilmaako uusi pumppu ittensä? vai pitääkö itse käydä jakotukeilta ilmaamassa
-
darkside
itse olen pähkäillyt, että josko kiertovesipumppu on alitehoinen ja ei jaksa täten pumpata vettä tarpeeksi riittävällä kierrolla, tuo talousrakennus liitettiin järjestelmään ikään kuin jälkikäteen, mutta oli jo huomioitu suunnitelmissa, joten sinne oli vedetty 20 putket, kun muualle menee 25 putket.
- Lämpöpumppu on ilmeisesti 1-rakennuksessa
- Kuinka pitkä matka on lämpöpumpulta 2-rakennukseen?
- Mitä tarkkaanottaen tarkoittaa "20 putket"?
- Mikä on putken materiaali ja ulko- sekä sisähalkaisija?
- Minkälaisessa käytössä tämä rakennuskompleksi on?
ATS
-
darkside- Lämpöpumppu on ilmeisesti 1-rakennuksessa
- Kuinka pitkä matka on lämpöpumpulta 2-rakennukseen?
- Mitä tarkkaanottaen tarkoittaa "20 putket"?
- Mikä on putken materiaali ja ulko- sekä sisähalkaisija?
- Minkälaisessa käytössä tämä rakennuskompleksi on?
ATS
Lämpöpumppu on 1 rakennuksessa jossa on 3 kerrosta noin 365m2. 2 rakennuksessa 2 kerrosta neliöitä n. 160m2.
Maalämpökoneelta lähtee yhdet kupari putket 25mm meno ja paluu josta haarautuu 25mm muovi putkella 1 rakennuksen kaikille tukeille ylimpään kerrokseen 1 jakotukille keskikerrokseen yhdelle tukille plus pesuhuoneiden ”tukille” 2 piiriä, ja lisäksi kellariin yhdelle tukille ja pesutilojen omalle kolme piiriselle. Sitten tästä samasta 25mm kupari putkesta haarautuu MLP:n kanssa samassa tilassa 20mm kupari putkella noin 3m keskikerroksesta kellariin sitten sieltä se menee vaakasuoraan noin 4m 32 muoviputkella ”lämpökanaali”, josta se haarautuu t haaralla (ylös ja alas) 2 rakennuksen kellariin 25 muoviputkilla, jotka nousee jakotukille ja siitä jatkettu pienellä 20mm kupari mutkalla tukille. Sitten vielä yläkertaan 25mm muovi putkilla jotka on kiinnitetty suoraan tukkiin. Tämän toisen talon kellari on harraste/viihde tilaa ja yläkerta puoliksi lapsen asuttamana ja toinen puolisko autotallia.
-
Sitä tässä mietin että kuinkahan suuri painehäviö tulee 2-rakennukseen näissä siirtoputkissa
Onko nuo putkien mitat ulko- vai sisähalkaisijoita?
ATS
-
Sitä tässä mietin että kuinkahan suuri painehäviö tulee 2-rakennukseen näissä siirtoputkissa
Onko nuo putkien mitat ulko- vai sisähalkaisijoita?
ATS
Ovat ulkomittoja
-
Mutta eli ilmaako uusi pumppu ittensä? vai pitääkö itse käydä jakotukeilta ilmaamassa
Käsittäisin tuon niin, että pumppu kykenee tyhjentämään ilmat muitoilun takia pesästä kiertoveteen ja varsinainen lämmitysjärjestelmän ilmaus tehdään muualta. Saattaa olla joku malli, jossa on ilmansieppaus pesästä vähäisiä ilmoja poistamassa kierrosta, muttei se ole tarkoitettu varsinaiseen ilmaamiseen. Joten ilmat tukista ulos, tai liitin löysällä tiristää mitä saa ja kiristää kiinni. Loput päätyy johonkin putkistossa, paikkaan joka sen kykenee sieppaamaan ja poistamaan. Mulla oli putkimiehellä laitteisto, jolla kierrätti ilmat ulos, kun liitettiin uusi tukki ja lattiapiirit.
-
Käsittäisin tuon niin, että pumppu kykenee tyhjentämään ilmat muitoilun takia pesästä kiertoveteen ja varsinainen lämmitysjärjestelmän ilmaus tehdään muualta. Saattaa olla joku malli, jossa on ilmansieppaus pesästä vähäisiä ilmoja poistamassa kierrosta, muttei se ole tarkoitettu varsinaiseen ilmaamiseen. Joten ilmat tukista ulos, tai liitin löysällä tiristää mitä saa ja kiristää kiinni. Loput päätyy johonkin putkistossa, paikkaan joka sen kykenee sieppaamaan ja poistamaan. Mulla oli putkimiehellä laitteisto, jolla kierrätti ilmat ulos, kun liitettiin uusi tukki ja lattiapiirit.
Eli ilmaus täytynee tehdä sitten kaikkialta tukeista, jos ja kun pumpun vaihtaa isompaan.
-
Tein suuruusluokkatarkastelun ja totesin että kanaalin putkissa on niin pieni virtausvastus että sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Miten jos joutuisi kiertovesipumpun niin piirien ilmaus, vähän alkaa vaikutta siltä, että vaikka kuinka paljon kiristää kierto ei ole tarpeaksi riittävä ilman että käyrää nostaa 34-35 eli syöttää todella kuumaa vettä, jolloin päärakennuksessa tukalan kuuma ja toisessa sen 20-22
Avaa sitten rakennus 2:n kaikkien kylmien huoneiden lämmityspiirien säädöt täysin auki sekä meno että paluupuolelta.
ATS
-
Tein suuruusluokkatarkastelun ja totesin että kanaalin putkissa on niin pieni virtausvastus että sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Avaa sitten rakennus 2:n kaikkien kylmien huoneiden lämmityspiirien säädöt täysin auki sekä meno että paluupuolelta.
ATS
Eli kaikki auki toisesta rakennuksesta ja edelleen kuristaa menoja että paluita päärakennuksesta? Minulla ei ole edelleen varmaa tietoa kummasta nuo esisäädöt on tehty. Ennen kuin aloin säätämään mitään niin päärakennuksen huoneiden toinen eli ikkunakierto oli kuristettu meno että paluupuolelta. Lisäksi taisi olla keskimmäisen piirien kuristus menosta jonkin verran ja loput termareilla, ne olen nyt ottanut irti.
-
Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,
2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh
Toinen rakennus, jossa nyt lämmön puutetta liitettiin lattialämmitykseen vuonna 2017, jonka jälkeen kulutus noussut tasaisen epätasaisesti...
Ihmetelläänpäs tässä välipalana tuota sähkön kulutuksen kasvua
- Vuodesta 2015 vuoteen 2023 on kulutus kasvanut melko suoraviivaisesti 60 %.
- Tarkoittaa sitä että joka vuosi on tullut käyttöön lisää kokoajan päällä olevaa kuormaa 1920 kWh
- tehona tämä on 220 W
Eli nyt on kokoajan päällä olevaa kuormaa 1,8 kW enemmän kuin vuonna 2015.
Mistä tämä voi johtua
- On otettu käyttöön uusia kuluttajia, mutta se ei selitä tätä kaikkea.
- Joku varastaa sähköä ja ahneuksissaan joka vuosi vähän enemmän
- Sähkömittari on tullut käyttöikänsä päähän.
- Milloin mittari on viimeiksi vaihdettu?
ATS
-
Ihmetelläänpäs tässä välipalana tuota sähkön kulutuksen kasvua
- Vuodesta 2015 vuoteen 2023 on kulutus kasvanut melko suoraviivaisesti 60 %.
- Tarkoittaa sitä että joka vuosi on tullut käyttöön lisää kokoajan päällä olevaa kuormaa 1920 kWh
- tehona tämä on 220 W
Eli nyt on kokoajan päällä olevaa kuormaa 1,8 kW enemmän kuin vuonna 2015.
Mistä tämä voi johtua
- On otettu käyttöön uusia kuluttajia, mutta se ei selitä tätä kaikkea.
- Joku varastaa sähköä ja ahneuksissaan joka vuosi vähän enemmän
- Sähkömittari on tullut käyttöikänsä päähän.
- Milloin mittari on viimeiksi vaihdettu?
ATS
Kuluttajia on itseasiassa vähentynytkin ja laitteita ja koneita on vähennettykki ja silti kulutus kasvaa.
Itsellänikin tämä jonkun ahneus tullut mieleen :D :D.
Sähkömittari muistaakseni vaihdettu 20-21
-
Kuluttajia on itseasiassa vähentynytkin ja laitteita ja koneita on vähennettykki ja silti kulutus kasvaa.
Itsellänikin tämä jonkun ahneus tullut mieleen :D :D.
Sähkömittari muistaakseni vaihdettu 20-21
Led lamppujakin palaa koko ajan/tosi useasti. Sekä valot himmenevät hetkellisesti aina silloin tällöin nopeasti.
-
Led lamppujakin palaa koko ajan/tosi useasti. Sekä valot himmenevät hetkellisesti aina silloin tällöin nopeasti.
Tässä vaiheessa kutsuisin sähkömiestä paikalle tarkistamaan sähkökeskuksesta liitoksia.
-
Ainakin jos itse olisin samassa tilanteessa ja sähkönkulutus kiinostaisi niin nyppäisin altaat "kylmäksi" vaikka päiväksi kerrallaan kukin ja katsoisin että miten siirtoyhtiön käppyrät reagoivat siihen. En ihmettelisi vaikka sinne häviäisi 10 MW vuodessa.
-
Maalämmösta johtunee korkeat kukutukset pumppu käy useasti päivässä kun lämpötila alle 15. Lämpöä riittää päärakennuksesta ja sitä onkin nyt kuristettu todella paljon ja silti 23-25 toiseen rakennukseen tullut 20 astetta.
-
Oletettavasti kohteessa on myös käyttöveden kierto? Miten se on päällä ja kuinka paljon pumppu tekee käyttövettä (tunteina) päivässä?
-
Oletettavasti kohteessa on myös käyttöveden kierto? Miten se on päällä ja kuinka paljon pumppu tekee käyttövettä (tunteina) päivässä?
Ei ole käytössä käyttöveden kokoaikaista kiertoa, laite lämmittää käyttövettä varmaan kerran kaksi 0,5-1h kerrallaan päivässä(käyttövesiaika 30min, lämmitysaika 10min, josta Legionella kuumennus 14 päivän välein, ei ole tällöinkään ilmoittainut käyttävän vastuksia, silloin pomppaa kulutus normaalista 1,2-2kWh, 7kWh, kun lämmittää käyttövettä ei kuitenkaan ota vastuksia käyttöön? Mitenkä tuon pitäisi olla käytännössä mahdollista, jos tuon Diplomat 12 nimellinen kulutus ilman vastuksia on jotain 4,4kw luokkaa, niin se ottaa vaihdellen sen 5-6kWh käyttövettä tehdessä ja 2-5kWh, kun lämmittää lattioita. Lattioita se lämmittää useamman kerran päivässä. Esim. viime yönä klo 1.15 aloitti käyttöveden lämmityksen, tätä ennen kulutus 1,12kWh, jolloin hyppäsi 7kWh, kun alkoi käyttövettä lämmittämään, klo 1.50-2.15 aloitti lämmittämään lattiaa, kulutus 4-7kWh luokkaa, tätä jatkui tunnin.
-
Mulla lämmittää käyttövettä arviolta 10-15 min 6 kW teholla otto. Käyttövettä on 390 L ja kerran/vrk suurinpiirtein. Lämmityksen ottoteho vaihtelee 3,6-4,2 kW välillä. Nyt 3,6 kW teholla ja -20 pakkasilla 4,2 kW teholla vähän reilu 1 h käyntiaika. Pitääkö kompura kovaa ääntä käydessään?
-
Mulla lämmittää käyttövettä arviolta 10-15 min 6 kW teholla otto. Käyttövettä on 390 L ja kerran/vrk suurinpiirtein. Lämmityksen ottoteho vaihtelee 3,6-4,2 kW välillä. Nyt 3,6 kW teholla ja -20 pakkasilla 4,2 kW teholla vähän reilu 1 h käyntiaika. Pitääkö kompura kovaa ääntä käydessään?
Ei pidä ääntä kun lämmittää lattiavettä, ääni tulee huomattavasti kovemmaksi kun lämmittää käyttövettä, mutta nyt kun olen kuristanut päärakennuksen kiertoja, ja avannut toisen rakennuksen kaikki menot ja paluut niin meno paluu ero n kasvanut 9 asteeseen meno 33 ja paluu 24 niin sen takia lämmittää useaan kertaan.
-
Mitähän tässä kannattaisi nyt tehdä, kun kone käy 6 kertaa päivässä, kun ei vaan saa toista rakennusta lämpimäksi....
-
Mittaa esim IR mittarilla koneen käytyä vähintään 10 - 20 min sekä talon että sivurakennuksen meno ja paluulämpötilat
Mittaukset kupariputkista ja mittauskohtaan maalarinteippi koska puhtaasta metallista ei saa edustavia tuloksia
ATS
-
Minkälainen määrä lattiaputkia tuolla toisessa rakennuksessa on vedetty ja millaisilla putkilla? Jos Dt on 9 astetta, niin kiertoa on kyllä liian vähän, tai järjettömän tehokas lämmönluovutus. Tai eristyksiä puuttuu lattian alta reilusti ja lämmöt karkaa. Alkaa jo epäilyttää kiertopumpun kunto ja asetukset, että onko tuo miten säädettävissä ja toimiiko.
-
Minkälainen määrä lattiaputkia tuolla toisessa rakennuksessa on vedetty ja millaisilla putkilla? Jos Dt on 9 astetta, niin kiertoa on kyllä liian vähän, tai järjettömän tehokas lämmönluovutus. Tai eristyksiä puuttuu lattian alta reilusti ja lämmöt karkaa. Alkaa jo epäilyttää kiertopumpun kunto ja asetukset, että onko tuo miten säädettävissä ja toimiiko.
Normaali määrä putkia laitettu (vähemmän kuin päärakennuksessa) nyt kun olen siis kuristanut päärakennuksen menoja on tuo dt kasvanut 7 asteesta 9
-
Eli menisitkö tuonne rakennus2:een sitten nyt enemmän virtausta ainakin suhteessa, mutta määrä saattaa kokonaisuudessaan jo vähentyä. Jotenkin vain tuntuu, että pumpulle kiertoon tarvitaan lisää volyymia ja MLPn oma on selvästi alakanttiin.
-
Eli menisitkö tuonne rakennus2:een sitten nyt enemmän virtausta ainakin suhteessa, mutta määrä saattaa kokonaisuudessaan jo vähentyä. Jotenkin vain tuntuu, että pumpulle kiertoon tarvitaan lisää volyymia ja MLPn oma on selvästi alakanttiin.
Eli pumpun vaihdolta alkaa vaikuttamaan, mietinnässä UPS2 25-80 180, jossa virtausta melkein 4 m3/h
-
Mittaa nyt ensin niitä lämpöjä, mitä nuo tietävämmät täällä ehdotti. Mulla ei ole juurikkaan kompetenssia muuhun, kuin heitellä kysymyksiä. Menot paluut päätalon tukeilta ja toisen talon sisälläkin ilmeisesti jakotukki . Lämpöjä laitat joka aikasta tänne, niin tilanne valottuu ja voi alkaa selvitäkin jotain.
-
Mittaa nyt ensin niitä lämpöjä, mitä nuo tietävämmät täällä ehdotti. Mulla ei ole juurikkaan kompetenssia muuhun, kuin heitellä kysymyksiä. Menot paluut päätalon tukeilta ja toisen talon sisälläkin ilmeisesti jakotukki . Lämpöjä laitat joka aikasta tänne, niin tilanne valottuu ja voi alkaa selvitäkin jotain.
Selvä, yritän saada lainaan lämpökameraa, jolloin valottuisi itsellekin tämä lattian sisäinen"maailma".
-
Millä teholla kiertovesipumppu käy?
Ellei käy täysillä niin laita täysille
-
Noi tilat missä 12mm putket ja laminaatti eivät lämpiä lähellekkään samalla tasolla kuin 17mm putket ja klinkkeri. Menolämmöksi klinkkerille riittää n.4 astetta alempi menovesi. Tuo 12mm lattialämmitysputki on aika epätoivoinen ratkaisu ainakin noilla piiripituuksilla, 50m tai yli. Ei se voi edes toimia kunnolla kun muut on tehty 17mm putkilla ja niissäkin osa aika pitkiä piiriä. Virtaamaa ei saane 12mm putkiin millään riittäväksi. Jäähtymän lattialämmiyspiirissä tulisi olla n. 4-5 astetta jotta virtaus olis riittävä. Nyt ei olla lähelläkään sitä.
Jos meinaa jotain järkevää saada aikaan niin eri lämpötilat piireihin sunttiventtiili asentamalla (jos mlp:hen saa 2 piirin ohjauksen). Lisäksi 12mm piireille lisää kiertoa esim. laittamalla toinen kiertovesipunppu tukille lähtevään putkeen lisää.
Todella haastava tilanne ja vaikea, jollei täysin mahdoton saada tasapainoon ilman laminaatin vaihtoa ja putkikoon 12->17 mm kasvattamista.
-
Tulipas kattottua huolimattomasti noita lattiasuunnitelmia ja nyt vasta huomasin nuo 12 mm putket. Ei silmät taivu kunnolla ja vaatii zoomausta kaikki lukeminen.
Mullahan on siis kokemusta 12 mm putkilla tehdystä lattialämmityksessä, kun vedin koko yläkerran niillä ja muutaman muunkin huoneen jo remontoinut. Omat on siis vedetty alumiinipellillä päällystettyyn EPS eristeen päälle ja laatoitus suoraan kiinni alumiinipeltiin. Piirien pituudet luokkaa 40 m max, eli kaikki tilat vedetty vählntään 2:lla piirillä. Aloittajalla sanoisin, että nuo vajaa 60 m piirit eivät toimi kyllä kummoisesti. Tuonne kyllä pitää laittaa oma pumppu noilla metreille 12 mm putkea ainakin omaan kokemukseen verraten. Alupelti on mulla siis myös koko alan kattava ja epäilen suuresti kykyä luovuttaa lämpöä, jos peltejä ei ole.
Hyvä Aksutre, että vedit tuon esiin. 12 mm PEX upotettuna betoniin pitkillä lenkeillä ja lattiat laminaattia, niin saattaa tosiaan olla haastava yhdistelmä. Tuonne ei pidä esim enää laittaa edes mattoja lattialle, jottei eristys lisäänny luovutuksella.
-
Millä teholla kiertovesipumppu käy?
Ellei käy täysillä niin laita täysille
Täysillä on pyörinyt aina eli kolmosella
-
Noi tilat missä 12mm putket ja laminaatti eivät lämpiä lähellekkään samalla tasolla kuin 17mm putket ja klinkkeri. Menolämmöksi klinkkerille riittää n.4 astetta alempi menovesi. Tuo 12mm lattialämmitysputki on aika epätoivoinen ratkaisu ainakin noilla piiripituuksilla, 50m tai yli. Ei se voi edes toimia kunnolla kun muut on tehty 17mm putkilla ja niissäkin osa aika pitkiä piiriä. Virtaamaa ei saane 12mm putkiin millään riittäväksi. Jäähtymän lattialämmiyspiirissä tulisi olla n. 4-5 astetta jotta virtaus olis riittävä. Nyt ei olla lähelläkään sitä.
Jos meinaa jotain järkevää saada aikaan niin eri lämpötilat piireihin sunttiventtiili asentamalla (jos mlp:hen saa 2 piirin ohjauksen). Lisäksi 12mm piireille lisää kiertoa esim. laittamalla toinen kiertovesipunppu tukille lähtevään putkeen lisää.
Todella haastava tilanne ja vaikea, jollei täysin mahdoton saada tasapainoon ilman laminaatin vaihtoa ja putkikoon 12->17 mm kasvattamista.
Eikös se ole ihan normaalia että laitetaan tehdään urat kyprokkiattiaan 12mm putkille ja laminaatti päälle?
-
Tulipas kattottua huolimattomasti noita lattiasuunnitelmia ja nyt vasta huomasin nuo 12 mm putket. Ei silmät taivu kunnolla ja vaatii zoomausta kaikki lukeminen.
Mullahan on siis kokemusta 12 mm putkilla tehdystä lattialämmityksessä, kun vedin koko yläkerran niillä ja muutaman muunkin huoneen jo remontoinut. Omat on siis vedetty alumiinipellillä päällystettyyn EPS eristeen päälle ja laatoitus suoraan kiinni alumiinipeltiin. Piirien pituudet luokkaa 40 m max, eli kaikki tilat vedetty vählntään 2:lla piirillä. Aloittajalla sanoisin, että nuo vajaa 60 m piirit eivät toimi kyllä kummoisesti. Tuonne kyllä pitää laittaa oma pumppu noilla metreille 12 mm putkea ainakin omaan kokemukseen verraten. Alupelti on mulla siis myös koko alan kattava ja epäilen suuresti kykyä luovuttaa lämpöä, jos peltejä ei ole.
Hyvä Aksutre, että vedit tuon esiin. 12 mm PEX upotettuna betoniin pitkillä lenkeillä ja lattiat laminaattia, niin saattaa tosiaan olla haastava yhdistelmä. Tuonne ei pidä esim enää laittaa edes mattoja lattialle, jottei eristys lisäänny luovutuksella.
Yläkerran lattia tehty gyprocista ja siihen päälle laminaatit ja siellä riittää lämpö? Minkä takia tämä lämpötilaero on nyt siis kasvanut kun olen kuristanut päätalon piirejä.
-
Onko järjestelmässä termostaatteja linjasäätöventtiileitä? Tuo kuristaminen saataa lisätä lyhyiden piirien kiertoa päätalossa ja vähemmän menee kakkostaloon. Ykköstalossa nousee lämpö ylös jos alakerrassa klinkkerilattia. Laserlämpömittarilla voi lattialämmön eron todeta ylä/alakerta. saa varmaan Motonetistä tms. muutamalla kympillä.
Jos jotain meinaa kuristamalla saada aikaan niin lyhyitä piirejä ykköstalossa minimiin ja kakkostalossa kaikki auki ja laserlämpömittari käteen ja säätämään. Kyllä jotain muutosta tapahtuu ja jäljille pääsee. Toki hyvää tuosta on vaikea säätämällä saada johtuen piiripituuksista, materiaalieista ja eri kokoisista putkista.
Vinkkinä jakotukin piirien muoviputkien meno paluusta saa hyvin jäähtymän mitattua ja pystyy sen perusteella säätämään perussäädön piirien välillä. Myös tukkien väliset erot voi todeta, missä tarvitaan enemmän/vähemmän lämpöä.
-
Onko järjestelmässä termostaatteja linjasäätöventtiileitä? Tuo kuristaminen saataa lisätä lyhyiden piirien kiertoa päätalossa ja vähemmän menee kakkostaloon. Ykköstalossa nousee lämpö ylös jos alakerrassa klinkkerilattia. Laserlämpömittarilla voi lattialämmön eron todeta ylä/alakerta. saa varmaan Motonetistä tms. muutamalla kympillä.
Jos jotain meinaa kuristamalla saada aikaan niin lyhyitä piirejä ykköstalossa minimiin ja kakkostalossa kaikki auki ja laserlämpömittari käteen ja säätämään. Kyllä jotain muutosta tapahtuu ja jäljille pääsee. Toki hyvää tuosta on vaikea säätämällä saada johtuen piiripituuksista, materiaalieista ja eri kokoisista putkista.
Vinkkinä jakotukin piirien muoviputkien meno paluusta saa hyvin jäähtymän mitattua ja pystyy sen perusteella säätämään perussäädön piirien välillä. Myös tukkien väliset erot voi todeta, missä tarvitaan enemmän/vähemmän lämpöä.
Eli miten näitä kannattaisi lähteä säätelemään? Minkälainen jäähtymän tulisi olla suunnitelman mukainen tai tukkien väliset lämpötilat menoveden lämpötilalla x? Nyt siis lyhyempiä piiriejä kuristamaan ja avaa siis isompia?
-
Tuossa lattialämmitys suunnitelmassa 6 alinta piiriä/kohtaa on tuohon 2 rakennukseen ja kaikki muut päärakennukseen.
-
Keskity aluksi päätalon 17mm piireihin, nuo 12mm voi unohtaa niillä ei taida olla juurikaan vaikutusta.
Mittaa laserilla meno ja paluu, jos meno on vaikka 30 ja paluu 28 niin pienennä kiertoa. Jos se on n. 5 astetta meno 30 ja paluu 25 älä säädä mitään. Jos meno on 30 ja paluu vaikka 22 niin lisää kiertoa. Yleensä tuolla pystyy toteamaan missä kiertää liikaa missä liian vähän. Aloita lyhyistä piireistä niissä yleensä liikaa kiertoa.Kun saat nuo tasapainoon niin siirry kakkosrakennukseen ja tee siellä sama homma. Jos siellä suuri jäähtymä 30/22 tai vieläkin suurempi kun tukit auki niin laita toinen kiertovesipumppu kakkostaloon menevään putkeen lisäämään kiertoa. Menovesi voi olla säädön aikana vaikka +30-32 niin on riittävästi lämpöä ja jäähtymä helppo todeta.
-
Keskity aluksi päätalon 17mm piireihin, nuo 12mm voi unohtaa niillä ei taida olla juurikaan vaikutusta.
Mittaa laserilla meno ja paluu, jos meno on vaikka 30 ja paluu 28 niin pienennä kiertoa. Jos se on n. 5 astetta meno 30 ja paluu 25 älä säädä mitään. Jos meno on 30 ja paluu vaikka 22 niin lisää kiertoa. Yleensä tuolla pystyy toteamaan missä kiertää liikaa missä liian vähän. Aloita lyhyistä piireistä niissä yleensä liikaa kiertoa.Kun saat nuo tasapainoon niin siirry kakkosrakennukseen ja tee siellä sama homma. Jos siellä suuri jäähtymä 30/22 tai vieläkin suurempi kun tukit auki niin laita toinen kiertovesipumppu kakkostaloon menevään putkeen lisäämään kiertoa. Menovesi voi olla säädön aikana vaikka +30-32 niin on riittävästi lämpöä ja jäähtymä helppo todeta.
Tässä hyviä neuvoja kiitos, eikös se ole nyt näillä lämpimillä keleillä vaikeampi säätää? Ja vielä osaatko sinä sanoa että minkälainen pumppu pitäisi lisätä toisen talon kiertoon(jos siis siltä näyttää että tähän joutuu),että rajoittaako jos laittaa pienemmän pumpun kuin mitä itse MLP:ssä on? MLP pumpun virtaus on 2.17m3/h, joten jos hommaan 2m3/h virtauksells olevan pumpun toisen talon kiertoon niin rajoittaako se? Tai sitten jos laitan sinne 3m3/h virtauksella olevan niin onko siitä haittaa vai vaan parempi että saa sinne lisättyä? Oletettavasti se lisää kuitenkin virtausta koko kierrossa mutta ”boostaa” kiertoa enempi 2 taloon.
-
Tässä hyviä neuvoja kiitos, eikös se ole nyt näillä lämpimillä keleillä vaikeampi säätää? Ja vielä osaatko sinä sanoa että minkälainen pumppu pitäisi lisätä toisen talon kiertoon(jos siis siltä näyttää että tähän joutuu),että rajoittaako jos laittaa pienemmän pumpun kuin mitä itse MLP:ssä on? MLP pumpun virtaus on 2.17m3/h, joten jos hommaan 2m3/h virtauksells olevan pumpun toisen talon kiertoon niin rajoittaako se? Tai sitten jos laitan sinne 3m3/h virtauksella olevan niin onko siitä haittaa vai vaan parempi että saa sinne lisättyä? Oletettavasti se lisää kuitenkin virtausta koko kierrossa mutta ”boostaa” kiertoa enempi 2 taloon.
Tai mitä jos toiseen rakennukseen ei mene edes meno 30, niin 30 asteista? Tällöin kiertoa vähän, pystyykö lisäämään kuristamalla vai pumpun lisäys?
-
Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin 25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.
kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.
Edit: Boschin kiertovesipumpussa on 2.6m3/h virtaama, tarkoitettu 300m2 lattialämmitykselle. 2.1 m3/h pumppu on vajaatehoinen, joten järeämpää pumppua rinnalle niin alkaa vesi kiertämään.
-
Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin 25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.
kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.
Laittaisitko nyt pääsääntöisesti kuitenkin toisen rakennuksen kaikki piirit kuitenkin täysin auki. Silloin kun kompura ei ole käynyt pitkään aikaan MLP ssä nii nmeno 25 ja paluu 24
-
Laita kaikki piirit auki. Kun lämpenee +10 asteeseen niin lämmitystarvetta/jäähtymää piirissä ei olle ja säätö ei onnistu. Loppuviikoksi luvattu viileämpää ja vielä onnistuu. Joka tapauksessa MLP:n kiertovesipumpun virtaama ei riitä noille neliöille. MLP:n lämmönvaihdin vaatii opitimivirtaamaa jotta lämpökerroin on hyvä.
-
Laita kaikki piirit auki. Kun lämpenee +10 asteeseen niin lämmitystarvetta/jäähtymää piirissä ei olle ja säätö ei onnistu. Loppuviikoksi luvattu viileämpää ja vielä onnistuu. Joka tapauksessa MLP:n kiertovesipumpun virtaama ei riitä noille neliöille. MLP:n lämmönvaihdin vaatii opitimivirtaamaa jotta lämpökerroin on hyvä.
Mitä hyötyä kuristamisesta on, kerta on selvää, että pumpun virtaama ei riitä? Näillä keleilöä toinen rakennus viilenee, mutta koska toisessa rakennuksessa koko ajan 23-25, niin sielä liian kuuma. MLP kuitenkin lämmittää useasti, mutta se riittää ylläpitämään noin 18-20 asteen lämpöä toisessa rakennuksessa näillä säädöillä ja keleillä kun käyrä 33 ja menovesi 32.
-
Mitä hyötyä kuristamisesta on, kerta on selvää, että pumpun virtaama ei riitä? Näillä keleilöä toinen rakennus viilenee, mutta koska toisessa rakennuksessa koko ajan 23-25, niin sielä liian kuuma. MLP kuitenkin lämmittää useasti, mutta se riittää ylläpitämään noin 18-20 asteen lämpöä toisessa rakennuksessa näillä säädöillä ja keleillä kun käyrä 33 ja menovesi 32.
Toista rakennusta kuristettu todella paljon ja silti lämmöt 23-25. En tajua, sen tajuan että liika/turha kuristaminen huonontaa yleisesti kiertoa ja täten lämmityskykyä. Mutta tässä vain mietityttää sen pumupn asennus. Joo kohta olisi tiedossa, ja asennus onnistuu, mutta sitten pumpun valinta ja mahdollinen ilmaus jne.
-
Yläkerran lattia tehty gyprocista ja siihen päälle laminaatit ja siellä riittää lämpö?
Jos 12 mm lämmitysputket ovat Gyprokissa ilman lämmönluovutuslevyä, leviää lämpö lattiarakenteessa aika huonosti ja tästä syystä lämmön siirtyminen huonetilaan on heikohko. Voisiko olla jotain 3 - 4 W/m2K ?
Lämmitystarve ei tosin niissä tiloissa, joissa on 122 mm lämpöputkitus lattiassa ei ole kovin suuri, vain noin 30 - 38 W/m2.
Lattiarakenne voi toki olla toisenlainen, kuin mitä tässä oletin.
Tietämättömyyttäni tässä vain arvailen.
Ohuet putket kyllä lisäävät virtausvastusta / painehäviötä.
-
Jos 12 mm lämmitysputket ovat Gyprokissa ilman lämmönluovutuslevyä, leviää lämpö lattiarakenteessa aika huonosti ja tästä syystä lämmön siirtyminen huonetilaan on heikohko. Voisiko olla jotain 3 - 4 W/m2K ?
Lämmitystarve ei tosin niissä tiloissa, joissa on 122 mm lämpöputkitus lattiassa ei ole kovin suuri, vain noin 30 - 38 W/m2.
Lattiarakenne voi toki olla toisenlainen, kuin mitä tässä oletin.
Siis tuo on päärakennuksen ylin kerros, missä gyprokki lattia ja 12mm putket sielä lämpö hyvä 23-25, yhtä huonetta lukuunottamatta.
-
Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin 25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.
kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.
Edit: Boschin kiertovesipumpussa on 2.6m3/h virtaama, tarkoitettu 300m2 lattialämmitykselle. 2.1 m3/h pumppu on vajaatehoinen, joten järeämpää pumppua rinnalle niin alkaa vesi kiertämään.
Et siis vaihtaisi itse MLP:n pumppua järeämpään vaan nimenomaan laittaisit rinnaille toisen, edullisempi näinpäin?
-
Joo toinen pumppu rinnalle. Itsellä 12mm putket yläkerrassa ja virtaus heikko kun alakerrassa 20mm putket. Nyt toinen pumppu yläkertaan lähtevässä putkessa ja virtaus parani huomattavasti. Nykyään noita pumppuja on virtausmittauksella ja säädettävissä kännykällä ym. herkuilla.
Itse testasin mitä tapahtuu kun virtaus on liian suuri järjestelmässä, jäähtymä 2 astetta lämmityspiirissä ja COP putosi 4.9->4.1. Sama tapahtunee myös liian pienellä virtauksella. Tällä on jo vaikutusta sähkönkulutukseen.
-
Joo toinen pumppu rinnalle. Itsellä 12mm putket yläkerrassa ja virtaus heikko kun alakerrassa 20mm putket. Nyt toinen pumppu yläkertaan lähtevässä putkessa ja virtaus parani huomattavasti. Nykyään noita pumppuja on virtausmittauksella ja säädettävissä kännykällä ym. herkuilla.
Itse testasin mitä tapahtuu kun virtaus on liian suuri järjestelmässä, jäähtymä 2 astetta lämmityspiirissä ja COP putosi 4.9->4.1. Sama tapahtunee myös liian pienellä virtauksella. Tällä on jo vaikutusta sähkönkulutukseen.
Mutta kun tuo yläkerta ei ole tuolla toisessa rakennuksessa missä kylmä, vai meinasitko tätä nyt esimerkkinä? Että toinen pumppu nyt tuon toisen rakennuksen menoon rinnalle nykyisen pumpun kanssa. Tällöin pystyisi poistaan suurimman osan kuristuksista. Joo täällä meno paluu ero sitä 7-9 asteen luokkaa varmasti on vaikutusta kulutukseen jos saisi tuon 4 asteeseen?
-
Mutta kun tuo yläkerta ei ole tuolla toisessa rakennuksessa missä kylmä, vai meinasitko tätä nyt esimerkkinä? Että toinen pumppu nyt tuon toisen rakennuksen menoon rinnalle nykyisen pumpun kanssa. Tällöin pystyisi poistaan suurimman osan kuristuksista. Joo täällä meno paluu ero sitä 7-9 asteen luokkaa varmasti on vaikutusta kulutukseen jos saisi tuon 4 asteeseen?
En tiedä mitä tähän kannattaisi tehdä ensialkuun, kun menovesi on nyt niin iso että päärakennuksessa tukalan kuuma ja sähköä kuluu…, en tiedä pitäisikö kaikki kuristukset avata ja laskea meno vettä, mutta sitten jäähtyy tuo toinen rakennus.
Edit: vai sulkea nyt ens alkuun päätalon piirit että jäähtyy 20 asteeseen ja tällä välin samalla ”testata” lämmittää toista rakennusta. ja sitten kun sielä lämpö hyvä, avata toisen talon kiertoja?
-
Kohta on ulkona +10 ja lämmitystarve poistuu. Nyt ei kannata enää alkaa isommin säätämään, virtaama kierovesipumpussa on niin pieni ettei tuosta hyvää saa. Soittele putkarille kesän aikana ja laita tuohon kakkostaloon menevään putkeen toinen kiertovesipumppu. Sitten kun kakkostalossa vesi kiertää, jäähtyy ykköstalo automaattisesti. Kun kierto on riittävä niin voi alkaa kunnolla säätämään.
-
Entäpä jos ”kylmä talo” määräisi lämpökäyrän ja heti lämpöpumpulta lähdettyä haarottaisi toisen sunttipiirin ” lämpimään taloon” johon tietysti kiertovesipumppu . Noin paapiirteissään näin.
-
Entäpä jos ”kylmä talo” määräisi lämpökäyrän ja heti lämpöpumpulta lähdettyä haarottaisi toisen sunttipiirin ” lämpimään taloon” johon tietysti kiertovesipumppu . Noin paapiirteissään näin.
Perjaatteessa näin, pumpussa pitäisi olla toinen piiri ohjaus ja omalämpökäyrä en tosin varmaksi sano mutta tällöin kytkisi siihen? Mutta jos oikein kunnon pakkaset on ja lämmittää vain toista käyrää niin jääkö toinen lämmittämättä vai miten
-
Ei jää. Kylmä talo olisi. Ensisijainen piiri,se joka tarvitsee kuumimman veden. Kuitenkin heti lämpöpumpulta lähdettyä rungosta haaroitetaan linja lämpimään taloon. Siihen linjaan laitetaan shunttaus joka viilentää lämpimän talon menoveden sopivaksi.se tarvitsee kiertovesipumpun.
-
Ei jää. Kylmä talo olisi. Ensisijainen piiri,se joka tarvitsee kuumimman veden. Kuitenkin heti lämpöpumpulta lähdettyä rungosta haaroitetaan linja lämpimään taloon. Siihen linjaan laitetaan shunttaus joka viilentää lämpimän talon menoveden sopivaksi.se tarvitsee kiertovesipumpun.
Tuota on hankala toteuttaa pitäisi putkitukset muuttaa radikaalisti
-
Tuota on hankala toteuttaa pitäisi putkitukset muuttaa radikaalisti
En tietysti ole nähnyt paikkaa mutta ammattitaitoinen putkimies tekee sen helposti. Nykyiset asennusmenetelmät ovat sitäpaitsi nopeita.
-
En tietysti ole nähnyt paikkaa mutta ammattitaitoinen putkimies tekee sen helposti. Nykyiset asennusmenetelmät ovat sitäpaitsi nopeita.
Niin en tiedä jos riittäisi vain että MLP:n oman pumpun vaihtaisi isommaksi…., tämä olisi kaikista edullisin ja helpoin vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä kalliiksi tulee kun huudattaa näillä keleillä 33 asteista vettä että toinen rakennuslämpee
-
Niin en tiedä jos riittäisi vain että MLP:n oman pumpun vaihtaisi isommaksi…., tämä olisi kaikista edullisin ja helpoin vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä kalliiksi tulee kun huudattaa näillä keleillä 33 asteista vettä että toinen rakennuslämpee
Jos tuon valitsee siihen pitää yhdistää linjasäädöt molempien talojen runkolinjoihin.
-
Jos tuon valitsee siihen pitää yhdistää linjasäädöt molempien talojen runkolinjoihin.
Mitä jos lisään toisen sanotaanko 2m3/h eli noin saman tehoisen pumpun kuin mlp ssä on niin tuohon autotallin 20mm meno putkeen pelkästään? Onko siitä mitään hyötyä?
-
Yleensä aina lisäpumpusta hyötyä on. Mutta kannattaako säästää 100 eur jos sillä saa isomman pumpun jota tarvittaessa voi säätää pienemmälle. Rajansa kuitenkin tuolla lisäpumpulla on, jos on pienet putket ja suuri virtausvastus pumppu alkaa vaan jurisemaan, virtaus ei lisäänny ja pumpun kestoikä on lyhyt. Isompi pumppu jaksaa paremmin kuormaa eikä ala heti jurisemaan.
-
Yksi iso pumppu vai kaksi pienempää? Siinä vaihtoehdot.
Ennen kuin tekee valinnan kannattaa tehdä yksi koe.
Nyt kun on näinkin kylmät ilmat ja on lämmitystarvetta. Missäpäin Suomea tämä kohde sijatsee?
- Sulje päärakennukseen menevä lämpö kokonaan niin että kiertovesipumppu kierrättää vettä ainoastaan 2-rakennuksessa.
- Avaa kaikki piirit täysin auki
- Lämpötilojen tasaannuttua katso meno- ja paluulämpötilat sekä huonelämpötila.
- Tee sama kiertovesipumpun eri tehoilla.
Jatka koetta niin pitkään kunnes päärakennuksen lämpötila menee liian kylmäksi.
Mikä on nykyisen kiertovesipumpun merkki ja tyyppi? Ota valokuva pumpusta
ATS
-
Yksi iso pumppu vai kaksi pienempää? Siinä vaihtoehdot.
Ennen kuin tekee valinnan kannattaa tehdä yksi koe.
Nyt kun on näinkin kylmät ilmat ja on lämmitystarvetta. Missäpäin Suomea tämä kohde sijatsee?
- Sulje päärakennukseen menevä lämpö kokonaan niin että kiertovesipumppu kierrättää vettä ainoastaan 2-rakennuksessa.
- Avaa kaikki piirit täysin auki
- Lämpötilojen tasaannuttua katso meno- ja paluulämpötilat sekä huonelämpötila.
- Tee sama kiertovesipumpun eri tehoilla.
Jatka koetta niin pitkään kunnes päärakennuksen lämpötila menee liian kylmäksi.
Mikä on nykyisen kiertovesipumpun merkki ja tyyppi? Ota valokuva pumpusta
ATA
Kun on päärakennuksen menot sulkenut niin tarkoitatko, että silloin avaa toisen rakennuksen kaikki kierrot?
Nykyinen pumppu on harmaa Grundfosin 25-70 180 N
Nyt on kuristetty päätalon menoja niin minimiin, en siis täysin kiinni, mutta 95 prosenttisesti, pyyntilämpö on 30 astetta mutta meno 34-35 paluu on 26 pumppu käy melkein koko ajan?
-
...
Nyt on kuristetty päätalon menoja niin minimiin, en siis täysin kiinni, mutta 95 prosenttisesti, pyyntilämpö on 30 astetta mutta meno 34-35 paluu on 26 pumppu käy melkein koko ajan?
Millainen lämmönsiirtokanaali (putkiläpimitta) ja kuinka pitkä se on päätalon ja toisen rakennuksen välillä?
Jos kanaali on pitkä, tai on liian ohutta putkea, kanaalissa voi syntyä liian suuri painehäviö (virtausvastus) ja kiertopumppu ei jaksa kierrättää lämmitysvettä riittävän tehokkaasti.
Isohko menevän ja palaavan kiertolämpötilojen erotus voisi kertoa siitä.
-
Millainen lämmönsiirtokanaali (putkiläpimitta) ja kuinka pitkä se on päätalon ja toisen rakennuksen välillä?
Jos kanaali on pitkä, tai on liian ohutta putkea, kanaalissa voi syntyä liian suuri painehäviö (virtausvastus) ja kiertopumppu ei jaksa kierrättää lämmitysvettä riittävän tehokkaasti.
Isohko menevän ja palaavan kiertolämpötilojen erotus voisi kertoa siitä.
Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen. Nopeasti viilenee muutamia huoneita kun vetää menot kiinni mutta isot tilat pysyvät päärakennuksessa lämpösenä.
-
Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen...
Kuinka pitkä se kanaali on?
-
Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen. Nopeasti viilenee muutamia huoneita kun vetää menot kiinni mutta isot tilat pysyvät päärakennuksessa lämpösenä.
Tälläiset lämmöt koneessa meilkein aina riippumatta miten paljon kuristaa jne.
Ulko: 3
Meno: 33(29)
Paluu: 25(55)
Käyttövesi: 59
Integraali -109
Keruul.paluu 1
Keruul.meno -3
välillä pumppu trkee 35 asteista vettä, jolloin paluu 27.
Lämpökameralla katsoin 33asteisella menovedellä toiseen rakennukseen menee tukeille asti 31,5 asteista ja vain yhdestä piiristä palasi 28 asteista muut piirit olivat 22-25 asteisia paluussa. Päärakennuksessa tukeille menee 32-33 asteista ja paluu kuristuksien takia vaihteli 23-28, lyhyimmät piirit eli MLP tä lähimmät tilat WC ja KHH joissa lyhyimmät piirit meno 33 ja paluu 32 lattiat kuumia, niitä kuristettu nyt ja ovat normaalin lämpöiset. Pumppu käy edelleen useaan kertaan päivässä ja kulutukset on nyt paikallistettu siihen. Kokonaiskulutus tunnissa, kun MLP käy ja lämmittää lattiavettä on 4-5kwh, ilman mlp:tä pohjakulutus 1-2kwh, kun kaikki poissa ja ilman mlp:tä 1,13kwh kulutus. Kun MLP lämmittää vettä hetkellinen kulutus 7-8kwh
-
Kuinka pitkä se kanaali on?
4m eli ei mikään pitkä
-
Kanaali on niin lyhyt, että se ei juurikaan haittaa kiertoa toisessa talossa.
Kierron ongelmat eivät johdu lämpökanaalista, kun se on vain 4 metriä. Rakennukset ovat hyvin lähellä toisiaan.
-
Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.
-
Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.
Käyttötunnit 10 vuoteen 24907h tähän päivään saakka.
-
Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.
Eikö tuo ole vähän 12kW pumpulta 500 neliön lämmittämiseen. 210m kaivokin vaikuttaa todella alimittaiselta.
Vai onko mulla mennyt jotain ohi?
-
Tälläiset lämmöt koneessa meilkein aina riippumatta miten paljon kuristaa jne.
Ulko: 3
Meno: 33(29)
Paluu: 25(55)
Käyttövesi: 59
Integraali -109
Keruul.paluu 1
Keruul.meno -3
välillä pumppu trkee 35 asteista vettä, jolloin paluu 27.
Lämpökameralla katsoin 33asteisella menovedellä toiseen rakennukseen menee tukeille asti 31,5 asteista ja vain yhdestä piiristä palasi 28 asteista muut piirit olivat 22-25 asteisia paluussa. Päärakennuksessa tukeille menee 32-33 asteista ja paluu kuristuksien takia vaihteli 23-28, lyhyimmät piirit eli MLP tä lähimmät tilat WC ja KHH joissa lyhyimmät piirit meno 33 ja paluu 32 lattiat kuumia, niitä kuristettu nyt ja ovat normaalin lämpöiset. Pumppu käy edelleen useaan kertaan päivässä ja kulutukset on nyt paikallistettu siihen. Kokonaiskulutus tunnissa, kun MLP käy ja lämmittää lattiavettä on 4-5kwh, ilman mlp:tä pohjakulutus 1-2kwh, kun kaikki poissa ja ilman mlp:tä 1,13kwh kulutus. Kun MLP lämmittää vettä hetkellinen kulutus 7-8kwh
Onko lisää tuloksia?
ATS
-
Onko lisää tuloksia?
ATS
Tänään kun nyt pumppu ei käy meno 27 paluu 26 ja sisälämpötilat toisessa rakennuksessa 20 kellarissa, 18-20 yläkerrassa
Päärakennuksessa lämmötkin laskeneet 21,5 keskikerros ja yläkerta. Kellari 21-22 mutta se lämpö ei nyt siirry tuonne toiseen rakennukseen.
Kun pumppu käy
Ulko: 1
Meno: 34 (pyynti 30)
Paluu: 26 (55)
Käyttövesi: 49
Integraali: -69
Keruul.paluu: 0
Keruul.meno: -4
-
Hyvä kun sait kuristettua noista lyhyistä piireistä kiertoa, auttaa tilanteeseen. Sama kakkostalon piiriin jossa jäähtymä pieni. Tuon ikäisen 12 kW pumpun ei pitäisi viedä 3kW enempää, mutta kaivo on vuodenaikaan nähden todella kylmä, lienee talven aikana ja vieläkin osa lämmöstä tehty vastuksilla.
Lämpötiloihin tuo säätäminen kv pumpun lisäys vaikuttaa, ei kulutukseen. Vaikuttaa ns. osateho systeemiltä, pumppu käyttää vastusta ja sähköä palaa. Kaivo on viilentynyt vuosien mittaan kun sieltä on otettu liikaa energiaa. Nyt sitä tarvitsee korvata sähköllä. Kyllä suhteellisen korkeaa lämpötilaa tarvitsee kylmän yön jälkeen syöttää järjestelmään, eilen itselläkin mennyt 32.9, toki sisälämpö vähän eri.
Etelä-Suomessa tähän aikaan 210m kaivon tulo pitäisi olla jossain 4-5 asteen paikkeilla, jos 0 tulee niin "ryöstetty" on kaivoa jatkuvasti.
-
Hyvä kun sait kuristettua noista lyhyistä piireistä kiertoa, auttaa tilanteeseen. Sama kakkostalon piiriin jossa jäähtymä pieni. Tuon ikäisen 12 kW pumpun ei pitäisi viedä 3kW enempää, mutta kaivo on vuodenaikaan nähden todella kylmä, lienee talven aikana ja vieläkin osa lämmöstä tehty vastuksilla.
Lämpötiloihin tuo säätäminen kv pumpun lisäys vaikuttaa, ei kulutukseen. Vaikuttaa ns. osateho systeemiltä, pumppu käyttää vastusta ja sähköä palaa. Kaivo on viilentynyt vuosien mittaan kun sieltä on otettu liikaa energiaa. Nyt sitä tarvitsee korvata sähköllä. Kyllä suhteellisen korkeaa lämpötilaa tarvitsee kylmän yön jälkeen syöttää järjestelmään, eilen itselläkin mennyt 32.9, toki sisälämpö vähän eri.
Etelä-Suomessa tähän aikaan 210m kaivon tulo pitäisi olla jossain 4-5 asteen paikkeilla, jos 0 tulee niin "ryöstetty" on kaivoa jatkuvasti.
Sehän tässä on kun ei käytä vastuksia ollenkaan? Mitä tähän pitäisi tehdä, jos kerta kv pumpun lisäyskään ei auta? Pyynniksi kun laittaa esim 30 niin lämmittää itse 33-35 asteista vettä.
Itse olen tässä mutuillut, että kiertoa olisi liian vähän ja lämpö jää päärakennukseen, ja kun MLP mittaa paluuveden lämpötilaa ja se kun on koko ajan 25, kun toisesta rakennuksesta tulee kylmää vettä?, niin se vain lämmittää koko ajan kun ei saa paluuveden lämpötilaa nostettua, eihän talossa ole lämmitettäviä lattianeliöitä kuitenkaan yli 500,. Ja kun pumppu lämmittää koko ajan niin kaivokin menee kylmäksi, mikä tähän ratkaisuksi? Mikä on kaivon ideaalilämpötila tähän aikaan vuodesta?
-
En oikein usko että ilman vastuksia on menty. Pumpun jäätymisuojaus napsahtaa päälle kun kaivoon meno on -6 astetta. Katsoppa esim tämän vuoden tammikuun kulutuksia, siellä näkyy varmasti kulutuspiikkejä.
Tammikuun ensimmäinen viikko taisi olla koko Etelä-Suomessa vähintään -20 pakkasta, silloin pitäs piikkejä löytyä.
-
En oikein usko että ilman vastuksia on menty. Pumpun jäätymisuojaus napsahtaa päälle kun kaivoon meno on -6 astetta. Katsoppa esim tämän vuoden tammikuun kulutuksia, siellä näkyy varmasti kulutuspiikkejä.
Kulutuspiikkejä on, mutta ei ole käyttänyt vastuksia ainakaan pumpun omasta käyttötunneista tammikuussakin laitoin vastukset pois kokonaan käytöstä, ja kulutus pysyy samana. Kulutuspiikit johtuvat muista juuri sattumalta samaan aikaan päälle menevistä suurikulutuksista laitteista (poreallas tai liesi). Lattiavettä lämmittäessä pumppu ei kuluta kuin 3-4kwh ainoastaan käyttövettä lämmittäessä se käyttää 4-6kwh tai silloin on joka kerta oolut muuta kulutusta rinnalla, mutta pumppu ei ole kertaakaan näyttänyt että käyttäisi vastuksia jne.
Kaivo ei kertaakaan ole mennyt jäihin, hälytyksiä ei ole koskaan tullut. Onkohan pumpun oma ohjaus tai anturit tai joku pielessä?
Edit: Taas pumppu käy
Ulko:2
Meno 34(30)
paluu 26(55)
käyttövesi 49
integraali -129
keruul paluu 1
keruulmeno -3
-
Tuo ilmeisesti on/off pumppu ja erillinen varaaja jossa vastukset?
Tammikuun ensimmäisen viikon aikana pitäisi olla melkoiset kulutuspiikit jos vastuksilla lämmitetty.
-
Tuo ilmeisesti on/off pumppu ja erillinen varaaja jossa vastukset?
Thermia Diplomat 12kw taitaa olla juurikin on off pumppu, pumpun omalla 180l lvv varaajalla, jossa kierukka lattialämmitykselle.
Tuossa tammikuun kulutus
Edit: Tuossa huhtikuun kulutus
-
Oudon kuuloinen viritys jos ei ole ulkoista isompaa varaajaa, yleensä on/off pumpuissa aina ulkoinen varaaja.
-
Oudon kuuloinen viritys jos ei ole ulkoista isompaa varaajaa, yleensä on/off pumpuissa aina ulkoinen varaaja.
Tätä olen itsekin miettinyt, mutta lämmintä käyttövettä riittänyt, mutta tekee sitäkin ainakin kerran päivässä. Vai tarkoitatko, että kuuluisi lattialämmitykselle olla varaaja? Olen käsittänyt että tämä systeemi varaisi lattiaan, eli ns ruotsalainen pumppu, mitä ikinä meinaakaan.
Tällä kertaa nyt kun kuristanut vielä toisen talon kellaria missä lämmin, niin meno 34 ja paluu jo 27, mutta ulkolämpötila 2. Kaivon paluu taas 0 ja meno -3. Käyttövesi edelleen 49 ja vilkuttaa tyhjää säiliötä eli kohta se päräyttää samaan putkeen käyttöveden lämmityksen.
-
Saatko vielä tuon tammikuun kulutuksen vertailuksi, se kertoo paljon missä on menty kovilla pakkasilla.
-
Saatko vielä tuon tammikuun kulutuksen vertailuksi, se kertoo paljon missä on menty kovilla pakkasilla.
Vertailuksi eli kaaviona?
-
Samanlainen tuloste riittää kuin tuo aiempi pdf.
Mielenkiintoinen viritys tuo pumppu on, ollut tuossa lopputyössä mukana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47754/Kajava_Juho.pdf;jsessionid=0704A193835E46E8319584A4EF146F55?sequence=1
Tekee käyttöveden varaajaan ja sitten suoraan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan.
"Ulkolämpötilan laskiessa alle –17 °C:n alkoi lämpöpumppu käyttää lisäenergiaa.
Rakennuksen sähköenergian kulutus kaksinkertaistui siinä vaiheessa kun pakkanen laski alle –22 °C:n verrattuna esimerkiksi –10 °C:seen. 3 kW lisävastuksen tarve alkaa kun ulkolämpötila on alle –17 °C ja 6 kW lisävastuksen tarve
kun ulkolämpötila on alle – 25 °C.
Lisävastuksien käyttö vuositasolla jää kuitenkin niin vähäiseksi, että vuosihyötysuhde nousee korkeammaksi kuin tämän mittausjakson aikainen hyötysuhde.
Mittausjakson aikaiseksi hyötysuhteeksi saatiin 1,97."
-
Samanlainen tuloste riittää kuin tuo aiempi pdf.
Mielenkiintoinen viritys tuo pumppu on, ollut tuossa lopputyössä mukana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47754/Kajava_Juho.pdf;jsessionid=0704A193835E46E8319584A4EF146F55?sequence=1
Tekee käyttöveden varaajaan ja sitten suoraan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan.
"Ulkolämpötilan laskiessa alle –17 °C:n alkoi lämpöpumppu käyttää lisäenergiaa.
Rakennuksen sähköenergian kulutus kaksinkertaistui siinä vaiheessa kun pakkanen laski alle –22 °C:n verrattuna esimerkiksi –10 °C:seen. 3 kW lisävastuksen tarve alkaa kun ulkolämpötila on alle –17 °C ja 6 kW lisävastuksen tarve
kun ulkolämpötila on alle – 25 °C.
Lisävastuksien käyttö vuositasolla jää kuitenkin niin vähäiseksi, että vuosihyötysuhde nousee korkeammaksi kuin tämän mittausjakson aikainen hyötysuhde.
Mittausjakson aikaiseksi hyötysuhteeksi saatiin 1,97."
Eli mitä tarkoittanee, pumppu toimii siis oikein?
-
joo pumppu toimii oikein, mutta sen pitäisi käyttää paljon sähköä osatehomitoituksessa kun pakkanen menee -17 asteeseen tai alle.
Ilman vastuksia se ei selviä, mikä selittää kulutuslukemia. Uudemmat invertteripumput tekevät kovalla pakkasellakin 4.0 tai yli läämpökertoimen jos vain kaivossa on energiaa mitä ottaa.
Nyt on ollut kylmin talvi varmaan 20 vuoteen, se selittää kyllä suuren kulutuksen.
-
joo pumppu toimii oikein, mutta sen pitäisi käyttää paljon sähköä osatehomitoituksessa kun pakkanen menee -17 asteeseen tai alle.
Ilman vastuksia se ei selviä, mikä selittää kulutuslukemia. Uudemmat invertteripumput tekevät kovalla pakkasellakin 4.0 tai yli läämpökertoimen jos vain kaivossa on energiaa mitä ottaa.
Nyt on ollut kylmin talvi varmaan 20 vuoteen, se selittää kyllä suuren kulutuksen.
Kyllä sielä oli joo kulutusta, ulkoporeallas varmasti otti osan siitä, mutta vastuksia se ei ole käyttänyt, sitä en ymmärrä että miksi, ja että eikö se ole hyvä niin? 10 vuoteen käyttänyt vastuksia vajaa 400 tuntia.
Lämpöpumpun käyttötunteja kertynyt se 24900 ja sen kun jakaa 10 vuodella tulee vuosittaiseksi tunneiksi 2490, ja tämän 12 kuukaudella 207,5 ja tämän kun kertoo vaikka 4,4kW eli pumpun nimelliskulutuksella (tätä se ei todellisuudessa lattiavettä lämmittäessä aina käytä, niin kulutukseksi 913 kWh kuukaudessa, näin siis karkeasti, mutta sitten kun katsoo kuukausittaista kulutusta niin ollaan yli 3500kWh lähemmäs 4000kWh niin missä syy? Käyttövettä lämmittäessä se ottaa sen 4-6kW ja taas ilman vastuksia, mikä ei pitäisi olla mahdollista.
Käyttötunteja oli 4.4 24710H ja nyt niitä oli eilen 20.4 20910, eli käynyt noin 200 tuntia, onko tämä paljon vai vähän, ja pystyykö tähän vaikuttamaan jakamalla lämpöä eri tavalla tai sillä pumpun lisäyksellä, jolloin saisi kiertämään nopeampaan ja pienemmällä menovedellä, jolloin pumppu ei kävisi useasti päivässä, jolloin kulutus pienenisi, vai onko tämä täysin väärin ajateltu
Liitteenä tammikuun kulutus (oletettavasti mitä hait)
-
Ei ole oikein mahdoliista että 500m2 pidetään lämpimänä yli +20 astetta kun ulkona on alle -20 astetta.
12kW teho ei tuohon riitä ja esim. tammikuun ensimmäisen viikon kulutuksesta voi asian todeta. Sinänsä vatsuskäyttö on ihan ok, estää ettei kaivo jäädy.
Kulutus on ollut kaksinkertainen tammikuun alussa. Pitää tutkia pumpun speksejä tarkemmin, mutta ei sen kompressorin ottoteho luulis olevan 4.5 kW enempää.
-
Ei ole oikein mahdoliista että 500m2 pidetään lämpimänä yli +20 astetta kun ulkona on alle -20 astetta.
12kW teho ei tuohon riitä ja esim. tammikuun ensimmäisen viikon kulutuksesta voi asian todeta. Sinänsä vatsuskäyttö on ihan ok, estää ettei kaivo jäädy.
Tammikuun alkuviikossa korkeat kulutukset, mutta johtunee ulkoporealtaan lämmityksestä, vastuksien käyttötunteja ei ole kuitenkaan kertynyt, niin mitä tämä tarkoittaa?
Lattialämmitys on mitoitettu 378m2 lämmitykseen, mikä on varmasti väärin, yritän juuri etsiä oikeat neliö määrät, joka paikassa eri lukemat..... :D
Edit: Rakennusten yhteenlaskettu neliömäärä ulkomittojen mukaan, mikä on siis karkea arvio, eikä liity lämmitykseen juurikaan, mutta:
1 rakennus: 405,72m2
2 rakennus: 148,8m2
yht. 554,52m2, nämä ovat siis ulkomittojen perusteella, eli eivät pidä siten paikkaansa lattialämmityksen mitoituksessa.
Lämmitettävät alat:
1 rakennuksen ylin kerros: 81,5m2
1 rakennuksen keskikerros: 109,4m2
1 rakennuksen kellari: 108,6m2
1 rakennus yht. 299,5m2
2 rakennus kellari 58,5m2
2 rakennus yläkerta 68m2
Mutta käyttötunnit ovat oikein, eli sen ei pitäisi viedä sähköä, käyttötuntien mukaan oikein ja ikinä ei ole kaivo jäätynyt
-
Kulutuksen varmistamiseksi kannattaa asennuttaa keskukseen kWh mittaus pumpulle, wi-fi niin saat tiedot suoraan kännykkään. 40000 kWh on suuri kulutus ja merkkaa rahassakin paljon. Mahdolliset investoinnit järjestelmän toiminnan parantamiseksi onnistuvat lyhyellä takaisinmaksuajalla. Esim. kv-pumppu, lisävaraaja, kaivo.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/856738/TOMZN-TO-DTS238-alykas-3-vaiheinen-WiFi-ohjattava-energiamit
-
Kulutuksen varmistamiseksi kannattaa asennuttaa keskukseen kWh mittaus pumpulle, wi-fi niin saat tiedot suoraan kännykkään. 40000 kWh on suuri kulutus ja merkkaa rahassakin paljon. Mahdolliset investoinnit järjestelmän toiminnan parantamiseksi onnistuvat lyhyellä takaisinmaksuajalla. Esim. kv-pumppu, lisävaraaja, kaivo.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/856738/TOMZN-TO-DTS238-alykas-3-vaiheinen-WiFi-ohjattava-energiamit
Kyllä tuo kulutus merkkaa rahassakin jo paljon, ja sen takia juuri täytyykin keksiä ratkaisuja sen pienentämiseksi, mutta kun epäilen juurikin, että se johtuu lämmityksestä, äkkiähän se itsensä maksaa takaisin, jos muutaman sadan euron pumpun hommaa, mutta yritän hakea vastausta mikä tähän olisi järkevin ratkaisu ja sitä kautta edullisin.
Asensin koko talon kulutusta mittaavan Shelly Pro 3EM, jolla olen nyt seuraillut kulutusta, mutta tämä ei kerro itse pumpun tarkkaa kulutusta, muuten kuin katsomalla pohjakulutus, ja sitten vähentää se MLP:n käynti kulutuksesta ja varmistaa, että tällöin ei ole muita suurikulutuksisia laitteita päällä
-
Ensin kannattaa selvittää mikä laite kulutuksen aiheuttaa. Poreallas ei viene kuin max 3000-4000 kWh /v.
Pumpun oma automatiikka todennäköisesti ohittaa käsin tehdyn vastusten käytön eston kun tilanne kaivossa menee jäätymisrajalle.
Alkuun kannattaa laittaa pumpulle mittaus, lisätä kv pumppu toiseen rakennukseen menevään linjaan, ostaa porealtaalle thermopeite jne.
-
Ensin kannattaa selvittää mikä laite kulutuksen aiheuttaa. Poreallas ei viene kuin max 3000-4000 kWh /v.
Pumpun oma automatiikka todennäköisesti ohittaa käsin tehdyn vastusten käytön eston kun tilanne kaivossa menee jäätymisrajalle.
Alkuun kannattaa laittaa pumpulle mittaus, lisätä kv pumppu toiseen rakennukseen menevään linjaan, ostaa porealtaalle thermopeite jne.
Porealtaita on kaksi, joista toinen sisällä eli sen ei pitäisi kuluttaa lämmitykseen yhtä paljoa, kuin ulkona oleva. Suurimmat syöpöt mitä olen tässä havainnut, niin juurikin porealtaat ja sitten tuo MLP
-
Onneksi tulee kesä ja kulutus pienenee joksikin aikaa. Kannattaa katsoa kesällä kaivon meno/paluulämpötiloja 10 min käynnin jälkeen ja laittaa liuospumppu kiertämään manuaalisesti ja ottaa samat lämmöt ylos. siitä selviää kaivon tilanne.
Muuten sitten noita ehdotettuja asennuksia ennen lämmityskauden alkua.
-
Onneksi tulee kesä ja kulutus pienenee joksikin aikaa. Kannattaa katsoa kesällä kaivon meno/paluulämpötiloja 10 min käynnin jälkeen ja laittaa liuospumppu kiertämään manuaalisesti ja ottaa samat lämmöt ylos. siitä selviää kaivon tilanne.
Muuten sitten noita ehdotettuja asennuksia ennen lämmityskauden alkua.
Kulutuksen luulisi pienentyvän, mutta kesälläkin menee 3000kwh kuukaudessa.
Mitä tuon liuospumpun manuaalinen kierrätys kesällä auttaa?
EDIT:
Nyt kun meno on 35 ja paluu 27, niin saisiko tuota menoa pienennettyä ja paluuta suurennettua lisäämällä kiertoa, jolloin pumppu kävisi vähemmän ja täten kuluttaisi vähemmän? Omaan korvaan kuulostaa suurelta tuo 35 meno lämpötila. Tänäänkin pumppu käynyt jo yli 10 tuntia.
Edelleen kulutus pumpun käydessä 5,0-5,5 kWh, kun pohjakulutus 1,5-2 kWh, jolloin pumpun kulutus 3-4kWh, mikä olisi aivan oikea määrä.
Onkohan tuo pohjakulutus suuri, karkeasti laskettuna 2 kWh, jos kuluu joka tunti joka päivä niin se tekisi 18 000kWh vuodessa, siihen päälle porealtaat 8 000 kWh, ja MLP:n laskennallinen kulutus 10-15 000 kwh tekee juurikin 36-41 000 kWh vuodessa.
Paljonko teillä käy päivässä pumput, jos sitä voi ollenkaan verrata.
-
Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.
Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.
Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.
Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.
MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.
Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"
-
Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.
Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.
Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.
Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.
MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.
Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"
Joo täytyy näitä seurailla, kokeeksi sammutin kaikki ilmanvaihtokoneet ja MLP:n, niin hetkellinen kulutus on 1,14 kWh, päällä ainoastaan kylmälaitteet, yksi tv, pleikkari ja tietokone, niin kulutus 1-1,15 kWh.
Tähän asti kokonaiskulutus 2046 kWh huhtikuussa
-
Mulla on kokonaissähkönkulutus huhtikuussa 517 kWh.
Hyvä vinkki on pistää keväällä maalämpö päiväksi pois jos sääennuste lupaa auringonpaistetta seuraavaksi päiväksi. Voi vaikka pumpulta pudottaa lämmityksen pyynnin alas niin lämmittää vain käyttövettä.
Mulla lopetti pumppu lämmittämisen aamulla klo 8.00 ja kämpässä nyt 26.2 lämmintä kun aurinko paahtanut koko päivän. Ehkä lähtee aamuyöstä lämmittämään tai sitten ei jos huomennakin aurinko paistaa. Kun pumppu ei käy niin se ei myöskään kuluta.
-
Saatko tammikuun sähkönkulutuksesta vastaavanlaisen tulosteen kuin viestissä #134 on huhtikuulta?
ATS
-
Saatko tammikuun sähkönkulutuksesta vastaavanlaisen tulosteen kuin viestissä #134 on huhtikuulta?
ATS
Tässä tammikuun kulutus taulukossa
-
Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.
Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.
Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.
Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.
MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.
Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"
Sammutin noin 30min-1h MLP:n ja keruul.paluu oli taisi olla 5-6 ja meno kanssa 5-6 luokkaa,
-
Oheisessa kuvassa esitetään tammikuun tuntikohtaiset kulutukset:
- 4.1.2024 n. klo 04 putosi kulutus radikaalisti 5 kw (12 kw -> 7 kW ). Mitä on tehty?
- Kulutus kasvaa lähes suoraviivaisesti, hieman ylöspäin kaartuen kuten pitääkin, lämpötila-alueella +5 C -> -25 C
- Lisävastuksia ei käytetä ainakaan vielä pakkasen kiristyessä -25 C:een
ATS
Lisäsin toisen kuvan missä on yhdistetty sekä tammi- että huhtikuun kulutukset.
Samaan "pötköön" näkyy menevän
-
Oheisessa kuvassa esitetään tammikuun tuntikohtaiset kulutukset:
- 4.1.2024 n. klo 04 putosi kulutus radikaalisti 5 kw (12 kw -> 7 kW ). Mitä on tehty?
- Kulutus kasvaa lähes suoraviivaisesti, hieman ylöspäin kaartuen kuten pitääkin, lämpötila-alueella +5 C -> -25 C
- Lisävastuksia ei käytetä ainakaan vielä pakkasen kiristyessä -25 C:een
ATS
Lisäsin toisen kuvan missä on yhdistetty sekä tammi- että huhtikuun kulutukset.
Samaan "pötköön" näkyy menevän
Veikkaan, että tuolloin klo 4 on ollut sattumalta esim ulkoporeallas pelkästään tai molemmat porealtaat ja maalämpökone lämmittämässä, mutta tuollaisia isoja piikkejä on koko ajan ja toistuvasti 2-5 ja 5-8kwh piikkejä.
Eikö tuo kulutus kuitenkin ole todella paljon, nyt kun pystyn katsomaan koko talon kulutusta niin siitä näkee, että todella useasti on yli 4 kilowattia hetkellinen kulutus ja joskus putoaa 1 kw ja esim tänään yöllä alle 900 watin, syytä sille en tiedä.
Talossa edelleen päärakennuksessa lämmintä 22-24, toisessa rakennuksessa 20 astetta, menovesi lämmittäessä 35 ja paluu edelleen 26-27, pumppu käy useasti päivässä 0 asteen keleissä, minusta ei voi kuulostaa oikealta, jos 0 asteen keleillä käy puolet päivästä, niin käykö se sitten 24/7 kunnon pakkaskeleillä alle -20 kuitenkin.
-
Veikkaan, että tuolloin klo 4 on ollut sattumalta esim ulkoporeallas pelkästään tai molemmat porealtaat ja maalämpökone lämmittämässä, mutta tuollaisia isoja piikkejä on koko ajan ja toistuvasti 2-5 ja 5-8kwh piikkejä.
Tammikuun alun ja 4.1. klo 04 välisen ajan oli koko ajan n. 5kW suurempi kulutus verrattuna samalla lämpötilalla olevaan kulutukseen sen jälkeen.
Kulutus siis putosi kerrasta 4.1. klo 04 sen 5 kW ja pysyi sen jälkeen alemmalla tasolla.
Trendeistä nähdään että ulkolämpötilalla n. +15C on kulutus n. 3 kW
Koska tällöin ei enää ole lämmitystarvetta, on tuo lukema käyttöveden lämmitys +muu talon kulutus.
Eli peruskulutus on n. 3kW, mutta mihin se menee?
ATS
-
Tammikuun alun ja 4.1. klo 04 välisen ajan oli koko ajan n. 5kW suurempi kulutus verrattuna samalla lämpötilalla olevaan kulutukseen sen jälkeen.
Kulutus siis putosi kerrasta 4.1. klo 04 sen 5 kW ja pysyi sen jälkeen alemmalla tasolla.
Trendeistä nähdään että ulkolämpötilalla n. +15C on kulutus n. 3 kW
Koska tällöin ei enää ole lämmitystarvetta, on tuo lukema käyttöveden lämmitys +muu talon kulutus.
Eli peruskulutus on n. 3kW, mutta mihin se menee?
ATS
Ei mitään tietoa, mihin tuo 3 kw häviää, ainakin kokoajan päällä olevat iv koneet 110w, 200w ja 200w, akvaariot yht 100-150w ja mlp:n kiertovesipumppu täysillä aina 140w nuo ovat ainoat mitä keksin jatkuvasti päällä olevia sitten on tietenkin neljä jääkaappia ja yksi pakastin mutta ne ovat sillon tällöin eikä useita kertoja. 800-900w koko ajan päällä olevia ja nyt olen muutaman kerran nähnyt tämän toetutuvan yöllä muutamina tunteina hetkellisesti heti sen jälkeen tullut joku yli 3kw laite päälle, mutta kerta kun sanoit että vaikka lämmitysloppuu +15 asteen jälkeen ja siltikin kuluu 3kw niin ei mitää tietoa siitä…
1.6-1.9kw on hetkellinen kulutus kun on kuluttajat kuluttamassa päivällä, mukaan luettuna tuohon on yllämainitut laitteet, mutta tähän päälle sitten ajoittain tulee yli 3 kw kulutuspiikkejä jne.
-
Kyllä se pumppu nollakeleilläkin käy pitkään, oma tosin inverttei ja pääosin minimiteholla 4.8 kW.
Vaikuttaa siltä että pumppu kaipaa huoltoa, kyllä siinä todennäköisesti jotain vikaa on. Tilaa perushuolto kylmäaineet,kompuran öljy tarkistus, kuivaimen vaihto jne. Tuo tosiaan pitäs mennä 2.4kW ottoteholla 35 asteen menolämmölle asti. En tiedä mitä perushuolto maksaa mutta veikkaisin 1000-1500 eur, mutta maksaa nopeasti itsensä takaisin.
-
darkside
Lämpöpumpun käyttötunteja kertynyt se 24900 ja sen kun jakaa 10 vuodella tulee vuosittaiseksi tunneiksi 2490, ja tämän 12 kuukaudella 207,5 ja tämän kun kertoo vaikka 4,4kW eli pumpun nimelliskulutuksella (tätä se ei todellisuudessa lattiavettä lämmittäessä aina käytä, niin kulutukseksi 913 kWh kuukaudessa, näin siis karkeasti, mutta sitten kun katsoo kuukausittaista kulutusta niin ollaan yli 3500kWh lähemmäs 4000kWh niin missä syy? Käyttövettä lämmittäessä se ottaa sen 4-6kW ja taas ilman vastuksia, mikä ei pitäisi olla mahdollista.
Käyttötunteja oli 4.4 24710H ja nyt niitä oli eilen 20.4 20910, eli käynyt noin 200 tuntia, onko tämä paljon vai vähän, ja pystyykö tähän vaikuttamaan jakamalla lämpöä eri tavalla tai sillä pumpun lisäyksellä, jolloin saisi kiertämään nopeampaan ja pienemmällä menovedellä, jolloin pumppu ei kävisi useasti päivässä, jolloin kulutus pienenisi, vai onko tämä täysin väärin ajateltu
Minulla on L-Ässä V-7.0 vuodelta 2007 ja sillä pärjää ilman lisävastuksia n. -28C:een pakkasille.
Vähän tilastoa ATS/darkside
ATS darks
10v käyntiaika 26490 24900 h
10v käynti-% 30,2 28,5 %
4.4 - 20.4 % 47,4 52 %
Sekä minun että darksiden koneet näyttävät käyvän suuruusluokaltaan yhtä paljon pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Joten itse koneessa ei ainakaan ole mitään katastrofaalista vikaa
Missäpäin Suomea majailet?
Mikä on lähin Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasema?
ATS
-
darkside 20.4. 2024
Kun on päärakennuksen menot sulkenut niin tarkoitatko, että silloin avaa toisen rakennuksen kaikki kierrot?
Nykyinen pumppu on harmaa Grundfosin 25-70 180 N
Nyt on kuristetty päätalon menoja niin minimiin, en siis täysin kiinni, mutta 95 prosenttisesti, pyyntilämpö on 30 astetta mutta meno 34-35 paluu on 26 pumppu käy melkein koko ajan?
Vaikka päärakennus on suljettu lähes kokonaan pois kierrosta niin näyttäisi että kakkosrakennukseen ei menisi enempää lämpöä kuin aiemmin.
Koska kiertovesipumppu ei näytä aivan "nöpökään" olevan, niin tuntuu siltä että kakkosrakennuksen lämmitysjärjestelmän suunnittelussa tai asennuksessa on jokin mennyt pahasti pieleen.
ATS
-
darksideMinulla on L-Ässä V-7.0 vuodelta 2007 ja sillä pärjää ilman lisävastuksia n. -28C:een pakkasille.
Vähän tilastoa ATS/darkside
ATS darks
10v käyntiaika 26490 24900 h
10v käynti-% 30,2 28,5 %
4.4 - 20.4 % 47,4 52 %
Sekä minun että darksiden koneet näyttävät käyvän suuruusluokaltaan yhtä paljon pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Joten itse koneessa ei ainakaan ole mitään katastrofaalista vikaa
Missäpäin Suomea majailet?
Mikä on lähin Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasema?
ATS
Nurmijärvellä, lähin mittauspaikka taitanee olla Helsinki-Vantaan
-
darkside 20.4. 2024Vaikka päärakennus on suljettu lähes kokonaan pois kierrosta niin näyttäisi että kakkosrakennukseen ei menisi enempää lämpöä kuin aiemmin.
Koska kiertovesipumppu ei näytä aivan "nöpökään" olevan, niin tuntuu siltä että kakkosrakennuksen lämmitysjärjestelmän suunnittelussa tai asennuksessa on jokin mennyt pahasti pieleen.
ATS
Toisen rakennuksen kellariin näytti lämpö menevän kuristin sitä niin se siirtyi osittain yläkertaan, mutta lämpöä ei ole kuin noin 20 astetta, onkohan tässä menoveden ”raja” vastassa ja kierron nopeus. Päätalossa lämmöt nyt 22 astetta.
-
Vielä yksi epäilys tuosta kierrosta. Tämähän on jo 12 v vanha kone, niin tulee mieleen lauhduttimen kunto, jos Dt lämmöt alkaa nousta lähemmäs 10 astetta ja pumppu pyörii täysillä.
-
Onko mitään uutta?
ATS
-
Onko mitään uutta?
ATS
Samoilla ”specseillä” mennään, lämmöt näillä keleillä päärakennuksessa 20-23 ja toisessa rakennuksessa 19-21, kulutus samaa luokkaa 60-100kwh päivässä.
Koko ajan menee yli 3kW joka tunti, missään vaiheessa ei putoa, vaikka voi olla 30min 1.5kw hetkellinen kulutus useaan kertaan päivässä. En tajua mistä tulee piikit, toisen altaan olen laittanut lämmittämään vain 30min kaksi kertaa päivässä.
Ulkoporeallas ilmeisesti vie yli 11kw päivässä ???
-
Samoilla ”specseillä” mennään, lämmöt näillä keleillä päärakennuksessa 20-23 ja toisessa rakennuksessa 19-21, kulutus samaa luokkaa 60-100kwh päivässä.
Koko ajan menee yli 3kW joka tunti, missään vaiheessa ei putoa, vaikka voi olla 30min 1.5kw hetkellinen kulutus useaan kertaan päivässä. En tajua mistä tulee piikit, toisen altaan olen laittanut lämmittämään vain 30min kaksi kertaa päivässä.
Ulkoporeallas ilmeisesti vie yli 11kw päivässä ???
Ulkolämpötila 6 astetta
meno 32-33(27)
paluu 24-25 aina
maalämpökone käy noin tunnin välein 5-6 asteen ulkolämpötilassa
lämpötilat edellä mainitut
maalämpökone kun käy hetkellinen kulutus tällöin 4-4.4kw ja kun kone ei käy niin hetkellinen kulutus 1-1.5kw maalämpö kone käy tunnin välein noin 40min tällä säällä.
-
Kakkosrakennuksen lämmityksen mietintä jäi vähän vaiheeseen kun helteistä johtuen ei pitkään aikaan ole ollut lämmitystarvetta.
Nyt olisi hyvä hetki tarkastella talon kokonaissähkönkulutusta kun lämmitystarvetta ei ole.
Voisitko kerätä sähkönkulutuksia vanhaan tapaan tuntitasolla alkaen 21.4. 2024 -> ?
ATS
-
Kakkosrakennuksen lämmityksen mietintä jäi vähän vaiheeseen kun helteistä johtuen ei pitkään aikaan ole ollut lämmitystarvetta.
Nyt olisi hyvä hetki tarkastella talon kokonaissähkönkulutusta kun lämmitystarvetta ei ole.
Voisitko kerätä sähkönkulutuksia vanhaan tapaan tuntitasolla alkaen 21.4. 2024 -> ?
ATS
Joo voisin laittaa kuvan tuosta kulutusesta
-
Tässä kulutus 21-04-24 -- 11-06-24 ajalta.
-
Moro,
olisiko jollakin ideaa miten olisi järkevin saada kesäajan vesikierrot kiinni kaikista muista paikoista paitsi kosteista tiloista. Lähinnä työtä teettää nuo ikkunoiden edessä olevat käsisäätöiset kakkospiirit joita ei ohjata termostaateilla. Olisiko näihin saatavilla jokin älyllinen toimielin mitä voisi säätää verkon kautta? Yksi vaihtoehtohan voisi olla, että sama huonetermari säätäisi myös tuota ikkunan edessä olevaa piiriä, mutta tämä saattaisi aiheuttaa vedon tunnetta talvisin??
Nythän tilanne on se jos haluan pesuhuoneen lattia lämmittää kesäaikana niin, ettei muut huoneet lämpene niin joudun jakotukilta käsin pyörittelemään osan piireistä kiinni.