Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Ooee - 19.03.24 - klo:08:37
-
Terve,
Voisitteko laskea mitoituksen seuraavilla tiedoilla:
-Vaasassa 1870 luvulla rakennettu 6.5x13.5m 88m2 pohjapinta-alalla oleva 2 kerroksinen hirsirunkoinen pohjalaistalo. Alakerran huonekorkeus 2.45, ylhäällä 2.15. 400m3. Ulkoseinät yhteensä 40m. Lattia lämmitys tulee ylös ja alas. Alhaalla betonilattia joka valettu luonnonkivijalkaa vasten. Eristys heikohko kivijalkaa vasten. Alla sorapeti ja 100mm styroksi eriste. Seinissä sisällä 30-50mm. lisäeristys, ulkona verhouspaneelin alla tuulensuoja. Hirren paksuus n. 200mm. Ikkunoita 18kpl. 3kerroslasit asennettu 70luvulla. Yläpohjassa vanhaa eristettä + puhallusvillaa arvio 150mm.
-painovoimainen ilmanvaihto
-lisäksi 76m2 autotallirakennus. 2nosto-ovea rakennettu 1995 seiniss 150mm villaa ja yläpohjassa samanverran. Tarkoitus pitää n. 15 asteessa näiden väliswä kanaali n. 12-15metriä.
- sähkönkulutus ollut 1hengellä 30-35000 kwh. Yhdellä ilmalämpöpumpulla + 10m3 klapeja varaavassa takassa. 2 pumpulla säästellen 22-25000kwh + 10-15m3 klapeja. Ja tallo ollut
n. +5 astetta Tulevaisuudesaa 3-4henkeä
Kiitos
-
Mikä tulee lattian pintarakenteeksi?
Jos tulee lautalattia, nousee kiertoveden lämpötila korkeaksi laudan hyvän lämmöneristävyyden takia. Laminaatti on ohuempi ja paremmin lämpöä johtava.
Varsinkin alakerrassa muodostuu lattian lämpövuoto suureksi laudan alla olevan lattiarakenteen korkeasta lämpötilasta johtuen.
Korkea maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötila huonontaa maalämmön hyötysuhdetta.
Lattiarakenne vaikuttaa huomattavasti mitoituslaskelmaan, varsinkin silloin, kun alapohjan lämpöeristys ei ole kovin hyvä.
Jos on suunitelmissa lautalattia, olisi patterilämmitys varsinkin alakerrassa energiataloudellisempi ratkaisu.
-
Terve. Lattiamateriaaliksi tulee vinyylilankku niin ylös kuin alas
-
Aloin huolestumaan lattiatakenteesta, kun on kyseessä perinnetalo. Viinyylilankulla ei mitään ongelmaa.
Lähtevän kiertoveden lämpötila ei nouse liian korkeaksi.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12138.0;attach=20629)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Perinnetalo ”Ooee” VAASA (Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 34 °C - menovesi lämpötila max 37 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Talon alakerta 1870: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 78 m2, 191 m3 (36°C) 57,6 W/m2 4,49 kW 13 692 kWh
- Talon yläkerta 1870: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 78 m2, 168 m3 (37°C) 52,7 W/m2 4,11 kW 10 339 kWh
- Autotalli 1982: Kivi-Lattialämmitys, 15°C, 76 m2, 182 m3 (21°C) 49,2 W/m2 3,74 kW 6 902 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 32+32/111, pituus 15m, dT=4K 3,5 kPa 0,13 kW 1 110 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 54 W/m2 12,47 kW 32 043 kWh
• Kiinteistö yhteensä 232 m2 541 m3 4,8 COP 12,2 kW 32 043 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,9 kW -2 197 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 11,3 kW 29 846 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,174 m3 / 50 °C 3,3 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 33 846 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 13,1 kW 33 846 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 232 m2 146 kWh/m2 4,6 SCOP 13,1 kW 33 846 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 13,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 26442 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 4,6 SCOP) 10,4 kW 26 442 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 404 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 7 404 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 269 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 269 m
- Kaivon aktiivisyvyys 263 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 269 m. Putkea kaivossa yhteensä 538 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,1 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,71 l/s = 42,6 l/min = 2556 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 575 ltr - 14 min 13 s 166 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 723 ltr - 17 min 42 s 89 kPa = Huono
-Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 889 ltr - 21 min 36 s 51 kPa = 0,51 bar
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo putki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Vol 912 ltr - 22 min 8 s 48 kPa = 0,48 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 707m = 3x240 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 806 ltr - 18min 55s 18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.